Väri ja Pinta 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 2 2011 Saunan seinien kalkitus Mikkelissä rakennetaan ahkerasti Pitsihuvilan pinnat oppilastyönä Luonto puhuu kevään laatoissa Puukerrostalon pintakäsittelyt Viimeisintä tietoa betonilattioista Yhteistyötä 25 vuotta Väriguru luennoi Kiasmassa Turku suhtautuu tulevaisuuteen vakavasti
Telaamalla mukavuutta tasoitetöihin! Uusi Presto R on Tikkurilan vesiohenteinen, käyttövalmis tasoite, jonka levitys käy helposti ja nopeasti telalla. Kätevä Presto R soveltuu erinomaisesti esimerkiksi u utu U s! Telaamalla vältät hankalia työasentoja ja vauhditat suurten pintojen tasoittamista. Lähes valkoinen Presto R tarttuu hyvin kaikille alustoille ja sen täyttökyky on 3 mm ilman halkeilua.
9.5. 2sisältö 7 Puukerrostalojen pintakäsittelyt 10 Kiinteistöala esittäytyy 12 Ensimmäinen työsuojelukisa 14 Saunan seinien kalkitus 18 Pitsihuvilan pinnat oppilastyönä 23 Mikkelissä rakennetaan ahkerasti 26 Väriguru luennoi Kiasmassa 28 Neljännesvuosisata hyvää saumaa 30 Viimeisintä tietoa betonilattioista 32 Pauna jatkaa puheenjohtajana 38 Turussa suhtaudutaan tulevaisuuteen vakavasti 40 Luonto puhuu kevään laatoissa Vakiopalstat 5 9 Pääkirjoitus Lukijalta ¬ Sika Finland ja Saumalaakso järjestivät juhlaseminaarin, jossa betonirakentamisen tulevaisuudesta puhui toimitusjohtaja Jussi Mattila. Sivu 30. ilmestymisviikko 21 21 39 45 51 Seuraavassa lehdessä: laminaatit tapetit erillinen Kiinteistö- ja kuluttajanumero 3 3B 4 5 6 Väri ja Pinta 2/2011 3. 30.11. Sivu 18. Jenni Kangas ja Esko Huhtala sutivat kalkkimaalia Rajaportin saunassa Tampereella. Varalan liikuntaopiston museorakennusta kunnostettiin oppilastyönä. Saunan kalkituksesta lisää sivulla 14. 22 laaksonen 34 Maalarimestarin mietteet 36 Betonilattiayhdistyksen kolumni 42 Uutiset 50 Lukijakisa 51 Ristikko 52 Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset 56 Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n jäsenyritykset 58 Palveluhakemisto Lehti ilmestyy 2011 nro aineistopäivä 9.5. 12.9. 24.10
www.sadolin.. Oiva on asiallista ja helppoa työstettävää." TM Rakennusmaailma 3/2010 Maailman suurimmalta maalinvalmistajalta Akzo Nobel Coatings Oy www.akzonobel. TM Rakennusmaailman 3/2010 Testivoittaja Sadolin Oiva Kombi J - nyt uudistuneessa pakkauksessa valmistasoite kipsilevyjen tasoitukseen ja nauhoitukseen kombitasoitteena sopii sekä saumanauhan kiinnittämiseen että viimeistelyyn nopea käyttää helppo hioa "Vertailun voittaja sai testiryhmältä jo työkokeissa sen verran kehuja, ettei maahantuojan tarvitse nimivalintaansa häpeillä
Miksi siis tehdä parempilaatuisia tai venyttää aikatauluja. Seurauksena oli haitallisten kemiallisten aineiden pääsy sisäilmaan. Kuinka monella työmaalla tänäänkin pintaurakoitsijalle sanotaan, että siihen vaan. Näin on tehty iät ja ajat. Ja miten kävi alussa mainitun koulun ongelmien. Onko rakentajilla silloin ammattiylpeyttä tehdä laatua eikä sutta ja sekundaa. Työn laatu ei parane niin kauan kuin tilaaja ei vaadi parempaa. Ainahan siinä ei onnistuta. Rakennusalan itsensä käsissä on, miten erilaisiin esityksiin suhtaudutaan ja ennen kaikkea, miten sitoudutaan sellaisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään viemään alaa eteenpäin. Ongelmia tutkittaessa selvisi muun muassa, että osa pintamateriaaleista oli kiinnitetty liian kosteille betonipinnoille. Aiemmin rakennukset eivät ehkä olleet niin tiiviitä kuin nykyisin eikä niissä ollut niin paljon tekniikkaa kuin nykyisin. Ammattiylpeyden kohottamiseksi ainakin Pintaurakoitsijat ry on tehnyt toimenpide-ehdotuksia. Kyllä niille pinnoille voi jo mennä. Taustalla näissä hankalissa tilanteissa ovat kireät aikataulut. Opettajat alkoivat oireilla, syynä huono sisäilma. Ja kuinka moni pintaurakoitsija kieltäytyy vedoten liikaan kosteuteen. Nykyisin olosuhteet ovat toiset. Pohjia ei ehditä kuivatella, kun valmista pintaa pitäisi saada mahdollisimman nopeasti. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Akzo Nobel Coatings Oy 4 ja 25 Bostik Oy 19 Fintex-Tetrakem Oy 15 Heikki Haru Oy 17 ja 43 Kehävalvonta Oy 45 Knauf Oy 33 Konekor Oy 39 Maalarimestarien Oy 64 Muotolevy Oy 9 Pohjolan Maalarit Ky 47 Rotator Oy 31 RTV-Yhtymä Oy 63 Saint-Gobain Weber Oy Ab 6 Saumalaakso Oy 13 Serres Oy 27 Sto Finexter Oy 21 Suomen Messut 35 Teknos Oy 11 Tikkurila Oyj 2 Vakuutusyhtiö Fennia 37 Pääkirjoitus 2 Siihen vaan! M aaliskuun alussa Helsingin Sanomissa kirjoitettiin Latokartanon koulusta. Joskus ongelmat korjataankin. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Ne tietysti korjattiin, kustannukset nousevat 300 400 tuhanteen euroon. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. Kieltäytyminen kun voi merkitä urakoiden vähenemistä. Liian kosteille pinnoille meneminen eli lopullisten pintojen tekeminen ennen kuin alusta on riittävän kuiva, ei ole mikään uusi asia. Näin pienet sisäilmahaitat eivät muodostuneet ongelmiksi. Vajaat kaksi vuotta sitten koulu oli toiminut alle vuoden, kun koulussa paljastui ongelmia. Toisaalta täytyy esittää myös kysymys, paranisiko laatu, vaikka aikataulut olisivatkin löysempiä. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Monet pyrkivät siirtämään vastuun esimerkiksi pääurakoitsijalle ja edellyttävät siitä myös kirjallista dokumentointia. Kuten asuntoministeri äskettäin totesi, esimerkiksi asuntoja kysytään niin, että huonompilaatuisetkin menevät kaupaksi. Tai ainakin yritetään korjata. Joskus tulee ongelmia, joskus ei, joskus kukaan ei valita, joskus valittajat siirtyvät pois ja niin edelleen. pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 2/2011 5. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 94. Urakoitsija on tässä asiassa usein tilanteessa, jossa vaaditaan tavallista suurempaa kanttia kieltäytyä. Toisaalla tässäkin numerossa urakoitsija toteaa kireiden aikataulujen vaikuttavan työn laatuun
