Venäjän Aika 4/25 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SIVU 4 TEATTERI Mihail Durnenkov: ”Emme ole balalaikkoja” SIVU 10 LIIKENNE Allegro-juna jätti monenlaisia muistoja SIVU 22 01_VA_4-2025_Kansi.indd 1 01_VA_4-2025_Kansi.indd 1 12.11.2025 19.40 12.11.2025 19.40. Irt on um er o 7,5 € Aika 4 25 Venäjän Tim Sullivanin ja Anni Hutun projektissa haastatellaan 1970ja 1980-luvuilla syntyneitä. SIVU 20 Venäjämuistot talteen MEDIALUOTTAMUS Miten media tavoittaa vieraskieliset
16 Kirill Razumovilla on pitkä yhteys Suomeen. Kauas on tultu lapsuudesta, jolloin hän ajatteli kuuluisan venäläisen elokuvasitaatin mukaan: ”Raja on kuin haudantakainen elämä, kukaan ei palaa sieltä.” 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 2 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 2 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. 26 RAHA Taistelu viisisatasesta 28 BALETTI Maija Plisetskajan syntymästä 100 vuotta 31 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 32 HISTORIA Poliittiset vainot Venäjällä Stalinista Putiniin 33 MIEHET ???????????????. 14 NAISET Auroras-verkosto tukee naisten polkua työelämään. 22 LIIKENNE Allegrolla Pietariin pääsi kolmessa ja puolessa tunnissa. 16 MUSIIKKI Bob Dylan saapui Moskovaan 20 MUISTOT Venäjä-muistot talteen. 34 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA Ajankohtaisia asioita, tapahtumakalenteri 10 Keväällä 2026 ensiiltaan tuleva Helsinki 98 -työryhmän Simulacrumesitys näyttää, mitä tekoäly kertoo Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Näytelmän julisteessa on viittaus Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalaukseen. ???????????????. Venäjän Aika 4/2025 Aika Venäjän 4 25 3 PÄÄKIRJOITUS Nostalgiakielto 4 MEDIALUOTTAMUS Uutiserämaa-ongelma 8 LYHYESTI Uutisia Venäjältä 9 KOLUMNI Anna Soudakova: Sivuun jätetyt ongelmat 10 TEATTERI Venäläiset teatterintekijät etsivät paikkaansa. 2
Riku Savonen Päätoimittaja Suomi–Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Kirjoittaja syksyllä 2004 Zheljabova-kadulla arbuusi sylissä astumassa kieliharjoitteluun Tverin valtionyliopistoon. alv (0 %) JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Vuoden 2022 jälkeen Venäjä ja siihen liittyvä on muuttunut tulenaraksi aiheeksi. 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 3 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 3 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. +358 40 120 6950 svs@venajaseura.com Nostalgiakielto Muisteleminen on käynyt hankalaksi. Itsekin halusin viimeiseen asti uskoa, ettei Venäjä ole niin hölmö, että hyökkäisi Ukrainaan. Niin minullakin. Vaikka kehitys ei mennyt niin kuin toivottiin, ja sitä on raskasta hyväksyä, Venäjään voi silti liittyä hyviäkin muistoja. Ainakin teoreettisesti maailmankuva on voinut avartua. Muualta niitä olisi ollut vaikea saada. Nyt naisten välisestä suukosta saattaa Venäjällä heilahtaa häkki. Maan muutos tapahtui huomaamatta silmiemme alla päättyen tunnetuin seurauksin. Tämän hetken nuoret eivät tällaisia muistoja voi saada, sillä Venäjällä liikkuminen on nyt niin henkisesti kuin teknisesti hankala ajatus. Saa kai sitä ajatella vahvuudeksikin, että on monenlaisia kokemuksia. Voinee paljastaa, että Suomi–Venäjä-seuran tilaisuuksissa silloin tällöin muistellaan menneitäkin, joskus jopa vienosti hymyillen. Miten oma historia peruutetaan. +358 40 120 6950 PAINOPAIKKA PunaMusta, 2025 ISSN 1455-0520 PÄÄTOIMITTAJA Riku Savonen riku.savonen@ venajaseura.com TOIMITUSNEUVOSTO Riku Savonen, Kerttu Matinpuro, Anna Soudakova, Esa Tuominen KANNEN KUVA Tim Sullivan, 5x4mustavalkofilmi. Huonojakin, mutta enimmäkseen positiivisia – tai ainakin muistamisenarvoisia. Muistan esimerkiksi vuoden 2003 Euroviisut, kun tyttöduo t.A.T.u:n jäsenet uhkasivat suudella toisiaan finaalilavalla. Lopulta Julija ja Lena jättivät pusun väliin sijoittuen kolmanneksi. TAITTO SVS TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. , , KUSTANTAJA Suomi–Venäjä-seura ry Kanavaranta 7 F 27 00160 Helsinki suomivenajaseura.fi Puh. Kuva on otettu koillisrajalla Narva-Jõesuussa Virossa. Mitä tehdä, jos iso osa elämästä on liittynyt Venäjään, kieleen tai kulttuuriin. Kun menin Venäjälle ensi kertaa vuonna 2000, se oli villi mahdollisuuksien maa. Kannustan kaikkia lukijoita omien muistojen tallentamiseen, sillä jossain vaiheessa niille on taas tarvetta. Konservatiivinen Eurooppa tutisi kauhuissaan ”skandaalia” peläten, Venäjän kansa taas yllytti provosoimaan lisää. Tässä lehdessä aiheet liittyvät muun muassa menneiden aikojen muisteluun ja kulttuurin cancelointiin. Usein muisteluun liittyy kuitenkin myös kriittinen jatkopohdinta, että mitä sitten tapahtui ja missä kohtaa asiat lähtivät pieleen. 4/2025 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Kehitys ei mennyt niin kuin toivottiin, ja sitä on raskasta hyväksyä. Ja olisinko itse toisin toimimalla jotenkin voinut vaikuttaa Venäjän kehitykseen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin osat ovat kääntyneet päinvastaisiksi
4. Venäjän Aika 4/2025 MEDIALUOTTAMUS TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARILAHTI-GUZMAN Uutiserämaaongelma Vieraskielisten määrä Suomessa kasvaa, mutta se ei vielä heijastu suomalaiseen mediaan. Yle novostin toimittaja Lioubov Shalygina saapui aikoinaan Suomeen 14-vuotiaana inkeriläisenä paluumuuttajana Pietarista. Hän on ollut Yle novostissa mukana siitä asti kun se lanseerattiin vuonna 2013. Venäjänkielisiä uutisia Yle on tehnyt jo vuodesta 1990 lähtien. 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 4 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 4 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. Yle novostin toimittaja Lioubov Shalygina ja Haaga-Helian monikielisen Satakieli-median päätoimittaja Tuomas Pulsa kertovat, mitä Suomen mediakenttä voisi tehdä toisin tavoittaakseen kasvavat vieraskieliset yleisöt ja lisätäkseen luottamusta
Näin kertoo Tuomas Pulsa, joka päätoimittaa Haaga-Heliassa monikielistä mediaprojektia nimeltä Satakieli. Tai että mediat puhuisivat minulle eivätkä minun ohitseni tai yli, Pulsa sanoo. Tämä todellisuus vuoden 2024 lopulla 610 148 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä ei kuitenkaan vielä näy valtamediassa. Kyseessä ei ole maahanmuuttoasia vaan “uutiserämaaongelma”, Pulsa tiivistää. Cultura-säätiö ei tahtonut kommentoida tutkimustaan tai aihetta tätä juttua varten. Sen tulosten mukaan venäjänkielisten medialuottamus on siis korkeampaa MEDIALUOTTAMUS 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 5 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 5 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. Venäjänkielisten luottamus suomalaismediaan kantaväestöä heikompaa Samaan aikaan kun kantasuomalaisten luottamus kotimaiseen mediaan on tutkimusten mukaan korkealla tasolla, on tilanne toinen erityisesti Suomen venäjänkielisen väestön suhteen. Lokakuussa 2025 myös Yle kertoi toteuttamastaan Suomen vieraskielisten medialuottamuskyselystä, jonka tulokset viittaavat samaan suuntaan. 4/2025 Venäjän Aika ?5 Suomessa on nykyään merkittävän kokoisia vieraskielisiä yleisöjä, joissa tapahtuu kiinnostavia asioita. J o joka kymmenes suomalainen on Tilastokeskuksen mukaan äidinkieleltään vieraskielinen. Maahanmuuttajat tuovat lähtömaansa uskomukset mukanaan 54 prosenttia venäjänkielisistä vastaajista luottaa Yleen, selviää Ylen medialuottamuskyselystä. Vieraskielisistä yhteisöistä nousee satunnaisesti aiheita mediaan, mutta kun toimittajilla ei ole kielitaitoa tai pääsyä maahanmuuttajien yhteisöihin, jää ymmärrys niistä pinnalliseksi. Jo aiempi, vuonna 2022 toteutettu selvitys osoitti säätiön mukaan, että venäjänkielisten luottamus Suomen mediaa kohtaan on merkittävästi heikompaa koko väestöön verrattuna. Yksi suurimmista kieliryhmistä ovat venäjänkieliset. -Suomessa on kymmenientuhansien ihmisten yleisöjä useita paikallislehden kokoisia yleisöjä joita media ei pysty seuraamaan kunnolla, Pulsa sanoo. Ne jäävät kuitenkin pääsyn ja kielitaidon puutteen vuoksi isojen medioiden tutkan huomaamattomiin, Tuomas Pulsa kertoo. -Se on yhteiskunnallinen ongelma ja ennemmin tai myöhemmin myös demokratian ongelma. Sen mukaan vain kolmannes Suomen venäjänkielisistä luottaa suomalaismediaan. Vuonna 2024 venäjänkielisen väestön kotoutumista edistävä Cultura-säätiö julkaisi Suomen venäjänkieliset 2024 -tutkimuksen. Ne kuitenkin myös poikkeavat Culturan tuloksista merkittävästi, kertoo Yle novostin toimittaja Lioubov Shalygina lokakuussa viikkoa ennen tutkimuksen virallista julkistamista. -Ei vain koeta, että sieltä löytyisi itselle relevanttia sisältöä
Parasta työssä on hänen mukaansa se, että pääsee kertomaan ihmisten tarinoita ja auttamaan ihmisiä. Samalla Satakieli tarjoaa alustan, jolla vieraskieliset toimittajat voivat freelancepohjalta julkaista artikkeleita. Venäjänkielisten medialuottamus on kuitenkin Ylen mukaan alhaisempaa kuin vieraskielisten luottamus keskimäärin: ulkomaalaistaustaisista 61 prosenttia pitää Yleä luotettavana. Shalyginasta selvin syy venäläistaustaisten heikommalle medialuottamukselle on se, että he tulevat yhteiskunnasta, missä vapaa media on ajettu nurkkaan eikä valtamediaan perinteisesti luoteta. Emme kilpaile kenenkään kanssa, voimme ihan vapaasti jakaa kaiken sen, mitä me itse keksimme ja saamme selville, hän sanoo. -Pystyisimme ehkä tuottamaan siitä oppeja myös muiden medioiden käyttöön. -Ja kun ihminen muuttaa toiseen maahan, niin vanhat rakenteet, uskomukset ja tottumukset tulevat mukana. -En tiedä, tunnistetaanko kaikkialla edes sitä, miten isoista väkijoukoista puhutaan, miten paljon ne vaikuttavat tähän yhteiskuntaan ja miten siellä on asioita, joihin ei vain suomalaisesta kulttuuritaustasta pääse käsiksi, Pulsa pohtii. Jos medialuottamus on Suomeen saapuessa ollut lähellä nollaa, niin jo vähänkin kasvanut luottamus on positiivinen asia, hän uskoo. Kyse on Pulsan mukaan kokeilevasta projektista, ”tuotekehityksestä”, jolla luodaan toimintamalleja monikieliselle yhteistyölle. -Sitten taas toisaalta voisimme näyttää suomalaiselle mediakentälle, mitä osaamista ja millaisia juttuja täällä teidän silmien alla on, mutta menee ohi, koska suomenkielisillä toimittajilla ei ole pääsyä yhteisöön, tai ei ole kielitaitoa, tai ei ole kumpaankaan niistä, hän sanoo. Nyt Satakieli julkaisee artikkeleita suomen ja englannin Lioubov Shalygina kertoo pitävänsä toimittajan työn vaihtelevuudesta. 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 6 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 6 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. -Venäjällä kaikki tietävät, että valtiollinen media valehtelee. Hänestä venäjänkieliselle ei myöskään ole läpinäkyvää, kuinka suomalainen media toimii – että valtiollinen media ei levitä tahallaan valheellista tietoa tai kirjoita juttuja maksusta. Sen takia poliittisesta kannasta riippumatta ihminen on kasvanut siihen, että mediaan ei luoteta, hän sanoo. Ehkä tilanne ei ole niin synkkä, kuin tulokset antavat ymmärtää. 6. Säätiörahoituksella toimiva Satakieli pyrkii selvittämään, miten journalistinen sisältö voisi paremmin tavoittaa maahanmuuttajayleisöt ja miten niiden yhteisöistä nousevia aiheita voitaisiin paremmin nostaa myös isoihin medioihin. Venäjän Aika 4/2025 MEDIALUOTTAMUS 6. Satakieli luo uusia oppeja Vieraskielisiä koskevan uutiserämaan ylittäminen on haaste, johon Haaga-Helian Satakieli pyrkii vastaamaan. -Pitäisi kysyä, mikä on lähtökohta. Kolmihenkinen toimitus pystyy tarjoamaan heille sparrailuapua ja perehdyttämään suomalaiseen journalismiin. Venäjän Aika 4/2025 kuin Cultura-säätiön mukaan, vaikka suoraa vertailua tulosten välillä ei voikaan tehdä. Shalyginasta pelkän luottamuksen sijaan voisikin olla osuvampaa tarkastella yksilön medialuottamuksen määrän kehitystä tämän Suomessa asumisen ajalta. Venäjänkieliset edustivat Ylen vastaajista viidennestä
Edes kieli ei välttämättä ole yhdistävä tekijä. -En halua yhtään vähätellä vaikka Ylen ukrainanja venäjänkielisiä uutisia, mutta niiden funktio on selkeästi vähän eri; käännetään sitä, mikä muutenkin olisi Suomessa uutisagendalla näille kielille. Toinen oppi on päästää irti ennakkoluuloista. -Mitä enemmän tulee materiaalia, joiden aiheet liittyvät tavalla tai toisella venäjänkielisiin, jotka asuvat täällä Suomessa, sitä suosituimpia ne uutiset ovat ja ihmiset ottavat ne paremmin vastaan, Shalygina kertoo. -Mutta se ei myöskään ole niin vaikeaa tai työlästä kuin ajatellaan. Ja miksei luottamuskin. Ihmiset tahtovat tulla mediassa nähdyiksi Ihmisten toiveet mediankin suhteen ovat lopulta universaaleja: he tahtovat kuluttaa uutisia, jotka kertovat heidän omasta elämästään ja siitä, mitä yhteisön keskuudessa tapahtuu, kertovat Shalygina ja Pulsa huomanneensa. Vain viidennes Ylen venäjänkielisistä julkaistuista jutuista on toimituksen omia, Shalygina kertoo. Myös jutut Suomen ja Ukrainan välisistä eroista ovat kiinnostaneet, sillä ukrainankielisten joukossa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole olleet Suomessa pitkään, Pulsa kertoo. Pulsa puolestaan kertoo, että esimerkiksi Satakielen ukrainankielistä yleisöä ovat kiinnostaneet jutut, joissa on kirjoitettu vaikkapa lääkkeiden tilaamisesta Ukrainasta taikka Suomen ja Ukrainan välillä ilman vakuutuksia liikkuvien bussien taustoista. Konsepti on huomattu ja saanut tunnustusta jo laajemminkin: Satakieli oli keväällä 2025 ehdolla suuren journalistipalkinnon saajaksi. Kannattaa kokeilla. Hän myöntää, ettei yhteistyö ole aina helppoa. Esimerkiksi Suomessa venäjää puhuvan ryhmän moninaisuudesta kertoo jo lukuisten eri kansallisuuksien määrä, Pulsa sanoo. Kuitenkin suurin osa Yle novostin uutisista on käännösjuttuja suomenkielisistä uutisista. -Luulen, että jos suhde olisi 50-50, suosio olisi ehdottomasti korkeampaa. -Ensimmäinen simppeli oppi: älkää ajatelko ryhmää yhtenä blokkina. ”Maahanmuuttajayleisöä” ei ole olemassa Satakielen päätoimittajalla on suomalaiselle medialle kaksi yksinkertaista oppia siitä, kuinka vieraskielisten toimittajien osaamisen voisi paremmin valjastaa käyttöön. Vaikka Ylen ja Cultura-säätiön tutkimusten mukaan vieraskielisten medialuottamus on kantaväestöä heikompaa, on Satakielen suurimpia huolia muiden pienten medioiden tapaan enemmänkin se, kuinka jutut ylipäänsä löytävät yleisönsä, Tuomas Pulsa kertoo. Se on toinen tosi tärkeä toiminto, mutta se ei tule yhteisöstä käsin, Pulsa sanoo. Nämä jutut voisivat olla minkä tahansa median uutisaiheita, hän alleviivaa. 4/2025 Venäjän Aika ?7 MEDIALUOTTAMUS 4/2025 Venäjän Aika ?7 "Ensimmäinen simppeli oppi: älkää ajatelko ryhmää yhtenä blokkina." lisäksi ukrainaksi, venäjäksi ja arabiaksi. Hän uskoo, että uutisten lukemisella omalla äidinkielellä on suuri rooli kotouttamisessa. Se saa ihmiset tuntemaan itsensä nähdyiksi ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa. 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 7 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 7 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. Ei ole olemassa maahanmuuttajayleisöä, hän sanoo. Tärkeää on, että juttuaiheet tulevat vieraskielisten omista yhteisöistä ja omalla kielellä. -Heidät huomataan, heidän ongelmansa kuullaan ja epäkohtiin puututaan
