Väri ja Pinta 6/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 6 2007 Puun työstöä 150 vuotta Allergiaperheen taloremontti Kolmen Ristin kirkko peruskorjattiin Ammattitaidon MM-kisat Japanissa Uusi maalitehdas markkinoille Huomio työhyvinvointiin Hiki lensi Lahdessa Vuoden Lattia 2007 Juhla Rajamäellä Hengittävä muovimatto?
Paneelikatto Valkoinen: vesiohenteinen, peittävä akrylaattimaali vanhoille ja uusille katoille, ei vaadi erillistä pohjamaalia, 3 ja 10 litran purkeissa, himmeä.. Kahden kerran käsittelyllä Paneelikatto Valkoinen hidastaa myös oksien läpilyöntiä. Maali on sopivan himmeä ja helppo työstää, sillä se tasoittuu hyvin eikä valu. paneelikatto192x264.fh11 11/27/07 9:28 AM Page 1 Teknistä kehitystä Ennen Jälkeen Paneelikatto Valkoinen vanhoille ja uusille paneelikatoille Tikkurilan täsmätuote, Paneelikatto Valkoinen on varta vasten puisille katoille suunniteltu erityisen peittävä akrylaattimaali. Se sopii niin käsitellyn kuin käsittelemättömän paneelikaton maalaamiseen ja peittää tummuneenkin pinnan
6 28.11. Lindgren hakee kasvua Uusi toimija maalimarkkinoille Salibandya Lahdessa Linoleumin uusi tuleminen Pintaa Etelä-Amerikassa Maalarimestariliitto kokoontuu Kuopioon Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko Imatralla peruskorjattiin ensimmäisen kerran viime kesänä. 3B 29.4. Koulutusnumero 29.8. 3 29.4. ilmestymisviikko 8 13 21 21 38 45 51 40 Väri ja Pinta 6/2007 3 Seuraavassa lehdessä: nostimet ja telineet parketti ja puulattiat. Suunnittelijoiden puolesta sen kuittasi Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. 2 5.3. 6sisältö 6 12 16 18 20 24 28 32 40 42 44 48 50 51 53 Kolmen Ristin kirkko peruskorjattiin Vuoden Lattia 2007 on Espoossa Perinteitä kunnioittava julkisivuremontti Muovimaton pitäisi hengittää Puun työstöä 150 vuotta Huomio työhyvinvointiin Allergiaperheen taloremontti Ammattitaitomaajoukkue MM-kisoissa Teknos juhli Rajamäellä C.E. 50 vuotta sitten valmistuneen kirkon remontista enemmän sivulla 6. Sivu 48. Lehti ilmestyy 2008 nro aineistopäivä 1 1.2. Enemmän Vuoden Lattiasta sivulla 12. Vakiopalstat 5 54 55 62 63 64 68 70 Pääkirjoitus Maalarilehti 90 vuotta sitten Uutiset ja nimitykset Lukijakilpailu Ristikko Maalarimestariliiton jäsenyritykset Lattian-ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset Palveluhakemisto Kansi: Kährsin juhlavuoden Classic Nouveau -malliston tammiparketti Noveau White. 4 29.8. Kuva: Kährs Finland Oy Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti kolmen maalarimestariyhdistyksen salibandyturnauksessa Lahdessa. 5 24.10. Kunniakirjoja on jaettu Vuoden Lattia kilpailussa
Työt etenevät ripeämmin ilman turhia katkoja ja odotteluja, työnohjaus helpottuu ja voit aloittaa seuraavan urakan entistä nopeammin. valumassat - tasoitteet - vedeneristeet - kiinnitysaineet - saumausaineet Mapei on maailman johtava rakennustuotteiden valmistaja. Laadukkaat tuotteet ja ratkaisut Suomessa tarjoaa Heikki Haru Oy. Katso urakka kellosta, älä kalenterista. Mapein tuotteilla asentaminen ja saneeraaminen sujuvat jouhevammin kuin perinteisillä tuotteilla. Lisätietoa p.09 8780 341 tai www.mapei.
