Väri ja Pinta 1/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pintakäsittelyalan ammattilehti 6 1 2011 Sujuvaa saumausta messuilla Parketti säilyttänyt asemansa Nostimet ja telineet kysyttyjä Käsityötaidon mestarinäyte Väri ja Pinta -messut lokakuussa Estetiikkaa ja energiansäästöä Tampereella toimintaa 100 vuotta
Finngard-menetelmien avulla löydät helposti ja nopeasti oikean käsittely-yhdistelmän kivipinnoille. Kestävien kivipintojen puolesta Kotimaiset Tikkurila Finngard -tuotteet on kehitetty kiviainespinnoille pohjoismaisiin olosuhteisiin, ammattilaisten käyttöön. Ota yhteys alueesi edustajaan tai tutustu tarkemmin: www.tikkurila.fi/finngard
12.9. Sivu 30. Lehti ilmestyy 2011 nro aineistopäivä 14.3. 24.10. Tästä on jo merkkejä olemassa. Sivu 16. ilmestymisviikko 13 21 21 39 45 51 Seuraavassa lehdessä: laatat ja laatoitus ympäristö 2 3 3B 4 5 6 Väri ja Pinta 1/2011 3. 9.5. 9.5. 30.11. 1sisältö 7 8 12 14 16 18 20 24 26 28 30 Kaikki lattianpäällysteistä Käsityötaidon ylistys Nostimet ja telineet kysyttyjä Kokous Kouvolassa Parketti säilyttänyt asemansa Tampereelle toimitaan Estetiikkaa ja energiansäästöä Väri ja Pinta -messut lokakuussa Palveleva värikauppa Kaikki myymälät uudistettu Linja-autoasema remontissa Urakointiliikkeiden oma lattianpäällysteiden maahantuonti tullee tulevaisuudessa kasvamaan. Villa Urpon rakentamisesta enemmän sivulla 8. Vakiopalstat 5 32 46 47 48 52 54 Pääkirjoitus Uutiset Lukijakisa Ristikko Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritykset Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyritykset Palveluhakemisto Kansi: Deutsche Messe Turun linja-autoaseman sisätilat olivat remontissa, jossa ne muuttuivat aiempaa selkeämmiksi ja avarimmiksi. Arkkitehti Pentti Tanhua pitää tarkkaa kirjaa 1970-luvulla ottamistaan arvokkaista dia-kuvista, jotka kertovat Villa Urpon rakennusvaiheista
Paras valinta sinulle ja ympäristölle Joutsenmerkitty tasoite Sadolinilta
Rakennusalan ulkomainen työvoima rinnastetaan rikolliseen toimintaan. Yhtenä pahimmista talousrikollisuudesta kärsivistä aloista mainitaan rakennusala. Aivan samalla tavalla on rikollista toimintaa niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin työvoimassa. (09) 7206 2688 Fax (09) 7206 2610 tuija.laaksonen@varijapinta.fi Julkaisija Pintaurakoitsijat ry www.pintaurakoitsijat.fi Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry www.lattia.net Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa/Studio Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. Tulokset nähtäneen parin lähivuoden aikana. Näinhän ei ole. Tai vähintään nykyisen kaltaisen menon vähentämiseksi. Talousrikollisuus ja rakennusala on viime vuosina yhdistetty moneen kertaan. Eli rikollinen työvoima ei ole sama kuin ulkomainen työvoima. Rakennusalalla ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen. (09) 7206 2680 Fax (09) 7206 2610 pertti.laakkonen@varijapinta.fi Ilmoituspäällikkö Tuija Laaksonen Puh. VÄRI JA PINTA Maalarilehti 1917 - 2002 94. Julkisuudessa tuntuvat menevän monien puheissa myös puurot ja vellit sekaisin. Jostain syystä kuulijalle jää kovin usein näistä ehdotuksista sellainen vaikutelma, että yhteiskunnalla on jo keinot harmaan talouden lopettamiseksi. Erilaisia ehdotuksia on esitetty. pertti.laakkonen@varijapinta.fi Väri ja Pinta 1/2011 5. Tässä ei ole mitään uutta. (09) 7206 2688 ilmoitukset@varijapinta.fi Irtonumero 6 Kestotilaus 30 Määräaikaistilaus 35 Ilmoittajat: Akzo Nobel Coatings Oy 4 Bostik Oy 29 Fescon Oy 37 Fintex-Tetrakem Oy 39 Flügger Värit/Oy Vallila Interior Ab 42 Heikki Haru Oy 23 ja 35 Kehävalvonta Oy 41 Kiilto Oy 25 Konekor Oy 15 Laatupinnoite Lattools Oy 45 Maalarimestarien Oy 60 Muotolevy Oy 21 Pohjolan Maalarit Ky 43 RTV-Yhtymä Oy 59 Oy Orient-Occident Ltd 15 Saint-Gobain Weber Oy Ab 6 Saumalaakso Oy 13 Suomen Messut 40 Tarkett Oy 33 Teknos Oy 11 Pääkirjoitus 