Ammattitaidon MM-kisat Kanadassa Lattia 150 vuodeksi 84 000 neliön maalausurakka Hellävaraista puhallusta. Pintakäsittelyalan ammattilehti
6 5 2009
Korkeatasoinen Väri09-kilpailu Väri ja Pinta 09 -messut
Emmasta vuoden maalari Monien mahdollisuuksien nano Kannattaako valmistus Suomessa
- Pastat edust avat uutta vesiohenteista teknologiaa.
U U T TA !
finnseco pinnoitteet ja laastit
Finnseco KS -kalkkisementtipinnoite Finnseco S -sementtipinnoite Finnseco Sementtimaali Finnseco Ohutrappauslaasti, harmaa Finnseco Ohutrappauslaasti, valkoinen Finnseco Polytop -pinnoituslaasti Finnseco Ylitasoituslaasti Finnseco-KOR-korroosiosuojamaali Finnseco-KL 6 Finnseco-KL 30 Finnseco-KKL 12
- Pastan ja maa lin yhteensopivu us takaa molempien o minaisuuksien pitkän säilym isen. - Pastasarjan vä rimaailma löy ty y Facade-värikar tasta. - Nopea toimit us suoraan tehtaaltamme.
www.tikkurila. /ammattilaiset. ammattijulkisivutuotteet
suojaa kiviainesjulkisivuille
finngard pinnoitteet ja maalit
Finngard 150 -suojamaali Finngard 500 -betonipintojen suojapinnoite Finngard Silikonihartsimaali Finngard HybriSil -julkisivumaali Finngard Silikaattimaali Finngard Kalkkimaali Finngard 1,5 H -hiertopinnoite Finngard 3,0 H -hiertopinnoite Perinnekalkki, valkoinen Perinnekalkki, sävytetty
kaudelle 201 0
Finngard -säv ytysjärjestelm ä Kiviainespinta tuotteiden om a sävytysjärjest elmä
- Väripigmenti t ovat epäorgaanisia , joten niiden säänkesto on erinomainen. Finngard -tuo tteet säv ytetä än tehtaamme sä v ytyslinjalla
¬ Tapiolan valmistumassa oleva toimistotalo on suurin yhden katon alla oleva rakennus Espoossa. ilmestymisviikko 51
Tässä numerossa kohdennettu lisäjakelu yli 2000 arkkitehdille ja suunnittelijalle.
Väri ja Pinta 5/2009 3. Työkohteesta enemmän sivulla 44.
Lehti ilmestyy 2009
Seuraavassa lehdessä:
julkisivut muovi ja linoleum
nro 6 aineistopäivä 27.11. Työstä ja rakennuksesta enemmän sivulla 40. Puhdistuksesta enemmän sivulla 34.
Vakiopalstat 5 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 38 laaksonen 58 Uutiset 70 Lukijakisa 71 Ristikko 72 Maalarimestariliiton jäsenyritykset 76 Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset 78 Palveluhakemisto
Kansikuva: Merikeskus Vellamo on tärkeä osa Kotkan kaupunkikuvaa. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n suunnittelema Vellamo voitti Väri09-kilpailun, josta enemmän sisäsivuilla. Lisää kilpailusta sivulla 26.
Timo Välimaa lahtelaisesta Valtapinnoite Oy:stä suihkupuhdistamassa betonisokkelia. Korroosion torjuntaa sähköllä Hellävaraista puhallusta Lattiat kestävät vähintään 150 vuotta Toimistotaloon 71 000 bruttoneliötä Janne jatkaa johdossa Katja MM-kisoissa neljänneksi Kuopijossa kaek kohallaan Monien mahdollisuuksien nano Keilat kaatuneet 50 vuotta Habitare jatkossa vuosittain
Vuoden Maalari 2009 kilpailun osallistujat: Minna Rusi (vas.), voittaja Emma Toivoniemi ja Petri Sirviö. 5sisältö
7 8 12 16 18 22 26 30 32 34 40 44 47 48 50 52 54 56 Nimi säilyi Väri on arkkitehtuurin nykypäivää Vellamo vangitsi meren kimalluksen Värikäs palapeli Koko rakennuksesta tuli taideteos Kohtaamispaikkana Väri ja Pinta -messut Emmasta Vuoden Maalari Kannattaako valmistus Suomessa. Valaistus suunniteltiin siten, että talo antaisi yölläkin saman vaikutelman kuin päivällä. Kuva: Jussi Tiainen
Kari Lautala (vas.) ja Seppo Martikainen asentamassa massiivitammilankkulattiaa Hämeenlinnan maakunta-arkistoon
Sadolin fashion velvet
Laadukas seinämaali vaativiin kohteisiin
täyshimmeä myös voimakkaissa ja tummissa sävyissä kestää puhdistusta sopii kuiviin sisätiloihin erinomainen myös kattomaaliksi
Tutustu uusiin sivuihin
www.sadolin.fi
Hopeaionit ovat ratkaisevassa asemassa myös maaleissa, joilla on antimikrobinen vaikutus. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35
Ilmoittajat: Akzo Nobel Coatings Oy 4 Amiedu 63 Betton Oy 43 Fintex-Tetrakem Oy 6 Heikki Haru Oy 21 ja 41 Karelia-Upofloor Oy 45 Karitma Oy 19 Kehävalvonta Oy 61 Kiilto Oy 49 Konekor Oy 6 Maalarimestarien Oy 84 Mahikor Oy 37 Heikkinen Yhtiöt Oy 59 maxit Oy Ab 25 Oy Orient-Occident Ltd 39 Pohjolan Maalarit Ky 65 RTV-Yhtymä Oy 83 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy 29 Sarbon Woodvise Oy 35 Saumalaakso Oy 55 Sto Finexter Oy 11 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 53 Tapkor Oy 33 Teknos Oy 15 Tikkurila Oy 2 Virtasen Maalitehdas 53
Pääkirjoitus 5
Teknologia auttaa
P
intakäsittelyalalla materiaalit ja aineet kehittyvät ja muuttuvat yhä paremmiksi. Vaikuttavana aineena tässä on hopea, jonka antibakteeriset ominaisuudet on tunnettu jo pitkään. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Sen vaikutuksesta pintoihin ja pinnoitteisiin oli mielenkiintoinen esitelmä Väri ja Pinta
09 messuilla lokakuussa. Esitelmästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa tässä numerossa. Fotokatalyyttisen reaktion seurauksena pinnalle syntyvä orgaaninen aines hajoaa. Teknologinen kehitys kuitenkin tuo käyttöön aineita ja materiaaleja, joilla ainakin tietyissä tilanteissa saattaa olla suuri merkitys. Nanoteknologiaa on käytetty maaliteollisuudessa hyväksi jo joitakin vuosia, vaikka suoraan se ei tarjoakaan sovelluksia. Hajonnut lika taas irtoaa vaikkapa sadeveden vaikutuksesta. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 92. Millään pintakäsittelyaineella