Venäjän parlamentin käsittelyyn tuotiin lokakuussa lakiluonnos, jonka mukaan rattijuoppouteen syyllistyvän maahanmuuttajan oleskelulupa voitaisiin peruuttaa, mikäli hän syyllistyy rattijuoppouteen. Kun etäisyyden ja vastaanottimen koon välinen suhde on oikea, eivät silmät rasitu ja kuva näyttää luonnollisemmalta. 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 8 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 8 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. Suunnitelmien mukaan teknopuisto valmistuu vuonna 2027. Teknopuiston tilat on tarkoitettu muun muassa merilevätuotteita tuottaville yrityksille tai metallialan yrityksille. • Lähde: gazeta.ru Opettajien palkat nousevat Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella korotetaan koulujen opettajien ja lastentarhanopettajien palkkoja. Elokuvien ja tv-sarjojen kohdalla 60 Hz:n taajuus on riittävä, kun taas urheilun ja pelien kohdalla 120 Hz:n taajuus ja HDMI takaavat sujuvan liikkeen ja vähentävät viivettä. Tehnodar-yritysryhmä kehittää erilaisia teknologioita, jotka ovat ensisijaisen tärkeitä tuonnin korvaamisessa. Syksyisin firmat suunnittelevat seuraavan vuoden budjettia ja henkilöstöpolitiikkaansa. Nykypäivän televisio on osa kodin digitaalista ekosysteemiä. Asiasta on sovittu yhteistyösopimuksella, jonka allekirjoittivat Karjalan teollisuusja kauppaministeriö ja Tehnodar-yritysryhmä LuoteisVenäjän konetekniikan foorumissa Petroskoissa. HR-asiantuntija Abgarjan huomauttaa kuitenkin, että jos firmalla ei mene hyvin, kannattaa palkankorotuspyyntöä ehkä lykätä. Tällöin he suostuvat helpommin palkankorotuksiin kuin muina vuodenaikoina. Vertailun vuoksi keskimääräinen kuukausipalkka Leningradin alueella on 92 300 eli noin 980 euroa kuukaudessa. Jo aiemmin tänä vuonna Liberaalidemokraattinen puolue (”zhirinovskilaisten” puolue) toi parlamentin käsittelyyn lakiehdotuksen, jonka mukaan maahanmuuttajalle myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa, mikäli asianomainen on syyllistynyt raiskaukseen. Lakiehdotuksen jättäneellä Oikeudenmukainen Venäjä -parlamenttiryhmällä on 28 paikkaa valtionduumassa, jonka kokonaispaikkaluku on 450. Palkankorotusta koskevassa keskustelussa kannattaa käyttäytyä rauhallisesti ja välttää liiallista emotionaalisuutta. Asiantuntijan mukaan merkitystä on silläkin, että yritysjohtajat palaavat syksyllä lomiltaan levänneinä ja hyvällä mielellä. Tehnodar tuottaa mittauslaitteita ja kehittää erilaisia IT-ratkaisuja. Venäjän Aika 4/2025 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Rattijuopoilta oleskelulupa pois. • Lähde: vyborg.tv Syksyllä kannattaa pyytää palkankorotusta Syksy on sopivaa aikaa pyytää esimieheltä palkankorotusta, arvioi HR (Human resources) -alan asiantuntija Lusine Abgarjan. Tämä projekti edistää kriittisten komponenttien kehittämistä ja niiden tuotannon lokalisointia, uutistoimisto kertoo. • Lähde: tass.ru Koolla on sittenkin merkitystä Venäläisen televisiokaupan asiantuntijan mukaan kuluttajien pitää olla tarkkana valitessaan itselleen uutta tv-vastaanotinta. Korotuksen jälkeen opettajien sekä kouluissa että päiväkodeissa tulisi ansaita 72 000 ruplaa eli noin 760 euroa kuukaudessa. Leningradin alueen parlamentti eli lakiasäätävä kokous on varannut tarkoitukseen 936 miljoonaa ruplaa eli noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Asiantuntijan ohjeen mukaan kannattaa valita vastaanotin, jonka kuva-alan diagonaali on 1,5 – 2,5 kertaa katsojan etäisyys vastaanottimeen. Tai jos siitä huolimatta esittää pyynnön, kannattaa valmistautua keskusteluun hyvin ja perustella pyyntönsä taitavasti. Siksi työntekijöiden kannattaa kertoa firman johdolle juuri nyt saavutuksistaan ja päämääristään. Huomioon kannattaa ottaa sekin, että syksyisin kaupan alan firmat valmistautuvat uudenvuoden lahjamyyntiin ja siksi niille on tärkeää, että työntekijät ovat motivoituneita. Lakiehdotuksen on tehnyt Oikeudenmukainen Venäjä -parlamenttiryhmä. • Lähde: omamedia.ru Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Yrityksen tuotteita käytetään laivaliikenteessä, liikenne-, öljy-, energiaja muilla teollisuudenaloilla. Teknisiä ominaisuuksia tulisi asiantuntijan mukaan tarkastella sen mukaan, millaisia ohjelmia katselee. 8. Sen pintaala on 9 000 neliömetriä. Jos valitset oikean näytön koon, alustan ja äänen, laite kestää pidempään, ilahduttaa eikä väsytä sinua, tv-kaupan asiantuntija lausui. Yhteistyösopimuksen päätarkoituksena on rakentaa elektroniikkateollisuuden teknopuisto. Lakiehdotusta perustellaan sillä, että näin pystyttäisiin vähentämään onnettomuuksia ja liikennerikkomuksia maanteillä. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. • Lähde: aif.ru Sähkötekniikkaan erikoistunut teknopuisto Karjalaan Karjalaan nousee uusi teknopuisto, joka erikoistuu sähkötekniikkaan. Aikaisemmin Oma Media kertoi, että Karjalalle myönnetään 350 miljoonaa ruplaa Bioteh-teknopuistoon. Varsinkaan ei tule ostaa sellaista televisiota, jonka näyttö on niin iso, että se hallitsee huonetilaa liiaksi. Esimerkiksi jos käytössä on 55 -tuumainen televisio, tulee sitä katsella 2,5–3,7 metrin etäisyydeltä
”Maahanmuuttajat eivät ole pelkästään uhka, he ovat katastrofi. Olisihan aika inhimillistä kysyä ihmisiltä heitä koskevista asioista, vaikka maamme ministeritaso ei uskokaan empatiaan. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Rakenteiden kerroksissa on monia ääniä, joilla on varmasti halua vaikuttaa asioihinsa ja keksiä ongelmilleen ratkaisuja – yhteiskunnan hyväksi. He ovatkin ottaneet hyvin mukavan ja vaarattoman asemapaikan. Diskurssin ollessa vain yhden ääripään käytettävissä sanat ja asiat, tunteet ja todellisuus sekoittuvat, kiertävät kehää, luovat uhkia ja syytöksiä, jotka kuullessaan myös venäjänkieliset lapset, nuoret ja aikuiset saavat tietää maahanmuuttajina olevansa ”ihmisroskia”. He eivät ymmärrä suomea eivätkä Suomea. Mitä hän silloin tuntee. Mitä tekevät toisinajattelijat. Maahanmuuttokeskustelu voi onnistua, kun se muutetaan laajaksi ja polyfoniseksi. Mitä räikeämpiä ovat sanavalinnat sitä suurempi huomio. He nostalgisoivat entistä kotimaataan, koska pystyvät käsittämään sitä. KOLUMNI Anna Soudakova Sivuun jätetyt ongelmat 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 9 02-09_VA_4-2025_Alkusivut.indd 9 12.11.2025 19.36 12.11.2025 19.36. Koska ongelmia kuitenkin on, ehkä niissä elävät voisivat keksiä niille ratkaisujakin. Heikkolaatuiset tulokkaat kansoittavat maamme ja johtavat Suomen tuhoon”. Paheksuvat. Juuri kohtaamattomuudesta, puhumattomuudesta ja näkymättömyydestä muodostuu todellisia uhkia. Suomessa heitä ei ole haluttu kuulla, eivätkä he ole oppineet puhumaan. Todelliseen keskusteluun ja haasteisiin tarttumiseen ei riitä uskallusta. On helppo huutaa olevansa eri mieltä, kun joku on sylkenyt toisen päälle. , , O lisiko maahanmuuttajilla sanottavaa keskusteluun maahanmuuttajista. Toki: Suomessa maahanmuuttosanan lausunut leimataan oitis rasistiksi. Yhteiskunta on luovuttanut sen vapaaehtoisesti ja huojentuen yhdelle puolueelle, joka puolestaan käyttää häikäilemättömästi saatua äänioikeuttaan. Ja niin keskustelu jatkuu monotonisena, sillä kukaan ei ole ajatellut ottaa mukaan keskustelun kohdetta eli itse maahanmuuttajia. Sillä ongelmia eivät ole ihmiset vaan rakenteet. Suurin piirtein tällaisiin valtion ja kansan edustajien julistuksiin saattaa törmätä myös liian moni ulkopuolisuutta poteva suomenvenäläinen. Suomen maahanmuuttokeskustelu on hyvin monotonista ja siksi yksitoikkoista. Rohkeus kuitenkin loppuu siihen. Jos rakenteita pidetään jo valmiiksi pilaantuneina, niiden kerrokset alkavat väistämättäkin haurastua ja horjuttaa koko rakennelmaa. 3/2021 Venäjän Aika ?9 4/2025 Venäjän Aika ?9 Todelliseen keskusteluun ja haasteisiin tarttumiseen ei riitä uskallusta. He ovat kääntyneet itseensä, rakentaneet puolustavat ja melko vihamieliset muurit ympärilleen, seisovat sivussa. Yksi tällainen hauras kerros ja suuri ongelma on Suomessa asuvat vahvasti ja vankasti itään kumartavat venäjänkieliset asukkaat
10. 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 10 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 10 12.11.2025 19.34 12.11.2025 19.34. Venäjän Aika 4/2025 TEATTERI Venäläiset teatterintekijät etsivät paikkaansa Euroopassa ”Emme ole balalaikkoja” XX AN N A FO RS ST ED T Mihail Durnenkov ja Kubrick-mäyräkoira keskustelemassa ArtMasterFesteillä elokuussa 2025. Kuvassa vasemmalta ArtMasterin taiteellinen johtaja Kira Mirutenko, näyttelijä Valentina Gorodiskaya, Durnenkov ja näyttelijä Vladimir Kazantsev
Molemmat saapuivat Suomeen vuonna 2022 ja ovat pystyneet jatkamaan teatterityötä, vaikka helppoa se ei aina olekaan. Maksim Isajev ja Pavel Semchenko perustivat aikoinaan yhdessä AKHE teatterin. Jututimme lavastaja, ohjaaja ja näyttelijä Pavel Semchenkoa sekä dramaturgi ja opettaja Mihail Durnenkovia. Faustin kuolemansa jälkeen laatima omakohtainen partituuri perustuu Maksim Isajevin käsikirjoitukseen. Maaliskuussa 2022 Semchenko pakeni Suomeen ja Isajev Ranskaan, pieneen Trouville-sur-Merin kaupunkiin. Suomessa hän ja työryhmä kuitenkin tekevät teatteria Aleksijevitšin vakavan, tiheän ja journalistisen materiaalin pohjalta. – Me, nykyteatterin tekijät, emme koskaan pitäneet itseämme ”venäläisenä taiteena”. Meidän ei tarvinnut selittää, ettemme ole ”balalaikkoja”. Tunnit pidetään venäjäksi, mutta oppilaita rohkaistaan kuvaamaan englanniksi, jotta töitä voi näyttää laajemmin. Syksyllä 2025 Vuosaaren näyttämöllä esitettiin huippusuosittu Svetlana Aleksijevitš -trilogia, joka perustuu valkovenäläisen Nobel-kirjailijan dokumentaarisiin teoksiin. Aleksijevitšin estetiikka onkin harmautta, jota huokuu lavasteiden betonista, seinistä ja tuoleista. Hän on ollut mukana jo neljässä tuotannossa Suomessa, viimeisimpänä Svenska Teaternissa ruotsinkielisessä Divassa. Trilogiaan kuuluu Neuvostoihmisen loppu (2023), Sinkkipojat (2024) ja Tšernobylin rukous (2025). Kuvapari oli ehdolla joulukuussa ensi-iltaan tulevaan Faustnäytelmään. TEKSTI VALERI KLEPKIN JA RIKU SAVONEN KUVAT HELSINKI 98 – TYÖRYHMÄN ARKISTO, MIHAIL DURNENKOVIN ARKISTO, ANNA FORSTEDT M ikä on muuttunut, kun Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alusta Ukrainassa on kulunut yli kolme ja puoli vuotta. Jopa avarakatseisilla on hankaluuksia hahmottaa, mikä on kunkin ohjaajan, näyttelijän tai muusikon suhtautuminen sotaan. Taiteentekijät ovat kuitenkin kokeneita pinnalla pysyttelyssä. Keväällä 2026 ensi-illan saa Varlam Šalamovin Kolyman kertomukset sekä kokonaan tekoälyn avulla tehty Simulacrum 24.2.2022 a play by AI. Nyt teatterilla menee ranskalaisen surrealistin Roland Taporin Talvi pöydän alla -näytelmä, joka kertoo emigranteista. Pitäisikö heidän puhua. Durnenkov myös opettaa lapsille käsikirjoitusten ja lyhytelokuvien tekoa. 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 11 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 11 12.11.2025 19.34 12.11.2025 19.34. Lähteneet ja vaienneet Vuoden 2022 jälkeen Venäjältä lähtivät ne taiteentekijät, jotka eivät voineet vaieta. Juliste on nähtävillä seuraavalla aukeamalla. Sodan alkaessa Semchenkosta tuntui, että hän menetti värien tajun. Kaikki Venäjään liittyvä herättää usein ärtymystä, torjuntaa, jopa inhoa. Oli toki myös sotaa tukevia kulttuurintekijöitä. Pavel tavattiin Helsinki 98 – näyttämöllä Vuosaaressa, Mihail taas Rauhan Asemalla Pasilassa. Olimme osa eurooppalaista taidetta, vaihdoimme esityksiä, osallistuimme festivaaleihin. Oppilaina on sekä venäläisiä että ukrainalaisia nuoria. Osana eurooppalaista teatteriyhteisöä Näkymät ovat venäläisille teatterintekijöille Euroopassa erilaisia. Mihail Durnenkov tekee venäjänkielisiä kiertue-esityksiä eri maissa, mutta pyrkii tekemään esityksiä myös suomeksi, ruotsiksi, saksaksi. Se näyttää mitä tekoäly kertoo Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Minskiläislähtöisen Uladzimir Usakoun ohjauksen ensi-ilta oli 19.11. Tohtori J. Sekä kirjailija että Faustteema ovat Semchenkolle tuttuja jo Pietarista. Ennen sotaa Semchenkon teatteri oli visuaalista, lähes sanattomuutta. Tämän jälkeen tulossa on 10.12. Nykyteatterin värit Pavel Semchenko toimii aktiivisesti Helsinki 98 –työryhmässä, joka tutkii, mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen. ”Emme ole balalaikkoja” AN N A FO RS ST ED T Pavel Semchenko lavastaa ja visualisoi teatteriesityksiä, mikä näkyy hyvin myös hänen omakuvassaan. Pavel Semchenkon ensiohjaus Suomessa. Lopulta siihen kuitenkin valittiin kuvasarja Anastasia Tirzinasta. Uudet näytelmät riippuvat apurahoista. Teemoina on Neuvostoliitto ja Venäjä. Useimmat kuitenkin vaikenivat, joukossaan paljon sodanvastaisia ihmisiä. Yleisö ymmärtää hyvin. 4/2025 Venäjän Aika ?11 TEATTERI Venäjältä lähteneet kulttuuriammattilaiset ovat vaikeassa tilanteessa
Tai lähteä. Venäjän Aika 4/2025 TEATTERI Sekä Pavel Semchenkon että Mihail Durnenkovin mielestä jokainen yksilö on oman etiikkansa tuomari. Yleispätevää sääntöä ei ole. Noin kuukausi sodan alusta riippumattomiin, ei-valtiollisiin teattereihin tuli lomake, jossa luki, ettei saa olla mitään lausuntoja sotaa, Venäjän armeijaa, presidenttiä tai hallitusta vastaan. Durnenkov ei ole henkilökohtaisesti kokenut cancelointia – tai ”peruutusta”, Durnenkov ja Semchenko ovat ehtineet osallistua jo moneen teatterituotantoon Euroopassa. Tehtaan johtaja kertoi, että siellä on ”strategista tuotantoa” ja tila pitää tyhjentää. Silti monille ”venäläinen” merkitsee edelleen aggressiota. Asiassa kulkee sanaton, mutta olemassa oleva raja. Ensishokin jälkeen yhteiskunta on pikkuhiljaa oppinut erottamaan hallinnon ja kulttuurin. Semchenkon AKHE-teatterin johtajallekin sanottiin: ”Jos ette allekirjoita, me tulemme perässänne.” Lisäksi AKHE toimi teollisuusalueella. Canceloidaanko venäläistä kulttuuria. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessakin venäläiseen kulttuuriin on suhtauduttu kriittisesti. Semchenko ja Durnenkov saivat apua Artists at Risk -järjestöltä lähtöönsä Venäjältä. Kaikille valinta ei ollut vapaaehtoinen. Kaikilla on erilaiset olosuhteet ja mahdollisuudet. Myös lähteneiden joukossa on eri motiiveja. Durnenkov teki siihen käsikirjoituksen ja Semchenko valosuunnittelun. Heidän polkunsa ovat myös ristenneet, kuten esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginteatterin Ennusmerkkejänäytelmässä (2024, ylhäällä toinen vasemmalta). 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 12 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 12 12.11.2025 19.34 12.11.2025 19.34. – Jouduimme valitsemaan: Joko kävellä ympyrää oman neljän seinän sisällä, säilyttäen pieni underground-matkalaukku ja tehden ei-mitään, tai kävellä ympyrää neljän seinän sisällä vankilassa. 12. Eurooppalaisen teatterin taiteellinen johtaja, joka harkitsee venäläisen kirjailijan teosta, joutuu arvioimaan riskit: Protestoivatko ukrainalaiset, tulkitaanko esitys myrkylliseksi. Durnenkov myöntää, että lähtökohta on eri venäläisestä taustasta tulevalle ja eurooppalaiselle tekijälle. Järjestö on auttanut myös kotoutumisessa, sieltä esimerkiksi Semchenko sai ehdotuksen osallistua Helsinki 98 -teatterin produktioihin