Mukavuuden ja helpon asennettavuuden lisäksi Comfort on myös energiatehokas vaihtoehto: lattialämmön ansiosta keskilämpötila voidaan pitää alhaisempana ja saada näin aikaan merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa. Voit suunnitella ikkunat lattiasta kattoon ja huonejaon haluamallasi tavalla. Lauttasaaressakin ihastellaan maisemaa, ei lämpöpatteria. Weber Comfort Lämpölattia tarjoaa suunnittelunvapautta, jota lämpöpatterit ja ylimääräiset läpiviennit eivät rajoita. Tutustu lisää Weber Comfort Lämpölattiaan osoitteessa www.e-weber.fi
Ulkoverhoiluna on niin ikään liimapuusta koottu puupaneeli. Liimapuulla saavutetaan paljon lujempi ja jäykempi runko kuin saman vahvuisella normaalilla puutavaralla. Viikin puukerrostalo verhoillaan puupaneeleilla, jotka suojataan kuultokäsittelyllä. - Passiivitalon sisälämpötila nousee Suomenkin oloissa helposti 35 asteeseen ellei rakennusta suojata riittävästi auringon säteilyltä. Auringon säteilyltä suojaavien pintojen ohella passiivitaloa voi suojata liikakuumenemiselta muotoilu, sijoittaminen varjoon tai jäähdyttäminen talotekniikan avulla. Pelivaraa antaa se, että kuultokäsittely alkaa vanhetessaankin vain haalistua mutta ei irtoa pinnasta hilseilemällä. Sähkön käyttö sisätilojen viilentämiseen sotisi kuitenkin räikeästi passiivitalon perustavaa ideaa vastaan. Auringon lämmitysvaikutus on hyvinkin merkittävä maaliskuun ja lokakuun välisen ajan. Paloturvallisuusmääräysten muuttuminen antaa vastaisuudessa mahdollisuuden jättää näkyviin koteloimatonta puupintaa myös sisätiloissa. Teksti Heikki Jaakkola K orkeiden puukerrostalojen kotiutuminen myös Suomeen on pistänyt uutta liikettä puurakentamisen kehitykseen. Rakenteiden ohella suunnittelijoita työllistävät myös pintakäsittelyratkaisut. Yksi isoista kohteista on Heinolaan suunniteltu viisikerroksinen rakennus, jonka toteuttaa Rakennusliike Reponen Oy. Ulkoseinissä yksi vaihtoehto on jättää puu saksalaiseen tapaan kokonaan pintakäsittelemättä. Haasteena on tuottaa sään, katseen ja kulutuksenkestäviä pintoja, joiden ylläpito olisi samalla mahdollisimman helppoa. - Ulkoverhouksen paneeli kootaan liimapuusta koska tällöin pinta ei vääntyile ja kestää muutenkin paremmin säätä. Talo kootaan Koskisen Oy:n ja Versowood Oy:n valmistamista elementeistä. Rakennus on passiivitalo, jonka lämpöeristeenä käytetään lasivillaa. Kuva: Arkkitehtitoimisto H M V Oy Puukerrostalojen pinta- ja suojakäsittelyt: Mielipiteet jakautuvat Suurten puukerrostalojen pintakäsittelyratkaisuissa on vielä paljon miettimistä. Parvekkeiden lasipinnat toimivat näin eräänlaisina lämpökilpinä. Toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo rakennuksessa olevan liimapuista koottu tolpparunko, joka ei periaatteessa eroa tavallisen omakotitalon runkoratkaisusta muuten kuin lujuutensa puolesta. Kylmältä suojautuminen on niin syvällä suomalaisten "selkäytimessä", että liikalämmön torjuminen jää Airakselan mukaan helposti suunnittelussakin taka-alalle. Passiivitalossa tämä on kuitenkin tärkeää ison osan vuotta. Airakselan mukaan peittomaalatusta paneelista on vaikea huomata päältäpäin, että pinta on tehty liimapuusta. Oletuksena on 5 - 10 vuoden huoltoväli. - Yhden asteen jäähdyttäminen syö energiaa lähes tuplasti verrattuna vastaavaan lämmittämiseen. Kovimmalle säärasitukselle ja uv-säteilylle altistuva eteläseinä on peitetty lähes kokonaan parvekkeiden lasipinnoilla. Tärkein syy tähän ei kuitenkaan ole puun suojaaminen vaan sisätilojen liikalämpiämisen ehkäisy. - Investointi lämmöneristykseen ei ole kovinkaan järkevää jos energiaa on tämän takia kulutettava suuria määriä tilojen jäähdyttämiseen. Puu jäi piiloon Talon pääsuunnittelija Mika Ukkonen kertoo, että ulkoverhouslaudat maalataan ennen seinäeleVäri ja Pinta 2/2011 7
Kadunpuoleisella julkisivulla osa julkisivusta katetaan tiilimuurauksella. Ukkonen korostaa samalla sitä, että puusta itsestään voidaan tehdä myös ilmeeltään monenlaisia pintoja ilman pintakäsittelyä. - Puupintaa näkyy vain yhdessä pienessä palkistossa sekä portaikkoa kantavassa mäntypuisessa liimapalkissa. Imeytykseen perustuvat suojakäsittelyt kuten roslagin mahonki pitivät paremmin pintansa mutta nämäkin on päivitettävä viiden vuoden välein. Toinen näistä kannattaa imeytykseen perustuvia keveitä suojakäsittelyjä, jotka jättävät puun sen itsensä näköiseksi. Julkisivussa tätä voidaan käyttää "yleisesti". Tällainen ratkaisu tuottaa remonttitarvetta enemmän kuin vähentää sitä. Tällaista puuta saa Karjalaisen mukaan jatkossa käyttää sprinklerijärjestelmällä varustettujen enintään 8-kerroksisten kerrostalojen ulkopinnoilla ja sisäpinnoilla sellaisenaan. - Mielleyhtymä jonkinlaisiin latoihin on edelleen hyvin vahva. - Järeä pintapaneeli selviäisi teknisesti