Toisaalta ehkä näitä mahdollisuuksia ei ole kovin voimallisesti tuotu esiin markkinoinnista puhumattakaan. Ei tarvitse olla ennustaja, jos toteaa tämän suuntauksen jatkuvan. Niiden mukaan talvityölle ei ole mitään ylipääsemättömiä esteitä. Yksi syy tähän lienee se, että tilaajat eivät riittävästi ole perehtyneet talvityön tarjoamiin mahdollisuuksiin. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Julki- sivuja löytyy huputettuna talvisin aiempaa enemmän. Tosiasia kuitenkin on, että julkisivujen talvikorjaukset lisääntyvät tulevaisuudessa nykyises- tä. Työ- ja tuotantopanosten hinnat ovat talvella halvemmat verrattuna kiihkeään kesäsesonkiin. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Pääkirjoitus 6 J Talvityö lisääntyy ulkisivujen korjauksista talvella on tehty useitakin tutkimuksia. On pitäydytty liikaa siihen, miten on aina ennenkin tehty. Merkkejä talvikorjausten lisääntymisestä huomaa jo varsinkin pääkaupunkiseudulla. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 90. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Suomen Maalarimestariliitto ry www.smml.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. *** Väri ja Pinta lehti toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2008! pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoittajat: Duuri Oy 45 Heikki Haru Oy 4 ja 19 Joulutervehdykset 34 Jyväskylän oppisopimuskeskus 47 Karitma Oy 15 Kehävalvonta Ky 61 Knauf Oy 31 Konekor Oy 19 Maalarimestarien Oy 76 Oy maxit Ab 27 Pinteco Oy 23 RTV-Yhtymä Oy 75 Saumalaakso Oy 21 Sto Finexter Oy 9 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 29 Teknos Oy 11 Tikkurila Paints Oy 2 Oy Tremco illbruck Ltd 45 Väri ja Pinta 6/2007 5. Eduista huolimatta julkisivujen talvikorjaukset eivät oikein ole saavuttaneet suosiota. Talvet ovat lauhempia, joskin ehkä sateisempia ja tuulisempia kuin aiemmin. Esimerkiksi työntekijöitä on helpommin saatavilla talvella, samoin telineitä ja muita materiaaleja. Tähän vaikuttaa jo pelkästään sääolojen muuttuminen oli sitten kyse paljon puhutusta ilmaston muutoksesta tai tilastollisista vaihteluista. Työtä on vähän enemmän, useimmiten myös kustannuksia, mutta hyviä puolia löytyy niitäkin runsaasti
Seurakunnalle Kolmen Ristin kirkon peruskorjaus oli iso ponnistus. 6 Väri ja Pinta 6/2007. Urakkaan kuului kellotapulin, julkisivujen, ikkunoiden ja sisäpuolen sekä kuparikaton kunnostus, ulkopuolen maanrakennustyöt ja viemäröinti. Kyse oli vuonna 1958 valmistuneen kirkon ensimmäinen näin laaja korjaus. Imatran seurakunnassa jäseniä on vajaat 26 000. Monimuotoinen kirkon ainoa varsinainen taideteos on Alvar Aallon suunnittelema ja S. Kirkko valmistui 1957, mutta käyttöön se vihittiin syyskuussa 1958. Lisäksi peruskorjattiin viereinen pappilarakennus. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen K olmen Ristin kirkko Imatran Vuoksenniskalla on yksi Imatran seurakunnan kolmesta kirkosta. Takasalia suunniteltiin käytettäväksi myös muihin kuin kirkollisiin toimituksiin, esimerkiksi nuorisotiloina, puulattiaan tehtiin lentopallokentän rajatkin. Alttaritaulua ei ole, vaan sen paikalla on kolme valkoista puuristiä, joiden varjot lankeavat valkealle seinälle jumalanpalveluksen aikaan. Kirkon monimuotoisuus asetti haasteita niin suunnittelulle kuin korjaustöillekin. Kolmen Ristin kirkko perusteellisessa remontissa Julkisivut ja sisäpuoli kuntoon Kansainvälisesti ehkä arvostetuin suomalainen moderni kirkko, Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko Imatralla peruskorjattiin viime kesänä. Ikkunoita kirkossa on 103; niistä vain kaksi on samanmuotoisia. Valkoiseksi rapatusta tiilestä rakennetun kirkon teemana on kolmoisaihe. Kirkkosali koostuu kolmesta osasta, joihin kuhunkin on oma sisäänkäynti. Kellotornin korkeus on 34 metriä, torni kuvaa alaspäin olevaa nuolta. Wuorion valmistama lasimaalaus, tyylitelty orjatappurakruunu
