Väri ja Pinta 4/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 4 2010 Seiniin 100 tonnia kipsiä Koulutusta 80 vuotta Työhyvinvointiin kannattaa satsata Vuoden Maalausurakoitsija Asennustietoa laatoituksesta Musiikkitalo valmistumassa Porraskäytävän kunnostus Maalariverstas keskiajalta
OSASTOMME ON 3d11.. Kattavaa palvelua ammattilaisille hyödynnä tietopalvelumme, tutustu nettisivustoomme WWW.TIKKURILA.FI/AMMATTILAISET TULE TUTUSTUMAAN MEIHIN FINNBUILD-MESSUILLA 6.9.10
ilmestymisviikko 45 50 Seuraavassa lehdessä: kohdennettu jakelu suunnittelijoille FinnBuild-messuraportti tasoitteet ja liimat 5 6 Väri ja Pinta 4/2010 3. 26.11. 4sisältö 8 10 14 16 20 24 26 30 34 37 38 40 42 44 48 Sata tonnia kipsiä seiniin Monipuolista pintaurakointia Työhyvinvointiin kannattaa satsata Maskaritreffit seitsemännen kerran Porraskäytävä kunnostettiin Ratapäivä Loimaalla Isot laatat kiinni Musiikkitalo valmistumassa Vaativaa metallimaalausta Paperipäällysteinen metallilista kipsilevykulmiin Raum o ain Raum Maalariverstas keskiajalta Habitaren kävijämäärä kasvoi 80 vuotta maalausalan opetusta Maalariksi 40 vuotta sitten Helsinkiläiskerrostalon porraskäytävä kunnostettiin. Sivu 20. ¬ Pitkäniemen vanhojen rakennusten julkisivut Nokialla ovat Museoviraston suojeluksessa. Rakennuksissa tehdään remonttia, jossa sisäseiniin käytetään kipsilaastia. ¬ Se mitä tässä tehdään, voi jäädä epäselväksi, mutta sivuilta 16-18 löytyy vastaus. Sivu 8. Vakiopalsta 5 6 49 70 71 72 76 78 Pääkirjoitus Lukijalta Uutiset Lukijakisa Ristikko Pintaurakoitsijoiden jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset Palveluhakemisto Kansikuva: Helena Kujala Lehti ilmestyy 2010 nro aineistopäivä 22.10. Isosta aulasta noustaan muutama porras tasanteelle, josta pääsee hissiin. Kadulta ala-aulaan tultaessa avautuu tällainen näkymä
Oiva on asiallista ja helppoa työstettävää." TM Rakennusmaailma 3/2010 Maailman suurimmalta maalinvalmistajalta Akzo Nobel Coatings Oy www.akzonobel.fi www.sadolin.fi. TM Rakennusmaailman 3/2010 testivoittaja Sadolin Oiva Kombi J · valmistasoite kipsilevyjen tasoitukseen ja nauhoitukseen · kombitasoitteena sopii sekä saumanauhan kiinnittämiseen että viimeistelyyn · nopea käyttää · helppo hioa "Vertailun voittaja sai testiryhmältä jo työkokeissa sen verran kehuja, ettei maahantuojan tarvitse nimivalintaansa häpeillä
Puheissa asia tulee esille eli se ymmärretään. Pintakäsittelyurakoitsijan aikatauluihin kohdistama arvostelu ei asiaa korjaa muuta kuin ehkä yksittäistapauksissa. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Akzo Nobel Coatings Oy 4 ja 31 Ardex Oy 41 Basf Oy 51 Betton Oy 43 Coloria Oy 20 Duuri Oy 65 Fescon Oy 27 Heikki Haru Oy 13 Imu-Tec Oy 39 Kehittämiskeskus Oltermanni 19 Kehävalvonta Oy 53 Keskinäinen vakuutusyhtiö Etera 29 Kiilto Oy 11 Knauf Oy 29 Konekor Oy 39 Maalarimestarien Oy 84 Machinery Oy 49 Mahikor Oy 59 maxit Oy Ab 23 Motoral Oy 51 Nanten Oy 25 Nestori-Tuote Oy 18 Pohjolan Maalarit Ky 67 Puwimex Oy 17 Ramirent Finland Oy 15 RTV-Yhtymä Oy 83 Saumalaakso Oy 33 Suomen Messut 47 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 21 Suomenlinnan hoitokunta 63 Sto Finexter Oy 57 Tapkor Oy 49 Teknos Oy 7 Tikkurila Oyj 2 Tremco illbruck Export Ltd 35 Pääkirjoitus 4 Aikaa ei ole P intakäsittelytyöt rakennuksilla tehdään työmaan alkaessa valmistua. Tai paremminkin sen puutteesta. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 93. Silti aikataulu harvoin joustaa, vaan valmista pitää tulla siinä ajassa kuin on aiemmin sovittu. pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 4/2010 5. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Urakoitsijat yleensä yrittävät tehdä sitä mitä tilataan. Samalla jatkuu vuodesta toiseen keskustelu rakentamisen laadusta. Pinnat ovat ne, jotka näkyvät joka päivä rakennuksen käyttäjälle. Urakoitsijat ovat usein tästä asiasta hiljaa. Seurauksista monet ovat kaikille tuttuja, esimerkiksi kosteusongelmien taustalla usein on juuri kireä aikataulu. Tekojen tasolle ymmärrys harvoin siirtyy. Hyvin ja laadukkaasti tehdyt pinnat saattavat olla jopa rakennuksen myyntivaltti. Kyse on laajemmasta asiasta, ei ainoastaan pintakäsittelytöistä, vaikka niihin aikataulujen kireys saattaa vaikuttaa kaikkein eniten. Jo alun perin kireitä aikatauluja pyritään ottamaan kiinni rakentamisen loppuvaiheissa. Asiaan pitäisi puuttua koko rakennusketjussa. Erityisesti tilaajan ja rakennuttajan pitäisi muuttaa käsityksiään rakennusaikatauluista. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Tästä syystä tuntuukin merkilliseltä, että vuodesta toiseen juuri pintakäsittelyurakoitsijat joutuvat tinkimään omista aikatauluistaan. Työtä ei pääse aloittamaan, kun aiemmat työvaiheet ovat kesken tai niitä joudutaan korjailemaan. Ei ole vaikeaa löytää sellaista urakkasopimustilaisuutta, jossa tilaajat ja rakennuttajat ylpeänä kertovat, kuinka pian rakennus valmistuu. Tästä mahdollisesti tuleva hyöty ei näytä useinkaan siirtyvän työn laatuun, vaan pelkästään lyhentyvään rakennusaikaan. Kun aikaa ei ole, laadukas ja hyvin tehty pinta voi jäädä saavuttamatta. On tietysti totta, että uudet rakennusmateriaalit ja osin menetelmätkin saattavat lyhentää rakennusaikatauluja. Työtä ei ehditä tehdä kunnolla eikä pintoja ehditä kuivatella, kun aikaa siihen ei ole
Turun pojat laittelivat telttansa kaupungin keskuspuistoon ja mopot siihen ympärille, ala nyt sitten etsimään leiripaikkoja siihen aikaan. Me muut tallusteltiin lähimpään hotelliin. Alustavia matkavaihtoehtoja oli monia, mutta lopulta pohjoinen voitti. Aurinko paistoi ja porot hymyilivät tienvarsilla. Meidän ja muidenkin matkalla olleiden pyörät toimivat moitteettomasti koko reissun ajan. Jäämeren rannikkoa mukaillen moottorihevosemme nuolivat kilometrejä. Vaasassa hypättiin pizzakeisarin RG-Line -laivaan ja sillä Ruotsiin Uumajaan. Perjantai-ilta tutustuttiin paikallisiin ruoka- ja juomapaikkoihin. Päätimme ajaa Suomeen takaisin käsivarren kautta. Siellä söimme paikallista ruokaa eli Japanin kapakassa sushia ja joimme torilla niin edullisia 8 euron kaljoja - Norja on edullinen maa... Siellä tietty Joulupukin maahan, ja pukille kertomaan kuinka kilttejä olemme olleet joten pukki lupasi lahjoja myös ensi jouluna. 250 neliötä kaikilla herkuilla. Maisemat olivat aivan mahtavat, kuten varmaan arvaattekin. Siellä oltiin perillä klo 23.30 Suomen aikaa. Vastassa Jari (oik.) ja Janne. siirtää se koko rautamalmivuori muualle, aivan pikkuinen homma on meinaan sen kokoinen kasa. Sunnuntaiaamuna klo 09.15 pyörät käyntiin ja niin lähdettiin ajamaan länsirannikkoa pitkin Vaasaan. Torstai kun koitti, niin fillarit pärähtivät käyntiin klo 06.00!!! Suomen aikaa - ja matka jatkui. Lauantai-iltana ajoimme pyörät yöjunaan ja sillä puksutettiin takaisin Helsinkiin, jossa kasin aikaan aamulla. Prätkällä Norjaan Olen kirjoitellut muutaman vuoden ajan lukijoille tekemistämme moottoripyöräretkistä. Siellä muuten meinataan Tästä se sitten taas alkoi: Kustaviin alkoi heinäkuun lopussa kokoontua pikkuhiljaa pyöriä ja kuskeja. Kello oli jo sen verran kun rantauduttiin, että päätettiin ajaa putket kuumana yhdellä istumisella Skellefteån kaupunkiin. Satoi saakeli joten pyörät käyntiin ja ajettiin Rovaniemelle. Keskiviikkona lähdettiin painamaan taas kohti pohjoista siis suuntana Norja. Yhyyyy... Lopulta päädyimme aikamoisen kiertelyn jälkeen Norjan seitsemänneksi suurimpaan kaupunkiin Tromssaan. Lauantaina alkoi loppumatka häämöttää. Uusia retkiä jo suunnitellaan, sillä pääasia elämässä on....lähteminen!! Terveisin Jari Grönberg Maalaustarviketukku Grönberg & Palomaa (gp.jari@kolumbus.fi) ja Janne Lahtinen HAFA/Westerbergs kylpyhuonekalusteet (janne.lahtinen@ westerbergs.com) 6 Väri ja Pinta 4/2010. Tiistaina ajoimme rautamalmikaupunki Kiirunaan, jossa järjestimme osanottajille Biliskilpailut ja voittajaa juhlittiin sitten ankarasti mutta kohtuudella... Perjantaina mietittiin että mihin sitten. Kilometrejä tuli kaikkiaan noin 2 500. Todella hienoa!! Mahtavat maisemat ja hyvä keli tekivät sen, että päätimme ajaa suoraan Leville saakka. Ilma oli jäämereltä tulevan ilmavirran takia tällä kertaa hiukan viileä ja sateinen, mutta se ei iloista matkamiestä haitannut. Minulla oli matkalla Honda 1000 CBF ja Jannella Suzuki Intruder 800. Ruska ei vielä kolkutellut ovea, mutta porukkaa oli rinteen juurella muutenkin riittävästi. Muutama jo ehti soittamaan ja kyselemään, että tuleeko juttua lehteen. Laivassa myytiin tietty kotipizzaa... No, tässä jälleen yksi matka, joka tehtiin tänä kesänä. Sellaista hauskuutta kokee vain moottoripyörän selässä. No, saunan ja poreammeen jälkeen sitten Sorsakoskea kuuntelemaan. Levillä odotti todellinen yllätys kotijoukot olivat hommanneet matkamotoristeille mökin tai siis luksuslinnan. Matkatoimisto Neitsytmatkat (Jari & Janne) kiittävät kaikkia mukana olleita ja matkalla tapaamiaan ihmisiä ja toivottavat kaikille varsinkin motoristeille - mukavaa alkavaa syksyä. Iso kiitos oli paikallaan. Lauantaina 31.7 kokoonnuttiin Kustaviin, jossa laitettiin sauna tulille, uitiin ja grillailtiin. Sellaisia monen sadan metrin kanttauksia vuorten ja kukkuloiden välissä
