Tema oor-tuotteet kestävät hyvin mekaanista ja kemiallista rasitusta. Katso esimerkkejä ja työohjeet Tikkurilan designlattioihin osoitteesta www.tikkurila. /ammattilaiset. (09) 857 71, fax (09) 8577 6902 | www.tikkurila. /designlattiat.
Tikkurila Oyj, PL 53, 01301 Vantaa | Puh. Anna luovuutesi lentää kovaakin kulutusta kestävä lattia voi olla katseenkiinnittäjä. Ne muodostavat kestävän, saumattoman ja helppohoitoisen efektipinnan. Tema oor-lattiatuotteemme mahdollistavat lähes rajattoman värivalikoiman ja antavat erilaisia kuviointimahdollisuuksia. Katseet lattiaan.
Yksilöllinen designlattia on osa tilan identiteettiä. Erikoisefektit tuovat lattian uudella tavalla esiin esimerkiksi ravintoloissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa ja liiketiloissa
ilmestymisviikko 8 13 21 21 39 45 51
Seuraavassa lehdessä:
nostimet ja telineet parketti ja puulattiat
1 2 3 3B 4 5 6
Väri ja Pinta 6/2011
3. 22.10. Kuva Parketti Romanoff Oy
Lehti ilmestyy 2012
nro aineistopäivä 6.2. 10.9. 12.3. Seinäpäällysteitä ja tapetteja maahantuova Decta Oy:n toimii Lahdessa vanhaan tehdaskiinteistöön saneeratuissa tiloissa. Puurakentamisesta lisää sivulla 20. Sivu 38.
Vakiopalstat 5 41 50 51 52 56 58 Pääkirjoitus Uutiset Lukijakisa Ristikko Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n jäsenyritykset Palveluhakemisto
Kansi: Vuoden lattia 2011 löytyi Helsingin Musiikkitalosta. 6sisältö
7 10 12 14 18 20 22 24 26 28 30 38 40 Kuopiosta koulutusmallia FSP hakee kasvua Paula Salastie johtaa perheyhtiötä Vuoden lattia 2011 ESD-lattia suojaa sähköltä Julkisivuun puuelementtejä Savirappaus ruokopinnoille Restaurointia kipsillä LSPL sai uuden puheenjohtajan Asuinkerrostalo remontissa Pintakäsittelyalan koulutuksen laatu turvattava Tilaa luomassa Palveluja ammattilaisille
Kuopiossa luodaan uutta toimintamallia teollisen pintakäsittelyalan koulutukseen. 7.5. Asiasta enemmän sivulla 7. Riihimäen Peltosaaressa saneerattavan Innova-talon julkisivuelementit ovat 12 metriä korkeita kivivillaeristeisiä puurunkoelementtejä. 7.5. 30.11. Elementeissä on lämmöneristeet, ikkunat ja ilmanvaihtokanavat valmiina, joten uusi peruskorjausmenetelmä minimoi työmaalla tehtävän työn määrän ja häiriön asukkaille
Täyshimmeä (kiiltoaste 5) Erinomainen peittokyky Pesunkestävä Pitkä aukioloaika - helppo levittää Purkkikoot 1L, 2,5L ja 10L Sävytettävissä oman värikartan 12 vaaleaan sävyyn Tuote on ympäristömerkitty Joutsenmerkillä ja EU-kukkalla.
Akzo Nobel Coatings Oy Valimotie 22 01510 Vantaa. Tämä tekee huoneesta valoisamman ja saa tilan tuntumaan suuremmalta. Huippu-uutuus maailmalta!
Sadolin Light & Space seinämaalin patentoitu LumiTec-teknologia heijastaa jopa 40 % valosta takaisin huoneeseen
Osittain tähän vaikuttavat vielä aiemmin toteutetut elvytystoimet. Pintakäsittelyalalla työtilanne, kuten koko rakennusalalla, on ollut vielä kuluvana vuonna kohtuullinen. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35
Pääkirjoitus 6
Epävarmuus kasvaa
R
akennusalan lähitulevaisuuden kehityksessä epävarmuus kasvaa. Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää, että korjausvelka kasvaa ja rakennukset rapistuvat. Jos lokakuussa vielä uskottiin, ettei taantuma ole tulossa, niin nyt siitä puhutaan jo yleisesti. Pidemmällä aikavälillä rakennusalan tilanne ei kuitenkaan näytä huonolta. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Mikäli talouden epävarmuus vähenee, alan kasvu jatkuu. Kohtuullisen tuoreet, lokakuussa julkistetut Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsaus sekä VTT:n selvitys Puumarkkinapäivässä kertovat samaa eli kasvun hidastumista rakennusalalla sekä epävarmuuden kasvua. Tarve uusille asunnoille ja vanhan rakennuskannan korjaukseen eivät ole poistuneet mihinkään.
Rakennusalan työllistävyys on useita muita aloja parempi. *** Väri ja pinta lehti toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2012! pertti.laakkonen@varijapinta.fi
Ilmoittajat:
Akzo Nobel Coatings Oy 4 Bostik Oy 27 Heikki Haru Oy 9 ja 17 Joulutervehdykset 31 Konekor Oy 15 Maalarimestarien Oy 64 Pohjolan Maalarit Ky 41 RTV-Yhtymä Oy 63 Saint-Gobain Weber Oy Ab 6 Saumalaakso Oy 25 Savon ammatti- ja aikuisopisto 15 Suomen Betonilattiayhdistys ry 19 Teknos Oy 11 Tikkurila Oyj 2
Hyvää Joulua ja Onnellista Uu a Vuo a 2012!
Väri ja Pinta 6/2011
5. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Lisäksi ennusteet valitettavasti helposti toteuttavat itsensä. Suomessa toimivat lukuisat laitokset ja yhteisöt julkistavat säännöllisesti talouskatsauksia ja ennustuksia. Kaikki ovat varmaankin tässä tilanteessa yhtä hyviä tai huonoja, mutta olosuhteet muuttuvat nyt sen verran nopeasti ett-
eivät ennustemallit tahdo pysyä perässä. Tästä syystä jatkossa, tilanteen niin salliessa, maan hallituksen tulisikin vakavasti harkita, voidaanko juuri rakennusalalle kohdistaa elvyttäviä täsmätoimia. Jatkossa rakennusaloitusten vähentyessä työt vastaavasti tietysti vähenevät, alan kasvu on taittumassa ja uhkana on investointien kääntyminen laskuun ensi vuonna myös rakennusalalla. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Toisaalta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa parikin viikkoa vanhat ennusteet saattavat olla pahasti väärässä. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 94. Rakennusala lähti ripeästi kasvuun edellisen talousnotkahduksen jälkeen
Tasoitteet sopivat mainiosti myös isoihin projekteihin pohjatyöstä täyttöön ja pinnan tekoon. Webervalmistasoitteet
Weber tarjoaa käyttöösi laajentuneen tasoitevalikoiman. Tuotteet ovat heti valmiita käyttöön. Saat kaikki tasoitteet kätevästi samasta paikasta.