Tosin siinä tehtiin muutakin, ulkoalueiden kunnostusta ja viemäröintiä sekä viereisen pappilarakennuksen kunnostus, kertoo Imatran seurakunnan talousjohtaja Hannu Tapanainen. Tosin mitään isompia hankkeita ei ole tiedossakaan. Meille riittää normaaleina pyhinä pelkkä etusali. Tapanaisen mukaan Kolmen Ristin kirkko on "vähän monumentaalinen" seurakunnalle. Lyhyiden räystäiden ja kulmikkaan, monimuotoisen katon vuoksi sadevedet pääsivät valumaan pitkin seiniä, lisäksi lumi ja jää vaurioittivat helposti kattoa ja kuparikaton saumat avautuivat. Turisteja käy vuosittain 3 000 4 000, paljon esimerkiksi japanilaisia sekä arkkitehtiopiskelijoita ympäri maailman. Kolmen Ristin kirkon korjauksiin oli budjetoitu miljoona euroa ja budjetissa olemme pysyneet. Lisäksi muutamia vesikouruja ja syöksytorvia korjattiin paremmin toimiviksi, asialle - Kirkon monimuotoinen kuparikatto ja olemattomat räystäät, mahdolliset lämpövuodot, keväisin lumen ja jään rasitukset sekä vuotovedet aiheuttivat aiemmin Kolmen Ristin kirkolle ongelmia paitsi katolle, myös ulkoseinille. Mutta nyt rahat ovat kyllä loppu. - Meillä on ollut viime vuosina sellainen investointibuumi, yli seitsemään miljoonaa euroa. - Urakkaan kuulunut kuparikaton uusiminen lisääntyi suunnitellusta. Siellä oli saumojen uusimista, eristeitä uusittiin ja lisättiin sekä tuuletusta parannettiin. - Kesäisin meillä on siellä opastus. Vastaisuudessa ongelmat eivät ole ainakaan niin suuria kuin aiemmin, uskoo kirkon peruskorjauksesta vastanneen Maalausliike Heiskanen Oy:n Markku Heiskanen. Väri ja Pinta 6/2007 7. Monitoimikirkkona ei rakennus käytännössä Tapanaisen mukaan ole koskaan toiminut. Juhlapyhinä ja konserteissa kaikki väliovet ovat auki, mahtuuhan kirkkoon silloin noin 800 henkeä. Alttaritaulua ei kirkossa ole, vaan kolme valkoista ristiä, joiden varjot lankeavat seinälle jumalanpalveluksen aikaan. Sadevedet ongelmana Kolmen Ristin kirkkoon on pieniä korjauksia tehty vuosien mittaan useita, lähinnä maali- ja rappauskorjauksia. - Eikä tämä peruskorjaus tullut yllättäen, se oli kyllä tiedossa ja suunniteltu. Lämpöeristystä on parannettu, viemäröinnin uusiminen on iso asia, toteaa urakkaa valvonut rakennusmestari Pentti Pusa seurakunnan kiinteistötoimesta. - Takasalissa järjestetään muisto- ja kahvitilaisuuksia. - Rakennusteknisesti kirkko tulee nyt toimimaan paremmin kuin ennen
Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Eeva Manninen Imatralta. - Kyllä työt sujuivat hyvin ja aikataulussa pysyttiin, vahvistaa valvoja Pentti Pusa. Kuva: Maalausliike Heiskanen Oy Tammiset ovat puhdistettiin puhtaalle tammelle ja petsattiin samanlaisiksi kuin aiemmin. saatiin Museoviraston suullinen lupa työmaakäynnin yhteydessä, kertoo Markku Heiskanen Maalausliike Heiskanen Oy:stä Imatralta. Maalausliike Heiskasellekin kyse oli yhdestä suurimmista pääurakkakohteista. 8 Väri ja Pinta 6/2007. Vesi oli vaurioittanut kattorakenteita. Työt aloitettiin huhtikuun puolivälissä ja luovutus oli 1. Yhteistyö seurakunnan kuin myös kirkkohalli- tuksen, Museoviraston sekä Alvar Aalto säätiön kanssa sujui Heiskasen mukaan hyvin. Yritys vastasi pääurakoitsijana koko remontista. Alun perin urakan piti valmistua marraskuun loppuun mennessä. - Työtä helpotti se, että jos tarvittiin päätöksiä, ne saatiin nopeasti aikaan, kun kaikki toimijat ja myös tavarantoimittajat olivat lähiseudulta, lisää Heiskanen. - Myös rakennustoimikunnassa oli asiantuntemusta, mikä helpotti töiden eteenpäin viemistä. Lisäksi valvojalla oli riittävästi valtaa tehdä päätöksiä tarvittaessa paikan päällä, sanoo Heiskanen. Ulkoseiniin kalkkimaalaus Rakennustekniset työt peruskorjauksessa olivat mittavat. Vastaavalla mestarilla Jorma Koistisella oli tässä vahva osuus. marraskuuta. Tässä Tomi Liimatainen pohjustaa kalkkimaidolla seinää. Ainoa taideteos on lasimaalaus, tyylitelty orjantappurakruunu. Alaspäin johtavaa kattoa oli korjailtu jo aiemmin. Itse asiassa aikataulullisesti urakka sujui noin kuukautta suunniteltua nopeammin. Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko sijaitsee mäntyjen keskellä Vuoksenniskalla Imatralla. Oikealla oleva pappilarakennus remontoitiin myös samassa yhteydessä kirkon kanssa. Julkisivut kalkattiin
- Samassa yhteydessä uusittiin laseja. Maalaustöitä paikan päällä vetänyt maalarimestari Seppo Soljasalo kertoo, että ikkunat huoltomaalattiin ulkopuolelta kaikki. Puukorjauksia oli yllättävän vähän. Niinpä tehtiin vesihiekkapesu, jonka vuoksi osa alueista jouduttiin rappaamaan uudelleen. Kolmikerrosrappausta tuli yhteensä vajaat 200 neliötä. Kaikki seinät maalattiin sitten perinteisellä kalkkimaalilla. - Ovet otettiin puhtaalle tam- Kirkon takasali työn alla. - Julkisivuissa ajateltiin vesipesua kalkkipinnoille, mutta se ei toiminut. Tämä sali oli suunniteltu myös muuhun kuin kirkollisiin toimituksiin. Irtoilevat ja aika paksut orgaanisella maalilla maalatut kerrokset poistettiin. - Kellotapuli tehtiin suunnitellusti sementtimaalilla. Pohjarappaus siinä oli niin kovaa, että kalkkimaalia ei käytetty, kertoo Markku Heiskanen. Kaikkiin kolmeen saliin on erillinen sisäänkäynti. Väri ja Pinta 6/2007 9. Pienemmistä töistä mainittakoon porraskivien saumaukset sekä isojen tammiovien puhdistaminen, joka ei ollutkaan pieni työ
