Irt on um er o 7,5 € Aika 4 22 TEATTERI Anastasiamusikaali ihastuttaa Tampereella HISTORIA Leninpatsas lähti Kotkasta Venäjän Shakkia ja geopoliittista shakkia 01_VA_4-2022_Kansi.indd 1 01_VA_4-2022_Kansi.indd 1 7.11.2022 7.46 7.11.2022 7.46
2. 4 LYHYET Vaalimaan Zsar konkurssiin ja muita lyhyitä juttuja. 44 ESA TUOMISEN KIRJANURKKA Sisältö 14 24 40 Helsingin Hämeentien Georgian Vibe -ravintola tarjoilee tulisia makuja ja maistuvia juomia. 8 AJANKOHTAISTA Yliopistonlehtori Alexei Lobski tuomitsee Venäjän hyökkäyksen. 13 KOLUMNI Ella Virtasen kuulumiset Pietarin pääkonsulaatista. Neuvostoliitossa kaikki pelasivat shakkia. 36 VENÄJÄKSI Venäläisten mietteitä Suomesta. 18 TALOUS Juha Jalkasen kokemuksia Syktyvkarin vaneritehtaalta 22 TALOUS Elintason romahdus uhkaa venäläisiä. Venäjän Aika 4/2022 Aika Venäjän 4 22 3 PÄÄKIRJOITUS Kauhujen vuosi. 24 LAUTAPELIT Sata vuotta venäläistä shakkihegemoniaa. 30 MATKAILU Aikamatka suomensukuisten Vepsänmaalle. 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 2 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 2 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Ruslana Pennie (vas,) ja Julia Romanova ovat Toivo ry:n puuhanaiset. 14 YHDISTYSTOIMINTA Toivo ry on kouvolanvenäläisten harrastuskerho. Tai sellaisen kuvan vallanpitäjät ainakin halusivat ulkomaailmalle välittää. 40 RUOKA Georgian Vibe tarjoilee kaukaasialaisia herkkuja Helsingin keskustassa
040 841 0430 sisko.ruponen@venajaseura.com 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 3 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 3 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Nyt vaikuttaa siltä, että sota tulee kestämään pitkään – vähintäänkin tulevan talven ylitse. Nyt venäläisperheissä jouduttiin miettimään päästetäänkö se Andrei-poika sinne rintamalle, vai ryhdytäänkö etsimään pakotietä. Entä nyt. Vielä tuolloin järki voitti. Ukrainan armeijan kaapattua aloitteen rintamalla alkusyksystä, joutui Venäjän hallitus painamaan paniikkinappulaa, ja käynnistämään osittaisen liikekannallepanon. Venäjältä voivat paeta vain henkilöt, joilla on ulkomaanpassi, riittävästi pääomaa tai vastaavasti intellektuaalista pääomaa, jota voi hyödyntää kansainvälisilä työmarkkinoilla. Venäjän johto syytti länsimaita ”punaisen linjan” ylittämisestä Ukrainan ja Venäjän politiikassaan. Kenties miljoona venäläistä on jo tehnyt valintansa ja muuttanut maasta joko yksin tai perheineen. 020 6100 115 Aikakausmedia ry:n jäsen. Venäjä saattaa loppupelissä kyetä kukistamaan Ukrainan sotilaallisesti, mutta Ukrainan kansaa se ei kykene milloinkaan alistamaan. , , KUSTANTAJA Omnipress Oy Väritehtaankatu 8, 01300 Vantaa www.venajanaika.fi www.omnipress.fi Puh. Martti Kiuru päätoimittaja Venäjältä pakenisi enemmän ihmisiä, jos se olisi heille mahdollista. Kuukausien ajan Venäjä kuitenkin kiisti hyökkäysaikeensa Ukrainaan, ja useimmat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat Suomessakin pitivät Venäjän joukkojensiirtoja tavanomaisena geopoliittisena pullisteluna. JÄSENTILAUKSET JA -EDUT Puh. Usein kyse on it-alan kovatasoisista ammattilaisista. alv 10 % Puh. PÄÄTOIMITTAJA Martti Kiuru martti.kiuru@media.fi Puh. Viime helmikuussa Venäjä kuitenkin hyökkäsi laajalla rintamalla Ukrainaan ja maailmanhistoriassa kääntyi uusi sivu. Vajaan vuoden kestänyt ”erikoisoperaatio” on osoittautunut Venäjän kannalta hirvittäväksi poliittiseksi virheeksi. Mobilisaatio paljasti myös sen, ettei sodan kannatus laajoissa kansalaispiireissä kenties olekaan sillä tasolla kuin hallituksen propagandistit kuvittelevat. Ukraina ei ole Tšetšenia. 045 675 7122 ULKOASU HANK hank.fi KANNEN KUVA iStockphoto PAINOPAIKKA PunaMusta, 2022 ISSN 1455-0520 TILAUKSET Kestotilaus 34 € / vuosi, Määräaikaistilaus 38 € / vuosi, Hinnat sis. Mobilisaatiokäskyn seurauksena sota siirtyi Venäjälläkin TV-vastaanottimista konkreettisesti kotisohville. Kansa on jakautunut kahtia ja isänmaallinen hurmos sodan ympäriltä puuttuu tyystin. 040 549 3105 TUOTTAJA Kari Martiala kari.martiala@media.fi Puh. +358 9 2730 0200 tilaajapalvelu@media.fi Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2023. Historialliselta merkittävyydeltään Ukrainan sotaa on verrattu Kuuban kriisiin vuonna 1962, jolloin maailma kävi ydinsodan partaalla. 4/2022 Venäjän Aika ?3 PÄÄKIRJOITUS Kauhujen vuosi Marraskuussa 2021 Venäjän asevoimat ryhtyi sijoittamaan enenevässä määrin joukkojaan Ukrainan rajalle. Vuoden 1917 bolševikkivallankumouksen jälkeen rikkaat, kyvykkäät ja onnekkaat onnistuivat pakenemaan vallankumouksen kauhuja ulkomaille. Riviin kutsuttiin 300 000 asevoimien reserviläistä. Historia näyttää toistavan itseään. Olettaa sopii, että Venäjältä pakenisi kymmenen kertaa enemmän ihmisiä, jos se olisi heille teknisesti ja taloudellisesti mahdollista
Kunnassa on vain 3 000 asukasta. Vielä tuolloin ilmassa oli lievää optimismia, koska venäläismatkustajiin kohdistuneista koronarajoituksista luovuttiin kesän aikana. Sekä Scandinavianettä Zsar-keskukset sijaitsevat kunnan vuokramaalla, ja kunta on viime vuosina myöntänyt näille vuokrien lykkäyksiä ja huojennuksia. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA KARI MARTIALA Ensin iski korona, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kyseisessä kiinteistössä toimivat Rajamarket-tavaraVaalimaan Zsar-kauppakeskus konkurssiin talo, Alko, Lidl, sisäaktiviteettipuisto ja lounaskahvila. Rajamarket-ketjulla on yhteensä kuusi tavarataloa Kotkassa, Haminassa, Lappeenrannassa ja Vaalimaalla, joten ketju ei ole niin riippuvainen itäturisteista kuin mitä Zsar oli. Tätä kirjoittaessa ei ole tietoa jatkuuko liiketoiminta Zsarissa kenties jonkun toisen operaattorin toimesta, vai keksitäänkö rakennuksille muuta käyttöä. Venäjän Aika 4/2022 LYHYESTI Zsar Outlet Village -kauppakeskusta Virolahden Vaalimaalla operoinut Zsar Oy jätti lokakuun puolivälissä konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Virolahden kunnalle Vaalimaan kauppakeskuksilla ja niiden tulevaisuudella on kuitenkin iso merkitys. Vaalimaalla on toiminnassa toinenkin megaluokan kauppakeskus, eli kaksi vuotta sitten avattu Scandinavian Shopping Center. Ajatuksena oli, että venäläiset muodostaisivat hyvin suuren osuuden kauppakeskuksen asiakaskunnasta. Zsarin konkurssihakemus ei tullut yllätyksenä, sillä asiakasmäärät ovat olleet viime aikoina todella vähäisiä. Ravintola suljettiin kuitenkin jo pari vuotta sitten ja Rajahovi toimii nykyään vain bensiinin kylmäasemana. 