1 Isot voimat liikkeellä T alousrikollisuus ja harmaa talous on ollut jälleen kerran alkuvuodesta esillä julkisuudessa voimakkaasti. Kaikkien tavoitteena on ainakin esittäjän mukaan talousrikollisuuden kitkeminen. Kaikkien töiden osaajia ei enää täältä löydy ja kaikkia töitä eivät suomalaiset halua tehdä. Siihen on monia syitä, joista osa varmasti liittyy kustannuksiin, mutta osa saattaa liittyä esimerkiksi ammattitaitoon tai työmotivaatioon. Tulenarka kysymys kuuluukin, ovatko suomalaiset hinnoitelleet itsensä ulos. Rakennusalan urakoitsijoita kuunnellessa suhtautuminen erilaisten ehdotusten toimivuuteen karisee melko pian. Jostain syystä näitä keinoja ei käytetä tai ei haluta käyttää. vuosikerta ISSN 1459-4994 www.varijapinta.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Kustantaja Kustannus Oy Hakkuri Kellosilta 2 C 00520 Helsinki Päätoimittaja Pertti Laakkonen Puh. Nyt liikkeellä, pitäisikö tässäkin sanoa jälleen kerran, näyttäisi olevan isoja voimia. Alalla on joidenkin mielestä satavuotiset kusetuksen perinteet, joista ei päästä eroon
27,2° VALKEAKOSKI 24.12.2010 +32,9° VALKEAKOSKI 13.7.2010 Tämä maa vaatii julkisivulta tavallista enemmän. Suomi on vastakohtien maa myös ilmastoltaan. Tutustu ratkaisuihin lisää osoitteessa www.e-weber.fi. Uskallammekin väittää, että monipuoliset julkisivuratkaisumme kestävät tavallista paremmin tämän maan olosuhteita. Siksi testaamme tuotteemme tavanomaista tarkemmin: yli sata rankkaa suomalaista säätestiä viiden eurooppalaisen testin sijaan
Ensi vuodesta alkaen Domotex nostaa vuosittain esille jonkin pääteeman, tammikuussa 2012 se on puulattia. Suomesta suoria näytteilleasettajia oli kymmenkunta. Aiheesta järjestetään myös huippukokous, jossa puulattioita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista. - Domotex on maailmanlaajuisesti paras paikka solmia uusia kontakteja ja panna kauppoja alulle. - Hannoverissa 1 350 näytteilleasettajaa 70 eri maasta esitteli mieleenpainuvia sisustustrendejä, joista löytyi uusia materiaaleja kuin myös värejä ja malleja. Messujen kävijöistä 60 prosenttia tulee Saksan ulkopuolelta. Domotex-messut pidetään ensi vuonna 14. Tänä vuonna esiteltiin muun muassa työn ergonomiaa parantavia keinoja ja laitteita. Domotex-messuilla järjestetään myös työturvallisuuteen liittyvä tapahtumakokonaisuus. Kühne. Domotex 2011: Kaikki lattianpäällysteistä Maailman johtava lattianpäällystealan messutapahtuma Domotex näytti tammikuussa alan suuntaa kuluvalle vuodelle. Teksti Pertti Laakkonen Kuvat Deutsche Messe uosittain Hannoverissa pidettävä Domotex houkutteli tänä vuonna paikalle noin 40 000 messuvierasta kaikkiaan 87 maasta, myös Suomesta. Messuvieraista 90 prosenttia oli sellaisia, jotka päättävät tai ovat mukana päättämässä han- V Parketit olivat Domotex-messuilla näyttävästi esillä. kinnoista työpaikallaan. Arkkitehtien ja suunnittelijoiden contractworld-kongressi kiinnosti kävijöitä. Mukana kongressin järjestämisessä on muun muassa Euroopan laminaattipäällystevalmistajien yhdistys EPLF. - Domotex-messut ovat oikea paikka hankkia asiakkaita, vahvisti Martin Prager laminaattipäällysteitä valmistavasta saksalaisesta Kronotex-yhtiöstä. Lyhyesti kerrottuna tämänvuotinen Domotex oli trendien ilotulitusta. Näytteilleasettajat olivatkin tyytyväisiä kävijöiden laatuun, kauppoja messuilla syntyi. Siksi uusien tuotteidemme esittely keskittyy vuosittain Domotexiin, kertoi Jan Vergote belgialaisesta IVC Groupista. Domotex trendibarometrina ja kauppapaikkana vakuutti jälleen kaikilla tasoilla, totesi messujärjestäjän johtokunnan jäsen Stephan Ph. tammikuuta Hannoverissa. Silloin keskipisteessä ovat varsinkin parketti, laminaatti sekä muut puulattiat. Myös luonnollisuus, etniset kuviot ja romanttiset kuosit olivat näyttävästi esillä. Puulattioissa puun muodot olivat jälleen selvästi esillä. Näistä alan trendeistä mainittakoon "vanhan näköiset" parketit ja laminaattipäällysteet, jotka paitsi näyttivät aidolta puulta, myös tuntuivat siltä. Aiempaa enemmän kävijöitä oli ItäEuroopasta sekä Pohjois- ja EteläAmerikasta. Kävijämäärä oli suurin piirtein sama kuin vuosi sitten. Tässä esitellään laitetta, jolla joustovinyylipäällysteiden saumat voidaan saumata pystyasennossa. Väri ja Pinta 1/2011 7. 17. Pääteemana oli kestävyys ja arkkitehtuuri, luennoitsijoina nimekkäitä alan vaikuttajia, muiden muassa Quintus Miller Baselista ja Albert FranceLanord Tukholmasta