www.e-weber.fi
Innotehdas on investointi tuotantoympäristöön ja laitteisiin, toiseksi hankkeeksi syntyi teollisen pintakäsittelyn koulutustehdas. - Tällöin nousi jälleen esiin puute koulutuksesta ja myös laatuasioista. Neuvottelut Kuopion kaupungin, Junttanin sekä ammatti- ja aikuisopiston kesken johtivat sitten siihen, että Junttan vuokrasi uudesta huoltopalvelukeskuksestaan tilat teollisen pintakäsittelyn oppi-
misympäristöä varten. Näin syntyi teollisen pintakäsittelyn innotehdas eli nykyaikainen maalauslinja. Hanke maalaamon perustamisesta heräsi henkiin. Alueen yritykset ja koulutus liitetään siis tiiviisti
yhteen. - Näiden tavoitteena on kehittää pintakäsittelyalan ammatillista ja tutkimuksellista osaamista yrityslähtöisesti. Yritysten ja koulutuksen liittäminen tiiviisti yhteen synnyttää teollisen pintakäsittelyalan verkoston ja oppimisympäristön, joiden tuloksena yrityksillä on esimerkiksi mahdollisuus tehdä tuotteilleen uudenlaisia pintakäsittelyjä yhä koveneviin laatuvaatimuksiin, kertovat innotehtaan suihkupuhdistustilassa projektipäällikkö Juha Tapaninen (kesk.), lehtori Hannu Leinonen (oik.) ja ammatin ohjaaja Heikki Väänänen Kuopion ammatti- ja aikuisopistosta.
Yrityslähtöistä koulutusta teollisessa pintakäsittelyssä
Kuopiosta mallia muuallekin
Teollinen pintakäsittely tarvitsee osaajia. - Inno- ja koulutustehdashanke on Suomessa ainutlaatuinen. Yhdessä tämä hankepari muodostaa lähes 1,5 miljoonan euron investoinnin. Alan koulutusta on vähän, lähinnä oppisopimuskoulutusta sekä erilaisia täsmäkoulutuksia. Tässä on kyse mittavan verkoston luomisesta, korostaa Tapaninen. Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Savon ammatti- ja aikuisopisto Kuopiossa on nyt luomassa uutta, yrityslähtöistä oppimisympäristöä alan koulutukseen.
Teksti ja kuva Pertti Laakkonen
T
eollisen pintakäsittelyn koulutusta on Savon ammatti- ja aikuisopistossa yritetty järjestää aiemminkin. Euroopan aluekehitysrahasto on tukenut tätä hanketta. Molempien hankkeiden rahoituksessa ovat mukana Kuopion kaupunki, Savon Väri ja Pinta 6/2011 7. Pääsimme suunnittelemaan maalauslinjaa vastavalmistuneeseen rakennukseen. Ainakin 10 vuotta olemme yrittäneet, hankkeita on ollut useita, mutta aina ne ovat kaatuneet rahoitukseen, kertoo projektipäällikkö Juha Tapaninen opistosta.
Uusi tilanne syntyi, kun lähinnä paalutuskoneita valmistava Junttan Oy siirsi toimintojaan Kuopion eteläpuolelle Kylmämäkeen. Innotehtaan päärahoittaja on Pohjois-Savon liitto, hanke on saanut rahaa myös Euroopan sosiaalirahastolta. - Yritykset ovat toivoneet koulutuksen järjestämistä. Koulutustehtaan päärahoittaja on Pohjois-Savon ely-keskus
Toinenkin käynnistyy, jos samanaikaisesti maalataan ja puhalletaan. - Ympäristöarvoihin tullaan kiinnittämään myös huomiota, esimerkiksi kemikaalien terveysja ympäristövaikutuksiin. Näin laatuvaatimukset valmiille pinnoille ovat kovat. - Muuallakin tästä konseptistamme ollaan kiinnostuneita, muun muassa Lappeenrannasta ja Jyväskylästä on käyty tutustumassa toimintaamme. Voimme myös tutkia esimerkiksi erilaisten työtapojen ja materiaalien vaikutusta työn laatuun ja kestävyyteen. Jatkossa toimintaa on mahdollista laajentaa: - Meillä on suunnitteilla uusia hankkeita, muun muassa testaus- ja mittauspalveluihin. - Koulutuksen lisäksi pyrimme kehittämään alaa parantamalla työturvallisuutta, prosessien hallintaa sekä tiedonkulkua
ja saantia. Hän ei pidä mahdottomana sitäkään, että nyt luotavaa verkostoa laajennettaisiin muuallekin maahan: - Hankekoulutus, jota myös järjestämme, on maakunnallista, mutta muuten koulutukseen voi tulla vaikka ulkomailtakin. Pyrimme myös kasaamaan
opetusmateriaalia alalta. - Pyrimme myös luomaan mallin muuallekin, kuinka alan koulutusta voisi järjestää. Samalla on tarkoitus palkata yksi opettaja lisää. Päärahoittajaksi tulee ely-keskus. Tavoitteena onkin luoda koulutustehtaan yhteyteen teollisen pintakäsittelyalan osaamis- ja tietokeskus ja koota alan tiedosta tietopankki, määrittelee Tapaninen. Kuva: Kuopion ammatti- ja aikuisopisto
Suihkupuhdistusjärjestelmä on rakennettu kahdelle puhallusmateriaalille. - Tämä hanke antaa mallin, kuinka oppilaitokset ja yritykset voivat yhdessä saada aikaan osaavan, ammattitaitoisen ja innovatiivisen verkoston. Mutta kyllä me ensin keskitymme maakuntaan. Pyrimme tietysti kehittämään konseptia jatkuvasti. Kuva: Kuopion ammatti- ja aikuisopisto
koulutuskuntayhtymä, Junttan Oy ja Suomen Elektropinta Oy. Koulutustehdas jatkuu ely-keskuksen rahoittamana kesäkuun loppuun asti. Itse asiassa kyselyjä on ollutkin, lähinnä Virosta. - Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on tietysti mahdollista, esimerkiksi pintakäsittelymestarien koulutuksessa tämä voisi toimia hyvin. Yritysten työmenetelmät ja laitteet vaihtelevat, kaikilla ei ole samanlaisia valmiuksia, huomauttaa Tapaninen. Tavoitteena on luoda malleja niin yrityksille kuin muille oppilaitoksillekin. - Yksi osa toimintaa on pyrkiä löytämään parhaat pintakäsittelytekniikat kuhunkin tilanteeseen ja siten, että yritykset myös pystyvät niitä käyttämään. Pesu- ja esikäsittelytilassa kappaleet muun muassa pestään höyrypainepesulla. Savonia ammattikorkeakoulu sekä toista kymmentä yhteistyöyritystä ovat tukemassa hankkeita.
Tavoitteena osaamiskeskus
Innotehdas ja koulutustehdas muodostavat uuden oppimisympäristön, jossa koneet ja laitteet 8 Väri ja Pinta 6/2011
on sijoitettu todelliseen tuotantoympäristöön. Kuva: Kuopion ammatti- ja aikuisopisto
Käsiteltävät kappaleet menevät normaaliin käyttöön loppukäyttäjille, mitään harjoituskappaleita ei tehdä. Ruuvikompressoreita maalaamossa on kaksi, toinen vain maalauskäyttöön. - Vuoden 2012 alussa innotehdas ja koulutustehdas siirtyvät ammatti- ja aikuisopiston hankkeiksi eli niistä tulee osa opiston pysyvää toimintaa. Ulkomaillekin voi olla yhteistyötä, toistaiseksi olemme käyneet vain alan messuilla Milanossa.