Ryhdy sisustamaan ja osallistu kilpailuun osoitteessa www.teknos.fi/biora. Kansi on tiivis myös uudelleen suljettuna. Maailman helpoin tapa sisustaa Teknos Biora on helppo ja hajuton sisämaalisarja, jonka avulla luot kodillesi nopeasti uuden ilmeen. Biora-sarjan 3 litran pakkauksien Easy Open -kansi voidaan avata ja sulkea näppärästi ilman työkaluja
Se säästää neljästä viiteen työvaihetta, koska pohjarappaukset, täyttörappaukset ja hiontavaiheet jäävät välistä kokonaan pois. Menetelmää käytetään Keski-Euroopassa paljon yleisemmin kuin meillä. Korjausurakka alkoi mittavilla purkutöillä, jossa vain tiilirunko jäi pystyyn. Se on järkivalinta, joka sopii erinomaisesti epätasaiselle kalkkisementtipohjalle, sanoo eläkevakuutusyhtiö Varmaa edustava työmaavalvoja Veijo Kohonen. Pitkäniemen mielisairaala-alue rakennettiin Pyhäjärven ympäröimään niemeen 1800-luvun lopulla. Useimpiin kivitaloihin lisättiin kolmas kerros vuonna 1957. Alkuperäissuunnitelmien mukaan sisäpuolen seinät piti rapata, mutta menetelmä vaihtui Kohosen ehdotuksesta kipsin hiertämiseen. Talo oli ehtinyt vaurioitua seistyään edeltävät kahdeksantoista vuotta kylmillään. Viimeistely hiertosienellä jättää rosoisen ja elävän pinnan. Pitkäniemen rakennuksen 15 pitäisi ehtiä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kolmannen kerroksen sai tällöin myös rakennus numero 15, jonka uusin peruskorjaus käynnistyi joulukuussa 2009. Suomessakin sillä on satavuotiset perinteet, mutta pitkän tauon jälkeen uusi läpimurto ta- 8 Väri ja Pinta 4/2010. Esperi Care muutti puolivalmiin korjauskohteen ylimpään kerrokseen jo syyskuun alussa. Pitkäniemen seiniin sata tonnia kipsiä Yksi Nokian Pitkäniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista saa sisäseiniinsä vanhanajan kipsihierteen. Teksti ja kuvat Helena Kujala K Kipsi säästää aikaa ja vaivaa. Lisäksi työ sujuu pölyttömästi, sillä kipsi ruiskutetaan seinälle märkänä
Sen jälkeen korjaustyöt ovat jatku- neet toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Tuolloin kaikki Lapinniemen tehdaskiinteistöjen sisäseinät käsiteltiin kipsillä, Kohonen kertoo Ronskilla kädellä Epätasainen tiilimuuraus on kipsille otollinen alusta. Kipsi toimii siis toisin kuin tavallinen tasoite, jolla pyritään mahdollisimman ohueen levitykseen. Pitkäniemen seinien pinnoituksesta vastaa nokialainen PMKMaalaamo, josta Pitkäniemen seinätöihin lähtee parhaimpina päivinä täysi tusinallinen väkeä. Ennen levitystä seinät hiekkapuhalletaan, imuroidaan huolellisesti ja primeroidaan riittävän tartuntapinnan aikaansaamiseksi. Ville Hell hoitelee konetta, jolla kipsimassa ruiskutetaan. Timo Salolle tulee hiki kun hän levittää kipsiä seinälle. pahtui Tampereen asuntomessuilla vuonna 1990. Kipsin menekki yllätti aliurakoitsijan. Ylin kerros sekä kellaritila valmistuivat ja luovutettiin sopimuksen mukaan Esperi Caren käyttöön jo syyskuun alussa. Skanska on laskenut peruskorjausurakan hinnaksi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Rakennuksen numero 15 urak- ka toteutetaan KVR-mallilla eli kokonaisvastuurakentamisena. Tyven on ollut mukana myös kolmessa aikaisemmassakin Pitkäniemen peruskorjauskohteessa, mutta niissä seinät käsiteltiin tavallisilla tasoitteilla. Kuivumisen jälkeen päälle telataan pohjasekä himmeä pintamaali. laamon toimitusjohtaja Markku Tyven. Laskin, että 70 tonnia kipsijauhetta riittää, mutta määrä nousee ainakin sataan tonniin. Ikkunasmyygien oikaisuun upposi tavaraa oletettua huomattavasti enemmän, kertoo PMK-Maa- ¬ Kuviot on hierretty märällä sieniliipalla. Pääurakoitsijana toimii Skanska, kiinteistön omistaa Varma ja rakennuksen vuokralaiseksi tulee hoivapalvelukeskus Esperi Care. Sitä levitetään seinille vähintään kahdeksan millin paksuudelta. Rakennukseen valmistuu yhteensä 77 asukaspaikkaa erityishoivaa tarvitseville asiakkaille kuten mielenterveyskuntoutujille ja dementikoille. Kipsiä toimitetaan työmaalle Maalarimestarien Tampereen liikkeen varastosta satoja lavallisia. Väri ja Pinta 4/2010 9
