Väri ja Pinta 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 3 2009 Amerikan talo kunnostettiin Vuosikokous Rovaniemellä Teknos jatkaa perheyrityksenä Maalarin työvalot Taitaja-kisat Vaasassa Maali pois tehokkaasti Pakuissa pieni on pop Joustavasti Kemissä
Monipuolisesta valikoimastamme löydät tuotteet niin käyttöönottopesuun kuin myös pintojen suojakäsittelyyn ja normaaliin viikottaiseen puhdistukseen ja pinttyneen lian poistamiseen. FILA on italialainen puhdistus- ja suoja-aineiden valmistaja. tuotekehityksen ja testauksen saralla. Laattapiste Collection -ketju suosittelee keraamisten laattojen puhdistukeen ja hoitoon juuri FILAn ensiluokkaisia tuotteita. Yli 100 laattavalmistajaa tekevät yhteistyötä FILAn kanssa mm. ONGELMIA LAATTAPINTOJEN PUHDISTAMISESSA? FILA DETERDEK: poistaa saumalaastijäämät FILA PS/87: poistaa pinttyneen lian ja rasvan FILA tarjoaa ratkaisun sekä käyttöönotto- että ylläpitopuhdistukseen FILAn laadukkailla puhdistus- ja hoitoaineilla helpotat keraamisten laatta- ja luonnonkivipintojen ylläpitoa. Suomessa mm. FILA-tuotteita on saatavilla jo yli 50 maassa - myös Suomessa. Katso jälleenmyyjät: www.heikkiharu.fi Maahantuonti ja tekninen neuvonta: Heikki Haru Oy Mestarintie 5, 01730 Vantaa p.09 8780 341 www.heikkiharu.. FILA - jo 65 vuotta loistavia ratkaisuja
Lisää kilpailuista sivulla 41. Kansikuvassa tuleva restaurointimestari Jonna Saloranta. 5 21.10. Vanhan maalin poisto ei aina ole kovin helppo tehtävä. 4C Väri ja Pinta 09 -messuluettelo 4.9. Sivu 30. Vakiopalstat 5 40 46 58 59 60 64 66 Pääkirjoitus Maalarimestarin mietteet Uutiset ja nimitykset Lukijakisa Ristikko Maalarimestariliiton jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset Palveluhakemisto ¬ Aku Korhonen viimeistelee sabloonamaalausta Taitaja 2009 -kilpailun viime minuuteilla. Lisää kokouksesta sivulla 6. 6 27.11. Seuraavassa lehdessä: laastit ja vedeneristeet korroosio Väri ja Pinta 09 -messuluettelo erillinen koulutusnumero Väri ja Pinta 3/2009 3. Maalinpoistoaine on yksi vaihtoehto tässä työssä. 3sisältö 6 10 14 16 20 22 24 26 28 30 32 34 36 41 44 45 Sujuva rutiinikokous Entisöintiä Pohjanmaalla Teknos jatkaa perheyrityksenä Maalarin työvalot Messujärjestelyt aikataulussa Curlingia Vierumäellä Päteviä palosuojamaalareita TAO 80 vuotta Perheyritys 90 vuotta Maali pois tehokkaasti Joustavasti Kemissä Maalaustarvikkeita 20 vuotta Pakuissa pieni on pop Taitaja-kisat Vaasassa Laminaattimyynti lähes ennallaan Maalarimestareita Jyväskylästä Maalarimestariliiton kunniapuheenjohtaja Vilho Kosonen avasi 97. Kuva: Helena Kujala Lehti ilmestyy 2009 nro aineistopäivä ilmestymisviikko 40 40 40 45 51 4 4.9. 4B Koulutusnumero 4.9. vuosikokoustapahtuman Rovaniemellä
Yhdessä ne muodostavat vesitiiviin levyn. Litex-seinä ei tarvitse erillistä vedeneristystä koko seinäalalle, joten laatoitus voidaan aloittaa nopeammin. Levyn koko on 60 x 244 cm ja paksuudet 13 mm, 20 mm, 30 mm, 50 mm ja 75 mm.. Tutustu Litex-märkätilajärjestelmään osoitteessa www.isover.fi. Levyn ydin on Styrofoam XPS:ää ja molemmat pinnat on päällystetty kuitukangasvahvisteisella epoksilla. Kun naapurissa vielä odotellaan vedeneristeen kuivumista, on täällä jo laatoitettu. Litex on markkinoiden kevyin märkätiloihin suunniteltu rakennuslevy. Keveyden ja sopivan levykoon ansiosta levyjen siirtäminen kohteeseen sekä niiden käsiteltävyys on erittäin helppoa ja nopeaa. Se voidaan asentaa koolaukseen tai kiinnittää olemassaolevaan seinään
VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 92. Toisaalta tuomioistuimissa talousrikosten määrä on kasvanut, jopa ruuhkaksi saakka. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Valvontaresurssien lisääminen on yksi keino, joka toisi varmasti siihen uhratut kulut takaisin. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Suomen Maalarimestariliitto ry www.smml.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Tähän asiaan laajemmin puuttui myös Suomen Maalarimestariliiton puheenjohtaja liiton vuosikokouksessa Rovaniemellä; tästä enemmän toisaalla tässä lehdessä. Varsinkin taloudellisesti huonoina aikoina kuten nyt, tämä ongelma näyttää korostuvan ja epäterve kilpailu lisääntyy. Keinoja vähentää harmaata taloutta on olemassa, mutta niiden käyttö taitaa olla kovin vähäistä. *** Seuraavan kerran Väri ja Pinta lehti ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Pääkirjoitus 3 Joku hyötyy aina J Ilmoittajat: Basf Oy 19 Heikki Haru Oy 2 ja 39 Kehävalvonta Oy 49 Keskinäinen vakuutusyhtiö Etera 29 Konekor Oy 47 Maalarimestarien Oy 72 Nanten Oy 31 Nestori-Tuote Oy 13 Pohjolan Maalarit Ky 51 RTV-Yhtymä Oy 71 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy 4 ja 37 Saumalaakso Oy 35 Suomen Rakennussaumausyhdistys ry 27 Teknos Oy 21 ja 23 Torbo Service Finland 33 ärjestäytyneiden pintakäsittelyalan ja yleensä rakennusalan yritysten parissa törmää lähes poikkeuksetta aina samaan asiaan: harmaa talous. Tästä huolimatta vuodet kuluvat eikä tilanne näytä paranevan. Työn iloa kesällä pintakäsittelyalalla työskenteleville ja oikein hyvää kesää kaikille lukijoillemme! pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 3/2009 5. Kun harmaan talouden kitkeminen ei rakennusalalla näytä oikein edistyvän, joutuu ainakin ulkopuolinen kysymään, kuka tästä vallitsevasta tilanteesta hyötyy. Paljon odotetusta tilaajavastuulaistakaan ei näytä olevan juuri apua. Kuitenkin ratkaisevassa asemassa ovat työn tilaajat: heillä pitäisi olla kiinnostusta siihen, ovatko töiden tekijät hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Epäselvät työsuhteet ja kuittikauppa ovat jokapäiväisiä asioita alalla. Merkillistä harmaan talouden kitkemisessä tuntuu olevan se, että kaikki tahot valtiovaltaa ja hallituksen ministereitä myöten pitävät sitä yhteiskunnan kannalta vahingollisena