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 4 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 4 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Kansainvälisiin muotibrändeihin erikoistuneen keskuksen perustamista kauas suurista väestökeskittymistä pidettiin jo tuolloin erittäin rohkeana ratkaisuna. Suomen hallituksen syyskuinen päätös kieltää venäläisiltä turistiviisumit näyttää kuitenkin katkaisseen ainakin Vaalimaalla lopullisesti uskon bisneksen piristymiseen. Myös Zsarin tytäryhtiö, kiinteistöosakeyhtiö East Gate Development jätti konkurssihakemuksen samanaukaisesti. Ensin iski koronaepidemia, ja kun siitä alettiin toipua, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan. Valitettavasti Zsarilla oli lyhyeksi jääneen toimintansa aikana kosolti epäonnea ja vastoinkäymisiä. Moni Vaalimaan kautta Venäjälle matkustanut muistaa myös erittäin suositun Teboil Rajahovi -huoltoaseman ja sen yhteydessä toimivan ravintolan. , , Kauppakeskuksen autio pääkatu. Venäjän Aika -lehti julkaisi edellisessä numerossa reportaasin Vaalimaan kauppakeskuksista. 4. Todennäköisesti viisumiboikotti vaikuttaa erittäin negatiivisesti myös moniin muihin Kaakkois-Suomessa toimiviin ostoskeskuksiin, hotelleihin, ravintoloihin ja mökkivuokraamoihin. Arkkitehtuuriltaan italialaisen oopperan kulissia muistuttava Zsar-kauppakeskus avattiin vuonna 2018
Symboliikkaa. Pysti-idea syntyi Kremlissä. Tänään kokoomuksesta ilmoitetaan, ettei patsas ole sen ideologian eikä arvoperustan mukainen. Ensi vuosina patsas tuhrittiin, neuvostoturistien harvalukuisen joukon matkaohjelmaan kuului kukkien laskeminen patsaalle. Kokoomuksessakin on mieli muuttunut. Suhtautuminen on kautta vuosikymmenien vaihdellut. Valtuuston päätettäväksi jäi vain kaavamuutoksen teko ja rahojen varaaminen puistoon. Luovutuspuheen piti Viron puoluejohtaja Karl Vaino. Näin tehtiin Kotkan ystävyyskaupunki Tallinnalle tarjous, josta se ei voinut kieltäytyä. Niin katoaa mainen kunnia. Suurelle kumousjohtajalle piti laittaa muistomerkki kaikkialle, missä hän oli vieraillut. Neukkulan vallankumouksen 40-vuotisjuhlissa Kotkan työväentalon (nyk. Vihkimisjuhlassa oli paljon arvovieraita, muun muassa suurlähettiläitä, tosin vain sosialistimaista. Kotka hyvästeli Lenin-patsaan Ei Lenin Venäjällään enää ole mikään kulttihahmo, toisin kuin huomattavasti pidempään elänyt ja jos mahdollista, vielä enemmän hirmutekoja harjoittanut Josif Stalin. Virolaiset kivimiehet rakensivat jalustan ja patsas nostettiin paikoilleen varsin kovakouraisesti, liina vain kaulan ympärille. Pronssivalussa meni kolme viikkoa ja tonnin painoinen patsas matkasi Kotkaan kaksi vuorokautta. Ei se toki sellaista julkisuutta saanut kuin patsaan poistaminen, josta raportoitiin kymmenissä viestimissä ympäri Eurooppaa. konserttitalo) kiinnitettiin vuonna 1957 muistolaatta kertomaan Leninin vierailusta. Vielä mittavampi tapahtuma oli patsaan paljastaminen vuonna 1979. Poistamisessa kohtelu oli huomattavasti hienovaraisempaa. Mutta herkistyi vihkimisjuhlassa myös tämän kirjoittaja, vaippaikäisen tuore isä, kun virolainen tenori kajautti: ”Lenina, Lenina, Lenina…” TEKSTI JA KUVAT OLLI MUINONEN Lenin-patsas saapuu Kotkaan vuonna 1979 ”köysi kaulassa”. Taiteen ammattilaiset ovat nyttemmin arvioineet, että Varikin työssä on havaittavissa kriittinen ote. Roimasti lisää tuota sävyä toi vuonna 1995 puolalaisen Krysztof Bednarskin Leninille työstämä ”puuttuva käsi” parinkymmenen metrin päähän itse patsaasta. Ensi kertaa ei Lenin joutunut piilottelemaan Kotkassa. 3/2021 Venäjän Aika ?5 VINJETTI 4/2022 Venäjän Aika ?5 LYHYESTI V.I.Leninin patsas vietiin Kotkassa varastoon lokakuun alussa. 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 5 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 5 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Myöhemmissä muisteloissa on kerrottu, että pystytystä valvoi sankka poliisivartio ja että kuvaaminen oli jyrkästi kielletty. Mutta oli juhlaviakin hetkiä. Patsaan otti vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arvi Forss (sd.). Sen poistamisessa on ollut aktiivinen puoluetoveri Juhani Pekkola. Juhlaväkeä sivistettiin sen jälkeen erityisessä Leninseminaarissa. Virolaisten toimittajien parissa se oli 80-luvulla varsin haluttu. Hän tuli tunnetuksi heikosta viron kielen taidosta sekä inhosta K-Kaupan Väiskiä kohtaan. Vuonna 1907 hän osallistui Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen konferenssiin ja salainen majapaikka löytyi Vanttulan talosta. Oheinen kuva osoittaa tiedot harhaisiksi. Varapuhemies Anna-Liisa Linkola oli aktiivinen Tallinna-suhteissa ja maaherra Erkki Huurtamo vihkimisjuhlien eturivissä. Kuvaa ei sattuneesta syystä tuolloin julkaistu. Leninpatsas siirretään varastoon. Hänen seuraajansa Matti Jaatinen aiheutti protokolla-pulmia liittyessään Tallinnassa vietettyjen Kotka-päivien delegaatioon. Kotkassa ystävyyskaupunkitoimikunta suhtautui patsasideaan positiivisesti. Siellä pantiin kuvanveistäjä Mati Varik töihin
Mielenkiintoinen yksityiskohta on näyttämölle lavastettu Pariisin venäläisten oma klubi ”Neva”, jossa kotimaansa jättämään joutuneet venäläiset juhlivat ja muistelevat mennyttä aikaa. Ranskan pääkaupunkiin oli paennut Nikolai II:n äiti, leskikeisarinna Maria Feodorovna ja hän unelmoi vielä tapaavansa Anastasian. Nyt Tampereen Teatteri on tuonut estradilleen näytelmäsovituksen samasta teemasta. Venäjän Aika 4/2022 LYHYESTI Sanotaan heti aluksi: tarina on niin kiehtova, että sen melkeinpä soisi olevan totta. Musikaalin on ohjannut Samuel Harjanne ja pääosassa nähdään Tampereen Teatterin näyttelijä Pia Piltz. Toisaalta ihmiset kaivannevat juuri tällaisena aikana pukuloistoa, suuria tunteita ja kaunista musiikkia. On keisarin hovia ja tanssiaisia, on säälimättömiä bolshevikkiupseereita, on Pariisiin sijoittuneita emigranttivenäläisiä. Ensin ”oikean” filmin vuonna 1956 ja sitten maailmanmaineeseen nousseen animaation vuonna 1997. Erityishuomion ansaitsee Marjatta Kuivaston lavastus, jossa käytetään taitavasti optiikkaa hyväksi. 