Nykyaikainen maalaamo
Innotehtaan pinnoituslinja edus-. Savonian kanssahan me teemme jo yhteistyötä. Materiaali otetaan talteen ja puhdas materiaali kierrätetään takaisin käyttöön
Niihin voi perehtyä yhteistyöyrityksissä. Juha Tapanisen mielestä vuorovaikutus on muutenkin tärkeää; myös yritykset näkevät koulutustoiminnan. - Ensi keväänä meillä on tarkoitus tehdä markkinointikierros peruskouluihin ja kertoa opiskelusta täällä. Osallistujat saavat MAPEI / WEDI asentajakortin.
Kevään 2012 koulutustarjonta ja ilmoittautuminen 7.12. - Maalaustila on kammiorakenteinen lämmitettävä tila eli maalaus ja kuivaus tehdään samassa tilassa. - Niin, laitteiden huoltotoimetkin käydään läpi. Nyt opiskelevilla oli kaikilla kesätöitä ja osalle valmistuvista on jo valmis työpaikka, kertovat lehtori Hannu Leinonen ja ammatin ohjaaja Heikki Väänänen, jotka toimivat koulutustehtaan opettajina ammatti- ja
aikuisopistossa. - Jauhemaalausta ja sähköisiä pintakäsittelyitä meillä ei ole. Suihkupuhdistustila on suljettu, järjestelmä on rakennettu kahdelle puhallusmateriaalille, joka otetaan talteen, esittelee Tapaninen maalauslinjaa. (09) 8780 341 f. Runsaasti lisätietoja Kuopion koulutuksesta löytyy osoitteesta www.teollinenpintakasittely.fi
Tervetuloa mukaan rakennusalan ammattilaisille tarkoitettuihin koulutuksiin!
Koulutukset ammattilaisille
MAPEI+WEDI -päivät* Erikoislaatoituspäivät Tasoitepäivät
*Koulutus soveltuu VTT märkätila-asentajan henkilösertifikaatin täydennyskoulutukseksi. Maaleille on erillinen varasto. - Maalaamon koneissa on lämmön talteenotto ja kierrätys. Ensimmäiset 10 opiskelijaa koulutustehtaassa aloittivat syksyllä 2010, he valmistuvat ensi keväänä. - Eikä tässä kyse ole pelkästään työstä, vaan myös siitä, kuinka töissä ollaan, lisää Väänänen. Heikki Väänänen korostaa sitä, että Kylmämäessä Junttanin korjaamo ja koulutustehdas toimivat samoissa tiloissa: - Tämä on tärkeä asia. Pesu tapahtuu höyrypainepesurilla. (09) 890 832 www.heikkiharu.fi. - Täällä tehdään monipuolista työtä, kaikki tulee nähdyksi ja tehdyksi, kaikenlaisia kappaleita käsitellään, korostavat kaikki kolme. Tavoitteena on saada yksi nuorisoryhmä syksyksi 2012, lisää Tapaninen. Seuraava kurssi alkaa tammikuussa. alkaen www.heikkiharu.fi Koulutukset ovat maksuttomia.
Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. Märkämaalauslinjalla voidaan maalata kiskoradalla suuria kappaleita ja ripustuslinjalla pienempiä. Maalauslinjalle on tulossa vielä automaattinen olosuhdetallennusjärjestelmä, josta saadaan talteen raportti eli maalaus voidaan tehdä hallitusti ja maalauksen laatua voidaan parantaa tarvittaessa. Opiskelijat käsittelevät loppukäyttäjille meneviä laitteita eikä mitään harjoituskappaleita. Maalaamosta löytyvät esikäsittelytila, jossa on höyrynpoistolaitteisto. Isommat kappaleet kulkevat märkämaalauslinjalla kiskoradalla. - Työpaikkoja kyllä löytyy kurssin jälkeen. - Nyt kurssilla olevista suurin osa on 25 30 vuotiaita, nuorin taitaa olla 19- ja vanhin 46-vuotias, sanoo Leinonen. Kuva: Kuopion ammatti- ja aikuisopisto
taa viimeisintä tekniikkaa. Työssäoppimisjaksot ovat useissa yrityksissä eli opiskelijat näkevät että teollinen pintakäsittely on muutakin kuin maalausta ja että laitteita on monenlaisia, sanoo Leinonen
Myös asiakkaillamme oli tarve tällaiseen, joten perustimme näihin palveluihin oman liiketoimintayksikön. Laajentuminen voi tapahtua ulkoistamalla sekä yritysostoilla, joista muutamasta parhaillaankin neuvottelemme. Tämä lähti sisäisestä kehityksestämme, haimme kehityskohteita ja pyrimme to10 Väri ja Pinta 6/2011
teuttamaan niitä. Yhteisiin kehityshankkeisiin osallistumalla kustannussäästöt ovat vuositasolla huomattavat ja voimme kohdistaa henkilöresurssimme muihin tärkeisiin projekteihin kuten oman menestyksen rakentamiseen, toteaa Virtanen.. Laajentumisalueina ovat erityisesti Ruotsi ja Puola, sanoo FSP Finnish Steel Painting Oy:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen.
Yhteys teknologiateollisuuteen lisääntyy
Pentti Virtanen kertoo FSP:n liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulevan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksiltä. - Uusille bisnesalueille olemme menneet tavallaan jo aiemmin, kun olemme tarjonneet konepajaasiakkaillemme pakkauspalveluja heidän oman prosessinsa sisällä. Jäsenenä hyödymme sen innovaatiotoiminnasta, kehittämishankkeista, kansainvälistymispalveluista sekä ympäristöasioiden ja tekniseen lainsäädäntöön liittyvistä erityispalveluista. FSP:n tytäryhtiöt sijaitsevat Virossa ja Puolassa. Yritys pintakäsittelee esimerkiksi koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat. - Palveluihin sisältyvät tuotekehityspalvelut, auditointi- ja tarkastuspalvelut, henkilöstön koulutus sekä maalaamoiden suunnittelu ja toteutus, selvittää Virtanen. - Olemme päivittäneet strategiamme ja lähdemme mahdollista uutta taantumaa vastaan pyrkimällä voimakkaaseen kasvuun. - Jäsenyyden myötä voim-
FSP Finnish Steel Painting Oy:n palveluihin kuuluvat kaikki teollisen pintakäsittelyn työt mukaan lukien pesu- ja puhdistustyöt, pakkauspalvelut, tarkastuspalvelut, alan konsultointipalvelut sekä erikoiskaluston vuokraus. Kasvua haetaan niin uusilta bisnesalueilta kuin myös maantieteellisesti. Teknologiateollisuus toteuttaa lukuisan määrän menetelmä- ja kehityshankkeita, jotka liittyvät läheisesti juuri meidän alaamme. - Suuntaus vain vahvistuu jatkossa. FSP hakee kasvua
Pohjoismaiden suurin pintakäsittelyalan yritys FSP Finnish Steel Painting Oy Sipoosta pyrkii laajentumaan voimakkaasti. - Huhtikuusta lähtien meillä on toiminut Engineering-yksikkö, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja maailmanlaajuisesti. Kotimaassa toimipisteitä on noin 30. Tämä on taustalla myös työnantajaliiton vaihdoksella vuodenvaihteessa, kun siirrymme Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi Pintaurakoitsijat ry:stä. Myös merkittävimmät kilpailijamme ovat Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä. Yrityksen päivitetyn strategian mukaan kasvua haetaan uusilta bisnesalueilta kuin myös maantieteellisesti.