vaikka kokonaan ilman suojakäsittelyä. - Suoja-aine ei haalistuessaankaan hilseile rumasti pinnasta eikä sen kuluminen aiheuta teknistä vauriota. Passiivitalossa nämä toimivat lämpökilpinä, joita ilman sisätilat kuumenevat helposti Suomenkin olosuhteissa lii-kaa. Esimerkiksi Norjassa palonsuojakemikaaleja on käytetty jo pitkään, mutta Suomessa on suhtauduttu skeptisemmin niiden tehon säilymiseen ja aineiden pysymiseen puussa. Sikäläiset puurakentamisen asiantuntijat ovatkin usein ihmetelleet pohjoismaista tapaa suojata ja peittää puuta jos jonkinlaisilla kerroksilla. - Kokemus osoitti, että keittomaalit huuhtoutuivat pinnoilta yllättävän nopeasti lähes kokonaan. Kerrostalojen suojattomilla seinillä pinnat joutuvat kovaan rasitukseen koska räystäät eivät suojaa seinää yhtä tehokkaasti kuin matalissa rakennuksissa. Puukerrostalojen pintakäsittelystä on jo monenlaisia mielipiteitä. Kerrostalojen suurilla, avoimilla seinillä pintoihin kohdistuu Karjalaisen mukaan erilaisia vaatimuksia kuin räystäiden tehokkaasti suojaamissa pientaloissa. Asiasta on saatu näyttöä Oulun Puu-Linnanmaan puukerrostaloalueella, missä keittomaalien, kuultokäsittelyaineiden ja öljymaalien pysyvyyttä on vertailtu nyt kymmenen vuoden ajan 2 - 3 Palomääräykset muuttumassa Arkkitehti Markku Karjalainen Puuinfo Oy:stä kertoo palomääräysten muuttumisen helpottavan puupintojen esillepääsyä kerrostaloissa. Kun laudat on kiinnitetty elementtiin ulkoverhous maalataan vielä kerran Nordica Eko maalilla. Lopputulemana on, ettei lasin ja maalin peittämillä ulkoseinillä näy juuri mitään puuhun viittaavaa. Kuningaspaneeli suojataan kuultokäsittelyllä. Ukkosen mielestä puun suojaamatta jättäminen voisi toimia Suomessakin. Kuva Oulun Puu-Linnanmaan alueelta. ¬ Heinolan puukerrostalon julkisivuja suojaavat auringon puoleisilla seinillä lasipinnat. Länsiluodon mukaan ylläpidon kustannusarvioiden tekemistä hankaloittaa vielä se, ettei huoltovälin pituudelle voida antaa tarkkaa takuuta. Suomen oloissa suojaamaton puupinta kuitenkin tummuu ja homehtuu yleensä ikävän näköiseksi ennen harmaantumistaan. Samoin ajatellaan laajalti Keski-Euroopassa, missä puupinnat jätetään ulkonakin suurelta osin kokonaan käsittelemättä. - Kun paneelit tulisivat elinkaarensa päähän joskus 50 vuo8 Väri ja Pinta 2/2011. menttiin asennusta kerran alkydipohjamaalilla ja kerran Nordica Eko -pintamaalilla. Rakennusluvan jättöajan palomääräysten mukaisesti poistumisteinä toimivien porrastilojen puupinnat oli koteloitava gyproclevyn taakse. - Selvästi parhaiten ovat toimineet petroliöljymaalit, joilla tehdyt pinnat ovat edelleen lähes uudenveroisia. Suojaamaton puupinta kuin ladon seinä? Mielenkiintoinen puukerrostalokohde on kaavailujen mukaan nousemassa myös Helsingin Viikkiin. Tilanne ei parane mainittavasti rakennuksen sisälläkään. Uudet määräykset tulevat voimaan kuluvan vuoden huhtikuusta eteenpäin. Puu voidaan nostaa B-luokkaan erilaisten palonsuojaaineiden avulla. Kokonaan suojaamaton, luonnonmukainen puu kuuluu paloluokkaan D. Paljon on kuitenkin niitäkin, jotka luottavat enemmän vankkoihin peittomaalikerroksiin. Länsiluodon mukaan pelivaraa lisää se, että suojakäsittelyn haalistuminen on lähinnä vain esteettinen ongelma, mikäli asia nyt ylipäätään halutaan ongelmana nähdä. Länsiluodon mielestä Suomessa on henkisesti pitkä matka siihen, että suojaamattomana tummuvat puupinnat nähtäisiin kauniina. Rakennuksen sisäpinnat ovat lähes kauttaaltaan kipsiä tai valua. Toiset haluavat suojata puun peittomaalin alle, toiset haluaisivat materiaalin näkyvän. Porrashuoneen näkyvät puupinnat käsitellään palonsuoja-aineella, joka levitetään käsittelemättömälle liimapuulle ruiskulla tai sivelemällä. den kuluttua, ne vaihdettaisiin uusiin. Sprinklaamattomien kerrostalojen sisätilojen verhoilumateriaalina voidaan käyttää "jossain Puu puuna Mika Ukkonen itse haluaisi antaa puun näkyä mahdollisimman pitkälti sellaisena mitä se luonnostaan on. - Norjassa moni pinta on peittomaalattu siksi, että palonsuojaaine pysyisi paremmin paikoillaan. Petroliöljymaali pärjäsi parhaiten Karjalaisen mukaan Suomessa on jo havaittavissa kaksi eri koulukuntaa puun suojaamisessa. Kehitys- ja suunnittelupäällikkö Jaakko Länsiluoto osuuskunta Metsäliiton puutuoteteollisuudesta kertoo rakennuksen runkona olevan pilaripalkkirunko, jonka ulkoseinäelementtien pintamateriaalina on liimapuusta halkaisemalla tehty kuningaspaneeli. - Puu itsessään on ilmeikäs ja hieno materiaali, jolle kannattaisi antaa mahdollisuus loistaa. määrin" puuta, joka kuuluu selvästi tiukempaan paloluokkaan B. Oletuksena on 5 - 10 vuoden huoltoväli. Kuva: merainfo.fi -kerroksisissa taloissa. - Ylläpito olisi paljon helpompaa kuin peittomaalikerrosten työläs ja toistuva huoltaminen. - Palonsuoja-aineena voidaan käyttää syttymistä ja hiiltymistä estäviä boori- ja fosfaattipohjaisia kemikaaleja, jotka lisäävät samalla homeen- ja lahonkestoa. Jos prosessi halutaan välttää, puu voidaan tietysti suojata sen sisään imeytettävillä aineilla tai lämpökäsittelyllä