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 6 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 6 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Anastasia-musikaalista on kehkeytynyt Tampereen Teatterille ilmeinen kassamagneetti. Näyttämö vaihtuu nopeaan tahtiin vallankumouksen kynsissä riutuvasta Pietarista kommunistien hallitsemaksi Leningradiksi ja edelleen Pariisiksi. Leskikeisarinnaa esittää laulajana tunnetuksi tullut Sinikka Sokka. Amerikkalaiset ovat tehneet Anastasian teemasta kaksikin elokuvaa. Yksi Nikolai II:n tyttäristä pääsi pakenemaan ja hän käveli pitkät matkat kunnes päätyi Leningradiksi muuttuneeseen Pietariin. 6. Itse asiassa Sokan sointuvaa ääntä olisi kuunnellut enemmänkin. Anastasia on suuri voimanponnistus Tampereen Teatterille. Tampereen Teatterin esitykAnastasia säväyttää Tampereella sessä on vahvasti läsnä Venäjä ja Neuvostoliitto. Hän muisti yhtä ja toista keisarin hovista. Kun hänen laulutaitonsakin vielä on korkeaa luokkaa, voi teatteria onnitella onnistuneesta roolivalinnasta. Leskikeisarille oli jo esitelty montakin ”Anastasiaa”, mutta pikku hiljaa tämä oli jo luopunut toivosta. Paljon näyttelijöitä, orkesteri ja modernia tekniikkaa käyttävä lavastus merkitsevät suurta rahanmenoa nykyisenä epävakaana aikana. Anastasian huomasi pari huijaria, jotka päättivät viedä tytön Pariisiin. Tampereen Teatteri kutsuu omissa esitteissään pääosan esittäjää Pia Piltziä ”valovoimaiseksi”, mistä näytelmän nähtyään on vaikea olla eri mieltä. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT HEIKKI JÄRVINEN Pukuloistoa, suuria tunteita ja kaunista musiikkia Tampereen Teatterin Anastasiamusikaalissa. Leningradista matkannut Anastasia oli toista maata. Ei ihme, että Anastasia on loppuunmyyty pitkälle tulevaisuuteen. Näytökset ovat pitkälle syksyyn loppuunmyytyjä, ja näytökset jatkuvat myös ensi keväänä. Anastasiamusikaalin päätähdet Pia Piltz ja Sinikka Sokka. Sinikka Sokan tunnettu laulutaito pääsee niin ikäänsä oikeuksiinsa. Ratkaisevaa osaa näytteli soittorasia, jonka Maria Feodorovna oli aikanaan lahjoittanut pojantyttärelleen tehdessään lähtöä Pariisiin ja jonka Anastasia ojensi isoäidilleen. Keskellä pääroolin esittäjä Pia Piltz. Kun bolshevikit ampuivat Venäjän tsaariperheen kesällä 1918 kauppias Ipatjevin talon kellarissa Jekaterinburgissa, kaikki eivät kuolleetkaan
Kyseisiin maihin voi matkustaa Venäjän passilla ilman viisumia. Liettua, Arabiemiraatit ja Israel ovat muita suosikkimaita. Asetelma on kaytännön järjestelyjen kannalta ja myös emotionaalisesti erittäin haastava. Toinen puoliso – useimmiten äiti – jää siis lasten kanssa Venäjälle kun isä hankkiutuu ulkomaille. Todennäköisesti suuri osa on kielitaitoisia itammattilaisia, jotka palvelevat Venäjällä sijaitsevia yrityksiä etätyönä, tai jotka kykenevät hankkimaan osaamistaan vastaavaa työtä ulkomailta. He omaavat opistotai korkeakoulutasoisen koulutuksen, keskimääräistä paremman ansiotason ja ulkomaanpassin. TEKSTI MARTTI KIURU KUVA SVETLANA ALEKSEJEVA Ukrainaan sotimaan vai maanpakoon ulkomaille. Useissa tapauksissa myös kokonaiset perheet ovat paenneet maasta. Tästä huolimatta jo sadattuhannet tai jopa miljoonat yksityishenkilöt ovat emigroituneet. Suosituimmat kohdemaat muuttajille ovat Armenia, Georgia, Kazakstan ja Turkki. Oletettavaa onkin, että jokaiseen muuttomaahan on syntymässä uusi venäläinen ”diaspora”. Ainakin Kazakstanissa, Armeniassa ja Georgiassa Mobilisaatio johti joukkopakoon Venäjältä asuntojen vuokrat ovat nousseet huomattavasti venäläisen muuttoaallon seurauksena. Mobilisaation ilmeisenä tarkoituksena on vakiinnuttaa rintamatilanne tulevan talven ajaksi, sillä Venäjän poliittisen ja sotilaallisen johdon täydelliseksi tyrmistykseksi Ukraina näyttää kaapanneen aloitteen sotakentällä. Yhä useampi onkin syksyn kuluessa joutunut miettimään henkilökohtaisia selviytymisstrategioitaan uudessa tilanteessa. Päivänselvää on, ettei maastapako ole kenellekään läpihuutojuttu. Päivänselvää on, ettei maastapako ole kenellekään läpihuutojuttu. Muuttajat ovat monesti perheellisiä, joten perheen hajoaminen epämääräiseksi ajaksi on yleistä. Venäjän asevoimien viime helmikuussa aloittama ja ilmeisen lyhytkestoiseksi kaavailema ”erikoisoperaatio” näyttää ajavan Venäjän vähintäänkin samanlaiseen umpikujaan kuin mihin Neuvostoliitto joutui hyökättyään Afganistaniin vuonna 1979. Vastaavasti sotaan kriittisesti suhtautuvat edustavat nuorempaa sukupolvea, asuvat miljoonakaupungeissa ja poimivat uutiset Internetistä. Euroopan ja Aasian maiden ohella myös Etelä-Amerikka näyttäisi olevan muuttajien suosiossa. Muuton ensimmäinen aalto käynnistyi helmikuussa ja toinen aalto syyskuussa. Kannattavatko venäläiset Ukrainan sotaa. Myös Viroon, Latviaan ja Suomeen on todennäköisesti tullut tuhansia henkilöitä Venäjältä parin viime kuukauden aikana. Yleinen tuntuma on kuitenkin sellainen, että sodan kannattajia on eniten vanhempien ikäpolvien, maaseudulla asuvien, pienituloisten ja matalan koulutuksen saaneiden keskuudessa. Venäläisiä varusmiehiä Voitonpäivän paraatiharjoituksissa Pietarissa. Maastapaenneista suurin osa on armeijan käyneitä miehiä, jotka eivät halua lähteä Ukrainaan sotimaan. Kysymykseen on vaikeaa tai mahdotonta vastata, eivätkä asiasta julkaistut mielipidetutkimukset kerro totuutta edes siteeksi. , , 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 7 02-07_VA_4-2022_Alkusivut.indd 7 7.11.2022 7.56 7.11.2022 7.56. Mobilisaatio on tuonut sodan todellisuuden nyt konkreettisesti myös venäläiskoteihin. Osa kyseisestä keskiluokasta onkin jo tehnyt henkilökohtaisen ratkaisun ja muuttanut pois Venäjältä. 3/2021 Venäjän Aika ?7 VINJETTI 4/2022 Venäjän Aika ?7 LYHYESTI Venäjä käynnisti syyskuussa osittaisen liikekannallepanon, jonka puitteissa 300 000 Venäjän armeijan reserviläistä määrätään lyhyen täydennyskoulutuksen jälkeen Ukrainan rintamalle. Perheet hajoavat Luonnollisesti Venäjältä poistuminen vaatii taloudellisia ja intellektuaalisia resursseja, joten kaikki halukkaat eivät voi noin vain lähteä. Muuttoon kykenevät ovat joko taloudellisesti riittävän varakkaita tai heillä on riittävän korkeatasoista osaamista kansainvälisillä työmarkkinoilla
