Venäjän Aika 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

RIIPPUMATON MEDIA Taistelu apatiaa ja sotasensuuria vastaan ANNA SOUDAKOVA Siltojen tuhoamisen aika MUISTIKUVIA Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ ”Venäjä säikähti kansalaisten vuorovaikutusta” Irt on um er o 7,5 € Aika 4 23 Venäjän Sotaa paossa Suomessa ” 01_VA_4-2023_Kansi.indd 1 01_VA_4-2023_Kansi.indd 1 12.11.2023 23.32 12.11.2023 23.32
44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA 24 KESKI-AASIASSA Toimittaja ja sananvapauden puolustaja Salla Nazarenko on aina uskaltanut tarttua tilaisuuteen. 42 KULTTUURIA VENÄJÄKSI ??????100??. 2. Se asenne on vienyt hänet vuosiksi Keski-Aasiaan ja tehnyt hänestä kirjailijan. 16 MUISTIKUVIA Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista, lehden päätoimittajana toiminut Ilkka Lappalainen kertoo. Venäjän Aika 4/2023 Aika Venäjän 4 23 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Tuominen: Venäjän Aika taistelee olemassaolostaan 4 LYHYET Arvo Tuomisen uusi kirja/Venäläisen populäärimusiikin historia / Uutisia Venäjältä 7 KOLUMNI Anna Soudakova: Siltojen polttamisen aika 8 RIIPPUMATON MEDIA Riippumaton venäläisjulkaisu taistelee apatiaa ja sotasensuuria vastaan 14 PAKOLAISENA Sotaa paossa Suomessa 20 ELÄMÄÄ KIOVASSA Muistoja Kiovasta 28 KOLUMNI Sini Ihanainen-Alanko: Katse pois Euroopasta 30 TALOUS Suomen Pankki: Sota kasvattaa julkisia menoja 32 ELÄMÄÄ VENÄJÄLLÄ ”Venäjä säikähti kansalaisten vuorovaikutusta” 36 HISTORIA 1700-luvulla autonomian aikaan. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 2 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47
040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 3 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Lehti on kaikki nämä vuodet käsitellyt Venäjää ja venäläisiä monesta näkökulmasta: on ollut kulttuuria, taloutta, kansalaisjärjestöjä, politiikkaa, urheiluakin. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Maan hallituksesta on annettu ymmärtää, että seuralta poistetaan valtionapu kokonaan, mikä merkitsisi ankaraa iskua myös Venäjän Aika -lehdelle. Varsinkin viime vuosina Venäjän Aika on julkaissut paljon kriittisiä juttuja siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa on itänaapurissamme pantu ahtaalle ja miten aggressiivisuus ulkopolitiikassa on lisääntynyt. Siitä ovat löytäneet mielenkiintoista luettavaa kaikki, joita itänaapurimme on kiinnostanut. Venäjän Aika on ollut tuollaisen tiedon välittäjänä tärkeä kanava. Tätä kirjoitettaessa lehden tulevaisuus on sumun peitossa. PÄÄTOIMITTAJA Kari Martiala toimitus@venajanaika.fi Puh. Suomalaiset tarvitsevat asiallista, tasapuolista ja myös kriittistä tietoa suuresta itänaapuristamme. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. 045 675 7122 TOIMITUSNEUVOSTO Niina Sinkko Kerttu Matinpuro Anna Soudakova Esa Tuominen Kari Martiala Jussi Konttinen ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA iStockphoto PAINOPAIKKA PunaMusta, 2023 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Kaikki kivet pitää kääntää, jotta lehden jatkaminen turvataan. Suomessa ei taida olla toista lehteä, joka olisi niin täydellisesti omistautunut Venäjän asioihin kuin tämä Venäjän Aika. Lehteä on tehty yhteistyössä SVS:n eli Suomi-Venäjäseuran kanssa. Esa Tuominen Kirjoittaja on toimittaja. Ehkä jotkut seuran jäsenistä olisivat toivoneet vähemmän kriittisiä juttuja, koska lehteä lukevat enimmäkseen nimenomaan ystävyysseuran jäsenet. Suomalaiset tarvitsevat asiallista ja tasapuolista tietoa suuresta itänaapuristamme. alv 10 % Puh. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Toisaalta lehti ei voi vaieta silloin kun ystävyyden toinen osapuoli käyttäytyy vähemmän kauniisti. Lehteen ovat kirjoittaneet vuosien varrella monet Venäjään erikoistuneet toimittajat kuten myös eri alojen asiantuntijat. Toivokaamme, että se on sitä jatkossakin. Lehti on kertonut venäläisistä lämmöllä, mutta maan johdon politiikkaa ei ole silitetty myötäkarvaan. 4/2023 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Venäjän Aika taistelee olemassaolostaan Venäjän Aika on ilmestynyt jo 26 vuotta. Mielenkiintoisia ihmisiä on esitelty ja matkareportaaseja laadittu
”Parhaamme yritimme, mutta kävi kuten aina”, muotoili 2000luvun pääministeri Viktor Tšernomyrdin. Seuraukset näkyvät valtavina kärsimyksinä sekä Ukrainassa että Venäjällä. Niinpä, jos Putin olisi malttanut vetäytyä, ei tätä kirjaa olisi ollut tarpeen kirjoittaa, ja Tuominen olisi voinut jatkaa ansiokasta uraansa dokumentaristina ja rauhan miehenä. Pietarinkin voittokulku alkoi Ukrainan Pultavasta, mutta siellä oli vastassa Ruotsin suuruudenhullu soturikuningas Kaarle XII valmiiksi nääntyneen sotajoukkonsa kanssa. Tuominen tarttuu Putinin narratiiviin ikään kuin yli 30 vuotta sitten annetut poliittiset ”lupaukset” estäisivät Puolan, Tsekin, Unkarin, Bulgarian, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian, Viron, Albanian, Kroatian Montenegron, Pohjois-Makedonian, Suomen ja Ruotsin kansojen pyrkimykset lujittaa omaa turvallisuuttaan. Ehkä hän laski väärin ja luotti ystävyyteensä Putinin kanssa. Prigožin uskalsi kesällä haastaa Venäjän sodanjohdon, peräänkuulutti tehokkaampaa toimintaa ja marssitti Wagnerarmeijansa uhkaamaan peräti Moskovaa. Arvo Tuomisen Riisutut naamiot on oivallinen ja näkemyksellinen tietokirja, hiukan ehkä kiireessä kirjoitettu. Dugin on tuomiopäivän profeetta ja entinen neuvostoajan dissidentti, jonka ideologinen kehitys on kulkenut Tuomisen mukaan natsiokkultismin kautta jonkinlaiseen ”uuseuraasialaisuuteen”, mitä tuo sitten tarkoittaakaan. Kadyrovinkaan pitkäikäisyydestä ei liene takeita, niin Kaukasuksen maisemista kuin onkin. Putin on päättänyt unohtaa demokratiahaihattelut ja hakee toimilleen oikeutuksen isovenäläisestä kansallistunnosta, bysanttilaisesta mystiikasta ja uhriutumisesta kuvitellun läntisen uhan edessä. Saivat sitten nähdä, miten perinnöilleen kävi. Toistoa on jonkin verran ja oikoluku olisi voinut olla huolellisempaa. 