Kuva: Maalausliike Heiskanen Oy melle ja petsattiin tummiksi, kuten ne olivat aiemminkin, Heiskanen lisää. Sisäpuolella huoltomaalausta Seppo Soljasalo kuvaa sisäpuolen kunnostusta pitkälle normaaliksi huoltomaalaukseksi. - Työt sujuivat kuitenkin hyvin ja yhteistyö eri osapuolten välillä toimi, korostaa Heiskanen. Kaikki vanha pyrittiin säilyttämään. Kittauksia tarvittiin vähän. Lattioista hiottiin kaikki lakat pois ja tehtiin uusi lakkaus. - Tämä piti miettiä etukäteen kuten muutenkin työjärjestystä niin sisä- kuin ulkopuolella, sanoo Soljasalo. - Kirkon monimuotoisuus aiheutti miettimistä esimerkiksi telineratkaisuissa. Kuva: Maalausliike Heiskanen Oy Lyhyet räystäät ovat yksi syy vesivaurioille ulkoseinillä. Maalaukset tehtiin entisen tyyppisillä maaleilla ja lakoilla. Lisäksi erilaiset suojaukset, esimerkiksi urkujen suojaus, piti olla kunnolla tehty, Seppo Soljasalo toteaa. Yksi sisäpuolen hankalista maalauskohteista oli kirkkosalin kupoli. Kellotorni on 34 metriä korkea, se käsiteltiin telineiltä. Viereisen pappilarakennuksen remontissa ulkoseinät kalkattiin ja sisäpuolella tehtiin peruskorjaus. Kellotapulin telineet teki Telinekataja Oy. - Vesivauriokohdista otettiin vanhat maalit pois. Muuten käytimme omia telineitä ja henkilönostimia, lisää Markku Heiskanen. 10 Väri ja Pinta 6/2007. - Seurakunnalla olisi ehkä sittenkin pitänyt olla opas kuten muinakin kesinä. Kirkon peruskorjauksen valvoja, rakennusmestari Pentti Pusa (vas.) esitteli telineratkaisuja kellotornissa Stora Enso Saimaa Services Oy:n rakennusmestari Jorma Hautamaalle. Torniin tuli sementtimaali. Remontissa veden kulkua parannettiin. Lisäksi asennettiin muutama uusi vesikouru ja syöksytorvi. Tasaisena siihen jäävät helposti työsaumat näkyviin. Viemäröinti uusittiin tässäkin rakennuksessa, jota ei aiemmin ole peruskorjattu. Kirkko käytössä Viikonloppuisin Kolmen Ristin kirkko oli seurakunnan käytössä. Kirkon kolmeen saliin jakavat isot siirtoseinät puhdistettiin ja huollettiin. Ulkopuolella sen sijaan valaisinpylväitä lisättiin. Nyt rakennustyöntekijät opastivat turisteja. Puukorjauksia tuli jonkun verran. Arkkitehti Eeva Mannisen pyynnöstä tehtiin myös tutkimus sisäpuolen maalipinnoista. Lvis-puolella tehtiin lähinnä vuosihuoltotyyppisiä korjauksia. - Muutenkin kirkon pääsisäänkäynti piti olla järjestyksessä. Tikkurilan tekemä tutkimus osoittaa, että seuraavassa isommassa remontissa on harkittava kaikkien vanhojen maalien ja tasoitteiden poistoa. Kivilattiat puhdistettiin, näitä oli noin 500 neliötä. Rakennuskesänä seurakunta ei opastusta järjestänyt, mutta tästä huolimatta turisteja kävi melkoisesti. Tämä merkitsi sitä, että perjantaisin paikat piti siivota kuntoon. Esimerkiksi lamppuja ei vaihdettu
Ensi keväänä valmistuva Panorama Tower on 16-kerroksinen toimistotorni, Leppävaaran maamerkki, jossa pääosa lattioiden päällysteistä on Tarkettin XF-linoleumia. seinänpäällysteliitto ry:n vuodesta 2001 valitsema tunnustus myönnettiin nyt ensimmäisen kerran vielä keskeneräiselle kohteelle. Heikkinen Oy. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen P 12 anorama Tower on työeläkevakuutusyhtiö Varman omistama ja rakennuttama toimistorakennus. - Teemme tässä kohteessa myös lattioiden pumppu- ja käsitasoitukset sekä lattioiden timanttihionnat eli sementtiliiman poiston. Pääurakoitsijana toimii NCC:n ja Skanskan Väri ja Pinta 6/2007 työyhteenliittymä. Tämä on nykyisin yhä useammin tilaajankin näkökanta. - Olemme pyrkineet siihen, että voisimme asentaa kaikki lattiat kulloisessakin työkohteessa. Vasemmalta sisutusarkkitehti Leena Palmujoki, toimitusjohtaja, arkkitehti Safa Harri Laine, hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Safa Pekka Piha sekä myyntijohtaja Toste Karlsson. Panorama Towerissa sijaitsee Vuoden Lattia 2007 Espoon Leppävaaraan rakennettavasta toimistotalosta löytyi Vuoden Lattia 2007 Lattian- ja . Lisäksi akryyli- ja epoksilattiat ovat myös meidän urakassa, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Heikkinen Heikkinen-yhtiöistä. Panorama Towerin lattioiden päällystysurakoista huolehtii Heikkinen-yhtiöt. Meille tämä on kokonsa puolesta iso työmaa. Juuri linoleumilattioille Vuoden Lattia tunnustus myönnettiin. Bruttokokonaisala on 23 850 neliömetriä eli aivan pienestä kohteesta ei ole kyse. Vuoden Lattia kunniakirjan sai myös voittaneen kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy sekä materiaalintoimittaja Tarkett Oy. Olemme tehneet näin aiemminkin, mutta tämä on tähän mennessä täydellisin työmaa tässä mielessä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. - Lyhyesti sanottuna vastaamme lattioiden osalta kaikesta tava-. Niin, ja kumimattoakin löytyy. Urakoitsijana toimii Heikkinenyhtiöihin kuuluva Mattoasennus J. - Materiaaleista täältä löytyvät linoleumin lisäksi muovimatot, massiiviparketit ja 2-kerrosparketit, laminaatit, kuivapuristelaatat, klinkkerilaatat ja taitaa tekstiililattiaakin olla vähän