Aivan kouluttautumatta hän ei kuitenkaan maalariksi ryhtynyt: - Paikallinen kerhoneuvoja etsi täällä Parikkalassa 1962 poikia maalauskurssille. Valinta julkistettiin liiton vuosikokouksessa huhtikuussa Imatralla. Vuoden maalausyritys valittiin nyt seitsemännen kerran. Menin kurssille,. Maalausliike Jorosen työkanta käsittää monipuolista rakennusten pintaurakointia julkisivusaneerauksista lattianpäällystyksiin ja laatoituksiin uudis- ja korjaustyömailla perinteisten maalaustöiden lisäksi. 10 Väri ja Pinta 4/2010 M Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen aalausliike Joronen Oy:n toiminta alkoi jo vuonna 1971, kun nykyinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Lauri Joronen perusti oman toiminimen. Suomen Maalarimestariliitto ry) tämän vuoden valinta Vuoden maalausyritykseksi kohdistui Maalausliike Joronen Oy:öön Parikkalasta. Kerimäen puukirkon ulkopuolen maalaustyöt 2009 oli vaativa työ, josta Maalausliike Joronen suoriutui hyvin. Tässä Jani (vas.) ja Lauri Joronen työtä varten tehdyillä telineillä noin 40 metrin korkeudessa. Vuoden maalausyritys Maalausliike Joronen Oy Monipuolista pintaurakointia Pintaurakoitsijat ry:n (ent
Kerimäen puukirkko ja kellotapuli kesällä 2010. - Meillä sukupolvenvaihdos onnistui hyvin, mutta yleisesti sanoisin, että kyllä se voisi olla helpompi ja yksinkertaisempi toteuttaa. Paperityötä on tullut lisää, byrokratiaa on melkoisesti. Nyt ymmärretään yritysten työllistävä vaikutus ja yrittäjiin suhtaudutaan myönteisesti, sanoo Lauri. .o.lya.ma.t.o.n Super x DF VAALEA SANEERAUSLAASTI 30 % riittoisampi 15 kg = 7-10 m Erinomainen joustavuus (S1) ja tartuntalujuus (C2) sekä C2S2 -luokitus Kiilto Fixbinder lisäaineella Soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön Myös marmorille, lasimosaiikille ja luonnonkivelle ST FRE E DU ST FR DU EE FR EE DU T www.kiilto.com. Vuonna 1986 toiminimi muuttui kommandiittiyhtiöksi ja 2001 osakeyhtiöksi. - Kyllähän näihin töihin ja alaan kasvoi kiinni, muita vaihtoehtoja ei oikein tullut mietittyäkään, sanoo Jani. Tavoitteena pitäisi aina olla yrityksen toiminnan turvaaminen ja jatkuminen, korostaa Lauri Joronen. Siitä asti olen ollut ensin kesät ja sitten jatkuvasti näissä töissä. - Olisikin muuten mukava tietää, onko nykyisen Pintaurakoitsijat ry:n jäsenenä ketään tuolla Paimion kurssilla ollutta. Siitä se sitten lähti. - Joskus tuntuu, että mennään äärimmäisyydestä toiseen, sanoo Lauri ja viittaa rakennusalalla ole- P uutuus! . Aiemmin myös lattianpäällystystöitä, lähinnä parkettiasennuksia, tehtiin enemmän kuin nykyään. Yrittäjän arvostus kasvanut Jani Joronen (37) vetää nyt yritystä, jonka toimintaan hän tuli mukaan jo ennen kouluun menoa. Ehkä nyt tehdään enemmän julkisivusaneerauksia. . Silloin toteutettiin myös sukupolvenvaihdos, kun perheyrityksen pääomistajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Laurin poika Jani Joronen. Hän on käynyt ammattikoulussa rakennuslinjan sekä kouluttautunut myöhemmin maalarimestariksi. Lisäksi erilaisia velvoitteita on tullut paljon, lisää Jani. Aiemmin yrittäjää ei juuri arvostettu, melkein huijareina pidettiin kaikkia. Paikalla vuosittain vierailevat kymmenet tuhannet matkailijatkin huomaavat kirkon uuden maalipinnan. ST FRE E DU S jota seurasi sitten saman vuoden vappuna jatkokurssi Paimiossa. - Jani oli jo 6-vuotiaana vetämässä maalia seinään, välillä äitiMarjakin oli työssä mukana, Lauri Joronen naureskelee. - Yrittäjän vastuu on kyllä kasvanut viime vuosina paljon. Tätä kurssia veti maalarimestari. Yritysmuodon muutokset eivät tehtäviin töihin juuri vaikuttaneet: - Työkanta oli suurin piirtein samankaltainen silloin kuin on nykyäänkin. - Kurssin jälkeen menin sitten täkäläiseen maalausliikkeeseen töihin. Vuonna 1971 perustin oman toiminimen, jolla parhaimmillaan oli yli 20 henkeä töissä. Olin silloin vasta 16-vuotias, vaikka jatkokurssille olisi pitänyt olla 18-vuotias, muistelee Lauri Joronen. - Ensimmäisen koko kesän taisin olla maalausliikkeen töissä, kun siirryin yläasteelle. Niin isä- kuin poika-Jorosellakin on selkeät näkemykset yrittämisestä ja yrittäjyydestä: - Yrittäminen rakennusalalla on muuttunut näiden vuosikymmenien aikana