Teksti Pertti Laakkonen Kuvat FSP Finnish Steel Painting Oy
V
uonna 1964 perustetun FSP Finnish Steel Painting Oy:n liikevaihto on kuluvana vuonna noin 30 miljoonaa euroa. - Asiakkaidemme kanssa samaan liittoon kuuluminen helpottaa toimintaa myös uusissa liiketoimintakumppanuuksissa. Alueellisina kohteina ovat erityisesti Ruotsi ja Puola. - Teknologiateollisuuden palvelut ja yhteistyö muiden teknologiayritysten kanssa säästävät
paitsi rahaa myös aikaa. Mutta samalla on todettava, että tilauskanta on lyhyt, kovin pitkälle tulevaisuuteen ei uskalla ennustaa, toteaa toimitusjohtaja Pentti Virtanen. Yksi viime kesän työkohteista oli tämä Lövön silta Kemiönsaarella.
me osallistua hankkeisiin, jotka mahdollistavat meitä aiempaa paremmin lunastamaan visiossamme antamamme lupauksen: FSP on alansa halutuin ja arvostetuin kumppani, osaaja ja kehittäjä. - Asiantuntijapalveluita olemme myyneet jo kotimaan lisäksi Ruotsiin, Puolaan ja Kiinaan sekä yhteistyökumppanin kautta myös Intiaan.
- Haemme kasvua niin uusilta bisnesalueilta kuin myös maantieteellisesti. - Tällä hetkellä työkanta on hyvä, samalla tasolla kuin ennen taantumaa 2008. Yritys työllistää noin 260 henkilöä, joista noin 30 on ulkomailla
- Asiasta on keskusteltu per12 Väri ja Pinta 6/2011
heneuvostossa, hallituksen työvaliokunnassa ja hallituksessa, jossa olemme vanhemman veljeni Petri Kiikan kanssa olleet jo aiemmin. Silti olemme pystyneet säilyttämään perheyrittäjähengen. - Kyllähän perinteistä aiheutuu tietysti omat paineensa, mutta suurin paine tulee mielestäni siitä, että on vastuu työntekijöistä. Varsinkaan kun kyse on lähes 1 000 työntekijän ja yli 200 miljoonan euron liikevaihdon yrityksestä. Motivoitunut henkilökunta on avainasemassa yrityksen kehittämisessä. Eri hallitusten jäsenenä Paula Salastie on seurannut Teknoksen kehitystä jo pidempään eli vuodesta 1997. Uutena hallitukseen valittiin Anvia Oyj:n talousjohtaja Arto Kukkonen. - Itse asiassa tässä on sama periaate kuin kotona, äidin roolissa, vertaa Salastie, jonka perheeseen kuuluu yrittäjänä työskentelevän aviomiehen lisäksi kaksi alle kouluikäistä lasta. Tähän kuuluu myös vastuu työntekijöiden kehittymisestä työssään. On tärkeää viestiä asioista oikein ja tehdä asioita yhdessä. Teknoksessa Paula Salastie oli ensimmäisen kerran työssä jo kesällä 1994. Silloin hän etikeköi maalipurkkeja Tranemossa. Mutta yrittäminen kyllä oli. - Taloushallinto alkoi tosiaan jossain vaiheessa kiinnostaa yhä enemmän. Rakennuspiirtäjän opinnot ja tradenomin tutkinto, pääaineena taloushallinto, sekä johtamistaidon opinnot ovat hyvä pohja nykyisille tehtäville. - Saimme Petrin kanssa seurattavaksi molemmat kaksi maata, joissa Teknoksella oli toimintaa. Teknoksen Paula Salastie:
Yrittäminen ollut aina ykkösvaihtoehto
Suomen suurimpien perheyritysten joukkoon kuuluvan Teknoksen pääomistaja Paula Salastie jatkaa perheen yrittäjäperinteitä jo neljännessä polvessa. - Petrin kanssa todettiin, että tällaisen yrityksen vetäminen on pitkäjänteistä työtä, joka sopii minulle paremmin. - Sen jälkeen olen ollutkin varmaan kaikilla muilla osastoilla paitsi ostopuolella. Puolassa erityisesti on myös orgaanista kasvua. - Koko konsernin henkilökunta vaikuttaa Teknoksen imagoon ja brändiin. Myös kiinalaiset ja vietnamilaiset ovat kokeneet saman perheyrittäjyyden hengen, hekin kokevat kuuluvansa samaan tiimiin.
K
ahvilan perustaminen ei koskaan toteutunut, mutta taloudelliset asiat ovat olleet Paula Salastien (33) uralla hyvin vahvasti esillä. Näin tuotanto, lähettämö, laskutus, brändityö, markkinointi, henkilöstöhallinto, IT, myynti, puhelinvaihde, sihteerin tehtävät ja jopa laboratorio ovat tulleet tutuiksi. Jo 10-vuotiaana minulla oli ajatus ja jopa taloudelliset laskelmatkin kahvilan perustamisesta.
Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Teknos Oy Teknoskonsernin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Paula Salastie haluaa pitää Teknoksen jatkossakin perheyrityksenä. Lisäksi isäni Martti Kiikka oli sitä mieltä, että vain yksi jatkaa pääomistajana. Nyt hän on Teknoksen emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen pääomistaja. Teknos ei siis ollut selkeä ykkösvaihtoehto työuralle. Paula Salastie kertoo, että suunnitelma sukupolvenvaihdoksesta Teknoksessa on ollut jo useamman vuoden. - Viimeiset neljä vuotta organisaatiota on rakennettu sukupolvenvaihdos huomioiden, mutta vuoden 2008 taloudellinen lama nopeutti suunnitelmia, toteaa Salastie. Voimakkaasta kasvusta ja laajentumisesta huolimatta olemme pystyneet säilyttämään perheyrittäjähengen.
Työntekijät avainasemassa
Perheyhtiön perinteet ja yrityksen kehittäminen eivät ole pieniä asioita. Itse seurasin Puolaa ja Englantia.
