Väri ja Pinta 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 3 2011 Pintaurakoitsijat Kouvolassa Laminaattipäällysteet myötätuulessa Taitaja-voitto Jyväskylään Seppo näköalapaikalla yli 40 vuotta Kauko urakoitsijana 30 vuotta Palvelut urakoitsijoille paranivat Teollisen pintakäsittelyn puolestapuhuja SKU Antero tapettien parissa yli 60 vuotta
Woodex pitää puusta huolta Woodex suojaa puuta kovilta olosuhteilta, vedestä paukkupakkasiin. Woodex sarjasta löydät sopivan suojan kaikille puupinnoille ulkona.
ilmestymisviikko 39 45 51 Seuraavassa lehdessä: laastit vedeneristeet Väri ja Pinta 11 -messuluettelo 4 5 6 Väri ja Pinta 3/2011 3. Sivu 22. 3sisältö 7 14 17 18 21 22 24 26 28 30 32 Pintaurakoitsijat Kouvolassa Seppo tuntee lattiapäällysteet Laminaattipäällysteet myötätuulessa Hyvä henkilöstö, laatu ja kova työ Taitaja-kisat Kuopiossa Palvelut urakoitsijoille paranevat Väri11 käynnissä, tulokset messuilla Teollisen pintakäsittelyn puolestapuhuja Yrittäjänä yli 50 vuotta Perinteinen curling-turnaus Kiseleffin kauppiastalo uudistuu Weberin uusi palvelukeskus sijaitsee Vantaan Viinikkalassa liikenteellisesti hyvässä paikassa. Sivu 39. Lehti ilmestyy 2011 nro aineistopäivä 12.9. ¬ Pintaurakoitsijat ry:n vuosikokouksessa Kouvolassa joutuivat ääntenlaskijat Jyrki Anttila (vas.) ja Jorma Toiminen töihin. 30.11. Sivu 7. Vakiopalstat 5 31 35 50 51 52 56 Pääkirjoitus Maalarimestarin mietteet Uutiset Lukijakisa Ristikko Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n jäsenyritykset 58 Palveluhakemisto Kansi: Plugi Oy Yleisö viihtyi Maalarimestarien Oy:n uuden Turun myymälän kevätkauden ja samalla liikkeen virallisissa avajaisissa maaliskuun lopussa. Keskus avattiin huhtikuun alussa. 24.10
(09) 8780 341 f. Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. (09) 890 832 www.heikkiharu.fi LEVYTÄ TÄNÄÄN LAATOITA HUOMENNA Uuden ajan vedeneristelevy VTT-sertifioitu vedeneristysjärjestelmä Jopa 1012 m2 tunnissa vedeneristettyä ja laatoitusvalmista pintaa Helppo työstää myös kaarevat muodot Elämätön ja homehtumaton materiaali, parempi sisäilman laatu
Se on nähty vä- risuunnittelukilpailun töissä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki julkisivujen ja tilojen värisuunnittelua ammatissaan tekevät henkilöt. Enemmän värejä! Rohkeutta värien käyttöön! *** Seuraavan kerran Väri ja Pinta lehti ilmestyy syyskuun lopussa. Näemme ympärillämme entistä enemmän värejä. Värisuunnittelukilpailun takana ovat Pintaurakoitsijat ry (ent. Suomessa tehdään laadukasta ja kaikin puolin korkeatasoista värisuunnittelua. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 94. Väri11 on tarkoitettu kaikille värisuunnittelijoille, samalla tavalla kuin kaksi edellistä kertaakin vuosina 2007 ja 2009. Työn iloa kesällä pintakäsittelyalalla työskenteleville ja oikein hyvää kesää kaikille lukijoillemme! pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 3/2011 5. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Myöskään mitään materiaaliratkaisua ei ole suljettu pois. Näin on varmasti myös tämän vuoden kilpailussa. Ensimmäisen kerran tämä kaikille värisuunnittelijoille tarkoitettu kilpailu pidettiin 2007. Suomi on tässä asiassa ollut ehkä enemmän itää kuin länttä. Monet tietävät Kartanonkosken alueen Vantaalla, monia palkintojakin saaneen asuinalueen, jossa värejä on käytetty paljon ja ne on suunniteltu huolella. Miksi värit eivät siis voisi vaikuttaa entistä enemmän ja laajemmin. Nyt on vuorossa kolmas kerta. Enemmänkin taitaa "arkuutta" löytyä värien käytössä tilaajilta. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Suomen Maalarimestariliitto ry), Helsingin Maalarimestariyhdistys ry ja Suomen Messut yhteistyökumppaneineen. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille ja edistää suomalaista rakennusten julkisivujen ja sisätilojen värisuunnittelua. Eikä suunnitelmien toteuttaminenkaan ole ongelma. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Amiedu 45 Bostik Oy 35 Heikki Haru Oy 4 ja 33 Kehävalvonta Oy 39 Keskinäinen vakuutusyhtiö Etera 19 Kiilto Oy 27 Konekor Oy 47 Maalarimestarien Oy 64 Mahikor Oy 49 Motoral Oy 45 Muotolevy Oy 13 NCS Colour Centre Finland 44 Oy Orient-Occident Ltd 47 Pohjolan Maalarit Ky 41 RTV-Yhtymä Oy 63 Rotator Oy 43 Saint-Gobain Weber Oy Ab 6 Saumalaakso Oy 25 Suomen Betonilattiayhdistys ry 23 Suomen Messut 9 ja 46 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 15 Tarkett Oy 11 Pääkirjoitus 2 Värillä on väliä V äri11 on parhaillaan käynnissä oleva värisuunnittelukilpailu. Osaavia ja ammattitaitoisia tekijöitä löytyy varmasti. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Värit ovat siellä varmasti vaikuttaneet ympäristön viihtyisyyteen. Suomessa värejä on käytetty rakentamisessa säästeliäämmin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Värien merkitys arkkitehtuurissa ja yleensä rakennusten suunnittelussa on Suomessa kasvanut viime vuosina. Väreillä talot ja rakennukset erottuvat toisistaan, väreillä voidaan luoda yhtenäisiä alueita ja värit parhaimmillaan vaikuttavat ihmisten elämään myönteisesti. Väreillä on myös huomattava vaikutus asuinympäristöön. Mutta tilanne on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Tämä tekee kilpailusta merkittävän; osallistujan tutkinnolle, oppiarvolle tai ammattinimikkeelle ei aseteta mitään rajoituksia. Esimerkiksi kerrostaloissa näkee yhä useammin tyylikästä värisuunnittelua
2010 www.e-weber.fi Linjasaneeraus onnistuu Weberin tuotteilla www.e-weber.fi. 2010 korva a esitteen 8 60 / 15.1. Joka ajalla on osaajansa KOR JAU SRATKA ISUT Korjausratkaisut Lin jas an ee ra us ja mä rkä tila t 8 60 / 6.10