TEKSTI SINI IHANAINEN-ALANKO KUVAT AGATA ANTTONEN, SVETLANA ALEKSEJEVA JA SINI IHANAINEN-ALANKO Kuin sata vuotta sitten AJANKOHTAISTA 8. Venäjältä karkaavan kulttuuriväen rooli venäjän kielen ja kulttuurin säilyttämisessä saattaa korostua, pohtii asiantuntija Alexei Lobski. Venäjän Aika 4/2022 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 8 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 8 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10
09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 9 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 9 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10. 4/2022 Venäjän Aika ?9 Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin lehtori Alexei Lobski. Lehtoria harmittaa, että opiskelijavaihto ja kieliharjoittelu Venäjälle on keskeytynyt
Tällä hän viittaa siihen, että hänen ei ole tarvinnut anoa viisumia matkustaessaan lapsuusmaisemiinsa sukulaisia ja ystäviä tervehtimään. J yväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin lehtori Alexei Lobski (55) tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Hän on ryhtynyt luopumaan kaksoiskansalaisuudesta. Kokonaisuudessaan sodan kannatus Venäjällä on Lobskista huolestuttavan korkealla. Hänellä on siellä sukulaisia ja ystäviä, mutta heidän kanssaan hän 10. Jokaisen asian hoitaminen on lähinnä taistelua viranomaisia vastaan. Kun elää sen keskellä ja elämässä on omat huolensa, ei ehkä niin kiinnitä kulttuuriin huomiota. Ukraina on monille rakas maa, jossa on sukulaisia. – Venäläiset viranomaiset eivät auta ylipäänsä missään asiassa. – Se on ollut helppo tapa matkustaa. Jo aiemmin asepalvelusiässä olleet miehet ovat usein välttäneet edes käyntiä Venäjällä. Alexei Lobski ei ole ajatellut luopua kaksoiskansalaisuudesta. Lobskia harmittaa, että opiskeluvaihto ja kieliharjoittelu Venäjälle on poikki. Anastasiaa ärsyttää Venäjän nykypolitiikka, eikä hän koe itsellään olevan tulevaisuutta Venäjällä, saati mahdollisuutta palata asumaan sinne. Sodasta on tehty pyhä, yhdistävä asia, mutta sota on aina kamala asia, Lobski sanoo. Viisikymppinen Anastasia on kotoisin Pietarista. , , V.V. Mieti, jos sinulta joku kysyisi, mitä suomalainen kulttuuri sinulle merkitsee. Putin: Joka meitä loukkaa ei elä kolmea päivää kauempaa. Kun sota aikanaan on ohi, menee vuosia aikaa rakentaa yhteistyö uudelleen, hän arvioi. – Vasta kun sota on ohi, jatkan prosessia. Kansalaisuudesta luopumiseksi hänen pitäisi vielä hakea joitain papereita Pietarista. Hänestä se on helppo lopettaa, mutta vaikeampaa käynnistää uudelleen. Metroissa on paljon nuoria miehiä sotilasasuissa tavaroita matkassaan – lähdössä sotaan. On vaikeaa puhua venäläisystävien kanssa, joilla on nuoria poikia. En pidä siitä byrokratiasta, enkä jaksa siihen ryhtyä, Lobski lisää. Anastasia on kuullut, että Pietarissa on nyt hiljaista esimerkiksi ravintoloissa ja elokuvateattereissa. Asioiden hoitaminen vie siellä aikaa, eikä mitään tahdo saada kerralla tai nopeasti hoidettua. Hänestä on outoa, kuinka toinen maailmansota on romantisoitu Venäjällä ”Suureksi isänmaalliseksi sodaksi”. Hän näkee, että osittaisen mobilisaation julistaminen toi huolen kaikkialle venäläiseen yhteiskuntaan. Anastasian mielestä Venäjän kansalaisuudesta luopumien on tehty vaikeaksi ja byrokraattiseksi. Ensin oli korona ja nyt sota. Mutta tiedeyhteistyö oli pakko lopettaa, koska venäläisyliopistojen rehtorit julkaisivat kannanoton, jossa puolsivat sotaa. Kaksoiskansalaisuudesta luopuminen vaikeaa Yhteistyötä on vaikeaa käynnistää uudelleen. – Tilanne koskettaa nyt jokaista. On kyllä tietyllä tavalla kiehtovaa katsoa venäläistä kulttuuria ikään kuin sivusta. Lobskin äidinkieli on venäjä, hän syntyi Neuvostoliittoon ja kävi sen aikaisen koulujärjestelmän. Lobski on vaalinut huolella opiskelijoidensa yhteistyötä esimerkiksi Tveriin Venäjälle, jossa kielitaito ja kulttuuriosaaminen kohentuu työlleen omistautuvien huippuprofessoreiden vaativilla kursseilla. Venäjän Aika 4/2022 AJANKOHTAISTA Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet pohtimaan kaksoiskansalaisuudesta luopumista. Lobskin mielestä organisaatiotasolla ei nyt voi tehdä yhteistyötä, mutta henkilökohtaisella tasolla yhteydet Venäjälle ovat tärkeitä. Lobski vastustaa kaikkea sotaa. Häntä huvittaa kysymys, mitä ne hänelle merkitsevät. Korona-aikana Venäjälle ei päässyt muiden maiden kansalaiset kuin erityisistä syistä. Lobskin työ ja ura on ollut opettaa venäjän kieltä ja kulttuuria. Tilanne on kipeä ja ikävä. – Toinen asia on, että se maksaa ja on aika pitkä prosessi. Suomessa hän on asunut kolmisenkymmentä vuotta, yli puolet elämästään. Samalla Lobski muistuttaa, että monet venäläisten yliopistojen ja muiden oppilaitosten opettajat vastustavat sotaa. Hänellä on iäkkäitä sukulaisia maassa ja sodan vuoksi hän on lykännyt asiaa. 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 10 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 10 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10. Venäjän passilla on helpompaa matkustaa, mikäli hän joutuu menemään sinne lyhyellä varoitusajalla
AJANKOHTAISTA ”Valko-Venäjän rintama” Venäjän Voitonpäivän paraatisssa. Kirjailijoita, toimittajia, näyttelijöitä, ylipäänsä kulttuuriväkeä on nyt muuttanut paljon Venäjältä muualle, Lobski huomauttaa. Suomalaistausta pimitettiin Venäläinen kulttuuri on hänestä joka tapauksessa osa maailmankulttuuria. On vaikeaa sanoa, onko Venäjä sulkeutumassa ja eristäytymässä pitkäksi aikaa. Yhteydet koskevat arkisia kuulumisia ja iäkkäiden kanssa terveyteen liittyviä asioita. Olen asunut niin pitkään Suomessa, että voin vain kuvitella, miltä asiat näyttävät Venäjän sisältä. Toisinajattelijat pakenivat maasta. Lobskista on mahdollista, että tämä toistuu. Hän kertoo itse muuttuneensa niin, että hänen on vaikeaa saada tavallisten venäläisen ajatusmaailmasta kiinni. Lobski ei ota tähän kantaa, eikä hän ole käynyt Venäjällä osittaisen mobilisaatioilmoituksen jälkeen. 