tuskin voidaan korjata huonoa rakennustapaa, jos sen seurauksena on tullut esimerkiksi homeongelma. Silti sen merkitystä ei voi väheksyä. Teknologinen kehitys tuo pintakäsittelyaineisiin ja myös menetelmiin uusia ominaisuuksia. Sisälle on tarjolla maaleja, jotka puhdistavat ilmaa. Muutaman viime vuoden ajan on puhuttu paljon nanoteknologiasta. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Suomen Maalarimestariliitto ry www.smml.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Lisäksi kehitellään väriä vaihtavia pintoja, joissa värin muutos kertoo aina jostakin tietystä asiasta. pertti.laakkonen@varijapinta.fi
Väri ja Pinta 5/2009
5. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Osa nanoteknologian tarjoamista kehitysnäkymistä erityisesti pintakäsittelyalalla on osoittautunut liian toiveikkaiksi tai vaikeasti hyödynnettäviksi ja kalliiksi. Maalipinnalla mikrobien kasvu tyrehtyy. Antibakteeriset pinnat ovat jo tuttuja muun muassa ovien vetimistä. Käytössä on myös maaleja, jotka pitävät esimerkiksi julkisivujen pinnat puhtaampana
Työllisyysvaikutuksen sanotaan valuneen pitkälti Viroon, mutta se ei välttämättä ole Suomen etujen vastaista. Tilapäisten tukitoimien mekanismi luo kieltämättä ylimääräistä kausivaihtelua. Korjaustukia ja verohelpotuksia myönnetään vaihtelevasti myös noususuhdanteen aikana. Hintojen romahdusta pehmustetaan, jotta yrityksille jäisi katetta eivätkä ne menisi konkurssiin. Vuoden 2009 aikana tehtäville korjausurakoille on myönnetty valtiontukea kymmenesosa urakkahinnasta. Remonttituet jakavat mielipiteitä
Elvytykseksi tarkoitetun 1,2 miljardin euron remonttituen hakuaika päättyy marraskuussa. Remontit painottuvat pintakäsittelyaloille. Silloin tavoitteet kohdistuvat energiatalouteen, rakennetun ympäristön ulkonäköön ja kotitalouksien veronkiertohalun vähentämiseen. Kun tuesta vasta keskusteltiin, sen ensivaikutus oli hankkeiden jäädyttäminen tukea odoteltaessa. Jokainen maa hyötyy naapuriensa talouden elpymisestä lamassa ja menestyksestä nousussa. Liitto pelkää siirtotyöläisten käytön polkevan palkkoja, mutta monista alan yrityksistä kerrotaan, ettei esimerkiksi rappareita ja peltiseppiä saa Suomen työmarkkinoilta ollenkaan. Myöhemmin taloustieteilijät laskevat, kuinka hyvin tuki palaa valtiolle veroina, joita ei ilman tukea saataisi, kun osa tuotannosta jäisi tuottamatta. Kaikki työmiehet puhuivat viroa paitsi kuski apulaisineen, jotka puhuivat turkkia. Rakennusliiton ja ulkomaisen työvoiman välillä on ollut jännitteitä. Naapurusten taloudet, varsinkin pääkaupunkiseutujen, muodostavat jatkossa vieläkin syvemmät yhteismarkkinat. Hakuajan alettua sitä hyödynnettiin erittäin vilkkaasti. Jos tukea ei jatketa ensi vuodelle, hankkeiden määrä notkahtaa kunnes suhdanteet paranevat. Tämän kirjoittajan kotitalossa remonttikohteena oli ulkokatto. Laman aikana on Virossa värvätty työttömien joukosta Suomen keikoille murtomiehiä suuressa mitassa. Korjausrakentaminen oli helpompi pelastaa valtiontuella. Rakennusalalla on arviolta 15 000 virolaista työntekijää ja runsaasti virolaisia yrityksiä. Suomelle on parempi, että sieltä tulee rakennusmiehiä tienaamaan työllä. Uudisrakentamisen lama jatkuu asuntoministeri Vapaavuoren mielestä pitkälle ensi vuoteen. Kaikki asiat valuvat rajan yli, myös suhdannepoliittiset toimet. Onko se paha. Tuki valuu ainakin osaksi urakkahintoihin, eikä se ole vahinko. Jukka Keitele Helsinki
PALJON MUUTAKIN KUIN MAALIA, KATSO LISÄÄ WWW.FINTEX.FI
6
Väri ja Pinta 5/2009. Lamaoloissa ei tarvitse pelätä hintainflaatiota. Viron kansantaloudessa on suhteessa paljon enemmän suomalaisten omistamaa yritystoimintaa kuin Suomessa virolaista. Elvytysmiljardista lasketaan satojen miljoonien osuuden menevän virolaisille. Tuen valuminen hintoihin puolestaan on varmasti ehkäissyt konkursseja. Suurin osa rahasta on myönnetty julkisivuremontteihin
Silloin esillä oli Helsingin Maalarimestariyhdistyksen esittämä Suomen Maalausurakoitsijaliitto ry. Maalarimestariliiton kannalla oli silloinkin 33 edustajaa. Paikalla kokouksessa oli 86 jäsenyhdistysten edustajaa. Maalarimestariliitolla ylimääräinen liittokokous
Säännöt vaihtuivat, nimi säilyi
Suomen Maalarimestariliitto ry piti ylimääräinen liittokokouksen Väri ja Pinta 09 messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Suljetussa lippuäänestyksessä hallituksen esitys sai 53 ääntä ja nykyinen Suomen Maalarimestariliitto ry 33 ääntä. - On käsittämätöntä, ettei valtio ole kiinnostunut turvaamaan saamisiaan kaikilta Suomessa toimivilta yrityksiltä ja työntekijöiltä, samanaikaisesti kun se ajaa erilaisia verojen ja maksujen korotuksia, julkilausumassa muun muassa todetaan. Etelä-Saimaan yhdistys esitti varajäsenen kutsumista liiton hallituksen kokouksiin myös varsinaisen jäsenen tilapäisen poissaolon sattuessa. Esillä oli liiton sääntöjen muuttaminen, mihin samalla sisältyi myös liiton nimen muuttaminen. Ylimääräisen liittokokouksen päätökset merkitsevät sitä, että liiton nykyinen johtokunta ja hallitus jatkavat ensi vuoden Imatran vuosikokoukseen asti, jolloin sääntömuutos tulee voimaan kokonaisuudessaan. Päätösvalta liitossa säilyy edelleen liittokokouksella.