Kouvolan kaupungin elinkeinojohtaja Aimo Ahti toi kokoukselle kaupungin terveiset. Ainakin toistaiseksi liiton viimeinen kaksipäiväinen kokous sujui pitkälle rutiinilla. Vuorossa Lahden Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Minna Rusi. Mihin me emme pystyisi, kyseli Nurminen ja toivoi liitolle ja sen jäsenille positiivista henkeä kehitysprojekteihin, jäsenhankintoihin ja muihinkin keskusteluihin. Järjestävä "seura" eli Kouvolan Maalarimestariyhdistys ry junaili kokoustapahtuman läpi kaikin puolin onnistuneesti. Yrityksestä on laajempi artikkeli seuraavassa Väri ja Pinta lehden numerossa. Pintaurakoitsijat ry on RT:n jäsen, Kari taas on toiminut aiemmin pitkään Suomen Maalarimestariliitto ry:n eli nykyisen Pintaurakoitsijat ry:n toimitusVäri ja Pinta 3/2011 7. Liiton tiedottamisen Nurminen sanoi olevan avoimempaa kuin se koskaan on ollut ja myös aktiivinen jäsenhankinta on saatu käynnistettyä. Avauspuheessaan Nurminen käsitteli muun muassa harmaata taloutta, käännettyä arvonlisäveroa, työehtosopimusasioita sekä liiton tiedotusta ja markkinointia. huhtikuuta Kouvolassa. Taustalla seuraa liiton asiamies Petja Harakka. aloitettu, markkinointi saatu käyntiin ja alv:kin käännetty. Kokouksen avasi Pintaurakoitsijat ry:n puheenjohtaja Heikki Nurminen. - Valtiovalta määräsi rakennusalalle eriarvoistavan käännetyn arvonlisäveron, kun sen olisi pitänyt aloittaa reaaliaikainen ja oikein suunnattu valvonta sekä mahdollistaa ja tehostaa eri viranomaisten välinen tiedonkulku. Tällä hetkellä esimerkiksi verovirastossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea käsi tekee, jyrähti Nurminen. Vierailijoista puheenvuoron käyttivät ensimmäisenä kokouspäivänä Kouvolan elinkeinojohtajan ohella Leo Keltanen keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Eterasta, Claes Weckström Maalarimestarien Oy:stä sekä työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT ry:stä. - Enkä ole ollenkaan varma, poistaako se harmaata taloutta ja tuottaako se valtiolle lisää nettoeuroja, syitä, joilla sen säätäminen perusteltiin. Säännöt on muutettu, avoimuus V Vuosikokouksessa naulattiin Pintaurakoitsijat ry:n lippu. vuosikokous pidettiin 8. Myös kunniajäseneksi kutsuttiin kaksi liiton jäsentä: Antti Kontturi Jyväskylän ja Matti Launonen Oulun Maalarimestariyhdistyksestä. Pintaurakoitsijat ry:n 99. Vuosikokousrutiineja olivat liiton hallituksen vuosikertomuk- sen hyväksyminen vuodelta 2010 samoin kuin liiton tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Perinteiden mukaisesti myös kaikki muut paikalla olleet kunniamestarit ja jäsenet kukitettiin. Päinvastoin, se hankaloittaa rehellisen urakoitsijan toimintaa ja talousrikollisuutta harjoittavat tahot vain keksivät uusia tapoja jatkaa toimintaansa. Vuosikokouksessa virallisten kokousedustajien määrä oli 93, heistä paikalla oli 91. Hän kertoi Kymenlaakson olevan tunnettu pitkien piippujen alueena, mutta nyt kolmatta vuotta kuntaliitosten jälkeen toimiva uusi Kouvola on menettänyt viime vuosina yli 10 000 työpaikkaa. 9. Äänestämäänkin tosin päästiin, aiheena oli vuosikokousaloite. Pintaurakoitsijat koolla Kouvolassa Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen uosikokouksessa tervetulopuheen piti Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Aki Savinainen. - Harmaan talouden ja muiden haastavien ja ehkä ei niin mukavien puheenaiheiden jälkeen on nyt saatava uusi vaihde päälle. - Tulevaisuudessa panostamme erityisesti puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen, sanoi Ahti. Kunniaa kutsutuille Kunniamestariksi kutsuttuja oli tässä vuosikokouksessa kaksi: Reijo Lehtimäki Seinäjoen seudun ja Pekka Tikka Etelä-Saimaan Maalarimestariyhdistyksestä. Tällä kertaa valituksi tuli Esko Nurmisen Maalaamo Oy Helsingistä. Hän paitsi esitteli RT:n toimintaa ja organisaatiota, kertoi myös laajemmin työmarkkina-asioista sekä siitä, onko RT:n jäsenyydestä hyötyä. Ennen varsinaisten vuosikokousasioiden käsittelyä julkistettiin Vuoden Maalausurakoitsija 2011
Ensimmäisen kokouspäivän lopuksi tapahtunut aloitteen käsittely ei päättynyt tähän. Toinen kokouspäivä lauantaina alkoi nimittäin sillä, että tämä esityslistan kohta käsiteltiin uudelleen. Seuranneen keskustelun jälkeen aloitteesta äänestettiin. 8 Väri ja Pinta 3/2011 Aloitteesta puhetta Vuosikokousaloitteita oli tänä vuonna jätetty yksi. Sulo täytti maaliskuussa 91 vuotta! Vuoden Maalausurakoitsija 2011 Esko Nurmisen Maalaamo Oy:n edustajat varatoimitusjohtaja Mikko Mensio (vas.), tekninen johtaja Mauri Hämäläinen, työpäällikkö Vesa Stam, työsuojeluvaltuutettu Jouko Kitti ja toimitusjohtaja Heikki Nurminen. johtajana. Käsiäänestyksen tulos oli 67 ääntä hallituksen esityksen puolesta ja 14 ääntä Hämeenlinnan aloitteen puolesta. Vuosikokouksessa puhetta johti liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen (toinen oik.) ja varapuheenjohtajana toimi Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Aki Savinainen (toinen vas.). Lopputulokseksi tuli kuitenkin se, että Hämeenlinnan aloite hylättiin ilman äänestystä. Toisaalta vuosikokous ei ole sidottu valiokunnan esityksiin. Nämä asiat menevät tiedoksi koko jäsenistölle jäsentiedotteiden mukana. Kokousasioiden esittelijä oli liiton toimitusjohtaja Juha Helmijoki (vas.) ja sihteerinä liiton asiamies Petja Harakka. Pintaurakoitsijoiden uusi lippu liiton toimitusjohtaja Juha Helmijoen käsissä. Vuosikokouksen "veteraaniosastoa" edustivat Helsingin Maalarimestariyhdistyksen Sulo Tapaninen (vas.) ja Ahti Nikula. Näin aloite tuli hylätyksi. Jäsenhankintaan tukea Liiton toimintasuunnitelma samoin kuin tulo- ja menoarvio kuluvalle vuodelle hyväksyttiin. Vaalivaliokunta oli kannattanut Hämeenlinnan aloitetta. Hallitus esitti aloitetta hylättäväksi perustellen tätä muun muassa sillä, että hallituksen uuden tiedotuskäytännön mukaan hallitus päättää joka kokouksen yhteydessä erikseen tiedotettavista asioista. Aloitteen esitteli kokousedustajille Hämeenlinnan yhdistyksen puheenjohtaja Aki Salminen. Seuranneessa, ainakin ulkopuoliselle osittain sekavaksi jääneessä keskustelussa, joka välillä jo päätettiin mutta avattiin taas uudelleen, ei asiasta tullut selvyyttä eikä asiaa käsitelleen vaalivaliokunnan kantakaan selvinnyt. Hämeenlinnan Maalarimestariyhdistys esitti aloitteessaan, että liiton hallituksen kokouspöytäkirjat toimitettaisiin edelleen yhdistysten pu- heenjohtajille. Jäsenistön puheenvuoroissa Pekka Heiskanen Etelä-Saimaan yhdistyksestä toivoi yhden päivän vuosikokouksen yhteyteen jotakin teemaa, vaikka itse kokous olisikin vain yhtenä päivänä. Syynä oli asian virheellinen käsittely, sillä vaalivaliokunnan kannasta eivät liiton puheenjohtaja ja hallitus olleet tietoisia ja valiokunnan kanta olisi pitänyt liiton toimitusjohtajan mukaan toimittaa jäsenistölle aloitteen kanssa
Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla lipulla myös Kiinteistö, FinnSec, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, Sähkö ja AudioVisual. Pintaa syvemmälle bisnekseen www.varipinta.fi. Avoinna: keto klo 917 ja pe klo 916. 12.14.10.2011 Helsingin Messukeskus Väri ja Pinta 2011, maalauksen, pintakäsittely, korroosioneston ja julkisivujen ammattitapahtuma tarjoaa loistavan mahdollisuuden verkostoitua, solmia kontakteja ja tutustua yritysten tuote- ja palvelutarjontaan
Puheenjohtajana jatkaa yhden vuoden Heikki Nurminen Helsingin Maalarimestariyhdistyksestä. Toisena varajäsenenä jatkaa Janne Terkko Tampereen yhdistyksestä. Jäsenmaksuperusteet ja myös suuruudet säilyvät ennallaan. Vuoden 2013 vuosikokouspaikaksi Jyväskylän Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Maunuaho esitti Jyväskylää, joka valittiin yksimielisesti. Liiton hallituksen varapuheenjohtajana valittiin vuosikokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa jatkamaan Matti Pauna. Ainoa muutos tehtiin uusien jäsenten maksuihin. Tulo- ja menoarvioon tehtiin siihenkin yksi muutos: Jäsenhankintaan varattiin rahaa esitettyä enemmän. Henkilövalinnat tehtiin yksimielisesti ja vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti. Hänet valittiin tehtävään vuoden 2008 vuosikokouksessa. Helsingin Maalarimestariyhdistyksen Timo Hellstén ja Mauno Salminen esittivät niihin helpotuksia. Ensi vuonna liiton 100-juhlavuotiskokous pidetään Tampe-. Veljesillassa hauskutti koomikkotaikuri Markku Purho, joka muun muassa repi päivän lehden vai repikö sittenkään? Tampereen Maalarimestariyhdistykselle "kerääntyi" jokunen palkinto keilakisasta. Uudet kunniamestarit Reijo Lehtimäki (vas.) ja Antti Kontturi sekä uusi kunniajäsen Pekka Tikka. Tällä 10 Väri ja Pinta 3/2011 jäsenmaksuhelpotuksella halutaan tukea yhdistysten jäsenhankintaa ja korostaa jäsenhankinnan merkitystä. Vuoden 2012 alusta palataan entiseen käytäntöön, jonka mukaan uusilta jäseniltä peritään jäsenmaksu vain täysiltä jäsenyyskuukausilta. Yksimielisesti hyväksyttiinkin, että kuluvan vuoden aikana liittyviltä uusilta jäseniltä ei peritä jäsenmaksuja vuodelta 2011. heidät valittiin uudelleen. Poissa olleen uuden kunniajäsenen Matti Launosen puolesta kunniakirjan vastaanotti Ilkka Laakko. Juhlaillassa loppuillan musiikista vastasi Kymenlaakson oma poika Ari Klem. Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen 50-vuotijuhlavastaanotolla vieraat ottivat vastaan yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Jorma Kiviranta (vas.), sihteeri Jaana Ylä-Outinen ja puheenjohtaja Aki Savinainen. Nurminen toivoi kiitospuheessaan liiton jäsenten miettivän jo hänelle seuraajaa, sillä sääntöjen mukaan Nurminen voi jatkaa tehtävässään maksimissaan kaksi vuotta. TES-puheenjohtajana jatkaa Ismo Ässämäki Jyväskylän Maalarimestariyhdistyksestä. Tampere ja Jyväskylä Hallituksessa erovuorossa olivat Jari Jussila Helsingin yhdistyksestä ja Jouko Partanen Korroosiourakoitsijoista ja Tampereen yhdistyksestä. Hallitukseen kuuluvat myös Tomi Oksanen (Helsingin yhdis- tys), Matti Pauna (Korroosiourakoitsijat ja Kouvolan yhdistys), Harri Peuhkuri (Etelä-Saimaan yhdistys), Martti Reijonen (Kuopion yhdistys), Kauko Turunen (Seinäjoen seudun yhdistys) ja Markku Yrtti (Turun yhdistys) liiton puheenjohtajan ohella. Vuorossa onnittelemassa Tikkurila Oyj:n edustajat Ilkka Loponen (vas.) Arto Lehtinen ja Jarkko Mattila. Janne Terkko asetteli veljesillassa palkintoja järjestykseen Jouko Partasen seuratessa vierestä. yksimielisesti. Hallituksen ensimmäiseksi varajäseneksi valittiin uutena Ilkka Laakko Oulun yhdistyksestä
IQ Natural on maailman ensimmäinen julkisten tilojen muovipäällyste jossa pehmitinaine on kokonaan uudistuva luonnonvara. Pohjoismainen design ja 36 väriä. Kuivat tai märät tilat, iQ Natural on yhtä hyvä muokata ja hyvä asentaa kuin muut Tarkettin iQmateriaalit. Turvallinen valinta joka on 100 % kierrätettävissä. www.tarkett.fi. Toimiva ympäristölle parempi ratkaisu iQ Natural Kun tarvitset julkisiin tiloihin lattianpäällysteen jossa yhdistyvät huippuluokan asennusominaisuudet, helppohoitoisuus, kestävyys ja ympäristömyötäisempi materiaali
Kukkoperinne, siis se että Kuopion Maalarimestariyhdistys lahjoittaa kukon, on tosin paljon vanhempi, aiemmin kukot olivat ostokukkoja, mutta eiväthän ne tietysti vetäneet vertoja oman vaimon tekemälle kukolle. Ulkomaalien myynti väheni noin 3,5 prosenttia. Mukava tapahan se on ollut. - Kukko ja jääkylmä kossu inspiroi iltatilaisuuteen. - Kauppa- ja rakennusmaalien myynti oli vuonna 2010 noin 32 miljoonaa litraa. Vuosikokouksessa puhetta johtanut Heikki Nurminen vastasi, että liiton toimitusjohtaja, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat kuunnelleet tässä asiassa jäsenistöä ja tehneet päätöksen. Juopottelua ei saunassa ole koskaan ollut. Ketään ei tuomita eikä arvostella, rakentavasti keskustellaan. - Hallituksen sauna on ollut sellainen viimeinen henkäys kokouksesta, mukava tapa ennen juhlailtaa, sanoo monessa liiton hallituksen saunassa mukana ollut Martti Reijonen. Eeva Reijonen on kukitettu juhlaillassa kiitoksena kalakukkojen leipomisesta hallituksen saunaan. - Toista sukupuolta ei hallituksen saunassa ole ollut. Kasvua oli noin 4,5 prosenttia. Se oli pieni kevennys 98. - Se oli hieno tilaisuus, leikkasin kukosta itse ensimmäisen palan, maistelin ja totesin hyväksi, jonka jälkeen leikkasin sitten toisillekin. Siellä oli myös yhteistyökumppaneiden näyttely, jossa oli mukana runsaat kymmenen näytteilleasettajaa. Yleensä se on sellaista kahden kokouspäivän nollaamista, hyvässä hengessä. - Muutaman kerran, joskus vuosia sitten, on jollain vanhemmalla herralla ollut mukana haitari. Puheenvuoroissa Etelä-Saimaan yhdistyksen Pekka Heiskanen kysyi, missä päätös yksipäiväisestä kokouksesta on tehty. vuosikokouksessa ja saunahistorian huipentuma. - Lähivuosina maalimarkkinoiden arvioidaan kasvavan jonkin verran, sanoi Laine. Varsinainen vuosikokous päättyi tuttuun tapaan Maamme-lauluun. Keilaa, kössiä ja koruja Pintaurakoitsijoiden vuosikokoukseen sisältyy paljon muutakin kuin itse kokous, joka pidettiin Kouvola-talolla. - No, ehkä joskus jonkinlaista löylykilpailua on käyty, Martti tarkentaa. Tanssiesitys huipentumana Martti Reijonen kiistää, että hallituksen saunassa olisi mitään asioita nuijittu, kuten ulkopuoliset helposti saattaisivat kuvitella. Yksinkertaisesti on kyse vuosikokouksessa valitun uuden hallituksen saunasta ennen juhlailtaa. - Koskaan ei ole ollut mitään 12 Väri ja Pinta 3/2011. Kyllä se on sellainen viimeinen henkäys kokouksesta. reella Tampereen Maalarimestariyhdistyksen järjestämänä. Kyytipoikana on ollut aina jääkylmää kossua. Eniten eli noin 30 prosenttia on noussut titaanioksidin hinta. Tampere valittiin kokouspaikaksi jo viime vuoden vuosikokouksessa. Nyt puhuu runsaan 20 vuoden aikana usein hallituksen saunassa ollut, tälläkin hetkellä liiton hallituksen jäsen Martti Reijonen Kuopion Maalarimestariyhdistyksestä. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen Heti alkuun on tosin sanottava, että kovin suuria paljastuksia ei hallituksen saunasta ole luvassa. Mistä on kyse. Niin myös Kouvolassa tänä vuonna. kaksi pulloa, ei enempää, eli ei siitä kovin paljon jää suuta kohti, naurahtaa Martti. Soitolla on vielä kevennetty tilannetta. Hallituksen jäsenet tietysti vaihtuvat eikä Martti Reijonenkaan ole ollut jatkuvasti jäsen. Kyllähän se jännitti silloin. Liiton säännöissä ei ole määritelty, millainen vuosikokouksen tulee olla. Maalimyynti kasvussa Vierailijoista toisena kokouspäivän puhuivat Päivi Kalenius vakuutusyhtiö Fenniasta, Väri ja Pinta lehden päätoimittaja sekä Mika Laine Väriteollisuusyhdistys ry:stä. Imatralla viime vuonna oli kyllä naapurimaan tanssija esiintymässä. - Vaimoni Eeva teki itse kalakukon saunaevääksi. - Aina on kuitenkin kyselty, että onko kukko mukana. Varsinainen vuosikokous on ensi vuonna yksipäiväinen. Tulokset Hallituksen saunassa Aiemmin Suomen Maalarimestariliiton ja nyt Pintaurakoitsijoiden vuosikokouksen jälkeen ohjelmassa lukee: hallituksen sauna. - Raaka-aineiden hinnat ovat olleet voimakkaassa nousussa. Laine esitteli yhdistyksen toimintaa ja kertoi muun muassa puunsuojatuotteiden luokittelun muuttuvan vuoden 2012 alusta. Vesiohenteisten sisämaalien myynti kasvoi yli 10 prosenttia. Keilaajat ja squashin pelaajat kisailivat jo torstaina ja vielä perjantaina aamupäivällä. - Oli se kyllä niin henkeäsalpaava esitys, että piti ottaa ylimääräinen kossuryyppy, nauraa Martti Reijonen. - Näin ei ole tehty. Yhteensä kädenvääntöä tai muuta fyysistä, myönteinen ilmapiiri siellä on aina vallinnut. Mitä saunassa tapahtuu. Mutta annetaan Martti Reijosen kertoa: - Itse olin ensimmäisen kerran hallituksen saunassa muistaakseni 22 vuotta sitten, kun tulin valituksi liiton hallitukseen
Lauantaina Kouvolan Maalarimestariyhdistys piti 50-vuotisjuhlavastaanoton. Vasemmalta Kouvolan yhdistyksen Jaana Ylä-Outinen, Christa Pauna, Sirpa AlaMäyry ja Tarja Savinainen sekä hallituksen saunaan kalakukon jo vuosia leiponut Eeva Reijonen Kuopion yhdistyksestä ja Pintaurakoitsijoiden toimistosihteeri Paula Talikka. parhaiden osalta löytyvät uutissivuilta. U TU U S! U Paperipäällysteiset Pappersklädda metallikulmalistat Pappersklädda metallhörnlister metallhörnlister Ett spackel räcker till kuiville sisäpinnoille Ett spackel räcker till alla torra utrymmen alla torra utrymmen Yksi tasoite kaikille Työkalut ja Verktyg & tarvikkeet Verktyg & tillbehör tillbehör luftburet damm! Vähemmän hiontapölyä! luftburet damm! · tasoitukset · ruiskukatot · nauhoittaminen · saumatasoitus Ota meihin yhteyttä Muotolevy Oy 09-224 2610 · www.muotolevy.fi Väri ja Pinta 3/2011 13. Vuosikokouksen yhteydessä oli myös yhteistyökumppanien näyttely. Juhlaillassa kukitetaan perinteisesti vuosikokouksen järjestelyissä mukana olleita naisia. Perjantaina oli perinteiseen tapaan illansuussa Maalarimestarien Oy:n cocktail-tilaisuus kokousväen majoituspaikkana toimineessa Vaakuna-hotellissa ja sen jälkeen veljesilta, joka pidettiin läheisellä Kasarminmäellä Kasarmiravintolassa. Illansuussa oli perinteinen Tikkurila Oyj:n cock- Seuralaisohjelmaan kuului muun muassa koruesittely Kouvola-talossa. tail-tilaisuus Vaakunassa ennen juhlailtaa Upseerikerholla Kasarminmäellä. Juhlaillan musiikista vastasi ensin pianisti Leo Holmgren ja loppuillasta Ari Klem. Illan juonsi kouvolalainen koomikkotaikurina maata kiertävä Markku Purho, jolta juttu luisti. Musiikista vastasi Kaikko Band. Seuralaisohjelmassa oli perjantaina kauneus- ja hyvinvointi-iltapäivä, lauantaina koruesittely sekä tutustuminen museokortteliin Kouvola-talon läheisyydessä
Orient-Occident on perustettu vuonna 1919, nykyään yrityksessä on mukana jo neljäs sukupolvi, Laurin poika Mikko Puputti toimii markkinointijohtajana (katso laajempi esittely yrityksestä Väri ja Pinta 3C/2007). - Lisäksi olen saanut vastuuta nuoresta lähtien. Onko taustalla jotain erityistä, että olet viihtynyt näin kauan samassa yrityksessä. Lattianpäällystealalla työskentelevät tuntevat Sepon syvälle ulottuvat tiedot alalta, niistä hän puhuu mielellään. Seppo Puputti (synt. Olen myös viihtynyt tässä yrityksessä, jossa välitetään ihmisistä, ja tehtävät ovat olleet monipuolisia. Näköalapaikalla yli 40 vuotta Seppo Puputti tuntee lattianpäällysteet Varatoimitusjohtaja Seppo Puputti Oy Orient-Occident Ltd:stä on toiminut lattianpäällysteiden parissa yli 40 vuotta. Seppo Puputti on syntynyt. Vieläpä saman yrityksen palveluksessa. - Täällä välitetään ihmisistä, vastaa Seppo välittömästi. Yrityksen perustajan Juhana Puputin poika Jorma Puputti palkkasi minut, pari kuukautta myöhemmin taloon tuli nykyinen toimitusjohtaja Lauri Puputti, perustajan pojanpoika. Lattianpäällystealalla yli 40 mukana ollut varatoimitusjohtaja Seppo Puputti Oy Orient-Occident Ltd:stä katsoo tyytyväisenä taaksepäin: - Olen saanut olla mukana mielenkiintoisella alalla, rakentamassa, kokemassa ja tuntemassa. Mutta millainen mies Seppo Puputti oikein on? 14 Väri ja Pinta 3/2011 Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen N ykyään ei ole kovin tavallista, että työskennellään samalla alalla ja saman yrityksen palveluksessa yli 40 vuotta. 1948) aloitti Oy Orient-Occident Ltd:ssä tammikuussa 1970. Nyt kesäkuun alusta hän jää eläkkeelle. Nimestään huolimatta Seppo Puputti ei ole yrityksen omistajasukua
