Väri ja Pinta 3/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 3 2010 Korjausrakentaminen kasvaa Maalipurkit kiertävät Laminaatti laskussa, korkki kasvussa Curlingia Haminassa Aku otti tuplat Pintaurakoitsijat Imatralla Porissa pitkät perinteet Automaatio lisää koulutusta Aikuiskoulutus kiinnostaa
FILA-tuotteita on saatavilla jo yli 50 maassa - myös Suomessa. Katso jälleenmyyjät: www.heikkiharu.fi Maahantuonti ja tekninen neuvonta: Heikki Haru Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa p. Suomessa mm. FILA on italialainen puhdistus- ja suoja-aineiden valmistaja. tuotekehityksen ja testauksen saralla. Työsi ansaitsee loppufilauksen. FILA - ratkaisu laattojen käyttöönottopuhdistukseen Happopohjainen käyttöönottopesu poistaa helposti likaa keräävät saumalaastijäämät. FILAn valikoimasta löydät laadukkaat tuotteet myös laatta- ja luonnonkivipintojen suojakäsittelyyn, normaaliin puhdistukseen ja pinttyneen lian poistamiseen. Yli 100 laattavalmistajaa tekevät yhteistyötä FILAn kanssa mm. Laattapiste Collection -ketju suosittelee keraamisten laattojen puhdistukseen ja hoitoon juuri FILAn ensiluokkaisia tuotteita. 09 8780 341 www.heikkiharu.fi. FILA - jo 65 vuotta loistavia ratkaisuja
Kotkan Seudun Maalarimestariyhdistyksen voittokulku katkesi. 26.11. 22.10. ilmestymisviikko 39 39 45 50 Seuraavassa lehdessä: laastit vedeneristeet erillinen koulutusnumero 4 4B Koulutusnumero 5 6 Väri ja Pinta 3/2010 3. 3sisältö 6 12 14 16 18 20 23 24 27 28 30 32 33 34 Maalarimestariliitosta tuli Pintaurakoitsijat Tietoa korjausrakentamisesta Aikuiskoulutusta Lahdessa Antibakteeriset pinnat Porissa pitkät perinteet Curlingia Haminassa Laminaatti laskussa Savirappaus tiivistää talon Tuotantoketju omissa käsissä Ilmettä ikkunoiden ympärille Maalipurkit kiertoon Taitajat Oulussa Automaatio lisää koulutusta Julkisivuremontti Selvaakitaloissa ¬ Ei auttanut Tapani Hautamäen tarkka heitto curlingkisassa. Sivu 6. Vakiopalstat 5 22 36 37 50 51 52 56 58 Pääkirjoitus laaksonen Maalarimestarin mietteet Uutiset Lukijakisa Ristikko Pintaurakoitsijoiden jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset Palveluhakemisto ¬ Luvattomat seinämaalaukset (kuvassa seinämaalaus Prahassa) ja graffitit voivat olla hankalia poistettavia. 10.9. Tästä enemmän tämän numeron mukana olevassa erillisessä Kiinteistö- ja Kuluttajanumerossa sivulla 24. Kansikuva: Pergo Oy Lehti ilmestyy 2010 nro aineistopäivä 10.9. Sivu 20. Maalarimestariliiton historiallisessa vuosikokouksessa oli paikalla 88 äänioikeutettua edustajaa
Iisi homma! Goldbandilla valmista seinäpintaa kertatäytöllä! JOPA 50 MM KERTATÄYTÖLLÄ! GOLDBAND käsikipsilaasti Rappauspaksuus: 5-50 mm Tuottoisuus: 100 kg = 120 l laastia Riittoisuus: 20 kg säkki vastaa 24 l laastia. www.knauf.fi Kaikki kipsistä. 10 mm kerroksena yhdellä säkillä rappaa noin 2,4 m2 valmista pintaa. Knauf Goldband on erinomainen tuote niin betoni- ja muurattujen sisäseinien ja kattojen oikaisuihin ja rappauksiin kuin myös kolojen ja uritusten täyttöön. Goldband käsikipsilaastilla saadaan yhdellä jopa 50 mm paksuisella kerroksella valmis pintakuvioitu tai maalattava/tapetoitava/laatoitettava seinäpinta
Viime vuonna pudotus oli 13 prosenttia. Samalla moni huomasi, ettei korjausrakentaminen ole samanlainen rakentamisen alue kuin uudisrakentaminen. Rakennusalan työllisyys heikkeni viime vuonna noin kuusi prosenttia eli 11 000 henkilöllä. Tämä oli huomattavasti vähemmän kuin ennakoitiin. Pääsyynä on edelleen alhaalla pysyttelevä korkotaso, ja toisaalta myös valtion elvytystoimenpiteet vaikuttavat vielä. Samalla myös ulkomaisen työvoiman määrä kasvanee edelleen. Alan työttömyys ei ole huonontunut läheskään niin paljon kuin mitä vielä viime vuonna ennakoitiin. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry (ent. Rakennusteollisuuden viimeisimmän suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistuu vielä pari prosenttia kuluvana vuonna. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Amiedu 43 Ardex Oy 25 Heikki Haru Oy 2 Kehävalvonta Oy 39 Kiilto Oy 7 Knauf Oy 4 Konekor Oy 31 Maalarimestarien Oy 64 Machinery Oy 25 Mahikor Oy 21 Motoral Oy 19 Pohjolan Maalarit Ky 41 Rotator Oy 9 RTV-Yhtymä Oy 63 Saumalaakso Oy 13 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 29 Teknos Oy 11 Oy Tremco illbruck Ltd 47 Vakuutusyhtiö Fennia 8 Pääkirjoitus 3 Hidasta nousua R akennusalan vuoden 2007 suhdannehuipun jälkeinen pudotus on oiennut hitaasti. Huolimatta kasvusta alalla ollaan edelleen kaukana pitkän aikavälin kysynnän tasosta, varsinkin asuntotuotannossa. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Suomen Maalarimestariliitto ry, nimenmuutos päätetty 16.4.2010) www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa kasvuaan. Eläkkeelle alalta siirtyy lähivuosina suuri määrä työntekijöitä, joten töitä rakentajille riittää edelleen jatkossakin. *** Seuraavan kerran Väri ja Pinta lehti ilmestyy syyskuun lopussa. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Tänä vuonna ala työllistää yhteensä noin 170 000 henkilöä. Talonrakennustöiden aloitukset kasvavat tänä vuonna, erityisesti kasvussa on asuntotuotanto. Suhdannekatsauksen perusteella voi arvioida, että pintakäsittelyalan urakoitsijoiden työtilanne säilyy edelleen vaikeana, ehkä kesän sesonkia lukuun ottamatta. Monen työmaan aloitusta on lykätty erityisesti toimitilakohteissa, toisaalta kilpailu on kiristynyt, osin ulkomaisten yritysten, osin epäterveen kilpailun vuoksi. Jo viime vuonna tämä tilanne näkyi muun muassa siten, että monet uudispuolella pääasiassa töitä tehneet urakoitsijat siirsivät panoksiaan korjausrakentamispuolelle, jossa kilpailu kiristyi. Lisäksi ulkomaista työvoimaa lienee ainakin 15 000 henkilöä, tästä määrästä ei ole kuin arvioita. Tämän huomaa tavallinen kuluttajakin, kun asuntojen hinnat vain nousevat tarjonnan ollessa huomattavasti kysyntää pienempi. Työn iloa kesällä pintakäsittelyalalla työskenteleville ja oikein hyvää kesää kaikille lukijoillemme! pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 3/2010 5. Suhdan- nekatsauksen mukaan korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli viime vuonna noin 45 prosenttia. Käytännössä siis useana kuukautena korjausrakentaminen tarjosi töitä uudisrakentamisen ollessa lähes nollassa. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 93. Myös pientaloja rakentaminen kasvaa vahvasti. Korjausrakentamisen arvioidaan myös kasvavan pari prosenttia niin tänä kuin ensi vuonnakin
Suomen Maalarintyönantajain Liitto ry aloitti toimintansa 1912. Samalla pitkäaikainen jahkailu nimestä saadaan päätökseen. Onko se sitten tärkeä. Lisäksi nimenmuutosta perusteltiin hyödyillä: uusi nimi tukee yritys6 Väri ja Pinta 3/2010 toimintaa, helpottaa liiton markkinointia, sopii kaikille urataustoille sekä mahdollistaa laaja-alaisempien yrittäjäryhmien liittymisen. Imatralla vanhan nimen säilyttämistä ehdotti Jyväskylän Maalarimestari- yhdistys, jota kannatti Tampereen yhdistys. Liiton nimen muuttamista on puuhattu jo parikymmentä vuotta, 2001 asiasta äänestettiin Turun vuosikokouksessa. Vuodesta 2010 lähtien nimenä on nyt siis Pintaurakoitsijat ry. Suljetussa lippuäänestyksessä heistä 73 kannatti uutta nimeä ja 15 vastusti. Puheenvuorojen pääviesti oli, ettei vanha nimi kuvaa enää liiton toimintaa ja jäsenkuntaa. Vanha nimi ei häviä Vuosikokouksen avauspuheessaan liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen otti esille myös nimiasian: - Meillä on tässä liittokokouksessa jälleen esillä nimiasia. Lisäksi jäsenistöä on voitava vah-. Vuonna 1946 tehtiin päätös muuttaa nimi Suomen Maalarimestariliitto ry:ksi. Viimeisin äänestys oli ylimääräisessä liittokokouksessa viime lokakuussa, silloinkin vaihtoehtona oli juuri Pintaurakoitsijat. vuosikokouksen Imatran Valtionhotellissa. Historiallinen kokous Imatralla: Maalarimestariliitosta tuli Pintaurakoitsijat Suomen Maalarimestariliiton 98. Paikalla oli 88 äänioikeutettua kokousedustajaa. Viime syksynä saimme uudistettua liiton hallinnon toimivammaksi. Uusi nimi paitsi että on jäsenkunnan enemmistön kannattama, kertoo myös, ketkä ovat liiton jäsenyrityksiä, nimi viittaa yritystoimintaan ja työnantajiin sekä on laaja-alainen ja dynaaminen. Valtionhotellissa Imatralla pidetyssä vuosikokouksessa nimiasiasta äänestettiin myös. Tarvittavaa määräenemmistöä ei tuolloin löytynyt. Lippukulkue valmistautuu siirtymään kokoussaliin, jossa jäsenyhdistysten liput olivat näkyvästi esillä. Kunniapuheenjohtaja Vilho Kosonen avasi Maalarimestariliiton 98. Viime syksynä äänet menivät 53-33. Tämä nimi otettiin käyttöön 1947. Kokous oli historiallinen, sillä liitto vaihtoi nimensä Pintaurakoitsijat ry:ksi. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen N imenmuutos ei ollut ensimmäinen kerta. Lopputulos oli siis hyvin selkeä. vuosikokous pidettiin Imatralla Etelä-Saimaan Maalarimestariyhdistyksen järjestämänä huhtikuun puolivälissä. Määräenemmistöön olisi riittänyt 59 ääntä. Liiton hallinto on saanut jäsenistöstä sen käsityksen, että se haluaa liittoa kehitettävän uskottavammaksi edunvalvojaksi. Esitetyt uudistukset ovat tarkoitetut viemään liiton kehitystä muun muassa siihen suuntaan, jossa se voi yhdistää tiettyjä toimintoja, kuten esimerkiksi osia TES:stä sekä teknisiä asiakirjoja muiden pintaryhmittymän alojen kanssa. Imatralla nimen muutoksen puolesta puheenvuoron käyttivät Mauno Salminen, Ahti Nikula ja Jaakko Kuikanmäki Helsingin Maalarimestariyhdistyksestä, Antti Laitila Rovaniemen ja Juhani Väyrynen Etelä-Saimaan yhdistyksistä sekä Pentti Virtanen Suomen Korroosio-urakoitsijoista