- Viime aikojen näkyvin on tietysti ollut viime vuonna Kerimäen puukirkon ulkopuolen maalaustyöt. Ehkä se kertoo jotain asiakkaiden luottamuksesta, arvelee Jani. - Tietysti lakeja pitää noudattaa, painottaa Jani. "Oikoa ei saa" Rakennusalan ongelmana Jani Joronen näkee tällä hetkellä erityisesti harmaan talouden ja suoranaisen talousrikollisuuden. Rehellinen on oltava puolin ja toisin. Merkittäviä työkohteita Maalausliike Jorosella on ollut vuosien mittaan useita, muun muassa useita kirkkoja. Yritämme pitää huolta henkilökunnastamme ja järjestää muutakin yhteistä kuin työ. Vaikka talviajat ovat hiljaisempia, niin ensi talvelle on jo muutamia työkohteita tiedossa, arvioi Jani Joronen lähitulevaisuutta. Varsinkin saneeraustöitä on aiempaa enemmän. - Pitäisi muistaa, että hyvää ei halvalla saa, muistuttaa Lauri. Asiakkaat luottavat Vuoden maalausyrityksen valin12 Väri ja Pinta 4/2010 nassa painoivat tuomariston mukaan muun muassa maalausliike Jorosen toimiva asiakasyhteistyö, henkilöstön hyvä hoito ja merkittävien maalaushankkeiden läpivienti. Kilpailu on hyväksi, kunhan kaikki ovat samalla lähtöviivalla. Lauri Joronen korostaa sitä, että työt pitää tehdä työselitysten mukaan: - Oikoa ei saa. Lisäksi muunkin kuin hinnan pitäisi olla perusteena urakoitsijoita valittaessa, Jani toteaa. - Hyvä henkilökunta on tietysti yrityksen voimavara. Vuonna 1912 perustetun liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 245 miljoonaa ja palkkasumma noin 80 miljoonaa euroa. Nyt seitsemännen kerran myönnetyn tunnustuksen avulla liitto haluaa herättää keskustelua hyvästä urakointitavasta ja kehittää pintakäsittelytyön laatua. - Pitkäaikaisia asiakassuhteita meillä on paljon, osa on kestänyt kymmeniä vuosia. - Yrityksen pitkän ja laadukkaan toiminnan tuoma hyvä maine asiakkaiden keskuudessa on auttanut myös taloudellisesti huonoina aikoina. Tiedotustilaisuudessa mukana olivat yrityksen toimitusjohtaja ja pääomistaja Jani Joronen (oik.) ja hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustaja Lauri Joronen. viin moniin velvoitteisiin, esimerkiksi erilaisiin kortteihin. Vuoden maalausyritys 2010 tunnustus julkistettiin huhtikuussa Pintaurakoitsijat ry:n (ent. - Ammattitaitoisesta työvoimasta on kesäisin pulaa, mutta isoja ongelmia ei vielä ole ollut. Tuomariston muodostivat tänä vuonna Kari Hiltunen Suomen Yrittäjistä, Arto Mannonen Väriteollisuusyhdistyksestä, Tomi Oksanen ja Pentti Virtanen Suomen Maalarimestariliitosta sekä Risto Pesonen Rakennusteollisuus RT:stä.. Mikä valinta? Vuosittain jaettavaa Vuoden maalausyritys -tunnustusta varten Suomen Maalarimestariliitto seuloi läpi jäsenyrityksensä, joissa työskentelee yli 3 000 pintakäsittelyalan ammattilaista. - Lisäksi pidämme silloin tällöin saunailtoja, olemme käyneet risteilyillä ja ajamassa kartingia. Suomen Maalarimestariliitto ry) vuosikokouksessa Imatralla. Talviajathan näillä seuduilla ovat hiljaisempia, mutta yritämme pi- tää ydinporukan silloinkin töissä, Jani Joronen toteaa. - Tulevaisuuden näkymät eivät ole huonot, kesäisin töitä kyllä riittää. Molemmat korostavat myös sitä, että hinta-laatu suhteen on oltava kohdallaan. Muista isommista töistä voisi ehkä mainita raja- ja merivartiokoulun maalaustyöt Imatralla. - Puheiden ja tekojen pitäisi vastata toisiaan myös alan isoilla firmoilla. Meillä on erilaisia urheiluharrastuksiin liittyviä tilaisuuksia, muun muassa keilailua, sählyä ja salivuoroja. Viime vuoden liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa eli yritys on alalla keskisuuri. Työntekijöitä on keskimäärin vajaat 30, enimmillään yli 40. Maalausliike Joronen Oy:n työt keskittyvät Parikkalaan ja lähiseudulle, lähinnä Imatralta Savonlinnaan ulottuvalle alueelle. - Halvimman hinnan ei aina pitäisi ratkaista urakkaa - eikä hinnalla nykyään voi välttämättä edes kilpailla, aina löytyy joku, joka tarjoaa halvemmalla. Yrityksen henkilöstön vaihtuvuus onkin pientä, talosta löytyy yli 30 vuotta olleitakin
Tervetuloa! Ammattirakentajan ratkaisut MAPEI laatoitustuotteet ja vedeneristeet WEDI rakennuslevyt ja -ratkaisut FILA puhdistus ja suoja-aineet Ammattilaisen työkalut. Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. (09) 8780 341 f. Osastollamme 6 h 49 järjestetään työnäytöksiä päivittäin. (09) 8780 3425 www.heikkiharu.fi Tule tutustumaan ratkaisuihimme FinnBuild 2010 -messuille
Tuloksia ja tulosta syntyy paremmin Työhyvinvointiin kannattaa satsata Oli sitten kyse työntekijästä, työnjohdosta tai yrittäjästä, työssä jaksamisella on suuri merkitys. Toiminnan tulee näkyä viivan allakin. Tähän pyrki vaikuttamaan SuomiMies-hankekin, jonne myös naiset ovat tervetulleita! - Lisäksi uusi sukupolvi tulee aivan toisista lähtökohdista, asenteet ovat toisenlaisia, sitoutuminen työhön on erilaista kuin ennen. Esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisellä työhyvinvoinnin kehittämistä on helppo perustella. Järjestämme asiakasyritystemme esimiehille ja avainhenkilöille koulutusta eri paikkakunnilla. Tästäkin syystä esimiestyö on muuttunut eikä vanhaan aikaan ole paluuta. Yrityksen tahtotila