Uusi tehdas Pietarin alueelle
Paula Salastie pitää omina haastei-. - Ei. - Yrittäminen on ollut minulle aina ykkösvaihtoehto. Viime kevään yhtiökokouksessa aiempi hallituksen puheenjohtaja Martti Kiikka siirtyi hallituksen rivijäseneksi. Kaikki hyvä kehitys lähtee työntekijöistä, tämä on tärkeää muistaa. Teknoksen ulkopuolella olen ollut työssä pienessä mausteyhtiössä. Yrittäjänä ICT-alalla toimiva Petri Kiikka jatkaa edelleen hallituksessa, samoin Ilpo Helander, Simo Manner ja Hannu
Pokela. - Minusta on todella kiva seurata sitä kasvua, joka konsernissa nyt on
- Kannattavaan kasvuun liittyy myös automatisointi ja yleensä sähköisen tiedonkulun kehitys. Nyt tuotannostamme noin 30 prosenttia menee kotimaan markkinoille. Monilla työntekijöillämme on pitkiä, jopa yli 40 vuoden työuria. Venäjän merkitys on myös voimakkaassa kasvussa: - Olemme tehneet päätöksen uuden tehtaan rakentamisesta Pietarin alueelle. - Tulemme käynnistämään kehitysprojektin omissa tuotantolaitoksissamme. Haluan ehdottomasti pitää Teknoksen perheyhtiönä. Löytyykö siltä puolelta jotain sellaista, mikä ei ole vielä käytössä. Paula Salastie korostaa asiakaskeskeistä palvelua ja ratkaisumalleja: - Painopisteen tulee siirtyä voimakkaammin niihin. Teknos perustettiin vuonna 1948 ja se kuuluu Suomen suurimpien perheyritysten joukkoon.
Kahden pienen lapsen äitinä Paula Salastien työstä jäävä aika kuluu paljolti perheen parissa. Konsernin liikevaihto on noin 245 miljoonaa euroa. Yksi osatekijä Venäjän toimintamme laajentumisen taustalla ovat sikäläiset korkeat tuontitullit. - Alan lainsäädäntö sen sijaan alkaa olla melko keskitetty, niihin asioihin ei yksi yritys pysty juuri vaikuttamaan, arvioi Salastie lähitulevaisuutta.
Painopiste asiakaspalvelussa
Teknoksen tuotteista monet ovat olleet oman aikansa edelläkävijöitä, kuten innovatiiviselle maalin-
valmistajalle sopiikin. Teknoksen palveluksessa on noin 1 000 henkeä, joista runsaat 150 toimii tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Pienet alan yritykset joko kasvavat tai katoavat. Heillä on kokemusta ja tietoa kehittää toimintatapoja. Nyt enemmänkin on kyse siitä, että muutetaan ja kehitetään, ei tehdä samoin kuin aiemmin. Salastien mukaan niin kauppaja rakennusmaaleissa kuin myös teollisuusmaaleissa löytyy inno-
vaatioita ja kehitystä. Myyntiä on lisäksi oman edustajaverkoston välityksellä pariinkymmeneen muuhun Euroopan maahan. Toimittuaan runsaat puoli vuotta hallituksen puheenjohtajana Paula Salastie kertoo huomanneensa kaksi asiaa, joihin tulee kiinnittämään huomiota: - Itse prosessin kehittäminen on nyt noussut päällimmäiseksi. - Venäjällä Teknos-brändi on teollisuusmaaleissa jo tunnettu, kuluttajapuolella ei vielä niinkään. Silloin toiminta ei lähtenyt kunnolla liikkeelle, nyt tilanne on toinen.
Katoa tai kasva
Kannattava kasvu mille tahansa yritykselle ei ole helppo tehtävä nykyajan globaalissa maailmassa. - Toimintamme laajentuukin paljolti asiakkaidemme kautta, mutta myös mahdollisia yritysostokohteita tarkastellaan koko ajan. En halua kuulla sellaisia perusteluja, että näin me on tehty aina ennenkin, hän naurahtaa. Säätiön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäistä huumeiden käyttöä.
naan yrityksen kannattavaa kasvua ja laajentumista sekä myös uudistumiskykyä ja edelläkävijyyttä. Kiinassa meillä on ensimmäinen vuosi takana, puuteollisuusmaaleissa toimimme myös Vietnamissa, jossa meillä on muutama suuri asiakas. Teknoksella on omat yhtiöt kaikissa Pohjoismaissa sekä Saksassa, Englannissa, Pohjois-Irlannissa, Kiinassa, Puolassa, Sloveniassa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Vietnamissa. Ammattikunnalla on erittäin suuri merkitys tuotteiden kehittämisessä, samoin työmenetelmien optimoinnissa.
Brändi ja perheyhtiö
Paula Salastie jatkaa edelleen Teknoksessa myös päivittäisessä työssään johtajana vastuualueenaan yrityssuunnittelu ja viestintä, jossa pääpaino on Teknos-brändin kehittämisessä ja valvonnassa. - Raaka-ainemarkkinat ovat nyt haasteelliset. Teknos-konserni
Teknos on Euroopan johtavia teollisuusmaalien valmistajia, jolla on vahva asema kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoilla. Teknoksen säilymistä perheyhtiönä Paula Salastie pitää tärkeänä: - Perheyhtiön arvo on merkittävä. Selkeästi on nähtävissä, että alan yritysten pitää kasvaa tai erikoistua, muuten jää jalkoihin raaka-ainehankinnassa. - Suurimmat maalialan toimijat ovat noin 10-kertaisia Teknokseen verrattuna. Meille läsnäolo asiakkaan ongelmakentässä on tärkeää. Henkilöstömme sisäistä koulutusta on lisätty. - Kasvu tulee idän suunnasta. Suomessa Teknoksen tuotantolaitokset sijaitsevat Rajamäellä ja Helsingissä, jossa toimii myös yhtiön pääkonttori ja toinen tutkimuskeskuksista. Tavoitteena on parantaa työviihtyvyyttä ja sitä, että kehitys lähtisi työntekijöiden aloitteesta. - Tähän asiakaskeskeiseen palveluun kuuluu myös asiakkaan auttaminen jätteiden käsittelyratkaisuissa. - Uusia materiaaleja, esimerkiksi komposiitteja, ja niiden kehitystä pitää seurata tarkkaan. Venäjällä ja aiemmin Neuvostoliitossa Teknos on ollut jo
1980-luvulta lähtien.
Väri ja Pinta 6/2011
13. - Jatkossa Venäjän osuus tuotannostamme on 15 20 prosenttia. - Uutuustuotteet ovat usein ammattilaisille suunnattuja. - Edelläkävijyys merkitsi aiemmin usein sitä, että oltiin ensimmäisenä tekemässä jotakin. Alueen nykyiset toiminnot keskitetään siihen. Muihin harrastuksiin kuuluvat esimerkiksi golf, uinti ja lukeminen. Venäjällä teemme tuotteita paikalliseen tarpeeseen. Autamme asiakastamme hänen luonaan ja löydämme hänelle sopivat tuotteet, palvelut ja ratkaisut. Toinen on se, että pitää enemmän keskittyä siihen, mitä markkinoilla tapahtuu globaalisti. - Venäjällä meillä on nyt noin 70 työntekijää, määrä on kasvamaan päin. Mutta kuinka kauas itään saa ja pitää mennä. Lisäksi hän toimii muun muassa Inner Wheel järjestössä, joka on Rotary-järjestön oheisjärjestö, sekä Koulutus elämään säätiössä
Musiikkitalon konserttisaliin mahtuu 1 700 kuulijaa. Tänä vuonna liitto valitsi voittajaksi Parketti Romanoff Oy:n urakoimat Helsingin Musiikkitalon lattiat.
Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Parketti Romanoff Oy
S
14
yyskuun alussa valmistuneessa Helsingin Musiikkitalossa lattioita on päällystetty useista materiaaleista. Kaikki upotukset tehtiin käsin.. Isossa kohteessa lattianpäällystysurakoita oli useilla yrityksillä. Parkettia talosta löytyy noin 10 000 neliötä. Musiikkitalo ei ollut aivan tavanomainen työmaa: - Tämä oli ylivoimaisesti vaativin kohde urallani tähän mennessä, sanoo toimitusjohtaja Tommi Romanoff Parketti Romanoff Oy:stä. Salin akustiikka on jo saanut runsaasti kiitosta.
Helsingin Musiikkitalon lattia on
Vuoden lattia 2011
Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry on vuodesta 2001 järjestänyt Vuoden lattia kilpailun. - Jo alustavat suunnitelmat ja työselitykset saivat kysymään, pystyykö tätä kukaan tekemään.
Noin 400 porras-askelmaa upotettuine valolistoineen oli myös vaativa työ. Siitä Parketti Romanoff Oy Väri ja Pinta 6/2011
asensi noin 6 000 neliötä
Poikkeukselliseksi kohteen teki paljolti akustiikka: - Kompromisseja ei tehty. Rakenteiden erikoinen muoto sekä suuri määrä eli noin 400 porrasaskelmaa upotettuine valolistoineen oli myös vaativa työ. - Työ lähti liikkeelle materiaalinhankinnasta. Vuoden lattia 2011 kunniakirjan Tommi Romanoffille (oik.) ojensi Lattian- ja seinänpäällysteliiton toimitusjohtaja Jari Lahtinen. - Konserttisalin katsomorakenteisiin tuli 22 mm paksua massiivipähkinäsauvaparkettia. Tarve oli 1 000 neliötä 45 mm paksuista oksatonta mäntyä. - Esimerkiksi yhteen harjoitussaliin tuli 20 mm paksua tammiliimapuulevyä. - Kyyjärven Saha valitsi sitten puut, joista esiintymislavan lattia saatiin tehdyksi. Sehän on periaatteessa samaa kuin keittiötasoissa. - Uskon sen, että materiaalihankinta oli omissa käsissämme, vaikuttaneen ylipäätään urakan saamiseen. Esimerkiksi kaikki kiinVäri ja Pinta 6/2011 15. Lopulta sovittiin suunnittelijan kanssa siitä, että vain konserttisalin esiintymislava eli noin 300 neliötä olisi oksatonta. Ikinä ei ole ennen tullut tällaista vastaan. Kaikki upotukset tehtiin käsin. Akustikko kertoi miten ja millä tehdään, neuvotteluja ei tarvittu, sanoo Romanoff kuitenkin tyytyväisenä siitä, että kaikki sujui lopulta hyvin. Aiemmin emme ole keittiötasoja lattiaan asentaneetkaan, naureskelee Romanoff. - Pääurakoitsijan SRV Rakennus Oy:n sekä suunnittelijoiden kanssa teimme yhteistyötä lattiapintojen asentamiseen liittyvissä asioissa. Kuva: Pertti Laakkonen
Tuotteet ja laatuvaatimukset olivat poikkeukselliset. - Tällaisessa määrässähän hukka on valtava. - Soitin sitten yli 100-vuotiaan perheyhtiön Kyyjärven Saha Oy:n Tapio Mäntyselle, joka oli ensin samaa mieltä, ettei sellaista mäntyä löydy. Keskustelun jälkeen hän lupasi kuitenkin selvittää asiaa ja oli yhteydessä Honkarakenteeseen. Oksatonta sen piti olla siitä syystä, että akustikon mukaan oksat resonoivat. Lukuun ottamatta Kyyjärven Sahan toimittamaa mäntylankkua sekä Musiikkitalon joihinkin harjoitussaleihin tullutta vaneria ja joustolattiaa, kaikki Parketti Romanoff Oy:n asentamat parketit olivat myös yrityksen maahantuomia. Pehmeää mäntyä sen piti olla siitä syystä, että se "soi" akustisesti paremmin. Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän sellaista ole. Tommi Romanoff sanookin Musiikkitalon lattiaurakan jälkeen
suorittaneensa "pienimuotoisen tutkinnon akustiikassa."
Mittatarkkaa työtä
Esiintymislavan mäntylattian asentaminen oli tarkan materiaalivalinnan ohella myös muutoin vaativaa työtä: - Liikkuva näyttämö nousee osissa, joten työ piti tehdä hyvin, mittaheittoja ei saanut olla. - Tämä mäntypuun hankinta oli erittäin vaativa tehtävä
Konserttisalin katsomorakenteisiin Parketti Romanoff Oy asensi 22 mm paksua massiivipähkinäsauvaparkettia.
Esiintymislavan mäntypuun hankinta oli erittäin vaativa tehtävä, jonka teki Kyyjärven Saha Oy. Esimerkiksi töiden yhteensovittaminen oli hankalaa. - Se mikä minua tällaisissa julkisissa kohteissa usein harmittaa on se, että lattioiden huoltoa ja hoitoa ei kohteen valmistumisen jälkeen suunnitella kunnolla. Tästä ammattiylpeydestä kertoo jo se, että joku oli ottanut kunniakirjasta kopion taukotilan seinälle, toteaa Tommi Romanoff. Vuoden lattia voi olla myös saneerauskohteen pinnan kunnostus. Lattia on kumitassujen päällä, koolauksen välissä on verkot, jotka on täytetty hiekalla.
Uniikki kohde
Parketti Romanoff Oy:n urakka Musiikkitalossa kesti vuoden verran. Tämäkin oli mittava ja vaativa työ, koska paksumpi lankku halkeaa helpommin eikä näin paksua lankkua ole helppo edes löytää. Esiintymislavan ohella toinen poikkeava ja vaativa lattiaasennus tuli harjoitussaleista urkusaliin: - Sinne lattia tehtiin 45 mm paksusta massiivitammilankusta.
Vuoden lattia 2011
Helsingin Musiikkitalon lattia/Parketti Romanoff Oy Pääurakoitsija SRV Rakennus Oy Rakennuttaja Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo Suunnittelijat LPR-arkkitehdit Oy/Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen Akustiikan suunnittelija Nagata Acoustics Inc./Yasuhisa Toyota Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n järjestämän Vuoden lattia -kilpailun tarkoituksena on korostaa lattian merkitystä pintana, edistää laadukasta lattiaurakointia ja lisätä alan arvostusta. Onhan Musiikkitalo uniikki kohde. Normaalisti parkettien kiinnityksessä olisi käytetty ruuveja. - Työtä helpotti se, että meillä oli runsaat puoli vuotta aikaa valmistautua ja hankkia materiaalit 16 Väri ja Pinta 6/2011
työhön ennen kuin varsinainen pintojen asentaminen alkoi. - Musiikkitalossa olen pyrkinyt vaikuttamaan tähän asiaan ja olen jo siitä kertonutkin niin pääurakoitsijalle kuin talon käyttäjillekin. - Kaikki piti silti laskea ja suunnitella tarkkaan. Oksaton, pehmeä mänty valittiin materiaaliksi akustiikan vuoksi.