”Venäjä” aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia myös taiteilijoissa itsessään. Työryhmä on yrittänyt päästä mukaan verkostoihin löytämällä näyttämön Talvi pöydän alla -esitykselle, mutta se on ollut vaikeaa. On syntynyt aito kiinnostus. Nykyaikana sodat, katastrofit ja kriisit kuitenkin seuraavat toisiaan. Jos ihminen on lähtenyt maasta eikä tue hallintoa, häntä ei saisi tuomita kansallisuutensa perusteella. Helsinki 98 -ryhmän esityksissä on yleisönä suomalaisia, venäjänkielisiä maahanmuuttajia ja nuoria. 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 13 10-13_VA_3-2025_XXXXXXXX.indd 13 12.11.2025 19.34 12.11.2025 19.34. Tieto itsenäisesti ajattelevien teatterintekijöiden olemassaolosta antaa kuitenkin toivoa myös tulevaisuuteen. Siellä, missä Durnenkovia ei tunnettu, hän on vain ”vielä yksi venäläinen”. Tunnustus on tärkeää, sillä kaikki näytelmässä koottiin kirjaimellisesti nollasta. Sama koskee myös esimerkiksi israelilaisia, palestiinalaisia ja syyrialaisia. Sekä Semchenkon että Durnenkovin mukaan myös Venäjällä on yhä teatterintekijöitä, jotka yrittävät luoda kuten ennenkin. Tiedän, miten seinät maalataan, jakkara naulataan, ääni ja valo kytketään ja näyttelijät puetaan niin, että kaikki näyttää siltä kuin pitääkin. Suomalaiset yleisönä Riippumaton teatteri selviää katsojien kiinnostuksen avulla. 4/2025 Venäjän Aika ?13 TEATTERI kuten venäjäksi sanotaan (??????). Semchenkolle myönnettiin vuonna 2023 Säde-palkinto Neuvostoihmisen lopun videosuunnittelusta. – On muusia, joita järjestelmä tai valtio hyväilee, ja on vainottuja muusia. Pavel Semchenkon ja Mihail Durnenkovin laajemmat haastattelut voi lukea osoitteessa suomivenajaseura.fi/venajanaika , , Ensishokin jälkeen yhteiskunta on pikkuhiljaa oppinut erottamaan hallinnon ja kulttuurin. Sekä nykyteatterin saarekkeita, kuten Espoon kaupunginteatteri. Koska suoraan ei voi puhua, teatteri puhuu vertauksin. . – Äskettäin ohjaaja Juri Butusov kuoli traagisesti. Kulttuuri on omaleimainen. Nimiä ei sanota ääneen, jotta ei aiheuteta vahinkoa kenellekään. Esimerkiksi Aki Kaurismäki on luonut elokuvissaan ainutlaatuisen kielen. Jos ei halua, pysyköön politiikassaan kotonaan. Durnenkov on taiteiljoiden cancelointia vastaan. Muusia on erilaisia, antiikin taruissakin heitä oli yhdeksän. On vahvaa visuaalista taidetta, multimediaa, tanssiryhmiä. Lisäksi yhteistyötä oli jo valmiiksi. Helsinki 98 -teatterin valkovenäläinen ohjaaja Uladzimir Ushakou kieltäytyi Venäjän Aika -lehden haastattelusta lehden nimen takia. Mutta emme menetä toivoa, että tulevaisuudessa onnistumme toteuttamaan jotain myös muiden suomalaisten teatterien lavoilla. Saman teatterin Pavel Semchenko taas suostui haastatteluun, koska uskoo jokaisella julkisella sanalla olevan merkitystä. Semchenkon mukaan teatterin tulevaisuus jää taidehistorioitsijoiden ja kulttuuritutkijoiden arvioitavaksi. Yksi parhaista, mutta ulkomailla hän jäi ilman työtä ja tarpeettomaksi, koska kukaan ei tuntenut häntä eikä ollut valmis työskentelemään hänen kanssaan. Kahden imperiumin välissä on syntynyt oma kieli ja sisäinen eristys, joista nousee kulttuurin voima. – Suomalaiset – eivätkä vain he – päästävät harvoin sisään ”ulkopuolelta” tulevia. Semchenkolle on syntynyt tunnelma, että suomalaisia puhuttelee vaihtoehtoiset taidemuodot. Euroopassa häntä on auttanut selkeä julkinen kannanotto sotaa vastaan alusta alkaen. En osaa ennustaa, kuoleeko lähtenyt teatteri vai ei. Samalla on myös kesäteattereita – ulkoilma-poppia oluen ja makkaran kanssa. Siksi taiteen on opittava puhumaan myös tykkien aikana. Suomella on Venäjän kanssa pitkä historia. Venäläisen teatterin tulevaisuus Antiikin ajoilta juontavan sanonnan mukaan ”kun tykit puhuvat, muusat vaikenevat.” Mihail Durnenkovin mukaan suurten mullistusten aikana taide usein vaikenee, kerää kokemuksia ja kertoo niistä myöhemmin. Asia on toinen kapellimestari Valeri Gergijevin tapauksessa, joka on tukenut avoimesti Putinin hallintoa. – Minä teen käytännön työtä. Pavel Semchenkon mielestä muusat eivät saa vaieta. Semchenko arvelee suosion syyksi sitä, että aihe on Suomessa lähellä. Venäläinen teatteri on jakautunut Venäjälle jääneeseen ja sieltä lähteneeseen. – Jos hän tulee Eurooppaan, hänen pitäisi ottaa kantaa sotaan
Kulttuuritila Albatrossissa ja käynyt myymässä töitään myös tapahtumissa. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI • Svetlana (kuvassa toinen vasemmalta) keskusteli Auroran päivän seminaarissa muiden osallistujien kanssa (2020). 14. Inna kuvattiin etäistunnossa. 14-15_VA_4-2025_Auroras.indd 14 14-15_VA_4-2025_Auroras.indd 14 12.11.2025 19.33 12.11.2025 19.33. • Alina on pitänyt savipajoja mm. •Etätyöskentelyä hyödynnetään myös Aurorasverkostossa. Venäjän Aika 4/2025 NAISET Yhteisö naisten tukena Auroras-verkosto tukee koulutettujen naisten polkua työelämään
Työelämätaidot kehittyvät Svetlana tuli Suomeen Pietarista vuonna 2014 ja työskentelee IT-alalla. – Oli hyvä, että sai kirjoittaa oman CV:n ja saatetai motivaatiokirjeen ja näyttää ne ohjaajalle. Auroras-toiminnassa antoisimpana hän pitää sitä, että sai vertaistukea ja kuuli muiden kokemuksia ja vinkkejä. Aktorit saavat tukea ja ideoita suomen kielen käytössä, työnhaussa ja urapolun suunnittelussa. Verkostoa hallinnoi Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL). Vertaistuki, vinkit ja tuki ovat tärkeitä Inna on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta. Osallistujille onkin kiinnostavaa kuulla eri kulttuureista tulleiden kokemuksia. Hän on työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta opettaa edelleen lapsille etänä suomea toisena kielenä. Mentoreille on aina ilahduttavaa kuulla, kun aktorit löytävät kiinnostavia töitä. Joskus ryhmissä syntyneet kontaktit säilyvät. Mahdollisuus luoda verkostoa Monelle osallistujalle Auroras-ryhmät ovat olleet myös yhteisö, jossa saa tukea ja rohkaisua. Aurorasverkostossa huomaa kuitenkin, miten vaikeaa täällä asuvienkin on löytää koulutustaan vastaavia töitä. Kieli ja työelämätuntemus kehittyvät parhaiten aidoissa keskusteluissa. Vuonna 2017 käynnistettiin ryhmämentorointi. Työnhaun kannalta Auroras osoittautui käytännölliseksi tueksi. Hän on opettanut englantia ja työskennellyt päiväkodissa. Mukana on naisia eri puolilta maailmaa. – En pystynyt heti jatkamaan töitä samalla alalla, koska englannin taitoni ei vielä riittänyt, enkä silloin osannut suomea ollenkaan. Mentoreina toimivat suomalaiset tai Suomessa pitkään asuneet naiset, jotka tuntevat työelämää ja puhuvat suomea sujuvasti. Hän oli aiemmin työskennellyt rekrytointialalla Venäjällä, mutta muuton myötä hän kertoo elämänsä muuttuneen: – En ole työskennellyt Suomessa omalla alallani, koska suomen kielen taitoni ei vielä riittänyt, ja englanti oli myös aika heikko. Maailman konfliktit saavat joskus pohtimaan, keitä samaan ryhmään voi sijoittaa. Auroras tarjoaa väylän, jossa kieltä ja kulttuuria opitaan aidossa vuorovaikutuksessa käytännönläheisesti. Osa ryhmistä tapaa kasvokkain, osa kokoontuu etänä. Auroras-toiminnasta hän toteaa, että keskustelu suomeksi ja tutustuminen eri yrityksiin oli erittäin hyödyllistä. Nyt hän tekee keramiikkaa ja vetää työpajoja sekä haaveilee omasta studiosta. 4/2025 Venäjän Aika ?15 NAISET S uomeen toivotaan lisää ulkomaalaista työvoimaa. . Mentorit eivät ole opettajia, vaan rinnalla kulkijoita, jotka auttavat tuntemaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja rohkaisevat puhumaan suomea. "Tapaamiset auttoivat minua ymmärtämään, että haluan olla yrittäjä." Aurorasverkoston nimeä pohdittaessa ajateltiin myös Aurora Karamzinia (1808–1902), aikansa kansainvälistä, sen ajan koulutettua naista. Alina saapui Suomeen keväällä 2022. Hän korjasi virheitä ja antoi palautetta, miten tekstejä voisi vielä parantaa ja mitä asioita kannattaisi avata tarkemmin. Hänen alansakin vaatii jatkuvaa opiskelua ja uuden oppimista. Monet EU:n ulkopuolelta, myös Venäjältä muuttaneet huomaavat, että oman koulutuksen todistaminen ei ole helppoa. Auroras-toiminnasta hän toteaa: – Työnhaussa en saanut suoraa hyötyä, mutta Auroraksen tapaamiset auttoivat minua ymmärtämään, että en halua palkkatyötä, vaan haluan olla yrittäjä. Se aloitti toimintansa vuonna 2012, kun Auroras-vapaaehtoiset järjestivät tapahtumia työelämän teemoista suomeksi. Lisäksi muutto auttoi minua muuttamaan ajattelua ja ymmärtämään, mitä todella haluan tehdä – eikä se enää liittynyt entiseen ammattiini. Hänen puolisoitaan olivat Pavel Demidov ja Andrei Karamzin. Nuori Aurora Stjernvall toimi hovineitinä Pietarin Talvipalatsissa keisarinnan avustajana. Pietarista muuttanut Inna kertoo: – Olen kokenut, että en halua sanoa olevani venäläinen, vaikka olen puoliksi venäläinen, puoliksi ukrainalainen. Opetushallituksen päätöksen ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen virkakelpoisuudesta hän sai suoritettuaan tietyn määrä täydennyskoulutusta. 14-15_VA_4-2025_Auroras.indd 15 14-15_VA_4-2025_Auroras.indd 15 12.11.2025 19.33 12.11.2025 19.33. Svetlana osallistui Auroras-lähitapaamisiin ja etäryhmään. Hänen kohtalonsa liittyy läheisesti myös Venäjään. Inna on vetänyt etäryhmiä kahden suomalaisen mentorin kanssa. Tutustutaan suomalaisen työelämän käytäntöihin Auroras antaa vertaistukea, tietoa ja auttaa verkostoitumaan. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Suomen kielen taidon puute voi myös olla este työllistymiselle. Auroras-verkoston tavoite on parantaa Suomeen muuttaneiden koulutettujen naisten mahdollisuuksia työllistyä
TEKSTI RIKU SAVONEN KUVAT ANDREI USOV, KIRILL RAZUMOV, RIKU SAVONEN Kirjan sisäsivuilla on aikalaiskuvia. Venäjän Aika 4/2025 MUSIIKKI Bob Dylan saapui Moskovaan Kirill Razumov on kirjoittanut kirjan amerikkalaislegenda Bob Dylanin esiintymisestä Moskovassa heinäkuussa 1985. 16. RIK U SA VO N EN 16-19_VA_4-2025.indd 16 16-19_VA_4-2025.indd 16 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Sergei Borisovin valokuva Dylanin illanvietosta Andrei Voznesenskin huvilalla. Neuvostoliittolaisen ja kansainvälisen rockin yhtymäkohdat ovat muutenkin olleet tärkeä osa imatralaistuneen Razumovin elämää
Se ilmestyi kuukausittain vuosina 1964–92. Suomi oli tuolloin kaukainen tuntematon. Blogi ja haastatteluja Noin 15 vuotta sitten Kirill Razumov alkoi ostaa vanhoja vinyylejä. Tämän jälkeen Razumov esitteli Suomea venäläisille ja järjesti suomalaisyrityksille konsultaatiota Venäjän bisneskulttuurista. Junan tulo oli suomalaisen magiikan hetki. Kirill Razumov käy edelleen Pietarissa Narvan kautta katsomassa 85-vuotiasta äitiään. 1980luvun lopulla venäläinen rock alkoi yleistyä ja Razumov kuuli Akvariumia ja Zooparkia, myöhemmin Kinoa ja Alisaa. Silloin hän tajusi, miten laaja musiikkiskaala oli ollut. Eniten katseluja tuli, jos sattui asiavirhe. Rovesnik kertoi ulkomaisten nuorten elämästä. Se olikin sitten Voulez-Vous. Razumov asuu nyt Imatralla, jonne päätyi sattuman kautta syksyllä 2022. Ja mitä näen! Ohjaamossa pelkääjän paikalla istuu valtava pinkki pehmonorsu. Luultavasti kuski oli viemässä norsua lahjaksi jollekin. Hän teki sillä hetkellä töitä huvijahtien myynnin parissa, joten haastattelut olivat teemalla ”Meri ja rock”. Ajattelimme, että juna ajaa aina ohi, mutta itse emme koskaan pääse Suomeen. Jäin pois koulustakin, mutta en lopulta saanut levyä. ” 16-19_VA_4-2025.indd 17 16-19_VA_4-2025.indd 17 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Kun Tolstoi tai Repin olivat ajaneet ohi, etsimme suomalaisturistien heittämiä kaljatölkkejä puskista. Perässä tulivat saksalainen Dschinghis Khan, espanjalainen Baccara ja englantilainen Smokey. Eräs ystävä kutsui hänet työskentelemään Plastilin Media-animaatiostudiolle. Oma osansa oli Krugozor-lehdellä (suom. Neliönmuotoinen lehti sisälsi taipuisia flexi-disc-levyjä. Toinen tärkeä julkaisu oli vuosina 1962– 2014 ilmestynyt Rovesnik (suom. Horisontti). Hän alkoi pitää musiikkiblogia YouTuben ja Yandexin palveluissa. Parhaimmillaan vihakommentteja sisältänyt juttu keräsi miljoona katselua. Razumov kiersi metroasemien kioskeja, kunnes löysi lehden. Ohitamme sen ja vilkaisen taakseni. Kaupallista levitystä ei ollut, mutta nauhoitteet levisivät itse tehtyinä kopioina ympäri Neuvostoliittoa. Vierailut yleistyivät. Kun menen allapäin bussiin, joku aikuinen äijä ABBAn levy kädessään mölisee: ”Mitä paskaa tämä on olevinaan?” Ja minä vain mietin, että miten maailmassa tuo levy on päätynyt tuolle idiootille. Rock tuli ja vei Kirill Razumov sai rokkitartunnan kavereiltaan 1970ja 1980-lukujen taitteessa. Vuonna 2019 Razumov alkoi tehdä haastatteluja kuuluisuuksien kanssa. 1964) syntyi Leningradissa. Toinen muisto liittyy juniin. Razumov kertoo kaksi muistoa lapsuuden mökkireissuilta Roštšinoon (entinen Raivola, Karjalan Kannas). Esimerkiksi Paul McCartneyllä oli pikku purkki kahdelle hengelle, joka kulki hänen ” Joku aikuinen äijä ABBA-levy kädessään mölisee: Mitä paskaa tämä on olevinaan. Suurimman jäljen jättivät ruotsalainen Abba ja saksalainen Boney M. Joka kerta kuin sait käsiisi Krugozorin, saatoit odottaa ihmettä. Ilmiötä kutsutaan nimellä magnitizdat. Ajankohdasta huolimatta Razumovin asiat ja vaadittavat paperit järjestyivät nopeasti. Palasimme kerran datšalta Leningradiin. Äidillä on tylsää, kun kuulolaite kenkkuilee ja ystävistäkään ei enää oikein ole seuraa. Razumov on sen jälkeen kutsunut Suomea ”pinkkien norsujen maaksi”. 4/2025 Venäjän Aika ?17 MUSIIKKI K irill Razumov (s. Krugozorissa oli aina sama kaava. Ohiajavat autot ja junat toivat välähdyksiä Suomesta. Valtatiellä lähdimme ohittamaan Suomen kilvissä olevaa rekkaa. Datšan vieressä kulki junarata Suomesta Leningradiin. Kappale saattoi olla Vietnamista tai Unkarista, mutta yhtä hyvin Paul McCartneytä tai Queeniä. Istuimme kaverien kanssa mäellä ja katselimme junia. ikätoveri), joka oli suunnattu 14-28-vuotiaille neuvostonuorille. Neuvostoliitossa ei ollut niin isoja leluja, saati pinkkejä. Vuosina 2000–12 hän työskenteli pietarilaisessa autoliikkeessä käyden työmatkoilla Suomessa. Esimerkiksi ensin Brezhnevin puhe, sitten asiaa kolhooseista, uutinen Amurin radan rakentamisesta, sitten klassista musiikkia ja lopuksi viihdemusiikkia, sekä venäläistä että ulkomaista. Yhdeksännellä luokalla palelin talvella kolme tuntia Melodija-kaupan jonossa, koska joku sanoi, että on tulossa ABBAn uusi levy. Pitkä suhde Suomeen Suomessa Kirill Razumov kävi ensimmäisen kerran vuonna 1990 matkalla Tanskaan
Venäjän Aika 4/2025 MUSIIKKI mukanaan. Hän myös kuljetti Neuvostoliittoon vanhempiensa rahoilla ostamaansa äänitystekniikkaa, jolla äänitettiin monen maanalaisen yhtyeen legendaariset julkaisut. Paul McCartneyltä Razumov ei saanut haastattelua, mutta niitä ovat antaneet esimerkiksi ABBA-historioitsija Karl Magnus Palm, Uriah Heepin Ken Hensley ja Queenyhtyeen huippuvuosien kiertuepäällikkö Peter Hince. Halusin tietää lisää. Ja oli vasta perestroikan alku. Kannattaa kiinnittää huomiota kirjaan Grebenštšikovin kädessä. Bob Dylan Moskovassa 1985 Amerikkalaisella Bob Dylanilla (s. • Boris Grebenštšikov esiintyy 60-vuotiskonsertissaan vuonna 2013 Pietarin Oktjabrski-areenalla. Vuonna 2019 Razumov haastatteli amerikkalaista Joanna Stingraytä, joka lähti laulajana esiintymään Neuvostoliittoon 1980-luvulla. 18. Vuonna 2004, kun McCartney oli Pietarissa esiintymässä, Razumovin ystävä pääsi kahdesti viemään maailmantähden Suomenlahdelle. Razumovin kirjassa kerrotaan Bob Dylanin Moskovan vierailun taustat ja kulku. Jos keikkapaikan vieressä oli meri, hän meni purjehtimaan. Keulahahmo Viktor Tsoi kuoli jo vuonna 1990, mutta nykykokoonpano käyttää Tsoin alkuperäisiä ääniraitoja esityksissään. Razumov alkoi penkoa asiaa aikalaishaastattelujen, lehtija arkistotietojen kautta. Joannan siskon Judyn otokset taas muodostavat merkittävän valokuvaarkiston neuvostorokista. Tie vei jopa Amerikkaan Oklahoman Tulsassa olevaan Bob Dylan -keskukseen. Stingrayllä oli suuri rooli neuvostorockin levittämisessä länteen. Tutkiessaan vuonna 2021 länsiartistien vierailuja Neuvostoliittoon (esimerkiksi Elton John vuonna 1979), Kirill Razumov huomasi lyhyen maininnan, että Bob Dylan esiintyi Moskovassa vuonna 1985. Stingray tapasi sattuman kautta Akvarium-yhtyeen Boris Grebenštšikovin ja tajusi, että tässä on jotakin. Monet venäläisen rockin legendat ovat jättäneet Venäjän vuoden 2022 tapahtumien jälkeen. Ensimmäisen Dylanin keikkansakin hän koki vasta äskettäin Helsingissä lokakuussa 2025. AN DR EI US O V KI RI LL RA ZU M O V 16-19_VA_4-2025.indd 18 16-19_VA_4-2025.indd 18 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Illassa oli kymmenkunta neuvostorunoilijaa ja ulkomaisia esiintyjiä Irlannista (myöhemmin Nobelin saanut Seamus Heaney), Bulgariasta, Viet• Boris Grebenštšikov (Akvarium) ja Maik Naumenko (Zoopark) ”dylanilaisen” yhteisalbumin ”Bratja i Sjostry” (Veljet ja siskot) nauhoitusten aikaan. Dylan esitti 26.7.1985 Moskovan Kansainvälisen runouden illassa Lužnikin pienessä urheiluhallissa kolme laulua muutaman tuhannen, ilmeisesti pääosin paikalle värvätyn katsojan edessä. Tapaamisen järjestäjinä olivat kuuluisat neuvostorunoilijat Jevgeni Jevtušenko ja Andrei Voznesenski, joilla oli aiempia länsiyhteyksiä. Vähitellen hän tutustui kaikkiin suuruuksiin, kuten Kinoon ja Alisaan. 1941), jolla on juutalaisia juuria Odessassa, oli vaikutusta neuvostoliittolaisen rockin kehitykseen. Razumov ei ollut aiemmin kiinnostunut Dylanista. Kiinnostus heräsi, sillä tämän mittaluokan esiintyjiä ei juuri käynyt Neuvostoliitossa. Erityisesti Vladimir Vysotskia, Bulat Okudžavaa ja Boris Grebenštšikovia on verrattu Dylaniin. Poikkeuksiakin on: KINOyhtye on epäpoliittisuudessaan ollut vallanpitäjien suosiossa ja keikkailee ympäri Venäjää
