Väri ja Pinta 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 5 2011 Pintakäsittelyalan ammattilehti Väri ja Pinta 11 messut Kuntola voitti Väri11-kisan Harmaa talous keskustelutti Vuoden maalarikoulu Hiottu betonilattia Ammattitaidon MM-kisat Värjättyä betonia Pyöreitä juhlavuosia
Anna luovuutesi lentää kovaakin kulutusta kestävä lattia voi olla katseenkiinnittäjä. Ne muodostavat kestävän, saumattoman ja helppohoitoisen efektipinnan. Erikoisefektit tuovat lattian uudella tavalla esiin esimerkiksi ravintoloissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa ja liiketiloissa. Tema oor-lattiatuotteemme mahdollistavat lähes rajattoman värivalikoiman ja antavat erilaisia kuviointimahdollisuuksia. (09) 857 71, fax (09) 8577 6902 | www.tikkurila. Katseet lattiaan. Yksilöllinen designlattia on osa tilan identiteettiä. /designlattiat. Tikkurila Oyj, PL 53, 01301 Vantaa | Puh. Tema oor-tuotteet kestävät hyvin mekaanista ja kemiallista rasitusta. /ammattilaiset. Katso esimerkkejä ja työohjeet Tikkurilan designlattioihin osoitteesta www.tikkurila
Stadionin torni kunnostettiin Akulle MM-pronssia 100 vuotta ammattityötä Parikkalassa juhlittiin Raumalla juhlittiin Koulutusta ja juhlaa Habitare kiinnostaa kävijöitä Harmaasta taloudesta keskusteltiin Väri ja Pinta 11 messuilla. Kuva: Asko Takala ¬ Hiottu betonilattia yleistyy. Palaute lisäjakelusta ja erityisesti lehden sisällöstä osoitteeseen toimitus@varijapinta.fi Väri ja Pinta 5/2011 3. Yhtenä puhujana oli Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja Timo Kohtamäki. Siinä betonia hyödynnetään suoraan pintamateriaalina. Työstä enemmän sivulla 36. Lehti ilmestyy 2011 nro aineistopäivä 30.11. Kohteen suunnitteli Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA. Menetelmästä enemmän sivulla 28. ¬ Helsingin olympiastadionin torni peruskorjattiin. 5sisältö 7 10 12 14 19 20 24 28 30 32 34 36 38 40 42 44 45 46 Valtio tosissaan harmaan talouden torjunnassa Sedu on Vuoden maalarikoulu Väri ja Pinta messut tarjosivat ahaa-elämyksiä Väriarkkitehtuurin voimakas näyttö Kuntola on väreillä veistetty Koristemaalausta anatomian laitoksella Miltä kaupunkiarkkitehtuuri näyttää. ilmestymisviikko 51 Seuraavassa lehdessä: julkisivut muovi ja linoleum työkohteiden esittelyä 6 Tätä numeroa jaetaan kohdennetusti yli 2 000 arkkitehdille ja suunnittelijalle. Betonilattia jälkivärjäystekniikalla Värjättyä betonia Lattiakonkari asuntomessuilla Muovimatoista sisäilmaongelmia. Sivu 7. Vakiopalstat 5 Pääkirjoitus 26 laaksonen 47 Uutiset 58 Lukijakisa 59 Ristikko 60 Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset 64 Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n jäsenyritykset 66 Palveluhakemisto Kansi: Väri11-kilpailun voittanut Invalidiliiton koulutuskeskuksen Kuntola-rakennus Järvenpäässä
Täyshimmeä (kiiltoaste 5) Erinomainen peittokyky Pesunkestävä Pitkä aukioloaika - helppo levittää Purkkikoot 1L, 2,5L ja 10L Sävytettävissä oman värikartan 12 vaaleaan sävyyn Tuote on ympäristömerkitty Joutsenmerkillä ja EU-kukkalla. Akzo Nobel Coatings Oy Valimotie 22 01510 Vantaa. Tämä tekee huoneesta valoisamman ja saa tilan tuntumaan suuremmalta. Huippu-uutuus maailmalta! Sadolin Light & Space seinämaalin patentoitu LumiTec-teknologia heijastaa jopa 40 % valosta takaisin huoneeseen
Toivottavasti myös valvonta seuraa perässä ja on mahdollisimman reaaliaikaista. Ministeri korosti hallituksen tahtotilan olevan vankka harmaan talouden torjumisessa. Lisäksi hän kertoi hallituksen olevan tosissaan ja rakennusalan olevan kärjessä, kun harmaata taloutta taltutetaan. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Akzo Nobel Coatings Oy 4 ja 23 Oy Atlas Copco Kompressorit Ab 39 Bostik Oy 41 Fintex-Tetrakem Oy 25 Heikki Haru Oy 9 ja 27 Karitma Oy 43 Kehävalvonta Oy 47 Kiilto Oy 15 Konekor Oy 43 Maalarimestarien Oy 72 Nanten Oy 51 Pohjolan Maalarit Ky 49 RTV-Yhtymä Oy 71 Saint-Gobain Weber Oy Ab 6 Saumalaakso Oy 29 Sto Finexter Oy 33 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 35 Tarkett Oy 17 Teknos Oy 11 Tikkurila Oyj 2 Pääkirjoitus 5 Vankka tahto, toimet ratkaisevat T yöministeri Lauri Ihalainen käytti puheenvuoron Väri ja Pinta 11 messuilla pidetyssä, Pintaurakoitsijat ry:n järjestämässä harmaan talouden taltuttamiskeinoja käsitelleessä seminaarissa. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Taloudellisesti harmaasta taloudesta hyötyy tietysti sen harjoittaja, mutta ilmiön yleisyys panee kyllä arvelemaan, että joku muukin hyötyy. Häviäjiä ovat yhteiskunta, rehelliset yrittäjät, veronmaksajat ja yleensä kuluttajat. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Valtiolle jokainen veroeuro on tarpeen, nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa. Syynä tähän on alan työvoimavaltaisuus. Ei kuulosta kovin rohkaisevalta, jos rakennusalan toimijat eivät halua osallistua joihinkin liiketoimintoihin harmaan talouden suuren osuuden vuoksi. Onko se vähentänyt harmaata taloutta. On tietysti hyvä, että tahtotila on vankka, mutta se ei ratkaise, ainoastaan toimenpiteet ja niiden tehokkuus ovat ratkaisevia. Arvioiden mukaan pelkästään rakennusalan harmaasta taloudesta aiheutuu yhteiskunnalle noin 500 euron menetykset vuodessa menetettyinä veroina ja muina lakisääteisinä maksuina. Hallituksen toimenpiteet harmaan talouden taltuttamiseksi ovat lisääntyneet; ne kertovat kyllä taistoon lähdetyn tosissaan. Taustalla ovat provisiopalkat ja halvimman hinnan suosiminen. Myönteisiä signaaleja ovat tällä hetkellä kuitenkin ne seminaarissakin esille tulleet asiat, että nyt taistoon harmaata taloutta vastaan on lähdetty tosissaan, torjunnasta ollaan rakennusalalla yksimielisiä ja keinoja ollaan lisäämässä ja sanktioita tiukentamassa. Pintakäsittelyalan urakoitsijat ovat aiemmin tuoneet ja myös seminaarissa toivat esille, että rakennusliikkeiden ostoista vastaavat henkilöt suosivat harmaata taloutta. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 94. Sattuva vertaus onkin pintakäsittelyalan joutuminen tsunamin kouriin, kuten seminaarissa kuultiin. Tosissaan hallituksen onkin oltava, jos valtio aikoo saada vuodessa 300 400 miljoonaa euroa kuten ministeri mainitsi - harmaan talouden vähentymisen seurauksena. Veronumero on tulossa ensi vuoden aikana, tilaajavastuulaki uudistuu ja sen sanktiot kovenevat, käteispalkkojen maksamisesta luovutaan ja harmaan talouden torjuntaan on nimetty oma ministeriryhmäkin. Jo keväällä voimaan tuli käännetty arvonlisävero. pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 5/2011 5. Kenenkään etu ei ole luoda maahan minkäänlaista kaksoistaloutta tai kaksia työmarkkinoita. Selvää vastausta ei tähän kysymykseen seminaarissa saatu, mutta halvin hinta on yksi tekijä, joka ruokkii harmaata taloutta. Seminaarissa tuli esille muutamia mielenkiintoisia asioita. Epäileviä lausuntoja on kuultu julkisuudessa useita, tarkemmat tiedot sen tehokkuudesta tässä asiassa puuttuvat vielä. Yleisesti on tiedossa, että harmaa talous iskee kaikkein kipeimmin rakennusalalla juuri pintakäsittelyalaan. Kilpailu kärsii ja alan imago huononee
Tämä mahdollistaa 20 % ohuemman eristekerroksen lämmöneristyksestä tinkimättä. Pinta on tasavärinen ja iskunkestävä, suomalaisiin olosuhteisiin kehitetty ja testattu. Pohjolassa pärjää, kun laittaa hyvin päälle MonoRoc EE markkinoiden energiatehokkain paksueristerappaus Weber MonoRoc EE on uuden sukupolven hybridijärjestelmä, jossa eristeenä käytetään polyuretaania ja mineraalivillaa. Tutustu MonoRoc EE:n on mallityöselostukseen ja tarkkoihin yksityiskohtiin osoitteessa www.e-weber.fi/monorocee
Siinä esitetään kootusti keskeiset hankkeet talousrikollisuuden torjumiseksi. Millä aikataululla näitä toimenpiteitä tehdään harmaan talouden vähentämiseksi, kysyi Pintaurakoitsijat ry:n puheenjohtaja Heikki Nurminen ministeriltä. - Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Ulkomaiseen työvoimaan liittyi myös seminaarin osallistujien ainoa kysymys, joka ministerille ehdittiin esittämään ennen kuin hänen piti kiirehtiä hallituksen kokoukseen: - Ulkomaisen työvoiman vuoksi rehellisesti toimiva kotimainen yrittäjä on suurissa vaikeuksissa. Hallitus on asettanut oman ministerityöryhmän seuraamaan harmaan talouden torjuntatoimia. Työministerin mukaan maahan ei tule luoda toisia työmarkkinoita ulkomaiselle työvoimalle. Tilanne on erittäin vakava. Sen torjunta on tärkeää sekä toimivien työmarkkinoiden että yritysten välisen tasavertaisen kilpailun kannalta, korosti Ihalainen. - Veronumero otetaan käyttöön vuoden 2012 puoliväliin mennessä, tilaajavastuulakiin on tulossa muutoksia, lain rikkomuksista tulee korotetut sanktiomaksut. - Samanlaista asennetta toivoisin muillekin sopimusaloille. Käteispalkkojen maksamisesta luovutaan jatkossa, listasi Ihalainen toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi. Harmaan talouden kitkeminen tuo Ihalaisen arvion mukaan valtiolle tuloja vuodessa 300 400 miljoonaa, jatkossa enemmänkin. Työministeri Lauri Ihalainen Valtio tosissaan harmaan talouden torjunnassa Pintaurakoitsijat ry:n Väri ja Pinta 11 messuilla järjestämässä harmaan talouden seminaarissa puhunut työministeri Lauri Ihalainen vakuutti valtion olevan tosissaan harmaan talouden torjunnassa. Tämän syksyn aikana on tarkoitus valmistella hallitusohjelman mukainen talousrikostorjuntaohjelma vuosille 2012 2016. - Torjuntahankkeita viedään eteenpäin rakennusala kärjessä, hallituksen tahtotila on vankka, sanoi Ihalainen. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen T yöministeri Lauri Ihalainen kiitteli puheenvuorossaan rakennusalaa siitä, että alan toimijat ovat yksimielisiä harmaan talouden torjunnasta. Lauri Ihalainen myönsi kotimaisen yrittäjän olevan vaikeuksissa ja toisti hallituksen kannan asiaan: - Rakennusala kärjessä mennään hankkeiden eteenpäin viemisessä, tahtotila on vankka. Kohti reaaliaikaista valvontaa Harmaan talouden seminaarin avaussanat lausunut Pintaura Työministeri Lauri Ihalainen korosti seminaarissa valtion olevan tosissaan harmaan talouden torjunnassa. Väri ja Pinta 5/2011 7. Osa näistä hankkeista koskee myös rakennusalan harmaan talouden torjuntaa. Katteet ja tulot laskevat, kulut ja velvoitteet kasvavat. Myös tilaajavastuulain kokonaisuudistus on käynnistymässä
- Ja reaaliaikaiseen valvontaan olemme yhä enemmän menossa, sanoi Kohtamäki. Hankinnoissa ratkaisee pitkälti raha. Heistä muun muassa 8 Väri ja Pinta 5/2011 Pekka Heiskanen muistutti kotitalousvähennyksen pienentämisestä ja piti sitä harmillisena juuri harmaan talouden torjunnan kannalta. Selvää vastausta siihen, suosivatko hankinnoista päättävät harmaan talouden yrityksiä, ei saatu seminaarissa puhuneen Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajalta Timo Kohtamäeltäkään. Heikki Nurmi- sen arvioon velvoitteiden siirtämisestä aliurakoitsijoille, vaikka pääurakoitsijalla on enemmän resursseja valvontaan, Kohtamäki arveli enemmänkin olevan kyse vastuun jakamisesta kuin vastuun pakoilusta. Hänen mukaansa harmaasta taloudesta rakennusalalla aiheutui yhteiskunnalle vuonna 2008 noin 500 miljoonan euron menetykset verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetyksinä. Olemme mukana tilaajavastuu.fi palvelussa ja edellytämme yhteistyökumppaneiltamme tilaajavastuulain edellyttämien velvoitteiden täyttämistä. Seminaarin osallistujien joukossa oli useita muitakin Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten edustajia. Rehelliset yritykset, veronmaksajat ja kuluttajat maksavat saamatta jääneet verot ja maksut. - Tämä on lähtöisin pitkälti ulkomaisesta työvoimasta. Yhteiskunta häviää verotulot ja muut maksut. Koko pintakäsittelyalan ammattikunta on vaarassa kadota tällä menolla, tilanne on vakava. Tähän puuttui myös Pekka Heiskanen. Suomalainen työvoima on saatava kilpailukykyiseksi ulkomaisen työvoiman kanssa. Ulkomaisen työvoiman käyttöön löytyvät ohjeistukset toimintajärjestelmistämme.. Pintaurakoitsijat ry:n Väri ja Pinta 11 messuilla järjestämässä harmaan talouden seminaarissa oli paikalla yhteensä puolen sataa kuulijaa. Suomen Tilaajavastuu Oy:n toimitusjohtaja Lars Albäck. Rakennusliitto ry:n puheenjohtaja Matti Harjuniemi. koitsijat ry:n toimitusjohtaja Juha Helmijoki totesi pintakäsittelyalan työvaltaisena alana kärsivän pahiten harmaasta taloudesta ja vääristyneen hintatason olevan vakava haitta terveelle urakointitoiminnalle. - Harmaan talouden harjoittaja on yleensä ainoa, joka taloudellisesti hyötyy harmaasta taloudesta. Mauno Salminen puuttui aliurakoiden ketjuttamiseen, Ismo Ässämäki, Pintaurakoitsijoiden TES-puheenjohtaja, arveli valvonnan pettävän harmaan talouden torjunnassa ja Kauko Turunen muistutti rakennusliikkeiden hankinnoista vastaavien henkilöiden vastuusta. Lisäksi kilpailu kärsii epärehellisesti kilpailusta ja rakennusala huonosta imagosta. Heikki Nurminen piti tilannetta pintakäsittelyalalla haastavana. Tavoitteena on tehdä tästä vuosittain toistuva tapahtuma. Lisäksi hän kertoi johtamansa yrityksen eli Lemminkäinen Oyj:n joistakin toimista harmaan talouden vähentämiseksi: - Elokuussa pidimme erityisen harmaan talouden torjuntakampanjan
Tervetuloa mukaan rakennusalan ammattilaisille tarkoitettuihin koulutuksiin! Koulutukset ammattilaisille MAPEI+WEDI -päivät* Erikoislaatoituspäivät Tasoitepäivä *Koulutus soveltuu VTT märkätila-asentajan henkilösertifikaatin täydennyskoulutukseksi. Lisäksi hän esitti työttömyyysturvaan muutoksia siten, että työttömyyden alun karenssi ja jaksotus poistetaan, myös sovittelu haittaa työllistymistä. Tasavertainen kilpailu on vähän lähempänä, tällä turvataan tuhansia työpaikkoja, uskoi Har- juniemi. - Pintakäsittelyala on kärsinyt harmaasta taloudesta eniten, syynä tähän on alan työvoimavaltaisuus. Asia lähti nopeasti liikkeelle. Seminaarissa puhui myös Suomen Tilaajavastuu Oy:n toimitusjohtaja Lars Albäck. (09) 890 832 www.heikkiharu.fi. (09) 8780 341 f. - Noin 5 000 yritystä on rekisteröitynyt palvelun käyttäjäksi, kertoi Albäck. - Harvoin ollaan näin yksimielisiä kuin tällä hetkellä harmaan talouden torjunnasta, joten varmasti saadaan jotain aikaankin, Kohtamäki kuitenkin uskoi. Pintakäsittelyala tsunamin kourissa Seminaarissa puhunut Rakennusliitto ry:n puheenjohtaja Matti Harjuniemi arveli harmaan talouden vaikutuksen pintakäsittelyalaan vähän samaksi kuin ala olisi joutunut tsunamin kohteeksi. Osallistujat saavat MAPEI / WEDI asentajakortin. Syksyn koulutustarjonta ja ilmoittautuminen www.heikkiharu.fi Koulutukset ovat maksuttomia. Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. Seminaarin puheenjohtajana toimi Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti (vas.). - Esimerkiksi veronumero on tulossa alalle nopeasti ja tilaajavastuulain tähän asti mitättömiin sanktioihin on tulossa huimat korotukset. - Veronumeroasiasta kiitos hallitukselle. Hän korosti yhteistyötä lainsäätäjän suuntaan. Seminaarikeskustelussa tulivat esille myös viranomaisten tarkastukset yrityksiin: - Tarkastukset tulisi ulottaa niihin yrityksin, joissa harmaan talouden harjoittaminen on todennäköistä, vaati Heikki Nurminen. Puhujista kuvassa Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja Timo Kohtamäki ja työministeri Lauri Ihalainen (oik.). Kohtamäki kertoi myös, että joihinkin liiketoimintoihin Lemminkäinen ei ole katsonut kannattavan lähteä mukaan, yhtenä syynä on harmaan talouden suuri osuus. Seminaarin puheenjohtajana toiminut Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kertoi itsellään nyt olevan sellainen tunne, että nykyinen maan hallitus tekee harmaan talouden torjumiseksi niitä toimenpiteitä, joita Rakennusteollisuus on vuosia esittänyt. Harjuniemen mukaan kilpailu alalla ei ole tasavertaista eikä ulkomaisella työvoimalla ole sosiaaliturvaa. Hän kertoi tilaajavastuu.fi palvelusta, josta palveluun liittyneet saavat mahdollisimman kätevästi tilaajavastuulain edellyttämät raportit. Ulkomainen työvoima jää näiden kriteereiden ulkopuolelle. Harjuniemen mukaan olennaista on, kuinka työmaalla tehdään laatutyötä hukkaamatta resursseja. Pintaurakoitsijat ry ja Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry maksavat toistaiseksi jäsenyritystensä tilaajavastuu.fi palvelun liittymismaksut. - Tarkastajat menevät sinne, minne on helppo mennä, arveli puolestaan Pekka Heiskanen
Toinen mielenkiintoinen tehtävä oli tela vastaan sivellin. Vuoden maalarikoulu kilpailun järjesti Pintaurakoitsijat ry yhteistyössä Maalarimestarien Oy:n, Kehittämiskeskus Oltermannin sekä TAO, Turun Ammattiopistosäätiön kanssa. Kaikilla tehtävillä oli jokin laajempi merkitys. Varsinkin nopeustehtävät saivat monet pysähtymään kilpailupaikalle. Joukkueenjohtajana oli Jouni Nurmela. Kumpikin aloitti työn samanaikaisesti. Yhteenlaskettu aika ja valmiin pinnan laatu ratkaisivat voittajajoukkueen tässä tehtävässä. Joukkueen muut jäsenet saivat antaa neuvoja, mutta eivät saaneet osallistua suoritukseen. Tehtävistä osa oli tuttuja aiemmilta kerroilta, kuten esimerkiksi yhdenkäden tapetointi. Vuoden maalarikoulu kilpailu kiinnosti messuyleisöä. Siinä yksi kilpailija maalasi oven toisen puolen siveltimellä ja toinen kilpailija oven toisen puolen telalla. Kolmen ammattioppilaitoksen joukkueesta voittajaksi kahden päivän kisassa selviytyi Koulutuskeskus Sedu Seinäjoelta. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen K aksilla edellisillä Väri ja Pinta messuilla kilpailtiin Vuoden maalari tittelistä. Jyväskylän ammattiopiston joukkueen kilpailijat olivat Anu Pihlava, Noora Pylkkänen ja Margarita Telegey. Vasemmalta joukkueenjohtaja Timo Haapolahti ja kilpailijat Lassi Isosomppi, Salla Niinilampi ja Tomi Hautaniemi. Koulutuskeskus Sedun joukkue sokkosaumausta suorittamassa. Helsingin Maalariammattikoulun joukkueessa kilpailivat Karoliina Salovaara, Janette Keijola ja Roni Åkerfelt. Tuomariston muodostivat maalarimestari, projektipäällikkö Jaakko Lainio TAO, Turun Ammattiopistosäätiöstä sekä maalarimestari, opettaja Jouko Ignatius Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä. Osassa tehtäviä työsuorituksen nopeudella oli merkitystä ja kaikissa tehtävissä työn laatu arvioitiin. Teh- tävien osittainen leikkimielisyys, kuten sokkosaumauksessa, sai yleisön hyvälle tuulelle eli kilpailu oli kaikin puolin onnistunut. Muut tehtävät olivat sokkosaumaus, kolmen konstin rajaus, värihuijaus, lakerilaatta, tela vastaan sivellin sekä elävät värit. 