09-511 431 fax 09-511 43300 Tremco illbruck International GmbH sivuliike Suomessa Tullikirjurinkuja 2, 00750 Helsinki puh. Henkilöstö on osaavaa, pysyy ja viihtyy talossa. 08-470 502 Valtuutetut tavarantoimittajat Bostik Oy Joentaustankatu 11, PL 46, 33311 Tampere puh. Olinkin armeijaan saakka kesätöissä Loimaan Sähkössä ja jatkoin sitten myymäläpäällikkönä Loimaalla. 02-538 1190 fax 02-538 1460 Ruskon Saumaus Oy Stenlundintie 4, 21290 Rusko puh. 0400-457 866 puh. Runsaasti mahtavia ihmiskontakteja ja koko ajan on ollut eteenpäin menemisen meininki, Etelä-Suomen lääni T. - Siirtyminen Orientiin kävi siten, että tätini mies tunsi kodinkoneliike Hirvosen omistajan, joka taas tunsi Jorma Puputin. 09-877 1100 fax 09-877 1170 Saumasto Oy Mattilanmäenpolku 1, 15140 Lahti puh. 045-232 2257 TR Saumaus Oy Tilakatu 4, 15810 Lahti puh. 050-562 5978 Kelo - Marketing Oy Särmääjänkatu 4, 15520 Lahti puh. 0400-457 867 Saumausliike T. 0400-867 006 Tampereen Elementtisaumaus Ky Kokonkatu 9, 33960 Pirkkala puh. 02-432 2341 Rakennus ja Saumaus Sälli Oy Muuttolantie 3, 41340 Laukaa puh. Perhe asui Loimaalla, jossa Seppo kävi kauppaopiston. 09-476 14700 fax 09-476 14744 RA-Urakointi Oy Tullikirjurinkuja 4, 00750 Helsinki puh. Erään kerran Jorma sitten kysyi, milloin aloitan heillä työt. 02-432 1300 fax 02-432 1301 Itä-Suomen lääni Puijon Saumaus Oy Luistelijantie 4, 70200 Kuopio puh. 010-3205530 fax 010-3205539 Joint-Nauha Oy Jäähdytintie 6, 00770 Helsinki puh. Siitä se sitten alkoi, muistelee Seppo. Homedecor International on kansainvälinen sisustusalan osto-organisaatio. Heikkinen Ky Torivoudintie 3 K 13, 00640 Helsinki puh./fax 09-754 2200 PSP-Palvelut Oy Arosuontie 46, 03400 Vihti puh. 03-787 5054 fax 03-787 5010 Esa King Oy Ruohotie 7, 00700 Helsinki puh. Huotari Oy Huminapolku 1 B, 15700 Lahti puh. 017-282 1001 fax 017-282 125 Oulun lääni Saumaset Oy Ratamestarintie 1, 86300 Oulainen puh. Tänä aikana on tapahtunut paljon. Kuva: Oy Orient-Occident Ltd Monipuoliset tehtävät Vastuun lisäksi Sepon tehtävät Orientissa ovat olleet hyvin monipuoliset: - Työni on käsittänyt lattianpäällysteiden ja mattojen osto-, myynti- ja markkinointitehtäviä. Läheinen yhteistyö asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa on ollut hyvin tärkeässä roolissa. 010-843 8800 fax 010-843 8822 Flexotec Oy Manttaalitie 8, 01530 Vantaa puh. 010 288 6000 fax 010 288 6200 Saumalaakso Oy Kääpätie 7, 00760 Helsinki puh. Ypäjällä, vanhemmat olivat Karjalasta. 09-388 2528 fax 09- 388 2530 Sika Finland Oy Koskelontie 23, PL 49, 02921 Espoo puh. 02-467 6400 fax 02-467 6404 Satakunnan Tasotiivistys Oy Suolistontie 80, 29310 Kaasmarkku puh. - Olin kesätöissä Loimaan Sähkössä jo 15-vuotiaana. 0500-728 628 fax 03-752 2152 Saumapojat Oy Siltamäenkatu 31, 15300 Lahti puh. 03-342 2226 Turun ja Ympäristön Saumaustekniikka Oy Vogulinkuja 1, 20750 Turku puh. 02-244 0074 KH Saumaus Oy Kaukolanraitti 24, 61400 Ylistaro puh. 0400-668 036 Pohjanmaan Elementtisaumaus Oy Jaakonkatu 50, 68600 Pietarsaari puh. Olen saanut olla mukana rakentamassa, kokemassa ja tuntemassa. Myös mielenkiintoisia ja suuria muutoksia. 0400-626 645 Jul-Mat Julkisivut ja Matot Oy Purokatu 7, 21200 Raisio puh. 09-549 94500 fax 09-549 94555 Väri ja Pinta 3/2011 15. 0400-508 422 fax 03-688 3771 Consti Julkisivut Oy Atomitie 5 A, 00370 Helsinki puh. 0400-840 931 fax 03-751 2151 Länsi-Suomen lääni Saumaus ja Maalaus Väljälä Oy Perkontie 17, 21290 Rusko puh. Muutama vuosi sitten sen jäsenet olivat vierailulla organisaation ainoan suomalaisjäsenen Orient-Occidentin luona. 0400-746 568 Saumauspalvelu Tommi Valkila Oy Kuntokatu 12, 37130 Nokia puh. Seuraavana kesänä lomitin yhtiön henkilökuntaa Harjavallan ja Forssan toimipisteissä. Ryhmäkuvassa Seppo Puputti oikealla toisessa rivissä takaa. - Alalla on ollut mieluisaa ja kiintoisaa työskennellä. - Asiakkailta saadut ideat ja tiedot markkinatilanteesta ja toivomuksista ovat auttaneet esimerkiksi tuotekehittelyssä, suunnittelussa ja uutuuksien markkinoille tuonnissa. Se on valtavan suuri voimavara. - Orientissa on aina vallinnut erinomainen yhteen puhaltamisen henki. 03-871 260 fax 03-871 2620 Vantaan Saumaus Ky Rauhaniementie 5, 12380 Leppäkoski puh. 09-350 9590 fax 09-350 95950 Elementtisaumaus Pärnänen Oy Laurintie 88, 01420 Vantaa puh
- Laminaattilattioiden myynti alkoi 1990-luvun alussa. - Tosin kesäkuun Homedecorin kokouksessa olen vielä luvannut olla mukana, se ei onneksi ole Brysselissä, vaan Italiassa.. Euroopassakin niitä on 30 40 kappaletta, sanoo Seppo. Merkittäväksi trendiksi lattianpäällysteissä Seppo Puputti sanoo myös ekologisuuden ja ympäristöarvot yleensä: - Tärkeä tekijä näissä asioissa oli vuonna 2007 ilmestynyt Greenpeacen vihkonen trooppisesta puusta Suomen parkettimarkkinoilla. - Uusien tuotteiden tai tuoteryhmien oikea-aikainen ja vahva markkinoille tuonti ovat onnistuneet hyvän yhteistyön ansiosta. - Voidaan sanoa, että tässä vinyylilattia on tullut markkinoille uudessa muodossa. Ryhmällä on suuri ostovoima, Seppo korostaa. Ensimmäinen markkinoille tullut runkoon tehty pontti oli Uniclic, jota käytetään edustamissamme Quick Step laminaateissa. Laminaatin käyttö on kasvanut: Euroopan laminaattivalmistajien yhdistys EPLF tilastoi viime vuodelta lähes 500 miljoonan neliön laminaattimyynnin pelkästään omien jäsentensä toimesta. Juhan pojat Viljami (5) ja Sameli (2) ovat isovanhempien silmäteriä. - Omille pojilleni laskettelu on ollut tärkeää, Timo oli siinä lajissa maan huippujakin. - Viljami ja Sameli tuovat päiviin kivaa vipinää. - Nämä jäsenyydet ovat tuoneet joukon hyviä kavereita, mukavia talkoohommia ja virkistäviä kokouksia ja yhteisiä matkoja mielenkiintoisiin kohteisiin. - Myös laminaattitehtaiden määrä on kasvanut. Luottamus on molemmin puoleista. Seppo-pappa ja pojanpojat Viljami ja Sameli ovat tuttu näky jalkapallokentällä. - Ja kyllä vaimon kanssa on tarkoitus matkailla Suomessa ja käydä kaupunkilomilla muualla. Brysseliin nyt en aivan heti ole kuitenkaan lähdössä, nauraa Seppo viitaten lukuisiin Belgian matkoihin Homedecorin asioissa. Nykyään käytetäänkin lähes yksinomaan