4. Kaltaistani pilkunviilaajaa häiritsevät monin paikoin puuttuvat possessiivisuffiksit, vähän niin kuin rap-sanoituksissa. Historian ironiaa Tuominen näkee siinä, että molemmat herrat elivät venäläisittäin varsin korkeaan ikään, Kerenski 89-vuotiaaksi ja Gorbatšov 91-vuotiaaksi. Nyt ukrainalaiset puolustautuvat omalla maallaan ja hakevat mallia pikemminkin Suomen talvisodasta. Todellisuudentajunsa menettänyt Putin päätti kuitenkin toisin. Ihan kaikkia lupauksiaan ei Venäjäkään ole pitänyt. Kirja on kirjoitettu ennen kuin Prigožinin kone putosi, mutta hämmästyttävän tarkasti Tuominen osasi Wagner-päällikön kohtalon ennustaa. Putin näki itsensä Pietari Suuren kaltaisena sankarina ja kuvitteli kukistavansa Ukrainan 40-miljoonaisen kansan pienellä erikoisoperaatiolla. Jonkinlaisen tasapuolisuuden nimissä hän sysää Ukrainan sodan syytä myös länsimaille, lähinnä Yhdysvalloille sen perusteella, että USA:n ulkoministeri James Baker joskus 1990luvun alussa Berliinin muurin kaaduttua ”lupasi”, ettei NATO laajene Itä-Eurooppaan. Yhdessä asiassa olen Tuomisen kanssa eri mieltä. Meidän täytyy pelastaa luonto." J os Vladimir Putin olisi vetäytynyt Venäjän johdosta vuonna 2008 kahden presidenttikautensa jälkeen, hän olisi jäänyt historiaan laajasti kunnioitettuna hallitsijana, pohtii toimittaja-kirjailija Arvo Tuominen uusimman kirjansa alkulauseessa. Venäjän Aika 4/2023 LYHYESTI ”Eikä nyt ole aika sotia. Duginin mielestä Venäjä on jumalan valitsema kansa, jonka tehtävänä on pelastaa maailma lännen turmelevalta vaikutukselta. Tuominen kertaa Venäjän historiaa viittaamalla kahteen 1900-luvun poliittiseen hahmoon, lyhytaikaiseen vuoden 1917 pääministeriin Aleksander Kerenskiin ja Neuvostoliiton viimeiseen johtajaan Mihail Gorbatšoviin, jotka molemmat pyrkivät demokratisoimaan Venäjän hallintoa. TEKSTI KIMMO KALLONEN Putinin friikit ja rikotut lupaukset Arvo Tuominen: Riisutut naamiot – särkyneet unelmat, 248 sivua, Readme.fi 2023 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 4 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Arvo Tuominen esittelee kolme ”friikkikaveria”, Rasputinia ulkoiselta olemukseltaan muistuttavan omatekoisen filosofin Aleksandr Duginin, nyttemmin jo näyttämöltä siivotun ”Putinin kokin” ja Wagner-pomon Jevgeni Prigožinin ja Tšetšenian ”presidentin” Ramzan Kadyrovin
Politiikkaa ja toisinajattelijoita Poliittisia painotuksia, agit propia ei unohdeta eikä myöskään lukuisia neuvostoajan vaikuttavia naisartisteja, esimerkiksi Zhanna Bitshevskajaa tai Sofia Rotarua. Tuntemattomaksi on tainnut jäädä Neuvostoliiton ikioma “Armstrong” eli Eddie Rosner kuten odessalainen Leonid Utjosovkin. TEKSTI PENTTI STRANIUS Venäläisen populäärimusiikin historia Musiikkitoimittaja Tero Heinänen on koonnut kansien väliin kiinnostavan ja kattavan historian venäläistä populäärimusiikkia ja siinä sivussa komeita henkilökuvia artisteista. Pinnan alla tapahtui monenlaista sellaista, millä oli vaikutusta lopulta myös koko maan uudistumiseen – ja lopulta katkeraan hajoamiseenkin. Niiden taustat ja syntyhistoria toki esitellään perusteellisesti. Painopiste on jälkipuolella kuitenkin neuvostoajan viimeisten vuosikymmenten populäärimusiikissa ja supertähdissä kuten esimerkiksi Georg Otsin, Alla Pugatsovan ja Vladimir Vysotskin tuotannossa. Slaaviromantiikan kultakausi ja venäläisemigranttien musiikki saavat oman käsittelyn ja samoin toisinajattelijamuusikot ja rohkeat sanoittajat kuten Vysotski, Bulat Okudzhava ja Aleksandr Galitsh. Kaiken kukkuraksi monella suomalaisartistilla on venäläisiä sukujuuria. Monet yhä suositut laulut ja sovitukset ovat myös venäläisiä käännösiskelmiä. Tekijä lähtee liikkeelle “imperiumin iltaruskosta” tsaarinajan Venäjän romansseista ja jopa oopperan suuresta nimestä Fjodor Shaljapinista aina legendaariseen Aleksander Vertinskiin. 4/2023 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI S uomalainen iskelmämusiikki ja sen mollivoittoiset suositut kappaleet ovat saaneet paljon vaikutteita slaavilaisesta kansanmusiikista. Kirjassa ovat mukana muun muassa Alla Pugatsova ja Georg Ots. Tero Heinänen hyödyntää uraauurtavassa tietokirjassa vuosikymmenten kokemuksen musiikkitoimittajana ja liittää viimeisillä sivuilla “slaavikaihon” myös sopivasti suomalaisen iskelmän hitteihin. Moskovan valot ja illat sekä mustat silmät kyllä käsitellään, mutta Heinänen operoi laajemmalla skaalalla eikä juutu pelkkiin supersuosittuihin kappaleisiin tyyliin Ystävän laulu, Uralin pihlaja, Katjusha, Saarenmaan valssi. Kun Tero Heinänen paneutuu myös perestroika & glasnost -kauden eli Neuvostoliiton hajoamisajan artisteihin ja yhtyeisiin – Boris Grebenshikov, Viktor Tsoi, Zhanna Aguzarova, Kino & Avia – tietopaketti on hyvin kattava. Uutta tietoa neuvostomusiikista Oi niitä aikoja! sisältää kosolti uutta tietoa neuvostomusiikista, esimerkiksi sen kuinka suosittuja jazz ja jazzorkesterit olivat kautta vuosikymmenten. Iso merkitys alamaailman populäärimusiikissa oli myös Mustan Meren Odessan “omilla pojilla” ja rikollisslangilla. Kaikki tämä selviää uudesta tietokirjasta Oi niitä aikoja! Yleisradion suosittuna musiikkitoimittajana pitkään työskennellyt Tero Heinänen on koonnut kansien väliin kiinnostavan ja kattavan historian venäläistä populäärimusiikkia ja siinä sivussa komeita henkilökuvia myös artisteista. Tero Heinänen: Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläisja neuvostolaulujen tarina. Tekijä käsittelee asiantuntevasti neuvostoajan musiikkielämän päävirtaukset ja samalla yhteiskunnan murrokset. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 5 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. TA-Tieto Oy 2023, 272 s. Niin punaisten kuin valkoisten suosima musiikki, marssit ja taistelulaulutkin tulevat käsitellyiksi kuten “Suuren Isänmaallisen sodan” aikainen patriotismi. Neuvostoliitto ei iskelmätai populäärimusiikin suhteen ollut mikään yksipuolinen monoliitti. Aika vähän suomalainen musiikinharrastaja tietää eri neuvostotasavaltojen supertähdistä tai vaikka siitä miten suuri vaikutus 1960-luvulla ja lännen “beatlemanialla” oli Neuvostoliitossakin