Päämääränä on muiden etujärjestöjen kanssa tasapuoliseen kanssakäymiseen pystyvä asiantunteva edunvalvoja. Se tulee luonnollisena jatkumona käynnissä olevaan muutosvaiheeseen. - Perustettu markkinointityöryhmä on viime vuoden ajan tehnyt hyvää työtä. Se kertoo, keiden eteen tuleva liittoyhteisö sekä sen valtuuttamat luottohenkilöt tulevat töitä tekemään, totesi Nurminen. Se on luonut perustuksia liiton parempaan näkymiseen ympäröivissä liike- ja järjestömaailmoissa. Lisäksi mukana ovat Helsingin Maalariammattikoulu ja TAO, Turun Ammattiopistosäätiö. Hänet valittiin edelleen jatkamaan puheenjohtajana. Kunniamestariksi ja jäseneksi kutsutuista paikalla olivat Olli Hietanen (vas.) ja Leo Saukkonen. Vuoden 2010 Maalausurakoitsija palkinnon vastaanottivat Jani (vas.) ja Lauri Joronen Maalausliike Joronen Oy:stä. utitausUt un laoituksiin! tas TopPlan Hienotasoite 1-10 mm - vistaa laaja-alaisemminkin. Tässä kohtaa ehdolla oleva liiton uusi nimi Pintaurakoitsijat ry tulee tarpeeseen. Vanha Maalarimestariliiton nimikään ei jää historiaan: perusteilla on uusi yhdistys Suomen Maalarimestariliitto, jonka hallituksessa enemmistö on Maalarimestariliitolla eli nykyisellä Pintaurakoitsijat ry:llä. Vanhaa nimeä tullaan käyttämään muun muassa maalarimestarin ammatin koulutuksen ja arvostuksen kehittämiseen. - ² Valintoja uusien sääntöjen mukaan Nimimuutosta lukuun ottamatta www.kiilto.com. ¬ Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen
Henkilövalinnoissa edettiin nyt viime syksynä muutettujen uusien sääntöjen mukaan. Muutoksesta äänestämässä Mauno Salminen Helsingin Maalarimestariyhdistyksestä, taustalla saman yhdistyksen Esko Nurminen. Vasemmalla liiton toimitusjohtaja Juha Helmijoki. Matti Muhonen huolehti veljesillassa juontamisesta, lisäksi hän lauloi ja tarinoi. vuosikokouksessa edettiin pitkälti perinteisesti, käsiteltiin rutiiniasiat ja tehtiin henkilövalintoja. Puheenjohtajana jatkaa seuraavaan vuosikokoukseen Heikki Nurminen Helsingin yhdistyk- 8 Väri ja Pinta 3/2010. Osa vuosikokouksen järjestelyissä aktiivisesti mukana olleita Etelä-Saimaan yhdistyksen jäseniä ryhmäkuvassa. Historiallisessa vuosikokouksessa Maalarimestariliiton nimi vaihtui Pintaurakoitsijat ry:ksi. Jäsenyhdistysten puheenjohtajista koostuva vaalivaliokunta oli tehnyt esityksen henkilövalinnoista, jotka vuosikokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti ja keskusteluitta
Varapuheenjohtajana vuosikokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa valittiin jatkamaan Matti Pauna. Varajäsenten toimikausi kestää seuraavaan vuosikokoukseen. Varsinaisista jäsenistä vuosittain vaihtuu kaksi, joten nyt valittujen jäsenten toimikauden pituudet arvottiin. Pintaurakoitsijat ry:n hallitukseen kuuluu uusien sääntöjen mukaan puheenjohtajan ja TESpuheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Vuosikokouksen rutiineihin kuuluivat vuoden 2009 tilinpää- töksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille, samoin vuoden 2009 toimintakertomuksen ja vuoden 2010 toimintasuunnitelman hyväksyminen sekä tulo- ja menoarvion vahvistaminen kuluvalle vuodelle. Myös TES-puheenjohtajana jatkaa Ismo Ässämäki Jyväskylän yhdistyksestä. Jäsenmaksuperusteet pysyvät ennallaan. Vuoden Maalausurakoitsija Vuosikokouksessa julkistettiin Väri ja Pinta 3/2010 9. Hallituksen varsinaiset jäsenet 2010 2011 ovat Jari Jussila Helsingin yhdistyksestä (toimikausi 1 vuosi), Tomi Oksanen samoin Helsingistä (2 vuotta), Jouko Partanen Korroosio-urakoitsijoista ja Tampereen yhdistyksestä (1 vuosi), Matti Pauna Korroosiourakoitsijoista ja Kouvolan yhdistyksestä (2 vuotta), Harri Peuhkuri EteläSaimaan yhdistyksestä (4 vuotta), Martti Reijonen Kuopion yhdistyksestä (3 vuotta), Kauko Turunen Seinäjoen seudun yhdistyksestä (4 vuotta) ja Markku Yrtti Turun yhdistyksestä (3 vuotta). Ensimmäiseksi varajäseneksi valittiin Janne Seppänen Oulun yhdistyksestä ja toiseksi Janne Terkko Tampereen yhdistyksestä. Matti Peuhkuri (vas.), Mirja Heiskanen, puheenjohtaja Juhani Väyrynen, Pekka Heiskanen ja Lauri Joronen ottivat vieraat vastaan Etelä-Saimaan yhdistyksen 70-vuotisjuhlavastaanotolla. Perinteiseen tapaan kokouksessa paikalla olleet kunniamestarit ja jäsenet kukitettiin. sestä
Lisäksi hän toi esille rakennusten tarinoiden säilymisen korjaamalla. - Korjausrakentamisessa hankesuunnittelu korostuu, kun mukaan tulevat hiilipäästöt ja energiasäästöt. - Vaippa- ja yläpohjakorjaukset pitäisi aina tehdä huputettuna. 2010-luvulla etusijalla ovat vaippakorjaukset, 2020-luvulla putkistokorjaukset, sanoi Vahanen. Suurimpana ongelmana Vahanen piti kosteutta: - Kosteudesta aiheutuvat suurimmat ongelmat, joko rakennusaikaisesta tai käytön aikana tulevasta kosteudesta. Korjausrakentamiseen vaikuttaa myös väestökehitys. Pääpaino oli kerrostalojen betonijulkisivujen korjaamisessa ja kunnossapidossa. Hän totesi purkumenetelmien kuuluvan myös kestävään korjaamiseen. Seminaari käsitteli korjausrakentamista varsinkin betonijulkisivujen sekä puuverhoiltujen julkisivujen näkökulmasta. - Haasteina ovat korjausprosessin hallinta, resurssien niukkuus, ostamisen asiantuntemattomuus sekä asunto-osakeyhtiöiden hallitusten harrastelijamaisuus, sanoi Vahanen. Korjaukset tehtävä ajoissa Eristerappaukset ovat yksi keino korjata vanhojen kerrostalojen julkisivuja. Samalla kiinteistönpito ammattimaistuu. - Tällä ja ensi vuosikymmenellä rakennuksiin on tehtävä suurimmat korjaukset. - Tulee aurinkopaneeleja ikkunalaseihin ja parvekekaiteisiin. - Energiataloudellisesti 1960-, 70- ja 80-luvun alun asuintalot ovat heikompia kuin 1940- ja 50-lukujen talot. - Kun rakennetaan energiataloudellisesti, silloin luodaan suuret