Työntekijöitä lattiapäällystyksessä on ollut jatkuvasti 6 7 ja työaikaa urakkaan menee yhteensä noin puoli vuotta. - Työkalut on oltava kunnossa, sillä linoleumin pinta on melko kovaa, vaikka se onkin taipuisaa, sanoo linoleumia työmaalla asentava Arto Virtanen. - Heikkisen miehet ovat vanhoja tuttuja. Varsinaisia kerroksia on 16. Lisäksi se on ammattilaisen asennettava, joten se sopii meillekin hyvin, myhäilee Heikkinen. vaihe valmistuu parin vuoden päästä. Toimistorakennuksissa se on suosittu paitsi miellyttävänä ja kulutusta kestävänä materiaalina, myös siksi, että se on valmistettu uusiutuvista luonnonmateriaaleista eli korkista, puusta ja pellavaöljystä. - Myös olosuhteet on oltava kunnossa, kun linoleumia asennetaan, lisää Tervonen. Hommat ovat sujuneet täällä hyvin. Aikatauluissa on pysytty suunnitelmien mukaan. - Linoleumi on luonnonmateriaalina ajan henkeen sopiva päällyste. - Linoleumia tänne asennetaan noin 13 000 neliötä, kertoo Heikkinen. Värisävyjä oli käytössä lähinnä kaksi. - Rullien käsittelyssä on oltava tarkkana, yksi rulla painaa noin 200 kiloa. - Sinänsä tämä on meille tyypillinen toimistokohde, ainoastaan työmaan suuruus on poikkeavaa, toteaa Jarmo Heikkinen. Mattopintaa Panorama Towerissa on noin 16 000 neliötä, parkettia noin 2 000 ja laattaa noin 2 800 neliötä. Luonnonmateriaalia suositaan Pääosa toimistotornin lattiamateriaaleista on linoleumia. Iso ja korkea kohdehan tämä on, sanoo Närvänen. Korkeutta 76,5 metriä Panorama Towerin arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy. Asentajalle tämä on mieluisa työmaa; asennetaan isoja alueita, mainitsee Timo Tervonen. Kuva: Tarkett Oy Väri ja Pinta 6/2007 13. ran vastaanotosta lattioiden suojaukseen. Linoleumin asennuksesta on vastannut Mattoasennus J. Panorama Towerissa käytettiin Tarkett Oy:n linoleumia Veneto XF:ää. Tilaajan puolelta lattianpäällystyksiä valvoo Ari Närvänen Pöyry CM Oy:stä. Parketit on asentanut Parkettikeskus Oy työpäällikkönä Tomi Saarinen, laatat Polarlattiat Oy työpäällikkönä Jussi Talka ja pumpputasoitetöistä Suomen Lattiatyö Oy työpäällikkönä Sami Pelkonen. - Panorama Tower muodostaa junaradan toiselle puolelle rakennettavan yhtä korkean asuintornin Panorama Tower kurottaa 76,5 metrin korkeuteen. Rullan leveys on kaksi metriä ja linoleumin paksuus 2,5 millimetriä. Kaikki yhtiöt kuuluvat Heikkinen-yhtiöihin. Yritys on suunnitellut samalla alueella muitakin kohteita, muun muassa viime vuoden tammikuussa avatun Palace Hotel Sellon sekä Quartetto-toimistotaloja, joista Quartetto Business Campuksen 3. Heikkinen Oy työpäällikkönä Timo Tervonen. Toimistotorni valmistuu ensi keväänä
Joitakin alueita, kuten toimistojen aputiloja, korostettiin erottumaan muista tiloista. - Kaikkiaan projektin suunnitteluun on osallistunut eri vaiheissa 15 henkilöä. Valmistuttuaan tornit yhdistävät visuaalisesti Leppävaaran eteläisen ja pohjoisen osan toisiinsa aluetta halkovan junaradan yli, kertoo arkkitehti Safa Pekka Piha Larkas & Laine Oy:stä. Tiettyyn neutraaliin vaikutelmaan pyrittiin, sitten läpikulupaikoissa on räväytetty vähän enemmän, sanoo Palmujoki. Julkisivumateriaaleina ovat pääosin punaruskea tiililankku ja erisävyiset harmaat teräspeltikasetit sekä lasi. - Erityisenä haasteena vaativan kaupunkikuvan lisäksi oli rakennuksen alla sijaitsevat kauppakeskus Sellon kaksi ajotunnelia, joiden päältä piti rakentaa, selvittää arkkitehti Piha. - Lähtökohtana suunnittelulle oli kokonaisilmeen hahmottaminen sekä tilojen käyttö. Kuitenkin sen ja toimistotornin väliin jää parkkitalo, joka valmistuu toimistotaloa aiemmin. Tauno Miettinen suojaa valmista linoleumilattiaa. Suunnitteluun on käytetty arviolta noin 12 000 tuntia, sanoo Piha. Neuvottelutiloissa parkettia, toimistoissa linoleumia Sisustusarkkitehtina Panorama Towerissa on toiminut Leena Palmujoki Larkas & Laine Oy:stä. Taustalla Arto Virtanen. Arkkitehtitoimistosta luonnossuunnitteluvaiheessa projekti kehitti arkkitehti Titta Vuori. - Kantavana rakenteena