Nimestä äänestettiin
Ylimääräisessä liittokokouksessa hallituksen esitys liiton uudeksi nimeksi oli Pintaurakoitsijat ry. Sääntömuutos ja Etelä-Saimaan esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Nimenmuutos olisi vaatinut määräenemmistön eli vähintään 58 ääntä, joten liitto jatkaa entisellä nimellä. Muilta osin uudet säännöt tulivat voimaan heti. Jäsenten toimikausia määrää ei rajoiteta. Oikealla liiton toimitusjohtaja Juha Helmijoki ja asiamies Kirsi Mäkinen.
henkilövalintoja. Keskustelussa Tampereen Maalarimestariyhdistys esitti sääntömuutosten hyväksymistä muilta osin paitsi nimen osalta. Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti myös julkilausuma, jos-
sa puututaan urakointia vääristäviin asioihin eli ns. Suurimmat muutokset ovat liiton johtokunnan lakkauttaminen, hallituksen supistaminen nykyisestä 20 jäsenestä 10 jäseneen ja hallituksen jäsenten valitseminen neljäksi vuodeksi kerrallaan. Edellisen kerran liiton nimestä äänestettiin Turun vuosikokouk-
sessa 2001. Liitto siis jatkaa entisellä nimellään.
Teksti ja kuva Pertti Laakkonen
vaussanoissaan Maalarimestariliiton puheenjohtaja Heikki Nurminen totesi käsillä olevan historiallisen hetken: - Sääntömuutoksilla tavoitellaan liiton toimintakyvyn selkeää parantamista. - Lainsäädännölliset toimet eivät auta ellei viranomaisten epärehellisen liiketoiminnan valvonta ole riittävää ja nopeaa. Tähän tehtävään on varattava riittävästi resursseja. Lisäksi puheenjohtajien neuvottelupäivät tulevat sääntömääräisiksi ja ne kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nimen muutoksesta äänestettiin. - Uskon näiden sääntömuutosten lisäävän liiton jäsenmäärää ja palveluja sekä tehostavan edunvalvontaa ja jäsenistön hyvinvointia, sanoi Nurminen. Asiassa on kolme pääkohtaa: nimimuutos, päätöksenteon helpottaminen sekä demokratian varmistaminen.
Väri ja Pinta 5/2009
7. harmaaseen talouteen. Lisäksi perustetaan vaalivaliokunta valmistelemaan muun muassa
A
Suomen Maalarimestariliiton ylimääräisessä liittokokouksessa äänestettiin liiton nimestä. Numerot olivat lähes samat kuin nyt eli 48 kannatti uutta nimeä, kun olisi tarvittu 54. Säännöt muuttuivat yksimielisesti, nimimuutoksesta äänestettiin, mutta tarvittavaa enemmistöä ei löytynyt. Äänestämässä liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen, vuoroaan odottaa Raimo Vilén Helsingin Maalarimestariyhdistyksestä, taustalla ääntenlaskijat Niko Perttula ja Tomi Oksanen
Tämä rakennus uudistettiin Koneen säätiön taiteilija-asunnoksi ja tunnetaan nyt nimellä "Residenssi". Saneeraustyö on ollut haastava. Uutuutena tällä kertaa oli restaurointi- ja saneerauskohteiden hyväksyminen kilpailuun. Talo itsessään on vanha, mutta se tuli uudistaa usean ihmisen mukavaksi asunnoksi. Näiden tarpeiden vuoksi talossa on osia ja ratkaisuja, jotka
ovat moderneja. Tästä
Irma Laukkasen ja Markku Hirvelän suunnittelemasta kohteesta enemmän Väri ja Pinta lehden seuraavassa numerossa.
Mukana myös ympäristötaidetta
Väri09-kilpailuun ilmoitettiin tällä kertaa myös useampia ympäristötaideteoksia. Tässä kategoriassa parhaana kunniamai-
V
ninnan sai LPR-arkkitehtien suunnittelema Saaren kartanon saneeraus Mietoisissa. Muuten valituilla väreillä ja maalityypeillä tiloihin on saatu 1800-luvun tunnelmaa. Arviointikeskustelussa palkintolautakunnan eri jäsenet toivat yli kolmasosasta töitä esille joitain ansiokkaita ominaisuuksia. Talossa järjestetään myös erilaisia tilaisuuksia, joten tarvittiin modernia koulutustilaa ja lattioita jotka kestävät kulutusta. Niistä ansiokkaimmaksi ja kunniamaininnan arvoiseksi arvioitiin Lutakon rantapuisto Jyväskylästä. Tässä kohteessa on vuonna 1927 valmistuneeseen taloon luotu kokonaan uusi väriilme sekä sisälle että ulos. Kilpailun järjestivät tälläkin kerralla Suomen Maalarimestariliitto, Helsingin Maalarimestariyhdistys ja Suomen Messut.