- Mutta ei hätää. Avauspuheessaan Nurminen käsitteli liiton jäsenistöön kohdistuvia ulkoisia ja sisäisiä haasteita. Nurmisen mielestä taloudellisen tilanteen seurauksena rakennusalalla urakkahinnat ovat talousasiantuntijoiden mukaan täysin järjettömiä. Se on etunoja. Tämän kaltaiselle toiminnalle on jo keksitty sitä kuvaava nimi. Nyt Rovaniemen yhdistys järjesti kokouksen yksin. Kokouksesta päätettiin Rovaniemellä. Rovaniemen Maalarimestariyhdistyksen järjestämä kokous sujui molempina päivinä sujuvasti ja rutiinilla. - Luetellaan ensin nojaajat: Urakoitsija joutuu maksamaan päästäkseen työhön. Paikkakin oli sama kuin viisi vuotta sitten eli hotelli Pohjanhovi. Vuosikokoustapahtuman avasi liiton kunniapuheenjohtaja Vilho Kosonen Tampereen yhdistyksestä. Ja kun koko urakointiketjun kaikki etunojat lasketaan yhteen, ei ketjun viimeiselle lenkille jää käteen paljon mitään, sanoi Nurminen. - Rakennuttajan suunnitelmat laadusta saattavat jäädä unelmik-. Isoja asioita ei ollut päätettävänä, ne ovat edessä ylimääräisessä liittokokouksessa lokakuussa. Itse kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen. Keiden etu tällainen etunoja sitten on, ja ketkä joutuvat nojaamaan. Rutiinia siis oli. huhtikuun alussa. Liiton viime vuonna valitulla puheenjohtajalla Heikki Nurmisella alkoi toinen vuosi, joten puheenjohtajan vaalia ei ollut nyt. 6 Väri ja Pinta 3/2009 Teksti ja kuvat Pertti Laakkonen R ovaniemen Maalarimestariyhdistys järjesti yhdessä Kemin yhdistyksen kanssa liittokokouksen Rovaniemellä 2004. Tilaaja saa alihinnoitellun työn. Liiton puheenjohtaja Heikki Nurminen käsitteli avauspuheessaan muun muassa harmaata taloutta. Maalarimestariliitto Rovaniemellä Sujuva rutiinikokous Suomen Maalarimestariliitto ry:n 97 vuosikokous pidettiin Rovaniemellä
Hänen mukaansa tarvitaan lisää yhteistyötä. si. Väitän että pitempiaikaisesta etunojasta edun ottaa vain harmaa talous. Nämä toimet alkavat töiden teettäjistä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita siitä, hoitavatko heidän urakoitsijansa yhteiskunnalliset velvoitteensa. Ehkä Mestaritasotprojektin elvyttäminen vaikkapa edelleen kehitettynä ja uudestaan nimettynä, yhdistettynä koulutussekä markkinointiponnisteluihin, Vuoden Maalausurakoitsija 2009 tunnustuksen vastaanottivat FSP Finnish Steel Painting Oy:n edustajat Pentti Virtanen (oik.), Niko Perttula ja Jukka Kinnunen puheenjohtaja Heikki Nurmiselta. Juhlaillassa kukitettiin perinteisesti järjestävän yhdistyksen naisjaoston jäsenet. Väri ja Pinta 3/2009 7. Järjestäytyneen urakoitsijan erottumiseksi Nurmisella oli esittää keinoja: - Mitä me maalausalalla olemme saaneet aikaiseksi. Kyseiset yritykset eivät kuitenkaan ole kunnolla saaneet tuulta purjeisiin. Tähän listaan on lisättävä myös yhteiskunta mahdollisesti menetettyjen verotulojen kautta. Sama taho, joka todennäköisesti on kyseisen hintatason alun perin aiheuttanutkin. Ainakin tiedettäisiin, ketkä työmaalla työskentelevät ja keiden palkkalistoilla he ovat, sanoi Nurminen. Rakennusalalla toimivien eri tahojen yhteistyön tehostaminen olisi tervetullut ilmiö. - Tarvitaan toimia, jotka tehokkaammin torjuvat harmaata taloutta. Rakennusketjussa urakoitsijan urakkahinta ainoana kilpailukeinona ruokkii myös epäterveitä ilmiöitä. Puheenjohtaja Nurminen luetteli toimia, joita harmaan talouden kitkemiseksi rakennusalalta on tehty. - Toisaalta urakoinnin muuttaminen luvanvaraiseksi olisi jo liioittelua. - En keksi etunojan käyttöön muuta järkevää syytä, kuin hyvän työvoiman työllistäminen hetkellisen kausivaihtelun yli. Olemme myös yrittäneet kehittää vertailupintajärjestelmää. - Olisiko työmaan kulunvalvonnan tehostaminen sittenkin tehokkain ratkaisu. Olemme yrittäneet kehittää ja markkinoida urakoitsijoiden laatujärjestelmää ja pätevöittämismallia. Taantumaan tai lamaan on keksittävä muut keinot. Harmaa talous hyötyy Nurminen katsoi edunsaajien nimeämisen olevan helppoa: - Ketkä näille nojaajille sitten nauravat
Ensimmäisen kokouspäivän rutiineihin kuuluivat hallituksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta 2008, saman vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Vuoden Maalausurakoitsija 2009 julkistettiin kokouksessa. Toinen oikealta uudeksi kunniajäseneksi kutsuttu Veikko Martimo Kemin Maalarimestariyhdistyksestä. voisi olla yksi vaihtoehto siihen, että järjestäytynyt urakoitsija erottuisi edukseen. Ulkopuolisista puheenvuoron käyttivät leikkivälineistään tunnetun Lappset Group Oy:n toimitusjohtaja Juha Laakkonen, vakuutusyhtiön Eteran Erkki Lähtevänoja, NCS Colour Centre Finlandin Lauri Niemi sekä Maalarimestarien Oy:n toimitusjohtaja Claes Weckström. Saadut varat, lähes 2 000 euroa, menivät Lapin keskussairaalan vastasyntyneiden osastolle. Kun kuulut joukkoon, välität myös yhteisistä pelisäännöistä. Liiton hallinto ja perustettu työryhmä on tehnyt Nurmisen mu8 Väri ja Pinta 3/2009 kaan paljon töitä ja kuunnellut jäsenistöä laatiessaan ehdotusta liiton toiminnan kehittämiseksi. On selvää, että nykyisellä tavalla jatkaen liittomme jäsenistö tulee pikku hiljaa eläköitymään ja kuihtumaan. Torstaina pidettiin myös leikkimielinen talvirieha, jossa mukana oli vii- si joukkuetta eli runsaat 30 henkeä. - Markkinointia olisi lisättävä, hallintoa helpotettava, palvelua parannettava, jäsenistön kokoa kasvatettava, jäsenistön erilaisuus huomioitava, kuluja karsittava, jäsenmaksut pidettävä nykyisellä alennetulla tasolla, ja vieläpä liiton nimi vaihdettava tai että sitä ei saa vaihtaa. - Toiveita on monenlaisia. TES-puheenjohtajana valittiin jatkamaan yksimielisesti Ismo Ässämäki Jyväskylän yhdistyksestä. - Muutoksesta on puhuttu pitkään ja sen aika on nyt! Muussa tapauksessa aika ajaa ohitsemme, painotti Nurminen. Vuoden Maalausurakoitsija Virallisia vuosikokousedustajia tänä vuonna oli 93, heistä paikalla oli 82. Yrityksen esittely julkaistaan seuraavassa Väri ja Pinta lehdessä. - Ehdotus pitää sisällään myös liiton nimen muutoksen. Vuosikokousaloitteita ei tällä kertaa ollut yhtään. Ensimmäinen kokouspäivä jatkui perinteisesti eli Maalarimestarien Oy:n cocktail-tilaisuudella sekä veljesillalla, jossa illallisen ja palkintojenjaon ohella tanssitti Jarkko Honkanen & Taiga. Ja tietysti joulupukkikin oli paikalla. Yksimielisiä henkilövalintoja Toisen kokouspäivän aluksi hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle, päätettiin