10. Kahden kilpailijan yhteenlaskettu aika sekä työn laatu ratkaisivat pisteet. Lisäksi oli kaksi ennakkotehtävää, jotka kilpailijat olivat saaneet tehdä jo oppilaitoksissaan. Sedu on Vuoden maalarikoulu Väri ja Pinta 11 messuilla käytiin tällä kertaa tiukkaa kilpailua Vuoden maalarikoulun tittelistä. Kilpailun juonsivat tuomariston muodostaneet Jaakko Lainio (kuva) ja Jouko Ignatius. tuvissa työtehtävissä. Koulutuskeskus Sedun joukkuetta johti Timo Haapolahti. Kilpailevat joukkueet tulivat Helsingistä, Jyväskylästä ja Seinäjoelta. Voittajajoukkueessa kilpailivat Salla Niinilampi, Lassi Isosomppi ja Tomi Hautaniemi. Tomi Hautaniemi saumaa, ohjeita antavat Salla Niinilampi ja Lassi Isosomppi. Messuleisöä maalarikoulukisa kiinnosti. Nyt vuorossa oli joukkuekilpailu. Tässä tehtävässä kaksi joukkueen jäsentä teki silmät sidottuina yhden kipsilevysauman saumauksen. Esimerkiksi sokkosaumauksella haluttiin osoittaa harjoituksen ja harjaantumisen merkitys tavallisissa ja usein toisVäri ja Pinta 5/2011 Koulutuskeskus Sedun joukkue Seinäjoelta on Vuoden maalarikoulu. Joukkueenjohtajana toimi Taru Salminen
- Pääpainotuksemme pysyy edelleen maalaustyökaluissa, jotka lohkaisevat myynnistä noin 80 prosentin markkinaosuuden. Sen avulla voi kouluttaa esimerkiksi myyjiä palvelemaan pintakäsittelyalan ammattilaisia, jotka ovat asiakkaina tietysti tavallista kuluttajaa huomattavasti vaativampi kohderyhmä. Samalla messut on ammatti-identiteetin kannalta tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan tuttuja ja vaihdetaan mielipiteitä. Sokeva isoäidin aikaan... Sokeva lähti messuille entisöintiteemalla ja toi messuille puuhuonekalujen entisöintiin tarkoitettuja petsejä, öljyjä ja vahoja. Tuntui kuitenkin, että oli pakko monipuolistaa valikoimaa, jos mielimme tässä maailmanmenossa säilyä hengissä, selitti asiakashallintapäällikkö Mia Uuttu. Antti Vilénin mielestä messut ovat hyvä onkipaikka, sillä urakoitsijan elämään kuuluu jatkuva töiden kalastelu. 12 Väri ja Pinta 5/2011. Profe hyödyttää myös käytännön tekijöitä, sillä videopätkät näyttävät vaihe vaiheelta, miten betonin päälle voi loihtia eri tavoin kuvioituja täyskiiltäviä design-lattioita. Tuotteita ja palveluja esiteltiin kaikkiaan 558 osastolla, joiden yhteiseksi kävijämääräksi kirjattiin 22 984 henkeä. - Profe on monipuolinen nettityökalu. Näytteilleasettajat kertoivat messuvieraille uutuuksistaan ja yrityksensä toiminnasta toivoen, että viesti kolahtaisi ahaa-elämyksenä mahdollisimman monen tajuntaan ja näkyisi myöhemmin myynnin kasvuna. Tikkurila uskoi valkoiseen... Tikkurila hätkähdytti täysvalkoisella pelkistetyllä osastollaan, johon kuului avointa tyhjää tilaa. Lokakuisten Väri ja Pinta messujen näytteilleasettajien tavoitteena oli erottua muista ja houkutella osastolleen mahdollisimman paljon "potentiaalisia" asiakkaita. Messut tarjosivat ahaa elämyksiä Teksti ja kuvat Helena Kujala K olme päivää kestänyt tapahtumakokonaisuus sisälsi kaikkiaan kahdeksan rakentamiseen ja valmiiden kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvää tapahtumaa. Koposen mielestä messut edellyttävät näytteilleasettajalta aina jonkin uuden sanoman, mutta se voi olla vaikkapa vanhoilla tuotteilla ja menetelmillä tehty uudenlainen toteutus. - Ammattilaiset hakevat messuilta uutuuksia. Kohdennettujen messujen vierasjoukko koostui tietysti alan ammattilaisista ja opiskelijoista, joiden paperikassit täyttyivät näytteilleasettajien esitteistä ja käyntikorteista. Avaran tilan keskellä seisoi pöytä ja sillä tietokone. - Lanseerasimme ensimmäisenä messupäivänä Profeammattilaispalvelukokonaisuuden, josta hyötyvät niin urakoitsijat, suunnittelijat kuin tukkuporraskin, esitteli projektipäällikkö Keijo Koponen. Tarjolla on neljänlaista ulkonäköä ja tekniikkaa: marmorointia, roiskekuviointia, kuultovärjäystä tai vapaata kuviointia
- Esittelemme osaamistamme ja yritystämme, perimmäinen tavoitteemme on tietysti löytää uusia asiakkaita, selvitti motiivejaan talous- ja hallintojohtaja Antti Vilén, joka on yrityksen perustaneen Reino Vilénin pojanpoika. Puupinnoille yritys suosittelee värillistä suojaa, joka telataan, vedetään pensselillä tai levitetään matalapaineruiskulla puhtaaseen lautaan. Pienenä yllätyksenä Vilén & Syrjäsen liikkeelle tuli se, ettei muita urakoitsijoita näkynyt messuilla. Niillä on suojattu muun muassa Helsingin Musiikkitalon kivipinnat sekä Keskuskadun kivetys. - Nanosuoja pitää pinnan puhtaana kymmenen vuotta. Mediamainonta ei kohdallamme toimi. - Työ puhuu puolestaan ja hyvä kädenjälki on ehdottomas- Väri ja Pinta 5/2011 13. Suojauksen teho perustuu nanoteknologiaan, joka pienentää pintajännitystä, jolloin käsitellyt pinnat säilyttävät uuden ulkonäkönsä pitempään ja ovat helpommin