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 11 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 11 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10. Suoraan edessä näkyy Duuman rakennus ja vasemmalla alhaalla maailmankuulu hotelli Metropolitan. Syysilta Moskovan keskustassa. Jo 1800-luvun alussa monet venäläiskirjailijat ja taiteilijat matkustivat Suomessa ja pitivät maata eksoottisen viehättävänä. Naisissako Venäjän toivo. Esimerkiksi sittemmin Nobel-palkittu kirjailija Ivan Bunin jätti kovan kontrollin maan. Alexei Lobskin mielestä sodasta on tehty Venäjällä pyhä asia. Kouluja, kustantamoita ja niin edelleen. Toivotaan, että näin ei käy ja että suhteet muuhun maailmaan palautuvat. Aika moni on lähtenyt pois Venäjältä. En tiedä, luetaanko siellä esimerkiksi sähköposteja. Venäläisten kirjallisuusikoni Aleksander Pushkinkin kirjoitti jo Ruslanissa ja Ludmilassa Suomesta. Historia toistaa itseään Monien mielestä Venäjälle on nyt palannut neuvostoaikainen pelon ilmapiiri, joka aiheuttaa jo itsessään sensuuria. Nyt valitettavasti historia toistaa itseään. Esimerkiksi meilläkin suosittu dekkaristi, Venäjän historiasta paljon kirjoittanut Boris Akunin on rakastanut Moskovaa, mutta nyt hän asuu Lontoossa. 4/2022 Venäjän Aika ?11 ei puhu politiikkaa. Ainakaan hän ei itse oma-aloitteisesti ilmaise kantaansa asioihin. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin hän näkee saaneen paljon vaikutteita toisistaan. Sama tilanne oli sata vuotta sitten. Sata vuotta sitten bolshevikit hallitsivat Neuvostoliittoa. Lobski toteaa, että silloin muualla oli monenlaisia venäläisyhteisöjä. Venäjänkielisiä on ehkä jopa enemmän maan ulkopuolella kuin Venäjällä. Moskova on kultturin aarreaitta, mutta länsimatkailijat eivät nyt suuntaa Moskovaan. Ulkovenäläisillä yhteisöillä oli aiemmin tärkeä rooli säilyttää venäläistä kulttuuria. Lobskin mielestä onkin tärkeää muistaa, että venäläinen kulttuuri on paljon laajempi kuin kulloinenkin poliittinen tilanne. Akunin on muistuttanut, että Putin ei omista venäjän kieltä ja kulttuuria
Lobski on täysin eri mieltä ajatuksesta, että kulttuuri jotenkin vangitsisi kansaa passiiviseksi ja vahvistaisi Venäjälle oikeutusta muiden maiden ja kansojen alistamiseen. Hän muistuttaa, että eri aikakausina useimmat kirjailijat ovat vastustaneet sotaa. Lobskista on vaarallista yksinkertaistaa liiaksi asioita. Lobski ymmärtää, että näinä aikoina suomalaispoliitikot eivät puhu venäjän kielen ja kulttuurin puolesta. Ihmiset haluavat nähdä asiat mustavalkoisesti, mutta ei, kulttuuri on paljon enemmän ja monimutkaisempaa. Yhteiskunnan pitäisi palkata Venäjäasiantuntijoita. Lobski oli murrosikäinen kuullessaan, että isoäidin äidinkieli oli suomi ja että hänellä on myös yhdysvaltalaisia juuria. 12. Lobskin toinen isoäiti oli suomalainen, joka asui lapsuusperheensä kanssa Yhdysvalloissa 13-vuotiaaksi. Venäjä-osaaminen välttämätöntä säilyttää Venäjän hyökättyä Ukrainaan on ollut esillä, että venäläinen kulttuuri ikään kuin edesauttaisi ”isovenäläistä” ajattelua, pitäisi venäläisiä jotenkin muita jalompana ja ikään kuin oikeuttaisi suurvalta-ajattelua. 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 12 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 12 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10. Kulttuuri analysoi ja miettii asioita, mutta ei missään nimessä anna lupaa asiaintiloille. Venäjän Aika 4/2022 , , Kulttuuri ja keskinäinen kansojen vuorovaikutus on jotain syvempää ja pidempiaikaista kuin politiikka. Lobskin toinen isoäiti oli Venäjän puoleisesta Laatokan Karjalasta ja hänen äidinkielensä oli karjala – joskaan sitä ei neuvostoaikana voinut käyttää. Kirjailijat miettivät, mikä on ihmisen ja ihmiskunnan kohtalo ja kuinka ihmiset käyttäytyvät kun on kriisiaika. Venäläisen kulttuurin on nähty myös vahvistavan ajatusta, että kansan kuuluu olla passiivinen ja alistua kohtaloonsa. Sen jälkeen isoäiti muutti Neuvostoliittoon. AJANKOHTAISTA Sata vuotta sitten bolshevikit hallitsivat Neuvostoliittoa. . Kulttuuri ei ole mikään poliittinen aate. Vuodesta 1938 lähtien suomea ei enää voinut julkisesti käyttää, joten isoäiti ei sitä lapsilleen opettanut. Siellä hän pääsi Petroskoissa, entisessä Äänislinnassa, alkuun suomalaiseen kouluun. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että Suomessa säilyy Venäjäosaamista, sillä naapureina pysytään jatkossakin. Toisinajattelijat pakenivat maasta. Lapsuusperheensä kanssa hän käytti suomea, mutta oppi venäjän. Pushkinin kirjoittamassa Boris Godunovissa, jonka Modest Muzorski sävelsi oopperaksi, kansa taas seisoo kuorossa levottomana ja liikehtii Godunovin ketkuillessa – mutta kansa pysyy passiivisena. On tärkeää saada tukea heille, jotka opiskelevat venäjää. Mummo opetti hänelle sittemmin hieman suomea, mutta alkuun kieli tuntui todella vaikealta. , , Alexei Lobski vastustaa ajatusta, että kulttuuri jotenkin vangitsisi kansaa passiiviseksi ja vahvistaisi Venäjälle oikeutusta muiden maiden ja kansojen alistamiseen. Sotilaskoulutusta pietarilaisessa peruskoulussa vuonna 2010. Lobskin lapsuusperhe käytti vain ja ainoastaan venäjää. Yliopistoilta ja opetusja kulttuuriministeriöltä hän toivoo suoria signaaleja, että tätä osaamista tarvitaan. Esimerkiksi Fjodor Dostojevskin tuotannossa erilaisilla kansalaisilla on ikään kuin ennalta määrätty kohtalo ja paikka luokkayhteiskunnassa. Ovatko nämä silloiset koululaiset nyt Ukrainassa sotimassa
4/2022 Venäjän Aika ?13 A loitin Pietarin komennukseni syyskuun alussa monin tavoin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Suomessa on herännyt keskustelua siitä, missä määrin diplomaattiselle edustautumiselle on nykytilanteessa enää tarvetta. Suhtautuminen Suomeen ja suomalaisiin on kokemukseni mukaan täällä edelleen myönteistä. Onhan Pietari todistanut historiansa aikana jo monenlaisia aikakausia. Nykyisessä tilanteessakin konsulaatti toteuttaa diplomaattisen edustuston tärkeitä perustehtäviä: välittää tietoa asemamaan kehityksestä, huolehtii oman maan toimijoiden ja kansalaisten eduista, ylläpitää tarvittavaa kontaktipintaa ja hoitaa lakisääteisiä konsulipalveluita. Suomen Pietarin-pääkonsulaatin palsta , , KOLUMNI 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 13 09-13_VA_4-2022_Ihanainen-Alanko.indd 13 7.11.2022 8.10 7.11.2022 8.10. Pietarin pestini ensimmäisten kuukausien aikana Venäjällä on aloitettu osittainen liikekannallepano ja Venäjä on ilmoittanut pakkoliittävänsä neljä Ukrainan aluetta itseensä. Rajanylitykset Suomeen ovat periaatepäätöksen myötä vähentyneet selvästi. Kaupungin upeaa arkkitehtuuria ja ainutlaatuisia kulttuuriaarteita ihaillessa mieli kääntyy usein pohtimaan kuluneen vuoden mukanaan tuomia muutoksia. Työtä on jatkettu kollegoiden