ratkaisee, kuinka laajasti edetään. Suhtautuminen näihin asioihin on muuttunut: - Aiemmin lainsäädäntö ohjasi toimintaa eli asioita katsottiin työturvallisuuden näkökulmasta. Maalaus- ja lattianpäällystysalalla suurin osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria. Tiina Holappa muistuttaa pkyritysten rakenteesta: - Useimmilla ei ole mitään henkilöstöosastoja hoitamassa tällaisia asioita. Sillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin ja valtava merkitys varsinaisesti yrityksen toimintaan. kin maalausalalla: - Naiset suhtautuvat esimerkiksi liikuntaan toisella tavalla kuin miehet. Kun keskeiset kehittämiskohteet on valittu, pitää tavoitteiden myös olla mitattavia. Ilmapiirin pitää olla positiivinen, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Ari Pöntinen. Eteran työhyvinvointiohjelmaan kuuluu muun muassa työhyvinvointitutkimus eli tilanteen kartoitus, suunnitelma ja tarvittavien toimenpiteiden luominen sekä seuranta. Työhyvinvoinnin kehittämistä ja seurantaa helpottaa vertailuaineisto, jota Eteralta löytyy myös toimialakohtaisesti. - Meillä näihin asioihin on kiinnitetty huomiota alusta lähtien. Tiina Holappa muistuttaa myös naisten suuresta osuudesta varsin- 14. Mittareita on seurattava säännöllisesti eli seurantaa pitää tehdä aina. Yrityksen tahtotila ratkaisee Tiina Holappa korostaa yhteistyön merkitystä: - Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtuu aina yhteistyössä yrityksen kanssa. Meiltä kysytään esimerkiksi oppaita ja erilaista materiaalia, samoin kartoittamista kysytään yhä enemmän, Holappa toteaa. Työhyvinvointi onkin olennainen osa yrityksen toimintaa, joka näkyy myös "viivan alla" . - Nyt 2000-luvulla tilanne on muuttunut. Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta; oman vakituisen henkilöstön on voitava hyvin ja viihdyttävä työssä, kun resursseja on niukalti. Työhyvinvoinnissa tärkeää on myös yrittäjän itsensä hyvinvoinnista huolehtiminen, ei vain työntekijöiden, Tiina Holappa sanoo. Pöntisellä puheet teoiksi Maalausliike Pöntinen Ky:lle Mikkelistä tehtiin Eteran työhyvinvointitutkimus alkuvuodesta. Etera on tässä luonteva kumppaVäri ja Pinta 4/2010 ni, koska meillä on paljon pieniä yrityksiä asiakkaana ja tunnemme pk-yritysten arjen. - Etera-Opisto antaa tukea esimiestyöhön. Tuloksia ja tulosta syntyy, jos työssä viihdytään. Työhyvinvoinnilla näihin asioihin voidaan vaikuttaa. Myös hyvät palveluntuottajat vievät hyviä käytäntöjä yrityksiin. Työhyvinvointiin pitäisi silti kiinnittää huomiota. Yrittäjät ja yritysjohto näkevät työhyvinvoinnin merkityksen aiempaa tärkeämpänä ja selvemmin koko yrityksen toimintaan vaikuttavana. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Näin yritys voi sijoittaa itsensä omalla alallaan ja verrata kehittymistään muihin alan yrityksiin. Naiset ovat tässä parempia kuin miehet. Maalausalalla muun muassa työn kuormitus, staattisuus ja työasennot vaikuttavat niin, että palautumista voidaan tehostaa liikunnalla. - Nuorempi sukupolvi tarvitsee enemmän esimiehen tukea ja palautetta kuin vanhemmat työntekijät. - Resurssien niukkuuden vuoksi yhteistyötä tehdään laajemminkin: olemme mukana erilaisissa kehittämishankkkeissa, kuten Itä-Suomen alueella rakennusalan ISKE-hankkeessa, jonka yksi osa-alue on työhyvinvoinnin kehittäminen. - Kartoittaminen voi olla pienimuotoistakin, yrityksen tarpeista riippuen. - Työtyytyväisyys on onneksi pk-yrityksissä hyvällä tasolla. Lisäksi työntekijät olivat se ryhmä, joka pyrki vaikuttamaan enemmän työhyvinvointiin, kertoo työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eterasta. Tästä syystä yritykset tarvitsevat yhteistyökumppaneita. Asiakkaan ehdoilla menemme eteenpäin. - Voi olla myös niin, että aluksi vain lisäämme tietoisuutta näistä asioista. - Työhyvinvointi lähtee yritys- Asenteet muuttuneet - Työhyvinvointi ei ole säästämistä, vaan tuottoa. Olemme edelleen pääyhteistyökumppani Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman SuomiMieskampanjassa, joka jatkuu edelleen. Tässä auttaa eläkevakuutusyhtiö Eteran työhyvinvointiohjelma. Teksti ja kuva Pertti Laakkonen T yöhyvinvointi ja yleensä työssä jaksaminen ovat osa laajaa kokonaisuutta. Aina kuitenkin teemme kartoituksen, koska resurssit ovat kaikilla niukkoja. Yritykset ovat kuitenkin eri tasoilla. - Ajatuksia kannattaa vaihtaa näistä asioista laajemminkin muiden kanssa. Työhyvinvointiasioista tiedetäänkin pk-yrityksissä entistä enemmän