ovat teräspilarit ja palkit sekä ontelolaatasto. kerroksen lattiatasosta helikopteritasolle on 76,5 metriä. kerroksesta Kehä I näyttää olevan aivan vieressä. Kuva: Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy kanssa Leppävaaran juna-aseman porttiaiheen. Havainnekuva Panorama Towerista katsottuna pohjoisesta. - Toimistohuoneiden ovien kirsikkaviilut tuovat lämpöä, porras- 14 Väri ja Pinta 6/2007. Panorama Tower tulee liikenteellisesti erittäin vilkkaaseen paikkaan. - Panorama Towerin korkeus mitattuna 1. - Samantapaisia kohteita on ollut työn alla aiemminkin, joten tässäkin oli tietty rutiini. Projektiarkkitehtina pääpiirustus- ja toteu- tusvaiheessa toimi Esa Sallinen. 12
Heikkinen Oy:stä Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n toimitusjohtajalta Jari Lahtiselta (vas. - Neuvottelutiloissa on parkettia, lähinnä kirsikkasauvaparkettia englantilaisella kuviolla, toimistoissa linoleumia. Kuvassa myös Tauno Miettinen (vas.), Jussi Talka, Ari Närvänen Pöyry CM Oy:stä, Arto Virtanen, Tomi Saarinen, Timo Tervonen ja Magnus Aaltonen. Sen kemiallinen ja mekaaninen kestävyys ovat omaa luokkaansa. Samoja linoleumin ominaisuuksia korostaa myös myyntijohtaja Toste Karlsson linoleumit Panorama Toweriin toimittaneesta Tarkett Oy:stä. - Linoleumia on paljon käytetty toimistokohteissa, se on kestävää ja täyttää julkisten tilojen vaatimukset. Vielä keskeneräisellä Panorama Towerin työmaalla Vuoden Lattia 2007 kunniakirjan sai toimitusjohtaja Jarmo Heikkinen Mattoasenmnus J. Närvästä lukuun ottamatta kaikki muut ovat Heikkinen-yhtiöistä. - Linoleumit ovat kehittyneet viime vuosina. Panorama Towerissa ulkokehällä on tummaa linoleumia ja keskialueilla vaaleampaa, kertoo Leena Palmujoki. Katutason pääaulassa ja liiketiloissa sekä hissiauloissa on isoa kuivapuristelaattaa. 0207 879690. Veneto XF:n pinta eroaa muista. Vaikka pinta on kova, se ei näy päällepäin, vaan linoleumi on miellyttävä. - Linoleumi on melko suosittu; se on helppohoitoista, pitkäikäistä, miellyttävää materiaalia, jossa on laaja väriskaala. huoneissa on muun muassa maalattuja tekstuuripintoja. edessä). Edustustiloissa on lämminsävyistä puuta, mutta puu ei ole hallitseva materiaali. Sijainniltaan maamerkkinä toimiva Pa- norama Tower on kohde, jossa lattianpäällysteen valintakriteereinä olivat kestävän kehityksen ohella edullisemmat hoitokulut ja parempi kestävyys. Sorvaajankatu 15, 00880 Helsinki Puh. - Meille tämä on merkittävä kohde myös referenssinä
Vuorilinnassa koitti aika, jolloin julkisivun restaurointi tuli ajankohtaiseksi. Vuorilinna on katsellut merelle jo 80 vuotta Helsingin Kruununhaassa. Ensin seinäpintaan tehdään kynnet sementtipitoisesta laastiseoksesta. Talon pitkäaikainen asukas ja talonyhtiön hallituksen jäsen rakennusmestari Sauli Kuntsi kirjoittaa kirjassaan Kotitalomme Vuorilinna, Helsingissä 1926 2001: "voitaneen pitää ammattitaidon suurena saavutuksena, että vielä 75 vuoden jälkeenkin alkuperäinen rappaus on tallella." Nyt rakennus on 80-vuotias ja suurin osa julkisivun rappauksesta on A edelleenkin alkuperäistä. Oy Vuorilinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa paikkarappauksen tekemistä perinteisin käsityömenetelmin. Vuorilinnassa todettiin 2000-luvun alussa, että julkisivut kaipaisivat kunnostusta. Maali hilseili paikoittain, rappaukseen oli tullut halkeamia ja paikoitellen ikkunasmyygeissä oli lohkeamia. Viimeinen vaihe on hieno pintarappaus, joka viimeistellään käsityönä hierrinlaudalla.. Kunnostustyön pohjaksi otettiin tarkat pohjatutkimukset sekä rakennuk- sen kunnosta että alkuperäisestä ilmeestä. Käsityötaidot avainasemassa kaikissa työvaiheissa Pintakäsittelyn toteutusvaihetta kuvailee Pekka Rinne Maalausliike E. Hinkka Oy:stä seuraavasti: - Rappausvaiheita on kolme. Aurinko, meri-ilma ja tuuli ovat laittaneet julkisivun koville. Näihin kynsiin sitten kiinnittyy 0 4 mm paksuinen täyttörappaus. - Alusta saakka talossamme oli lähes selvää, että tavoitteenamme olisi säästävä ja kohdetta kunnioittava restaurointi, kertoo Sauli Kuntsi. Perinteitä ei kunnioitettu vain korulauseissa, vaan restaurointi tehtiin alusta loppuun asti huolella ja ammattitaitoisesti perinteisin menetelmin. 16 Väri ja Pinta 6/2007 Perinteitä kunnioittaen Vuorilinna Teksti Marja Kuisma sukkaat arvostavat rakennuksensa historiaa ja alkuperäistä laadukasta työtä As