Ongelma on yhteinen, oli kyseessä ammatti-, hyväntekeväisyys-, tai urheilujärjestön toiminta. Nyt taas tuntuu siltä, että jokunen aihe olisi jopa varastossa kehittymässä, mutta siirrytään tämänkertaiseen asiaan. Asia näkyy siitä, miten nykynuoriso etsii eri asioihin tarvitsemansa tiedot vaikka netistä. Aina on ollut niin, että pienimmistä tehtävistä aloitetaan, ja silloin luodaan myös entisille ja kokeneille järjestöihmisille mahdollisuus seurata aloittelijan kehittymistä ja mahdollisuutta saada lisävastuuta. Ainakin joissain yhteydessä tällainen käsitys minulle on tullut ja onpa joku jotain tähän viittaavaa keskusteluissa tuonut esille. Kirjoittaja kyllä ymmärtää sen, ettei uutta jäsentä ensimmäisessä kokouksessa valita puheenjohtajaksi järjestölle. Kirjoittajaakin on alkanut pohdituttamaan eri järjestöissä voimakkaasti puheenaiheena oleva kysymys, miksi nuoriso ei ole innostunut osallistumaan järjestötoimintaan. Edellä oleva ajatus syntyy taas nykyaikaisen yhteydenpito- ja tiedonvälitystekniikan valtavasta kehityksestä. Kyse on kuitenkin meille kaikille tärkeästä järjestötoiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Markku Heiskanen Maalarimestari U TU U S! U Paperipäällysteiset Pappersklädda metallikulmalistat Pappersklädda metallhörnlister metallhörnlister Ett spackel räcker till kuiville sisäpinnoille Ett spackel räcker till alla torra utrymmen alla torra utrymmen Yksi tasoite kaikille Työkalut ja Verktyg & tarvikkeet Verktyg & tillbehör tillbehör luftburet damm! Vähemmän hiontapölyä! luftburet damm! · tasoitukset · ruiskukatot · nauhoittaminen · saumatasoitus Ota meihin yhteyttä Muotolevy Oy 09-224 2610 · www.muotolevy.fi Väri ja Pinta 2/2011 9. rivijäsenenä, jolle ei anneta mahdollisuutta kokeilla siipien kantavuutta ehken niissä vähemmän vaativissa, mutta toiminnan kokonaisuuden kannalta yhtä tärkeissä tehtävissä. Vakavasti on mietittävä sitäkin, onko kaikkien osallistujien samassa tilassa fyysisesti läsnä ollessa pidettävien kokousten taajuutta harvennettava ja kokouksien kestoaikaa tiivistettävä. Rohkeutta pitää olla myös silloin, kun uusia henkilöitä tulee mukaan järjestön toimintaan, oli sitten kyse nuoresta tai vaikka jo varttuneemmasta uudesta jäsenestä. Kyse ei aina välttämättä ole pelkästä ajankäytöstä. Itsekin huomaa joskus ottavan liian helposti ja voimakkaasti torjuvan kannan jollekin uudelle mielipiteelle sekä ehkä kokonaan uudelle ajattelutavalle. Kenellä riittää motivaatiota olla vuosikausia mukana ns. No olkoon se taas eri kirjoittajien ja pohdiskelijoiden juttu! Ensimmäiseksi on ajatuksissani noussut pinnalle, halutaanko nykyisin enää käyttää vapaaaikaa järjestöelämän toimintaan. Toivottavasti yllä oleva pohdiskeluni saa ainakin jonkun lukemaan ja miettimään asiaani useampaan kertaan. On taitolaji antaa tilaa uusille mielipiteille, ettei tule suljetuksi suita ja pahimmassa tapauksessa jopa "tapetaan" osallistumismotivaatio. Samat asiat käsittääkseni puhuttavat myös politiikan puolella. Rohkenen lainata nykyistä puheenjohtajaamme, kun hän totesi minulle, ettei häntäkään motivoinut silloin osallistua, kun isäukko oli voimakkaasti mukana järjestötoiminnassa. Itäraja ihmettelee Tervehdys kaikille lukijoille pitkästä aikaa! Meikäläisellä oli pitkä tuo luova tauko, kun ei runosuoni oikein pulpunnut kunnolla. Kuvittelen nuorison, joka hallitsee tämän tekniikan, haluavan sitä myös hyödyntää. Korostan, että fyysistä yhdessäoloa tarvitaan edelleen, kysymys on vain, missä laajuudessa. Yhä useammin nousee ajatuksiini myös kysymys, halutaanko nykyisin selkeämmin kohtuullista korvausta vapaa-ajan käytöstä järjestön hyväksi eli onko talkoohenki näissä asioissa ainakin osittain mennyttä aikaa
14.10.2011 Suomen Messut toimeksiantajinaan Pintaurakoitsijat ry ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry. Viimeksi kilpailupaikka sijaitsi käytävällä, joka ajoittain ruuhkautui, kun kiinnostunut yleisö seurasi kilpailua. Väri ja Pinta messujen toimeksiantajat suunnittelevat messuille myös seminaaria, joka tulisi käsittelemään aihetta kuinka turvata suomalaisen työn käyttö. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Tapahtumien asiasisällön tuottamisessa teemme usein yhteistyötä keskeisten järjestöjen, liittojen ja muiden toimijoiden kanssa, ennen kaikkea tietysti tämäntyyppisissä kovan luokan ammattilaistapahtumissa, Juha Lauhamaa toteaa. Julkisivu uutena tapahtumana Kiinteistöklusterin uusi tapahtuma on tänä vuonna julkisivu- ja korjausrakentamisen ammattilaisille suunnattu Julkisivu 2011 messut. Seminaari on tarkoitus pitää torstaina 13.10. - Suomen Messut on messujärjestämisen ammattilainen, joka järjestää vuodessa yli 60 eri alojen ammatti- ja yleisötapahtumaa. Lisätietoja: www.varipinta.fi sekä www.finnexpo.fi. 10 Väri ja Pinta 2/2011. Kiinteistöala esittäytyy Teksti ja kuva Pertti Laakkonen Seminaareja, kilpailuja, tietoiskuja ja paneelikeskusteluja ajankohtaisista asioista on muun muassa luvassa 12. Messut ovat avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9 17 ja perjantaina klo 9 16. Kahden vuoden välein järjestettävä kiinteistöalan katselmus keräsi edellisellä kerralla syksyllä 2009 noin 30 000 kävijää. Tulokset julkistetaan Väri ja Pinta messuilla. Kilpailu voisi toimia kutsukilpailuna muutamalle oppilaitokselle, jolloin kilpailu toisi esille alan tulevaisuuden tekijöitä sekä sitä, mitä he osaavat tehdä ja millaisella aikataululla. Tämä väriarkkitehtuurikilpailu järjestetään nyt kolmannen kerran. - Yhteisesiintyminen koettiin viimekertaisten kävijä- ja näytteilleasettajatutkimusten mukaan hyödylliseksi paitsi uusien