• Lähde: Lenta.ru Dobryi Kola korvaa Coca-Colan Venäläinen virvoitusjuoma Dobryi Kola (Hyvä kola) on lyönyt itsensä nopeasti läpi Venäjän virvoitusjuomamarkkinoilla. Venäläistä kolajuomaa valmistetaan Coca-Colan käytössä ennen sotaa olleissa tehtaissa. Syyksi on paljastunut vientimaksu, joka Venäjältä ulkomaille vietävälle perunalle on asetettu. Sen sanotaan muistuttavan maultaan amerikkalaista vastinettaan Coca-Colaa. Kirjavanhus arvioitiin 96 000 ruplan eli noin 1 000 euron arvoiseksi. Hän valitsi tullissa vihreän linjan, mutta valppaat tullimiehet löysivät naisen tavaroista vanhan kirjan, jonka maastavienti on kielletty. 6. Kiinalaisten vahvaa osuutta Venäjän automarkkinoilla täydentää tänä vuonna autokauppoihin tullut Oga. • Lähde: Izvestia.ru Pyhä kirja jäi tullin haaviin Venäläisnainen yritti tuoda Suomeen Venäjältä antikvaarisen Tooran, juutalaisten pyhän kirjan. Koska logistiikka on monimutkaistunut, on amerikkalaisjuoman hintakin noussut. Vaikka Coca-Colaa ei enää valmisteta Venäjällä, tuodaan sitä, kuten Pepsi Colaakin, maahan edelleen kolmansien maiden kautta. Tuoreen markkinatutkimuksen mukaan venäläisen Dobryi Kolan myynti on ohittanut Coca-Colan myynnin. Asiantuntijoiden mukaan kirjan maastavienti olisi edellyttänyt lupaa. Sen johdosta perunantuottajat ovat joutuneet korottamaan hintoja kotimarkkinoilla. Niitä on myyty itänaapurissamme tänä vuonna yhteensä lähes 90 000 kappaletta. Jo viikon kuluttua vientimaksujen määräämisestä perunan hinta oli noussut 15 prosenttia. 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 6 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. Näin henkilö voi löytää vastauksen kysymykseen, kuka minä olen. Autossa on 295 hevosvoimaa ja sen luvataan kiihtyvän nollasta sataan viidessä sekunnissa. Tuli riehui eläintarhan puisissa paviljongeissa, jotka kuuluvat yksityiselle yhtiölle. Psykologi Darja Jaushevan mielestä ammatillisia juhlia pidetään tärkeänä, koska ne tarjoavat mahdollisuuden korostaa henkilön sosiaalista roolia ja identiteettiä. • Lähde: Fontanka.ru ”Merkillisiä uutisia Venäjän mediasta” Venäjän Aika seuraa venäläistä mediakenttää laidasta laitaan ja poimii suomalaisille lukijoille joitakin hauskoja tai vähemmän hauskoja uutisia. Kesällä syttyi tulipalo myös Rostovin eläintarhassa. Suomalaistenkin on varmaan hyvä tietää, millaisilla uutisilla venäläistä yleisöä ruokitaan. Asiantuntijat odottavat, että hintojennousu jatkuu koko loppuvuoden. Ehjin nahoin selviytyi mm. Osa harvinaisista eläimistä onnistuttiin pelastamaan. Paljastui, että kärjessä ovat opettajat (5. Venäjän varapääministeri Andrei Belousov on kertonut, että perunanviejät ovat saaneet ruplissa mitattuna lisätuloja dollarin kallistumisen johdosta. Kaikkein vähiten juhlittuja päiviä sosiaalisen median mukaan ovat ekonomistin päivä, maantieteilijän päivä ja arkeologin päivä. Vaikka paloalue oli kooltaan vain 40 neliömetriä, koitui onnettomuus monen eläimen kohtaloksi. syyskuuta) ja terveydenhoitoalan työntekijät (kesäkuun kolmas sunnuntai). pythonkäärme, muutama kilpikonna sekä joukko pieniä kissaeläimiä. • Lähde: Kommersant Uusi kiinalainen automerkki puskee Venäjälle Venäläisille autonostajille on pian tarjolla kiinalainen henkilöauto nimeltä Wey. Venäläisille tarjotaan hybridiä, jota myydään nimellä Wey 05. Keskimääräinen bensiininkulutus on 7,7 litraa sadalla kilometrillä. Sieltä onnistuttiin evakuoimaan kaikki eläimet. lokakuuta), lastentarhanopettajat (27. Vientimaksut leikkaavat 30 40 prosenttia perunanviejien ruplan heikentymisen takia nousseista tuloista. Kirja on painettu vuonna 1872. Hengestään joutui luopumaan mm. Kiinalaisen Great Wall -konsernin on määrä tuoda Wey Venäjän markkinoille ensi vuoden alusta lukien. vaalea piikkisika ja limuri. • Lähde: Rbk.ru Tulipalo Saratovin eläintarhassa Noin neljäkymmentä eläintä paloi Etelä-Venäjän Saratovissa sattuneessa tulipalossa. Sen sisäsivulle oli lyöty englanninkielinen leima: ”Imperial war museum”. Venäjän Aika 4/2023 LYHYESTI Uutisia Venäjältä Peruna kallistuu Perunan hinta on tänä syksynä noussut Venäjällä nopeaan tahtiin. Amerikkalaisvalmistaja lopetti tuotannon Venäjällä länsimaiden asettamien sanktioiden takia. On palokuntalaisen päivä, rakentajan päivä, rautatieläisen päivä jne. Venäjällä on tutkittu sosiaalisesta mediasta, minkä ammattikunnan edustajat juhlivat ”omaa päiväänsä” kaikkein innokkaimmin. • Lähde: Gazeta.ru Venäläiset rakastavat ammattijuhlia Venäjällä vietetään melkein joka päivä jonkun ammatin juhlaa. Kiinalaisyhtiö Great Wall on tähän mennessä tuonut Venäjälle Haval, Tank ja GWM -merkkisiä autoja
Ja lopettaa niitä. Kun pelkäämme, mihin tulevaisuuden aikuisemme tulevat käyttämään oppimiaan venäjän kielen sanoja, se kertoo enemmän meistä kuin heistä, jotka ovat valmiit laajentamaan maailmaansa usean kielen sanoilla. Kieli on sanoja. Mitä on kieli. Sanat toimivat loistavina siltojen rakennusmateriaaleina: ne auttavat ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi, tuntemaan olevansa hyväksytty ja päästämään toinen lähelle. Se on tunteita, tietoa, muistoja, ystävällisisyyttä, vitsejä, tarinoita, rakkaudentunnustuksia, vanhempien hyräilemiä kehtolauluja, lapsen ensimmäisiä sanoja. Ja sanoilla on voima ja valta. Tai ehkä näitä lapsia pidetään turvallisuusuhkana. 3/2021 Venäjän Aika ?7 4/2023 Venäjän Aika ?7 KOLUMNI Mitä jäljelle jää, kun ei ole kieltä, sen sanoja ja niiden valtaa. Kirjoittaja on kirjailija sekä äidinkielen, ranskan ja venäjän kielen opettaja. Kun epäämme siltojen rakentajalta mahdollisuuden toimia, kun kiellämme lapsilta mahdollisuuden oppia kieltä ja samalla kurkistaa ikkunasta toiseen maailmaan, kun käännämme selkämme ihmisille vain sen takia, koska he käyttävät teräviltä ja karheilta kuulostavia sanoja hyppivällä intonaatiolla, hiljennämme samalla sanat ja luovutamme niiden vallan ja voiman toisille. Toivottavasti saamme mahdollisuuden nähdä sodan jälkeisen ajan. Heitä ei haluta kouluihin ja heidän opintolinjojaan ollaan lakkauttamassa vain sen takia, koska nämä lapset opiskelevat kieltä, jolla puhuu raakamaisen ja turhan sodan aloittanut vallanpitäjä. , , N äinä aikoina on helppo olla mustavalkoinen erityisesti, kun kyse on sotaa käyvästä naapurimaasta, sen kielestä, kulttuurista ja ihmisistä. Niillä voimme alistaa ja kohottaa, liittää yhteen ja ajaa erilleen, opettaa ja oppia. On helppo nyrpistää nenäänsä, katkaista yhteydet, räjäyttää sillat ja pystyttää muurit. Näinä aikoina venäjän kieltä opiskelevia lapsia pidetään turhakkeina. Ne toiset ottavat sen mielellään vastaan. Heidät halutaan vaientaa ja osoittaa heille kuuluva non grata -sija, koska leveäharteiset kenraalit huutavat karmaisevia hyökkäyskäskyjään kielellä, jota lapset opiskelevat. Sillä kieli on myös kulttuurin peili: se piirtää kuvan maailmasta, elämästä, ihmisestä omalla tyylillään, omilla vokaalien ja konsonanttien yhdistelmällään, omalla intonaatiollaan, tempollaan ja painoillaan. Ja kulttuuri on puolestaan taidetta, historiaa, sukupuolelta toiselle siirtyvää sisäistä, hiljaa kuiskivaa tietoa, muistoja, lauluja ja sitä vaikeasti sanoiksi taipuvaa tunnetta, että on kotona, vaikka toisaalla. Se on myös kirouksia, vihanlietsontaa, valheita, rumaa propagandaa, rasismia, lannistamista. Toivottavasti meillä on silloin tarpeeksi rakennusmateriaalia rakentaa uusia siltoja. Anna Soudakova Siltojen tuhoamisen aika 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_4-2023_Alkusivut.indd 7 13.11.2023 9.47 13.11.2023 9.47. On kaikkein yksinkertaisinta sulkea silmänsä ja kuvitella, ettei mitään rumaa ja vaikeaa ole olemassa. Sanoilla voimme aloittaa sotia