kesken toisiamme tukien. Perusteluina kunniamaininnalle mainittiin Suomen Venäjän-edustustojen sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin auttaneen yrityksiä selviämään Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamista ennennäkemättömistä haasteista. Pietarin pestin ensitunnelmia Ella Virtanen, tiiminvetäjä, alueellinen ja taloudellinen yhteistyö. Näitä tehtäviä toteutamme Wienin diplomaattisopimuksia ja normaalia vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen. Toimintaamme on sopeutettu uuteen tilanteeseen ja olemme etsineet myös uusia toimintatapoja siinä liikkumatilassa, joka meillä nykyisessä tilanteessa on vielä olemassa. Toisaalta moni arkipäiväinen asia tuntuu täällä olevan kuten ennenkin, mutta katsottaessa ikkunasta Eurooppaan kohti tulevaa, tuntuu näkymä sumentuneen. Yhteistyön rakentamisesta ja aktiivisesta hankeyhteistyöstä on siirrytty odotustilaan tai kohti hallittua alasajoa. Tämä työ jatkuu edelleen. Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota on muuttanut suhdettamme Venäjään perustavalla tavalla. Liikkuminen on kuitenkin edelleen mahdollista välttämättömistä ja perustelluista syistä kuten perhesiteiden, opiskelun tai työn vuoksi. Tämän myötä olen pohtinut totta kai myös omaa suhdettani Venäjään, jossa olen vieraillut lukuisia kertoja ja jonka kielestä sekä kulttuurista olen ollut kiinnostunut jo yli kaksi vuosikymmentä. Verkosto on antanut yrityksille niin reaaliaikaista tilannekuvaa kuin neuvontaa esimerkiksi pakotteisiin ja Venäjältä vetäytymiseen liittyen. Myös työyhteisömme on vaikeana aikana puhaltanut yhteen hiileen ja työtä on jatkettu suomalaisten ja venäläisten kollegoiden kesken toisiamme tukien. Muun muassa nämä toimet vaikuttivat osaltaan valtioneuvoston syyskuun lopussa tekemään periaatepäätökseen venäläisten Suomeen kohdistuvan turismimatkustamisen voimakkaasta rajoittamisesta. Ristiriitaisesta tunnelmasta huolimatta olen viihtynyt Pietarissa hyvin. Maidemme välinen kauppa on romahtanut ja suurin osa suomalaisyrityksistä on poistunut Venäjän markkinoilta. Tästä yhtenä todisteena on Elinkeinoelämän keskusliiton elokuussa koko Venäjän Team Finland -tiimille myöntämä kunniamaininta yritysten tukipilarina toimimisesta. Alueellisen ja taloudellisen yhteistyön ollessa jäissä ovat sekä oma että vetämäni tiimin toimenkuvat eläneet edelleen jatkuvaa murrosvaihetta. Team Finland -työn osalta olemme osaltamme onnistuneet tässäkin tilanteessa kuitenkin edelleen toteuttamaan ydintavoitettamme ja tukemaan suomalaisia yrityksiä. Helmikuun jälkeen suhteissamme Venäjään on tapahtunut Suomessa perustavanlaatuinen ja hyvin todennäköisesti pitkäaikainen muutos. Itse näen läsnäolomme Suomen kannalta vakautta edistävänä tekijänä
TEKSTI MARTTI KIURU KUVAT KARI MARTIALA Ei elämää ilman Toivoa! Toivo ry on Kouvolassa asuvien venäläistaustaisten naisten yhdistys. Entinen teollisuuskiinteistö sopii nykyiseen toimintaansa erinomaisesti. Kaupunki perii Porukkatalon tiloista pientä vuokraa, mutta 10 ensimmäistä käyntikertaa ovat tiloja käyttäville kerhoille ja yhdistyksille maksuttomia. Ryhmä koostuu eri-ikäisistä ja erilaisen taustan omaavista henkilöistä, joista osa on saapunut Suomeen hiljattain ja osa asunut maassamme jo vuosikymmeniä. On hienoa, että Kouvolan kaupunki tukee yhdistysten toimintaa tällä tavoin, kehuu Julia Romanova. 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 14 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 14 7.11.2022 8.17 7.11.2022 8.17. Venäjän Aika 4/2022 YHDISTYSTOIMINTA T oivo ry:n viikkotapaaminen Kouvolan Porukkatalossa on käynnistynyt. Porukkatalo on Kouvolan kaupungin ylläpitämä, lähinnä yhdistystoimintaa varten tarkoitettu monitoimirakennus. Ruslana on ammatiltaan kampaamoalan yrittäjä ja Kouvolaan muutettuaan hän perusti kaupungin keskustaan välittömästi parturikampaamon eli Rufina Studion. Rufina Studiolla on runsaasti myös kantasuomalaisia asiakkaita, mutta omalla tavallaan yritys toimii venäläistaustaisten verkostoitumisalustana. Larisa Jaatinen (vas.) ja Nina Rajamäki panivat tanssiksi. Pietarista Suomeen vasta puolitoista vuotta sitten muuttanut Romanova on Toivo ry:n organisaattori ja puuhanainen yhdessä Riikasta kolme vuotta sitten muuttaneen Ruslana Pennien kanssa. Oikeaan huoneeseen on helppo löytää, sillä iloinen venäjänkielinen puheensorina kantautuu jo talon alakerroksiin. Toivo ry on Kouvolan seudulla asuvien, Venäjältä Suomeen muuttaneiden naisten yhteisö. Nyt toiminta on laajentunut nopeasti ja peruspalvelujen lisäksi yritys tarjoaa monipuolisia kauneudenhoitopalveluita, kuten ihonhoitoa, manikyyriä, pedikyyriä ja vesihierontaa. Toivo ry:n tilaisuuksia järjestetään Porukkatalon ohella myös parturi-kampaamon tiloissa, Ruslana kertoo. 14
4/2022 Venäjän Aika ?15 YHDISTYSTOIMINTA Kokouksissamme ei puhuta päivänpolitiikkaa. , , 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 15 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 15 7.11.2022 8.17 7.11.2022 8.17
Omalta kohdaltamme voimme vakuuttaa, että suomalaisten suhtautuminen meihin maahanmuuttajiin on ollut kaiken aikaa erittäin korrektia ja kannustavaa, Julia ja Ruslana sanovat. On inkeriläistaustaisia paluumuuttajia, työn tai opiskelupaikan perässä saapuneita sekä avioliiton tai sukulaissuhteen myötä maahan muuttaneita. Venäjän Aika 4/2022 YHDISTYSTOIMINTA Suomenvenäläisyyden laaja kirjo Kouvolan seudulla asuvien venäläistaustaisten henkilöiden lukumäärästä on vaikea esittää arvioita. Venäläisten perinneruokien valmistuskin aiotaan ottaa ohjelmaan. Tiedossa ei ole missä määrin Ukrainan sota on vaikuttanut Venäjältä muuttaneiden käyttäytymiseen ja vastaavasti suomalaisten asennoitumiseen venäläistaustaisia kohtaan. Väki on erittäin heterogeenistä, eli eri-ikäistä ja eri aikoina paikkakunnalle saapunutta. Osa maahanmuuttajista tuo taustansa avoimesti julki, mutta kaikki eivät pidä meteliä venäläisyydestään, vaan ikään kuin maastoutuvat osaksi suomalaista valtaväestöä. Julia ja Ruslana kertovat, että Toivo ry:n perustamista tavallaan edistivät ulkoiset tapahtumat, eli pitkäksi venähtänyt koronaepidemia ja viime keväänä käynnistynyt Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan. Usein verkostoituminen lähtee tarpeesta viedä viestiä (tai jotain konkreettisempaa) Venäjälle/Venäjältä. Ainakaan Kouvolan seudulla ei ole raportoitu yhteentörmäyksistä suomalaisten ja venäläisten eikä myöskään venäläisten ja Suomeen pakolaisina muuttaneiden ukrainalaisten välillä. 