puhdistettavissa. Sanomana oli julkisivujen pintasuojaus nanoteknologiaa sisältävillä Faceal-tuotteilla. - Meidän ei näköjään tarvitse Kantelisen Villen kanssa muuta kuin seistä tässä ja vastailla ihmisten kysymyksiin, Jokiperä ihmetteli. - Laskimme että yksikään päivä messuilla ei mene hukkaan, vaan tempaus tulee markkinointihyötynä moninkertaisesti myöhemmin takaisin. - Eihän tänne tietenkään kannata tulla satojen kilometrien päästä esittäytymään, mutta paikallisten toimijoiden luulisi hyötyvän messuista. ...ja Pintasuojaus nanoteknologiaan Uudenmaan Pintasuojaus esittäytyi ensimmäistä kertaa messuilla. Pintasuojaukselta on turha kysyä, kannattiko messuille tulla, sillä nano osoittautui messumagneetiksi. Osallistumisellaan Väri ja Pinta -messuille se juhlisti 60-vuotista taivaltaan. Työnäytteitään maalausliike esitteli tietokoneruudulta valokuvien avulla. ti paras markkinointivalttimme. Kohteet oli kuvattu ennen remonttia, eri työvaiheissa ja remontin jälkeen. Sen jälkeen käsittely uusitaan, mutta jos haluaa vaihtaa samalla seinän väriä, pitää vanha väri hioa ensin alta pois, selvitti Susanna Jokiperä. Sokevan asiakashallintapäällikkö Mia Uuttu esitteli messuilla Sokevan Italiasta maahantuomia entisöintiin tarkoitettuja pintakäsittelyaineita. Susanna Jokiperä ja Ville Kantelinen esittelivät messuilla nanoteknologiaan perustuvia julkisivujen suoja-aineita, joihin ei lika tartu. - Tämänhetkisenä trendinä ovat täyskiiltävät lattiat ja mattapintaiset seinät, kertoi Tikkurilan projektipäällikkö Keijo Koponen. Entisöintiaineiden lisäksi Sokevan valikoimaan sisältyvät nykyisin myös teipit ja puutarhahuonekaluille tarkoitetut pesuaineet. Parhaina markkinointivaltteina hän pitää toteutuneita referenssikohteita. - Väri ja Pinta -messut ovat meille ainoa ja tärkein messutapahtuma erilaisten asiakasketjutapahtumien lisäksi. ...maalausliike työnäytteisiinsä Maalausliike Vilén & Syrjänen oli ainoa messuille uskaltautunut urakkapuolta edustanut näytteilleasettaja
Koristeet sinänsä aika harvoin olivat merkittäviä taideteoksia, mutta ne katkaisivat katselinjan ja rytmittivät rakennuksen ihmiskatseen kokoisiin osiin. Äärimmäisenä oikealla kilpailun järjestäjien edustajat Mauno Salminen Helsingin Maalarimestariyhdistyksestä ja Heikki Nurminen Pintaurakoitsijoista sekä Matti Kumpulainen Saint-Gobain Weber Oy Ab:sta kilpailun tukijoiden edustajana. Barokin krusiduuleista oltiin siirrytty modernin maalauksen, vaikkapa Piet Mondrianin tyyliin. Kun katselinjalla on paljon virikkeitä, lattia joutuu katselinjan alapuolelle. Vaikka arkkitehtikriitikot voivat käyttää jotain toista sanaa tulos on silti koristeellinen. trendejä saattoi huomata: T 14 ällä kertaa palkintolautakunta professori Pentti Kareojan johdolla pohti palkittavia monta viikkoa ja myös tutustui paikan päällä useampaan kohteeseen. Muutamia yleisiä Väri ja Pinta 5/2011 Koristeellisuuden paluu Kilpailussa toisen palkinnon saaneessa Helsingin yliopiston entisen anatomian laitoksen sisäpihalla saattoi vielä nähdä 20-luvun klassisismiin liittyviä ornamentteja. Oli kolmen erivärisen kuparilevyn rytmitystä, tiilien limitysten vaihtelua, jyrkästi toisestaan poikkeavien materiaalien käyttöä Lattia nousee tärkeäksi sisustuselementiksi Kun värejä käytetään sisätilassa paljon, tarvitaan myös rauhallisia elementtejä. Nämä ovat jo aikaa kadonneet arkkitehtien välineistöstä, mutta niiden tehtävää täytetään uusilla menetelmillä. Värisuunnittelu on nyt niin olennaista, että suuret työryhmät osallistuvat siihen. Seitsemäs vasemmalta juryn puheenjohtaja professori Pentti Kareoja edessään voittaja Kirsti Sivén. Väri11-kilpailussa löytyi 18 palkittavaa henkilöä, joista osa tässä ryhmäkuvassa. Tutkittavina oli hyvin erilaisia arkkitehtonisia näkemyksiä ja näiden toteuttamisessa kaikissa väreillä oli keskeinen rooli. Kuva: Pertti Laakkonen Väriarkkitehtuurin voimakas näyttö Väri11-kilpailu osoitti, että väri on tullut jälleen kerran yhdeksi suomalaisen arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Nyt huomattavan monissa kilpailutöissä oltiin käytetty väripintojen rytmittämistä julkisivujen keventämiseen. Silloin erilaiset värivoimakkuuden vaihtelut voivat luoda lattiapinnasta epätasaisen vaikutelman, ja tilaan tulija saa liiallisen. Toteutus tehtiin monella tapaa. Kilpailun voittaneessa ja kolmannessa työssä lattialla oli tällainen rooli. Tässä Pintaurakoitsijoiden, Helsingin Maalarimestariyhdistyksen ja Suomen Messujen kolmannen kerran järjestetyssä kilpailussa annettiin kunniamaininta kolmelle ja palkittiin kolme toteutusta. Teksti Lauri Niemi ja saman materiaalin erivärisiä kenttiä