Ennen kirjasto oli pölyinen, tylsä paikka, jossa oli töissä pelottavia naisia, epämukavat huonekalut ja ikävä haju. Seuraavaksi kiinnostavat suomalais-neuvostoliittolaiset kulttuuriprojektit ja suomalaiset kädenjäljet venäläisessä rockissa. Matka jatkui Moskovan jälkeen vielä Tbilisiin. Kirill Razumovin kirjan ”Bob Dylan v SSSR” etukansi, AST, 2025. Kustantajat kieltäytyivät, sillä he eivät kuulemma ole kiinnostuneita artistien elämän yksittäisistä vaiheista. Razumov sai kutsun suuren AST-kustantamon tilaisuuteen, joka lupautui yllättäen kirjan kustantajaksi. RI KU SA VO N EN 16-19_VA_4-2025.indd 19 16-19_VA_4-2025.indd 19 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Razumov sai verkostojensa avulla yhteydet moniin kustantajiin Euroopassa. Dylanin kerrotaan pettyneen apaattiseen vastaanottoon. Dylan-kirja jää tuskin viimeiseksi. Venäjän lakien mukainen K18-ikäraja kirjaan toki on painettu. Lisäksi Dylanin uralla 1980-luku ei muka ole kiinnostavaa aikaa. Kirjastojen muutos Kirill Razumov toivoo, että kirja käännettäisiin joskus vielä myös suomeksi. . klo 16:30. Dylanin lisäksi Amerikkaa edustivat James Ragan ja Robert Bly. Osa sanoi, että aihe kiinnostaa vain tosifaneja, dylanologeja. Kustannusprosessin aikana Razumov ajatteli, että kaikki teksti ei läpäisisi sensuuria. Lisäksi hän osallistui illanviettoon Andrei Voznesenskin huvilalla, josta on todisteena muutama valokuva. Yleisö ei osannut englantia, eikä tuntenut hittejä. Kirjastot ovat muuttuneet nykyaikaisen elämän keskuksiksi ja niissä tapahtuu paljon. Venäjällä hän ei ole erityisen tunnettu. Imatralla Razumov käy mielellään kirjastossa, onhan hän aikoinaan opiskellut kirjastotiedekunnassa. Kustantajahaaste Kirill Razumov suunnitteli julkaisevansa kirjansa lännessä, sillä Dylanilla on valtava määrä faneja ympäri maailmaa. Dylan kävi myös Hamovnikissa Tolstoin kartanomuseossa ja istui Tolstoin polkupyörän satulassa. 4/2025 Venäjän Aika ?19 MUSIIKKI namista, Intiasta ja Nicaraguasta. Kirjastot ovat muuttuneet Venäjälläkin kovasti. Jo paidan kuva kertoo agendan. Hän kysyi itse, pitäisikö esimerkiksi ulkomaisten agenttien, kuten Grebenšhšikovin, sitaatit poistaa. AN DR EI US O V Kirill Razumovin haastattelu tehtiin venäjäksi Kampin kauppakeskuksessa 25.10. Razumov oli matkalla Kirjamessuilla esittelemään kirjaansa suomalaisille kustantajille. Kustantaja ei kuitenkaan löytänyt mitään vaarallista. Suurimmat aplodit illassa keräsi neuvostorunouden ihmelapsi, 10-vuotias Nika Turbina. Venäläisestä rockista on suomeksi kirjoittanut erityisesti Tomi Huttunen kirjassa Pietari on rock (Into, 2012). Kirill Razumov esittelee Dylan-kirjaansa Imatran pääkirjastolla 26.11. Valmista kirjaa esiteltiin Moskovassa ja Pietarissa heinäkuussa 2025 ja siitä kirjoitettiin positiivisia arvioita. Lapsitähden myöhempi elämä oli traaginen ja päättyi monen legendan tapaan 27 vuoden iässä putoamiseen viidennen kerroksen ikkunasta. Vuoden 2022 jälkeiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen ei viitannut kukaan. Runoillan jälkeen Dylan oli kutsuttu alkaneille Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaaleille. Yhteyksiä oli syntynyt myös Venäjän musiikkipiireihin
Se on käynnissä 30.3.2025-30.6.2026. Neuvostoliitossa opiskelleiden suomalaisten kokemuksia on aiemmin käsitelty kirjassa esimerkiksi kirjassa Olemattoman kokeneet (toim. Haastateltavat löytyivät helposti Kohderyhmäämme ovat 1970ja 1980-luvuilla syntyneet suomalaiset, jotka ovat opiskelleet venäjän kieltä. Heidän joukostaan olemme halunneet löytää mahdollisimman erilaisia haastateltavia. Tim Sullivan, taiteilija ja tutkija IsoBritanniasta, osallistui Luovake ry:n residenssiin ja oli kiinnostunut työskentelemään raja-alueiden maisemien parissa. Keskustelut lähimenneisyydestä ja sen vaikutuksista nykyhetkeen ovat olleet avoimia ja mielenkiintoisia. 20. Kahvipöytäkeskusteluissa aloimme miettiä, miten voisimme työskennellä yhdessä projektissa, joka tutkisi rajojen vaikutuksia ihmisten elämään. Koimme molemmat vahvasti, että nykyisenä kriisien ja erilaisten vastakkainasettelujen aikana on tarve kertoa inhimillisiä tarinoita. Anni Huttu, taidegraafikko ja toimittaja Ratamolta, halusi kuulla ikäistensä kokemuksia Venäjältä ja peilata niitä omiin opiskeluja työkokemuksiinsa Itä-Euroopassa. Osallistujien tarinoita seurataan nuoruudesta tähän päivään saakka. 1970-1980-luvuilla syntyneiden H anke alkoi syntyä, kun tapasimme Ratamon grafiikan ja luovan valokuvauksen keskuksessa Jyväskylässä 2022. Hanketta tukee Valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlarahasto. Olemme haastatelleet ja valokuvanneet ihmisiä vuoden 2025 ajan. Pentti Stranius, Kirjokansi 2024). Ihmiset näyttävät intuitiivisesti ymmärtävän, että emme ole kiinnostuneet esittämään valmiiksi muotoiltuja tarinoita. Työ on sisältänyt yhteydenottamista, sopivien ihmisten etsimistä, taustatietojen keräämistä, kuvaamista ja haastatteluja. 20-21_VA_4-2025_Anni.indd 20 20-21_VA_4-2025_Anni.indd 20 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Venäjän Aika 4/2025 MUISTOT Venäjä-muistot talteen Anni Hutun ja Tim Sullivanin projekti tallentaa kokemuksia 1970ja 80-luvuilla syntyneiltä suomalaisilta, jotka rautaesiripun murtuessa olivat nuoria ja halusivat matkustaa, oppia ja työskennellä entisen Neuvostoliiton alueella. TEKSTI ANNI HUTTU KUVAT TIM SULLIVAN, KUVATEKNIIKKA: 5X4 MUSTAVALKOFILMIT. Sen lisäksi olemme saaneet ohjausta ja käytännön tukea Jyväskylän yliopistolta, Ratamolta ja Arts University Plymouthilta (Iso-Britannia). Projektimme on herättänyt positiivista vastakaikua; ihmiset ovat kiinnostuneita aiheesta ja haluavat osallistua. Iloksemme saimme työhömme apurahan Juhlarahastolta. Työ jatkuu ja iso osa siitä on nyt aineiston muokkaamista, tavoitteena esittää laaja spektri mielipiteitä ja kokemuksia. Anni Hutun ja Tim Sullivanin hankkeen nimi on ”Retrospektiivinen dokumentaatio 1970-1980-luvuilla syntyneiden suomalaisten henkilökohtaisista kokemuksista venäjän kielen ja siihen liittyvän kulttuurin parissa”. Olemme saaneet kannustavia kommentteja ja haastateltavat ovat usein ehdottaneet meille projektiin sopivia henkilöitä. Kilometrejä on kertynyt, autokorjaamoja on tullut tutuksi ja Suomea on nähty monesta kulmasta. KUVAT KEHITETTY PLYMOUTHISSA JA JYVÄSKYLÄSSÄ
Näyttely – ehkä kirjakin – valmisteilla Tällä hetkellä työstämme materiaalia, joka voisi tulla esille näyttelyn muodossa Suomessa ja Iso-Britanniassa loppuvuonna 2026. . Uskomme, että tämän sukupolven tarinat antavat paljon nuoremmille sukupolville. Toistaiseksi olemme apurahan turvin voineet kattaa työskentelykulut, ja toivottavasti saamme tukea myös projektin viimeistelyyn ja julkaisuun. Jokaisesta haastatellusta otetaan kuva hänelle tutussa ympäristössä. Lähes poikkeuksetta haastateltavamme ovat kokeneet ongelmia urallaan tai henkilökohtaisessa elämässään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ehdottomasti työstämme tähän projektiin liittyviä teemoja jatkossakin tutkimuksen, näyttelyiden ja yhteisöprojektien muodossa. Brittiläinen Tim Sullivan ja suomalainen Anni Huttu ovat yhdistäneet voimansa projektissa. Vasemmalla kuva Suomen ja Venäjän rajalta KaakkoisSuomesta. Monet ovat huolissaan siitä, miten nuoremmat sukupolvet tulevat rakentamaan tietämystään ja asiantuntijuuttaan nykyisessä tilanteessa. Oikealla kuva koillisrajalta Narva-Jõesuusta Virosta. 4/2025 Venäjän Aika ?21 MUISTOT ”Koimme molemmat vahvasti, että nykyisenä kriisien ja erilaisten vastakkainasettelujen aikana on tarve kertoa inhimillisiä tarinoita.” Venäjä-asiantuntijuuden nykytila ja tarpeellisuus Aiheeseen on monia vivahteikkaita näkökulmia, joten mielestämme on mahdotonta yrittää summata niitä yhteen lyhyesti. Tärkein tavoitteemme on tehdä kirja, joka saavuttaisi laajemman yleisön. Anni vastaa haastatteluista ja Tim tuo projektiin visuaalista puolta. Tim Sullivan on kiinnostunut rajaseutujen kuvaamisesta. Ihmisten tarinat ovat vieneet mukanaan ja olemme nauraneet, ihmetelleet ja itkeneet. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten eri haastateltavien kokemukset risteävät ja ”keskustelevat” toistensa kanssa. Ihmisillä on paljon kerrottavaa siitä, miten nykytilanne on katkaissut yrittäjien, tutkijoiden, järjestöjen tai työntekijöiden yhteyksiä, puhumattakaan perheja ystävyyssuhteiden välille muodostuneista jännitteistä tai vaikeuksista ylläpitää niitä. 20-21_VA_4-2025_Anni.indd 21 20-21_VA_4-2025_Anni.indd 21 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Monet heistä ovat ottaneet välittäjän roolin, jossa he selittävät Venäjään liittyvien tapahtumien taustoja. Sullivan käyttää kuvauksissa vanhan ajan kameraa ja 4x5 filmiä, jonka tulokset kehitetään jälkikäteen pimiössä. Tässä heidän kokemuksensa, kielitaitonsa ja asiantuntemuksensa koetaan tärkeiksi. Koemme, että tänä aikana on tarvetta taiteilijoille ja kirjailijoille, jotka käsittelevät rajojen teemoja. Kuitenkin monet heistä ovat tyytyväisiä siitä, että heillä on ollut mahdollisuus matkustaa optimistisina vuosikymmeninä, jolloin avoimuus ja kulttuurienvälinen vaihto koettiin tärkeäksi. Haluamme tavoittaa laajan yleisön, erityisesti nuorempien sukupolvien parista
Venäjän Aika 4/2025 LIIKENNE "Kun mietimme nimeä uudelle junalle, pyöriteltiin sellaisia vaihtoehtoja kuin Laatokka, Revontulet, Stella Polaris..." E nsin oli Sibelius, mutta sitten tuli Allegro. Tuntuu uskomattomalta, että näistä yhteistyön vuosista ei ole kuin muutama vuosi. Allegro tuli raiteille vuonna 2010 kunnes se lopetti – sanokaamme vaikka ”yleisten syiden” takia – vuonna 2022. Ehdotus tuli, muuten, Venäjän puolelta Haavisto-Koskinen taittoi Allegrolla monta matkaa Pietariin ja takaisin. Lopulta päädyttiin musiikkitermiin ”allegro”, joka tarkoittaa eloisaa ja nopeaa. Aika kului kuin siivillä, tunnelma oli leppoisa ja aina tapasi tuttuja. Ensin ikkunoista näkyi tyypillistä suomalaista maisemaa, sitten silmissä vilistivät … sanoisinko köyAllegro • Venäjän RZD ja Suomen VR operoivat Karelian Trains Ltd -yhteisyrityksen kautta • Liikennöi 2010– 2022 (lyhyt katkos koronapandemian takia 2020–2021) • Alkukuukausina kaksi yhdensuuntaista vuoroa, sitten neljä junavuoroa päivässä JUNAMATKAILUSTA ITÄNAAPURIIN JÄI HAUSKAT MUISTOT Allegrolla Pietariin pääsi kolmessa ja puolessa tunnissa. Kun mietimme nimeä uudelle junalle, pyöriteltiin sellaisia vaihtoehtoja kuin Laatokka, Revontulet, Stella Polaris... Nyt elämme aivan toisenlaisessa maailmassa. Oikein hyvässä hengessä toimimme venäläisten kanssa. Kun Helsingin ja Pietarin välinen junamatka kesti Sibeliuksella lähes kuusi tuntia, suihkautti Allegro saman välin kolmessa ja puolessa tunnissa. Se oli suomalais-venäläistä yhteistyötä parhaimmillaan. 22. 22-25_VA_4-2025_junat.indd 22 22-25_VA_4-2025_junat.indd 22 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Allegro oli autoa nopeampi ja vaivattomampi. Lipputulot jaettiin tarkasti osapuolten kesken niin, että suomalainen taho sai hiukan yli 50 %. Hän muistelee, että Allegrossa yhteistyö venäläisten ja suomalaisten kesken pelasi moitteettomasti. Kun Allegro aloitti liikennöinnin, vain kaikkein innokkaimmat autoilijat matkustivat Pietariin enää omalla pirssillään. Maisemat vaihtuivat radikaalisti Sibelius oli suomalaisen VR:n juna kun taas Allegron takana oli VR:n ja Venäjän rautatiet -yhtiön eli RZD:n yhteisyritys Karelian Trains Ltd. Kun istahdit Helsingissä, Lahdessa tai Kouvolassa Allegron mukavalle penkille, et huomannutkaan kun olit jo Pietarissa, muistelevat Venäjän Ajan haastattelemat matkustajat. Nykyisin projektipäällikkönä Uudenmaan ELY-keskuksessa työskentelevä Maarit Haavisto-Koskinen toimi aikanaan VR:llä idän liikenteen myyntipäällikkönä. Se johtui siitä, että juna kulki vähän pidemmän matkan Suomen puolella. Sibelius aloitti liikennöinnin pian Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1992 ja se ehti liikennöidä 18 vuotta
Lindstedtille Allegro tuli vuosien varrella hyvinkin tutuksi. Lindstedt muistelee viettäneensä junamatkan ajan mielellään ravintolavaunussa tai sitten lukeneensa kirjaa. Tutustuin mukaviin konduktööreihinkin, koska yleensä samat kaverit olivat työvuorossa. Lindstedtin äänessä kuuluu haikeus kun hän muistelee junamatkojaan Pietariin. Puhumattakaan ravintolavaunusta, jossa juttu lensi ja uusia tuttavuuksia syntyi. Venäjänkielen kurssien kautta junaan Lappeenrannassa eläkepäiviään viettävä konduktööri Pekka Jauhiainen ehti työskennellä niin Sibeliuksessa kuin Allegrossakin. Silloin tunnelma oli jotenkin apea. Meno vaunuissa oli melkoinen ja kuin ihmeen kautta kaikki yleensä selviytyivät paluumatkalle ilman isompia kommelluksia. 4/2025 Venäjän Aika ?23 LIIKENNE hät venäläiset kylät, kunnes lopulta edessä oli Pietarin kaupunki upeine palatseineen. Saa nähdä, syntyykö sellainen minun elinaikanani. Erityisesti Haavisto-Koskisen mieleen ovat jääneet jääkiekkojoukkue Jokerien kannattajien matkat Pietariin ja takaisin. Siellä ennestään toisiaan tuntemattomat tutustuivat keskenään mutkattomasti. Vierustovereiden kanssa syntyi yleensä aina juttua. 22-25_VA_4-2025_junat.indd 23 22-25_VA_4-2025_junat.indd 23 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Matsin jälkeen Jokeri-fanit majoittuivat yleensä Pietarin Sokoksen hotellissa ja paluumatkan vuoro oli seuraavana päivänä. Allegron 3,5 tunnin suhahdus on vaihtunut monimutkaiseen, aikaa vievään ja hermoja raastavaan matkaan Viron kautta. Kukaan ei tiennyt, mitä jatkossa seuraa. Suomalaiset ja venäläiset juttelivat keskenään. Ensin me kävimme venäjänkielen kurssit. Pitihän sitä osata venäjää haastaa kun suuri osa matkustajista oli venäläisiä. Se vasta oli hauskaa väkeä. Vuoden 2022 maaliskuussa hän kulki Allegron mukana junan viimeisillä matkoilla. Ventovieraat tutustuivat Otto Lindstedt asuu perheineen Pietarissa, jossa hän kirjoittaa kirjaa Venäjän matkailusta. Mutta kyllä minä vielä joskus avaisin junayhteyden Suomen ja Venäjän välille. Paluumatkalla yhdellä jos toisellakin oli mielenkiintoista kerrottavaa seikkailuistaan Venäjällä. Laulussa sanotaan, että aika entinen ei koskaan enää palaa. JUNAMATKAILUSTA ITÄNAAPURIIN JÄI HAUSKAT MUISTOT TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT MAARIT HAAVISTO-KOSKINEN, PEKKA JAUHIAINEN, OTTO LINDSTEDT, VIRPI HERRANEN KUVITUSKUVA EKATERINA ALESHINA • Jo ensimmäisenä vuonna 300 000 matkustajaa, myöhemmin noin 500 000 matkustajaa vuodessa • Junavaunut valmistettiin Italiassa (Alstom) • Ravintolapalvelut järjesti VR:n osittain omistama suomalainen Avecra • Allegron junat jäivät Suomeen ja aloittavat tämän vuoden lopulla liikennöinnin Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Oulun välillä tuotenimellä Pendolino plus