TEKSTI ELINA SAARILAHTI KUVAT HAASTATELTAVAN KUVA-ARKISTO Riippumaton venäläisjulkaisu taistelee APATIAA JA SOTASENSUURIA VASTAAN 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 8 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 8 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Yhtä tärkeää on näyttää, ettei kukaan ole pienissäkään kaupungeissa yksin sodanvastaisten tuntojensa kanssa. Venäjän Aika 4/2023 RIIPPUMATON MEDIA Venäläisjulkaisu 7x7:n päätoimittaja Oleg Grigorenko uskoo, että on tärkeää kertoa venäläisistä, jotka yhdistyvät ratkaisemaan ongelmiaan ilman valtiota. 8
08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 9 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 9 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. 4/2023 Venäjän Aika ?9 RIIPPUMATON MEDIA Oleg Grigorenko työskentelee päätoimittajana riippumattomassa venäläisjulkaisussa nimeltä 7x7, joka ei lakannut kutsumasta sotaa sodaksi
– Venäjän propaganda vaikenee usein työttömyydestä sekä rikollisuuden kasvusta, joka liittyy esimerkiksi väkivallan normalisointiin. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana venäläisten poliittisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia on Venäjällä kavennettu kovaa vauhtia. – Koimme tavoitteeksemme kirjoittaa ihmisistä, jotka eivät ole antaneet periksi poliittisen vainon ja sensuurin edessä, Grigorenko sanoo. Nyt 7x7 -sivustolle pääsy on Venäjällä estetty, ja viime kesänä se julistettiin ulkomaiseksi agentiksi. Venäjän Aika 4/2023 RIIPPUMATON MEDIA Yhteistyö on mahdotonta Venäjän nykyisten viranomaisten ja hallinnon kanssa. Grigorenkon arvion mukaan kaksi kolmesta tai kolme neljästä julkaisun noin 40 000-80 000 lukijasta asuu Venäjällä. Tarkkoja lukuja on vaikea saada. – Vaihtoehtoista näkökulmaa ei voitu tuoda esille, Grigorenko sanoo. Painopisteenä sodan vaikutukset kotimaassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen julkaisu mietti painotuksensa uusiksi. Tavoitteena moniulotteisempi kuva Venäjästä Ennen sotaa 7x7 kirjoitti erityisesti Venäjän kansalaisyhteiskunnan ongelmista maan eri alueilla. , , 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 10 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 10 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Siksi riippumattoman julkaisun merkitys onkin niin suuri. Oli helmikuinen torstai vuonna 2022. Monista muista venäläisjulkaisuista 7x7:n erottaa se, että se kattaa uutisoinnissaan yli kolmekymmentä aluetta, joilla on Venäjän mittakaavassa pieniä, pääasiassa alle miljoonan asukkaan kaupunkeja. Julkaisu joutuu jatkuvasti keksimään uusia keinoja saadakseen sivunsa Venäjällä asuvien lukijoidensa tavoitettavaksi. Se vaikenee myös liikekannallepanoon liittyvistä ongelmista, kuten siitä, kuinka ihmisiä on kirjaimellisesti otettu kiinni kaduilla ja kirjattu sotajoukkoihin, Grigorenko kertoo. Hän työskentelee päätoimittajana riippumattomassa venäläisjulkaisussa nimeltä 7x7, joka ei lakannut kutsumasta sotaa sodaksi. S inä aamuna Oleg Grigorenko oli šokissa. Vuodesta 2010 julkaistun verkkomedian aihekirjoon lukeutuivat esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen työ sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjä, kansallisia vähemmistöjä sekä vammaisia koskevat aiheet. Julkaisulla on Venäjällä laaja avustajaja freelance-joukko, jonka avulla se voi yhä raportoida paikan päältä, vaikka johtoasemassa olevat työntekijät ovatkin Grigorenkon 10. Hän heräsi, katsoi kännykkäänsä ja huomasi elämänsä muuttuneen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut valtiojohtoinen sotasensuuri vaikuttivat hyvin konkreettisesti Grigorenkon päivittäiseen elämään. helmikuuta, Grigorenko sanoo. – Me emme mediana, toimituksena, ihmisinä hyväksy aggressiota ongelmanratkaisukeinona, emmekä hyväksy sitä sotaa, jonka Putin aloitti 24. Hän ei voisi puhua näin, jos olisi Venäjällä. Monien muiden riippumattomien venäläistoimittajien tavoin Grigorenkokin päätyi pian hyökkäyksen jälkeen maanpakolaiseksi Eurooppaan. – Meidän pyrkimyksemme on antaa ihmisille moniulotteisempi kuva sen yksiulotteisen sijaan, jota Venäjän valtion kontrolloima media välittää Venäjällä oleville ihmisille. Nyt yksi kolmesta painopisteestä on raportoida venäläisille, millä tavoin Venäjän naapurimaassaan käymä sota heijastuu myös Venäjän omille alueille ja venäläisten arkeen. Venäjän mediajärjestelmässä suuri osa medialähteistä ovat alueellisen hallinnon suorassa tai epäsuorassa hallinnassa, Grigorenko kertoo. Sotasensuuri teki kuitenkin journalistisesta työskentelystä Venäjällä paitsi riskialtista, myös käytännössä mahdotonta
Tšeljabinskissä feministit ovat alkaneet tehdä naisille itseapupakkauksia, joissa on kuukautissiteitä ja ehkäisyvälineitä. – Muodollisesti aborttia ei ole Venäjällä kielletty, mutta eri alueilla nousee jatkuvasti uusia lakeja ja sääntöjä, jotka estävät tyttöjä ja naisia tekemästä aborttia vaikka he haluaisivat. – Venäläisessä yhteiskunnassa, ja valitettavasti myös eurooppalaisessa yhteiskunnassa, on mielestäni virheellinen käsitys siitä, että venäläinen yhteiskunta olisi jonkinlainen monoliitti, joka kokonaisuudessaan tukee sotaa, Grigorenko sanoo. – Nyt sodan myötä feministinen liike on vahvistunut paljon esimerkiksi Tšeljabiskissä, Grigorenko kertoo. Reportaaseja 7x7 tekee esimerkiksi Venäjän raja-alueilta Ukrainan läheltä. 