korjausrakentamismarkkinat, naurahti Vahanen. Seminaarin avannut Tikkurilan myyntijohtaja Jarkko Mattila puhui muun muassa korjausra- kentamismarkkinoiden kasvusta sekä puun ja betonin mahdollisuuksista. Hän piti "pullotaloa" terveenä ja energiataloudellisena vaihtoehtona: - Siinä korvausilma otetaan sieltä mistä halutaan ja poistoilma menee sinne minne halutaan. Purku hallitsematon alue Tulevaisuudessa kehitetään erilaisia ratkaisuja niin energiankulutuksen vähentämiseen kuin moneen muuhunkin asiaan. Tässä käynnissä eristerappaus Tikkurilan Thermodek-menetelmällä. Paikalla Heurekassa Vantaalla oli runsaat 200 henkeä, erityisesti suunnittelijoita, mutta myös urakoitsijoita, opettajia ja muita ammattilaisia. Betonijulkisivujen korjausme- 12 Väri ja Pinta 3/2010. Tästä huomautti hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen Vahanen Yhtiöistä mielenkiintoisessa esityksessään, jonka aiheena oli kestävä korjaaminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos korjaus on yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, silloin määräyksiä on noudatettava. Suhdanteista riippumatta korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan myös tulevaisuudessa. Kuitenkin sillä on suuri vaikutus asuttavuuteen. Älykkäät julkisivut ovat myös tulossa. - Korjausrakentamiseen on tulossa myös uusia määräyksiä, joissa otetaan huomioon energiansäästöt, kestävä kehitys ja hiilipäästöt. - Tämä on hallitsematon alue tällä hetkellä. Tikkurila Oyj:n järjestämässä korjausrakentamisseminaarissa maaliskuussa luennoitsijoina oli alan asiantuntijoita. Korjausrakentaminen kasvaa, tietoa tarvitaan Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen K orjausrakentamisseminaari oli tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille. Kuva: Tikkurila Oyj Suomen Betoniyhdistys ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila puhui laajasti betonijulkisivujen käyttöiän jatkamisesta, mahdollisuuksista ja menetelmistä. Olemme itse kehittäneet älykkään yläpohjarakenteen, sanoi Vahanen
Keskeistä puujulkisivussa on estää palon leviäminen tuuletusrakoa pitkin tekemällä julkisivun tuuletusrakoon palokatko. Lähtökohtana oikealle käsittely-yhdistelmälle kiviainespintaisilla julkisivuilla on erityisesti se, että tiedetään minkälainen rakenne on kyseessä. Tuloksena on paras mahdollinen sävyn pysyvyys ja kesto. - Paikkaustöissä tärkeää on laadunvarmistus, kuten yleensä kaikissa korjausvaiheissa, korosti Mattila. Tämä on suuri muutos. (09) 4761 4700, fax (09) 4761 4744 Kääpätie 7, 00760 Helsinki info@saumalaakso.fi www.saumalaakso.fi Suomen Rakennussaumausyhdistyksen jäsen Väri ja Pinta 3/2010 13. - Julkisivun lisäeristämistä ei tehdä ensisijaisesti energiasyistä, hän huomautti ja esitti laskelmia 1970-luvun kerrostalon julkisivun lisäeristyskorjauksen kannattavuudesta. Korjaustapoina ovat lähinnä levyverhoukset ja eristerappaukset. massat Työkalut, saumanauhat, jne. Hän kävi läpi myös Tikkurilan ammattijulkisivutuotteita: - Kaikki Finngard-tuotteet sävytetään uudella sävytysjärjestelmällä. Ohutrappausongelmat ovat Mattilan mukaan mittavia. - Puun ympäristövaikutukset verrattuna muihin julkisivumateriaaleihin ovat hyvin pienet, samoin hiilidioksidipäästöt, hän sanoi. - Työaikainen kosteusrasitus tulee minimoida. Esimerkiksi teollisesti pohjamaalattu puutavara vaatii pintamaalin kahteen kertaan tai yhden kerran pohjamaalin ja 1-2 kertaa pintamaalin. Viljakainen käsitteli myös puujulkisivun paloturvallisuutta erityisesti yli kaksi kerrosta korkeissa rakennuksissa. - Huomattavasti ongelmallisempi asia on palon leviäminen yläpuoliseen huoneistoon ja huoneistosta toiseen ikkunan kautta. Hän esitteli valokuvin Vantaalla tehtyjä kaupunkikuvallisesti hyviä ratkaisuja korjausrakentamisessa. Järjestelmään kuuluu täysin uusi teriaalina. Materiaali- ja järjestelmävalintoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pirjo Ahola esitteli maalausyhdistelmät erilaisille puupinnoille samoin kuin huoltomaalaustarpeet. - VTT:n laatiman riskianalyysin mukaan puun käyttö rakennuksen julkisivussa vaikuttaa rakennuksen paloturvallisuuteen saman verran kuin olohuoneen nojatuoli. Ensimmäiset tuulettuvat Thermodekrappaukset tehtiin vuonna 2009, kertoi Auer esitellen lyhyesti järjestelmän. Kaikki mitä hyvään saumaan tarvitaan M1-luokitellut, paloa pidättävät ym. Viljakainen käsitteli myös julkisivujen korjaamista ja energiatehokkuuden parantamista puuratkaisuilla. Vanhojen rakenteiden suojaaminen ylimääräiseltä kosteusrasitukselta on Mattilan mukaan niiden pitkän käyttöiän perusta. - Jos julkisivu joudutaan purkamaan, jotain on silloin jätetty tekemättä ajoissa, sanoi Mattila. Puun ympäristövaikutukset pienet Toimialajohtaja Mikko Viljakainen Metsäteollisuus ry:stä puhui puusta rakennusten ulkoverhousma- Puutavara teollisesti pintakäsiteltyä Tuotepäällikkö Mikko Auer ja tutkimuspäällikkö Pirjo Ahola Tikkurilasta puhuivat seminaarissa kiviaines- ja puujulkisivuista maalauskohteina. Seminaarin lopuksi puhui kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko Vantaan kaupungin rakennusvalvontavirastosta. Liitokset