tuotteiden ja palveluiden katselmuksena, myös monipuolisena mahdollisuutena verkostoitumiseen ja kontaktien solmimiseen, kertoo näyttelyryhmäpäällikkö Juha Lauhamaa Suomen Messuilta. Messuilla esillä tulevat olemaan muun muassa katto- ja julkisivumateriaalit ja rakenteet, ovet, ikkunat, parvekkeet ja niihin liittyvät ratkaisut, työvälineet ja laitteet, rakentamiseen ja saneeraamiseen liittyvät tarvikkeet sekä valaistus. lokakuuta Helsingin messukeskuksessa, kun kiinteistöalan ammattilaistapahtuma käynnistyy. kun messuohjelma tarkentuu. S amanaikaisia tapahtumia Messukeskuksessa on kahdeksan: Väri ja Pinta, Kiinteistö, Julkisivu, FinnSec, Puhtauspalvelu, ViherTek sekä Sähkö ja AudioVisual tapahtumat. Edellisellä kerralla Vuoden Maalari 2009 tittelin voitti Emma Toivoniemi Veljekset Lehtinen Maalausliike Oy:stä Helsingistä. Vuoden Maalari Vuoden 2009 Väri ja Pinta messujen tapaan tänä vuonna messuilla järjestetään myös Vuoden Maalari kilpailu, jossa messuvieraat pääsevät näkemään, kuinka ammattilaiset suoriutuvat tiukoista kilpailutehtävistä. 14. Julkisivu-tapahtuma on vieressä, samassa hallissa on myös Kiinteistömessut, jotka ovat osittain myös loppukesästä valmistuvassa hallissa 7. Ne tarjoavat ammattilaisille ja alan päättäjille mahdollisuuden tutustua uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä tavata yhteistyökumppaneita ja muita alan toimijoita. Väri ja Pinta messujen virallinen messulehti Väri ja Pinta kertoo tarkemmin messujen ohjelmasta seuraavissa numeroissaan, Väri ja Pinta 2011 messut järjestää 12. Vuoden Maalari kilpailu käydään tänäkin vuonna Väri ja Pinta messuilla lokakuussa. Lokakuun messuilla kilpailu käydään hallissa 6, Väri ja Pinta messuosastojen läheisyydessä, jossa yleisö pääsee helposti seuraamaan kisaa. Julkisivu-tapahtuman järjestää Suomen Messut toimeksiantajanaan Julkisivuyhdistys ry. Väri ja Pinta messujen toimeksiantajina ovat Pintaurakoitsijat ry ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry. Kilpailu toimisi tällöin myös mahdollisesti harjaantumistilaisuutena tuleviin kansainvälisiin kisoihin. Alan järjestöt ja viranomaiset ovat mukana esittelemässä toimintaansa, samoin kuntotutkimusten, suunnittelupalveluiden ja urakoinnin tarjoajat. Samalla lipulla myös Kiinteistö, FinnSec, ViherTek, Puhtauspalvelu ja Julkisivu. Väri ja Pinta messut sijoittuvat kutoshalliin heti pohjoisen sisäänkäynnin jälkeen vasemmalle. Vuoden Maalari kilpailun ohella varsinkin arkkitehteja ja muita suunnittelijoita kiinnostaa Väri11-kilpailu. Kiinteistömessujen toimeksiantajia ovat Suomen Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto ja Julkisivumessujen taustalla on Julkisivuyhdistys ry. Tapahtumien taustoilta löytyy toimeksiantajayhdistyksiä, joiden roolina on tuoda tapahtumaan oman alansa asiantuntemusta ja sisältöä. Tärkeää alan kannalta on edelleenkin se, että Vuoden Maalari kilpailu näkyy ja kisassa on toimintaa. Vuoden Maalari -kilpailussa valmistaudutaan kokeilemaan uutta mallia
Toimiva vesiohenteinen kalustemaali
31.12.2010 ja siihen saattoivat osallistua kaikki Pintaurakoitsijoiden jäsenyritykset, jotka työllistävät työntekijöitä. Olemme jo vuosia panostaneet työturvallisuuteen ja henkilöstömme hyvinvointiin. Tarjoamme esimerkiksi työterveyshuoltoa henkilöstölle selvästi lain vaatimuksia kattavammin, kertoivat kunniakirjaa vastaanottaneet voit- 12 Väri ja Pinta 2/2011. Maalausalan ensimmäisen työsuojelukilpailun voittaneen FSP Finnish Steel Painting Oy:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen (2. - Arvostamme tätä voittoa suuresti. Näin tuomaristo kiinnitti huomiota muun muassa suojavälineiden hankintaan ja niiden käyttöön, tapaturmien vähäisyyteen, työsuojelukoulutukseen, työterveyshuollon toimivuuteen, työyhteisön asenteeseen työsuojeluun sekä työmaiden siisteyteen ja työtapoihin. Kilpailu käytiin 1.9. - Kilpailuun olisi voinut osallistua enemmänkin jäsenyrityksiä, totesi Juha Helmijoki tulosten julkistamistilaisuudessa helmikuussa. vas.) ja markkinointipäällikkö Sanna Leino vastaanottivat kunniakirjan kilpailun tuomaristoon kuuluneilta Juha Helmijoelta (oik.) ja Markus Ainasojalta. Ensimmäinen työsuojelukisa: FSP voittoon Maalausalan ensimmäinen työsuojelukilpailu käytiin viime vuoden lopulla. - Ehkä seuraavalla kerralla. Työsuojelukilpailun tuomaristoon kuuluivat toimitusjohtaja Juha Helmijoki Pintaurakoitsijat ry:stä, työehtotoimitsija Markus Ainasoja ja työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen, molemmat Rakennusliitto ry:stä. Työsuojelukilpailu on tarkoitus järjestää jatkossakin, lisäsi Markus Ainasoja. Kilpailussa tarkasteltiin työturvallisuutta laajasti. Kilpailun voitti FSP Finnish Steel Painting Oy. Teksti ja kuva Pertti Laakkonen M aalausalan työsuojelukilpailusta Pintaurakoitsijat ry ja Rakennusliitto ry sopivat keväällä 2010 solmitussa työehtosopimuksessa. Kilpailun voittajaksi valittiin FSP Finnish Steel Painting Oy ja sen Töölönlahdella sijaitsevan Helsingin kaupunginpuutarhan eli Talvipuutarhan pintakäsittelytyöt. Yritys ilmoitti kilpailuun myös muita työmaita