Joka kesä suomalaiset konduktöörit ja venäläiset rajaviranomaiset pelasivat Viipurissa ystävällismielisen jalkapallo-ottelun. Kun käännyin katsomaan, niin Ylen entinen Lontoon kirjeenvaihtaja Erkki Toivanenhan siinä samettisella äänellään puhui viisaita… Kun Allegrossa rajaja tullitarkastukset tehtiin liikkuvassa junassa, ei ravintolavaunussa istuskeluun jäänyt kauheasti aikaa. Juuri äsken lähetin synttärionnittelut naapurimaan entiselle kollegalle. Myös Jauhiaisen mieleen ovat jäänet kiekkofanien iloiset matkat. Hiukan murua rinnan alle ja pehkuihin. Siellä sitten puhuttiin joskus työasioita, joskus vallan muita. Kerran muuan mies esitti junassa vaimonsa passiin. Myös venäläisistä kollegoista tuli vuosien varrella hyviä kavereita. Kerran ravintolavaunun jonossa kuulin tutun äänen ja ihmettelin, että mistä minä tuon äänen tunnen. Siellä näki Jukka Jalosta, Jari Kurria, Timo Jutilaa ja muita kiekkosuuruuksia. • Alkuvaiheessa Allegron matkaliput ostettiin yleensä lippumyymälästä, myöhemmin netistä. • Maarit Haavisto-Koskinen oli käynnistämässä Allegroa VR:n puolelta. Venäjän Aika 4/2025 LIIKENNE Jauhiainen teki junassa pitkiä päiviä, mutta vastaavasti työrupeamien välillä oli mukavasti vapaapäiviä. 24. • Konduktööri Pekka Jauhiainen pääsi ”idän pikajunassa” kuvaan jääkiekon Gagarin-cupin palkintopystin kanssa. Oli siepannut sen kiireissään aamulla kotoa lähtiessään. Kun junaa odoteltaessa asemalla tapasi tuttuja, niin piti tietysti ravintolavaunuun tehdä treffit. Konduktööreillä oli asunto Pietarissa lähellä rautatieasemaa. 22-25_VA_4-2025_junat.indd 24 22-25_VA_4-2025_junat.indd 24 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Ei siinä paljon tullut mieleen Pietarin yöelämään osallistuminen kun väsyneenä pääsi kämpille. Hauskojakin sattumuksia Jauhiainen muistaa vuosien varrelta. Silloin Sibeliuksen aikaan joskus perjantaija lauantai-iltaisin junaan pyrki humalaisia matkustajia Riihimäeltä, jotka ajattelivat pääsevänsä kätevästi Sibeliuksen kyydissä Helsinkiin. Hän ei muista, että junassa olisi koskaan ollut järjestyshäiriöitä. Sinne mentiin illan viimeisen junavuoron jälkeen ja sieltä taas aamulla lähdettiin ensimmäiseen vuoroon lippuja tarkastamaan. Tarkastusten aikana piti istua kiltisti omilla paikoillaan. Olivathan ne mukavia aikoja. Heidät piti sitten vain hätistellä junasta pois. No, kaveri jäi Lahdessa junasta pois, mutta koska kysymyksessä oli aamuvuoro, hän ehti vielä Tampereelle hakemaan oikean passin ja pääsi kuin pääsikin vielä samana päivänä Pietariin. Herranen työskenteli Finprolle ja Tekesille. Ei ollut radio vaan Erkki Toivanen Virpi Herranen opiskeli aikanaan Helsingin yliopistossa venäjää ja myöhemmin hänen tiensä vei Pietariin vienninedistämistehtäviin. Joistakin tuli Jauhiaiselle niin hyviä tuttavuuksia, että Facebookissa vaihdetaan viestejä vielä nykyisinkin. Sen jälkeen juhlittiin asianmukaisin menoin. Matkustajissa oli paljon sellaisia, jotka reissasivat junalla Pietariin viikoittain
Mutta minulla on sellainen tunne, että aikansa kutakin. Kuvaavaa tilanteelle on, että edellisen kerran junaliikenne Suomen ja itänaapurin välillä oli poikki sodan aikana. Siis jotkut meistä näkevät. Nyt ei Allegro kulje. • Virpi Herranen työskenteli vuosia Pietarissa ja taittoi matkan usein Allegrolla. Samalla oli ehtinyt tehdä jo muutaman tunnin työrupeaman tietokoneellaan. Jos lähti aamun ensimmäisellä Allegrolla, niin oli Pietarissa jo paljon ennen puolta päivää. Aika oli toinen ja Venäjä oli toinen. Vaikka aika Pietarissa ja siihen liittyvä junamatkailu oli mukavaa, ei Herranen sano nostalgisoivansa menneitä. Ja kun Pietarissa vietetyn työviikon jälkeen perjantaina istui Allegroon, niin monelle oli juhlahetki kun pääsi ostamaan saman päivän iltapäivälehden – takavuosina ei uutisten lukeminen internetistä ollut niin yleistä kuin nykyisin. Minä olen jo sen verran kypsillä kymmenillä, että en ehkä sitä päivää tule kokemaan. • Otto Lindstedt matkusti Allegrolla viimeisen kerran maaliskuussa 2022. Pietarista piti lähteä perjantaisin viimeistään klo 13:n aikoihin. Jos Allegro kulkisi nyt Pietariin, niin minä en enää sinne menisi." 22-25_VA_4-2025_junat.indd 25 22-25_VA_4-2025_junat.indd 25 12.11.2025 19.32 12.11.2025 19.32. Eikä mitään kiellettyä yleensä löytynyt. Arvelen, että näemme. Jos Allegro kulkisi nyt Pietariin, niin minä en enää sinne menisi. Kun saavuttiin Pietariin, hyppäsivät lipevän röyhkeät taksinkuljettajat silmille. Kaikki tuliaiset levitettiin kanssamatkustajien silmien edessä näkyville. • Suomalaisvenäläinen lounas Allegron ravintolassa: perisuomalaiset lihapullat ja venäläinen Baltika-olut. Totta kai Pietarin kulttuuritarjonta oli – ja on varmaan vieläkin – hienoa. Herraselle kertyi kokemusta myös autolla matkustamisesta. Pitkästyä ei ehtinyt. . Kun nyt Pietariin pitää kulkea Tallinnan ja Narvan (tai Pihkovan) kautta pitkine, hermoja koettelevine jonotuksineen, niin moni Narvan jonossa kärvistelevä muistelee epäilemättä kaiholla Allegroa. Nyt työn alla on kirja Venäjän matkailusta. Maailmassa on niin monta muutakin mielenkiintoista kaupunkia. Herranen käytti junamatkaansa myös töiden tekemiseen. Vieläkö näemme sen päivän, että junat taas suihkivat Helsingin ja Pietarin väliä. 4/2025 Venäjän Aika ?25 LIIKENNE Kiireesti sitten tarkastusten jälkeen riennettiin ravintolavaunuun. "Aika oli toinen ja Venäjä oli toinen. En heidän koukkuunsa käynyt koskaan vaan kuljin jonkun matkan asemalta kauemmas ja otin normaalihintaisen kyydin. Eikä autossa tietenkään pystynyt töitä tekemään. Matka-aika kului ripeästi. Ne, joilla on rahaa, voivat toki lentää Istanbulin kautta, mutta kolmen ja puolen tunnin junamatkaa ei sekään reitti voita. Minä jäin jo Kouvolan asemalla pois, joten eihän siinä ravintolavaunujutustelulle kauheasti aikaa jäänyt. Muistot jäivät Matkustin Allegrolla – ja sitä ennen Sibeliuksella – lukemattomat kerrat Pietariin. He tuputtivat ylihinnoiteltuja matkojaan sillä oikeudella, jolla mafia tekee bisnestä. Kun ravintolavaunussa sai eteensä perinteisen lihapullaannoksen, niin kyllä maistui. Sai nukkua, lukea, jutella tuttujen ja tuntemattomien kanssa, juoda kahvia, syödä lihapullia, tehdä töitä tai rentoutua. Jonkun pietarilaisbaabushkan matkatavarat saatettiin penkoa perin pohjin. Autolla sai jonottaa tullissa ja seikkailla Venäjän puolen arvaamattomassa liikenteessä, mutta junalla pääsi nopeasti ja mukavasti. Jos lähti myöhemmin iltapäivällä, juuttui ruuhkiin. Eikä uusia tuttavuuksia solmimaan. ESA TUOMINEN • Virtaviivaiset junavaunut valmistettiin Italiassa. Joskus Herranen muistaa ihmetelleensä suomalaisten viranomaisten määrätynlaista virkaintoisuutta
TEKSTI 7X7-MEDIA (VENÄJÄKSI), KÄÄNNÖSJA TOIMITUSTYÖ SUOMEKSI RIKU SAVONEN KUVITUS EKATERINA ALESHINA, RIKU SAVONEN Setelien kuvituksista tuli ideologisen kamppailun väline V uodesta 1998 alkaen ruplan seteleissä oli pitkään samat tutut kaupungit: Krasno jarsk (10 ruplaa), Pie tari (50), Moskova (100), Arkangeli (500), Jaroslavl (1000) ja Habarovsk (5000). Venäjän Keskuspankki ei innostunut asiasta. Inflaatio laukkaa, ja 200 ruplan setelin arvo on jo lähellä 100 ruplan setelin aiempaa arvoa. Mainostoimisto teki oman seteliluonnoksensa kaupun gin nähtävyyksillä. Sevastopolsetelit nimettiin ver kossa ”okkupjuuroiksi” (suom. Väitettiin, että koululaisia ja virkamiehiä pakotettiin äänestämään ”oikeaa” vaihtoehtoa. Laa jempi valikoima helpottaa vaihtora han löytymistä ja hidastaa setelien kulumista. Mumi Trollin keikoilla fanit heittelivät ”Vladivostok–2000” seteleitä. Ensim mäinen kohde otettiin vastaan ilolla. Seteli viittaisi legendaarisen vladivostokilaisen Mumi Troll yhtyeen lauluun Vla divostok 2000. Pienem piin ostoksiin denga (½ kopeekkaa), poluška (¼) ja jopa polupoluška (?). Ennen häntä käytössä oli vain kopeekka, mutta Pietarin aikana syntyi koko nimel lisarvojärjestelmä. Oli selvää, että ”kansan päätös” oli puhtaasti poliit tinen. 26-27_VA_4-2025_Setelit.indd 26 26-27_VA_4-2025_Setelit.indd 26 12.11.2025 19.44 12.11.2025 19.44. ”miehityssetelit”, sanoista ”okku patsija” = miehitys ja ”kupjura” = seteli). Huhuttiin tulosten manipuloin nista. Venäjän Aika 4/2025 RAHA Taistelu viisisatasesta Ruplan setelit ja niiden kaupunkikuvat ovat tulleet tutuksi monelle suomalaisellekin. Sevastopolin valinta sen sijaan herätti kysymyksiä. Myös Mumi Trol lin laulaja Ilja Lagutenko tuki ideaa. 26. Vetoomus levisi ja sen allekirjoitti 17 000 ihmistä. ”Väliarvoisia” seteleitä Venä jällä on ollut ennenkin, perinteen aloitti jo Pietari Suuri. Seteliluonnos päätyi kiinalaisen Xin huauutistoimiston juttuun ”todis teeksi” siitä, että Kiinan ja Venäjän rajakaupungeissa rupla kävi rinnan juanin kanssa. Kampanja kuitenkin jatkui. Krim oli juuri liitetty Venäjään. Pääosin tutut kuvitukset ovat peräisin jo 1990-luvun puolivälistä. Lopulta vuonna 2016 Keskus pankki ilmoitti yleisöäänestyksen uusista seteleistä. Ruplan historiasta Uusien setelien käyttöönotolle on monia syitä. Veliki Novgorodkin (5 ruplaa) on edelleen käypää valuuttaa, mutta käynyt keräilyharvinaisuudeksi, sillä sen painatus lopetettiin jo 2000 luvun alussa. Uudistukset paljastavat kilpailun alueiden ja kaupunkien välillä. Ukrainan kansallispankki kielsi niiden käytön. Vaikutti siltä, että kansanäänestys oli todella vaikuttanut. Vuonna 2015 mainostoimisto Barnaulin kaupungista käynnisti humoristisen vetoomuksen 2000 ruplan setelin julkaisemisesta Vla divostokin näkymillä. Viime aikoina Venäjällä on lähdetty uudistamaan seteleitä. Kilpailua johti Sotši, toisena Kazan ja vasta kolmantena Sevasto pol. Kilpailun voitti vat Kaukoitä ja Sevastopol. Ne saivat alkusykäyk sen vitsistä. Sen perusta oli pari ”rupla–kopeekka” – maailman ensimmäinen desimaalipohjainen rahajärjestelmä. Vladivostok ja Sevastopol seteleihin Vuonna 2017 otettiin käyttöön kaksi täysin uutta seteliä: 200 ruplaa (Sevastopol, Krim) ja 2000 ruplaa (Vladivostok). Rupla oli liian suuri arvo jokapäi väisiin ostoksiin ja kopeekka taas liian pieni, joten otettiin käyttöön väliarvoja: poltina (50 kopeekkaa), polupoltina (25) , grivennik (10), pjatka (5) ja altynnik (3)
Vanhaa Arkangeliakin puolustettiin: Eräs ortodoksipappi totesi, että uusi äänestys tarkoit taa luostarien poistamista seteleistä. Vaihtoehtojen joukossa oli Tšetšenian Groznyi City. EK AT ER IN A AL ES H IN A Monella Venäjän-kävijällä on varmasti jäänyt ruplia muistoksi. Vertailun vuoksi edellis vuoden 1000 ruplan setelikilpailun voittaja sai 148 000 ääntä. Äänes tys vain kärjisti etnisiä jännitteitä ja osoitti jälleen kerran, ettei valtio kykene torjumaan tulosten manipu lointia. Lopulta Keskuspankki perui äänestyksen vedoten manipulointei hin ja lupasi ilmoittaa uudet päivä määrät myöhemmin. Alkuperäinen venäjäksi 14.10.2025 julkaistu artikkeli on luettavissa osoitteessa semnasem.org Kaupungit vaihtoon Venäjän Keskuspankki alkoi puhua isommasta seteliuudistuksesta vuonna 2021. Bolšoi-teatterin ikoninen Apollonin valjakko – veistos sai lähtöpassit satasesta. Myös muiden ehdotusten tuki jat kampanjoivat. Vuoteen 2025 mennessä suun nittelijoiden piti luonnostella uudet setelit seuraavasti: – 10 ruplaa: Novosibirsk korvaa Krasnojarskin, – 500 ruplaa: Pjatigorsk korvaa Arkangelin, – 1000 ruplaa: Nižni Novgorod korvaa Jaroslavlin, – 5000 ruplaa: Jekaterinburg kor vaa Habarovskin. Oli voittaja mikä tahansa, monet jäisivät tyytymättömiksi. Vastauksena tšetšeenivirkamiehet syyttivät pank kia ”provokaattorien, ulkomaisten agenttien ja muun roskaväen tuke misesta”. Tuloksena Groznyi City ja Elbrus vuori keräsivät yli miljoona ääntä kumpikin. Nykysetelissä on Solovetskin luostari. Sen innok kain tukija oli alueen johtaja Ramzan Kadyrov. Todettiin epäoikeu denmukaiseksi, että seteleissä näkyy vain viisi federaatiopiiriä kahdek sasta. RI KU SA VO N EN 26-27_VA_4-2025_Setelit.indd 27 26-27_VA_4-2025_Setelit.indd 27 12.11.2025 19.44 12.11.2025 19.44. Kadyrov tarjosi avoimesti iPhoneja palkinnoksi äänestäjille ja neuvoi, miten voi äänestää neljä ker taa. Sotabloggarit kehottivat äänes tämään protestina manipulointia vastaan mitä tahansa muuta kuin Groznyi Cityä. Dagestanin matkailuministeriö lupasi arpoa asunnon Derbentin lin noitusta äänestävien kesken. Alueeksi oli jo Moskovan setelin kuvitus on hiljattain vaihdettu. Moskovan nähtävyyksiä kui tenkin päivitettiin. Draamaa PohjoisKaukasuksella Lokakuussa 2025 venäläisillä oli mahdollisuus äänestää, mitkä näh tävyydet koristaisivat uuden 500 ruplan takapuolta. Rževin muistomerkki neuvostosotilaalle onnistui pääsemään uutena mukaan. . Alkuperäisistä kaupungeista Mos kova ja Pietari saivat säilyttää paik kansa. Duuman varapu hemies Vjatšeslav Davankov lupasi arpoa sanatorioloman niiden kes ken, jotka äänestivät Elbrusvuorta. 4/2025 Venäjän Aika ?27 RAHA Setelien kuvituksista tuli ideologisen kamppailun väline "Kadyrov tarjosi avoimesti iPhoneja palkinnoksi äänestäjille." määrätty PohjoisKaukasuksen federaatiopiiri ja etusivulle tulisi sen keskus, Pjatigorsk. Kansallista yhteishenkeä ei synty nyt
Kansainvälisesti kuuluisa klassisen baletin megatähti loisti lukuisissa vaativissa tanssirooleissa ja tuli tutuksi suomalaisillekin yleisölle. Toiseksi venäläisen koreografi Mihail Fokinin vuonna 1905 aikansa supertähdelle Anna Pavlovalle suunnitteleman soolotanssin Kuoleva joutsen tunteikkaasta esityksestä. Plisetskajan ja Štšedrinin avioliitto kesti Maijan kuolemaan 2.5.2015 asti. Maija aloitti 9-vuotiaana balettikoulun saaden jo 18-vuotiaana kiinnityksen Bolšoi-balettiin, jossa työskentelikin vuoteen 1990 asti. TEKSTI IRENE JELIN KUVAT BALLET MIKKELIN KUVA-ARKISTO KUVITUSKUVAT EKATERINA ALESHINA Baletin megatähden syntymästä 100 vuotta M aija Plisetskaja muistetaan erityisesti kolmesta tähtiroolistaan: Ensiksikin Pjotr Tšaikovskin säveltämän Joutsenlampi-baletin OdetteOdile-kaksoisroolin teknisesti ja taiteellisesti häikäisevästä tulkinnasta. signature-tanssina pidetään kuubalaisen koreografi Alberto Alonson pienoisbaletin Carmen Suite pääroolia Carmen, jonka aistillinen ja dramaattinen esitys Moskovan Bolšoi-teatterissa baletin ensi-illassa vuonna 1967 oli sensaatio. ???. 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 28 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 28 12.11.2025 19.45 12.11.2025 19.45. Esiintyvän tanssijan työn ohella siihen sisältyi myös hallinnollisia tehtäviä kuten Rooman oopperan baletin taiteellisen johtajan tehtävä 198485 ja Espanjan kansallisen baletin johtotehtävä 1987-1989. Venäjän Aika 4/2025 BALETTI Maija Plisetskaja Venäläisen prima ballerina assoluta Maija Plisetskajan (1925-2015) syntymästä tuli sata vuotta 20.11. ?????????, kansainvälisesti tunnetaan muodossa Maya Plisetskaya) syntyi juutalaisperheeseen Moskovassa 20.11.1925. Kolmantena Plisetskajan ns. Vuodesta 1990 alkaen hän otti vastaan baletin mestariluokkien opetustehtäviä sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta jatkoi myös omia konserttiesiintymisiään. Tanssijan tie Maija Plisetskajan menestyksellinen tanssitaiteilijan ura oli poikkeuksellisen pitkä ja monipuolinen. Vuonna 1958 Plisetskaja avioitui säveltäjä Rodion Štšedrinin (Shchedrin, 1932-2025) kanssa, joka tulisi myöhemmin säveltämään musiikin useampaan balettiin, kuten vuonna 1967 Carmen Suite -baletin musiikin ranskalaisen säveltäjä Georges Bizetin Carmen-oopperaa mukaillen. 28. Nimitykset professoriksi sekä Sorbonnen että Lomonosov-yliopistoihin osoittivat Plisetskajan osakseen saamaa laajaa arvostusta. Hänen isänsä oli insinööri Mihail Plisetski ja äitinsä mykkäelokuvissa näytellyt Rachel Messerer, jonka sisarukset Asaf ja Sulamith Messerer olivat kumpikin maineikkaita Bolšoi-baletin tanssijoita. Taiteellinen perhetausta Maija Mihailovna Plisetskaja (ven