ja muut yksityiskohdat on suunniteltava ja toteutettava huolella. Verhouskorjauksiin joudutaan, kun vauriot ovat laajempia. Tyypillisiä julkisivuja ovat betonisandwichelementit, rapatut julkisivut sekä tiilipinnat. - Puutavarasta 80 90 prosenttia on jo teollisesti pintakäsiteltyä, totesi Ahola. netelmistä ulkonäön säilyttäviä korjaustapoja ovat lähinnä laastipaikkaukset ja pinnoitukset. - Eristerappauksia on Suomessa tehty 1950-luvulta lähtien jo yli miljardi neliömetriä. Risto Vahanen Jussi Mattila Mikko Auer Pirjo Ahola Mikko Viljakainen vesipohjaiseen teknologiaan pohjautuva pastasarja. Jos korjaaminen tulee liian kalliiksi, silloin edessä on rakenteen korjaaminen joko kokonaan tai osittain. Uudis- ja uusintakohteiden urakointi Puh. Puujulkisivu on oikein huollettuna pitkäikäinen
Heli Luomala levittämässä tasoitetta. Lähinnä Päijät-Hämeen alueella toimivan koulutuskeskus Salpauksen rakennusalan aikuiskoulutus kiinnostaa erityisesti ammatinvaihtajia. Opinnot kestävät tavallisesti 1 1,5 vuotta. - Osa opiskelusta tapahtuu verkossa. - Hakijamäärä on viime aikoina noussut taloudellisen taantuman vuoksi. Lattianpäällystykseen kuuluu usein pohjan tasoittaminen. Aikuiskoulutuksessa voi opiskella myös esimerkiksi talonrakennusalan ammattitutkinnon tai teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinnon. - Aikuiskoulutuksena maalausalaa Salpauksessa opiskelee vuosittain noin 50 henkilöä. Rakennusalan aikuiskoulutuksessa Salpauksessa voi opiskella muun muassa pintakäsittelyalan ja talonrakennusalan perustutkintoja eli maalariksi tai talonrakentajaksi. Opiskelijoista aikuiskoulutuksessa on vuosittain noin 12 000 ja oppisopimuskoulutuksessa noin 14 Väri ja Pinta 3/2010 1 800 henkilöä. Olemme kehittäneet ja kehitämme jatkuvasti verkkoopetustamme. Myös pintakäsittelyalan koulutuksessa suuntaus on sama. Ammatinvaihtajat suurin ryhmä Aikuiskoulutus kiinnostaa Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen P äijät-Hämeen koulutuskonserniin kuuluva koulutuskeskus Salpaus ei ole mikään pieni kouluttaja: vuosittain siellä opiskelee noin 20 000 nuorta ja aikuista, heistä yli 5 000 on ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. - Järjestämme myös erilaisia lyhytkursseja, esimerkiksi märkätilakursseja sekä asbestin purkukursseja, mainitsee Väätäinen. Työpainotteiset opinnot Salpauksen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelujen rakentamisalan kouluttaja Jouko Lampilahti kertoo osan opiskelijoita olevan sellaisia, jotka ovat olleet pitkäänkin. Talonrakennusalan opiskelijoista heitä on jopa yhdeksän kymmenestä. Koulutusta annetaan Lahdessa ja Hei- nolassa. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Monimuoto-opiskeluna toteuttavaan koulutukseen on jatkuva hakeutuminen, hakijoita on noin 100, joista voimme kouluttaa noin 15 20 opiskelijaa, kertoo pintakäsittelyalan kouluttaja Juhani Väätäinen Salpauksen aikuiskoulutus ja työelämäpalveluista
Heli on aiemmin opiskellut maalariksi ja opiskelee nyt lattianpäällystyksen perustutkintoa. Kesäksi on näillä näkymin taas töitä tiedossa, Heli kertoo. Pitää osata kertoa, mitä työnäytöksessä tekee, Väätäinen huomauttaa. - Mutta kyllä rakennusala on meidän ala, toteavat molemmat. Tässä kohteessa mukana yhteistyössä ovat Salpaus, Lahden museo ja kaupunki sekä Lahden 4h-yhdistys. - Opinnot ovat joustavia, välillä voi lähteä töihinkin, jos sopiva työpaikka löytyy ja palata sitten jatkamaan opintoja, Juhani Väätäinen sanoo. Maalariksi koulutuskeskus Salpauksessa opiskeleva Katja Kupari hiomassa seinää ennen maalausta. "Rakennusala on meidän ala" Heli Luomala ja Katja Kupari ovat Salpauksen aikuisopiskelijoita. Lisäksi joillakin työt ovat voineet loppua, on ehkä lomautettu tai sitten muuten on halua vaihtaa töitä ja ammattia. Osa haluaa suorittaa näyttötutkinnon. Tämä kohde on opiskelijoille hyvä, sillä tarjolla on materiaali- ja kustannuslaskentaa, mittausharjoituksia ja inventointia varsinaisten töiden lisäksi, sanoo Väätäinen. lystystä. Se tietysti vaatii itseltä joskus aika paljon. Kouluttajat Juhani Väätäinen (vas.) ja Jouko Lampilahti tutkimassa yhtä ensi kesän työkohdetta, lähes keskellä kaupunkia sijaitsevaa Yli-Marolan 4h-kotieläinpihan 1906 rakennettua mahtavaa kivinavettaa, jossa tehdään muun muassa kalkkausta. Omakin työmaa voi olla sopiva paikka, me hyväksymme työmaat, Lampilahti sanoo. Katja on opiskellut nuorisoasteella sisustajalinjalla, nyt hän opiskelee maalariksi. Aikuiskoulutuksessa opintoja harvemmin keskeytetään, motivaatio opiskella on korkea. - Minä olen ollut maalaushom- missa vuoden verran, opiskelua on nyt takana noin viisi kuukautta, useammassa jaksossa. - Messuilla kyse on myös sosiaalisten taitojen oppimisesta. Väri ja Pinta 3/2010 15. Yhteistyö eri osapuolten kesken toimii tässä asiassa hyvin, lisää Väätäinen. Olemme tehneet täällä aiemmin muun muassa rakennusten punamultauksia. Aikuiskoulutuksessa opinnot ovat melko työpainotteisia: - Käytäntö tulee tutuksi työssäoppimispaikoissa. Tällä hetkellä olen täällä ainoa, joka opiskelee