jäsenmaksuista sekä vahvistettiin budjetti vuodelle 2009. Ehdotus tulee kuitenkin nähdä kokonaisuutena, jonka suurin anti on näkyvyyden ja huomioarvon lisääminen sekä hallinnon yksinkertaistaminen ja demokratian lisääntyminen ja näiden kautta päätöksenteon helpottaminen. Jo torstaina alkaneiden keilailu- ja squashkisojen parhaat löytyvät uutissivuilta. Puheenjohtajan vaalia ei tänä vuonna pidetty, koska Heikki Nurmisen kaksivuotiskausi alkoi viime vuonna. Uudeksi kunniajäseneksi kutsuttiin Veikko Martimo Kemin Maalarimestariyhdistyksestä. Valituksi tuli FSP Finnish Steel Painting Oy Suomen Korroosiourakoitsijat ry:stä. Taulut huutokaupattiin veljesillassa. Seuralaisten ohjelmassa oli perjantaina Santamus Napapiiri Lapin taikaa tarinan ja soiton muodossa. Perinteiden mukaan paikalla olleet kunniamestarit ja jäsenet kukitettiin. - Mitä suurempi ja vahvempi jäsenistömme on, sitä paremmin pystymme torjumaan myös harmaata taloutta. Liiton hallitukseen valittiin yksimielisesti uusina jäseninä Tapani Hautamäki (Kotkan Seudun Maalarimestariyhdistys), Jari Hämeenkorpi (Jyväskylän yhdistys), Jari Jussila (Helsingin yhdis-. Nurminen ei kuitenkaan nähnyt rakennusalan tulevaisuutta synkkänä, vaan uskoi hyvällä ja luottamuksellisella yhteistyöllä rakennusalan toimijoiden ja valtiovallan kesken selvittävän. Liiton toimintaa kehitettävä Sisäisistä haasteista Nurminen otti esille erityisesti liiton toiminnan kehittämisen. Mutta niistä on mahdollista tehdä yhteenveto ja saada aikaiseksi näkemys siitä, mikä suunta liitolle olisi paras mahdollinen. Yksi talviriehan "rasteista" oli eläin- tai maisema-aiheisen taulun maalaaminen. Perinteiseen tapaan kaikki paikalla olleet kunniamestarit ja jäsenet kukitettiin
Keskustelua syntyi lähinnä hallituksen jäsenten varaedustajista, alueellisuuden huomioimisesta sekä liiton nimestä. Perinteiseen Maamme-lauluun päästiin reilusti alle kahdessa tunnissa. ¬ Yhteistyökumppanien näyttelyssä Pohjanhovissa mukana olivat Sokeva Oy, H + H Tuonti Oy, Teknos Oy, Väritukku Oy, Tammiholma Oy, NetBaron Solutions Oy, Ardex Oy ja RTV-Yhtymä Oy. tys), Reijo Lehtimäki (Seinäjoen Seudun yhdistys), Niko Perttula (Suomen Korroosiourakoitsijat SKU), Jussi Pekka Remes (pienet yhdistykset), Jouko Salminen (Helsingin yhdistys) ja Janne Seppänen (Oulun yhdistys). Lopuksi tanssittiin. Esityksen mukaan muun muassa liiton johtokunta lakkautettaisiin, hallituksen kokoa pienennettäisiin ja puheenjohtajapäivät tulisivat sääntömääräisiksi. Turun Maalarimestariyhdistys viettää kyseisenä vuonna 110-vuotisjuhliaan, lisäksi Turku on silloin yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Nämä asiat tulevat Rovaniemen kokouksen päätöksen mukaisesti päätettäväksi ylimääräisessä liittokokouksessa 8.10.2009. Torstaina järjestetyssä talviriehassa liikuttiin rastilta rastille leikkimielisessä kilpailussa. Hallituksen jäseninä jatkavat Jani Joronen (Etelä-Saimaan yhdistys), Juhani Juhanmäki (Turun yhdistys), Juha Mesiäinen (Mikkelin yhdistys), Velipekka Muje (Kuopion yhdistys), Tomi Oksanen (Helsingin yhdistys), Matti Pauna (SKU), Ari Pöntinen (pienet yhdistykset), Aki Salminen (Hämeenlinnan yhdistys), Janne Terkko (Tampereen yhdistys), Jyrki Töyrylä (Lahden yhdistys), Kari Väisänen (Helsingin yhdistys) ja Markku Yrtti (Turun yhdistys). Lisäksi hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Heikki Nurminen ja TES-puheenjohtaja Ismo Ässämäki. Seuralaisten ohjelmassa oli lauantaina hieman poikkeava museoopastus Arktikumissa eli praatauksia entisaikain elämänmenosta Lapin kylillä ja selkosilla savottajätkäin, riekonpyytäjien, jälleenrakentajain ja muun pohjoisen väen riuskojen saappaiden jäljissä. Kouvolan yhdistys puolestaan viettää 50-vuotisjuhliaan vuonna 2011. Esitykseen sisältyy liiton nimen muuttaminen Pinta ry:ksi. Vastakkain olivat Turku ja Kouvola. Edellisen kerran vuosikokous oli Kouvolassa 1987 ja Turussa 2001. Puheenjohtajapäivät toimisivat vaalivaliokuntana, joka valmistelisi esityksen liittokokoukselle puheenjohtajan, TES-puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnasta. Ajankohdaksi esitettiin 8.10.2009 Väri ja Pinta messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Kokous on hieman totuttua myöhemmin eli 16. Liiton toimitusjohtaja Juha Helmijoki esitteli visio- ja strategialuonnoksen sekä sääntömuutokset, joista lokakuussa on tarkoitus päättää. Väri ja Pinta 3/2009 9. Hallitus valitsi keskuudestaan perehdyttämisseminaarissaan varapuheenjohtajaksi Matti Paunan. ¬ Torstain talviriehaan osallistuneiden viiden joukkueen maalaamat taulut huutokaupattiin veljesillassa. Ylimääräinen liittokokous Aivan yksimielisesti ei sentään kaikkia valintoja tehty. Toisen kokouspäivän ilta päät- tyi yhtä perinteisesti kuin ensimmäinenkin: Tikkurila Oy:n cocktail-tilaisuus sekä juhlailta, jossa illallisen lisäksi pianomusiikkia esitti Vesa Norvanto solistina Jari Marjala. Esityslistalla oli ylimääräisestä liittokokouksesta päättäminen. Kuva: Tuija Laaksonen Praatauksia Arktikumissa Muissa asioissa puheenvuoron käyttivät vielä liiton toimitusjohtaja, Kustannus Oy Hakkurin toimitusjohtaja sekä Risto Rau- taporras Lahden yhdistyksestä toivottaen tervetulleeksi liiton golfmestaruuskisoihin Hartolaan sekä Juhani Väyrynen EteläSaimaan yhdistyksestä toivottaen tervetulleeksi vuosikokoukseen Imatralle 2010. Kuten ensimmäisenä päivänä, niin myös toisena päivänä itse kokous sujui sutjakasti. Ylimääräinen liittokokous liittyy Maalarimestariliiton kehittämiseen, jota puheenjohtaja Nurminen käsitteli avauspuheessaan. 17.4.2010. Äänestyksessä Kouvola sai runsaat 50 ääntä eli kokouspaikaksi valittiin Kouvola. Vuoden 2011 vuosikokouspaikasta äänestettiin käsiä nostamalla