Ympäröivät puut suojeltiin huolellisesti rakentamistöiden ajaksi. Rakennuksesta piti tehdä vähän mahtava, siihen piti saada voiman tunnetta ja pysyvyyttä, jolloin graniitti tuntui itsestään selvältä valinnalta, Saari sanoo. Urpo Lahtinen paalutti toiveensa neljään sanaan. Niillä eväillä mentiin, eikä raha asettanut rajoja. Tanhua oli suunnitellut kaarevia seiniä jo 1969. Hän lupasi tilaajalle, että tämä saisi sellaisen talon, jonka portailla tämä voisi helisyttää haarniskaansa. Urpo Lahtinen oli kerännyt koko ikänsä taidetta ja sanoi haastattelussaan, että hänen jälkeensä Villa Urposta tulisi kotitaidemuseo. Lisäksi piti käyttää suomalaisia rakennusmateriaaleja. Julkisivukuva on vuodelta 1976. Villa Urpo ainutlaatuinen taidonnäyte Lehtikeisari Urpo Lahtisen graniittilinnaa voi pitää suomalaisen käsityötaidon ylistyslauluna. Rakennus istutettiin myötäilemään luonnonkauniin kalliotontin karuja muotoja. Saari oli tuntenut Urpo Lahtisen jo 1950-luvulta saakka, mikä 8 Väri ja Pinta 1/2011 helpotti suunnittelua. Sen takia ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä mihinkään kovin isoihin muutostöihin, arkkitehdit kertovat. Eihän niin erikoiselle miehelle mitään tavallista voinut suunnitella. Betonielementtilähiöitä nousi 1970-luvulla kuin liukuhihnalta, mutta Villa Urpon rakentajat saivat vielä kerran näyttää osaamisensa. Teksti Helena Kujala Kuvat Pentti Tanhua Se oli iloinen työmaa, jossa vallitsi mukava henki, muistelevat Villa Urpon suunnitelleet arkkitehdit Eero Saari ja Pentti Tanhua 35 vuoden takaista uransa huippukohtaa. Piti saada linna, koti, muistomerkki ja torni. Viidennen toiveen arkkitehdit lukivatkin sitten lehdestä, kun rakentaminen oli jo täydessä vauhdissa
Materiaalit olivat kuitenkin graniittia lukuun ottamatta varsin tavallisia: tiiltä seiniin, mäntypuuta kattoihin ja olohuoneen lattiaan, käytäviin 10x20 sentin laattaa, muualle kokolattiamattoa ja sei- Arkkitehdit Pentti Tanhua ja Eero Saari suunnittelivat Näsijärven rantaan 35 vuotta sitten valmistuneen Villa Urpon. Toteutuksen ohjenuoraksi piti piirtää tavallista suunnittelukohdetta runsaammin kuvia rakennuksen eri yksityiskohdista. Urpo Lahtinen seurasi rakennustyömaan etenemistä kiinnostuneena, soitteli toimistolle ja kävi työmaalla katsomassa, mutta ei itse osallistunut rakentamiseen. Työt jatkuivat konkurssin jälkeen tuntityönä ja ihan samalla sakilla kuin aloitettaessa. Rakennusporukka puhkui intoa, kun pääsi toteuttamaan niin poikkeavaa ja erikoista kohdetta. Talven ajan seiniä työsti neljä taitavaa kivimiestä, heille kertyi yhteensä liki neljä tuhatta työtuntia. Tietokoneita ei tuolloin ollut, joten jos joku kohta piirroksesta meni uusiksi, niin sitä korjattiin rapsuttamalla partakoneen terällä. Toisella puolella oli Näsijärvi ja toisella metsä. Kivilouhimolla käydessämme huomasimme hukkakivikasan. Monilta jo unohduksiin jäänyt erikoinen rakennus syntyi käsityönä ja pääasiassa suomalaisista rakennusmateriaaleista. Väri ja Pinta 1/2011 9. Ja yleensä hän hyväksyi kaikki ideat. Onneksi alle puolen hehtaarin tontti asetti rajat Villa Urpolle. Konkurssi oli tavallaan onnenpotku, sillä käsityövaltaista urakkaa oli mahdoton hinnoitella etukäteen. Rakennuksesta tuli jykevä. Lehtikeisari taideoksineen pääsi muuttamaan 800 neliön poikamiesboksiinsa jo seuraavan