lattianpääl- Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut tekevät paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. työssä, mutta tutkinto puuttuu. - Koulu tarjoaa työssäoppimispaikat, niitä ei tarvitse etsiä itse. Messuilla emme myy useinkaan koulutusta, vaan opiskelijat ovat oppimassa tekemällä työnäytöksiä joko omalla tai yhteistyökumppanien osastoilla, Lampilahti toteaa. Niin pintakäsittelyn kuin talonrakennuksenkin aikuisopiskelijat ovat Salpauksessa paljon mukana myös messuilla. - Paperit eli tutkinto kuitenkin halutaan. Kun ei ole töitä, voi opiskella, Katja sanoo. - Mitään varmaa ei kesän töistä vielä ole. - Tosin maalausliikkeet voisivat Lahden alueella olla tässä aktiivisempiakin, rakennusliikkeet ovat paremmin mukana. - Paikallisten messujen lisäksi olemme ahkerasti mukana esimerkiksi Helsingissä. - Olen ollut maalausalan töissä, nyt lomautettuna on aikaa opiskella
Abloy on tuonut markkinoille heloja ja vetimiä, jotka on varustettu bakteereita tuhoavalla pinnoitteella. Antibakteeristen pintojen kysyntä kasvussa Abloy on tuonut markkinoille tuotteita, joiden pinta tuhoaa bakteereita. taudinaiheuttajien jyllätessä antibakteerisille pinnoille uskotaan löytyvän kysyntää monenlaisessa arkikäytössä. 16 Väri ja Pinta 3/2010 Teksti Heikki Jaakkola Kuvat Abloy Oy F unktionaalisten pintojen kehittelyssä on otettu taas yksi askel. Tapahtuman jälkeen bakteeri menettää solunesteensä ja tavallaan kuivuu. Vedenpitävää tieteellistä selvitystä mikrobien tuhoutumisvauhdista ei kuitenkaan ole vielä tehty. Pinnan antibakteerinen vaikutus perustuu siinä oleviin hopeaatomeihin, jotka rikkovat bakteerin solukalvon. Sitkeim- mänkin pöpön loppuelämä jää tämän jälkeen korkeintaan vuorokauden mittaiseksi, todennäköisesti paljon lyhyemmäksi. Teho perustuu hopea-atomeihin, joita vastaan mikrobit eivät pysty kehittämään vastustuskykyä. Abloy on tuonut markkinoille heloja ja vetimiä, jotka on varustettu bakteereita tuhoavalla pinnoitteella. Markkinointipäällikkö Jukka Jokisen mukaan bakteerien tuhoutuminen käynnistyy heti näiden päädyttyä pinnalle. Sairaalabakteerien ym
Erittäin suurta mielenkiintoa ovat Koskisen mukaan herättäneet myös viestivät pinnat. Ikävä kyllä hopeapinnoitteella on Jokisen mukaan ilmeisesti vain vähäinen vaikutus rakenteeltaan paljon yksinkertaisempiin viruksiin. metallisen ovenkahvan pitäisi säilyttää antibakteerisuutensa kovassa käytössä kymmenien vuosien ajan. Jokisen mukaan hopean tuominen esineeseen nostaa tuotteen hintaa materiaali- ja valmistuskustannusten takia 15 - 30 % esineestä riippuen. Esimerkeiksi viimeksi mainitusta Koskinen mainitsee rakettipolttoaineessa sekä kosmetiikassa käytettävät nanomittakaavan partikkelit, joita tuotetaan jo teollisesti tonnimittakaavassa. Vastaavankaltaisia antibakteerisia pintoja hyödynnetään maailmalla Jokisen mukaan jo monenlaisissa tuoteryhmissä. Aivan arkipäiväisessä ympäristössä teollisesti valmistetut nanorakenteet ja erityisesti niihin perustuvat funktionaaliseet pinnat ovat vielä harvinaisia. Metallejahan on ollut mikrobien ympäristössä aina. Jos pystyisivät, metallien jo pitkään tunnettua antibakteerista vaikutusta ei olisi. - Tehokkuuden ohella hopean ansioksi voidaan laskea myös se, että erittäin harva ihminen on allerginen aineelle. Jalometalli vaikuttaa tällä tavoin lähes kaikkiin bakteereihin. Jokisen mukaan Abloyn ratkaisussa hopea ei ainakaan kulu pois esineestä. Molemmat esimerkit edustavat kuitenkin alueita, jossa lopputuotteen kilohinta on erittäin korkea tai hinnalla ei ole suurta merkitystä. puhelimen kosketuslevyyn tai näppäimen pintaan, voidaan ladata valtava, silmälle näkymätön pinta-ala, jolla haluttuja reaktioita voi tapahtua riittävän paljon. Nanomittakaavan rakenteilla tiettyyn esineeseen, esim. - Vaikka hiili itsessään on edullista ja sitä on lähes kaikkialla, rakenteen tekeminen on edelleen kallista. Tässä vaiheessa nanoteknologiasta on puhuttu jo sen verran pitkään, että tiedossa on sekä jyviä että akanoita. Yksi mielenkiintoinen uusi sovellusalue voisivat olla kosketusnäyttöjen pinnat sekä erilaiset näppäimistöt. Tämä lienee riskinä myös kahvoissa ja vetimissä. Hopean ohella myös muiden metallien, esim. Näin bakteereja tuhoava ominaisuus säilyy esineen koko elinkaaren ajan. Väri ja Pinta 3/2010 17. ovenkahvassa. Jokisen mukaan esim. Mahdollista samalla on, että antibakteerinen pinta jää esineen likaantuessa eristävän rasva- ja likakerroksen alle. Antibakteerisuus on kuitenkin vain yksi esimerkki pintojen funktionaalisuudesta. Vaikutuksesta ei ainakaan ole samanlaista tieteellistä näyttöä kuin bakteerien tuhoutumisesta. Yritys on ilmeisesti ruotsalainen. - Muoviesineen käyttöikä on usein vain muutama vuosi, mutta esim. Ominaisuus säilyy näin esineen koko elinkaaren ajan. hiilinanoputkista on puhuttu jo pitkään, mutta näitä ei vieläkään saa teollisena toimituksena kohtuuhintaan. Tämän takaa metallin sitominen esineen koko pintamateriaaliin jo valmistusvaiheessa. Myös Koskisen mukaan keskeisenä haasteena on metallin kiinnittäminen esineeseen niin, että ainetta vapautuu sopivasti pitkän ajan