Teksti Lauri Niemi
äri09-kilpailun palkintolautakunnalla oli mieluinen haaste tutkia liki kolmeakymmentä kilpailutyötä, yhteensä lähes tuhatta digikuvaa. Väri09-kilpailu todisti
Väri on arkkitehtuurin nykypäivää
Väri09 järjestettiin nyt toisen kerran. Kyseessä on kokonaisuus, jolle ilmettä antavat aaltoileva nurmi ja sitä reunustava
8
Väri ja Pinta 5/2009. Värisuunnittelukilpailun päämääränä on edistää ja tuoda julkisuuteen hyvää suomalaista väriarkkitehtuuria. Tärkeä tilojen ilmeen luoja on aikakauteen sopivat tapetit. Yleinen taso oli korkea. Palkintojenjako tapahtui Väri ja Pinta 09 -messujen avajaispäivänä 7 .10.2009. Saneeratuista kohteista toinen huomiota herättänyt oli Kotkan Vuorelankulma. Residenssin ovat suunnitelleet arkkitehti Ola Laiho ja sisustussuunnittelija Assi Sandelin Arkkitehtitoimisto LPR:stä
Kuva: LPR Arkkitehdit Oy
Väri09-kilpailussa palkittuja suunnittelijoita. Alueen keskellä on kirkkaan punainen kiipeilymuuri, jonka pintaa piristävät eriväriset ulokkeet. Alueen kruunaa Marja Kolun suunnittelemat taideteokset Rastasoffa ja Aatamin puraisu, joista ensimmäistä voi kai pitää Suomen kauneimpana puistonpenkkinä. Kilpailussa jaettu kolmossija päätettiin antaa naapuritaloille, Kilterinkaari 2:lle ja Kilterinrinne
¬ Saaren kartanon sisustusta. Vasemmalta Matti Liski, Tiina Perälä, Anders Hedman, Mari Matomäki, Ulpu Tiuri, Essi Käppi, Jukka Lommi, Assi Sandelin, Ola Laiho, Ilmari Lahdelma, Niklas Sandås ja Claudia Auer. Kuva: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy
siniseksi värjätystä betonista tehty reunamuuri. Kilterinkaari 2:sta on tässä lehdessä sivulla oma artikkelinsa. Salien punamultavärinen katto herätti ihastusta palkintolautakunnassa. Kun Kilterinkaari 2 oli alueen ensimmäinen talo, näki Väri09:n palkintolautakunta erityisenä ansiona sen, miten hyvin Kilterinrinne 4 käytti hyväkseen naapuritalon antamia viitteitä. Talolla on kolme tunnusväriä, punainen, sininen ja vihreä. Näistä punainen ja sininen ovat täsmälleen samoja kuin naapuritalossa, aivan kuten Väri ja Pinta 5/2009 9. Kuva: Pertti Laakkonen
4:lle. Lutakonpuiston rannassa on kaksi Marja Kolun taideteosta: Sininen omena on nimeltään Aatamin puraisu ja saman taiteilijan Rastasoffa on taas Suomen kaunein julkiskaluste, joka houkuttelee istumaan päälleen. Ensimmäisen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki ja toisen Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri. Molemmat talot ovat Vantaan Kilterinrinteessä. Kohteen kokonaissuunnittelun on tehnyt Tiina Perälä Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:stä
Kilpailun voittajasta on tässä lehdessä oma
Kun saavutaan Kilterinrinne 4:n viereen avautuu ohikulkijan silmiin parvekkeiden seinäkkeiden kolmivärinen kaleidoskooppi. Suunnitteluun osallistuneessa työryhmässä olivat myös Juha Heino, Marko Santala, Teemu Halme (ulkopuoli), Tarja Suvisto (sisäpuoli) ja Marjo Korolainen (sisustus). Kilterinrinne 4:n ovat suunnitelleet arkkitehdit Ulpu Tiuri, Jukka Lommi ja Essi Käppi Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiurista. Ne toimivat viitteenä naapuritaloon ja alueeseen. Sen pääsuunnittelija oli Ilmari Lahdelma Arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäeltä. Kullekin asunnolle on valittu oma värinsä. Syntynyttä lopputulosta voi kutsua vaikkapa "hallituksi entropiaksi". Kuva: Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy
10
Väri ja Pinta 5/2009. Se toistuu asunnon ovessa, parvekkeiden tuulensuojalevyissä ja parvekkeen taustaseinässä. Kilpailun toisen palkinnon sai Arkkitehtitoimisto Auer & Sandås Tuomarilan päiväkodista. Värien toistoissa on myös pyritty välttämään jäykkää symmetriaa. Koska silmä yhdistää samanlaiset värikokonaisuudet massoiksi, ei mikään väriteema jatku kahta asuntoa pidempään vaaka-, pysty tai vinosuunnissa. Siinä on vuokralla Merimuseo, rajavartiomuseo ja Kymenlaakson museo. Värit myös yksilöivät eri asunnot. Tämä väritys toistuu talon molemmilla puolilla. Talon Kilterinaukion puoleinen julkisivu on värikkäin. Merikeskus Vellamo on Kotkan kaupungin rakennuttama ja omistama. Sen suunnittelussa on tavoitteena ollut ilmava, tasapainoinen ja kuitenkin värikäs lopputulos. Tästä työstä on oma artikkelinsa toisaalla tässä lehdessä.
Voitto Kotkaan
Kilpailun ensimmäisen palkinnon voitti Merikeskus Vellamo Kotkasta. kaava edellytti.
Väreillä monta roolia
Kilterinrinteessä väreillä on monta roolia
Näistä hyvä esimerkki oli helsinkiläiseen ensikotiin tehty sarja seinämaalauksia. Väri09-kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat arkkitehtijäsenet Pentti Kareoja ja Catarina Casagrande-Mäkelä, Helsingin Maalarimestariyhdistyksen edustajana Arto Lindvall, Väriteollisuusyhdistyksen edustajana Martti Kopisto ja Suomen Väriyhdistyksen edustajana Harald Arnkil. Kuva: Mainostoimisto Taivas Oy
Väri ja Pinta 5/2009
11. artikkelinsa.
Seinämaalaus "apinat": Tämä Gregoire Thomasin seinämaalaus ihastutti myös Väri09:n palkintolautakuntaa. Tämä projekti toteutettiin Mainostoimisto Taivaan johdolla. Kilpailun esittely löytyy internet-osoitteesta www.vari09.fi. Palkittujen ohella palkintoraati halusi tuoda esille taiteen ja värisuunnittelun yhdistämisen mahdollisuudet. Kilpailun blogia tullaan täydentämään palkittujen ja muutamien muiden kilpailutöiden esittelyllä. Lautakunnan äänivallattomana sihteerinä toimi Lauri Niemi kilpailutoimistoa hoitaneesta Kustannus Oy Hakkurista. Taideteos toteutettiin Mainostoimisto Taivaan tuella erääseen nuorten äitien ensikotiin
Vellamo vangitsi meren kimalluksen
Väri09-kilpailun voittaja oli Kotkaan valmistunut Merikeskus Vellamo. Kun muotoratkaisuksi valikoitui voimakas meren aalto, seuraava tavoite oli vangita meren väri. Lasielementteihin on painettu negatiivina meriaiheisia vanhoja kuvia. Kymenlaaksolaisesta rapakivestä tehty muodostelma johtaa katuliittymästä Vellamon pihalle ja jatkuu reunustaen rakennusta.
teista. Aallossahan tietyssä pisteessä ei ole pysyvää väriä, vaan auringonvalon aiheuttama kimallus muuttaa sitä kaiken aikaa. - Väri kuuluu jokaisen arkkitehdin työkalupakkiin, sanoo rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma. Seinien tulee olla rauhallinen tausta. Vellamossa kaikki mahdollisuudet käytettiin hyväksi.