Peileistä päätellen esimerkiksi väliovet ovat peräisin 1800-luvun puolelta, tietää restaurointimestari Esko Paloniemi. Useimmat siirtolaiset jäivät kuitenkin "uuteen maailmaan " loppuiäkseen. Amerikan talossa henkii mennyt aika Peräseinäjoella Etelä-Pohjanmaalla pääsee tulevana kesänä tutustumaan Hakalan Matin taloon. Talo säilyi Hakalan suvun hallussa aina 1990-luvulle saakka. 10 Väri ja Pinta 3/2009. Poikkeuksiin lukeutui Matti Hakala, joka puski töitä rautateillä Michiganissa neljä vuotta ja palasi sieltä sitten kotiin. Hakala käytti rakentamisessa kierrätystavaraa. Sen ajan mittapuun mukaan talo oli komea, tyyliltään pohjalaistyylinen puolitoistafooninkinen. Lähtijöiden tarkoitus oli tietysti seilata viiden vuoden rikastumisen jälkeen takaisin koto-Suomeen. Sininen istuu vastapäiseen seinään, joka paperoidaan 1920-luvun sanomalehdillä, kertoo tuleva restaurointimestari Jonna Saloranta. - 1929. Säästöillään hän rakensi kotipitäjäänsä Ilmajoelle talon, joka valmistui vuonna 1910. Alkujaan Amerikan taaloilla noussut talo on vastikään rakennettu uudelleen entisajan asuunsa. Teksti ja kuvat Helena Kujala S adattuhannet suomalaiset muuttivat rapakon taa vuosina 1870 Amerikan talon kamareihin tulee vanhanajan paperitapetit. Siihen kuului tupa ja kaksi kamaria. Amerikkaan mentiin kultaa vuolemaan
Ikkunat uusittiin 1970-luvulla ja niiden ruudutus istui tarkasti alkuperäiseen tyyliin. Maailman Raitille siirtolaishistoriaa Ennen purkamista talo seisoi tyhjillään toistakymmentä vuotta, ja sen jälkeen hirret odottivat uutta pystytystä pressujen alla muutaman vuoden. Uskon, että siirtolaisuus kiinnostaa kävijöitä ja että Maailman Raitista tulee loistava matkailukohde. Kolmen hehtaarin alueelle on tarkoitus saada parikymmentä taloa. Maailman Raitin idean takaa löytyy Turun yliopistossa toimiva siirtolaisuusinstituutti sekä Peräseinäjoen siirtolaismuseo. Rakennusten myötä sinne siirtyy pala aitoa siirtolaishistoriaa eri puolilta maapalloa. Yhteistä taloille on se, että kaikki ovat aikoinaan olleet suomalaisten siirtolaisten rakentamia ja asuttamia. Hirsiseinissä on punamulta ja ikkunapokiin vedettiin ensin nykyajan puunkyllästettä homeen pitämiseksi loitolla, ja pintaan sudittiin vanhanajan pellavaöljymaali. Rakennuksesta pidettiin hyvää huolta. Nyt valmiiksi ehtivä Amerikan talo avautuu yleisölle tulevana kesänä. Keskusteluja on käyty myös Argentiinassa sijaitsevasta kauppi- aantalosta, Ruotsin Värmlannissa olevasta metsäsuomalaisten mökistä sekä Siperiasta ja Alaskasta tuotavista rakennuksista. ¬ Satavuotias on saanut ryhtinsä takaisin. Amerikan taloa seuraa sokerinleikkaajien talo, joka tuodaan Australiasta, kertoo projektipäällikkö Tellervo Lahti Peräseinäjoen siirtolaismuseosta. Hän muis- Hirsien eristeeksi työnnettiin pellavarivettä. Väri ja Pinta 3/2009 11. Hakalan eli Amerikan talosta tulee samalla alueen kylätalo, jota vuokrataan pienimuotoisten tilaisuuksien pitopaikaksi. Sama purkaja ja kokoaja Esko Paloniemi tunsi Amerikan talon hirret jo entuudestaan, sillä hän oli muutamaa vuotta aiemmin purkanut ne Ilmajoelta. Syksyllä 2007 taloa vihdoin alettiin pystyttää komealle tontille järvenrantaan Peräseinäjoelle, Kalajärven leirintäkeskuksen viereen. Peräseinäjoen entisessä kunnantalossa toimii jo nyt museo, jonne koottu esineistö traktorista astioihin kertoo, millaista suomalaisten siirtolaisten arkielämä yli sata vuotta siten oli. Lahti uskoo, että Maailman Raitti kiinnostaa myös siirtolaisten jälkeläisiä niin suomalaisia kuin sukujuuriaan Etelä-Pohjanmaalta etsiviä ulkosuomalaisia. Historialliset kohteet halutaan pelastaa Peräseinäjoelle ennen kuin ne nykyisissä paikoissaan ehtivät lopullisesti tuhoutua. Viereisen Kalajärven leirintäalueen ansiosta kävijöitä varmasti riittää. Kalajärven mäntymetsiköstä on tulossa siirtolaisuushistoriaa esittelevä alue, Maailman Raitti
Tapetit hankittiin Pihlgren-Ritolan ja Lim & Handtryckin valikoimista. Ehkä lehdet pitää ennen kiinnittämistään kostuttaa, Saloranta jäi suunnittelemaan. Tuntuu jännittävältä, sillä en ole ennen liisteröinyt sanomalehdillä seinää. Väliseinät. Toinen vaikeus olivat palomääräykset. Niin seinien puolipaneelit kuin helmipaneelikatot maalattiin pellavaöljymaalilla, johon on lisätty 15 prosenttia kiiltoöljyä. Menetelmää on käytetty 1950-luvulla VR:n kohteissa ja se on koettu toimivaksi. Runkoa kootessa hirsien alapuolet pestiin homesienet tappa- valla kloriitilla. Sen ansiosta vanhan haju hävisi ja sisällä tuntuu raikkaalta. Kyseessä ovat vanhanajan paperitapetit, joissa ei ole muovia mukana. Sisäseinät oli alun perin tarkoitus esiliisteröidä, mutta siitä luovuttiin ja päädyttiin pohjamaalaukseen. Saloranta muistuttaa, että nauhan pitää olla joustamatonta ja sataprosenttista puuvillaa. 12 Väri ja Pinta 3/2009 Vanhasta purkuriihestä saimme toistakymmentä metriä tervettä hirttä, jolla korvasimme sellaiset kohdat, joita kondenssivesi oli lahottanut. Perinneyhdistys järjesti Sedun oppilaitoksen kanssa pohjalaistalkoot, maalit keitettiin itse ja julkisivut sudittiin punaisiksi. Uusi juttu oli sideharsonauha, joka kiinnitettiin öljysilotteella puukuitulevyjen saumoihin. Sisustustyöt alkoivat tämän vuoden tammikuussa. Pelättiin, että puukuitulevyn ruskea väri voi jäädä kuultamaan tapettien läpi. Talo saatiin ulkopuolelta täysin valmiiksi jo viime kesänä. Haastatteluhetkellä peräkamarin seinä oli pohjamaalattu ja se odotti paperointia 1920-luvun sanomalehdillä. Perustuskivet kaivettiin niin ikään ylös ja siirrettiin Peräseinäjoelle. Jarno Paloniemi on rakentaja toisessa polvessa. Hänen mielestään lattian maalaus onnistuu kontaten. levytettiin 12 millin ja ulkoseinät tuplasti paksummalla puukuitulevyllä. Vierailijat viihtyvät luultavasti juuri tässä huoneessa pisimpään, sillä 80 vuoden takaiset uutiset kiinnostavat varmasti. Toimimme täysin hirsirungon ehdoilla. Katto ei ollut vuotanut, eikä kattotuoleja onneksi tarvinnut vaihtaa uusiin, Paloniemi kertoo. Ilman kiiltoa pinnat olisi vaikeampi pitää puhtaana. Siveltimeen kiinnitetty varsi olisi vain tiellä huoneen matalissa päissä. Puukuitulevyt saumattiin vanhanajan tapaan öljykitillä ja sideharsonauhalla. taa silloisen rakennuksen näyttäneen lysähtäneeltä, sillä kivijalka oli painunut kymmeniä senttejä maan sisään. Eteisen seinät jätettiin hirrelle, jollaiset ne alun perinkin ovat olleet. Järkeilimme, että se on parempi konsti kuin paperi. Siirrettyyn vanhaan taloon sovelletaan uudisrakennuksen määräyksiä. Saumoihin sideharsonauhaa Restaurointimestaritutkintoa suorittavalle Jonna Salorannnalle Hakalan talo toi uutta opeteltavaa. Suurin ongelma oli tekniikan upottaminen taloon niin, ettei hirsiin tehdä uria eikä reikiä. Hirsiä alettiin punnertaa kivijalan päälle kylmässä räntäsateessa toissasyksyn ja -talven aikana