kuluessa. toksista vaihtamalla väriään. - Käytännössä puhtaasta metallista valmistettu mutta täysin pinnoittamaton esine olisi kuitenkin erittäin vaikea pitää siistin näköisenä. - Likaantumisen ohella ainakin kupari- ja hopeaesineet hapettuisivat nopeasti ikävän näköisiksi ja jossain tapauksessa myös myrkyllisiksi. - Esim. Jokisen mukaan ainakin heloihin ja vetimiin olisi mahdotonta asentaa kestävää hopeapinnoitetta jälkikäteen. Antibakteerinen ominaisuus ei sijaitse tuotteen pinnoitteessa, vaan on itse esineen materiaalissa. kuparin antibakteerinen vaikutus on ollut tiedossa jo pitkään. Nämä osallistuvat reaktioihin, jotka hajottavat tehokkaasti pinnalle kertynyttä orgaanista ainetta. - Tällaista jälkikäteen asennettua pintaa olisi todella vaikea saada riittävän kestäväksi esim. kuoliaaksi. Viruksia torjuville pinnoille olisikin varmasti valtavasti kysyntää lintu-, sika- ja milloin minkäkin virusperäisen influenssan nostaessa pandemian riskiä. Vaikutus tunnettu jo pitkään Metallien antibakteerinen ominaisuus ei tietenkään ole Abloyn keksintöä, ilmiö on tunnettu jo pitkään. Rikkoutunut mikrobi ei Jokisen mukaan ehdi lisääntymään pinnalla ennen tuhoutumistaan. - Antibakteerinen ominaisuus ei näin sijaitse vain pinnoitteessa vaan itse esineen materiaalissa. erittäin aggressiivisia happiyhdisteitä. - Nämä kertovat tietyistä muu- Nanorakenteiden valmistus edelleen kallista Professori Jari Koskinen on ollut mukana monissa pintojen kehittelyyn liittyvissä teknologiaohjelmissa. puhtaasta kuparista, messingistä tai vaikka hopeasta valmistetut ovenkahvat toimisivat itsessään ja ilman mitään kemiallisia käsittelyjä antibakteerisina esineinä. Toinen tätä varsin läheltä liippaava ominaisuus on Koskisen mukaan itsepuhdistuvuus. Jos aine on esineessä vain ohuena pinnoitteena, tällainen voi kulua käytössä nopeasti olemattomiin. Näin siksi, että pinnan ominaisuudet ja toiminnot perustuvat molekyylitason tapahtumiin, jotka tarvitsevat jonkinlaisen pinnan toteutuakseen. Hän korostaa olevansa mikrobiologian suhteen maallikko, mutta toteaa kosketustartunnan riskiä vähentäville pinnoille olevan nyt paljon tilausta. Lika toisin sanoen häviää tällaiselta pinnalta kemiallisen hajoamisen kautta. hopeaa vastaan resistenssiä samalla tapaa kuin antibiooteille. Käytännössä metallien antibakteerisen vaikutuksen hyödyntämisen suuri haaste on metallin "lataaminen" pintaan niin, että sitä vapautuu juuri sopivasti mikrobi- en tuhoamiseen. Polygiene -niminen yritys tarjoaa antibakteerisia pintoja lattioille, seiniin, tekstiileihin, saniteettikalusteisiin, sähkölaitteisiin ja huonekaluihin. Fotokatalyyttisesti itsepuhdistuvassa pinnassa valon eli fotoneiden energia valjastetaan synnyttämään kemiallisia reaktioita, joiden tuloksena pinnalle syntyy mm. Osa alkuaikojen visioista on ehtinyt osoittautua hypeksi, osa on teollisessa tuotannossa. Esim. Näin on ilmeisesti myös tulevaisuudessa, mikrobit eivät pysty kehittämään esim. Yleisesti ottaen funktionaalisten pintojen kehittely on vahvassa kohtalonyhteydessä nanoteknologian kehitykseen
Tässä on onnis- tuttukin, joskin entisiä on sitten vastaavasti lopettanut. Varsinaisten jäsenten määrä on ollut alle kymmenessä jo puolenkymmentä vuotta, ker- too yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Gustafsson. YhdisVäri ja Pinta 3/2010 tyksen toiminta pääsi nimittäin välillä hiipumaan. - Ikä alkaa jo painaa nykyisiä jäseniä, uusia ja nuorempia jäseniä kaivataan. Vuonna 1906 perustetun yhdistyksen toiminta on nykyisin melko pienimuotoista, mutta kohtuullisen aktiivista. Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen P 18 orin yhdistys on itse asiassa "perustettu" kolme kertaa, kuten satavuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa, yhdistyksen opettajajäsenen Markku Häklin toimittamassa kirjassa "Vuosisata satakuntalaista maalariliikettä" todetaan. Parhaimmillaan jäsenliikkeitä oli 1980-luvulla, pitkälle toistakymmentä. - Meillä on ollut muutaman kerran kampanja uusien jäsenten saamiseksi. - Yhdistyksen varsinaisten jäsenten keski-ikä on jo aika korkea. Ehkä tämä Maalarimestariliiton nimenmuutos nyt tuo myös uusia jäseniä, toivoo Gustafsson. Yhteistyötä raumalaisten kanssa Porissa säännöllisistä kuukausikokouksista luovuttiin muutamia vuosia sitten.. - Varsinaisia jäsenliikkeitä on nyt kuusi, kaikkiaan jäseniä on runsaat 20. Muutenkin yhdistyksellä on takanaan ajoittain melko värikäs historia. Nuoria tarvittaisiin toimintaan mukaan, kertovat Porin Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Gustafsson (oik.) ja sihteeri Veijo Haapasaari. Porissa pitkät perinteet Porin Maalarimestariyhdistys ry on maamme kolmanneksi vanhin maalarimestariyhdistys. Nykyisin on huomattavasti tasaisempaa