Tarkkaa sävyä ei kuvauk- sen perusteella voida määrittää, joten sävyanalyysi tutkittiin paikan päällä ja varmistettiin mikroskooppinäytteillä. Siinä sideaineena on mineraali. Asunto Oy Vuorilinna Suunnittelija: arkkitehti Selim A. Julkisivua rappauskorjausten jälkeen. Työvaihe sujui alkuun päästyään hyvin. Suomessa perinnelaastia valmistaa muun muassa Hyvinkään Betoni. Hietamäki ja Kuntsi kertovat hänen kuvailleen, että usein 20-luvun klassismin rakennukset saattoivat olla yksivärisiä. Lindqvist Valmistumisvuosi: 1927 Sijainti: Lammas-kortteli Kirjatyöntekijänkadun ja Kristianinkadun välissä Rakennusmateriaali: tiili Kivijalka: punagraniitti Pintakäsittely: kalkkirappaus, maalaus Julkisivurestaurointi: 2006 - suunnittelu: As Oy Vuorilinna, Konsultti- ja rakennuspalvelu Raimo Kostiainen Oy - värikartoitus: Sanna Pitkäniemi, Deja Vu konservointi & restaurointi Tmi - paikkakartoitus: Ukri Oy - valvoja: Raimo Kostiainen - urakoitsija: Maalausliike E. Kuva: Raimo Kostiainen Työmenetelmät ovat täsmällisesti samoja, mitä on käytetty rakennuksen valmistumisen aikana. Maalauksen lopullisissa sävyissä poikettiin aavistuksen verran alkuperäisestä. Kalkkilaastia on nykyäänkin saatavissa märkälaastina. Professori Panu Kaila kävi paikan päällä tutustumassa kohteeseen. Sanna Pitkäniemi löysi värityksestä ohjeistuksen maistraatin pöytäkirjoista vuodelta 1928. Kadulla käynnissä olleen putkiremontin myöhässä ollut aikataulu aiheutti viivästystä työn aloittamiselle. Rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon suostumuksella ikkunasmyygien värisävyä lähennettiin 7 - 8 % kohti seinien sävyä hillitymmän ilmeen saavuttamiseksi. Hinkka Oy Väri ja Pinta 6/2007 17. Oy Vuorilinna sijaitsee Lammas-korttelissa Helsingin Kruununhaassa. Myös perinteisiin työmenetelmiin perehtynyt Sauli Kuntsi antaa kiitosta kaikille työn lopputulokseen vaikuttaneille: - Työ on tehty oikeaoppisesti. As. Se ei muodosta pinnalle kalvoa, vaan huokoisen emäksisen pinnan. Ikkunanpielet ehdotettiin maalattavaksi vaalealla luun värillä. Kaikki työt voitiin suorittaa kelkasta ja nostoautosta käsin, joten tarvetta telineiden rakentamiselle ei ollut. Kuva: Marja Kuisma Julkisivu nyt korjausten valmistuttua. Pohjustuksen jälkeen julkisivu maalattiin kahdella maalikerroksella. Kuva: Marja Kuisma As. Tämän jälkeen alkuperäisille väreille voitiin määritellä täsmälliset NCS-sävyt. Koska se tarttuu mineraaliseen alustaan kemiallisten sidosten avulla, on se erityisen kestävää. Hän painottaa myös valvojan ammattitaidon tärkeyttä kaikissa työvaiheissa alusta lähtien. Arvokas ympäristö vaatii arvokkaan ilmeen Vanhoista dokumenteista löytyy mainintoja rakennuksen alkuperäisestä asusta. Kuva: Pekka Rinne Vuorilinnan sisäänkäynti korjausten jälkeen. Maistraatin mukaan julkisivu oli maalattava vaalealla beigellä ja alaosastaan tummemmalla ruskealla. Maalina käytettiin silikaattimaalia. Oy Vuorilinnan hallituksen puheenjohtaja Tapio Hietamäki kertoo, että talonyhtiössä on oltu varsin tyytyväisiä: - Ammattimaisesta työtavasta kertoo, että työn aikataulu piti, tiedotus oli riittävää ja sekä siisteyteen että muuhun liittyvät järjestelyt toimivat hyvin
Valmistajat eivät kerro materiaaleista kaikkea, mitä pitäisi. Kemiallisen reaktion seurauksena sisäilmaan vapautuu hengitykselle haitallisia yhdisteitä. Kosteutta sietävät liimat ovat kalliimpia, mutta parempia. Tuotekehitys polkee paikoillaan Suonkedon mielestä muovimattojen kehitys on jässähtänyt paikoilleen. Myös mikrobit voivat viihtyä kostean maton alapuolella. Hän oli mukana työryhmässä, joka tutki pinnoitteiden pysyvyyttä maanvaraisissa lattiarakenteissa. peampaa on kuivuminen. Vaikka linoleumin pohja on tehty luonnonmateriaaleista, sen kulutuskestävyyttä ja puhtaanapito-ominaisuuksia on lisätty pvc-kalvolla, mikä siis toimii kosteussulkuna myös alapuolista kosteutta vastaan. Vesihöyryn läpäisykokeet tehtiin kuudelle lattiapäällysteelle, kahdelle parketinalusmateriaalille sekä kahdelle betonilaadulle. ¬ Vesihöyryn läpäisykykyä selvitettiin niin sanotuilla kuppikokeilla. Kaikkein paras ratkaisu olisi kehittää markkinoille sellainen liimattava muovimatto, joka läpäisisi alta nousevan vesihöyryn, mutta joka sietäisi päältä päin tulevaa märkyyttä kuten vaikka vesipesua, sanoo Jommi Suonketo Tampereen teknillisen yliopiston rakennetekniikan laitokselta. Oireilun seurauksena matto saattaa irtoilla betonista ja muovin pintaan voi ilmestyä ikäviä värjäytymiä. Pahimmillaan maton alla muhiva kosteus voi laukaista reaktion, jossa liima, tasoitteet ja muovimatto alkavat hajota. Se muuttuu ongelmaksi, mikäli vesihöyry ei pääse haihtumaan yläkautta huoneilmaan. Erikoisbetoni toimii muovimaton alla