vuoden syyskuussa. Mittamieskin innostui Villa Urposta ei löydy mitään säännönmukaista. Työskentely hänen kanssaan oli helppoa, sillä hän vain joko hyväksyi tai hylkäsi, muttei puuttunut suunnitteluun. Näin tehden syntyi ehjiä kauniita kaariseiniä. Mitoitus oli omanlaisensa, sillä kaarien keskipiste vaihtui määrätyn matkan päästä ja luvut otettiin tietyistä koordinaateista. Kerran hän soitti minulle keskellä yötä, että näitkös äsken telkkarista elokuvan, jossa tytöt kävelevät luostariin, ja että nyt taidan tietää, mitä sinä sillä elävällä seinällä tarkoitat, Saari muistelee. Sisäseinien pinnat rapattiin ja maalattiin. Jokainen kivi lohkottiin työmaalla yksitellen. Joulupukin kidelinnaan, jolla hän osallistui Rovaniemen joulumaan suunnittelukilpailuun. Ongelmana oli se, että graniitin lohkopinnat olivat suoria. Villa Urpon rakentaminen alkoi ensimmäisenä syyskuuta 1975. Perustusten päälle valettiin 15 sentin vahvuiset betoniseinät, joihin graniittilohkareet kiinnitettiin teräslangoilla. Alkuihmettelyn jälkeen työ eteni sutjakkaasti, vaikka mitään valmisratkaisuja ei voitu käyttää. Mies ilmoitti ensin ykskantaan, että ei käy, hän on ammattimies ja tekee viimeisen päälle sileää pintaa. Asuinhuoneista tehtiin tarkoituksellisesti suhteellisen pienikokoisia. Betoniseinän sisäpuolelle tuli ilmaraon jälkeen villaeristys ja sen päälle punatiilimuuraus. Tanhua teki pienoismallin, josta muotoja ja rakennuksen mittasuhteita oli helpompi selittää ja Urpo Lahtinen sai kuvan, mitä oli tulossa. Rakennus nousi hämmästyttävän nopeasti ja hämmästyttävän pienellä porukalla: neljä kivimiestä, muutamia sähkömiehiä ja lvimiehiä, yksi muurari ja työnjohtaja, Tanhua ja Saari laskevat. Mäntyä, tiiltä ja kivilaattaa Vasemmistolaisuuden tuulet puhaltelivat 1970-luvulla ja jotkut pitivät Lahtisen näkyvää rakennushanketta pröystäilevänä. Nuori mittamies innostui aivan mahdottomasti, hän ei ollut vastaavasta mitoitussysteemistä kuullutkaan, Tanhua muistelee. Arkkitehdit muistavat, kuinka vaikea oli saada rappari ymmärtämään, että nyt tehtäisiin muhkuraista pintaa. Elementtirakentamisen tukahduttama käsityötaito pääsi Lahtisen työmaalla oikeuksiinsa, Tanhua ja Saari kertovat. Perustusten päälle nostetut isoimmat graniittilohkareet olivat liki metrin mittaisia, mutta kerros kerroksella kivikoko pieni ja keveni niin, että ylimmät kivet olivat enää 30-senttisiä. Ikkuna-aukot pistimme kiertämään taloa valon mukaan, jolloin aurinko pääsi elävöittämään huoneiden rapattuja seiniä eri kulmista, Tanhua kertoo. Kivet lohkottiin yksitellen Koska tilaaja halusi linnan, materiaaliksi valittiin tietysti kotimainen, naapurikunnasta lohkottu Kurun graniitti. Urpo halusi itselleen kodin ja kodinomaisuus katoaa, jos esimerkiksi olohuoneesta tehdään liian tilava. Työt aloittanut rakennusliike meni heti alkumetreillä konkurssiin, mutta syynä ei suinkaan ollut Villa Urpo. Tiesimme heti, että etsimämme rosopinta syntyisi niistä
Tanhua ja Saari toivovat, että uusi rakennus suunniteltaisiin sellaiseksi, joka istuu luonnonkauniiseen maisemaan eikä ole ristiriidassa päärakennuksen kanssa. Tanhua ja Saari pitävät Villa Urpoa uransa kohokohtana. Lahtinen kuoli vuonna 1994 ja hänen tuhkauurnansa laskettiin Villa Urpon pihassa olevan muistopaaden jalustaosaan vuonna 1995. Rakennustöiden eteneminen kiinnosti häntä ja hän piipahti usein työmaalla seuraamassa eri vaiheita. Valot ja varjot leikkivät sisäseinien rapatuilla pinnoilla. niin rappaus ja maalipinta. 