Teksti Lauri Niemi Kuvat Jussi Tiainen
V
oittanut ehdotus oli nimeltään "Hyöky". Sen ulkopuolella on silkkipainetuista lasielementeistä tehty ulkopinta. Auringonpaisteessa nämä heijastuvat alkuperäisen
kuvan näköisinä takana olevaan julkisivuun.
Elävä ulkopinta
Vellamon ulkopinta on tarkoituksellisesti elävä ja katseen mukaan-
sa vievä. Vellamon sivuprofiili muistuttaakin nousevaa aaltoa, vaikkakin paljon lempeämpää kuin vuoden 2005 tsunami-filmeissä nähdyt. Tämä ilmiö on koetettu vangita kahdella eri elementillä. Tämä Merimuseon ja Kymenlaakson museon rakennusprojekti oli mahdollisuus, joka rakennuttajalle tulee eteen noin kerran vuosisadassa. Tammiviilupintainen. Ehkä se vaikutti ideaan. Kilpailun aikoihin Aasiassa oli tapahtunut tsunami-onnettomuus. Sisätiloilla on toinen tehtävä. Varsinaisissa museotiloissa näytteillä olevilla kokoelmilla ja niihin liittyvillä julisteilla tulee olla pääosa. Rakennuksen varsinainen julkisivu on tehty sinisistä, vihreistä ja valkoisista metallikase12 Väri ja Pinta 5/2009
Vellamo on kytketty Kotkaan kivikahlein
Se erottuu, mutta on värikylläisyydeltään tasapainossa isojen vihreiden pintojen kanssa. Vierailijoiden täytyy huomata myös toiminnan kannalta olennaiset paikat. Kotka on saanut mainetta upeiden puistojen kaupunkina. Talosta löytyy myös vartiomoottorivene VMV 11:n tunnus OGLM ja Tornatorin OFMX. Sisustaa taas hallitsee lämmin tammiviilu. Tarvittiin kolmas elementti, joka toimii visuaalisena siltana näiden kahden välillä. Kahvion asiakaspalvelutila taas on saanut voimakkaan punaisen tunnusvärin.
Ulkoseinässä näkyy silkkipainettujen lasien ja kolmen eri värisen seinälevyjen yhteisvaikutus. Museoiden perusnäyttelytilojen ovilla on omat tunnusvärinsä, Merimuseolla sininen ja Kymenlaakson museolla punainen. Limetinvihreä merkitsee siirtymistä viileiden värien ulkotilasta lämpimään sisätilaan.
Laivojen tunnuksia
Voimakkaat yhtenäiset väripinnat
voivat olla joillekin katsojille liikaa yhdellä kerralla. Miksi sisäänkäynnin voimakas limetinvihreä on Merimuseon tunnusväri, olin pohtinut. Värisuunnittelussa lähdettiin toisaalta ulkokuoren monista väreistä, joita kaikkia yhdistää kylmä ilme. Sisääntulon voimakas vihreä on myös haaste. korkea näyttelytila on molempien museoiden käytössä. Rakennuskokonainaisuuteen kuuluu myös kongressikeskus. Vellamo on herättänyt ansaittua huomiota ja sen tyylikäs sisäänkäynti on näkynyt monien lehtien kansissa ja muussa kuvituksissa. Sisääntulon vihreää pintaa koristaa laivojen vedenpintaa merkkaava Plimsoll-kuvio. Valittu vihreä kutsuu sisälle ja valmistelee vierailijaa rauhassa tutustumaan varsinaisiin näyttelyihin. Sinistä seinää koristaa s/s Tornatorin tunnuskirjaimet. Museon infopiste onkin siksi kokonaan väritetty voimakkaalla oranssilla. Koska Kymenlaakso on paitsi meren, myös kiven maakunta, on Vellamo kytketty kaupunkiin rapakivestä tehdyllä reunuksella, joka Väri ja Pinta 5/2009 13. Kummallakin museolla on omat perusnäyttelytilat, joiden seinät ovat mustat. Pintaa on kuitenkin elävöitetty. Sen auditorio on saanut tunnusvärikseen voimakkaan, mutta kuitenkin viileän ja rauhallisen sinisen. Ilmari Lahdelman mukaan tuo limetti ei suinkaan ole Merimuseon tunnusväri. Silkkipainetuista lasipaneeleista heijastuvat parkki Favellin miehistö tai Lavansaaren laivojen mastojen kuvat. Kymenlaakson rapakiveä on tuotu aivan museon seinän juureen, kun taas istutettu rantakaislikko viittaa rakennuksen meriteemaan.
¬ Sisätilojen hallitsevin väri tulee lämpimän sävyisestä tammiviilusta. Rauhallinen väritys ohjaa kaikkien tilassa olevien huomion etuosan puhujakorokkeelle tai valkokankaalle
Tunnustuksena työstään arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki on saanut Taiteen Suomi-palkinnon 2008, rakennustaiteen Suomi-palkinnon 1997 ja Chigago Athenaeum -palkinnon 2008. - Vellamo oli lähtölaukaus Kotkan kulttuurisatamaprojektille. Näin Vellamo näkyy pimeälläkin saman ilmeisenä kuin valoisalla. Yleensä julkisia rakennuksia voidaan korostaa muutamalla alhaalta ylös suunnatulla valonheittäjällä. Toimisto toimii laaja-alaisesti arkkitehtuurin kaikilla osa-alueilla. Pääsuunnittelijana hankkeessa oli Ilmari Lahdelma. Hän korostaa tällaisissa julkisissa rakennuksissa kävijöiden ja yleisön reaktioita, ne ovat ratkaisevia. Tavoitteena oli, että rakennuksella on oltava matkailullista vetovoimaa ja että se on sopiva satamaan. jatkuu aina alueelle tehtyyn katuliittymään saakka. - Kansainvälinen arkkitehtikilpailu hankkeesta käytiin 2004. - Vellamon ulkopuolinen värimaailma on täysin erilainen kuin sisällä. Vellamon tapauksessa rakennuksen pintaan olisi syntynyt niin paljon varjoja, että ilme olisi muuttunut ratkaisevasti. Tältä pohjalta haettiin voittajaa, kertoo Kotkan kaupungin tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen. ark-l-m.fi
14
Väri ja Pinta 5/2009. Projektissa on otettu myös asiantuntijoiden mielipiteet huomioon. Käyttä-
jät ovat löytäneet paikan ja pelkkää myönteistä palautetta Vellamosta on tullut, myhäilee Pehkonen tyytyväisenä. Värien käyttö oli yksi ratkaiseva tekijä voittajatyössä. Toimiston internet sivut ovat www. Kävijälle syntyy ensin mielikuva rakennuksen ulkopuolella, mitä sisäpuolella voisi olla odotettavissa. Osakkaat, professorit Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamäki ovat toimineet yhteistyössä vuodesta 1985. Kantasatamasta vapautuu tiloja, tilalle tulee kulttuuritoimintoja. Värisuunnittelusta vastasi työryhmä, johon kuuluivat Lahdelman lisäksi Juha Heino, Marko Santala, Teemu Halme (ulkopuoli), Tarja Suvisto (sisäpuoli) ja Marjo Korolainen (sisustus).