Näin työntekijöistä kehittyy moniosaajia, jotka viihtyvät paremmin työssään. - Sijoitumme hyvin, tämän me tiesimme jo ennakolta. Maalausliike Pöntinen työllistää keskimäärin 60 70 työntekijää, määrä on pysynyt melko vakiona. Jos vain siihen katsotaan, koko työhyvinvointi voi jäädä lyhytaikaiseksi. Fyysinen hyvinvointi tulee yleensä mukana. Tässä työhyvinvoinnilla on merkittävä osuus, sanovat Maalausliike Pöntinen Ky:n omistajat Ari (oik.) ja Tomi Pöntinen. Positiiviset asiat vievät eteenpäin Työhyvinvointia Pöntisellä on rakennettu vuosien mittaan muun muassa erilaisissa yhteisissä tapahtumissa, joista monet liittyvät urheiluharrastuksiin. Tämä puoli on tärkeämpi. - Ja pitää muistaa se, että yritys on johtajiensa näköinen, sanoo Ari Pöntinen. Nykyään teemme samoilla resursseilla moninkertaisen määrän työtä verrattuna alkuaikoihin. Näin työntekijät kehittyvät ja samalla viihtyvät työssään. Tämän leviäminen koko yritykseen on tärkeää. Kaikkien ei tarvitsekaan olla paikalla, sillä tieto ja positiivinen energia leviävät. - Mielestäni positiivinen ajattelumalli tarkoittaa parempaa jaksamista. Toimintamallimme on tehdä tiimityötä, pysyä lähellä työntekijöitä, vaikka olemmekin jo melko iso yritys. Lisäksi saimme tietoa, miten sijoitumme näissä asioissa toimialalla yleensä. - Tästä työhyvinvointitutkimuksesta oli selvästi hyötyä: työntekijöiden mielipiteet tulivat esille ja tiedämme, missä on parannettavaa ja missä olemme vahvoja. Vapautta ja vastuuta Ari Pöntinen korostaa sitä, että työntekijöille yrityksessä annetaan vapautta. - Kyse on myös isosta kokonaisuudesta, jota pitää kehittää ja vie- dä teenpäin osa-alueittain. - Työhyvinvointi jatkuu nyt omalla toiminnallamme, mutta jossain vaiheessa asiaan taas palataan laajemmin. Olimme kaksi päivää Eterassa, jossa asiaan perehdyttiin niin teoriassa kuin käytännössä. - Työntekijöiden osaaminen ja erityistaidot otetaan huomioon. Emme tee tätä työtä vain hetken, vaan tähtäämme vuosien päähän. Tämä työhyvinvointiasia lähti liikkeelle meidän puoleltamme. - Työhyvinvointi on mielestäni pitkälti henkistä hyvinvointia. johtotasolta. Positiivisten asioiden pitää antaa viedä eteenpäin, vaikka negatiivisiin asioihin pitää kiinnittää huomiota ja poistaa niitä, sanoo Pöntinen. - Taantumia on nähty ennenkin ja aina yrityksen kannattavuus ja liikevaihto ovat kasvaneet, niin nytkin. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen näkyvät tässäkin. - Eteran kanssa meillä on ollut yhteistyötä aiemmin esimerkiksi Tyhy-toiminnassa. Maalausliike Pöntisen päätoiminnot keskittyvät julkisivusaneerauksiin, uudisrakennuksiin ja korjausrakentamiseen. - Kun eteenpäin mennään, suuntaa pitää aina välillä tarkistaa, muistuttaa Pöntinen. - Vahva osaamisemme on tullut juuri työntekijöiden kehittymisen kautta, he ottavat uusia haasteita vastaan, korostaa Pöntinen. - Vahva osaamisemme on tullut työntekijöiden kehittymisen kautta. Näin olemme pyrkineet viemään firmaa eteenpäin muissakin asioissa. - Mutta tämä tuo mukanaan myös vastuuta ja tästä taas seuraa se, että työntekijät tarvitsevat tukea yritysjohdolta. - Vierailun jälkeen tehtiin täällä meillä firmassa yhteenveto Eteran kanssa eli esimerkiksi mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Ramirent, täyden palvelun konevuokraamo Tutustu vuokralaitevalikoimaamme: www.ramirent.fi Väri ja Pinta 4/2010 15. Jos homma ei toimi, henkinen hyvinvointi kärsii ensin. Yritys on toiminut vuodesta 1979. - Koko henkilökunta oli kutsuttu, paikalle pääsi noin 35 henkeä. - Ja tulos, mitä viivan alle jää, on sivutuote
Näyttävä ryhmä maskariasuihin pukeutuneet maalarit olivatkin marssiessaan Turun keskustassa 16 Väri ja Pinta 4/2010. - Tilaisuus on samalla myös näkyvä muistutus kaikille kaupunkilaisille siitä, että maalareiden ammattikunta on yhä olemassa ja juuri nyt on taas alkamassa vuoden paras aika maalaustöiden teettämiselle. Tela-Allien joukkue Tanja Puotsaari (vas.), Anne Järvinen, Kristiina Ukkonen, Milja Kottonen ja Anmari Utriainen vauhdissa. Urpo Rantasesta Maalareiden maalari Maskaritreffit Turussa Turun Maalarikilta ry järjesti yhteistyökumppaniensa kanssa jo seitsemännen kerran Maskaritreffit Turussa. Toukokuun puolivälissä pidettyyn maalauskauden avajaistapahtumaan osallistui puolen sataa maskari- eli haalari-asuista ammattilaista. Naisenemmistöiset joukkueet olivat vahvoilla kravatin solmimistehtävässä. Maalarikillan puolesta osallistujat toivotti tervetulleeksi Jaakko Lainio, joka korosti maalauksen merkitystä. Maalareiden maalariksi tässä leikkimielisessä kisailussa kruunattiin tällä kertaa Urpo Rantanen. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen M Maalarien maalari 2010 Urpo Rantanen vei kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa. askaritreffit käynnistyivät lämpimässä ja aurinkoisessa säässä perinteisesti Maalarimestarien Oy:n pihalta. - Maskaritreffien ensisijainen tarkoitus on harmiton hauskanpi- to ja kaikkien ammattimaista maalaustyötä kunnioittavien henkilöiden itsetunnon kohotus