10 Väri ja Pinta 1/2011. Allashuoneen lattiat pinnoitettiin norjalaisella liuskekivellä. Se oli luultavasti ensimmäinen Suomessa, jossa altaan vesipinta nostettiin lattian tasolle. Kiviosaajia ei tuohon aikaan tarvinnut hakea Suomen ulkopuolelta. Urpo Lahtinen (vas) seuraa kattojen mäntypanelointia. Poikkeuslupa on voimassa kaksi vuotta, mutta toistaiseksi rakennuslupaa ei ole haettu. Perintöriita sulki graniittilinnan ovet vuonna 2007 ja Villa Urpo päätyi oikeuden päätöksellä Urpo Lahtisen pojan omistukseen. Suurin tila oli koko mitaltaan kallioon ammuttu uima-allashuone. Siinä kohtaa jouduimme turvautumaan vierasmaalaiseen materiaaliin, joka oli siihen aikaan tasaisuuden vuoksi kotimaista parempaa. Ajattelimme turvallisuutta, ettei kukaan vain löisi varvastaan epätasaisella lattialla. Samana vuonna Maija-Liisa Lahtinen teki Villa Urposta puolisonsa toiveen mukaisesti kotitaidemuseon. Nykyinen omistaja haki reilu vuosi sitten poikkeuslupaa rakentaakseen tontille erillisen rakennuksen taideteosten varastointia ja konservointia varten. Työn osuus tuli kalleimmaksi, mutta ainoa varsinainen luksus tuli isännän suihkutilaan, jonne laitoimme vähän kurillamme marmoria. Graniittiportaita asennettiin paikoilleen vuonna 1976. Parhaan kiitoksen he kokevat saaneensa siitä, että lehtikeisari oli tyytyväinen saamaansa tornilliseen linnaan, kotiin ja muistomerkkiin aina elämänsä loppuun asti. Siitä tuli Ylöjärven vetovoimaisin nähtävyys, jonka opastetuille kierroksille osallistui 12 vuoden aikana 60 000 kävijää. Museovirasto pitää Villa Urpoa ja sitä ympäröivää luontoa valtakunnallisesti ainutlaatuisena ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena
Toimiva vesiohenteinen kalustemaali
Hauhion mukaan yhtiön markkinaosuus Suomessa on noin 20 %. Kallioinen palasi vuokramarkkinoille Hyvinkääläinen Kallioinen-Yhtiöt oli rakennuskoneiden vuokrauksen edelläkävijöitä, mutta myi 2001 Vuokramestarit-yksikkönsä Cramolle. Sen sijaan Lahdessa ja Joensuussa korjausrakentamisen osuus on edelleen suurempi. logia on kehittynyt liiaksi elektroniikan ehdoilla. Cramolla on oma työmaatilatehdas Suomessa. Itä-Euroopassa busines on pelkistettyä tavaran vuokrausta, kehittyneemmissä Pohjoismaissa kysytään koneiden mukana palvelua. Cramo myös myy käytettyjä koneita. Korjausrakentaminen on ollut tasaista, eikä se missään vaiheessa sanottavasti vähentynyt. Sen kapasiteetti on täydessä käytössä. Keväällä 2010 Kallioinen aloitti vuokraustoiminnan uudelleen. Remontointi ei ole enää korjaamista vaan osien vaihtoa. Meillä on ympärivuorokautinen työmaapalvelu. Tarve on suurinta kesällä ja kalustosta on odotettavissa pulaa, koska sitä oli jo viime kesänä. Rakentaminen on ronskia puuhaa, ja joskus mietityttää, voiko nörttiteknisillä koneilla kohta enää tehdä oikeita töitä. Kun asennukset ja ylläpidon jättää meille, voi urakoitsija keskittyä työnjohtamiseen. Vauhti kovenee joka kuukausi. Koska Cramo on pörssiyhtiö, sen talous ja katetaso on asiakkaillekin läpinäkyvä. Siksi varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin, sanoo Hauhio. - Tärkeimmät vuokraustuotteemme ovat nostimet ja työmaatilat, joiden käyttö keskittyy julkisivurakentamiseen, sanoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio. Koneita ja palvelua - On monenlaisia tapoja mennä seinälle, huomauttaa Hauhio. Cramo tarjoutuu auttamaan jo kohteen suunnittelussa ja hinnoittelussa, tekemään "julkisivupaketin". Asuntorakentaminen on tärkein sektori. Millaiset ovat markkinat. 12 Väri ja Pinta 1/2011 Cramo Oyj on nosto- ja siirtokaluston, telineiden ja työmaatilojen vuokraajana markkinajohtaja Suomessa ja useissa muissa maissa. Esimerkiksi Hyvinkäällä ja lähiympäristössä uudisrakentaminen on kovassa nousussa, korjausrakentaminen tuntuu vähentyneen. Rakentaminen on sillä tavoin konservatiivinen ala, että teknologian muutos on maltillista. Koneet ovat tuontitavaraa. Yhtiötä hallitsee sinivalkoinen pääoma, pääosakkaana Hartwallin suku. Teknisen kehityksen kaksi puolta Saleniuksen mielestä alan tekno-. Viime syksynä alkoi raju kysynnän kasvu. Se johtuu juuri siitä, että tämä on kovaa fyysistä työtä. Toimipaikkojemme alueilla on kuitenkin selviä eroja. Hauhionkin mielestä edellä sanottu pitää osin paikkansa, mutta hyvänä puolena on