Mutta maalialan kannattaa huomata, että kilpailevien materiaalien toimittajat ovat Kiilto Kera ber VEDENERISTE 141/00 Kiilto www.kiilto.com. Se jää varmasti päiväkodin lasten mieleen. olleet odottamattoman vikkelästi mukana trendin kehittymisessä ja omalta osaltaan jopa kehittämässä sitä. Palkintolautakunta teki ison työrupeaman Väri11-kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana professori Pentti Kareoja, jäseninä Caterina Casagrande-Mäkelä arkkitehti Safa, Aalto-yliopisto väriopin lehtori Harald Arnkil edusti Suomen Väriyhdistystä, maalarimestari Arto Lindvall edusti Helsingin Maalarimestariyhdistystä ja maalarimestari Martti Kopisto Väriteollisuusyhdistystä. Kuva: Mikko Hara impulssivyöryn. Kunniamaininnan saaneessa Pasilan konepaja-alueessa taas tiilipinta ja teräskasetti törmäsivät. Kilpailutöiden joukossa oli myös hyvin erilaisia töitä. Käytyä kilpailua leimasi palkittujen kohteiden sekä suunnittelun että toteutusten korkea laatu. Keskusteluiden jälkeen päätettiin tuoda esille myös niitä töitä, joissa värejä on käytetty hyvin rohkeasti ja johdonmukaisesti. Väri on noussut kaikkien rakennusmateriaalien kilpailutekijäksi Tässä kilpailussa voittaneen työn julkisivu oli tehty keramiikkalankuista, toisen rapattu ja kolmannen sekä savitiilistä että puusta. Niinpä palkittavat käytiin katsomassa paikan päällä. Väri09- kilpailun voittajatyössä Merikeskus Vellamossa Kotkasta julkisivu oli silkkipainettua lasia. VTT-serti oinnin lisäksi nyt myös -merkitty Avanto Arkkitehtien Mikko Haralla oli voimakas näkemys värien tehtävästä ja sen näkemyksen hän johdonmukaisesti toteutti. Hämeen maakunta-arkisto ei osallistunut tähän kilpailuun, mutta on esimerkki väribetonin kehittymisestä. Trendi on tosiaan siirtynyt edellisen vuosikymmenen harmaasta ja läpikuultavasta värikkääseen. Kilpailun toimistoa hoiti Kustannus Oy Hakkurissa Lauri Niemi kilpailun sihteerinä. Toisaalta isossa, rauhallisessa tilassa lattia voi viestiä tilan käytöstä voimakkaammin, kuten vaikkapa Anders Hedmanin suunnittelema lohikäärme päiväkodissa
Voimakkaat signaalivärit eivät jätä ketään kylmäksi. Tässä työssä väri on neljän talon ryhmää yhtenäistävä ja kutakin taloa yksilöivä tekijä. Kohde: Athena-rakennus, Helsingin yliopiston aiempi anatomian laitos, Helsinki. Pienten lasten puolella neljä pääväriä ohjaavat lapset kukin omalle alueelleen. Hyvänä lumitalvena sisäpintojen valkoisuus jatkuu hankien peittämään maisemaan. Palkittu työ oli HOAS Pasteurinkatu 1 Helsingissä. Väri 11-kilpailun järjestivät Pintaurakoitsijat ry ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry yhdessä Suomen Messujen kanssa. Palkittu työ: Kirkkojärven koulu, Espoo. 16 Väri ja Pinta 5/2011 B) Avanto Arkkitehdit, suunnittelija Ville Hara. Tämän rapistuttua käyttökelvottomaksi tilalle haluttiin rakennus, joka erottuisi varsin vaatimattomasta ympäristöstään ja tulisi tavallaan Järvenpään maamerkiksi. Voittaneesta kohteesta palkintolautakunta totesi, että voimakkaat sisävärit voivat olla myös tasapainossa. Palkitut työt: Kolmas palkinto: Verstas Arkkitehdit Oy, suunnittelutyöryhmä: Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen, Väinö Nikkilä, Jari Saajo, Karola Sahi. Tämä kohde on kuvattu Väri ja Pinta -lehden numerossa 5/2010. Julkisivun voimakas sininen on viite vanhaan uimahalliin. Palkittu työ: Pasilan konepajaalue, Helsinki. Tämä kohde tullaan kuvaamaan Väri ja Pinta -lehden tulevissa numeroissa. Siellä tapaavat sekä ala- että yläasteen lapset ja samalla monista eri kulttuuripiireistä tulevat lapset. Tähän työhön liittyvä artikkeli on Väri ja Pinta -lehden tässä numerossa Ensimmäinen palkinto: Kirsti Siven ja Asko Takala arkkitehdit Oy. Kuva: Pertti Laakkonen Kunniamaininnat ja palkinnot Kunniamaininnan saivat: A) Playa Arkkitehtien työryhmä Tuukka Vuori, Ulla Seppä, Johanna Ojanlatva, Veikko Ojanlatva. Näin laattojen sivusaumatkin vievät katseen mukanaan ja talon mataluus ja pituus häipyy. Toinen palkinto: Arkkitehtuuritoimisto Käpy ja Simo Paavilainen Oy. Siinä oli ollut aiemmin Järvenpään ensimmäinen uimahalli. Tässä kohteessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa pitkän keraamisen julkisivulaatan pystykiinnitystä. Yhtä voimakas sammaleen vihreä ja keveämmät vaaleat vihreät luovat sinisen kanssa koko julkisivua neljällä eri puolella kiertävän kuvioketjun. Talojen tiilipinnat ja parvekkeiden mustat metalliosat keskustelevat naapurissa olevan vanhan VR:n konepajan kanssa. Tätä on symboloitu tuolien värileikillä. Ulkoseinän tiiliverhous on tehty mielenkiintoiseksi jakamalla se ihmisen kokoisiin kenttiin, joissa tiililimitykset