viljeltyjä puulajikkeita. Liikuntaa lisää Seppo Puputin vaimo Leena toimi Lastenklinikalla röntgenosaston apulaisosastonhoitajana. - Pääasiassa Homedecorin yhteistyön vuoksi ulkomailla on mennyt työmatkoilla 30 40 päivää vuodessa. Varsinkin laminaattien kehitys 16 Väri ja Pinta 3/2011 ja myynti on ollut voimakasta. Molemmilla pojilla Juhalla (35) ja Timolla (32) on kaupallinen koulutus, Timo toimii markkinointipäällikkönä Orient-Occidentissa. Niinpä suhteet molempiin suuntiin ovat hyvin toimivia ja vuosikymmenten mittaisia. Poikien harrastuksissa pääsen mieluisiin kuskin ja huoltajan hommiin. - Vuodesta 1983 meillä on ollut mökki, rintamamiestalo, Forssan Urjalan rajamailla. Siitä on tarkoitus jossain vaiheessa luopua ja muuttaa kaupunkiasuntoon Helsingin Munkkivuoreen, lähemmäs pojanpoikia. Laudat ja laatat klikataan yhteen ponteistaan, liimaa ei tarvita. Vuodesta 1997 tulivat markkinoille ensimmäiset HDF-runkoon tehdyt ponttiliitokset. Liikunnallisia harrastuksiani ovat laskettelun ja jalkapallon lisäksi pyöräily, uinti, lenkkeily ja myös penkkiurheilu. Seppo on ollut aktiivinen jäsen 30 vuotta myös Lions-järjestössä. Pojanpoikien kanssa jalkapallo on toistaiseksi ollut tärkeämpi, vaikka Viljami lasketteleekin jo. Kuva: Seppo Puputin arkisto Rajua kehitystä Seppo Puputti on nähnyt 1970-luvulla tekstiilimattojen myynnin voimakkaan kehittymisen, laskun - ja nyt tekstiilimatot ovat jälleen nousussa. Mökkeily siellä Särkijärven maisemissa on mieluisaa puuhaa. Seppo liikkuu mielellään itsekin: - Terveys muistutti viime syksynä. Hän on lisäksi karjalaistaustaisen, Viipurissa 1891 perustetun teollisuuden ja liikkeenharjoittajien seuran Pamauksen jäsen. - Omakotitalo vie oman aikansa. Hän jäi eläkkeelle jo viime vuonna. Kerroksia tässä tuotteessa on neljä: pinta kestävää vinyyliä, joustava korkkikerros, HDF-runko jossa lukkopontti ja pohjalla äänieristyksenä korkkikerros. Toiminnassa on tarkoitus olla innokkaasti mukana. - Ensimmäisen kerran muuten olimme Suomessa saunassa Homedecorin jäsenten kanssa 1972. Lukuisat messumatkat Euroopassa, USA:ssa, Kiinassa ja Koreassa, säännölliset tuotteiden hankintakokoukset, ryhmän tehdasvierailut, tuotekoulutus ja jatkuva yhteydenpito antavat paljon. - Orient-Occident on vuodesta 1970 tehnyt ostoyhteistyötä kansainvälisessä Homedecor International -ryhmässä ainoana suomalaisena jäsenenä. - Vakavaraisessa perheyrityksessä on aina arvostettu pitkäjännitteisesti tehtyä yhteistyötä sekä hankinta- että asiakaskontakteissa. Hänen suhtautuminen työhönsä on huomattu myös laajemmin: Orient-Occident ja erityisesti Seppo Puputti saivat 2009 Sisustustoimittajat ry:n tunnustustuolin. Muissa lattianpäällysteissä on myös menty kovasti eteenpäin; on esimerkiksi designlattioita eli lähinnä painokalvomenetelmällä valmistettuja vinyylipäällysteitä, klikattavia keraamisia laattoja sekä vinyylipintaisia klikattavia korkkilattioita. Seppo Puputti on ollut mukana myös lattianpäällystysalan luottamustehtävissä, muun muassa Lattian- ja seinänpäällysteliiton hallituksessa. Kansainvälistä yhteistyötä Tärkeäksi asiaksi työurallaan Seppo nostaa myös yhteistyön kansainvälisen sisustusalan osto-organisaation Homedecor Internationalin kanssa. Nyt on ohjelmassa kuntoilua aiempaa ahkerammin, liikkuminen on tärkeää. - Viljamin kanssa Seppo-pappa lähtee kesäkuussa San Marinoon katsomaan Huuhkajien eli Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelua. kiittelee Seppo. Aluksi ponttiliitokset olivat liimattavia. - Nykyään käytännössä kaikki laminaattilattiat asennetaan uiviksi ja ilman liimaa. Mutta paljon on ollut muitakin muutoksia: - Lattianpäällysteissä ja matoissa on tapahtunut näiden vuosikymmenten aikana rajua kehitystä. Seppo on perheensä kanssa asunut vuodesta 1974 Nurmijärven Klaukkalassa
Sen sijaan pienten ja isojen väliin jäävät koot eivät kiinnostaneet: vain 158 300 neliötä edellisvuoden 423 000 neliön sijasta. Viime vuonna Suomessa olisi nimittäin myyty runsaat 6,3 miljoonaa neliötä, kun määrä jäi vuonna 2009 alle viiden miljoonan. Myös mosaiikkilaattojen (koko enintään 7,5 x 7,5 cm) myynti kasvoi hieman. Lasittamattomissa klinkkereissä pienet koot kasvoivat, isot eli yli 30 x 30 cm vähenivät. Tämä isojen ryhmä on tosin selvästi suurin, nyt myynti oli runsaat 336 500 neliötä (402 400). Väri ja Pinta 3/2011 17 Euroopan laminaattivalmistajien yhdistyksen EPLF:n jäsenten myynti eri puolille maailmaa kasvoi viime vuonna järjestön historian toiseksi suurimmaksi ollen 479 miljoonaa neliötä. ¬ Länsi-Eurooppaan EPLF:n jäsenten laminaattimyynnistä menee 299 miljoonaa neliötä, toinen suuri alue on ItäEurooppa. Myös kumipäällysteet kasvoivat edelleen: nyt myytiin 125 500 neliötä, kun edellisvuonna meni vain 93 500. Muovimattojen myynti kasvoi viime vuonna: alle 2 mm paksujen homogeenisten muovimattojen myynti oli lähes 205 000 neliötä (193 600 vuonna 2009). Myös Itä-Euroopassa laminaatti oli suosiossa: yhteensä neliöitä 104 miljoonaa eli kasvua 7,2 prosenttia. Itä-Euroopan markkinoista EPLF:n tilastoissa suurin on Puola. Joustovinyyleissä kasvua oli melkoisesti, 200 cm leveissä myynti oli 740 000 neliötä (edellisvuonna reilut 671 000) ja 400 cm leveissä runsaat 531 000 neliötä (515 500). Vähintään 2 mm paksujen muovimattojen osuus sen sijaan hieman väheni reiluun 824 000 neliöön (toissa vuonna 843 000). Kaikkiaan puolikovia päällysteitä myytiin viime vuonna runsaat 3,6 miljoonaa neliötä, edellisvuonna vajaat 3,5 miljoonaa. Lamellia ja laminaattia Parkettipäällysteissä ainoastaan lamelliparkettien myynti kasvoi runsaaseen miljoonaan neliöön. Kokonaisuutena kovien päällysteiden myynti oli viime vuonna runsaat 4,3 miljoonaa neliötä, kun se vuonna 2009 oli runsaat 4,5 miljoonaa. Laminaattipäällysteiden myyn- P innoitemateriaalitilastoa kerää Suomen Rakennusmedia Oy. Tilasto on siis lähellä oikeaa, lähes kaikki suurimmat alan toimijat ovat mukana tilastossa. Korkkipäällysteissä päästiin viime vuonna 168 000 neliöön (125 600) eli kasvu jatkui tässäkin päällysteessä. Voimakkainta kasvu oli nyt Venäjällä, peräti 24 prosenttia (myytyjä neliöitä 24 miljoonaa). Kaakeleissa kasvua Useimmissa kovien päällysteiden ryhmissä myynti kasvoi viime