Martti Kiikan isoisä Antti Kiikka harjoitti rakennusliikettä, isä Osmo Kiikka siirsi perheen yrittäjyyden rakentamisesta maaliteollisuuteen ja Teknokseen. Päätin sitten, että voihan sitä ryhtyä vaikka insinööriksi, naurahtaa Kiikka. Bisnes on ykkösasia. Aivan upea hiekkalaatikko oli sit- Teknoksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Martti Kiikka täytti muutama päivä sitten 60 vuotta. Samoin kuin nyt, suostuin myös 10 vuotta sitten muutamaan haastatteluun, jos lehdet halusivat. Näin mitään julki- suudesta lähtöisin olevia hankaluuksia ei ole syntynyt. - Päätös siitä, että neljäs sukupolvi jatkaa yritystä on tehty, kertoo itse kolmannen polven perheyrittäjä, harvakseltaan julkisuudessa esiintyvä Kiikka. Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Teknos Oy M artti Kiikka ottaa itse esille näkymisensä julkisuu- dessa: - Periaatteenani on ollut vaikuttaa muttei näkyä. Maalitehdas on edelleen Teknoskonsernin perusta. Tämä Ruotsin Wallenbergien tunnuslause sopii hyvin omaan toimintaani. Martti Kiikan lapset Petri ja Paula ovat mukana Teknos-konsernin hallituksessa ja tytär on myös mukana operatiivisessa toiminnassa, pojan yritykset toimivat kokonaan toisella alalla. Martti Kiikka 60 vuotta Teknos jatkaa perheyrityksenä Suomen suurimpiin perheyrityksiin kuuluvan Teknoksen pääomistaja ja konsernin emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja, insinööri Martti Kiikka täytti muutama päivä sitten 60 vuotta. - Ajattelin lääkärin uraa, mutta olin niin laiska koulussa, että en päässyt opiskelemaan. - Minulla oli mahdollisuus etsiä hommia Teknoksen ulkopuolelta ja kokemusta omaan yritykseen. Yrityksen Rajamäen tehtaalla vietettiin juhlan kunniaksi avointen ovien päivää 19.5. 14 Väri ja Pinta 3/2009. - Näin on päätetty, että neljäs sukupolvi jatkaa Teknoksen toimintaa eikä Teknos ole myynnissä, vaikka kyselyjä vuosikymmenien aikana silloin tällöin on ollutkin. Aivan itsestään selvää ei ollut Martti Kiikan tulo perheyrityksen palvelukseen
Aikaa siis jää muuhunkin toimintaan. - Suomen jakelutiessä on pal- Palvelun toimittava kaikkialla Globalisoituminen koskettaa myös maalialaa, suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja toimivat kaikkialla maailmassa. Pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäellä, jossa on myös toinen Suomen tehtaista. Maalimarkkinoilla Suomessa muutokset ovat olleet melko pieniä. halpamaihin ovat suuria eikä tähän ole näköpiirissä muutosta. - Kaupalla on merkitystä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. - Saatan itsekin vetää vaunua kouluilla silloin tällöin. Väri ja Pinta 3/2009 15. Kaupan jälkeen puuteollisuuden maalit ja metalliteollisuuden maalit ovat lähes yhtä suuria muodostaen noin 80 prosenttia Teknoksen myynnistä. Teknos-konserni Suomen suurimpiin perheyrityksiin kuuluva Teknos on perustettu 1948. Maalinkulutuskin on pysytellyt suhteellisen vakiona. Tunnetuimpia maalimerkkejä ovat muun muassa Ferrex, Panu, Kirjo, Biora ja Nordica. Tulosta ei paranneta irtisanomisilla Martti Kiikka näkee vallitsevan taloudellisen tilanteen saattavan siirtää tuotantoa monelta perinteiseltä alueelta aivan muualle: - Jos tästä taantumasta ei Länsi-Euroopassa ja Amerikassa opita mitään, voi pysyvästi siirtyä isoja asioita muualle. Jotkut saattavat haluta kaiken heti eivätkä katso tulevaisuuteen ja rakenna seuraavalle sukupolvelle. edelleen: - Kyllä oman tehtaan perustaminen sinne on yhä tapetilla. - Täällä Suomessa selviämme kyllä tästä taantumasta, mutta työntekijöiden työsuhteisiin joudumme puuttumaan. Martti Kiikka laskee alan megaluokan yrityksiin viisi toimijaa. Konsernin myynti oli viime vuonna 235 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa runsaat 900. Kokonaan toinen kysymys on sitten se, säilyykö maalinvalmistus Suomessa itsenäisenä. - Sitten on kourallinen muita, joihin myös Teknos kuuluu. Aina ei ole ollut näin, pilkkalaulujakin on perheyrityksistä laulettu. Nyt matka taittui 1960-luvun lopun avobritillä. - Siinä näki Venäjää aivan eri tavalla, erityisesti paikallista kulttuuria, jota ei tavallisilla matkoilla näe. ten Teknoksen Rajamäen tehtaan perustaminen 1976. - Nämä ovat kasvaneet yritysostoin ja ovat saavuttamattomissa. Olimme suurissa vaikeuksissa. Tämän ja ensi vuoden aikana tuotantoa siirretäänkin Teknoksen muille tehtaille, lähinnä Tanskan tehtaalle ja Rajamäelle. Viimeisin tällainen reissu oli maaliskuussa arabimaissa eli Quatarin Dohasta Omaniin suuntautunut autokilpailu. Minä tuen häntä ja tuon kokemukseni mukaan. Tähän ryhmään ei nouse kukaan Pohjoismaista. Etujakin on, esimerkiksi raaka-aineiden hyödyntämisessä. Perheyrityksen asemaa on jouduttu Teknoksessa miettimään aika ajoin. Ei kuitenkaan ihan tavalliseen automatkailuun, sillä hän on vaimonsa Pirkon kanssa osallistunut useampaan pitkään autokilpailuun, muun muassa vuonna 2007 Peking Pariisi kilpaan. Meillä oli siinä takana yritysostoja ja sitten tuli devalvaatio. Yrityksellä on omat yhtiöt kaikissa Pohjoismaissa sekä Saksassa, Englannissa, Irlannissa, Puolassa, Sloveniassa ja Venäjällä. Teknoksen viimeisin ulkomailla tapahtunut laajennus tapahtui tammikuussa, kun yritys osti tanskalaisen Gori Industryn liiketoiminnot. - Seuraavaksi on suunnitteilla osallistuminen Etelä-Amerikassa järjestettävään vastaavaan pitkään autokilpailuun, kertoo Kiikka. Teknos on lähtenyt omalta osaltaan toimintaan mukaan. Perheyrittäjyys ja perheyritykset ovat Kiikan mielestä nykyään yhteiskunnan arvostamia ja hyväksyttyjä. Kyseinen autokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran jo 1907. Islannissakin Kiikat ovat ajaneet, silloin alla oli Mercedes 230 SL vuodelta 1963. Venäjään Martti Kiikka uskoo jon kehitettävää ja tässä kehitystyössä Teknos on mielellään mukana. Ruotsissa