poikkeavat naapurikentästä toteutetuista. Jokaisella talolla on oma tunnusvärinsä: keltainen, punainen, sininen ja vihreä. Kilpailusta lisää nettisivuilla www.vari11.fi. Sisätiloissa on voimakkailla värielementeillä huomioitu mahdolliset näkövammaiset oppilaat. Kokonaisuus on tasapainoinen ja tyylikäs. Kohde on Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksen käytössä oleva opetus- ja liikuntatalo. "Kuntola on väreillä veistetty" kuvaa kohteen suunnittelija Kirsti Siven. Julkisivun vihreän pinnan sisään veto oppilaiden oleskelutilaan heijastaa läheistä puistoa ja urheilukenttää. Tämä alue keskus-. Suunnittelija Kirsti Siven. Värien voimakkuudet toistuvat eri taloissa samoina aina samanlaisissa pinnoissa. C) Arkkitehdit NRT Oy, suunnittelutyöryhmä: Jyrki Tasa, Pirjo Soininen, Matti Huhtamies, Anne Kleemola, Heli Tuori-Luutonen. Tässä saneeraustyössä on paneuduttu rakennuksen alkuperäisten suunnittelijoiden Toivo ja Jussi Paatelan ajatusmaailmaan ja virikkeisiin. Väri11-kilpailun voittajaa Kirsti Sivéniä onnittelemassa kilpailun tukijoiden edustajana Matti Kumpulainen. Nämä signaalivärit ovat kuitenkin keskenään niin tasapainoisia, että kokonaisuus on rauhallinen. Tätä kohdetta leimaa pienienkin yksityiskohtien, kuten alakaton reikäjaon tarkka suunnittelu ja näiden yksityiskohtien huolellinen toteuttaminen. Kohde IJKK Kuntola. Kuntolan suunnitteli Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA. Suunnittelijat Käpy ja Simo Paavilainen. Taustalla palkintolautakunnan puheenjohtaja professori Pentti Kareoja ja kilpailun järjestäjien edustaja Heikki Nurminen (vas.) Pintaurakoitsijoista. Tässä työssä on toteutettu hyvin voimakas värinäkemys johdonmukaisella, jopa ankaralla tavalla. Kohteesta erillinen artikkeli tässä numerossa. Tässä paljon huomiota ansainneessa työssä näkyvimmät värit luodaan suurilla materiaalipinnoilla. Isot ikkunat liittävät talon maisemaan. Palkittu työ: Neljän tuulen tupa, Virrat. Talojen voimakkaat signaalivärit liittävät historian tulevaisuuteen, alueen keskiakselin päähän aikanaan rakennettavaan Keski-Pasilaan. Toisaalta paikka oli järvenpääläisille merkittävä. Tuloksena oli muodoltaan laatikkomainen rakennus, jossa on voimakkaasti massoiteltu julkisivu. Tuloksena on pieteetillä toteutettu kunnianosoitus 1920-luvun suomalaisen klassisismin eräälle mestariteokselle. Talon modernimmat osat heijastavat hyvin värimaailmaltaan alkuperäisiä ja entistettyjä tiloja. Kohdetta suunniteltaessa ahtaalle tontille tuli mahduttaa tehokas ja monikäyttöinen rakennus. Värisymboliikka jatkuu koulun yhteiseen ruokasaliin. Suunnitellussa huvilassa ulkopinnat ovat kaikki mustia ja sisäpinnat valkoisia. Kuva: Asko Takala telee kahteen suuntaan. Tämä ratkaisu kytkee eri talot samaan teemaan. Värejä käytetään liittämään julkisivu sisätilaan
Arkkitehtuuriasiantuntijajäseneksi kutsuttiin arkkitehti Armas Lindgren, joka tällöin työskenteli Teknillisen korkeakoulun rakennustaiteen professorina. Tarvittiin mm. Oven yläpuolella oleva latinankielinen teksti "HIC LOCUS EST UBI MORS GAUDET SUCCURRERE VITAE" on suomeksi käännettynä "Tämä on se paikka, missä kuolema iloitsee palvellessaan elämää" . elsingin Kruununhaassa Siltavuorenpenkereen varrella sijaitsee rakennus, joka valmistui vuonna 1928 Helsingin yliopiston anatomian laitokseksi. Komitea koostui yliopiston hallintoasiantuntijoista ja lääketieteen asiantuntijoista. Kolmikerroksisen rakennuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela. suurempi ja paremmin valaistu ruumiinavaussali, tila mikroskooppityöskentelyyn sekä tilavampi ja käytännöllisempi luentosali. Rakennuksen pääosa Siltavuorenpenkereen varrella muodostaa suorakaiteen muotoisen kehän, joka ympäröi suorakaiteen muotoista sisäpihaa. Paateloiden suunnitelma noudatti hyvin toimikunnan laatimaa tilaohjelmaa ja sitä kiitettiin toiminnallisesti onnistuneeksi. Vuonna 1925 Helsingin yliopisto asetti kuusihenkisen rakennuskomitean ratkaisemaan anatomian opetustilaongelmaa. Rakennuskomitea päätyi järjestämään suunnittelusta kutsukilpailun, jonka voitti Jussi ja Toivo Paatelan ehdotus "Asis". Myös lääketieteen menetelmien kehitys ja anatomian tietomäärän lisääntyminen edellyttivät modernimpia opetustiloja. Rakennuksen 20 Väri ja Pinta 5/2011. Klassistinen aarre Helsingin Kruununhaassa Anatomian laitos kutsukilpailun tulos Teksti ja kuvat Hilla Tarjanne H Pariovi, josta alun perin käytiin ruuminavaussaliin. Vuodesta 1847 lähtien laitos oli sijainnut Fabianinkatu 35:ssä, mutta lääketieteen opiskelijoiden määrän jatkuvasti lisääntyessä tilat siellä olivat alkaneet käydä liian pieniksi