Ikkunankarmit FSP käsitteli hallissa, puutarhassa työ olisi ollut huomattavasti hankalampi. Samalla varmistamme, että asiakkaamme saavat varmasti sellaista laatua ja työtä kuin haluavat, sanoi Virtanen. Kuva: FSP Finnish Steel Painting Oy FSP:n työntekijät käyttävät kaikilla työmailla hiekkapuhallus- ja maalaustyön vaatimia ja työhön soveltuvia suojaimia. Työsuojelukilpailun tuomaristo vieraili Talvipuutarhan työmaalla. Viime vuoden toukokuussa alkanut remontti valmistuu kuluvan vuoden syksyllä. Työyhteisön asenne työturvallisuuteen oli selvästi positiivinen, perusteli tuomaristo. Yritys kouluttaa henkilöstöään jatkuvasti. Talvipuutarhassa FSP vastasi kasvihuoneiden runkojen ja ikkunakarmien pintakäsittelyistä. - Sertifioidun johtamisjärjestelmän myötä sitoudumme toimintamme jatkuvaan parantamiseen. (09) info@saumalaakso.fi 4761 4700, fax (09) 4761 4744 Kääpätie 7, 00760 Helsinki www.saumalaakso.fi info@saumalaakso.fi www.saumalaakso.fi Suomen Rakennussaumausyhdistyksen jäsen Suomen Rakennussaumausyhdistyksen jäsen Väri ja Pinta 2/2011 13. Heidän mielestään työmaa oli järjestykseltään hyvä ja se "mahdollisti lähtökohdiltaan turvallisen työskentelyn." - Tosin työssä käytettävät letkut loivat kompastumisvaaran ja mahdollisuuksia niiden järjestyksen parantamiseen tulisi tutkia. Toimipaikkoja on noin 40 ympäri Suomen. Kilpailun tuomaristo kiitti erityisesti yrityksen korkeaa panostusta koko henkilöstöä koskevaan työsuojeluun, joka ilmenee muun muassa laadukkaiden suojavarusteiden saatavuudella, laajalla työterveyshuollolla ja jatkuvalla Tyky-toiminnalla. Teräsosien pintakäsittelyä Talvipuutarhan kasvihuoneet valmistuivat 1893. massat Työkalut, saumanauhat, jne. (09) 4761 4700, fax (09) 4761 4744 Kääpätie 7, 00760 Helsinki Puh. Pohjoismaissa FSP on alansa suurin. Suomen Maalarimestariliitto) valitsi FSP:n vuonna 2009 vuoden maalausyritykseksi (katso Väri ja Pinta 4/2009). - Ikkunankarmeja Talvipuutarhassa oli käsiteltävänä noin 20 000 kiloa, sanoo FSP:n projektiosaston työmaapäällikkö Simo Tynys. Uudis- ja uusintakohteiden urakointi Kaikki mitä hyvään Kaikki mitä hyvään saumaan tarvitaan saumaan tarvitaan Puh. Talvipuutarha työllisti 3 8 pintakäsittelijää noin puoleksi vuodeksi. Tytäryhtiöt sijaitsevat Puolassa ja Virossa. massat Uudis- ja uusintakohteiden urakointi Työkalut, saumanauhat, jne. FSP Finnish Steel Painting Oy Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting Oy on yksi PohjoisEuroopan johtavimmista pintakäsittelyalan yrityksistä. M1-luokitellut, paloa pidättävät ym. Päätoimipaikka sijaitsee Sipoon Söderkullassa. Yrityksen palveluksessa on yli 300 alan ammattilaista. Niiden runkojen teräsosia ei ole aiemmin pe- rusteellisesti kunnostettu. Kuva: FSP Finnish Steel Painting Oy tajayrityksen toimitusjohtaja Pentti Virtanen sekä markkinointipäällikkö Sanna Leino. Maalattavaa oli yhteensä noin 4 500 neliötä. F S P p i n t a k ä s i tt e l e e muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat. FSP Finnish Steel Painting Oy:n urakkaan kuului rungon teräsosien ja ikkunakarmien pintakäsittelyt eli hiekkapuhallus, syöpyneiden kohtien paikkaus sekä maalaus. Pintaurakoitsijat ry (ent. FSP:n toiminta on myös sertifioitu laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukaisesti. Liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa (2009). M1-luokitellut, paloa pidättävät ym
Yksi niistä on Tampereella sijaitseva Rajaportin sauna. Hautakalkilla saunan seinät valkeiksi Teksti ja kuvat Anne Tanskanen S uomen vanhin ja edelleen käytössä oleva yleinen sauna on muistitiedon mukaan rakennettu vuoden 1906 paikkeilla. Nykyisin kalkkimaalia käytetään lähinnä perinnekohteissa. Aiemmin paikalla sijaitsi puusauna, mutta vuoden 1898 Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan yleiset saunat oli sijoitettava tulenkestävästä aineesta rakennettuun tilaan. Nykyisin kävijöitä saunaan riittää. 2. Yleisten saunojen tarve hiipui 1980-luvulla, ja Rajaportin viimeinen yrittäjä lopetti toimintansa vuonna 1987. rivi seisomassa vasemmalta Teemu Raudaskoski, Riitta Kivikartano, Hanna Ruuska, Esko Huhtala, Jenni Kangas, Heini Kaalamo, Irja Uosukainen ja Hanna Ruuska. 14 Väri ja Pinta 2/2011. Viimeistään saunan lauteilla, löylyn suhisevan äänen ja peh- meän lämmön ympäröimänä, voi aistia paikan satavuotisen historian. Kalkki oli halpaa, uusintakäsittelyjen teko oli helppoa ja huokoinen pinta oli hengittävä, joten se toimi hyvin kosteissa tiloissa. Saunatoiminnan turvaamiseksi perustettiin Pispalan saunayhdistys, joka on pyörittänyt toimintaa vuodesta 1989 lähtien pitkälti vapaaehtoisvoimin. Lauantai-iltaisin ei vapaata naulakkoa aina tahdo löytyä. Tiheään asutuilla tehdaspaikkakunnilla yleiset saunat olivat tarpeen, koska kaikilla ei omia saunoja ollut. Suihkuja ei ole. Ennen vanhaan kalkkimaalilla käsiteltiin navetat, kellarit ja muut rapatut pinnat kuten saunan seinät. Löylyä heitetään valtavan kokoisen kiukaan sivussa olevaan luukkuun napolla, ja kylpijöille sekä naisten että miesten puolella - se tulee pehmeänä kiukaan yläpuolella olevasta luukusta, josta löylyn määrää voi myös säädellä. Tunnelma saattaakin olla yhtä tiivis kuin vuosisadan alun lauantai-iltoina, jolloin naulakkojono kiemurteli pihamaalle asti, kun pispalalaiset riensivät joukolla tehtaan pölyjä pois pesemään. Niinpä saunan omistajat, Maria ja Hermanni Lahtinen, rakennuttivat uuden saunansa kivestä ja ajan tavan mukaan seinät käsiteltiin kalkkimaalilla, niin ulkoa kuin sisältäkin. Kuuma - ja kylmä vesi lasketaan eri hanoista altaaseen, josta kukin saunoja nostaa kiululla pesuveden itselleen va- Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen restaurointilinjan oppilaita Rajaportin saunassa: 1. rivissä kaiteen takana kyykyssä vasemmalta Laura Malmiharju, Hanna Ekman, Anna Ilmasti ja Marja Lammentausta