maalikauppa toimii toisin ja olemme itsekin mukana siellä omilla liikkeillä. Kyllä siinä meilläkin oli omat järjestelynsä. Teknos on jo pitkään toiminut Itä-Euroopassa, erityisesti Venäjällä. - 1990-luvun alun laman aikana mietimme perheyrittäjyydestä luopumista. Vai tulevatko monikansalliset yritykset ja jyräävät. - Oma moraalini raja kulkee siinä, että yrityksen tulosta ei paranneta irtisanomisilla. Omien tehtaidemme volyymit, käyttöaste ja kannattavuus parantuvat, uskoo Kiikka. Tarve irtisanomisille pitää olla selkeä, kyse on silloin yrityksen rahoituksesta ja toiminnan jatkuvuudesta. Teknos on Pohjoismaiden johtavia teollisuusmaalien valmistajia ja sillä on vahva asema myös kauppa- ja rakennusmaaleissa. Nykyisin voi omistajuudestakin puhua. Järjestön tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäistä huumeiden käyttöä. Aivan uutena ovat ympäristöasiat: - En aiemmin ymmärtänytkään, kuinka isoista miljardiluokan asioista tässä on kyse. Kustannusrakenteen erot ns. Jos yritysten toimintatapoihin ja tavaravirtoihin pystytään vaikuttamaan, säästöt ovat suuria, sanoo Kiikka. Toinen sijaitsee Nurmijärven Rajamäellä. Säätiöllä on kaksi kiertävää luokkavaunua, joissa lapsille annetaan opetusta. Pystytäänkö säilyttämään itsenäinen, suomalainen jakelutie. Olemme teollisuusmaaleissa markkinajohtaja monella markkina-alueella ja kauppa- ja rakennusmaaleissa johtava toimittaja ammattikuntatuotteissa ja monissa erikoistuotteissa. Säätiö on Koulutus Elämään säätiö, jonka puheenjohtajana Pirkko Kiikka toimii. Tietysti perheyrittäjiä ja yrityksiä on monenlaisia. Muutoksia voi Kiikan mielestä silti tulevaisuudessa tapahtua: - Sanoisin näin, että kaupan rakenteet ovat Suomessa haasteiden alla. Gorin tehdas Tanskassa ei kuulunut kauppaan. Tässä toiminnassa on kyse myös yritysten yhteiskuntavastuusta. Oman edustajaverkoston välityksellä myyntiä on noin 20 muuhun Euroopan maahan. Nyt on lähinnä kolme asiaa eli nämä reissut, säätiö ja uutena ympäristöasiat. - Nämä asiat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Vain pitkäaikainen pankkisuhde pelasti meidät laman yli. Kokonaan harrastusten joukosta eivät ole hävinneet myöskään aiemmin vahvasti mukana ollut purjehtiminen eivätkä golf ja Rotary-toiminta. Noin 14 000 kilometrin matka taittui vuoden 1938 Packard Coupé 120 autolla. - Perheyritys on hienoa yrittämistä, jossa on yksi koetinkivi: sukupolvenvaihdos. Vedin sitä projektia, jossa aivan tyhjälle tontille rakennettiin maalitehdas. - Konsernijohtaja Pekka Rantamäki hoitaa bisneksen. Reissuilla Kiikka viittaa autoiluun. - Tässäkin kokoluokassa pitää pystyä palvelemaan globalisoituneita asiakkaita samalla tavalla eli kaikkialla maailmassa. Puuteollisuusmaaleihin erikoistuneella yrityksellä on toimintaa 20 maassa. - Pienien pelureiden ryhmä säilyy varmasti, mutta kehitys menee siihen suuntaan, että isot kansainvälistyvät ja keskittyvät. Aikaa jää harrastuksille Martti Kiikka ei ole mukana Teknoksen päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa
Valaisimia on olemassa monenmoisille loisteputkille. Teksti ja kuvat Esko Leipälä M aalareille ja erityisesti taidemaalareille, värisuunnittelijoille, sisustussuunnittelijoille ja arkkitehdeille puhtaan valkoinen valo on ongelma. Tämänkaltaisessa keinovalossa värisuunnittelijan mallipaletti vääristyy. Kyse on vain lampun valinnasta. Parhaiden lamppujen valossa värit toistuvat kuin auringonvalossa, mutta oikean lampun valinta vaatii tietoa ja tarkkuutta. Puhtaan valkoista valoa maalarille Hehkulampun, tavallisen loistevalonlampun ja päivänvalolampun väri testiluukuissa voi olla keltaista, punaista ja sinistä. On työvalaisimia, joiden lamput on suunniteltu kestämään tehoa ja kovaa käyttöä. Värilämpötila on vain puoli totuutta Lampun värilämpötila voi olla hyväksi kehuttu 5000 - 6000 Kelviniä, mutta sellaisenkin lampun valossa tehty värivalinta saattaa olla päivänvalossa "pielessä". On lyhyille ja pitkille lampuille, on ohuille ja paksuille, ja on lukulamppumalleja. Todella puhtaan värejä vääristämättömän valkoisen valon hankkiminen sähköliikkeestä on sattumankauppaa. Kaikkein puhtain valo tuotetaan kaasupurkauslampuilla, joiden hinta on kuitenkin niin 16 Väri ja Pinta 3/2009. Halogeenilamput ovat myös tehosyöppöjä. Ledit olisivat periaatteessa hyviä, mutta tarjonta todella valkoista valoa tuottavista ledeistä on vielä olematonta. Kuvan jalkavalaisimen täysspektrilamppu luo puhtaimman valkean valon. Missä sitä ei ole, se voidaan sinne viedä. Lienee kovin tuttua, että sävyvaihtoehtoja maistellaan päivänvalossa ikkunan ääressä tai pihalla. Päivällä valo saattaa olla vallan muuta, miltä se näytti illan hämärässä tai keinovalossa värivalintoja tehdessä. Nykyisillä parhailla loisteputkilla luonnonvaloa jäljitellään erittäin tarkasti. Usein sitä ei ole, ja keinoja valkoisen valon tuottamiseen on vaikea löytää. täysspektrilamppuja. Parhaiden loisteputkien värintoisto kelpaa jopa värivalokuvien jäljennöskuvaukseen ja painotuotteiden värintarkkailuun. Joillakin halogeenilampuilla saadaan aikaan varsin hyvä puhdas valkoinen valo, mutta ne ovat erittäin kuumia. Ne ovat edullisia, pitkäikäisiä ja vähän energiaa kuluttavia, ja lisäksi niiden pintalämpötila jää hyvin alhaiseksi. Mallivalikoimaa riittää Parhaan värintoiston tuottavat lamppumallit ovat ns. Tavallisissa lampuissa valo muodostetaan vain muutamilla väreillä, minkä vuoksi jotkin värit heikentyvät, eräät muut korostuvat. Sen vuoksi ne eivät sovi ympäristöön, jossa on herkästi syttyviä materiaaleja ja kemikaaleja. Aurinko maalaa värit kauneimmilleen. On vain löydettävä ja hankittava käyttöön oikeanlainen lampputyyppi. Niiden valo muodostuu väreistä, joissa on mukana auringonvalon värinjakauma lähes koko laajuudessaan. Edes päivänvalo-tyyppisinä myytyjen lamppujen värintoisto ei tyydytä tiukimpia värintoistovaatimuksia. kova, että kaasupurkauslamppujen käyttö on jäänyt tutuksi lähinnä vain elokuva- ja uutisfilmituotannossa ja arvovaltaisimpien teattereiden lavastajille ja valaistusmestareille. Paras vaihtoehto maalarin ja suunnittelijan valkoisimman työvalon tuottamiseen ovat erilaiset loisteputket. Hehkulampun valo on usein keltaista tai oranssia, loisteputket keltaisia, vihreitä tai muuten kummallisia, ja ledit kylmän sinisiä