4/2023 Venäjän Aika ?11 RIIPPUMATON MEDIA tapaan lähteneet maasta. Liike osoittaa mieltään abortit kieltävää valtion propagandaa vastaan. Hänestä moni länsimaiden ja ukrainalaisten ihmettelemä asia, kuten se, etteivät venäläiset osoita joukoittain mieltään hallintoaan vastaan, selittyy juuri epäluottamuksella. – Koko Venäjän propaganda on viimeisten 15-20 vuoden aikana tähdännyt siihen, etteivät ihmiset luottaisi muihin, vaan ainoastaan valtioon, Grigorenko selittää. Mutta yksittäisten, samat arvot jakavien ihmisten tasolla keskinäisen kommunikaation tulisi säilyä, Grigorenko sanoo. – Se ei liity suoraan sotaan, mutta sekin on mielenilmaus tätä patriarkaalista maskuliinista propagandaa vastaan, joka saa miehet tuntemaan syyllisyyttä siitä, että he eivät mene sotaan, ja joka painostaa naisia tekemään lapsia, hän sanoo. Ja uskoa ja tukea siihen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja turvallinen maa niin omille kansalaisilleen kuin naapureilleenkin. Venäjän propaganda vaikenee liikekannallepanoon liittyvistä ongelmista. Sodan sijaan ne voivat liittyä esimerkiksi eläintenja ympäristönsuojeluun tai naisten oikeuksiin. Hänestä käsitys ei pidä paikkaansa: poliisin ja valtion kovista otteista huolimatta erilaisia sodanvastaisia mielenilmauksia nähdään Venäjällä yhä, tarkoittivat ne sitten sodanvastaisten lehtisten jakelua naapureiden oville tai taiteilijoiden sodanvastaisia tarroja ja graffiteja. Hän toivoo, etteivät Suomenkaan päättäjät katkoisi täysin suhteita Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. Tarkoitus on näyttää, ettei pienissäkään kaupungeissa asuva venäläinen ole sodanvastaisine tuntoineen yksin. – Ihmiset luulevat jääneensä yksin sodanvastaisten mielipiteidensä kanssa, ja pelkäävät siksi, etteivät näe auttavaa kättä, vaikka sellainen olisi olemassa. Toinen uusi painopiste on sodan vastustamisen ilmenemismuodoista kertominen. – Venäjällä ei mene päivääkään, ei viikkoakaan, ettei jotakuta sakotettaisi sensuurilakien mukaan armeijan halventamisesta tai valeuutisista, hän sanoo. Rikosoikeudellisia prosesseja on käynnistetty satoja. Toiveena uskoa ja tukea muutokseen Grigorenko uskoo, että tie kohti toisenlaista Venäjää on mahdollinen, mutta parhaassakin tapauksessa pitkä. 7x7 pyrkii osoittamaan, ettei kukaan pienemmilläkään alueilla ole ajatuksineen yksin. – On selvää, että yhteistyö on mahdotonta Venäjän nykyisten viranomaisten ja hallinnon kanssa, jotka kantavat Z-kirjaimia ja aloittivat Euroopassa sodan, joka on tappanut satoja tuhansia molemmin puolin. ”Ihmiset luulevat jääneensä yksin” Julkaisun kolmas painopiste on kansalaisten omat aloitteet. , , 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 11 08-11_VA_4-2023_Riippumaton.indd 11 12.11.2023 23.25 12.11.2023 23.25. Venäjän laittomasti itseensä liittämiä ukrainalaisalueita se ei kuitenkaan tunnusta niitä Venäjäksi, eikä toimi niillä. Länsimailta venäläisillä ei Grigorenkon mielestä ole oikeutta pyytää mitään. – Minun nähdäkseni on maratoni rakentaa uudelleen ajattelutapa, joka ei pohjaa valtion fanatismiin tai siihen, että uskotaan yhteen johtajaan, Putiniin. –Venäjällä mielen osoittaminen pelkän valkoisen paperin kanssa voidaan tuomita armeijan halveksunnaksi, koska kaikki kyllä ymmärtävät, mistä on kyse, Grigorenko sanoo. . 7x7:n toimituksen mielestä onkin erityisen tärkeää tuoda päivänvaloon tarinoita, joissa tavalliset ihmiset yhdistävät voimansa ratkaistakseen jonkin ongelman – täysin ilman valtion osallisuutta. Venäläisen ihmisoikeusjärjestö OVD-infon mukaan Venäjällä on pidätetty lähes 20 000 sodanvastustajaa sitten helmikuun 2022. Jos hän jotain kuitenkin toivoisi, niin henkistä tukea ja ymmärrystä siitä, ettei Venäjän yhteiskuntaa voi pelkistää sen autoritääriseen presidenttiin. Mitään varsinaista liikettä tai iskulauseitakaan ei Venäjällä silti tarvita protestoimiseen – tai siitä tuomitsemiseen
Venäjän Aika 4/2023 PAKOLAISENA Vuoden 2022 syyskuussa alkanut liikekannallepano Venäjällä pakotti myös monet sotaa vastustavat liikkeelle. TEKSTI KERTTU MATINPURO Sotaa pakoon 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 12 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 12 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. 12. Myös Suomeen pakeni tuolloin asepalveluksesta kieltäytyviä miehiä, joista osa jatkoi matkaansa Suomen kautta muualle, mutta osa haki turvapaikkaa Suomesta
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan syyskuun 2022 jälkeen Suomesta on hakenut turvapaikka 1 145 Venäjän kansalaista. Venäjälle palaaminen ei ole kenellekään heistä vaihtoehto. Kaikki kolme tulivat Suomeen syyskuussa 2022 ja nyt, vuosi myöhemmin, heillä on hyvin erilaiset elämäntilanteet. • 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 13 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 13 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Vuosi aiemmin lukema oli 400. Moni hyppäsi auton rattiin heti samana päivänä, kun liikekannallepano alkoi. Venäjältä pakeni tuolloin erityisesti sotaväkeen ikänsä ja terveydentilansa puolesta soveltuvia miehiä. Andrei ei esiinny artikkelissa omalla nimellään ja Nikolaita kutsun jutussa ainoastaan etunimellä. Myös Suomeen pakeni tuolloin asepalveluksesta kieltäytyviä miehiä, joista osa jatkoi matkaansa Suomen kautta muualle, mutta osa haki turvapaikkaa Suomesta. Jututin kolmea miestä, Andreita, Sergeitä ja Nikolaita, jotka hakivat Suomesta turvapaikkaa liikekannallepanon alkamisen jälkeen. 4/2023 Venäjän Aika ?13 PAKOLAISENA V uoden 2022 syyskuussa alkanut liikekannallepano Venäjällä pakotti myös monet sotaa vastustavat liikkeelle. Vain yksi heistä on saanut päätöksen turvapaikkahakemukseen onnekseen myöntävän. Asevelvollisuuden välttelystä voi maassa saada pitkiä vankilatuomioita ja liikekannallepanon alettua pelkona oli myös se, että Venäjä asettaisi pian maastapoistumiskiellon kutsuntaikäisiltä miehiltä. Kaksi muuta odottavat päätöstä yhä, mutta samalla he ovat aktiivisesti etsineet muita mahdollisuuksia jäädä Suomeen
Kun avasin kuoren, sen sisällä oli paperi, jossa luki: “Tervetuloa Suomeen!” Tuo kirje oli suuri helpotus. Turvapaikan saamisen kriteerit ovat Suomessa tiukat, eivätkä ne täyty, ellei henkilöön katsota kohdistuvan henkilökohtaista vainoa kotimaassaan. Itse turvapaikkaprosessi ei ole hänen kohdallaan vielä edennyt, eikä ensimmäistäkään maahanmuuttoviranomaisen haastattelua ole ollut. Liikekannallepanoa paenneiden venäläisten tilanne on uusi myös Suomen maahanmuuttoviranomaisille. Päivisin hän opiskelee suomea ja etsii aktiivisesti töitä. Kun liikekannallepano alkoi ja tilanne kotimaassa alkoi käydä äärimmäisen tukalaksi, oli hänen tehtävä vaikea ratkaisu ja lähdettävä pakoon. Oliko väärin lähteä turvaan keskellä tällaista kriisiä. , , 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 14 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 14 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Tämä talo on elänyt jo 100 vuotta ja tulee elämään edelleen! Sergei kertoo innoissaan. Erään kerran hän maksoi sakot seteleillä, joihin oli kirjoittanut sodanvastaisia viestejä. Toisena vaihtoehtona olisi luultavasti ollut pitkä vankilatuomio tai pakkosiirto rintamalle Ukrainaan. Suomessa odotetaan asiaan EU:n turvapaikkaviraston