Tässä tapauksessa neljä eli yksi raaputtaa ja kolme pitää lautaa kiinni. tehtävärastilta toiselle. Ensimmäisessä tehtävässä naisenemmistöiset joukkueet olivat vahvoilla: ennen huoliteltuun maalarin asuun kuului solmio eli kravatti. Pelkästään naisista koostunut joukkue Tela-Allit oli tässä taitavin, vaikka ykkösrastiin kuului myös kirjallinen osuus, jossa kyseltiin työturvallisuusasioita. Kärjessä kilpailun pääjärjestäjän Turun Maalarikillan Jaakko ja Marja Lainio. Kuinka monta maalaria tarvitaan raaputtamaan laudasta maalit pois. Aallon joukkueeseen kuuluivat Päivi Liimatainen, Soile Ollikainen, Suvi Muurinen, Jari Anttonen, Teppo Vanhala ja Paavo Laurinen. Rockia ja viihdettä Kakkosrastin isäntä Panimoravintola Koulun sisäpihalla toimi Akzo Nobel Coatings. Tehotiimissä kilpailivat Jaana Pamppunen, Minna Sinkkonen, Jaana Mylly ja Raino Lehtonen. Tämänvuotisten Maskaritreffien voittajajoukkue K70: Hannu Verho (vas.), Pertti Lehtonen, Seppo Nurmio ja Urpo Rantanen. Maskarit päällä Turun keskustassa marssivat osallistujat olivat näyttävä näky. Aika ratkaisi. Tehtävä sisälsi monivalintakysymyksiä, joissa tiedusteltiin muun muassa Suomen ensimmäistä rock-levytystä hel-. Ennen kilpailua perinteiden mukaisesti vielä korkattiin ja kulautettiin maalauskausi avatuksi. Tela-Allien joukkueeseen kuuluivat Anmari Utriainen, Kristiina Ukkonen, Anne Järvinen, Milja Kottonen ja Tanja Puotsaari. Kilpailutehtävinä neljällä rastilla oli maalaustyöhön valmistautuminen, maalipinnan tunnistaminen, maalinpoisto ja maalausvälineiden tuntemus. Toiseksi tällä rastilla tuli Tehotiimi ja kolmanneksi Maalausurakointi Aallon joukkue. Maskaritreffeillä kilpailtiin joukkueittain, joita oli mukana kuusi. Nyt kaikille kilpailijoille piti saada kravatti solmittua kaulaan
- Kaikkiaan värisävyjä on nyt kymmenkunta. Akvaflooria voidaan käyttää puu- ja betonilattioille sisätiloissa. Kuoreen korttelissa. Kohtuullisen kevyesti toteutettu kunnostus toi esille yhtenäisen värimaailman. Porraskäytävä kunnostettiin Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen K errostalo sijaitsee ns. Tämän porraskäytävän kunnostuksessa oli joitain normaalista poikkeavia työvaiheita: - Vanhoja pohjia ei saanut peittää kankaalla. Helsingissä on runsaasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen kerrostaloja, joista löytyy hieno porraskäytävä. Sopii sekä kuluttajalle että ammattilaiselle. Coloria Oy, P. Tarkoitus ei ollut palauttaa alkuperäisiä värejä, vaan löytää vanhoista väreistä koostuva yhtenäinen värimaailma, jota voidaan mahdollisesti myöhemmin täydentää, kertoo työtä vetänyt maalarimestari Pauli Ingström Maalausliike Repton Oy:stä. - Ala-aula piti alun perin kangastaa kokonaan. Repton Oy:n toimitusjohtajan Jyrki Kuustien mukaan porraskäytävän kunnostus on normaalia talvityötä, jota yritys tekee pääkau- punkiseudulla jatkuvasti. 010-2899 500, www.coloria.fi. - Porraskäytävässä Helsingin kaupunginmuseo teetti väritutkimuksen, jonka pohjalta tehtiin värisuunnitelma. Yksi näistä taloista sijaitsee Punavuoressa, Viiskulmassa. Tästä syystä kaikki halkeamat korjattiin perusteellisesti, toteaa Ingström. Akvafloor on erittäin helppo levittää, tasoittuu kauniisti ja kuivuu nopeasti. - Hyvä laatu ja kotimaisuus meillä ei ole ulkomaisia työntekijöitä ovat ratkaisevia töiden saannissa, hinnalla emme aina pysty kilpailemaan, vaan työn laadulla ja luotettavuudella, sanoo Kuustie. Tämä Asunto Oy Fredrikinkatu 19 porraskäytävä kunnostettiin alkuvuodesta. Kun sitä ei voinut tehdä, hiushalkeamatkin avattiin ja käytiin läpi, lisää Kuustie. Muutama kuukausi Reptonin työntekijät pääsivät aloittamaan kunnostuksen varsinaisesti helmikuussa, mutta vä- COLORIA AKVAFLOOR Coloria Akvafloor on korkealuokkainen puolikiiltävä vesiohenteinen polyuretaaniakrylaatti lattiamaali, joka kestää kovaa kulutusta. Nelikerroksisen talon ovat suunnitelleet Usko Nyström ja Petrelius & Penttilä. Rakennus valmistui 1896. Repton on Lahden Maalarimestariyhdistyksen jäsenliike