Kierrekantaiset säästölamppuina tunnetut pienoisloisteputket sopivat valaisimiin, joissa ennen on käytetty hehkulamppuja. Kaikkiin näihin on saatavilla erittäin puhdasta valkoista valoa tuottavia loisteputkia, joiden CRIarvo eli värintoistoindeksi on vähintään 92, jopa 96 - 98. Vaikka silmä ei sitä ehdi nähdä, niin kuristimella varustettu loisteputki käy pimeänä kaksi kertaa sekunnissa. Sen väri-indeksi CRI on 96. Korkein mahdollinen CRI-arvo on 100, joka vastaa värintoistoa keskipäivän auringonvalossa. Valokuvissa loisteputken värit ja värivirheet korostuvat. Jos loisteputkivalaisin on jo olemassa ja siihen halutaan vaihtaa luonnollisimman valon antavat uudet putket, niin varminta on tarkistaa tavarantoimittajalta lampun sopivuus valaisimeen. Raskas muuntajamallinen kuristinsytytin on yleisin loisteput- kivalaisimissa käytetty liitäntälaite, mutta sillä on heikkoutensa. Tärkeimmät tarkistettavat muuttujat ovat lampun pituus, paksuus ja teho. Niihin saa pienikantaisia loisteputkitekniikalla tehtyjä kynttilälamppuja, ja tavallisen kokoisella paksummalla kierteellä varustettuna. Alemman kuvan valaistuksena ovat tavalliset toimiston loisteputkikattolamput. Kaikkiin näihin on nykyisin jo saatavilla täysspektrilamppuja. Valitusta sytyttimestä riippuen valon välketaajuus on sama kuin verkkovirralla eli 50 hertsiä tai jopa kymmeniä tuhansia sykäyksiä sekunnissa. Tavallisten putkilamppujen osalta kokenut myyjä osaa usein päätellä jo lampun pituudesta ja paksuudesta, mikä kantatyyppi on kyseessä. Välkkyy vai ei välky Loisteputkien sytyttimiä on kolmenlaisia. Ensimmäinen kuva on otettu tavalliseen kierrekantaan sopivan 20 watin Narva Tronic Bio Light -säästölampun valossa. Tilanne ei ole yhtään parempi, Väri ja Pinta 3/2009 17. Jos huoneessa on muita loisteputkia eri sulakkeessa, siis hieman eri vaiheessa, niin valaistus saattaa tuntua välkkyvältä, ja on joskus erittäin rasittava
Ilmankos niitä käytetään erityisesti museoissa ja taidenäyttelyissä. Se on vain osa totuutta. jos loisteputkessa on elektroniikkaa vain pelkän sytyttimen verran, eli varsinainen kokoaikainen elektroninen ohjaus puuttuu. Parhaiden loisteputkien CRI-arvo on 96 - 98 tasolla. Valkoista valoa etsivän täytyy tarkkailla, mikä on lampun värintoistoindeksi. Nopea sytytys lisää lampun ikää, mutta ei muuta valon ominaisuuksia muuten. Ohjain muuttaa verkkovirran siniaallon jopa kymmenien tuhansien hertsien taajuuteen. tyyppitunnuksella 640, 765, 840 tai 850. Mitä lähempänä tätä arvoa lampun CRI-luku on, sitä tarkemmin sen valossa valaistun kohteen värit hehkuvat kuin auringonvalossa. Tarvitaan elektroninen sytytinjärjestelmä, jolla verkkovirran taajuus eliminoidaan, ja valon syke nostetaan erittäin korkeaksi. västi alle 90 CRI:n. Värilämpötilasta riippumatta pintojen värit saattavat keinovalossa vääristyä. Lähes poikkeuksetta kauppojen varastovalikoimiin kuuluvien loisteputkien värintoistoindeksi jää sel- Laadukas yleisvalo Puhtaan valkea täysspektrilamppu on myös oivallinen yleisvalo. Usein värit näyttävät näiden valossa hieman kellertäviltä tai vihreiltä. Osramin, Megamanin tai Viva-Lite -lampuissa samaa tarkoitetaan Raindeksillä. hyvän lampun ominaisuus. Monessa kaupoissa puhtaan valkea valo lisää menekkiä. Tyyppinumeron viimeiset kaksi numeroa ilmaisevat värilämpötilan, edellisen kappaleen esimerkeissä 4000, 6500, 4000 ja 5000K. Valolla jäljitellään aurinkoa Auringonvalon värintoistokykyä puolen päivän aikaan kuvataan arvolla CRI 100 tai Ra 100. Neutraaleimmat värit ovat 5400 - 5800K valossa. Pelkkä lukuhetki CRI 96 - 98 -valon loisteessa on yllättävän positiivinen kokemus. Työvalaisimena, lukiessa ja etenkin tarkkaa työtä tehdessä lähellä auringonvaloa oleva valaistus tuntuu välittömästi miellyttävämmältä ja silmiä vähemmän rasittavalta kuin tavalliset keinovalot. Loisteputkien tyyppitunnus paljastaa CRI-arvon suuntaa-antavasti. Maalikaupoissa täysspektrivalot tuovat varmuutta värivertailuihin ja -valintoihin. Niissä ensimmäinen luku viittaa CRI- tai Ra-arvoon, eli edellä 60, 70, 80 ja 85. Lyhenne CRI tulee sanoista Color Rendering Index eli värintoistoindeksi. Se kuvaa värintoistoa sellaisena, miten silmä värit auringonvalossa tunnistaa. Esimerkiksi Narva-lampuissa on mukana "auringonvaloa vastaavasti" hitusen enemmän UV-valoa kuin esimerkiksi Osrameissa, joten se sopii muun käytön ohella erityisesti kasvien valaisemiseen. Päivänvalotyyppisiksi kutsutuilla lampuilla CRI-arvo on jo hiukan yli 90, mutta luonnollisin valo saadaan lampuilla, joiden CRI-arvo on 96 tai enemmän. Useimmiten se ilmaistaan ns. Silmiä rasittamaton välkkymätön loisteputken valo aikaansaadaan elektronisella ohjaimella, joka korvaa sekä kuristimen että sytyttimen. Valo on tasaisen levollista ja silmiä ärsyttämätöntä. Värintoistoindeksi kertoo valon laadun Loisteputkien myyntiargumenteissa värilämpötila on usein mainittu ns. Jokin väri jää heikoksi, jokin toinen korostuu. Loisteputkia on merkitty esim. Eri täysspektrilamppujen silmin havaittavat erot ovat hyvin vähäiset. Hyödyllisiä nettisivuja: Täysspektrilamppuja · Osram Color Proof 5300K 98CRI · Philips Master TL-D 90 Graphica, 5300K, CRI 98 eritehoiset varsinaiset loisteputket myynti paikallisesti sähkötukkukauppojen kautta · Onninen, www.onninen.fi · SLO, www.slo.fi · JUST 5000K ja 6500K loisteputket, CRI 98 eritehoiset varsinaiset loisteputket myynti: KTA-Yhtiöt, www.kta.fi · Viva-Lite ja True-Light -lamput, 5500K, CRI 96-98 eritehoiset varsinaiset loisteputket, kierrekantaiset energiansäästölamput myynti: AD-LUX Oy, www.adlux.fi · Narva Bio Vital, 5800K, CRI 96 yksikantalamput ("sormilamput"), kierrekantaiset energiansäästölamput, varsinaiset loisteputket myynti: LEM-KEM Oy, www.lemkem.fi toimitti testivalot artikkelia varten Työvalaisimet · Magnum LUX, www.lenalighting.pl/strony/1/e/422.php myynti: autotarvike- ja työkalukaupat Suomessa tukkumyynti: Koivunen