Puheita "pöytäkirjatasolla" on ollut yhdistymisestä Rauman kanssa, mutta toistaiseksi on tehty yhteistyötä eikä yhdistyminen ole vakavammin ollut enää esillä. Siinä meillä on jokaviikkoinen vakiovuoro, sanoo Haapasaari. - Usein olemme tehneet syksyllä risteilyn raumalaisten kanssa ja samassa yhteydessä on pidetty kokous. - Osallistumisaktiivisuus on kohtuullista, lisää Gustafsson. - Sotaveteraaneille annoimme takavuosina maalausapua, lisää Haapasaari. Etelässä on käyty aiemminkin, Gustafsson muistelee. - Keskusteluja palaamisesta yhteen on tosiaan ollut. - Vuoden 2006 vuosikokousjärjestelyissä mukana olleet viettivät viikon etelässä, siellä vaimotkin olivat mukana. Entä miltä näyttää yhdistyksen tulevaisuus. Porilaiset ovat menestyneetkin muun muassa liiton keilakisoissa. Tällä hetkellä yhdistyksen naisjaostolla ei ole toimintaa, mutta aiemmin, ensin ompeluseuran, sitten naisjaoston tai toimikunnan nimellä, toimintaa oli. Koulutusnumero 4B/2010 ilmestyy viikolla 39 ja sisältää koulutusasiaa rakennusmaalauksesta ja lattianpäällystyksestä. Väri ja Pinta 3/2010 19. Itse kokoukset olivat erillään, mutta samaan aikaan ja sitten vietimme yhteistä iltaa, Gustafsson toteaa. Mitään erityisiä suunnitelmia ei ole, vastaa Hannu Gustafsson. Betonin impregnointiaineet, hengittävät "Silko"-hyväksytyt suoja-aineet betonin kestävyyden parantamiseen. Juhlavastaanotolla vieraita vastaanottivat Hannu Gustafsson (vas.), silloinen puheenjohtaja Mika Järvinen ja Veijo Haapasaari. AGS-TUOTTEET GRAFFITIN POISTOON JA PINTOJEN SUOJAUKSEEN Gra tinpoistoaineet, poistavat tehokkaasti töhryt vahingoittamatta alkuperäistä pintaa. Porin Maalarimestariyhdistys järjesti Maalarimestariliiton vuosikokouksen Porissa 2006, jolloin yhdistys täytti 100 vuotta. Pesu- ja puhdistusaineet. - Nyt me kokoonnumme kahdesti kevätpuolella ja kahdesti syksyllä. Raumahan lähti aikoinaan erilleen ja perusti oman yhdistyksen, muistuttaa Gustafsson. Keilat kaatuvat Säännöllistä toimintaa Porin yhdistyksellä on melko vähän: - Oikeastaan kokousten lisäksi keilailu on ainut säännöllinen toiminta tällä hetkellä. - Ammattiopistosta tulee esimerkiksi opiskelijoita yhdistyksen jäsenliikkeisiin työharjoitteluun, toteaa Gustafsson. Suoja-aineet, ennaltaehkäisevään suojaukseen. Lisäksi on vuosikokous, kertoo yhdistyksen sihteeri Veijo Haapasaari. - Varmaan suurin piirtein samalla lailla menemme kuin tähänkin saakka. Tänä vuonna meillä oli Rauman Maalarimestariyhdistyksen kanssa yhteinen vuosikokoustapahtuma. Yhdistyksellä on yhteistyötä paitsi materiaalintoimittajien kanssa, myös alan oppilaitoksiin, lähinnä Porin ammattiopistoon. Huolimatta pienuudesta porilaiset ovat järjestäneet Maalarimestariliiton vuosikokouksia useasti, viimeksi 2006
Lahden Maalarimestariyhdistyksen voittoisa curling-joukkue. Etelä-Saimaan joukkueessa olivat Minna Väyrynen, Kimmo Vättö, Sami Rantanen ja Pekka Tikka. Kun Kotka voitti Eteran 4-2 ja Kouvola hävisi Eteralle 2-0 tuli kakkoseksi Etera ja kolmanneksi Kouvola. Kapteenin kivi ratkaisi Mitaliotteluissa kolmannesta sijasta pelasivat siis Cramo ja Kouvola, hopeasta Etelä-Saimaa ja Etera ja voitosta Lahti ja Kotka. Nänniä ei saavutettu ankarasta tavoittelusta huolimatta. Ykköslohkossa pelasivat Cramo, Etelä-Saimaa ja Lahti, joka osoitti voimansa jo tässä vaiheessa voittamalla lohkonsa. Joukkueessa pelasivat Johanna Mölsä, Jyrki Silovaara, Tarja Tunttunen ja Jarno Pölönen. Lahden kapteeni Matti Korkkinen heitti ensin, sitten Kotkan Tapani Hautamäki. Aiemmat kerrat voittanut Kotkan Seudun Maalarimestariyhdistys oli nytkin finaalissa, mutta joutui taipumaan Lahden Maalarimestariyhdistyksen joukkueelle. jonen, Marko Rastas ja Vesa Hämäläinen. Kakkoseksi taisteli niukasti yhden pisteen voitolla Etelä-Saimaasta Etera. Vasemmalta Mikko Hartikainen, Auvo Hartikainen, Petri Vannula, Matti Korkkinen ja Tuomo Smolander. Kotkan voittokulku katkesi Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen Maalarimestariyhdistysten curlingturnaus järjestettiin maaliskuussa kolmannen kerran. Loput kaksi joukkuetta olivat Cramo Finland Oy sekä kilpailun järjestelyistä yhteistyökumppaniensa ja Kotkan yhdistyksen kanssa pääosin vastannut Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera. Finaali oli tasainen. Kakkoseksi tässä lohkossa tuli Etelä-Saimaa ja kolmanneksi Cramo. Korkkinen sijoitti kivensä ympyrän sisälle, mutta Hautamä- P elipaikkana tänä vuonna oli Haminan jäähalli. Kakkoslohkossa pelattiin ristiin niin, että Kotka nousi ykköseksi huolimatta 1-0 tappiostaan Kouvolalle. Ensin kaatui Etelä-Saimaa 7-3 ja sitten Cramo 3-1. Niinpä voitto jouduttiin ratkaisemaan kapteenien heittämällä kivellä, kun tilanne oli varsinaisen pelin jälkeen tasan. Kivet liukuivat radoilla hieman epätasaisesti, mutta kolmanneksi selvisi Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen joukkue. Cramo Finlandin joukkueessa pelasivat Aarni Tissari, Juha Sor- 20. Maalarimestariyhdistyksistä mukana olivat Kotkan ja Lahden lisäksi Etelä-Saimaa ja Kouvola. Alkusarja pelattiin kolmen pään kisana kahdella radalla kahVäri ja Pinta 3/2010 dessa lohkossa. Siinä pelasivat Matti Pauna, Raimo AlaMäyry, Jukka-Pekka Loponen ja Kimmo Mäki. Pisteitä ei tullut aluksi kummallekaan joukkueelle, kivet tuntuivat liukuvan joko liian pitkälle tai heitot jäivät lyhyiksi. Joukkueita oli mukana kuusi eli samat kuin kahdella edellisellä kerrallakin. Sijoille 4 6 pelanneita joukkueita ei asetettu järjestykseen