vuonna, joskin kokonaismyynti väheni edellisvuodesta. Jopa pehmeiden päällysteiden eli tutummin kokolattiamattojen myydyt neliömäärät olivat kasvussa. Teksti Pertti Laakkonen sä kasvu on jatkunut jo useamman vuoden. Siellä laskua oli 2,4 prosenttia. Alle 10 x 10 cm kokoluokassa kasvua oli myös: runsaat 813 000 neliötä (runsaat 684 000). Suurin määrä meni tosin edelleen Saksaan, jossa laminaattineliöitä myytiin 83 miljoonaa neliötä. Pienemmät kaakelit kasvoivat, yli 20 x 25 cm sen sijaan vähenivät. Joka tapauksessa laminaattipäällysteiden myynti kasvoi viime vuonna Suomessa, kuten se kasvoi muuallakin. Kysely viime vuoden pinnoitteiden myynnistä lähetettiin kaikkiaan 43 alan yritykselle, joista kyselyyn vastasi 24 yritystä. Pehmeissä päällysteissä myytyjen neliöiden kokonaismäärä oli viime vuonna runsaat 394 000 neliötä, kun edellisvuonna määrä oli reilut 366 000 neliötä. Muiden parkettien osuudet ovat pieniä. Aasiassa Euroopassa valmistettujen laminaattien kysyntä on pientä, siellä riittää valmistajia omastakin takaa.. Vuonna 2009 määrä oli 914 000 neliötä. Puolikovissa päällysteissä kasvoivat yli 2,5 mm paksut linoleumipäällysteet, ohuemmat vähenivät. Vain vuonna 2007 on päästy suurempaan eli 507 miljoonaa neliöön. Lasitetuissa klinkkereissä isojen, eli 30 x 30 cm tai yli, määrä kasvoi lähes 531 000 neliöön (vajaat 494 000 vuonna 2009). Tässä leveydes- nissä on tilastojen mukaan niin suuri hyppäys ylöspäin, että luvuissa lienee mukana kauttalaskutuksena myytyjä neliöitä. Viime vuoden luvun virheellisyyttä todistaa myös se, että Euroopan laminaattivalmistajien yhdistys EPLF, johon kuuluu 21 valmistajaa, ilmoittaa omissa tilastoissaan Suomeen tulleen jäsentensä toimittamana vajaat 5,2 miljoonaa neliötä. Tämä on kovien päällysteiden suurin ryhmä, neliöitä meni viime vuonna reilu miljoona, vuonna 2009 vielä yli 1,1 miljoonaa. EPLF:n jäsenten myynti oli viime vuonna järjestön historian toiseksi paras eli 479 miljoonaa neliötä, kasvua oli 8,1 prosenttia. Laminaattipäällysteiden osalta Suomen Rakennusmedian tilastosta myös puuttuu muutama suuri toimija. Vain 300 cm leveissä myytyjen neliöiden määrä väheni viime vuonna. Kaikkiaan parkettien myynti oli lähes 1,1 miljoonaa neliötä (998 000 vuonna 2009). Siellä EPLF:n jäsenten myynti oli 52 miljoonaa neliötä edellisvuoden 36 miljoonan neliön sijaan. Määrämittaisten vinyylilaattojen myydyt neliöt olivat viime vuonna runsaat 229 000, kun vuonna 2009 päästiin vielä yli 255 500 neliön. Laminaattipäällysteet myötätuulessa Lattiapäällysteiden myynti kasvoi viime vuonna useimmissa tuoteryhmissä. Erityisen voimakasta kasvu oli Turkissa
Kaukomaalaus Oy 30 vuotta Hyvä henkilöstö, laatu ja kova työ Kaukomaalaus Oy Seinäjoelta on noussut Suomen suurimpien maalausliikkeiden joukkoon. Vasta tänä vuonna olemme palkanneet ensimmäisen toimistosihteerin. Kannattavasti ja tulorahoituksella kasvanut yritys vietti alkukeväästä 30-vuotisjuhliaan. Samalla saimme töitä Kuo- Kauko Turusen 50-vuotisjuhlassa Jyväskylän Paviljongissa maaliskuussa Timo Latva-Rasula luovutti työntekijöiden lahjana pappa-Tunturin. Hän vastaa lähinnä Kuopion Varkauden alueen töistä. EteläSuomen alueesta vastaa työnjohtaja Hannu Kujala, Etelä-Pohjanmaasta Timo Latva-Rasula ja Savonlinnan Joensuun alueesta Pasi Pöppönen. Yritys on kuusinkertaistanut liikevaihtonsa viimeisten 10 vuoden aikana. - Vanhin poikani Janne (25) hoitaa lähinnä julkisivutyöt, joiden osuus on nyt noin 25 30 prosenttia toiminnasta, sanoo Kauko Turunen. Kasvu pelottaa Kaukomaalauksen voimakas kasvu alkoi käytännössä 2002: - Hannu Helminen tuli töihin silloin. - Toiminnan kulmakiviä ovat tehokkuus ja laatu. Ajokilometrejä tulee vuodessa noin 140 000, puhelulaskuja mies ei sentään paljasta. Kaukomaalauksen liikevaihto oli viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa euroa ja henkilöstöä keskimäärin noin 100. - Henkilökunta tekee tuloksen tällä alalla. Tärkeää on, että jokainen vastuussa oleva työnjohtaja pitää ohjaksista kiinni. Reklamaatio- ta tulee vähän. Kuvassa mukana myös Turusen molemmat pojat Anssi (vas.) ja Janne. Yksi tekijä kannattavassa kasvussa on myös yrityksen ohut organisaatio: - Yksin olen pyörittänyt firmaa viime vuosiin asti. - Oikeastaan mattotöitä ja laatoituksia ei tehdä, kaikkea muuta pintakäsittelyä kyllä. Samalla juhli pyöreitä vuosia Kaukomaalauksen perustaja ja omistaja Kauko Turunen. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen K aukomaalaus Oy:n toimitusjohtaja Kauko Turunen (50) toteaa vaatimattomasti, että "töitä vaan on tullut kauempaakin." Aivan näin helppoa voimakas ja kannattava kasvu ei ole ollut. - Työntekijät vitsailivat, että ajaisin mopolla työmaiden välit niin kuluisi enemmän aikaa ja he saisivat olla rauhassa, naureskelee Kauko Turunen. Kuva: Kauko Turusen arkisto 18 Väri ja Pinta 3/2011. Yhtiön kulttuuri on yrittäjämäinen, vastuuta jaetaan ja onnistumisesta maksetaan. - Meitä on aina kysytty muualle, ja toiminta on laajentunut. Keskeinen menestystekijä on kuiten- kin henkilöstö. Henkilöstön sitoutuneisuus, antautuminen työlle ja ammattiylpeys ovat eniten vaikuttaneet yrityksen menestykseen ja kasvuun, määrittelee Turunen. Kauko Turusen tavoittaakin useimmiten autosta puhumasta kännykkään. Yritys on erikoistunut maalaus- ja tasoitetöihin sekä julkisivusaneerauksiin. - Lattioiden pinnoituksia tehdään myös vähemmän, lisää työnjohtaja Hannu Helminen