Oy, www.koivunen.fi · Opus, www.hansapartner.fi · Lexa, http://juhansahko.net/verkkokauppa/product_catalog.php?c=6 18 Väri ja Pinta 3/2009. Näin esimerkiksi kukka- ja tekstiilikaupoissa. Puhtaan valkoisessa valossa värit toistuvat tasapainoisesti kuin keskipäivän auringossa. Periaatteessa jotain eroja on olemassa. Valokuvissa värivirhe näkyy korostuneesti. Matala Kelvin-arvo on lämminsävyisillä lampuilla, ja korkea kylmillä. CRI-arvon muodossa, mutta esim. Tähän valon välkkeeseen ei silmä eikä valokuvaajan kamera ehdi reagoida. Puhtain valo ja paras värintoisto saadaan lampuilla, joiden laatu ilmaistaan värintoistoindeksillä, jonka tulisi olla mahdollisimman lähellä arvoa 100. Usein väitetään, että luonnollisin valo saadaan lampuista, joiden värilämpötila on noin 6000 Kelviniä. Pelkkä elektroninen sytytin saa lampun täyteen valotehoon nopeasti, mutta 50 Hz:n välke jää vaikuttamaan valon päällä ollessa
Väri ja Pinta 3/2009 19. Parhaat loisteputket yltävät jo hyvin lähelle arvoa CRI 100. Joissakin lampuissa osa väreistä puuttuu tai ne ovat hyvin heikkoja (vas.). Luonnollisin valo aikaansaadaan lampuilla, joiden valonjakauma on jatkuva. Näillä sanoilla netissä googlaamalla asiasta löytyy täsmätietoa runsaasti. täysspektrilampuissa väriskaala on ehyt ja siksi täyteläinen (oik). Päivänvalotyypin loisteputkilampuilla päästään jo hiukan yli CRIarvon 90, mutta miksi tyytyä melko hyvään, kun saatavilla on todella hyviä. akvaarioiden ja kukka-asetelmien valaisemisessa, valokuvausliikkeissä sekä koru- ja muotikaupoissa. Tarjonta näistä lampuista on huo- no, mutta muutaman tuotemerkin saatavuus on kyllä hyvä, jos asiakas vain osaa kysyä niitä ja malttaa tyytyä tilaustavaraan tai postitoimitukseen. Täysspektrilamput ovat suosittuja myös esim. Valkoisimpia lamppuja kuvaamaan käytetään laatusanoja täys- spektrilamppu tai englanniksi full spectrum lamp, saksaksi vollspektrum lampe. Ns. Luonnollisen puhtaasta valosta on hyötyä erityisesti värisuunnit- telussa ja värien valinnassa
Vaikuttaako yleinen taloudellinen tilanne tämäntyyppiseen messutapahtumaan. - Suomen Messujen strategiana on ollut rakentaa toimialoittain toisiaan tukevien tapahtumien kokonaisuuksia. Näin saadaan kerralla paikalle suuri joukko päättäjiä alan suurimpaan tapahtumakokonaisuuteen, missä edellisellä kerralla vuonna 2007 vieraili noin 30 000 kävijää. Korjausrakentaminen tulee esiin myös messujen teemassa niin tiedotuksen kuin ohjelmasisällön kautta. Teksti Pertti Laakkonen Kuva Suomen Messut Suomen Messujen Väri ja Pinta 09 tehotiimi, myyntipäällikkö Maria Niemelä ja tiedottaja Tony Ahlqvist. äri ja Pinta 09 messut järjestää Suomen Messut toimeksiantajinaan Suomen Maalarimestariliitto ry ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry. Varsinainen kävijämarkkinointi kutsukorttien lähettämisineen tapahtuu kuitenkin elo- ja syyskuun puolella. Helsingin Messukeskuksessa alkuvuonna 2009 järjestetyillä messuilla lähes kaikkien tapahtumien kävijämäärät ovat nousseet. Minkälaisia synergiaetuja klusterin tapahtumissa on. Päätös on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi, sillä remontointi tuntuu olevan rakennusalalla hyvässä vedossa. Miten Kiinteistöklusterin tapahtumien järjestelyt ovat sujuneet, muun muassa Väri ja Pinta messujen tiedotuksesta vastaava tiedottaja Tony Ahlqvist Suomen Messuilta. Me messuilla olemmekin luottavaisia messujen mahdollisuuksiin tarjota näytteilleasettajille ja kävijöille kannattavia kohtaamisia. Tapahtumassa kävijä saa kattavan kuvan kaikista tarjolla olevista kiinteistöjen hankintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista aina ulkoalueista valaistukseen tai turvajärjestelmiin. Tässä sidosryhmät ja messujen yhteistyötahot ovat tärkeässä roolissa. Osastojen myynti on parhaillaan aktiivisessa vaiheessa ja oikeiden kävijöiden tavoittamiseksi on tehty jo nyt työtä. Nykyään messuilla ammattilaisten ja päättäjien liikkeelle saamiseksi tarvitaan myös asiasisältöä. Jo hyvissä ajoin päätettiin valita messujen teemaksi korjausrakentaminen. Lisäapuja korjausrakentamiseen tuo myös valtionapu, jonka toivotaan lisäävän taloyhtiöiden halukkuutta investointeihin. Korjausrakentaminen on otettu teemaksi Väri ja Pinta messujen lisäksi Valo Sähkö Tele, ViherTek ja Kiinteistö -messuilla.. Näytteilleasettajien ja kävijöiden henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä, samoin kuin verkostoituminen alan tekijöiden keskuudessa, kertoo Ahlqvist. Miten Väri ja Pinta -messut soveltuvat tähän kokonaisuuteen. Messukokonaisuuden valmistelu aloitettiin heti edellisen tapahtuman jälkeen ja sitä on hiottu matkan varrella yhdessä eri tapahtumien vaikuttajista muodostuvien näytte20 Väri ja Pinta 3/2009 V lytoimikuntien kanssa. - Messujen seminaari- ja ohjelmasisällön suunnittelu on tällä hetkellä aktiivisessa järjestelyssä. Tapahtuma tarjoaa pintakäsittelyalan ammattilaisille mahdollisuuden verkostoitua ja nähdä mitä uutta alalla on tapahtumassa. - Väri ja Pinta messujen tuotteet ja palvelut palvelevat suurelta osin alan ammattilaisia. Kunkin alan ammattilaisten ja päättäjien lisäksi kokonaisuus tuo Messukeskukseen hankintapäättäjinä isännöitsijöitä, suunnittelijoita, kiinteistöjen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavia ammattilaisia sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia. - Rakentamisen suhdannetilanne vaikuttaa luonnollisesti myös Kiinteistöklusteritapahtumakokonaisuuteen. Väri ja Pinta lehti kysyi messujen järjestäjän Suomen Messujen edustajilta, miltä tapahtuman tilanne näyttää ennen kesää. - Yleisesti ottaen messut tuntuvat vetävän hyvin yleisöä huolimatta taloudellisesti haasteellisista ajoista. Väri ja Pinta 09 messut lokakuussa: Järjestelyt aikataulussa Väri ja Pinta 09 messujen sekä koko Kiinteistöklusterin, joka pitää sisällään seitsemän ammattitapahtumaa, järjestelyt ovat aikataulussa. Väri ja Pinta messut ovat järjestyksessään neljännet. Tästä hyvänä esimerkkinä on seitsemän kiinteistöalan tapahtuman samanaikaisuus. - Väri ja Pinta messujen yhteydessä toteutetaan kuusi muuta kiinteistöalan tapahtumaa