Oranssinen infotiski huomataan varmasti.
Onnistunut hanke
Teksti Pertti Laakkonen
Merikeskus Vellamon ilmoitti Väri09-kilpailuun Kotkan kaupunki eli hankkeen rakennuttaja. Rakennuksen poikkeuksellinen pinta oli haaste myös valosuunnittelulle. Ehdotuksia tuli 86 kappaletta. - Syyskuun loppuun mennessä Vellamossa oli vieraillut 163 000 henkeä. Merikeskus Vellamon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Sisällä on kuitenkin erilaista; tämä kiinnostaa ihmisiä ja saa heidät tulemaan Vellamoon. Toimisto on menestynyt monissa kansainvälisissä ja kotimaisissa arkkitehtuurikilpailuissa. Ilmari Lahdelma on pääsuunnittelijana vastannut värisuunnittelun päälinjoista. Pehkonen katsoo Vellamon värimaailman olevan
onnistunut: - Kaupungin edustajat osallistuivat hankkeeseen aktiivisesti, mutta kunnioitimme arkkitehtien näkemystä. Siksi valaistus toteutettiin sadoilla lasipaneeleiden taakse sijoitetuilla pienemmillä lampuilla. Myös museokeskuksen mahdolliseen laajentumiseen on varauduttu, sanoo Pehkonen tulevien vuosien hankkeista.
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy on perustettu vuonna 1997
Kuraeteiset ja wc-tilat on laatoitettu joko vihreäksi, keltaiseksi, siniseksi tai punaiseksi. Vuonna 2007 sinne alettiin kuitenkin rakentaa poikkeavaa ilopilleriä, uutta päiväkotia vanhan paikalle. leimmät värit isommille riehuntaikäisille. Värit korostivat myös talon muotoa. Auer ja Sandås lähtivät kuvaamaan tätä viiden - kuuden vuoden aikana tapahtuvaa muutosta ottamalla pihajulkisivun materiaaliksi 60x120 kokoiset Steni-levyt. Lasten leikkitilat on tarkoituksella jätetty hillityiksi. Rauhalliset siniset kuuluivat pikkulasten maailmaan, vil-. Se oli vaalea laatikko, jossa oli mustakarminen pitkä nauhaikkuna. Seinät ja lattia ovat valkeat. Sellaisenaan se sopeutui naapurustoon, mutta uudesta rakennuksesta haluttiin hiukan virikkeellisempää. Näin tilat antavat rauhalliset puitteet lasten leikeille
Teksti Lauri Niemi Kuvat Auer & Sandås Arkkitehdit Oy
uomarila Espoossa on kokonaisuutena tyypillinen mitäänsanomaton Helsingin seudun lähiö. Vanha rakennus edusti 60-luvun arkkitehtuuria. Sisemmällä väripinta-alat pienenevät naulakkokalusteiden sisäpintojen suuruisiksi. Uusi päiväkoti korvaa paikalla olleen vanhan, joka talossa ilmenneiden teknisten ongelmien takia jouduttiin purkamaan. Tuomarilan päiväkodin leikkipihan puoleinen julkisivu on koottu 60 x 120 cm värikkäistä laatoista. Lapsethan tulevat tarhaan noin 60 senttiä pitkinä ja ovat kouluun siirtyessään ehtineet kasvaa noin 120-senttisiksi. Tässä käsitteessä värit taas saivat saman roolin kuin vaikkapa urheiluseurojen puseroissa. Suunnittelijat saivat toiveeksi tehdä tarhasta "kodinomainen". Etualalla isompien lapsien punasävyinen alue.
Värikäs palapeli kuvaa lapsen kasvua
Tuomarilan päiväkoti sai toisen palkinnon Väri 09-kilpailussa.
rohkean värienkäytön yhdeksi ilmaisuvälineekseen. Arkkitehdit Claudia Auer ja Niklas Sandås olivat päättäneet ottaa 16 Väri ja Pinta 5/2009
T
Oma piha ja oma väri
Päiväkodin pihanpuoleiseen julkisivuun suunniteltiin kolme värimaailmaa: sininen/vihreä, keltainen/punainen ja punainen/ purppura. Kullekin ikäkaudelle tuli oma piha ja oma väri. Tuo sana koettiin hiukan liian monimerkitykselliseksi, onhan jokainen koti erilainen. Mutta asetetusta tavoitteesta jalostui käsite "Omaksi koettu". Talo on suunniteltu viidelle ryhmälle. Kun pihajulkisivuun tuli voimakas sahalaitakuvio, niin eri ryhmien omat sisäpihat ja sisäänkäynnit selkeytyivät. Väriteema jatkuu sisällä. Päiväkodissa on viisi ikäkausien mukaan jaettua ryhmää
Vilkkaamman kadun varrella julkisivu on lähes koko mitaltaan valkoinen, kuten paikalla aiemmin olleessa rakennuksessa. Ne jotka osaavat kävellä ja puhua, ymmärtävät myös värit ja muodot, ja osaavat hahmottaa paikkaa niiden avulla. Siinä päiväkodin johtaja näytti kuvia neljältä vuosikymmeneltä.
Leikkitilat ovat valkoisia. Tuomarilan päiväkoti on ollut käytössä nyt tasan vuoden. Näin lapsilla säilyy se sama oman paikan tunne kuin ulkonakin.