On nykyihmisen onni, ettei saunabisnes aikoinaan ollut niin tuottoisaa. Rajaportin sauna Pispalassa on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva yleinen sauna. toimintaa, että rahaa olisi jäänyt suihkuja ja kaakeleita laitattaa. Pukuhuoneiden lehtikuusilattiat hiotaan ja öljytään, kertoo Rajaportin saunan isännöitsijä, Veikko Niskavaara. - Seinät kalkitaan vuosittain, kiukaaseen muurataan uudet kiuaskivien tukiholvikaaret ja tulen rapauttamat pinnat kiukaan sisältä korjataan. Väri ja Pinta 2/2011 15 Pete Kaila hioo miesten pukuhuoneen lattiaa. tiin. Rajaportin sauna on ainutlaatuinen, edelleen elävä merkki menneestä elämäntavasta. Ja vihtoakin saa, toisin kuin uimahallien saunoissa. Tätä perinnettä Pispalan saunayhdistys pyrkii vaalimaan, joten remontit tehdään alkuperäisin menetelmin ja materiaalein. Sadan vuoden kalkkimaalikerrokset Kosteus, vesi sekä kuuma ja kylmän vaihtelut pitävät vanhan sauna kovilla. Autenttisena tunnelma on pysynyt, koska saunaa ei ole modernisoitu remonteilla. Rajaportilla pääseekin viettämään taatusti valkeaa joulua, vaikka muualla Suomessa olisi mustaa, sillä vuosikorjaukset tehdään yleensä joulun alla lokamarraskuussa
Lopputulos näkyy vasta seuraavana päivänä, kun kalkki on kuivunut. - Opiskelijoille tilaisuus päästä kokeilemaan kalkitusta on ainutlaatuinen, sillä tällaisia kohteita ei juuri vastaan tule, kertoo restaurointilinjan opettaja Esko 16 Väri ja Pinta 2/2011 Huhtala. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen restaurointilinja käy vuosittain kalkitsemassa seinät. Rajaportilla käytetty kalkkimaali sekä kalkkivesi valmistetaan ns. Saattaa siis olla, että seinistä löytyy vielä jopa saunan perustajapariskunnan Maria ja Hermanni Lahtisen - aikoinaan sutimat kalkkimaalit. Historiallisessa kohteessa ei ole haitaksi sekään, että pinta jää eläväksi. Esko Huhtala ja Veikko Niskavaara ovat samaa mieltä siitä, että kalkkitahnasta tehtävä maali on ehdottomasti paras ratkaisu vanhaan kivipintaiseen saunaan, sillä se desinfioi seinät ja pinnasta tulee hengittävä. Rajaportin sauna, Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere. Saunan seinät todellakin huokuvat historiaa. Ensin suojataan puuosat, kuten ikkunat ja ovet, sillä kalkkia ei saa päästää imeytymään puuhun. Hänen kontollaan kun saunan pito muutenkin oli, Hermannin hoitaessa viereistä kauppapuotia. Kunnon suojavaatteet ovat tarpeen, sillä kalkki ärsyttää ihoa ja silmiä. Veikko Niskavaara kiipeää sisään kiukaaseen Raimo Virtamon avustuksella. Isännöitsijä Veikko Niskavaara muuraushommissa kiukaan sisällä. Rajaportin saunakahvila. Remontteja tehdään vapaaehtoisvoimin ja löylypalkalla niin pitkälti kuin mahdollista. Tietoa saunan aukioloajoista, tilaussaunoista ja kahvilan varaamisesta yksityiskäyttöön löytyy osoitteesta: www.rajaportti.fi Tiedustella voi myös sähköpostitse: rajaportti@pispala.fi. - Työhön menee kaiken kaikkiaan kolme päivää. Pispalan saunayhdistys ry. hautakalkista, joka tehdään puhtaasta fossiilisesta kalkkikivestä polttamalla se ensin miilussa. Puhrasta tuli. Loppuun palanut kalkkikivi sammutetaan vedellä ja säilötään lopuksi vähintään 20 kuukautta kalkkihaudassa. Vai mahtoiko olla Maria, joka kalkituksen hoiti. Paikoitellen kalkkikerros on jopa 10 sentin paksuinen, joten vanhimmat kerrokset voivat hyvinkin olla miltei sadan vuoden takaa, arvelee Veikko Niskavaara. Silloin viimeistellään vielä läpikuultavat kohdat uudella kerroksella, selvittää Huhtala työjärjestystä. Lopuksi sivellään kalkkimaali. Rappauspinta imee kalkkimaalia eri kohdista eri tavoin, joten tasaisen val- koista jälkeä ei tule. Vanhoja kerroksia kun ei tarvitse poistaa, pinta vain harjataan tai pestään ennen uutta käsittelyä. Lähteenä käytetty: Kivimäki, Sanna & Laiho, Marianna. Irtolika poistetaan painepesurilla. Tarinoita Rajaportin saunalta. 1996. Sen jälkeen tehdään mahdolliset rappauskorjaukset ja suoritetaan kalkkivesikäsittely, jonka ansiosta varsinainen kalkkimaali tarttuu ja imeytyy hyvin. Tampere
(09) 890 832 www.heikkiharu.fi LEVYTÄ TÄNÄÄN LAATOITA HUOMENNA Uuden ajan vedeneristelevy VTT-sertifioitu vedeneristysjärjestelmä Jopa 1012 m2 tunnissa vedeneristettyä ja laatoitusvalmista pintaa Helppo työstää myös kaarevat muodot Elämätön ja homehtumaton materiaali, parempi sisäilman laatu. Heikki Haru Oy Mestarintie 5 01730 Vantaa p. (09) 8780 341 f