- Työturvallisuuteen meillä on satsattu. - Kyllähän se harmaa talous näkyy. Nytkin markkinaosuutemme taitaa siellä olla lähempänä 60 prosenttia, arvioi Turunen eivätkä keskustelussa mukana olevat Helminen ja Kujala kiistä arviota. Hän kuvaa Kaukomaalauksen kasvua hurjaksi: - Kasvu pelottaa, se on ollut niin voimakasta. Tälläkin hetkellä on menossa Seinäjoen sairaalan tasoite- ja maalaustyöt: - Se on sellainen parin vuoden projekti, maalattavia neliöitä on noin 129 000, Turunen toteaa. Rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta puhutaan julkisuudessa paljon, samoin harmaasta taloudesta. Hyvä laatu ja edullinen hinta ovat erittäin vaikeasti yhdistettäviä asioita. Huolimatta voimakkaasta kasvusta työturvallisuutta ei ole unohdettu. - Olemme käyttäneet niissä töissä aliurakoitsijoita, varsinkin virolaisia on ollut jonkin verran, Turunen sanoo. Yritys on tehnyt vuosien mittaan isoja töitä. Pikemminkin näyttäisi olevan päinvastoin: - Oulun ja Rovaniemen alueet kiinnostavat, siellä meillä on aukko, vaikka Raahen Kokkolan seuduille olemme jo päässeet, naureskelee Turunen. Vaikka laatu on pidemmän päälle ykkösasia, niin asiakkaat taitavat katsoa ensin hintaa. - Näinhän se on. Testaa itsesi: etera./tyokaveri Väri ja Pinta 3/2011 19. Esimerkiksi Tampereen seudulla kilpailu on jo epätervettä. Harmaa talous näkyy Niin Turunen kuin Helminen ja Kujalakin ovat sitä mieltä, että ammattitaitoisia maalareita löytyy, mutta tasoitetöihin alkaa olla vaikea saada työntekijöitä. Hinnat ovat menneet niin alas. Tärkeää on työntekijän hyvinvointi, siksi työturvallisuus on taloudellinen etu, korostaa Turunen. Esimerkiksi viime vuonna Kaukomaalaus oli mukana rakennusalan ensimmäisen työturvallisuuskilpailun voittaneessa Asunto Oy Kuopion Ratavahdissa, jonka pääurakoitsija oli YIT Rakennus Oy. Itse tarkastamme ulkomaisten työntekijöidemme pape- ETERAN TYÖHYVINVOINNIN MATEMATIIKKAA: INNOSTAVA POMO = ILMAPIIRI INNOSTAVA Vakuuta vaivatta MILLAINEN TYÖKAVERI OLET. - Kaukomaalaus Oy:n kulttuuri on yrittäjämäinen, vastuuta jaetaan ja onnistumisesta maksetaan, sanoo toimitusjohtaja Kauko Turunen (kesk.) työnjohtajiensa Hannu Helmisen (vas.) ja Hannu Kujalan seurassa. pion seudulta, jossa olemmekin sitten urakoineet paljon. Mutta jarruja ei ole tarkoitus laittaa. - Aina emme pysty jättämään edes tarjousta
- Myös julkisivutöitä riittää jatkossakin. Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, sillä heti heinäkuussa Kauko Turunen oli pahassa kolarissa. Miehet pitävät omakotitalotyömaita ja yleensä yksityisten rakennuttajien kohteita sellaisina, joissa harmaata taloutta erityisesti esiintyy. Ongelmat alkoivat ja koulu jäikin kesken yhdeksännellä luokalla. - Kesällä 1979 80 olin maalaustöissä, ne olivat kiinnostaneet minua aina. Pohjanmaalle muutin 1983. - Työt lisääntyivät, koneita hankittiin lisää, mutta taloudellinen lama silloin 1990-luvun Järjettömät aikataulut Pula ammattitaitoisesta työvoimasta varsinkin tasoitetöissä ja harmaa talous eivät ole ainoita kipupisteitä rakennusalalla: - Palkkakustannusten osuus alkaa olla kipurajoilla, aloittaa Turunen. - Kyllä tällä jäsenyydellä on merkitystä ja siitä on hyötyä, varsinkin riitatapauksissa ja yleensä lakineuvonnassa. - Rehtori soitti kesällä ja suoritin sitten ne ehdot. - Ja työmailla puhutaan, että jos joku tekee työt halvemmalla kuin Kauko, niin jotain häikkäähän siinä silloin täytyy olla, naureskelevat Helminen ja Kujala. Samana kesänä maalattiin sitten peltikattoja Mikkelissä. Kyse on siitä, kenelle kuuluu niiden tasoittaminen ennen kuin pääsee tekemään valmista pintaa. - Betonielementtien toleranssit ovat myös ongelma. Jyväskylässä tehtiin ensimmäiset työt 1995, Kuopiossa 2002 ja Joensuussa 2005. Jotenkin siitä selvittiin, sinnikkyys ja kova halu jatkaa ja kasvattaa yritystä olivat päällimmäisiä asioita. Hän uskoo korjausrakentamisen osuuden kasvavan tulevaisuudessa Kaukomaalauksen työkannassa. - Omista lapsista vanhin Janne (25) hoitaa julkisivutyöt. Samalla koin hengellisen herätyksen ja elämä pääsi raiteilleen. Keväällä 1981 suunniteltiin maalausurakoinnin aloittamista. Osakeyhtiöksi se muuttui 1990-luvulla. rit kahden viikon välein. - Tampereen seudulle lähdettiin matkatöihin 1992, merkittävä kohde siellä oli Oriveden virastotalo. Peruskoulun jälkeen Turunen valmistui metsuriksi ja tarkoitus oli opiskella metsätyönjohtajaksi. - Ja kyllähän korjausrakentamisessa sekä julkisivusaneerauksissa puutteelliset työselitykset ovat myös ongelmia, lisää Turunen vielä. - Kirkkojen maalaukset aloitettiin vuonna 1996, nyt niitä on takana kaikkiaan 15 kappaletta. Julkisivu-urakointiin on satsattu hankkimalla oma hiekkapuhallusauto. Yläasteelle Turunen joutui siirtymään pois kotoa saaren huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Lähinnä urakoin yksin, välillä oli 1 2 miestä mukana töissä. alussa oli kaataa koko yrityksen. Nykyisin autoja on kuusi kappaletta. Kauko Turunen (vas.) hieromassa kauppoja Pintaurakoitsijat ry:n vuosikokouksessa huhtikuussa Kouvolassa Nestori-Tuote Oy:n Janne Sarinin kanssa. Lama lähes lopetti toiminnan Vuosina 1986 1989 Turusella oli työyhteenliittymä Maalausurakointi J.M. Omia telineitä on noin 4 500 neliötä. Jäsenyys on Kauko Turusen mielestä todiste asiakkaalle siitä, että yritys on hoitanut asiansa. Isä kuoli kun olin kolmevuotias. Rahoitus hoidettiin vekseleillä. Hän on ollut mukana töissä jo 14-vuotiaasta. - Velipoika Tuomo oli maalari, mutta hän lopetti ne työt. Myös nuoremmat Anssi (19) ja Henna ovat olleet kesätöissä maalareina, toteaa Kauko Turunen. Maalauslaitteiden pitää isossa yrityksessä olla kunnossa. Turunen perustettiin 25.5.1981. Kaukomaalaus Oy on ollut Pintaurakoitsijat ry:n jäsen 1990-luvun puolivälistä. - Keskikalja ja viinakset houkuttelivat enemmän, kuittaa Turunen. Rakennusliike ei tietysti halua maksaa tästä tasoittamisesta, kertoo Helminen. Eli rakennusliikkeille elementtien suoruus kelpaa, meille ei. Ollin kanssa. Turunen on ollut aktiivisesti mukana myös Pintaurakoitsijoiden luottamustehtävissä ja on tälläkin hetkellä liiton hallituksen sekä TES-neuvottelukunnan jäsen. Kaikki alkoi Hirvensalmelta Kauko Turusen (50) lähtökohdat yrittämiselle eivät olleet aivan parhaat mahdolliset eikä miehestä yrittäjää pitänyt tullakaan: - Synnyin Hirvensalmen Väisälänsaaren kylässä kahdeksanlapsisen perheen nuorimpana. Toiminimi K. - Aikataulut ovat aivan järjettömät nykyään, sanoo Kujala. 20 Väri ja Pinta 3/2011. Yhteistyö päättyi 1989, jolloin Turusen firman nimeksi tuli Kaukomaalaus Ky. Päästötodistuksessa komeilee kuperkeikan heittänyt 9 keskiarvona. Vuosi meni sairauslomalla, urakointi jatkui vasta keväällä 1982. Yrityksen kasvun kannalta olennainen asia oli ensimmäisen nostolava-auton hankkiminen 1998: - Se oli kannattava investointi ja edesauttoi kasvua sekä toi julkisivutöitä. Asiakkaallekin jäsenyys merkitsee, esimerkiksi Keski-Suomessa tämä tuntuu olevan tärkeää. - Alussa urakat olivat omakotitaloja ja maatalouden rakennuksia