Väri toimii signaalina
Tuomarilalaiset eivät kuitenkaan katsele tätä leikkipihan värikästä julkisivua, elleivät lähde kävelylenkille talon ohitse. Talon yhteisessä leikkisalissa on toteutettu väriarkkitehtuurin yhtä mahdollisuutta: Väri toimii hyvin paikan signaalina. Viitteenä leikkipihan puolen värimaailmasta pienten lasten osaston kohdalla väriteema toistuu talon lävitse. Tilaan haluttiin jokin sellainen kuviointi, jonka avulla monta lapsiryhmää on helppo ohjata samanaikaisesti kukin omalle paikalleen. Palkitsevinta arkkitehtipariskunnan mielestä oli kuitenkin viime maaliskuussa järjestetty päiväkodin käyttöönottojuhla. ja luovalle toiminnalle. Tilojen ikkunoista näkyy kuitenkin polveileva julkisivu, jolloin lapsille syntyy oman paikan tunne.
Tuomarilan päiväkodin suunnitelleet arkkitehdit Claudia Auer ja Niklas Sandås.
Rauhallinen sinisten ja vihreiden seinä antaa turvallisen vaikutelman. Kun päästiin viimeiseen diaan ja viimeiseen repliikkiin "Ja nyt meillä on sitten tämä uusi talo...", niin 70 pikkulasta nähdessään heille tutuksi käyneen värikkään julkisivun nousi heti ylös huutaen "Jeeee...". Se on ehtinyt saada jo yleistä huomiota. palkinto yleinen arkkitehtuurikilpailu - Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston pajatilarakennus, peruskorjaus- ja muutostyö, 2004-2006 - Tuomarilan päiväkoti, 2006-2008 - Bomarsundin vierailukeskus, 2007- Suurpellon lastentalo, 2008-, 1. palkinto yleinen arkkitehtuurikilpailu Toimiston nettisivut löytyvät osoitteesta www.auersandas.fi
Väri ja Pinta 5/2009
17. Kyseinen kuvio ei liity mihinkään urheilulajiin vaan täyttää lastentarhan ohjaajien toivomuksen. Ohjaajien palautteen mukaan ratkaisu on toiminut erinomaisesti. Toimistossa on kaksi osakasta: Claudia Auer, arkkitehti SAFA ja Niklas Sandås, arkkitehti SAFA. Yritys on Arkkitehtitoimistojen liiton ATL:n jäsen. Toimisto on voittanut useita suunnittelukilpailuita. Sinivihreä-sävyinen ruudukko sopii tänne talon pohjoiselle puolelle hyvin, eikä vaikuta ollenkaan liian villiltä. Tämä on pienempien lasten aluetta.
Auer & Sandås Arkkitehdit Oy on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto, joka on perustettu vuonna 2000. Tuomarilan päiväkodista oli tullut heille oma talo. Ulkopuolen värileikki jatkuu kuitenkin omalla laillaan myös sisälle. Monitoimisalin lattia on vihreä ja siinä on selkeä kuviointi: ympyrän sisällä oleva neliö. Sen tärkeimpiä töitä ovat: - Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston lisärakennus 2001 - 2002, 1. Leikkitilojen ikkunat on suunniteltu siten, että niistä näkyy osa polveilevaa, värikästä ulkoseinää
Kaavoittajan ratkaisu oli edellyttää, että näissä reunakortteleissa oli varattava kahden prosentin osuus urakkasummasta taiteelle. Kun koko rakennuksesta tuli taideteos
Myyrmäki on yksi Helsingin seudun vanhoja 70-luvun tyylisiä lähiöitä. Kun oli tarvetta erottautua naapurista, väri valikoitui luonnolliseksi keinoksi. Hänen yhtiökumppaninsa Anders Hedman piirsi leijakuviot ja rytmitti ne rakennuksen runkoon. Sen etelälaidan näkymää on vuosikausia hallinnut entinen Imatran Voiman lähes musta ja massiivinen pääkonttorirakennus. Toisaalta asukkaille olisi hyvä antaa näköyhteys Kilterinmäen mäntyihin ja kallioihin. Lapsille halutaan varata turvalliset leikkipaikat. Kilterinkaaressa on kaksi kerrostaloa, joista toinen on senioritalo. Kilterinkaaren ympäristössä ja koko alueessa haasteita onkin. Kolmanneksi alueelle tulee hyvin monimuotoista asutusta. Talon kuvioinnin idea syntyi mielleyhtymästä. Näin alueen ilmettä antavaksi julkisivuksi jäi radanvartinen itäreuna ja se koilliskulma, mitä Imatran Voiman rakennus ei peitä. Se rajoittuu etelässä ja lounaassa Helsinkiin, ja pääkaupunkiseutulaiseen tapaan yhdyskatuja ei ole. Kilterinmäki on haasteellinen alue. Talon ulkonäkö syntyi yhteistyössä: Mari Matomäki oli talon pääsuunnittelija ja vastasi muotoratkaisuista. Muoto ja väri kulkevat rinta rinnan, toisiaan tukien. Kilterinmäen iskulause on "Vihreä portti Vantaalle". Alueen kaavaa laati helsinkiläinen arkkitehtitoimisto A-Konsultit. Rakennuttaja on ollut VVO ja taloissa on vuokra-asuntoja. Parhaillaan Myyrmäkeä täydennetään rakentamalla sen etelälaitaan 600 uutta asuntoa Kilterinmäen alueelle. Tämä näkyy mm. Kilterinaukio on pihakannella oleva rivitalonomainen pienkerrostalo.