uutta linjausta Venäjän turvallisuustilanteesta ja erityisesti tarkempaa tulkintaa siitä, millainen riski liikekannallepanosta kieltäytyminen henkilölle Venäjällä on. Mikäli Suomeen jääminen ei olisi ollut mahdollista, hän olisi jatkanut matkaansa muualle. Sain viestin, että minulle on tullut joku tärkeä kirje ja lähdin hakemaan sitä postista. Ensimmäinen puusepäntyönsä Suomessa oli vanhan saunan kunnostus: Yritin vain tehdä töitä ja ajattelin, että jos minun lopulta täytyy lehteä, niin ainakin jätän jälkeeni yhden hyvän saunan, Sergei muistelee. Venäjän Aika 4/2023 PAKOLAISENA Aktivisti-puuseppä Sergei Filenko sai turvapaikan Suomesta Sergei Filenko, 53, on juuri lopettanut työpäivän kun saan hänet puhelimitse kiinni. Olisiko minun pitänyt jäädä taistelemaan loppuun saakka. Hän ei ole nähnyt heitä yli vuoteen, siitä asti kun pakeni Venäjältä mobilisaatiota. Andrei etsii töitä ja odottaa turvapaikkapäätöstä Andrei, 41, pakeni niin ikään Suomeen heti mobilisaation alkamisen jälkeen viime syyskuussa ja haki Suomesta turvapaikkaa. Ja nyt turvapaikan ansiosta Sergei voi kutsua Suomeen myös Venäjälle jääneen vaimonsa ja tyttärensä. Hän on ammatiltaan puuseppä ja nyt työn alla on vanhan hirsirakennuksen korjaus PohjoisSavossa. Vuoden aikana Andrei on asunut eri puolilla Pohjois-Karjalaa ystäviensä ja ystävällisten uusien tuttavien luona. Tällä hetkellä hän vuokraa pientä soluasuntoa Lieksassa ja on nyt päässyt maahanmuuttajien kotoutumista tukevan yhdistyksen järjestämälle suomen kielen intensiivikurssille. , , Päivisin hän opiskelee suomea ja etsii aktiivisesti töitä. Toisen kerran tuomioistuimessa hän symbolisesti levitti oikeussalin lattialle yhtä monta pientä lasikuulaa, kuin siihen mennessä oli tapettu lapsia Ukrainassa. Onnekseen hän löysi Suomesta töitä, sillä koki vahvasti tarvetta tehdä tässä maassa jotain hyödyllistä. 14. Sergei sai myöntävän turvapaikkapäätöksen kuukausi sitten. Turvapaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys ja Sergei oli pelännyt pahinta ja tehnyt jo mielessään varasuunnitelmia. Hän oli myös aktiivisesti mukana sodanvastaisessa liikkeessä, mikä tarkoittaa sitä, että oli viime vuosien aikana useita kertoja pidätettynä ja tuomittuna sakkoihin “Venäjän armeijan halventamisesta”. Aikaisemmin tänä vuonna uutisoitiin, että Suomessa on toistaiseksi jäädytetty kaikki turvapaikkahakemukset, joiden perusteena on Venäjän asepalvelukseen joutumisen uhka. Andrei ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään vedoten siihen, että ennen kuin on saanut pysyvämmän oikeuden jäädä Suomeen, hän pelkää yhä joutuvansa pakon edessä takaisin Venäjälle. Toisin kuin Sergei, Andrei ei ole osallistunut näkyviin julkisiin aktioihin Venäjällä, vaikka on vastustanut sotaa ja Ukrainan miehitystä sen alkamisesta lähtien. Edelleen, vaikka turvapaikkapäätös on tehty vankoin perustein, Sergei pohtii ääneen, tekikö oikein lähtiessään pakoon: Mietin sitä jatkuvasti. Hänen isänsä on syntynyt Ukrainassa ja hän kokee omat juurensa vahvasti myös sinne. Venäjälle hän ei omien sanojensa mukaan olisi missään nimessä palannut. Nyt hänellä on oleskelulupa Suomeen neljäksi vuodeksi. Hän oli jo pidempään miettinyt poismuuttoa Venäjältä ahtaan poliittisen ilmapiirin takia, mutta Ukrainan sota oli viimeinen pisara. Ennen Suomeen pakenemista Sergei teki puusepän ja eräoppaan töitä Petroskoissa. Andrei kuuluu kenties juuri tähän ryhmään, jonka kohtalo ratkeaa tulevien EU-linjausten myötä. Koska turvapaikan saaminen ei ole varmaa, olisi työpaikan löytäminen Andreille tulevaisuuden kannalta tärOlisiko minun pitänyt jäädä taistelemaan loppuun saakka
Nyt vasta vuoden Suomessa asunut Nikolai työskentelee ja opiskelee kokonaan suomeksi. Tällä hetkellä hän opiskelee Jyväskylässä oppisopimuksella lähihoitajaksi ja työskentelee palvelutalossa. Nikolain tilanteesta tekee erilaisen kuitenkin se, että vaikka hänellä on tällä hetkellä ainoastaan Venäjän kansalaisuus, hänen juurensa ovat vahvasti Ukrainassa. Andrei on korkeakoulutettu energia-alan insinööri ja hän on Suomeen saapumisen jälkeen etsinyt aktiivisesti töitä. Hän ja hänen vanhempansa ovat syntyneet Ukrainassa. Kaikista eniten Andrei toivoo tällä hetkellä löytävänsä töitä, mutta toinen mahdollisuus saada pitkäaikaisempi oleskelulupa Suomeen olisi opiskelupaikka. Hän kertoo, miten vaikeaa työpaikan saaminen oli: Lähetin yli sata työhakemusta ja pääsin vain muutamaan paikkaan haastatteluun. Töissä käytämme ainoastaan suomea ja se on suoraan sanoen stressaavaa, vaikka toki opin jatkuvasti. Myös tätä vaihtoehtoa hän on punninnut. Kuten moni muukin, myös hän toivoo, että voisi olla Suomessa hyödyksi. Me aiomme jäädä Suomeen, mikäli se vain on mahdollista. Ja jotta Suomeen jäämisen mahdollisuus ei olisi vain turvapaikkapäätöksen varassa, hän päätti lähteä opiskelemaan. Hän aloitti omatoimisesti kielen opiskelun heti Suomeen tultuaan ja teki sinnikkäästi töitä läpäistäkseen opiskelupaikan edellyttämät kielitestit ja pääsykokeet. Työpaikalla puhuminen on kuitenkin helpompaa kuin koulussa, koska töissä käytettävä kieli on käytännönläheistä ja se liittyy aina konkreettisiin tilanteisiin. Tulevaisuudessa tilanne voi hyvinkin muuttua, sillä Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa juuri tähän tiukennuksia: ”hallitus huolehtii, ettei turvapaikkaprosessista tule työnhaun ja työperäisen maahanmuuton väylä”. 4/2023 Venäjän Aika ?15 PAKOLAISENA Nikolai päätti uudelleenkouluttautua Suomessa Suomeen niin ikään syyskuussa paennut Nikolai, 33, odottaa hänkin yhä turvapaikkapäätöstä. En ole täysin luopunut ajatuksesta lähteä opiskelemaan ja uudelleen kouluttautumaan, mikäli töitä ei löydy, mutta kielitaitoni on vielä riittämätön opiskellakseni suomeksi. Tämä on saapunut Jyväskylään muutama viikko sitten ja hänkin aikoo etsiä töitä Suomesta. Lähihoitajan opintojen jälkeen aion vielä jatkaa opintoja sairaanhoitajaksi. että opiskeluja voi suorittaa käytännönläheisesti töiden kautta. Ainakaan vielä. Lähetin yli sata työhakemusta ja pääsin vain muutamaan haastatteluun. Välillä on jopa sellainen olo, että juuri näitä asioita me pakenimme Venäjältä. Työpaikka toisi Andreille mahdollisuuden hakea työperäistä oleskelulupaa, eikä mahdollinen kielteinen turvapaikkapäätös silloin asettaisi häntä vaaraan joutua takaisin Venäjälle. Kun kysyn onko Nikolai seurannut Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua, hän kertoo suoraan että hallituksen uudet linjaukset mietityttävät häntä. ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään. Nikolai vertaa omaa tilannettaan oleskeluluvan saaneeseen Sergei Filenkoon, jolla on julkisesti aktiivisempi poliittinen tausta Venäjällä. Nikolai viihtyy oppisopimuspaikassaan palvelutalossa ja iloitsee siitä keää. Opiskelupaikan saamisesta ei puolestaan tehnyt helppoa se, että opinnot ovat kokonaan suomeksi. Tämä on paljon konkreettisempaa. Opiskelun myötä hän on saanut oleskeluluvan kolmeksi vuodeksi ja se on helpottavaa. Mahdollisia opiskelulinjoja on kuitenkin rajoitetusti ja iso osa opiskelupaikoista vaatii jonkin tasoista suomen kielen taitoa. Turvapaikkaprosessin aikana saatu työpaikka ei toimi maasta poistamisen esteenä kielteisen päätöksen saaneilla.” (Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma) Tällainen hallituksen päätös saattaisi koskea myös nimenomaan Andrein kaltaisia venäläisiä turvapaikanhakijoita, mikäli EU:n päivittyvä linjaus Venäjän turvallisuustilanteesta ei vaikuta puoltavasti Venäjältä paenneiden turvapaikkahakemuksiin. Migrin haastattelu on hänen osaltaan jo ollut, ja lopullisen vastauksen pitäisi saapua nyt loppuvuodesta. Nikolai kokee tärkeäksi sen, että voi nyt vuoden jälkeen itse elättää itsensä Suomessa, eikä hänen enää tarvitse elää valtion vastaanottorahan varassa. Suoraan sanoen nämä kehityssuunnat pelottavat. Aikaisemmassa elämässäni tein töitä koko ajan tietokoneella ja aloin jo kyllästyä siihen. Turvapaikanhakijan statuksella mahdollisuuksia itsenäiseen toimijuuteen on hyvin rajoitetusti. , , 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 15 12-15_VA_4-2023_Pakolaisena.indd 15 13.11.2023 9.49 13.11.2023 9.49. Hän kertoo, ettei ole ollenkaan varma päätöksen lopputulemasta, mutta toivoo silti yhä parasta. Se on vaikeaa, mutta kielitaito karttuu jatkuvasti käytännön kautta. Opiskeluihin perustuvan oleskeluluvan myötä hän on voinut vihdoin kutsua myös vaimonsa turvaan Suomeen. Venäjälle hän ei siis aio palata. . Pidän työstäni oikeasti. Mutta vertaus Venäjän politiikkaan on onneksi huono, koska Suomessa on demokratia ja valta vaihtuu, toisin kuin Venäjällä
Lehdet olivat ulkoisesti samanlaisia. Siihen ne yhtäläisyydet loppuivatkin. Niinpä ne ostivat ilmoitustilaa ja siitä lehti sai tulopuolelleen mukavasti täytettä. Hän lanseerasi käsitteet glasnost (julkisuus, avoimuus) ja perestroika (uudelleenrakentaminen) ja ne säteilivät myös MM-lehden toimitustyöhön. , , 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 16 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 16 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Lehti ilmestyi vuosina 1968-1992. Minun päätoimittaja-aikani osui sikäli onnelliseen saumaan, että samaan aikaan Neuvostoliiton johdossa aloitti puolueen pääsihteerinä Mihail Gorbatshov. Valitut Palat oli ja on kovasti amerikkalaishenkinen, Maailma ja Me -lehdessä taas kirjoitettiin Neuvostoliitosta. Tuona aikana itänaapurissamme tapahtui paljon jänniä asioita ja meillä oli loppujen lopuksi aika vapaat kädet kirjoittaa niistä, emerituspäätoimittaja Ilkka Lappalainen muistelee noita kuohuvia aikoja nyt kun niistä on kulunut jo yli 30 vuotta. Koko sinä aikana sillä oli vain kaksi päätoimittajaa, ensin Osmo Helin ja vuodesta 1985 eteenpäin Ilkka Lappalainen. Molempien formaatti oli pienikokoinen ja taskuun menevä. Kirjoitettiin lehdessä tietysti myös Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydestä, joka lujittui, laajeni ja syveni kaiken aikaa YYA-sopimuksen koetellulla pohjalla. 16. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT ILKKA LAPPALAISEN ARKISTO Maailma ja me kirjoitti kipeistäkin aiheista Itänaapurissa tapahtui paljon jänniä asioita ja meillä oli aika vapaat kädet kirjoittaa niistä. Kakkospäätoimittaja oli aina neuvostoliittolainen. Rahaa tarvittiinkin, koska lehdellä oli useamman hengen toimitus sekä Suomalais-neuvostoliittolaisen lehden entinen päätoimittaja Ilkka Lappalainen iloitsee siitä, että sai olla luotsaamassa lehteä normaalijournalismin suuntaan, kiitos Mihail Gorbatshovin lanseeraaman glasnostin. Silloin idänkauppaa käyvät yritykset pitivät tärkeänä näkyä MMlehdessä. MM tuli toimeen omillaan Maailma ja me (MM) -lehden talous oli järjestetty niin, että se ei tarvinnut SN-Seuralta taloudellista tukea. Maailma ja Me -lehteä julkaisivat Suomi-Neuvostoliitto-Seura yhteistyössä neuvostoliittolaisen tietotoimisto APN:n kanssa. Vaikka tilausmaksu oli pieni, rahaa kertyi ilmoituksista. Venäjän Aika 4/2023 MUISTIKUVIA A merikkalaisilla oli Valitut Palansa, mutta meillä suomalaisillapa oli Maailma ja Me. APN:n osana oli maksaa painatuskulut. Ne kulkivat neuvostoliittolaisen Mezhdunarodnaja Kniga -yhtiön kautta
Neuvostoliittolaisen henkilökunnan palkat maksoi uutistoimisto APN. Neuvosto-osapuoli taas yritti todistella, että uusi avoimuus koskee vain neuvostoliittolaista mediaa, ei maan ulkomaista julkaisutoimintaa. Hän kertoo todistelleensa neuvostoliittolaiselle osapuolelle glasnostin muuttaneen tapaa kirjoittaa asioista. Meille oli tulossa juttu Jeltsinistä, mutta se ei Moskovaa miellyttänyt. , , Maailma ja me ehti ilmestyä kolmessa eri koossa vuosien 19681992 aikana. Toisenkin pikku hankauksen Lappalainen muistaa päätoimittajaajaltaan. Lehti oli jo menossa painoon ja minä ilmoitin, että ainoa tapa, jolla juttu voidaan poistaa lehdestä, on erottaa päätoimittaja. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 17 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 17 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Yleensä tämä ei ollut ongelma, mutta kerran tilanne kärjistyi. Lopulta Moskovassa myönnettiin, että kyllä se glasnost koskee MMlehteäkin... Silloin oli Gorbatshovia kritisoinut Boris Jeltsin nousussa. Juttujen julkaiseminen tapahtui konsensusperiaatteella: ne täytyi hyväksyttää sekä Moskovassa että Helsingissä. Jouduin hakemaan tukea näkemykselleni SNS:n silloiselta pääsihteeriltä Erkki Kivimäeltä ja Neuvostoliiton suurlähettiläältä Vladimir Sobolevilta. Sittemmin kyllä Moskovassa mielet muuttuivat kun Jeltsin kohosi maan johtoon. En tätä ajatusta ostanut. Tämä auttoi ja juttu julkaistiin. Siellä ilmeisesti pelättiin, mitä siitä seuraisi, jos lehti alkaisi ”mainostaa” valtiojohtajan pääkriitikkoa. Tilanne meni niin pitkälle, että jouduin uhkaamaan erolla. Idänkauppaa käyvät yritykset pitivät tärkeänä näkyä MM-lehdessä. 4/2023 Venäjän Aika ?17 MUISTIKUVIA Suomessa että Moskovassa. Tämän jälkeen olisi saanut Jeltsin-juttuja julkaista vaikka kuinka paljon..