Työläimmäksi vaiheeksi nousi ikkunoiden kunnostusurakka. Oppilaat ovat päässeet ikkunakorjauksen lisäksi harjoittelemaan erilaisia maalaustyylejä, tekemään puutöitä, ruiskutasoitusta ja tapetointia.. Tehtailija Liljeroos rakennutti huvilansa vuonna 1891 Pyynikin rinteeseen Tampereen Pyhäjärven rannalle. Pitsihuvilan pinnat oppilastyönä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen väki ootrasi ja tapiseerasi Varalan liikuntamuseota samanlaiseksi, jollainen se oli tehtailija Liljeroosin aikaan yli sata vuotta sitten. Teksti ja kuvat Helena Kujala Y hteistyöstä hyötyi niin tilaaja kuin oppilaitos. Esimerkiksi menneenä syksynä opiskelijat työllistyivät hyvin, mikä aiheutti pienen notkahduksen "tuotantoomme". Ikkunoista irrotettiin 200 lasiruutua Yhteensä parikymmentä TAKK:n maalariopiskelijaa on osallistunut Varalan liikuntaopiston restaurointiin täydellä teholla viime kesäkuusta lähtien. Kaikki rakennuksen sisäpuoliset maalaukset teetettiin oppilastyönä. Toimimme samalla periaatteella kuin muutkin yrittäjät. Tilaaja voi olla varma laadusta. Oppilaat puolestaan saivat mukavan lisän referenssilistaansa sekä hyvän tuntuman "oikeaan" työmaahan. Laskemme tunnit ja lähetämme lisälaskut ylimääräisistä töistä, Marry Katajamäki sanoo. Tilaaja sai laadukkaan lopputuloksen markkinahintoja halvemmalla. Koska kyse on opiskelijoista, emme voi sitoutua kovin tahdistavaan työhön. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä voitaisiin nykyisestään kasvattaa, joskaan työ ei suju aivan yhtä joutuisasti kuin ammattilaisilta, sanoo TAKK:n rakennuspuolen toimialajohtaja Risto Björn. Katajamäen mielestä Varalan parasta antia on ollut työvaiheiden monipuolisuus. 18 Väri ja Pinta 2/2011 Ongelman ja esteen yhteistyön kasvulle muodostaakin joskus aikataulu. Lisäksi oppilaitoksen on mietittävä resursseja. Ikkunat kuljetettiin työstettäväksi oppilaitoksen verstaalle, jossa kaikki 200 lasiruutua irrotettiin, puuosat hiottiin, maalattiin ja kiinnitettiin kehyksiinsä uudelleen. Opiskelijatyöstä saamansa tulot koulu käyttää toimintansa rahoittamiseen. Kohde on Museoviraston suojeluksessa, joten työn jälkeä on opettaja Marry Katajamäen lisäksi tarkkaillut rakennusmestari Tapani Koiranen Pirkanmaan maakuntamuseosta. Oppilastyö ei ole tilaajalle ilmaista, mutta huomattavasti markkinahintoja halvempaa
Tavallaan siinä jättää py- MEMBRANE MEMBRANE-VEDENERISTYSMASSA Bostik AB, Box 903, 251 09 Helsingborg Tel 042-19 50 00 www.b UUTUU S! Bostik OY, PL 46, 33311 Tampere, Puh: 010 8438800, www.bostik.fi VEDENERISTYS & LAATOITUS TASOITTEET LIIMAT SAUMAUS & TIIVISTYS Väri ja Pinta 2/2011 19. Kellarin holvikatto ja seinät käsiteltiin antiikkilaastilla ja viimeisteltiin pensselillä käsityönä, samoin kolme tulisijaa saivat Hietasen johdolla laastipinnoitteen. Suosittelen opetushommia muillekin urakoitsijoille, sillä opetuskeikoista tulee tosissaan hyvä mieli. Tilanne kääntyi siis päinvastaiseksi kuin kuviteltiin, sillä kaikki pelkäsivät aikataulun pettävän juuri oppilastyön takia, sanoo restaurointiarkkitehti Seija Hirvikallio. Hän antaa kiitokset jämäkälle opettajalle, joka toimi työmaalla oppilaiden työnjohtajana. Yhteistyö sujui kaikin puolin mallikkaasti. Maalausselityksiä laatiessaan Hirvikallio ei vielä tiennyt, kuka maalausurakan ottaa hoitaakseen. Rakennuksen kaikki 200 ikkunaruutua irrotettiin, kunnostettiin ja kiinnitettiin uudelleen paikoilleen. Vaikeinta on saada puunsyyt kulkemaan tasaisesti suorassa, sanoo Tiia Nyyssönen. Teen selitykset aina yksityiskohtaisesti tekemättä eroa, kuka työn tekee. Kaikki oppilaat ovat olleet erittäin sitoutuneita työhönsä ja venyttäneet päivää sen mukaan, mikä työvaihe kulloinkin oli menossa. Palaset loksahtivat kohdalleen Oppilasporukka oli itse asiassa ainoa, joka pysyi aikataulussa. Pintakäsittelyalan konkari ja omaa yritystä pyörittävä Olli Hietanen jakoi ruiskutasoitusosaamistaan TAKK:n opiskelijoille. Lisäksi oppilaat ovat nikkaroineet lehtikuusesta muun muassa pitsihuvilan julkisivusäleiköt, terassiportaat kaiteineen sekä parveke-elementit, jotka koottiin työmaalla paikoilleen. Pohdimme opettajan kanssa puhelimessa lähes päivittäin työteknisiä asioita, miten mikäkin vaihe on järkevin toteuttaa
Hän tunnustaa, että ennakkoasenteet karisivat nopeasti, sillä oppilaiden työnjälki ei antanut moitteen sijaa ja valmista syntyi sovitussa ajassa. Tällä kokemuksella voisimme harkita jatkossa oppilaitoksen ottamista jopa aliurakoitsijaksi. Hietasella on mitä jakaa, sillä hän on työskennellyt pintakäsittelyalalla jo pian 50 vuotta. Myös pääurakoitsija yllättyi oppilaiden mukanaolosta myönteisesti. Huvilan historia · Tyyliltäänuusrenessanssin ja nikkarityylin välimuoto · Huoneistoala270neliötä · TehtailijaLiljeroosin kesänviettopaikka 1892 1911 · Suomennaistenvoimisteluliiton kesäkurssipaikka 1911 1971 · Nykyisenäomistajana Varalan säätiö · Naisvoimisteluaesittelevä kesämuseo 1971 · Peruskorjaus-jarestaurointiurakan suunnittelija Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, pääurakoitsija Aki Hyrkkönen Oy · Arvioitubudjetti 1,1 miljoonaa euroa Heli Lahti piirtää korkkikammalla kuvioita Varalan peilioveen. Ovet saivat vaalean tammea jäljittelevän ootrauksen. Mika Siro viimeistelee tapetoimaansa seinää. Messinkinen ovenkahva näyttää kauniilta kuin taideteos. syvän jäljen itsestään kun antaa omat työvuosien aikana kertyneet opit seuraavan sukupolven käyttöön. Tosin normaalit saneeraus- ja uudiskohteet painivat aivan eri aikataulupaineissa kuin tällainen käsityövaltainen pitsihuvila, mutta juuri tällaisiin erikoisempiin entistämiskohteisiin voin suositella oppilastyön käyttöä. 20 Väri ja Pinta 2/2011. Nyt se toimi yhtenä tasavertaisena sivu-urakoitsijana ja vastasi töistään suoraan tilaajalle, sanoo työmaapäällikkö Marko Ruohio Aki Hyrkkönen Oy:stä. Hän pyrkii kouluttamaan vähintään yhden oppilaan vuodessa työelämään kiinni. Tunnustan, ettemme itse olisi uskaltaneet ottaa sitä aikatauluriskiä, että olisimme palkanneet oppilaitoksen työn suorittajaksi