16. Politiikka on tabu Kouvolassa on vuosien ja vuosikymmenten mittaan toiminut monilukuisia yhteistoimintaryhmiä ja kaveriverkostoja, joissa suomenvenäläiset ovat kohdanneet. 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 16 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 16 7.11.2022 8.17 7.11.2022 8.17. Toki voi olla mahdollista, että syrjivää käytöstä tai häiriköintiä kokeneet vaikenevat kokemastaan. Toivo ry:n toimintamuodot eivät ole vielä täysin vakiintuneita, mutta ohjelmassa on yleensä kielikoulua, askartelua, runojen lausuntaa ja jopa tanssia. Toivo ry:n ohella Kouvolassa on pitkään toiminut esimerkiksi jalkapalloa puulaakitasolla harrastava jalkapallojoukkue Kouvolan venäläiset pojat. Osalla Suomeen muuttaneista on edelleen ainoastaan Venäjän passi, joillakin vain Suomen passi ja eräät ovat kaksoiskansalaisia. Haluamme korostaa, että seuramme toiminta on täysin epäpoliitKäden taidot kunniaan! Nina Rajamäki (vas.), Julia Romanova, Elma Tolmatshova ja Larisa Jaatinen taiteilevat yhdessä. Pari tuntia kestävän tapaamisen myötä arkihuolet unohtuvat, ja osallistujat poistuvat tilaisuudesta hyvillä mielin. Tilanteessa, jossa ihmiset ovat poikkeuksellisen ahdistuneita ja epätietoisia, tarjoaa yhdistystoiminta ikään kuin sosiaalisen varaventtiilin arjesta selviytymiseen
Sofian toiveena on päästä opiskelemaan sisustussuunnittelijaksi. Josif Stalinin kuoleman jälkeen olot jossain määrin helpottuivat. Venäläisyyskään ei ole reunaehto jäsenyydelle, ja myös kantasuomalaiset ja ukrainalaiset kelpaavat mukaan toimintaan. Kaikki mahdollinen ruoaksi kelpaava hyödynnettiin. 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 17 14-17_VA_4-2022_Toivo.indd 17 7.11.2022 8.17 7.11.2022 8.17. Pahimmillaan pakkasta oli 45 astetta. 18-vuotias Sofia Romanova on muuttanut Suomeen puolitoista vuotta sitten ja löytänyt jo paljon kavereita. Aluksi perhe asui hevostallissa. Leningradin oblastin Vsevolozhskissa (Seuloskoi) asunut inkeriläisperhe luokiteltiin tuolloin fasisteiksi ja edessä oli kuukauden kestänyt junamatka härkävaunussa. Puhdistamaton vilja, paleltunut peruna ja nokkoset. Nuorin on 18-vuotias Sofia Romanova (Julian tytär) ja vanhin 85-vuotias Elma Tolmatshova. Elman äidinkieli on suomi, eikä hän edes muista missä vaiheessa oppi venäjää. Korutonta kertomaa Elma Tolmatshovan (omaa sukua Jääskeläinen) perhe karkotettiin Siperiaan vuonna 1941. Koiratkin syötiin. Nelivuotiaan Elman ohella matkaan lähtivät isä, äiti, veli ja kaksi vanhempaa sisarta. Isä ja veli kuolivat matkalla nälkään, eikä Elmalla ole tietoa heidän hautapaikastaan. Iloinen asia toiminnan kannalta on se, että jäsenet ovat kaiken ikäisiä. Uusi kotimaa Suomi saa häneltä myös täydet pisteet. Elma Tolmatshova on tehnyt pitkän kierroksen Leningradin oblastista Siperian kautta Suomeen. Kaupallisia sponsoreita yhdistyksellä ei ole. Toivo ry:llä on nyt noin kymmenen aktiivijäsentä, ja jäsenmäärän nopea kasvattaminen ei ole mahdollista, koska tällöin toimintaan tarvittaisiin lisää tilaa. 59 vuotta elämästä kului Siperiassa kunnes Elma muutti paluumuuttajana Suomeen 22 vuotta sitten. . Nälkä oli kova, ja nälänhätä jatkui pitkälle sodan jälkeenkin. 4/2022 Venäjän Aika ?17 YHDISTYSTOIMINTA tista, kokouksissa ei siis puhuta päivänpolitiikkaa, Julia ja Ruslana sanovat. Myös perheen rahat ryöstettiin matkalla. Hän harrastaa muun muasssa taidemaalausta. Perille päästyä ei ollut rahaa edes tulitikkuihin, joten pyysimme naapurilta hiiliä, jotta saimme tehdyksi tulen, Elma muistelee. Suomi on erinomainen maa, Elma Tolmatshova kehuu. Elman aviomies kuoli kolme vuotta sitten ja nyt Elma asuu Kouvolassa yksikseen. Olen tosin vieraillut muutaman kerran Siperiassa ja tyttäreni on käynyt useita kertoja Suomessa, Elma sanoo. Hänen poikansakin elää Suomessa, mutta tytär asuu edelleen Siperiassa ja Elmalla on tyttären perhettä kova ikävä. Kun Elma kertoo haastattelussa syntymävuodekseen 1937, toimittaja kommentoi: paha vuosi! Valpas Sofia kysyy heti: Miksi! Hienoa, että tieto siirtyy Toivossa sukupolvelta toiselle. Ankarista varhaisvuosista huolimatta Elma oli hyvä koulussa ja opiskeli lopulta matematiikan ja fysiikan opettajaksi. Katkerista varhaisvuosista huolimatta Elma vaikuttaa iloiselta, elämänmyönteiseltä ja sosiaaliselta persoonalta
Venäläisen head hunterin yhteydenotto tarjosi Juha Jalkaselle mahdollisuuden vaihtaa Suomen suurimmasta koivuvaneritehtaasta maailman suurimman koivuvaneritehtaan johtoon. Reiluun kymmeneen kuukauteen mahtui kiinnostavia töitä ja tutustuminen komilaiseen arkeen. Venäjän Aika 4/2022 TALOUS A lun perin Juha Jalkanen on sähköinsinööri, mutta työskenteli Suomen metsäteollisuuden johtopaikalla Koskisen Oy:ssä 10 vuotta. 18. Asunto oli valmiiksi hankittu, kun Jalkanen muutti. Ensimmäistä asuntoa Jalkanen piti epäkäytännöllisenä, asunto oli turhan suurikin 250 neliötä. Sieltä hänet löysivät Syktyvkarin vaneritehtaan nykyaikaistamista suunnittelevat omistajat. Vaimo jäi Suomeen, mutta oli hyväksynyt lähdön: – Jos halusin lähteä, niin se oli ihan ok. TEKSTI JA KUVAT VIRVE OBOLGOGIANI Johtajana Komin metsien keskellä 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 18 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 18 7.11.2022 8.49 7.11.2022 8.49. Viimeisinä kuukausina hän joutui tulemaan Pietarista taksilla Suomeen, kun Venäjältä ei enää päässyt EU:hun lentämällä. Koronan takia meni aikaa ennen kuin Jalkanen pääsi tutustumiskäynnille Syktyvkariin, saatiin sopimus tehdyksi ja hän sai työluvan. Muutto Syktyvkariin Vuoden 2020 syksyllä head hunter otti yhteyttä ensimmäisen kerran. Juha Jalkanen arvelee, että levyteollisuus on sen verran selkeä ala, että nykyaikaisilla välineillä head hunterien on helppo löytää johtotason tehtävissä olevat eri maissa. Verratessaan Syktyvkaria muihin näkemiinsä kaupunkeihin, Jalkanen toteaa, että se oli hyvin erilainen: Sehän on aikoinaan syntynyt sitä kautta, että se on rakennettu metsä-, kaasuja öljyteollisuutta varten. Matkat Suomeen sujuivat Pietarin tai Moskovan kautta lentäen. Suomalaiset koulutusviejät ovat huomanneet, että Venäjällä arvostetaan suomalaista osaamista monella tasolla. Viimein elokuussa 2021 Jalkanen pääsi lähtemään. Hän muutti mieleisempään. Työ alkoi koronamaailmassa ja päättyi Ukrainan sotaan