nitysmenetelmät menivät uusiksi. Baltiassa sain teetettyä 52 mm paksusta lankusta juuri vaadittavaa 45 mm paksua lankkua. - Työntekijät ovat suhtautuneet urakkaan ylpeydellä. Talon lattioista Tommi Romanoff on saanut pelkkää myönteistä palautetta muun muassa talon vakituisilta käyttäjiltä. Vuoden lattia -palkinto voidaan myöntää teknisesti oivaltavasta ratkaisusta tai arkkitehtonisista, materiaalin ominaisuuksia tai materiaalikokonaisuutta edukseen tuovista ansioista. Lisäksi asentajilla oli vielä nokkamies. - Akustiikan vuoksi tämä lattia asennettiin hiekalle, urut soivat näin paremmin. Yleensä näin paksua ei käytetä lattioissa, vaan paksuus on 20 22 mm. Palkinto myönnetään rakennuksen omistajalle, arkkitehdille ja lattiaurakoitsijalle.. Kaiken piti olla juuri eikä melkein. Nyt ne kiinnitykset tehtiin nauloilla, syynä akustiikka. Runsaat kolme kuukautta käytössä ollut Musiikkitalo on saanut runsaasti huomiota ja siellä on ollut paljon kävijöitä niin konserteissa, muissa tilaisuuksissa kuin myös pelkkiä taloon tutustujia. Käytännössä kaikki yrityksen yli 20 työntekijää olivat jollain tavalla tekemisissä työn kanssa. - Meiltä oli yksi työnjohtaja eli Seppo Valjus koko ajan paikan päällä. Sama syy oli myös siinä, että mitään onttoja kohtia esimerkiksi liimauksessa ei saanut jäädä
Kuiviin tiloihin keraamisen laatan, kivimateriaalin, joustavan päällysteen ja parketin alle asennettava askeläänen vaimennusjärjestelmä. (09) 890 832 www.heikkiharu.fi
HILJAINEN TALO
MAPESONIC CR
Mapesonic CR askeläänen vaimennusratkaisu. Soveltuu käytettäväksi sekä uudis- että saneerausrakentamisessa. Suunniteltu vähentämään askeläänen siirtymistä lattiarakenteissa. Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. (09) 8780 341 f. Lattialämmitysyhteensopiva.
Mapesonic CR järjestelmä: Elastorapid kiinnityslaasti Mapesonic CR matto Ultrabond Eco V4 SP liima Mapesonic Strip irroituskaista
Lattialämmityksen kanssa: Conplan VR lattialämmitystasoite Primer G primeri
Uudisrakennuksessa toimivat yrityksen hammashoitokonetuotannon lisäksi koneistamo ja maalaamo sekä automatisoitu korkeavarasto tuotannon komponenteille. Nanten Lattiat Oy:n urakkaan kuului lattiapinnoituksia noin 7 000 neliötä. - ESD-hiertoepoksissa on sähköä johtavaa, hiilellä päällystettyä hiekkaa noin 40 50 prosenttia käytetyn värihiekan kokonaismäärästä. Lisäksi teimme hieman lattiapinnan oikaisuja; korkeavarastossa tasaisuusvaatimukset olivat aika tiukat automaattitrukkijärjestelmän vuoksi, kertoo myyntijohtaja Harry Taipola Nanten Lattiat Oy:stä. - Tämän jälkeen asennettiin hiiltä sisältävä ESD-pohjuste, jonka kuivuttua asennettiin varsinaiVäri ja Pinta 6/2011
ESD-lattian ominaisuudet tarkistetaan työaikaisilla ja lattian valmistumisen jälkeen tehtävillä mittauksilla. ESD-lattian maadoituksessa käytetään kupariteippejä.
nen epoksipohjainen ESD-hiertomassa. Tämä estää vaaleiden lattioiden asentamisen ja rajaa pinnoit-
18. - Ensin lattioille levitettiin epoksipohjuste, joka toimii myös tasauskerroksena ja antaa hyvän tartuntapinnan lattian maadoituksessa käytettäville kupariteipeille. Betonivalut lattioihin teki Vuosaaren Betonilattiat Oy. Nanten Lattiat Oy urakoi kesän aikana Helsingin Herttoniemessä noin 4 000 neliötä ESD-lattioita.
ESD-lattia suojaa staattiselta sähköltä
Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Nanten Lattiat Oy
H
erttoniemessä sähköä johtavaa lattiaa valmistui hammaslääketieteen hoitoyksiköitä ja kuvantamislaitteita valmistavan Planmeca Oy:n toimi- ja tuotantotilojen laajennukseen. Lattioista ESD-pinnoituksia oli noin 4 000 neliötä ja loput itsetasoittuvaa sileää epoksipintaa. - Epoksituotteemme valmistetaan Vastuu huomisesta ohjelmaa noudattaen ja ne alittavat tiukimmatkin päästöluokituksien rajaarvot, mainitsee Taipola. - Me aloitimme työmme noin kuusi viikkoa valujen jälkeen betonilattioiden sinkopuhdistuksella. Staattisen sähkön aiheuttamilta ongelmilta suojaavia ESD-lattioita käytetään muun muassa terveydenhoidon sekä lääke- ja elektroniikkateollisuuden yritysten tuotanto- varastotiloissa. Laajennuksen kerrospinta-ala on 12 000 neliötä. Mitä sinkopuhdistuksen ja oikaisun jälkeen ESD-lattioille tehtiin. - Urakkaamme kuului korkeavaraston lisäksi kaksi toimistokerrosta sekä sosiaalitiloja
- Ongelmana näissä mittauksissa on nykyään se, että ulkopuolisia mittaajia on vähän, Taipola sanoo. Nanten Lattiat on erikoistunut teollisuuden vaativiin lattiapinnoituksiin. Toimialueena on koko maa. Heikki Siro 4. Herttonimen kohteen valvonnasta vastasi rakennusmestari Martti Kanerva. ESD-pinnoitteen ansiosta staattinen sähkö kulkee maadoituspisteeseen eikä näin vahingoita herkkiä laitteistoja tai aiheuta muuta vaaraa. ESD-hiertomassan levitystä.
Valmista lattiapintaa.
teen värivalikoimaa.
Lattian toimivuus mitattiin
Harry Taipola kertoo ESD-lattioiden uuden standardin olevan tiukka varsinkin henkilön varautumisen purkautumisen osalta. - Niissä lattian sähköiset ominaisuudet varmennetaan, lisäksi mittauksista tehdään raportit. - Korkeavaraston automaattitrukkien ohjelmointikiireiden vuoksi johtava lattiapinta urakoitiin viikonlopun aikana. Markku Rantala 6. Palvelukokonaisuuteen "Kaikki yhdestä talosta" kuuluvat epoksi-, akryyli-, polyuretaani- ja erikoispinnoitteet avaimet käteen
asennettuina. · Lisäksi ilmaiseksi ladattavia julkaisuja nettisivuillamme www.bly.fi
Väri ja Pinta 6/2011
19. Jorma Sohlberg 10. Jaakko Pentikäinen 3. Nanten Lattiat Oy kuuluu Nanten-konserniin.
www.bly.fi Jäsenyritykset: Aco Nordic Oy Betong Protect Finland Oy Basf Oy Celsa Steel Service Oy Dyny Oy Espoon Lattiapinnoite Oy E. Eino Sinkkonen 9. Pekka Förbom 8. - Vuoden 2012 alkupuolella meille valmistuu Tuusulan toimipisteen yhteyteen noin 600 neliön laajennus, lähinnä tuotantotilaa vastaamaan kasvavaa kysyntää, lisää Taipola. Yritys työllistää noin 40 alan ammattilaista, liikevaihto on vajaat 10 miljoonaa euroa. Yritys on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Seppo Aalto
Suomen Betonilattiayhdistys ry.