se, että elektroniikka antaa mahdollisuuden analysoida ja paikantaa viat nopeammin. Arto Salenius, Kallioinen Rent, on myös tehnyt paluun alalle oltuaan pitkään aivan muissa töissä. Uudisrakentaminen lähti käyntiin viime vuonna ja nyt kasvuennuste on 4 % vuodessa. Cramolla on 12 000 vuokrattavaa konetta, joista noin viidesosa on Suomessa. - Tärkeimmät vuokraustuotteemme ovat nostimet ja työmaatilat, joiden käyttö keskittyy julkisivurakentamiseen. Lama on ohi ja kapasiteettipula lähellä Nostimet ja telineet kysyttyjä Teksti Jukka Keitele Kuvat Cramo Finland Oy C Henkilönostimien käyttö on kasvanut kaikenlaisissa rakennustöissä, niin sisällä kuin ulkonakin. ramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio, onko lama ohi. Koneiden maahantuojana se jatkoi. Pääpaino on maanrakennusko- neissa, mutta myös nostimet, puhdistuskalusto, työmaatilat ja alumiinitelineet kuuluvat valikoimaan. - Kannattaa kysyä meiltä suosituksia erilaisiin projekteihin ja tilanteisiin. Konserni toimii Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Tshekissä ja Puolassa. Markkinoissa on eroja
(09) Suomen Rakennussaumausyhdistyksen jäsen ja menossa mukana tietysti laadukkaat -tuotteet Soita! ja satut hyvään saumaan Puh. (09) 4761 4744 Fax (09) 4761 4744 info@saumalaakso.fi Kääpätie 7, 00760 Helsinki www.saumalaakso.fi. fax (09) 4761 4744 Kääpätie 7, 00760 Helsinki akennussaumausyhdistyksen jäsen info@saumalaakso.fi www.saumalaakso.fi 9) 4761 4700, fax (09) 4761 4744 ääpätie 7, 00760 Helsinki info@saumalaakso.fi www.saumalaakso.fi 4761 4700, Puh
Kouvolassa kokoustapahtumat etenevät perinteisesti eli urheilukisoihin osallistuvat aloittavat urakkansa jo torstaina. Kuvassa kokouksen valmistelutoimikunta, istumassa vasemmalta Helena Savinainen, Krista Pauna, Tarja Savinainen ja Sirpa Ala-mäyry. Kouvolan kokous on myös viimeinen kaksipäiväinen vuosikokous, sillä ensi vuoden kokous Tampereella on näillä näkymin yksipäiväinen. Suomen Maalarimestariliittohan muutti nimensä viime vuoden vuosikokouksessa Imatralla. Kokouksen järjestää Kouvolan Maalarimestariyhdistys ry. Teksti ja kuva Pertti Laakkonen K ouvolan kokous on ensimmäinen Pintaurakoitsijat ry:n vuosikokous. Kuva: Kouvolan Maalarimestariyhdistys ry 14 Väri ja Pinta 1/2011. huhtikuuta. Kokous Kouvolassa Pintaurakoitsijat ry:n kuluvan vuoden vuosikokous, järjestyksessään 99. - Keilakisat pidetään Kouvolan keilahallissa tässä keskustassa, squashin pelaajat kisaavat Kuusankoskella, kertoo Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Aki Savinainen. Kouvolan Maalarimestariyhdistys järjestää Pintaurakoitsijat ry:n vuosikokouksen tänä vuonna Kouvolassa. pidetään Kouvolassa 8.-9. Takana vasemmalta Ilkka Loponen, Anssi Savinainen, Jaana Ylä-Outinen, Erkki Kanerva, Aki Savinainen, Jari Tuviala, Kimmo Mäki, Raimo Ala-mäyry ja Matti Pauna
Vuosikokous jatkuu Kouvola-talossa sitten lauantaina iltapäivällä, sanoo Savinainen. Juhlat Kasarminmäellä Molempina kokouspäivinä Kouvolan yhdistyksen naisjaosto on järjestänyt seuralaisohjelmaa, tämä ohjelma tarkentuu myöhemmin. Bussit kuljettavat juhlavieraat myös lauantai-iltana. Yhdistys täyttää tänä vuonna nimittäin 50 vuotta. - Ohjelmassa on ainakin musiikkia ja tanssia orkesterin tahdittamana, lupaa Savinainen. Bussit tuovat myös hotellille takaisin. - Veljesilta on perinteinen: juontaja, bändi ja tietysti ruokailu sekä kisojen palkintojenjako, kertoo Savinainen paljastamatta vielä illan ohjelmaa sen tarkemmin. Vuosikokous teettää pienelle yhdistykselle melkoisesti työtä, mutta Aki Savinaisen mukaan kaikki on sujunut hyvin. - Ja ovathan nämä järjestelyt kuitenkin normaalitoiminnastamme poikkeavia ja siitäkin syystä mielenkiintoisia. Varsinainen vuosikokous alkaa perjantaina iltapäivän alussa. - Juhlailta vietetään sekin Kasarminmäellä, mutta paikkana on Upseerikerho. - Vaakunassa syödään myös perjantaina Eteran