4/2022 Venäjän Aika ?19 TALOUS Juha Jalkanen harmittelee, että työ Syktyvkarin vaneritehtaan nykyaikaistamiseksi jäi pahasti kesken. 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 19 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 19 7.11.2022 8.49 7.11.2022 8.49
Oli selkeä rakentaa strategiaa siltä pohjalta. Lisäksi oli vielä lastulevytuotanto, joka oli kolme kertaa isompi kuin Suomessa oli ollut. Se oli selkeää, että muutosta lähdettiin hakemaan. Hän jatkoi työtään, mutta toimintaympäristö tuli koko ajan hankalammaksi. Suomessa Jalkanen oli johtanut 60 000–80 000 kuution tuotantoa, ja Syktyvkarissa tehtiin 240 000 kuutiota. Jalostusasteen nostaminen vanerituotteille olikin yksi Jalkasen tehtävistä. Itävaltalainen Mondi on tällä hetkellä omistaja, mutta se on myynnissä, koska kaikki länsimainen pääoma yritetään saada Venäjältä pois, Jalkanen toteaa sellutehtaasta. Arkielämässä, muun muassa kuljettajan kanssa hänellä oli käytössä puhelimessaan käännössovellus, jonka avulla pärjäsi erittäin hyvin. Jo touko-kesäkuussa hänellä oli palavereja yrityksen kanssa. Henkilökuntaa on 1600. Karanteenin jälkeen töihin Kahden viikon koronakaranteenin jälkeen Jalkanen pääsi tehtaalle omaan huoneeseen. Syktyvkar on Komin tasavallan pääkaupunki. Hän ilmoitti kuitenkin ministeriön sivuilla olinpaikkansa Venäjällä. Perheiden omistama Jalkanen kuvaa, että yritys, kuten monet venäläiset yritykset, siirtyi henkilöille, jotka ovat sattuneet olemaan tietyssä positiossa tietyssä yrityksessä yksityistämisvaiheen aikana. Hallitus oli myös asettanut tavoitteita. Tehtaan tuotemerkkejä ovat SyPly ja Lamarty. Jalkanen oli ollut myös mukana heinäkuusta alkaen hallituksen kokouksissa ennen työn aloittamista. Jalkanen kertoo, että hänellä oli kaksi kertaa viikossa venäjän opetusta. Jalkanen vertaa, että teknisesti tehdas on aivan vastaava kuin Länsi-Euroopassa. Meillä oli kaksi A4:sta, missä oli kaikki tavoitteet. Syktyvkariin ihmiset ovat muuttanut pohjoiseen töihin, siellä maksetaan palkoissa pohjoisten alueiden lisät. Niiden uudistaminen oli yksi tehtävistä: Aloitettiin tuotannon ERP-projekti, CRM-projekti. Se on pohjoisessa, mutta suomalaisittain ajatellen, se on samalla korkeudella kuin Himoksen laskettelukeskus. Loppuaikoina hän pystyi jo vähän lukemaan ja ymmärsi kuulemaansa niin, että tiesi mistä puhuttiin, pystyi käymään kaupassa ja hoitamaan perusasioita. Omistus on jakautunut useammalle perheelle, joista suurin osa asuu jo Venäjän ulkopuolella, mutta puhuu edelleen venäjää. Ulkomaiset yritykset eivät poistuneet kaupungista saman tien. Ne tyhjenevät pikku hiljaa, kun nuoret muuttavat Syktyvkariin. Jalkanen kertoo, että tehdas on maailman suurin koivuvaneritehdas kapasiteetiltaan. Nykyaikaistetaan se yritys ja katsotaan tuotteita, mitä myydään ja minne myydään ja mitä tuotteita tulevaisuudessa tehdään. Venäjällä on keskimäärin uudemmat koneet kuin Länsi-Euroopassa. Samoin raaka-aineessa Venäjällä on hyvä asema: maailman koivusta suurin osa on Venäjällä. Mutta hän havaitsi, että prosessit olivat vanhanaikaisia. Vaneritehdas oli perustettu tukibisnekseksi, mihin voitiin käyttää koivun rungot. He ovat myyneet sellutehtaan eteenpäin ja pitivät vain vaneritehtaan. Vain muutama tehtaan henkilöstöstä puhui englantia, joten tulkki oli välttämätön koko ajan. Pääjohtajan tehtävähän on toteuttaa hallituksen strategiaa. Jalkanen jatkaa, että tuotanto on siellä kannattavampaa kuin Euroopassa, joten yritykset ovat pystyneet investoimaan. Syktyvkarissa on myös useita korkeakouluja, mm. Koivuvanerista kolme neljäsosaa tehdään Venäjällä. Olin tehnyt selkeät suunnitelmat itselleni. Jalkanen näkee, että niissä historia on osittain vanhempaa kuin KeskiEuroopassa ja jatkaa nauraen: Syktyvkar on uusi kaupunki, joka on rakennettu muista tarpeista hyttysten keskelle. 20. Se on työntekijävaltaista. Omistajiksi tulivat selluja paperitehtaan johtajat, joilla oli sellutoiminnan kansainvälistä bisnesosaamista, mutta ei substanssiosaamista vaneriteollisuudesta. Hänelle oli valmiiksi palkattu assistentti, joka oli ehtinyt olla töissä kuukauden ja valmistella uuden pääjohtajan tuloa. Huonekalulevyjen tuottaja Syktyvkarski fanernij zavod (englanniksi Syktyvkar Plywood Mill eli SPM) on Venäjän suurimpia vanerilevyjen ja puusta valmistettavien huonekalulevyjen tuottajia. Jalkanen seurasi Suomen ulkoministeriön tiedotteita, helmikuussa kehotettiin vasta välttämään matkustamista Venäjälle. Jalkanen toteaa, että vanerin tuottajana Venäjä on merkittävä. Venäjän Aika 4/2022 TALOUS Muissa kaupungeissa, missä hän kävi Vologdan suunnassa sekä Kirovissa on enemmän vanhaa historiaa. Käytännössä alkoi tulla viranomaisten kanssa hankaluuksia, Jalkanen kertoo: Sain syyttäjältä suoraan varoituksen. Tuotteet ovat vahvasti perustuotteita, paitsi Lamarty-lastulevyt, joiden jalostusaste oli korkeampi kuin Suomessa oli ollut. Kriisin jälkeen lähtöpakko Venäjän aloittama ”erikoisoperaatio” Ukrainassa ei heti näkynyt Syktyvkarin arjessa. Kaupunki on rakennettu joen varrelle ja lentokenttä keskelle kaupunkia. Muuttoliike jatkuu, kun Syktyvkarissa syntyneet pyrkivät Pietariin ja Moskovaan opiskelemaan. Aiemmat kokemukset uusista tehtävistä ja pitkä valmistautumisaika auttoivat alkuun: – Ei ollut mitään epäselvää, mitä tulen tekemään. Hyvät kulkuyhteydet ovat olleet tärkeitä. metsäalalla. Jalkaselle jäi käsitys, että äidinkielenään komia puhuvat asuvat paljolti pienissä kylissä. Yhtiön hallituksessa on nyt paljon omistajien toisen polven edustajia. Uuden pääjohtajan haasteena oli se, ettei hän osannut mennessään lainkaan venäjää. Englantia sujuvasti puhuva assistentti oli hyvin tarpeen. Yhtiö oli tuotannon laskiessa tiedotuksessaan maininnut, että pitää optimoida henkilöstö oikeaan määJU H A JA LK AN EN 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 20 18-21_VA_4-2022_Jalkanen.indd 20 7.11.2022 8.49 7.11.2022 8.49. Komin kieli näkyy jonkin verran kaupungilla kylteissä ja ilmoituksissa. Katsottiin myös strategisia laajennusmahdollisuuksia, mitä pystyisimme tekemään, minkälainen asema yrityksellä olisi siinä markkinassa