Puheenjohtaja Martti Matsinen Sihteeri Markkinointi vastaava Mauri Tanninen Lausuntoasiat Kari Mäkinen 0400458382 0405506649 0500420656 puheenjohtaja@bly.fi sihteeri@bly.fi markkinointi@bly.fi tekniset@bly.fi
Myytäviä julkaisuja:
· BLY-2 Lattiabetonomispöytäkirja · BLY7/by45 Betonilattia 2002 · BLY9/by48 Betoninen kelluva lattia 2002 · BLY12/by54 Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2010 · Julkaisujen tilaukset sihteeriltä. Voutilainen Oy Finnsementti Oy Hämeen Pinnoitustalo Oy Kake-Pro Ay Keski-Suomen Lattiapinnoite Ky Kiteen Lattiatyö Oy Knauf Oy Kokkolan teollisuuspinnoitus Oy Kotek Factory Service Oy Kuusakoski Oy Lattia-Miredex Oy Lattian- ja Seinänpäällysteliitto ry Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy Master Chemicals Oy Master Floor Oy Nanten Oy Nanten Lattiat Oy Oulun Imubetonilattiat Oy Oy Sika Finland Ab Paroc Oy Ab Peikko Finland Oy PiiFloor Oy PiiMat Oy Pinnoitus-Tekniikka Oy Pintavilen Oy Primekss Suomi Oy Projekti Pinnoitus Oy Rubber Floor Oy Rudus Oy Savon Betonilattiat Oy Scanmineral Finland Oy Semtu Oy Sinkkonen Oy Lattiat Structor Construction Chemicals Oy Suomen Betonilattiat Oy Suomen Mardega Oy Suomen TPP Oy Tam-Group Oy Teknos Oy Tikkurila Oyj Tornion Laatulattiat Oy Vantaan Tiililattiat Oy Välisuomen Imubetoni Oy Henkilöjäsenet: Heikkinen Pertti Koskenmaa Seppo Kojola Martti Kunniajäsenet: 1. Urpo Laukkanen 5. Hannu Auramo 2. - Toimipisteemme sijaitsevat Tuusulan lisäksi Oulussa, Pohjanmaalla, Kuopiossa ja Turussa. Jorma Nykky 7. Hänen mukaansa asennukset sujuivat hyvin ja joustavasti suunniteltuja aikatau-
luja noudattaen. - Lattian ominaisuudet varmistetaan työaikaisilla ja lattian
valmistumisen jälkeen tehtävillä mittauksilla
Esivalmis elementti vähentää merkittävästi työmaalla tehtäviä työvaiheita, kertoo tuotekehityspäällikkö Jukka Sevón Paroc Oy Ab:sta. teknisiä detaljeja, joiden avulla puurakenteita voidaan yhdistää entistä kätevämmin sekä toisiinsa että muihin materiaaleihin.
Kunnianhimoisena tavoitteena on kaikkien käytössä oleva standardijärjestelmä, joka poistaa puurakentamisen kehitystä hidastavan yhteensopivuusongelman. Asuinkerrostalojen ohella alueelle nousee toimisto-, hotelli- ja liikerakennuksia.
Projekti on Stora Enson ja SRV:n yhteistyötä. - Toivomme myös, että aluetta hyödynnettäisiin arkkitehtien koulutuksessa. Vaikka puuta on tarkoitus jättää rakennuksissa myös näkyviin, julkisivut ovat todennäköisesti muuta materiaalia. Kasurisen mukaan alue voi aivan hyvin esitellä uuden sukupolven puurakentamista, vaikka rakennuksissa käytettäisiin myös muita materiaaleja eikä puuta edes näkyisi päällepäin paljoakaan.
Riihimäen Peltosaaressa saneerattavan betonikerrostalon julkisivut korjataan puuelementeillä. Uudessa julkisivuelementissä on työmaalle tuotaessa valmiiksi integroituina asuntokohtaiset ilmanvaihtokanavat, palamattomat kivivillaeristeet ja ikkunat sekä pinnassa pohjarappaus lamellikivivillan päällä. - Projekti edesauttaisi tällöin myös uuden sukupolven suunnittelijoiden tutustumista puuhun.
Ensimmäisten rakennusten arvioidaan valmistuvan jo vuonna 2013. Talojen rungot kootaan Stora Enson valmistamista CLT-levyistä sekä pilari-palkkirakenteista, joiden lisäksi sisä- ja ulkoverhoilussa hyödynnetään yhtiön valmistamia puupaneeleita. Helsingin Jätkäsaareen rakennetaan yhteensä 27 000 kerrosneliötä puurunkoisia taloja, jotka edustavat kaupunkirakentamista laajalla paletilla. Keskeisellä paikalla sijaitsevan alueen yhtenä tehtävänä onkin esitellä Stora Enson puutuotteita koti- ja ulkomaiselle yleisölle. Riihimäellä sen sijaan betonikerrostalon julkisivuja korjattiin puuelementeillä.
Teksti Heikki Jaakkola
P
uun käyttö kaupunkirakentamisessa on tunnetusti edennyt Suomessa naapurimaita hitaammin. Alueelle rakennetaan erityyppisiä puurunkoisia kaupunkirakennuksia, joista korkeimmat ovat kahdeksankerroksisia asuinkerrostaloja. Pehmeä kivivillamatto asennetaan sisäkuoren pintaan. Sen avulla tasataan vanhan betonirakenteen epätasainen pinta. Arkkitehtikilpailu on määrä järjestää ensi keväänä ja mukaan toivotaan alan huippunimiä. Kuva: Paroc Oy Ab
20
Väri ja Pinta 6/2011. Stora Enso Puutuotteiden johtaja Hannu Kasurinen kertoo, ettei alueen ulkoisesta ilmeestä ole vielä päätetty. Koska kuivumisaikoja ei ole, elementit voidaan asentaa periaatteessa jatkuvalla syötöllä alusta loppuun asti.
Suojaaminen välttämätöntä
Vaikka Wood City toimii puurakentamisen näyteikkunana, puun käyttämiseen ja näyttämiseen ei suhtauduta fundamentalistisesti. Nyt tilannetta halutaan tasoittaa Wood City -projektilla, jonka myötä Suomi saa ensimmäiset kahdeksankerroksiset puukerrostalonsa. Projektin yhteydessä on tarkoitus kehittää myös työmaatehokkaita toimintatapoja sekä liitoksia ym. Julkisivuun puuelementtejä
Uutta puurakentamista
Helsingin Jätkäsaareen on nousemassa uutta puurakentamista esittelevä "wood city" . Tiukkaa aikataulua selittää osaltaan se, että puurakentaminen on työmaavaiheessa perinteistä betonirakentamista tuntuvasti nopeampaa