Muoto ja väri rinta rinnan
Värit ovat kuuluneet aina luonnollisena osana Matomäen suunnitelmiin. Siksi syntyi idea tehdä koko talosta taideteos. Ennen uuden asuntoalueen suunnittelua sekä myyrmäkeläisten että alueella asioivien ihmisten mieltymyksiä tutkittiin. Alueen ensimmäisenä näkyvän rakennuksen, Kilterinkaari 2 ja samaan kortteliin kuuluvan Kilterinaukio 4 on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki, arkkitehti SAFA Mari Matomäki pääsuunnittelijanaan. Ei ole yhtä pysähdyskohtaa, jossa muoto on jo valmis ja sen jälkeen sitten suunnitellaan värit. Kilterinkaari on hyvin moniilmeinen talo. Viereisestä toimistokolossista olisi hyvä erottua. Kun naapuri oli isokokoinen, yksittäinen ja kuitenkin maisemassa pieneksi jäävä taideteos ei olisi riittävän vakuuttava tasapainottaja tekijä. Sen jälkeen Mari Matomäki väritti syntyneet kuviot. siinä, että autopaikat tulevat joko kallioluoliin tai alueen reunamille. Mari Matomäki kertoo, että hän aloittaa työnsä tutustumalla kohteen ympäristöön ja valokuvaa-
malla sitä. Miksi siis ei voisi syntyä talo, mikä olisi "Leijat Vantaan yllä". Kilterinkaaren kohdalla yksi ratkaiseva tekijä oli naapurikorttelin valtava, lähes musta rakennusmassa. Rakennusmassat on yhdistetty miljööpalkilla. Kjell Westö oli kirjoittanut kirjan "Leijat Helsingin yllä". Alueen ensimmäisenä näkyvä rakennus Kilterinkaari 2 sai Väri09-kilpailussa jaetun kolmannen sijan.
Teksti Lauri Niemi Kuvat Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy
O
sa Kilterinmäen asunnoista on valmiina ja loput on aikataulutettu valmistumaan vuonna 2010. Talon pohjaväri,
Kilterinkaaren leijakuviointi on arkkitehti Anders Hedmanin suunnittelema.
18
Väri ja Pinta 5/2009
Ne taas häipyvät taustaansa tummina talvi-iltoina kun talon ikkunat on valaistu.
Kuviot syntyivät rappauslaastilla
Kilterinkaaressa materiaalien omia
värejä on käytetty osana koko värisuunnitelmaa. Suurin osa julkisivun kuvioista
R
Tutustu mallistoihin ja tilaa mallipalat osoitteessa: www.karitma.fi. Siitä tulee ikään kuin iso kulmakivi koko rakennukselle. Toiset leijoista ovat tummemman punaisia. Eräs ala-
kerroksen leijakuvioista on toteutettu urapintaisilla tiilillä. ¬ Kilterinaukion työkaluvajat toistavat naapuritalon värejä hiukan kirkkaammin vivahtein.
tumman sininen muuttuu valaistuksen mukana. Osa kuvioista on vaaleankeltaisia ja ne erottuvat kaikissa valaistusolosuhteissa. Kesäaamuisin ja iltaisin pohjoisseinä hohtaa kirkkaana auringossa. Myös leijakuviot elävät. Päivällä se on taas varjossa ja saa huomattavan rauhallisemman ilmeen. Niinpä talon etukulma, senioreiden kokoontumis-
tila, on vuorattu mustalla kivellä
Asuntoreformikilpailun (1998) jaettu 3. 1960), arkkitehti SAFA 1989 ja Mari Matomäki (s 1964), arkkitehti SAFA 1991. Kilterinkaari 2 kanssa samaa korttelia jakaa erillinen asuntoosakeyhtiö Kilterinaukio 4, joka on myös Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäen suunnittelema. Julkisivun väriteemat on viety myös porraskäytäviin. Kilterinkaaren suunnitellut arkkitehti SAFA Mari Matomäki. Matomäen mukaan julkisivun tehneet rapparit olivat innoissaan saadessaan tällaisen muista poikkeavan haasteen. Kuitenkin värit voimakkuudeltaan eivät poikkea Kilterinmäen säilyvien isojen puiden ja kallioiden väreistä. Toimisto on perustettu 1995 ja se toimii Helsingissä. Oli tämän vuoden puupalkinto finaalissa. Talon, jonka jälkeen autolla tai kävellen kulkija alkaa ajatella olevansa kohta kotona. Toteutetut kohteet ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja paljon myös Ahvenanmaalla. Kilterinaukion rakennus on paikalla valettu, muurattu ja rapattu. Se on suunnitellut kymmeniä kohteita, etupäässä asuntoja ja erityisasumista. Vaikka rappaustyö näyttää kuvassa haasteelliselta, kaikki kuviot onnistuivat kerralla. Kilterinaukion rakennukset ovat matalampia, jolloin Kilterinkaaren
isommasta talosta on hyvät näkymät jäljelle jääneeseen metsämaisemaan. Kilterinkaari ei tunnu hyppäävän silmille, vaan tuntuu ikään kuin aina olleena kasvavan maasta. Valmistui kokonaisuudessaan 2004. Vuosituhannen vaihteessa onnistuneesti toteutetut Asunto Oy:t Porvoon Rantapuisto ja Länsiranta ovat johtaneet myös moniin uusiin projekteihin Porvoon seudulla. - Porvoon A-asunnot Oy/ talo 85 valmistui keväällä 2009. Voimakkaat viistot viivat voisivat häiritä orientaatiota. Sen sijaan värien rohkea ja tasapainoinen käyttö ovat luoneet Kilterinmäelle oman maamerkin.
Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:n osakkaina ovat Anders Hedman (s. Sen asuntokohtaiset ulkoiluvälinevarastot ovat kuin venevajoja saaristossa. Leijakuvioita sinne ei ole viety, sillä portaissahan jalan osuminen askelmalle 20 Väri ja Pinta 5/2009
katsomatta on tärkeää. Mutta sininen, keltainen ja tiilenpunainen toistuvat ja jokaisella porraskäytävällä on oma tunnusvärinsä. Kuva: Lauri Niemi
Kilterinkaari 2 on rakennus, josta on syntynyt uuden Kilterinmäen maamerkki.
saatiin aikaan tavallisilla värillisillä rappauslaasteilla. - As. Siistit reunat toki edellyttivät huolellisuutta. Toimiston internet-sivut ovat www.arkhm.com.. Esimerkkejä toimiston töistä: - Helsingin Diakonissalaitoksen Lastenkoti "Lapellas" Espoossa, valmistui 2007. Oy Helsingin Dolce Vita ja Merenneito, Herttoniemenranta. Myös tässä on käytetty paljon värejä. Näihin on ollut mahdollisuus toistaa naapuritalon taitettuja värisävyjä kirkkaampina vivahteina. Värien voimakkuus erottaa alueen pohjoiseen jäävästä vanhasta Myyrmäestä ja luo talolle oman persoonallisen ilmeensä. Tässä on käytetty paljon värejä. Viime vuosien arkkitehtuurikeskustelussa on puhuttu "Wau" -taloista. Sellainen tämä kohde ei ole, sillä talon muodosta huomaa, että toimivuus on ollut paljon tärkeämmällä sijalla kuin huomioarvo. sija ja toteutus