tarjoama keittolounas. Lauantaina aamupäivällä ohjelmassa on Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen 50-vuotisjuhlavastaanotto. Veljesilta alkaa Kasarmiravintolassa noin kello 19 ja loppuun yhden aikoihin. Itse kokous on Kouvola-talossa ja iltajuhlat Kasarminmäellä, toteaa Kouvolan Maalarimestariyhdistyksen puheenjohtaja Aki Savinainen. - Majoitus kokousvieraille on järjestetty Sokos Hotel Vaakunassa, siellä pidetään myös perinteiset cocktail-tilaisuudet: perjantaina illansuussa Maalarimestarien Oy:n ja lauantaina Tikkurila Oyj:n järjestäminä. Vuosikokousvieraat majoittuvat Sokos Hotel Vaakunassa. - Siellä on myös tilat näytteilleasettajille. Juhlailta alkaa puoli kahdeksan paikkeilla ja loppuun puolen yön jälkeen. Kokouspaikkana on Vaakunan lähellä sijaitseva Kouvola-talo. Kokouksen ja cocktail-tilaisuuden jälkeen seuraa perinteinen Juhlailta. Perjantain perinteinen Veljesilta järjestetään Kasarminmäellä: - Kasarminmäen alue ei ole kaukana Vaakunasta, mutta kuljetukset hotellilta sinne on järjestetty busseilla. Quick-Step laminaattilattiat ja parketit Markkinoiden laajin tekstiilimatto ja laattamallisto Liimattavat ja uivaksi asennettavat vinyylilattiat www.orientoccident.fi (09) 260 660 Väri ja Pinta 1/2011 15
Ostamme toki edelleen laminaatteja muiltakin maahantuojilta. Tavoitteena on parantaa palvelua ja kilpailukykyä. Väri ja Pinta 1/2011 Laminaatin maahantuonti sen sijaan on uutta: - Olemme aloittaneet saksalaisten Parador-laminaattien maahantuonnin. Yhtiö on lisäksi osakkaana uudessa listoituksiin keskittyvässä yrityksessä. Esimerkiksi Virossa on erilainen järjestelmä tuotteiden hankinnassa. Erilaisten erikoisparkettien maahantuonnissa on huomattavasti pidemmät perinteet. - Tarkoituksena on paitsi parantaa palvelujamme ja kilpailukykyämme, myös vahvistaa laminaattiurakointiamme. Nyt yritys on aloittanut myös laminaatin maahantuonnin. Siirrymme täälläkin vahvasti samaan suuntaan ja me. - Uskon myös, että tällä tavalla vastaamme paremmin esimerkiksi ulkomailta tulevaan kilpailuun urakoinnissa. Romanoff arvelee, että tulevaisuudessa perinteinen malli, jossa urakointiliikkeet ostavat materiaalit maahantuojilta, tulee muuttumaan: - Uskon näin, jäähän siinä yksi välikäsi pois. - Tähän saakka olemme olleet laminaateissa muiden maahantuojien varassa. Oma maahantuonti kasvaa Palvelu ja kilpailukyky paranevat Parketti Romanoff Oy Vantaalta on tuonut jo pitkään maahan parkettia. Tuotemerkki on hyvin tunnettu, kertoo toimitusjohtaja Tommi Romanoff. Uusilla toiminnoilla haetaan myös kasvua, uusia työntekijöitä on jo palkattu. Teksti ja kuva Pertti Laakkonen P 16 arketti Romanoff Oy on tuonut maahan jo muutaman vuoden Ellett-parkettia
- Asentamistamme lattianpäällysteistä korkki- ja vinyylipäällysteet tulevat edelleen muiden maahantuojien kautta, lisää Tommi Romanoff. Lukkopontti hallitsee Sisustussuunnittelijat suosivat myös harmaita parketteja. Siellä olemme tehneet paitsi parkettilattioita, myös listoituksia. - Olemme kouluttaneet listoittajia asentamaan myös laminaatteja ja parketteja. Niihin se soveltuukin hyvin, sillä esimerkiksi remontissa laminaatti on helppo korjata ja se voidaan asentaa muovimaton päälle, sanoo Tarvainen. Liiman kanssa ei parketteja uusiin kohteisiin juuri asenneta, lukkopontti on vallalla. Yksi esimerkki tämäntyyppisestä työmaasta on ollut Musiikkitalo, johon Parketti Romanoff on asentanut lattiapäällysteitä: - Se on ollut meidän suurin työmaamme koskaan. Huolimatta laminaatin voimakkaasta kasvusta, parketti on kuitenkin säilyttänyt asemansa. Samalla myymälää on uudistettu ja uusia työntekijöitä palkattu. - Omistamme yrityksen puoliksi. Jorma Tarvainen uskoo, että myös työn laatu paranee, kun samat asentajat tekevät pohjat, asentavat lattianpäällysteen ja vielä listoittavat. - Tässä on asennusfirmankin oltava ajan hermolla, sillä valikoimiin pitää