4/2025 Venäjän Aika ?29 BALETTI ”Tekniikan voi opettaa kenelle vain, mutta tanssin ja musiikin syvällisestä tuntemisesta ja tanssillisesta ilmaisusta on taiteilijan suoriuduttava omin päin.” – MAIJA PLISETSKAJA 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 29 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 29 12.11.2025 19.45 12.11.2025 19.45
Delmer puhui Berliinissä asuessaan sujuvaa saksaa ja englantia. Hän syntyi neuvosto-Ukrainassa, mutta juutalaisperheen lapsena muutti jo varhain Länteen ja asuu nykyisin Britanniassa. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Maija Plisetskaja ja Suomi Maja Plisetskajan kolmas ulkomaanmatka ”länteen” suuntautui Helsinkiin, Suomen Kansallisoopperan baletin juhlaviikoille keväällä 1960, minkä jälkeen hänen tanssiaan nähtiinkin täällä useita kertoja. Toimiessaan ihmisoikeuksiin keskittyvässä Euroopan neuvostossa Laakso tutustui moniin Venäjän edustajiin. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Tällaisia olivat mm. Maija Plisetskaja ehti vielä 1990-luvulla tulla uuden suomalaisen balettiyleisön suosikiksi. Maija Plisetskaja esiintyy useassa balettiaiheisessa elokuvassa (1973, 1957, 1973) ja Anna Karenina -elokuvassa (1979). Musiikin ja tanssin kautta voi välittää enemmän tunteita, kuin draamassa. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Niin mahtava, että häntä vastaan on tehty peräti seitsemän murhayritystä. 30. Amerikoissa ja muualla Moskovan Bolshoi-teatterin taiteilijaseurue teki konserttikiertueen Intiassa vuonna 1953, mutta sen jälkeen Maija Plisetskajan sallittiin matkustaa länteen vasta vuonna 1959 Yhdysvaltoihin ja seuraavan kerran vuonna 1962. Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Onko totuudesta poikkeaminen joskus sallittua. Kirjan dramaattisinta antia on Laakson vierailu Tshetsheniassa. 100 vuotta syntymästä -gaalanäytöksiä Maija Plisetskajan muistovuotta juhlistetaan Venäjällä useilla gaalakonserteilla ja hänen taiteelliselle perinnölleen omistetuin näyttelyin. BA LL ET M IK KE LI N AR KI ST O 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Maijalla oli kyllä jo aiemmin ollut tuntumaa suomalaisuuteen, vaikkakin hiukan maanläheisemmällä tavalla. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Häneltä julkaistiin Moskovassa vuonna 1994 omaelämäkerta, joka ilmestyi suomeksi nimellä Minä, Maija Plisetskaja (Atena, 2003). Pitäisikö vastata ”samalla mitalla” eli vääntää hyvää tarkoittavia valheita. Hän ystävystyi – jos näissä yhteyksissä ystävyydestä voi puhua – pietarilaisten vaikutusvaltaisten ”auktoriteettien” Kostja Mogilan (suom. Omin sanoin ilmaistuna: ”Tanssi on ollut elämäni.” Taiteellinen perintö Maija Plisetskajan nimi symbolisoi venäläistä balettia; Hän ei ole vain ballerina vaan venäläisen taiteen metafora, jonka kautta balettia ymmärretään; Maija Plisetskaja tanssii tulisesti ja tunteellisesti; Hän on ihan uusi ballerinatyyppi!”, kirjoitettiin lehtiarvosteluissa. Syöttämällä sopivaa pajunköyttä ajateltiin heikennettävän saksalaissotilaiden taistelumoraalia. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Tällaisia olivat mm. Kuva on festivaalin perustamisvuodelta 1995. 31_VA_4-2025_kirjat.indd 31 31_VA_4-2025_kirjat.indd 31 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 30 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 30 12.11.2025 19.45 12.11.2025 19.45. Pietarissa on järjestetty jo syyskuussa Minun Maijani -nimiset tanssigaalat, joissa on esiintynyt tähtitanssijoita eri puolilta Venäjää, ja Bakrušin-museossa on esillä Plisetskajan henkilökohtaisten esineiden näyttely. Kennedyn kanssa! Ulkomaanmatkoja seurasi muun muassa Pariisiin ja Lontooseen ja Italiaan, muualle Eurooppaan ja Kuubaan. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 4/2025 Venäjän Aika ?31 Kohtalona Neuvostoliitto/ Venäjä Jaakko Laakso: Punainen takapiru, Docendo Ensin nuorena radikaalina barrikadeilla, sitten kommunistilehden eduskuntatoimittajana ja lopulta parikymmentä vuotta kansanedustajana. Hän oli nimittäin 1950-luvulla viettänyt aviomiehensä kanssa kesälomia Sortavalassa, Laatokan rantamaisemissa. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. Maija Plisetskajan tulkinnat balettitaiteen keskeisistä klassisista rooleista ovat vaikuttaneet siihen, miten näitä rooleja nykyään esitetään. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Laakso kuvaa yli puolisataa vuotta jatkunutta ystävyyttään kokoomuslaisen Ilkka Kanervan kanssa seikkaperäisesti ja näyttää olevan murheissaan siitä, että YYA-Kanervasta tuli lopulta Nato-mies. Teoksensa nimen mukaisesti Pomerantsev tarkastelee sitä, kuinka suhtautua valheelliseen ja vaaralliseen propagandaan. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Plisetskaja oli kuvauksellinen ja ilmeikäs tanssijatar, jonka upeat kuvat koristavat hänestä laadittuja lukuisia teoksia, ja häntä pidetäänkin balettitaiteen tyyli-ikonina, joka ylitti tanssin rajoja kehittäen ihan oman tanssityylinsä. Venäjällä perustettiin vuonna 1994 Maija Plisetskajan taiteelliselle uralle omistettu kansainvälinen balettikilpailu ja vuonna 2008 hänet kutsuttiin Unkarin tanssiakatemian kunniatohtoriksi. Pitkään hän sinnitteli verkkarit ja nahkatakki -linjalla, mutta kun naisiin piti tehdä vaikutus, vaihtoi hän laatupukuihin. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Hän tapasi muun muassa pelätyn sissipäällikön Basajevin. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Laon ”urotöihin” kuuluu – jälleen, mikäli hänen sanojaan on uskominen – venäläisten mafiaryhmien pois ajaminen Virosta. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Kirjoittaja on filosofian maisteri ja Maya Plisetskayan tanssiuraan perehtynyt tanssitaiteilija ja tanssintutkija. Edes Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei saanut häntä monen muun Nato-kriitikon lailla kääntymään jäsenyyden kannattajaksi. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Hänen repertuaariinsa tuli kuulumaan useita ranskalaisten koreografien Roland Petitin ja Maurice Béjartin suunnittelemia tansseja ja hän teki myös itse koreografiat baletteihin Anna Karenina, Lokki ja Nainen ja sylikoira. Tällöin neuvostobaletin uusi kansainvälinen tähti loisti Metropolitan-oopperan lavalla ja pääsi Valkoisessa talossa puhumaan itsensä USAn presidentti John F. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Jokainen yksityiskohta on tärkeä: se miten vartalon liikkeillä ja mimiikalla voi ilmentää musiikin monia vivahteita, orkesterin jokaisen instrumentin sointia.” Näin kuvaili suuri ballerina taiteensa perusteita tanssintutkijalle vuonna 1999. Ylipäätään Plisetskajasta on kirjoitettu kenties enemmän kuin kenestäkään toisesta balettitaiteilijasta sitten 1900-luvun alun balettinäyttämöitä hallinneiden Anna Pavlovan ja Vatslav Nižinskin (Vaclav Nijinsky). Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Maailman suurten oopperatalojen näyttämöt alkoivat kaikkialla maailmassa avautua Plisetskajalle, josta oli tuleva koko maailman balettitaiteen suurin nimi maanmiehensä Rudolf Nurejevin ja englantilaisen Margot Fonteynin rinnalle. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. Punaisena lankana kulkee koko ajan mukana Venäjä. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Itänaapurimme diplomaattien kanssa tuskin kukaan on pyörinyt enemmän kuin Laakso. Vai pitäisikö sittenkin pysyä totuudessa ja toivoa, että tosiasiat lopulta kuitenkin voittaisivat valhepropagandan. Hän ryhtyi työskentelemään brittimedialle ja sai kaikkien yllätykseksi vuonna 1931 jopa itsensä Adolf Hitlerin haastattelun. H. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. ”HautaKostja”) ja pomojen pomon ”Setä Hasanin” kanssa. Maija Plisetskaja (edessä keskellä) oli tuttu näky Ballet Mikkeli vieraana. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Hän kertoo ilmeisen rehellisesti, että kaunis vaimo, jonka hän kovan yrityksen jälkeen sai vihdoin omakseen, jäi taka-alalle, kun menestys naismaailmassa nousi päähän. Edesmenneistä professori Doris Laineesta ja balettimestari, koreografi ja ohjaaja Heikki Värtsistä tuli läheisiä yhteistyökumppaneita. Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Kunnianosoituksia balettitaiteen primadonnalle Maija Plisetskajalle myönnettiin sekä omassa maassaan että muualla lukuisa määrä ansiomitaleja ja palkintoja: ensimmäisenä Neuvostoliiton kansantaiteilija (1959), sitten esimerkiksi Pariisin kaupungin kultainen mitali (1977), Praemium Imperiale-palkinto Japanissa (2005), Vittorio de Sica-palkinto Italiassa ( 2009), Ranskan kansallisen kunnialegioonan upseeri -palkinto (2011) ja Kultainen naamio -kunniamerkki taiteellista saavutuksista Moskovassa (2015). Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Jaakko Laakso, 77, on tehnyt politiikassa pitkän uran niin ruohonjuuritason toimijana kuin kabinettien vaikuttajanakin. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Yksityisen järjestäjätahon, yrittäjäpariskunta Hannu ja Ulla Savisalon Mikkelissä vuosina 1995–2013 organisoiman Ballet Mikkeli -festivaalin gaalanäytöksissä hän esitti joitakin tunnetuimista soolonumeroistaan saaden raikuvat suosionosoitukset. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Sotilasliitto Naton vastustaminen näyttää olevan Laaksolle suorastaan missio. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Tässä työssä Lao oli omien sanojensa mukaan ainakin jonkinlaisessa yhteistyön tapaisessa Viron virallisten tahojen kanssa. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Hän on opiskellut Venäjällä (kommunismia) ja vaikka järjestelmä idässä on vaihtunut autoritäärisestä sosialismista kapitalismiksi, on Laakso pysynyt käänteissä mukana. Hänen ilmaisuvoimaiset käsiliikkeensä muodostuivat käsitteeksi. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Myöhemmin Delmeriä epäiltiin natsisympatioista, vaikka hän toimi sodan aikana Britanniassa natsienvastaisen propagandan erikoismiehenä. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Pomerantsev vetää paralleeleja nykyiseen maailmantilanteeseen ja johdattaa lukijan ajattelemaan, millaisia menetelmiä Venäjän propagandan torjuminen vaatii. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. Meelis Lao kasvoi Tallinnan kuntosaleilla ja yritteli vähän kehänyrkkeilläkin. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Wiik. Kuoleman porteilta hän on palannut kerta toisensa jälkeen takaisin ”bisnekseen”. Laon tekstissä on mukana itseironiaa ja itsekritiikkiäkin. . ”Tanssin vain yleisölle. Tallinnan alamaailman kunkku muistelee Meelis Lao: Viron mafian kummisetä, Johnny Kniga Jos Meelis Laon sanoja on uskominen, hän on ollut takavuosina mahtava mies virolaisessa alamaailmassa. Venäjän Aika 4/2025 BALETTI Maija Plisetskajalle oli tärkeää taiteellisen luomistyön vapaus, eikä hän kaihtanut tuoda julki mielipiteitään. Plisetskajan lisäksi kuvassa festivaalin perustajat Hannu ja Ulla Sinisalo sekä Imperial Russian Ballet – seurueen johtaja Gediminas Taranda. Tämä on niitä kirjoja, joissa vastuu tekstin luotettavuudesta jää lukijalle. Wiik. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Toisaalta Lao operoi kylmän rauhallisesti myös Venäjällä. Päätapahtumana on gaalanäytös Kremlin palatsissa Moskovassa 19.11.2025. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Omaelämäkertateoksessaan hän toteaakin neuvostosysteemistä: ”Julma järjestelmä kylvi kuolemaa.” Hänellä oli sekä perinteitä arvostava että niitä uudistamaan kannustava suhtautuminen omaan taiteenalaansa. Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. H. Hän kaipasi mahdollisuuksia uudistaa omaa tanssiaan ja yhteyksiä länteen, toisenlaiseen baletin maailmaan, mikä toteutuikin. Propagandatutkielmansa avainhenkilöksi Pomerantsev on valinnut Sefton Delmerin (1904–1979) – australialaisen, joka syntyi Berliinissä. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Vähän huonommalla tuurilla vierailulla olisi voinut olla karu loppu. Hän loi useampia radioasemia, jotka lähettivät saksankielistä hitlerinvastaista propagandaa, Radioasemat eivät pysyneet totuudessa vaan lähettivät paljon fiktion ja faktan sekoitusta. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Hänen ei voi suoraan sanoa kaunistelevan Neuvostoliiton todellisuutta tai nykyisen Venäjän politiikkaa, mutta ei hän myöskään Venäjän kriitikoksi ole vanhoilla päivillään ryhtynyt. Kirjan huimimpiin kohtauksiin kuuluu kuvaus mafiapomojen ”iltamista” Pietarissa, missä Lao kertoo olleensa, jos ei nyt aivan kunniavieraana, niin täysivaltaisena osanottajana kuitenkin. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Peter Pomerantsev: Totuudella ei voi taistella valheita vastaan, Docendo Peter Pomerantsev on omistautunut propagandan tutkimiselle