parhaiten, koska sen notkeus tulee notkistimista eikä vettä lisäämällä. Pitäisi käyttää liimoja, jotka kestävät kosteutta, sillä maanvaraisissa lattiarakenteissa maasta nousee aina kosteutta. Niin ei tapahdu, jos betonilaattaa peittää tiivis muovimatto. Maanvaraisissa rakenteissa maa pysyy aina kosteana, joten sieltä nousevan vesihöyryn pitäisi päästä kuivumaan ylöspäin. Tietysti siihen vaikuttaa myös betonin laatu. Värit ja kuosit vaihtuvat taajaan, mutta pintaa syvemmälle alan tuotekehitys ei näytä pureutuvan. Samalla nämä tekniset tekstiilit hengittävät eli päästävät hikihöyryt ulos. Mitä enemmän seokseen käytetään sementtiä ja mitä vähemmän vettä, sitä no- Kosteus muhii linoleuminkin alla TTY:ssä tehtyjen tutkimusten suurin yllätys oli se, että nykyajan linoleumimatto päästää vesihöyryä läpi yhtä huonosti kuin asuintilojen lattioiden muovipinnoitteet. Se on seurausta siitä, ettei liima kestä siihen työntynyttä kosteutta ja alkaa vaurioittaa päällystettä. Ne ovat pinnasta pohjaan homogeenisia ja 18 Väri ja Pinta 6/2007. Tutkija Jommi Suonkedon mielestä muovimattoihin pitäisi kehitellä samankaltaiset ominaisuudet. Teksti Helena Kujala Kuvat Tampereen teknillinen yliopisto T iiviin muovimaton alla voi pesiä aikapommi. Tutkimuksen mukaan uusien betonilaattojen kosteuspitoisuus kohoaa aina hetkellisesti pinnoittamisen jälkeen. Tutkittavat materiaalit liimattiin betonilla täytetyn kannen päälle. Goretex -tyyppinen pinnoite olisi kova juttu Muovimatonkin pitäisi hengittää Vaateteollisuus osaa tehdä ulkoiluasuja, jotka kestävä tuulta ja sadetta. Sen sijaan vanhoissa linoleumeissa hengittävyys on tallella. Kaikkein huonoin vesihöyryn läpäisevyys todettiin julkisten tilojen muovimatoilla. Lattiapäällysteen vesihöyryn vastus jätetään ilmoittamatta, vaikka juuri siitä riippuu kuinka paljon lattiapäällysteen alla oleva betonirakenne pääsee myöhemmässä vaiheessa kuivumaan. Myös liima vaikuttaa onnistuneeseen lopputulokseen
1/07 Vedeneristysjärjestelmien vertailu Tampereen teknillisessä yliopistossa selvitettiin erityyppisten lattiamateriaalien vesihöyryn läpäisykyky. Vesihöyryä alapuolelta läpäisevä muovimatto olisi kullanarvoinen erityisesti korjauskohteissa, joissa kosteusongelmat helposti uusivat. Suonkedon mielestä muovipinnoitteiden ominaisuuksia kannattaa kehittää, sillä muovilattialle ei löydy yhtä hyviä korvaavia tuotteita. TM Rakennusmaailma (1/2007) testasi viiden valmistajan märkätilojen rakennusaineet Mapein tuoteperhe nousi voittajaksi. Lattialle liimattavien muovipinnoitteiden kehitystä pitäisi viedä samaan suuntaan, mihin tekstiiliteollisuus goretex-asuillaan on jo päässyt. Testatut Mapei-tuotteet: · Primer S pohjuste · Mapegum WPS vedeneriste · Laatta-Flex saneerauslaasti · Ultracolor saumalaasti · Mapesil AC saniteettisilikoni Luota sinäkin ammattilaisen laatuun ja valitse toimivat Mapei-laatoitustuotteet ja vedeneristeet pohjasta pintaan. valumassat - tasoitteet - vedeneristeet kiinnitysaineet - saumausaineet Maahantuoja: Heikki Haru Oy tekninen neuvonta p.09 8780 341 Väri ja Pinta 6/2007 19. Monissa kohteissa muovipäällyste on paras vaihtoehto materiaalin pehmeyden, lämmön ja sopivan akustisuuden takia. En voi kuvitella, että muovipäällyste esimerkiksi päiväkodeissa voitaisiin korvata keraamisilla laatoilla tai parketilla. Mapein koko märkätilarakentamisen kattava tuotevalikoima menestyi hyvin kaikkien testattujen komponenttien osalta. Linoleum jäi samalle tasolle asuintilan muovimaton kanssa. osoittautuivat tutkimuksissa neljä, jopa viisi kertaa tiiviimmiksi kuin asuintiloihin tarkoitetut muovimatot ja linoleumit
Eikä ihme, sillä yritys on työstänyt puuta 150 vuotta. Nykyisin yrityksen toiminta on maailmanlaajuista, tytäryhtiöitä on 13 maassa ja tehtaita muun muassa kolme Ruotsissa ja yksi Norjassa. Puun työstöä 150 vuotta Kährs osaa parketit Kährs-nimi yhdistetään parkettilattioihin. Maailman ensimmäisen lamelliparketin se patentoi jo 1941. Aivan aluksi Kährs ei parketteja valmistanut, vaan tuotteet oli- 20 Väri ja Pinta 6/2007. Ympäristösertifikaatti Kährsille myönnettiin 1997 . Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Kährs Finland Oy ja Pertti Laakkonen K Juhlavuoden kuviolattioita on esimerkiksi tämä pähkinästä valmistettu parketti. Se kuuluu Kährsin European Renaissance mallistoon. ährs syntyi Ruotsissa, Smålannin Nybrossa, jossa yritys toimii yhä. Laatuun panostava yritys sai ensimmäisenä lattianvalmistajana laatusertifikaatin 1993. Parkettien kehittämisessä Kährs on ollut edelläkävijä