YYA-sopimus oli kova sana ja ystävyysviikot otettiin todesta. Asioista voitiin kuitenkin yleensä neuvottelujen jälkeen sopia. En näe, että nyt olisi virallisella tasolla mitään mahdollisuuksia rakentavaan vuoropuheluun saati yhteistyöhön. Tai ainakin siedettävissä väleissä, jos ystävyys ei onnistu. Mutta eivät ne silloin vaikuttaneet mitenkään omituisilta. Nyt tilanne on toinen Venäjän käymän hyökkäyssodan takia. Teollisuutemme tuotteita vietiin Neuvostoliittoon valtavat määrät, mikä maksettiin suureksi osaksi energiatoimituksin. Venäjän Aika 4/2023 MUISTIKUVIA Liturgia oli sitä aikaa Vaikka Ilkka Lappalaisen päätoimittaja-aikana MM-lehti muuttuikin ”normaalijournalismin” suuntaan, säilyivät liturgiset ystävyyden vakuuttelut lehden sivuilla vielä pitkään. Arvelen, että kun pahimmat tuiskut ovat ohi, ryhdytään SuomiVenäjä-Seuraan taas suhtautumaan ”normaalisti”. Vaikka ystävyysliturgia nykyajan mitoin kuulostaakin erikoiselta, niin Lappalainen näkee siitä olleen myös hyötyä Suomelle: Kävimme Suomelle ja ilmeisesti naapurimaallemmekin hyödyllistä kauppaa. Ystävyysseuralla on yhä tehtävää Aikanaan SN-Seuralla oli vahva, jopa voisi sanoa puolivirallinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Lappalainen muistelee. Tällaisia olivat esimerkiksi vankilat ja mielisairaalat. SNS:n työtä jatkavan Suomi-Venäjä-Seuran valtionapua on pienennetty ja ensi vuonna se uhkaa loppua kokonaan. Aika oli sellainen. Lappalainen muistelee, että hänen päätoimittaja-aikoinaan silloin tällöin yhteistyössä pilkahti isovenäläinen ajattelu. Valtionapukin uskoakseni vielä palautetaan, mutta tuskin tämän hallituksen aikana. Naapurimme ongelmista, joita oli tietysti paljon, pystyttiin kirjoittamaan huomattavasti suorasukaisemmin kuin mitä ennen Gorbatshovin valtaantuloa oli voitu kirjoittaa. Näin jälkeenpäin ajatellen ne ystävyydenvakuuttelut tuntuvat tietysti naurettavilta ja typeriltäkin. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 18 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 18 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Erilaisten mielipidetutkimusten mukaan ystävyyspolitiikka oli myös kansan tahto. Vaikka MM:n sivuilla Lappalaisenkin aikana vannottiin ystävyyttä, julkaisi lehti myös artikkeleita, joita pysähtyneisyyden aikaan ei olisi voitu kuvitellakaan lehden sivuilla nähtävän. Nyt tilanne on toisin. Päin vastoin säilyneetkin yhteistyökuviot näytetään ajettavan alas. Glasnostin ansiosta pääsimme juttumatkoilla käymään naapurimaassamme aivan uudenlaisissa kohteissa. Jevgeni Zhelezhov ja Ilkka Lappalainen. Pidemmän päälle on tietysti hyvä, että naapurit elävät ystävinä keskenään. Ja poliittinen kenttä vuodatteli kauniita sanoja ystävyydestä melkein laidasta laitaan. 18. Annettiin ymmärtää, että Moskovassa tiedetään asiat paremmin. SN-Seura sai ruhtinaallisesti valtionapua paljon enemmän kuin muut ystävyysseurat. Se näkyi myös MM-lehdessä, jonka sivuilla esiintyi niin tunnettuja poliitikkoja kuin kulttuurihenkilöitäkin
. Suomalainen yhteiskunta voi jäädä heille vieraaksi, kielitaidon opettelu vaatii sinnikkyyttä, työmarkkinoille ei noin vain mennä. Jotkut ovat siirtyneet jo taivaallisen journalismin sfääreihinkin. Venäläiset maahanmuuttajat kokevat monenlaisia ongelmia. Kerran neuvostoliittolainen isäntä huomasi, että nostin vodkalasin vain huulilleni, mutta en maistanut siitä. Suomessa asuneisiin kollegoihin Leonid Laaksoon ja Reima Ruhaseen pidin yhteyttä pitkään, mutta nyt on jo heistä valitettavasti aika jättänyt. 4/2023 Venäjän Aika ?19 MUISTIKUVIA SVS:lle olisi tietysti luontevaa pitää yllä yhteyttä venäläisiin kansalaisjärjestöihin ja kansalaisyhteiskuntaan laajemminkin. Mutta kuinkas pidät kun monet järjestöt on siellä julistettu ulkomaisiksi agenteiksi tai ei-toivotuiksi. Kun pahimmat tuiskut ovat ohi, ryhdytään Suomi-Venäjä-Seuraan taas suhtautumaan "normaalisti". Jos yhteistyö Venäjän suuntaan ei onnistu, voisi SVS:n tehtäväkenttänä olla venäläisten maahanmuuttajien integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Vastasin rehellisesti, että tarjoilu on kohdillaan, mutta minä en nyt vain tällä kertaa ota miestä väkevämpää. Oli minulla sellaisiakin kausia, etten ottanut voimajuomia lainkaan. Pidin jonkun aikaa vielä yhteyttä sen aikaisiin kollegoihin, mutta kun noista ajoista on kulunut jo yli 30 vuotta, ovat yhteydet jääneet. Vastaukseni hyväksyttiin eikä siitä syntynyt säröä suomalaisneuvostoliittolaisiin ystävyyssuhteisiin... MM-lehden loputtua Lappalainen jatkoi journalistin uraansa oululaisessa Kaleva -lehdessä, jossa hän työskenteli viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään pääkirjoitustoimittajana. Isäntä veti minut sivummalle ja kysyi, onko tarjoilussa vikaa kun jätän juomat juomatta. , , Maailma ja me lehden toimitusneuvosto Tadzhikistanissa. Venäläisille voi sanoa myös ”ei kiitos” Päätoimittaja-aikojensa rajantakaisista yhteistyökumppaneista ei Lappalaisella ole pahaa sanottavaa. Kiitos kysymästä, hengissä ollaan ja aika hyvissä voimissakin. Ilkka Lappalainen näkee SVS:llä työsarkaa Suomeen muuttaneiden venäläisten auttajana. 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 19 16-19_VA_4-2023_Maailma ja me.indd 19 12.11.2023 23.13 12.11.2023 23.13. Kyllähän niitä ystävyydenmaljoja tuli nosteltua aikanaan, mutta onneksi yleensä kohtuuden rajoissa. Pakko on vielä kysyä, kuinka suomalainen päätoimittaja kesti neuvostoliittolaisten kyydissä kun tietää sen aikaisen kosteanpuoleisen ystävyyskulttuurin. Päätoimittajana 19851992 toimi Ilkka Lappalainen. Jotkut on lakkautettukin. Välillä jouduttiin vääntämään, mutta yleensä aina hyvässä hengessä
Kerroksen solujen yhteisessä keittiössä oli kaasuhella, iso lavuaari ja jätekuilu. Kun olin päättänyt hakea stipendiaatiksi, suunnistin venäjän opettajamme Dorothea von Volborthin kirjoittaman suosituksen ja muiden hakupapereiden kanssa Armfeltintielle Neuvostoliitto-instituuttiin, joka opetusministeriön alaisena laitoksena vastasi Suomen ja Neuvostoliiton välisestä opiskelijavaihdosta. Opintoohjelma ei ollut suosittu, meitä aloitti vain muutama opiskelija. Kuuden suomalaisen stipendiaatin lisäksi siellä asui latvialainen nainen ja venäläinen mies. Huoneessa jokaisella oli oma sänky ja kirjoituspöytä. Matkatavaroihimme sisältyi edellisvuoden stipendiaattien neuvosta kumihanskoja, pesuaineita, vessapaperia ja hyönteismyrkkyä torakoiden ja luteiden torjumiseen. Asuminen samassa huoneessa sujui yllättävän hyvin. Silloin tutustuin muihin stipendiaateiksi eli stažoreiksi lähteviin. Pesuaineita pakattiin ämpäriin Matkustimme junalla Moskovan kautta. Osa halusi paikallisen huonetoveriksi saadakseen enemmän käytännön kieliharjoittelua. Solussamme oli kolme huonetta, joille oli yhteinen suihku ja wc. Siihen kuului kuuden kuukauden oleskelu venäjää puhuvassa maassa. 20. Jo matkalla pohdimme, miten perillä jakaisimme kahden ja kolmen hengen huoneita. Asuntolassa jaettiin suihkut ja keittiöt Stažorit asuivat jatko-opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa. Me opiskelukaverini kanssa päätimme asua yhdessä ja kolmanneksi huoneeseen ilmoittautui hyttitoverimme Päivi Helander. Loimme kai jonkinlaisia pelisääntöjä siitä, milKun uutiset tuovat ruutuun näkymiä Kiovasta, mieleen tulevat lukuisat muistot sen kaduilta ja siellä kohtaamistani ihmisistä. Venäjän Aika 4/2023 ELÄMÄÄ KIOVASSA H elsingin kauppakorkeakoulu aloitti vuonna 1979 uuden Venäjän kaupan runko-ohjelman, joka kytkettiin kansainvälisiin opintoihin. Kiova – silloin osa Neuvostoliittoa – kelpasi. Vuosi stipendiaattina 1980-luvun alussa oli mielenkiintoinen ja vaikutti koko elämään. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI Muistoja Kiovasta 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 20 20-23_VA_4-2023_Kiova 2.indd 20 12.11.2023 23.12 12.11.2023 23.12