Hän kertoo ilmeisen rehellisesti, että kaunis vaimo, jonka hän kovan yrityksen jälkeen sai vihdoin omakseen, jäi taka-alalle, kun menestys naismaailmassa nousi päähän. Punaisena lankana kulkee koko ajan mukana Venäjä. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Hän syntyi neuvosto-Ukrainassa, mutta juutalaisperheen lapsena muutti jo varhain Länteen ja asuu nykyisin Britanniassa. Pomerantsev vetää paralleeleja nykyiseen maailmantilanteeseen ja johdattaa lukijan ajattelemaan, millaisia menetelmiä Venäjän propagandan torjuminen vaatii. Kirjan huimimpiin kohtauksiin kuuluu kuvaus mafiapomojen ”iltamista” Pietarissa, missä Lao kertoo olleensa, jos ei nyt aivan kunniavieraana, niin täysivaltaisena osanottajana kuitenkin. Tässä työssä Lao oli omien sanojensa mukaan ainakin jonkinlaisessa yhteistyön tapaisessa Viron virallisten tahojen kanssa. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Delmer puhui Berliinissä asuessaan sujuvaa saksaa ja englantia. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. Wiik. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Länsimaissa eivät hänen mukaansa läheskään kaikki tätä tajua. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. Hänen ei voi suoraan sanoa kaunistelevan Neuvostoliiton todellisuutta tai nykyisen Venäjän politiikkaa, mutta ei hän myöskään Venäjän kriitikoksi ole vanhoilla päivillään ryhtynyt. H. Pitäisikö vastata ”samalla mitalla” eli vääntää hyvää tarkoittavia valheita. Pitkään hän sinnitteli verkkarit ja nahkatakki -linjalla, mutta kun naisiin piti tehdä vaikutus, vaihtoi hän laatupukuihin. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 4/2025 Venäjän Aika ?31 Kohtalona Neuvostoliitto/ Venäjä Jaakko Laakso: Punainen takapiru, Docendo Ensin nuorena radikaalina barrikadeilla, sitten kommunistilehden eduskuntatoimittajana ja lopulta parikymmentä vuotta kansanedustajana. Syöttämällä sopivaa pajunköyttä ajateltiin heikennettävän saksalaissotilaiden taistelumoraalia. Laon tekstissä on mukana itseironiaa ja itsekritiikkiäkin. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Hän loi useampia radioasemia, jotka lähettivät saksankielistä hitlerinvastaista propagandaa, Radioasemat eivät pysyneet totuudessa vaan lähettivät paljon fiktion ja faktan sekoitusta. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Sotiminen on liittynyt vahvasti bisneksiin: yhtiö on kahminut huimaavia voittoja kun se on vaatinut osuuksia kaivoksista ja muista tuottavista liiketoiminnan kohteista mailta, joiden hallituksia se on "auttanut". Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Tällä kertaa hän keskittyy kertomaan erilaisista konnankoukuista, joita Venäjä on keksinyt länsimaiden pään menoksi. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. Aluksi Aro näkee paljon vaivaa sen osoittamiseksi, että Puolan johtajia kuljettaneen lentokoneen putoaminen Venäjän Smolenskin liepeillä ei ollut mikään tavanomainen onnettomuus. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. Hän ystävystyi – jos näissä yhteyksissä ystävyydestä voi puhua – pietarilaisten vaikutusvaltaisten ”auktoriteettien” Kostja Mogilan (suom. SDP:n eduskuntaryhmän vasemmistoon kuuluneet "kuutoset": Mikko Ampuja, Väinö Meltti, Kaisu-Mirjami Rydberg, Yrjö Räisänen, Cay Sundström ja K. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Laon ”urotöihin” kuuluu – jälleen, mikäli hänen sanojaan on uskominen – venäläisten mafiaryhmien pois ajaminen Virosta. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Kirjoittajat ovat tutkivia toimittajia ja he ovat mukana All Eyes on Wagner -ryhmässä, joka on seurannut vuosikausia tarkasti palkkasoturifirman toimintaa. Propagandatutkielmansa avainhenkilöksi Pomerantsev on valinnut Sefton Delmerin (1904–1979) – australialaisen, joka syntyi Berliinissä. Tallinnan alamaailman kunkku muistelee Meelis Lao: Viron mafian kummisetä, Johnny Kniga Jos Meelis Laon sanoja on uskominen, hän on ollut takavuosina mahtava mies virolaisessa alamaailmassa. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Hän vyöryttää esiin suuren määrän kuriositeetteja räjähdysteoriansa tueksi. Tällaisia olivat mm. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Lukijan asiaksi jää arvioida, kuka kertoo tästä ikävästä tapauksesta totuuden. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Kirjaa lukiessaan joutuu hieraisemaan silmiään: kerrotaanko nyt tämän päivän Venäjästä vai 193040 -luvun Suomesta!. Muutama kuukausi "marssin" jälkeen kaikki Wagnerin korkeimmat johtajat saivat surmansa lento-onnettomuudessa, jota juuri kukaan ei usko puhtaaksi onnettomuudeksi. ”HautaKostja”) ja pomojen pomon ”Setä Hasanin” kanssa. Meelis Lao kasvoi Tallinnan kuntosaleilla ja yritteli vähän kehänyrkkeilläkin. Hän on opiskellut Venäjällä (kommunismia) ja vaikka järjestelmä idässä on vaihtunut autoritäärisestä sosialismista kapitalismiksi, on Laakso pysynyt käänteissä mukana. Toimiessaan ihmisoikeuksiin keskittyvässä Euroopan neuvostossa Laakso tutustui moniin Venäjän edustajiin. Wiik. Vai pitäisikö sittenkin pysyä totuudessa ja toivoa, että tosiasiat lopulta kuitenkin voittaisivat valhepropagandan. Arolle Kirill ei suinkaan ole mikään harmiton hengenmies vaan Venäjän tiedustelupalvelujen täysiverinen agentti. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. 31_VA_4-2025_kirjat.indd 31 31_VA_4-2025_kirjat.indd 31 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 31 28-30_VA_4-2025_Plisetskaja.indd 31 12.11.2025 19.45 12.11.2025 19.45. Kaikkien tapausten takana lymyävät Venäjä ja sen turvallisuuspalvelut. Hän ryhtyi työskentelemään brittimedialle ja sai kaikkien yllätykseksi vuonna 1931 jopa itsensä Adolf Hitlerin haastattelun. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Kun Wagner kääntyi räikeästi jopa Putinia vastaan pyrkimällä "marssimaan Moskovaan", loppui Kremlin tuki firman johtohahmoille. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Ryhmä on kyennyt keräämään hämmästyttävän määrän tietoa firman operaatioista ja suorastaan karmaisevasta lonkeronmuodostuksesta. Wagnerin sodat ja bisnekset Lou Osborn, Dimitri Zufferey: Palkka-armeija Wagnerin imperiumi, Minerva Venäläinen palkkasoturiyhtiö Wagner ja sen luoja Jevgeni Prigozhin ovat viime vuosina tulleet tutuiksi kansainvälisten uutisten seuraajille. Kuutosten synniksi luettiin muun muassa yhteydet välirauhan aikana vuonna 1940 perustettuun Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Venäjän ortodoksikirkon metkuja kuvatessaan Aro on parhaimmillaan. H. Sodan jälkeen kuutoset palasivat eduskuntaan ja arvokkaille paikoille yhteiskunnassa – Sundström, esimerkiksi, suurlähettilääksi. Tämä on niitä kirjoja, joissa vastuu tekstin luotettavuudesta jää lukijalle. Kuutosten kohtaloista asiallisesti Ville Okkonen & Tiina Lintunen: Valpon valvomat, Eduskuntaryhmä kuutosten tapaus, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1930-luvun lopulla kireät, esiintyi Suomessa myös poliitikkoja, jotka poikkesivat valtavirrasta. 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 29_VA_2-2024_kirjanurkka.indd 29 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 2/2024 Venäjän Aika ?29 VINJETTI Esa Tuomisen kirjanurkka Konnankoukkuja länsimaille Jessikka Aro: Putinin maailmansota, Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi, Johnny Kniga Jessikka Aro on palkittu, mutta myös kiistelty journalisti. Onko totuudesta poikkeaminen joskus sallittua. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Peter Pomerantsev: Totuudella ei voi taistella valheita vastaan, Docendo Peter Pomerantsev on omistautunut propagandan tutkimiselle. Puolassa tapaus on laajalti todettu onnettomuudeksi, mutta Aro ei tätä niele. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Palkka-armeija on tullut kuuluisaksi häikäilemättömyydestään. Ville Okkonen ja Tiina Lintunen ovat Turun yliopiston tutkijoita. Sotilasliitto Naton vastustaminen näyttää olevan Laaksolle suorastaan missio. Vähän huonommalla tuurilla vierailulla olisi voinut olla karu loppu. Kirjan dramaattisinta antia on Laakson vierailu Tshetsheniassa. Niin mahtava, että häntä vastaan on tehty peräti seitsemän murhayritystä. Wagner on häärinyt niin Syyriassa, Ukrainassa, Afrikan maissa kuin jopa Etelä-Amerikassakin. Seuran jäsenlomakkeiden jakamista pidettiin raskauttavana. Edes Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei saanut häntä monen muun Nato-kriitikon lailla kääntymään jäsenyyden kannattajaksi. Pitkään Aro kuvailee myös itseensä kohdistunutta ajojahtia sekä Viron Pronssisoturi-patsaan siirrosta syntynyttä kärhämää. Itänaapurimme diplomaattien kanssa tuskin kukaan on pyörinyt enemmän kuin Laakso. Kirjan yksityiskohtaiset kertomukset Wagnerin seikkailuista osoittavat, miten Venäjä hankkii jalansijaa firman kautta yhä uusissa maissa. Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Koneessa oli Aron todistelujen mukaan tapahtunut räjähdys ja putoaminen oli siis harkittu moninkertainen murha. Myöhemmin Delmeriä epäiltiin natsisympatioista, vaikka hän toimi sodan aikana Britanniassa natsienvastaisen propagandan erikoismiehenä. Venäjän valtio puolestaan on rahoittanut firmaa avokätisesti, vaikka presidentti Vladimir Putin vielä muutama vuosi sitten kertoi, että valtiolla ei ole mitään tekemistä Wagnerin kanssa. Heidät erotettiin puolueesta ja jatkosodan aikana he – istuvat kansanedustajat – saivat useiden vuosien kuritushuonetuomion "valtiopetoksen valmistelusta". Laakso kuvaa yli puolisataa vuotta jatkunutta ystävyyttään kokoomuslaisen Ilkka Kanervan kanssa seikkaperäisesti ja näyttää olevan murheissaan siitä, että YYA-Kanervasta tuli lopulta Nato-mies. Jaakko Laakso, 77, on tehnyt politiikassa pitkän uran niin ruohonjuuritason toimijana kuin kabinettien vaikuttajanakin. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Joku toinen olisi voinut aiheesta saada aikaan värikkäämmän kirjan, mutta nyt on syntynyt tasapuolinen historiateos suomalaisten toisinajattelijoiden kohtalosta. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Teoksensa nimen mukaisesti Pomerantsev tarkastelee sitä, kuinka suhtautua valheelliseen ja vaaralliseen propagandaan. Aro näkee Venäjän yhtenä jättiläismäisenä Pelsepubina, eräänlaisena Pahan ruumiillistumana. Jo sitä ennen heitä oli seurattu ja heidän puhelimiaan kuunneltu. Tällaisia olivat mm. Kirjassaan Jessikka Aro kertoo laajoista Venäjän hybridioperaatioista ja pysähtyy erityisesti Venäjän ortodoksikirkkoon ja sen patriarkka Kirilliin. Heidän akateemisesta taustastaan johtunee, että kirjan teksti ei ole jännittävän lennokasta vaan pikemminkin tieteellisen asiallista. Toisaalta Lao operoi kylmän rauhallisesti myös Venäjällä. Kuoleman porteilta hän on palannut kerta toisensa jälkeen takaisin ”bisnekseen”. Hän tapasi muun muassa pelätyn sissipäällikön Basajevin
poliittisten vainojen uhreja. TEKSTI JA KUVAT ANNA JAROVAJA HISTORIA Anna Laakkosta ihmetyttää yhtäläisyys 1930-luvulla poliittisen vainon uhreiksi joutuneiden suomalaistoimittajien kovan kohtalon välillä Venäjällä. Hän osallistui vuosien ajan mielenosoituksiin Venäjällä ja arvosteli avoimesti hallintoa sekä armeijaa sen hyökättyä Ukrainaan. Niin minäkin päädyin Suomeen. Memorial-keskuksen ”Poliittisten vankien tukeminen” -projektin mukaan NykyVenäjällä keskimäärin viisi ihmistä joutuu poliittisen vainon uhriksi joka päivä. Mutta ajopuu ei aina ole turhaa – pomorit rakensivat niistä vahvoja kalastajamajoja ja varastoja.” Vuonna 2023 Filenko sai oleskeluluvan ja löysi töitä omalta alaltaan. Venäjä käyttää propagandassaan samoja keinoja kuin sata vuotta sitten. Poliittiset vainot Venäjällä Stalinista Putiniin Joensuussa muistettiin 29.10. Puu paloi, kaatui ja muuttui tukiksi. Historioitsijoiden arvion mukaan Neuvostoliitossa teloitettiin yli miljoona ihmistä, ja neljä miljoonaa syytöntä joutui poliittisista syistä GULAG-leireille. Joki kuljetti sen mereen, ja meri heitti sen rantaan. Sitten tuli tuli. Tapahtuma oli omistettu 1930-luvun Stalinin vainoille ja nykyisen Putinin hallinnon repressiiviselle politiikalle. . Venäjän Aika 4/2025 H istorian tutkija Anna Laakkonen puhui Karjalan alueen lehdistöstä ja sen kohtaloista. Syyskuussa 2022 Filenko pakeni Suomeen ja haki turvapaikkaa. Häntä sakotettiin kahdesti “armeijan halventamisesta”. 32. Sergei Filenko sai Venäjällä useita sakkoja kutsuttuaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sodaksi ja venäläisiä sotilaita miehittäjiksi. Laakkosen mukaan suomalaiset journalistit Neuvosto-Karjalassa rakensivat aktiivisesti viholliskuvaa lännestä ja erityisesti ”valkoisesta Suomesta”, joka oli voittanut sisällissodan. Erityisen hätkähdyttävänä Laakkonen pitää sitä, miten selvästi Stalinin aikainen vallankäyttö ja Putinin nykyhallinto muistuttavat toisiaan. Kaksi vuotta myöhemmin hänen vaimonsa ja tyttärensä muuttivat Suomeen. Tutkimuksessaan Laakkonen tarkasteli Petroskoissa ilmestyneen “Punainen Karjala” -sanomalehden kirjoituksia ja niiden roolia neuvostopropagandassa. Se liittää uuden valheellisen tiedon osaksi vanhaa, yleisesti hyväksyttyä historiakuvaa. Syyskuussa 2025 hän väitteli aiheesta ”Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920–1937”. Hän vertaa kohtaloaan puuhun, joka on katkaistu juuriltaan: ”Kasvoin kotimetsässäni, juurruin sinne. Nykykasvot asialle tarjoaa karjalainen puuseppä ja kirjailija Sergei Filenko. 32-33_SVS-sivut_3-2025.indd 32 32-33_SVS-sivut_3-2025.indd 32 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42. Turvallisesta elämästään huolimatta hän seuraa tarkasti Venäjän ja Ukrainan tapahtumia ja lahjoittaa säännöllisesti osan suomalaisesta palkastaan Ukrainan asevoimille. Näin aiemmin totena pidetyn tiedon tausta hämärtyy ja synnyttää ihmisissä hämmennystä, sanoo Laakkonen. Vaikka toimittajat olivat vakaumuksellisia kommunisteja ja puolueelle uskollisia, lähes kaikki johtavissa asemissa olleet teloitettiin Stalinin vainojen aikana 1930-luvun lopussa
???????. ?????????, ????. ???????. . ??????, ?????-?. ?????????. — ??. ????. ????????, ??????. ?????. ??. ????. . 1990-. ?????. ?????. ????????????. ??. ???. ??. ????????. . Suomeksi löydät tekstin nettisivuiltamme. . ?. ???????. ???????????. ??????. ?????????. ?. . ?. 752 ????????????, 555 ?. ?. ???????. ??????????????. ??????. ??????. ??. ?. ????. ?????, ????. ?????, ????. . ??. ??????. . ????????. ?????. ????????????????. ????????. ?????. ????????. ???????????????. ????????????. . ?. ?????????. ????????. . ??????. ?????. ????????????, ??. – ????. ?. ??. . ????. ?????. ?????. ????. ??. ?????, ??????. ??????????. ??????» ?????, 34 ???. . ?????. ????. ???????. ??????. ????????. ???????????. ????. ?????. «Miesten hyvinvointi – ??. ???????????. ?. ????????. ??????????????. MIEHET 32-33_SVS-sivut_3-2025.indd 33 32-33_SVS-sivut_3-2025.indd 33 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42. . ?????????, . ????????????, ?????????. ??????????, ?????????. ??????, . ????????. . . ?????. ?. ??????????. . . ?????????. . ???????????. ???????. suomivenajaseura.fi/venajanaika ?????. ?????. ?????, ???????????. ???????. ???. Lue ven äjäk si «???????????. ??????. . ?????????, . ???????: ?. ????????. ??????. ?????????. . . ??????????. ??????. ????????. . ???. ????????????. ????????. ?. ?????. ????. . ??????????. ????????. ??????, ?????????. ?????. ??????. – ??????????. ?????. ??????. ?????. ?????????????. ?????????. ???. ?????, ?????, ???????, ???, ???????. ???????????. 2023 ???. ???????. ??????. ???????. ??????????. ?????????????, . . ??????. ????????????????. ???, ???. ??????. ????. ??. ????????. ??????. . . ????. ????????, ??????????????. ?????. ??????. ???.» ???????, 50 ??. ????. ??????, ???????. ?????????, . ?????????: ????????. ??. — . ????????????. ?????. ?????. ?????????. ???????????. ????????. . . . ??????. ?????????. . ?????. ????????. ???????. ?????. ??????». ????. ?????????. ????????????. ?????. ??????????. ?????. ????????. ?????. ????. miesten hyvinvointi ??????????. ??????????. ????????. Harjoittele venäjää jutun avulla. . ?????. ???, ??. ????. . ?????. . . ????. ?????????. ????. ????????. 2 786 486 ???. ????????, ??????, . . ?. ??????. ????????????. ??????. ??????????????. . ??????. ?. ???. ?????????, ????. ???????????, ????????. «??????. – ???????. ??????????. ?. . . ???????. ????. ??????, ?????????. ??. ???. ??????. ????????, ???????????. 2000-. 5 675 983 ????????, ?. ??. ?????????; ????????. ?. ?????. ????????????; ?????????. ??????. ?????. ????????. 2024 ????, ??????????. ?????????????. ????. ?????. ????. ????????. ?. ??????????, ??. ???????????. ?????????. ??????????????????. ?????????, . ???????. ????. ?????????. 31 ??????. ?. ??-?. ??. ????????????. . 4/2025 Venäjän Aika ?33 . ???. ?????????. ????????. . . ????????, ?????????. ???. . 2 889 497 ?????????. ???????????. + ?????, ??????????. ???????????. ?. ???????. ?. ????. . . 2010-. . . ?????. ???????: ?????????. ????????. ???????????, . ??????. ???????????. ??. ??????. ???????. ???????????. . ??????????. ?????. ?????????. ?. . ???. «???. ???????????????; ??????????. ??. ???. ??????, ??????. . ????????????. ???????. ??????. ????????. ????????????» (miesten hyvinvointi) ???????. ??????????. ??????, . ?????????. ??????????. . ????. ???????????. . ??????. «??????. . ???????. ??????????. . ?????????. ???????. ?????????. ????????????. ???????. . . ??????, ??. ??????, 30 ??. ??????. ???????, ?????. ????. ???????????. ?????????. . ???????. ??????. ????????, ??. ????. ???????????. ??????. ????» ???, 46 ??. ?????. ??????. . ???????. ?. ???. ?????????????. ?????. . ???????. ????????????, ???????????. ?????????. ??, ??. . ???????. ?????????. — ??. ????????. . ?????. ???????. ???????????. ??????????????. — ???, ??. ???????. ??????. ??????????. ?????. ????????????. ???. ??????????
Venäjän Aika 4/2025 Helsinki JOULUMYYJÄISET MALMILLA – Koillis-Helsingin Venäjä-seuran joulutapahtuma SU 23.11. ????????????. ruokailu 25 € RETKI KANSALLISTEATTERIIN Helsinkiin: Muistopäivä-näytelmä LA 17.1. kerros), Asemantie 5, Savonlinna Seinäjoki PIKKUJOULUT LA 29.11. Jussi Niemeläinen: Valko-Venäjän historiaa ja nykypäivää SU 23.11. klo 13 Lippuhinta norm. klo 16 Joensuun ortodoksinen seurakunta, Kirkkokatu 32 PIKKUJOULUT PE 14.12. klo 18 Nuottatupa, Torikatu 58–60, Oulu Savonlinna HANNU KEMPPASEN LUENTO: Käännösvirheiden kiehtova maailma TO 27.11. klo 14 Keijo Koivula: Helsingin kasvu – Venäjän uhan ja Venäjän vallan vauhdittamana SU 25.1.26 klo 14 Pekka Lehtonen: Inkerinmaa SU 22.2.26 klo 14 Joensuu LAULUKERHO RUSKA SU 23.11. krs), Aleksanterinkatu 18, Lahti. OSA 3: KE 28.1.26 – entinen Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, «Venäläinen sielu ja kansa” OSA 4: KE 25.3.26 – Helsingin yliopiston venäjän kielen professori emeritus Arto Mustajoki ”Kommunikaation kompastuskiviä keskustelussa venäläisten kanssa”. klo 14:00–16:00 Iisalmen Työväentalon kahvio, Pohjolankatu 11, Kangasala KULTTUURIVARTIT / TEEHUONEET Kangasalan Lepokoti, Ruutanantie 26. Tapahtumakalenteri › Lisää tapahtumia ja tarkat tiedot: suomivenajaseura.fi/tapahtumat Suomi Venäjä seura 34. TI 25.11. klo 18 Sennula, Jouppilantie 23 Tampere ELOKUVAILTA: ?????. klo 18 As Oy LähiKäpylän asukastupa, Koskelantie 11, pääty SEURAN PIKKUJOULUT JA ALBATROSSIN JÄÄHYVÄISET TO 11.12. ?. OSA 2: KE 26.11. klo 16 NNKY, Malmikatu 2 Kemi KEMIN VENÄJÄ-SEURAN JOULUJUHLA LA 22.11. Pääkirjasto, Virastokatu 1 Lappeenranta MAXIM FEDOROVIN LUENTO TI 2.12. ?????????. klo 11-14 Malmin VPK-talo, Helsinki ??. Sisu?» Venäjänkielinen keskustelu sisun merkityksestä maahanmuuttajille. ???????: «????. klo 16:30. klo 17 TUL-sali, Torikatu 2 Lahti KÄSITYÖKERHO MA 24.11., 1.12., 8.12., 15.12. 49 € +matkakustannukset TILAISUUDET OVAT maksuttomia, ja järjestäjänä SVS osasto ellei toisin ilmoitettu. klo 18 Lappeenrannan osasto, Valtakatu 23 Oulu JOULUTILAISUUS TIMOI MUNNEN KANSSA – Pahat ajat: Voi Venäjän kevät! PE 12.12. klo 18 Kulttuuritila Albatross, Kanavaranta 7 F 27 ELÄVÄ JOULUKALENTERI – KORTTI-ILTA KÄPYLÄN DRUZHBAN KANSSA MA 8.12. klo 17.30 Pääkirjasto Joel, Miitti-kokoustila (1. – kansanedustaja Kimmo Kiljunen: Viipurin Linna, idän vai lännen etuvartio. ?????. 34-35_SVS-sivut_3-2025.indd 34 34-35_SVS-sivut_3-2025.indd 34 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42. Imatra KIRILL RAZUMOV: BOB DYLAN NEUVOSTOLIITOSSA -KIRJAESITTELY KE 26.11. klo 16 MultiCulti , Päijänteenkatu 1 KESKUSTELUKERHO BESEDKA 25.11., 9.12. (2009, suomenkieliset tekstit) KE 26.11 klo 17 Tampereen yliopisto, Pinni B, luokka 1028–1029 PIKKUJOULUT KE 3.12. klo 17 MultiCulti Lahti, Päijänteenkatu 1, Lahti KESKUSTELUJA LUENTOSARJA “Mietteitä naapurimaasta ja kanssakäymisestä” Lahdessa Kauppakeskus Trio, Palvelutorin Lava (2. klo 18 Ravintola Teerenpelin alakerta (Hämeenkatu 25) Hinta, sis. klo 18 Kulttuuritila Albatross, Kanavaranta 7 F 27 Iisalmi TIMOI MUNNEN MONOLOGI “PAHAT AJAT – VOI VENÄJÄN KEVÄT! LA 13.12. klo 18 LUT-yliopisto, Yliopistonkatu 34 JOULUINEN GLÖGIHETKI Lappeenrannassa KE 10.12
4/2025 Venäjän Aika ?35 Toivotamme hyvää joulunja uudenvuoden odotusta sinulle, lukijamme! Etänä VENÄJÄN KIELEN LIIKKEITÄ KE 3.12. Tilaisuus päättää ”Venäjän kieli 2020-luvulla”-sarjan, jonka viisi aiempaa osaa (venäjäksi) on katsottavissa Suomi–Venäjä-seuran YouTube-kanavalla. klo 18 Livestriimi: youtube.com/c/ SuomiVenäjäSeuraSVS . klo 19 Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46–48, Helsinki Giraffe Events, 44,50 € KREMULYATOR – Maksim Sukhanovin tähdittämä näytelmä SU 1.2. klo 15. Kieli: suomi. 39 € KOVAT ÄÄNET – ROMANTTINEN KOMEDIA Savva Savelyevin ohjauksessa LA 24.1. klo 14 Kautonkatu 3, Äänekoski Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja järjestäjänä SVS osasto ellei toisin ilmoitettu. klo 18.30 Ravintola Töölö, Runeberginkatu 14–16, Helsinki Giraffe Events, 48,50 € DANIYAR DZHUMADILOV – STAND UP -SHOW “Äidin ystävän poika” PE 28.11. 34-35_SVS-sivut_3-2025.indd 35 34-35_SVS-sivut_3-2025.indd 35 12.11.2025 19.42 12.11.2025 19.42. klo 19 Louhisali, Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2, Espoo Teatteri The Chaika, alk. Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46–48, Helsinki Järjestäjä: Giraffe Events, 48 € KYLLÄ ME SELVIÄMME! – joulukomedia toivottomista tilanteista LA 20.12. klo 12–16 Käpylän Druzhba & SVS Vantaa Valkeakoski KANSAINVÄLINEN KAHVILA Valkeakoskella – Monikielinen kohtaamispaikka MA 8.12.KLO 16 Ystävyyden talo, Pässinmäenkatu 1 Äänekoski PIKKUJOULUINEN ILTAPÄIVÄKAHVI PE 21.11. MEDIAKATSAUS ETÄYHTEYDELLÄ – Ajankohtaisten artikkelien katsaus verkossa TO 11.12. MYÖS PAIKAN PÄÄLLÄ: Kulttuuritila Albatrossi, Kanavaranta 7 F 27 Helsinki Venäjän kielen emeritus professori Arto Mustajoki kertoo tilaisuudessa venäjän kielen muutoksista 2020-luvulla. Muiden järjestämiä venäjänkielisiä kulttuuritapahtumia Turku KEVYEMPÄÄ VYSOTSKIA TURUSSA SU 14.12. klo 20 Arkisto, Uutiskatu 2, Helsinki, 35–55 € KOIRAN SYDÄN – NÄYTELMÄ Mihail Bulgakovin teoksen pohjalta SU 7.12. klo 18:30–20:00 SVS Kangasala ALEKSANDR VASILJEV – LUENTO “MUOTI JA EROOTTISUUS” KE 26.11. klo 14:00–18:00 Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 Vantaa SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KIELIKAHVILA TIKKURILASSA MA 24.11, 1.12, 8.12, 15.12, Vmeste ry, Tikkuraitti 11A, Vantaa TALVINEN RETKI VANTAAN TIKKURILAAN LA 17.1. klo 19.30 Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46–48, Helsinki Giraffe Events, 58 € ??-?????
????. ???????. . ???. Venäjän Aika 2026 Tilaa Venäjän Aika itsellesi tai lahjaksi: Monipuolinen lukupaketti Venäjästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä! Irt on um er o 7,5 € Aika 2 25 Venäjän Yhdeksäsluokkalainen Nazar puhuu arjessaan suomea, ukrainaa ja venäjää. ???????. / ?. ?????. Lämmin kiitos tuestasi! Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. 28 € Alle 30-v. ??????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta ?. ?????????. . ????. ?????, ?. ??????????????. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. 20 €. ??????. . ???. ????????. ???????. 30 ??. ????. 28 € Alle 30-v. SIVU 4 TEATTERI Mihail Durnenkov: ”Emme ole balalaikkoja” SIVU 10 LIIKENNE Allegro-juna jätti monenlaisia muistoja SIVU 22 01_VA_4-2025_Kansi.indd 1 01_VA_4-2025_Kansi.indd 1 12.11.2025 19.40 12.11.2025 19.40 Monipuolinen lukupaketti Venäjästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä! 36_VA_3-2025_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_3-2025_Oma_ilmo.indd 21 12.11.2025 19.44 12.11.2025 19.44. ???. SIVU 4 Monikieliset nuoret PÄÄKIRJOITUS Antakaa lapsen valita vieras kieli itse SIVU 3 MEDIA Toimittaja Kirill Nabutov päätyi Latviaan SIVU 10 KÄÄNNÖKSET Kalevalasarjakuva venäjännettiin SIVU 18 TEATTERI Pietarin suomenkielinen teatteri SIVU 22 01_VA_2-2025_Kansi.indd 1 01_VA_2-2025_Kansi.indd 1 14.5.2025 10.57 14.5.2025 10.57 PÄÄKIR JOITUS Monikasv oinen venäläine n kulttuuri SIVU 3 VENÄLÄ ISET JUURET Muska Babitzin vaalii sukujuuri aan SIVU 10 MUSIIKK I Ilmu ammenta a vaikutteit a Karjalasta SIVU 16 ELOKUV A Raja, joka ei auennutk aan SIVU 28 Irt on um er o 7,5 € Aika 1 25 Venäjän Venäläise n kulttuurin kärkinime t keikkailev at Suomess akin. ??. ????????. SIVU 4 Tähtisadetta 01_VA_1-2 025_Kansi .indd 1 01_VA_1-2 025_Kansi .indd 1 30.1.2025 11.08 30.1.2025 11.08 PÄÄKIRJOITU S Muutoksista on selvitty ennenkin SIVU 3 MUSEOT Lenin vaihtuu Nootiksi SIVU 14 SUOMALAIS-U GRILAISUUS Komipermjakit – unohdetut väliinputoajat Sivu 10 EKOYHTEISÖT Ekologista elämää venäläiskylässä SIVU 22 Irt on um er o 7,5 € Aika 2 24 Venäjän Suomi antoi kodin Nikita Kirillov jatkaa aktivismia Suomessakin SIVU 18 01_VA_2-2024_Kan si.indd 1 01_VA_2-2024_Kan si.indd 1 18.9.2024 7.23 18.9.2024 7.23 Rahankeräys: Tue Suomi–Venäjä-seuran toimintaa Suomi-Venäjä-seura ry, Samfundet Finland-Ryssland rf:llä (0202351-3) on Poliisin myöntämä rahankeräyslupa 1.9.2025 alkaen. ???????????. . ????. SIVU 20 Venäjämuistot talteen MEDIALUOTTAMUS Miten media tavoittaa vieraskieliset. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. ???????. ????. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi Suomi Venäjä seura 80 vuotta 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 16.2.2024 15.49 16.2.2024 15.49 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 36_VA_1-2024_Oma_ilmo.indd 21 18.9.2024 8.08 18.9.2024 8.08 Irt on um er o 7,5 € Aika 4 25 Venäjän Tim Sullivanin ja Anni Hutun projektissa haastatellaan 1970ja 1980-luvuilla syntyneitä. Rahankeräystili: FI31 1521 3000 0044 59, NDEAFIHH Tuotoilla tuet seuran tapahtumia ja toimintaa, lue lisää suomivenajaseura.fi/tue-toimintaa. ????????. Liity jäseneksi ja innosta muitakin liittymään! ??????????????. ??????. ???????. . Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. ??????????. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. Mikäli haluat myös numerot 2 ja 4 kotiin postitettuna, voit tilata ne lisämaksulla 10 €. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. ??????. Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. / ?. ???. ??????. ????????, ???. ??. . 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. ????. ????. 2/26 13.5. Jos et tarvitse lehteä ollenkaan postitettuna, voit ilmoittaa siirtyväsi sähköiseksi tilaajaksi: svs@venajasera.com Venäjän Ajan arvioidut ilmestymisajat vuonna 2026: 1/26: 4.2. 15 € Toinen jäsenyys taloudessa / ?. ?????????. Kaikkea venäläistä ei ole syytä tuomita. Halutessasi voit tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa! Olemme avoimia uusille ehdotuksille! svs@venajaseura.com, p. ???????????. . . ???????. ????. ??????. Suomi Venäjä seura Suomi – Venäjä-seuran varsinaisena jäsenenä (30 €/vuosi), saat Venäjän Aika -lehdet 1 ja 3 postitettuna sekä lukuoikeuden sähköiseen näköislehteen kaikkiin numeroihin 1–4. ??????????????. . Luvan numero: RA/2025/1204. ??????????. ????. . ????. ??????. 20 €. Jäsenenä tuet: • venäjän kielen opiskelua Suomessa, • eri taustoista tulevien venäjänja suomenkielisten kanssakäymistä, • tutustumista suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin, • rasismin ja vihapuheen vastaista työtä, • Venäjä-tuntemuksen vahvistamista Suomessa, • yhteydenpitoa Venäjältä paenneiden kulttuurija kansalaistoimijoiden kanssa, • Ukrainasta paenneiden auttamista, • työtä suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten hyväksi, • monipuolisen kulttuuritoiminnan järjestämistä. 3/26 9.9. ?????, ?. ?????. ????. ??????. ????????. ??????. ???????. 09 693 831 Jäsenenä saat monipuolisia jäsenetuja • Kirjakauppa Rosebud -10%, • Ruslania -10%, • Into kustannus -40%, • Teehuone Tsaikka -5%, • GreenStar Hotellit -13% Lisää etuja: suomivenajaseura.fi/jasenille/jasenedut Jäsenmaksu vuonna 2024 / ??????. ????????, ???. Venäjän kieli ei ole kuitenkaan vain Venäjän nykyhallinnon, vaan myös sen vastustajien kieli. Kielen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan puolella JÄSENENÄ AUTAT SUOMI–VENÄJÄ-SEURAA JATKAMAAN TOIMINTAA Venäjän kielen osaaminen ja Venäjä-tuntemus ovat vaarassa heikentyä Suomessa. ????. . ???????. 4/26 18.11. ????????! suomivenajaseura.fi/liittymislomake suomivenajaseura.fi ?. ??????. 30 ??