kuulua esimerkiksi kymmenkunta valkoiseksi sävytettyä parkettimallia. Listatalo valmistaa listat Jalasjärvellä, me asennamme ne. Saneerauskohteissa parketteja myös kunnostetaan edelleen. Yritys on perustanut yhdessä Listatalo Oy:n kanssa uuden yrityksen nimeltä Sisustus Romanoff Oy. Paradorin laminaatteja tuovat maahan muutkin yritykset kuin Parketti Romanoff, mutta Romanoff on ainoa asennusfirma. Perustammiparkettia ei enää asenneta yhtä paljon kuin aiemmin. - Ne ovat ehkä jopa lisääntyneet. - Tuomme maahan myös Paradorin parkettia, tästä syntyy synergiaetuja muun muassa kuljetuksissa. Ja tässä kyse oli yhden vuoden ajanjaksosta, toteaa Romanoff. haluamme olla mukana tässä kehityksessä, painottaa Romanoff. Kilpailu listoituksessa lisääntyy Parketti Romanoff Oy on lähtenyt mukaan myös listoitusasennuksiin. Lisäksi urakkaamme kuului myös pohjien teko, betonipumppauksessa käytimme alihankkijaa, kertoo Romanoff. Lisäksi haemme kasvua ja listojen asennukset tuovat myös synergiaa laminaattien ja parkettien asennuksiin, perustelee Romanoff. Yksi heistä on työpäällikkö Jorma Tarvainen. Parketti säilyttänyt asemansa Laminaatti ja parketti ovat Tommi Romanoffin mielestä lähentyneet toisiaan. Lisäksi ekologisuus merkitsee parketeissakin yhä enemmän. - Tuomem maahan myös Esprit Home laminaatteja ja Laura Ashley laminaattimallistoa, jossa olemme ainoa maahantuoja. Urakointiliikkeet tuovat jatkossa nykyistä enemmän materiaaleja itse maahan, uskoo toimitusjohtaja Tommi Romanoff (oik.) Parketti Romanoff Oy:stä. Kuluttajat sen sijaan kunnostuttavat ehkä hieman aiempaa vähemmän parketteja. - Esimerkiksi vuokrataloyhtiöihin tulee nykyään paljon laminaattia. Myös alueelliset erot ovat huomattavat: - Pääkaupunkiseutu on erillinen alue, täällä asennetaan paljon valkoiseksi sävytettyä tammea. - Asentaja tekee pohjat tavallaan "itselleen", jolloin työn laatuun kiinnitetään enemmän huomiota. - Ehkä osittain laminaatin suosion vuoksi parkettimallistot ovat uusiutuneet ja muuttuneet paljon. Eikä työmaalla hyppää asennusryhmiä vähän väliä, töiden aikataulutus helpottuu, arvelee Tarvainen. Parkettivalmistajien on ollut pakko lähteä kehittämään tuotteita, kun laminaatti kasvaa. Vuokra-asuntoihin laminaattia Niin Tommi Romanoff kuin yritykseen äskettäin työpäälliköksi palkattu, pitkään lattianpäällystysalalla erityisesti parkettien ja laminaattien parissa työskennellyt Jorma Tarvainen uskovat uusien maahantuontijärjestelyjen merkitsevän laminaattiasennusten tuplaantumista Parketti Romanoff Oy:ssä. Asennuspuolelle on jo palkattu lisää työntekijöitä. Me emme tuo maahan lainkaan ohuempia, paksuudeltaan 6 7 mm laminaatteja. Mieluimmin laitetaan uutta, arvioi Jorma Tarvainen. Nämä muutokset näkyvät jopa samalla asuinalueella. Tällä on merkitystä erityisesti pintakäsittelyvaihtoehdoissa, lisää Tommi Romanoff. Mallisto myös uusiutuu jatkuvasti. - Arvoasuntoihin asennetaan edelleen paljon parkettia, mutta harvemmin enää perusparkettia jos kyse on uudisrakennuksesta. Saksalaisen Paradorin laminaattimallistosta löytyy lukuisia vaihtoehtoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. - Halusimme kilpailua alalle. Kuva: Parketti Romanoff Oy Väri ja Pinta 1/2011 17. Nyt varsinkin vaaleat sävyt ovat hyvin suosittuja. Alin käyttöluokka on 32 ja paksuus 8 mm, joita tuomme maahan, kertoo Romanoff. - Perinteinen malli tuotteiden maahantuonnissa on muuttumassa. - Paradorin tuotevalikoima on erittäin laaja, sieltä löytyy sopiva laminaatti kaikkiin tarkoituksiin. - Ehkä asiakkaat katsovat nykyään myös aiempaa enemmän kokonaisuutta, asunnon koko sisustusta kuin pelkkää lattianpäällystystä. Kun Sipoonrannan ykköstaloa rakennettiin, valkoiseksi sävytetyn tammen osuus oli arviolta 20 prosenttia, mutta kakkostalossa jo noin puolet. - Samalla työnjohdolla voimme asentaa myös listat. Yritys on aloittanut laminaattien maahantuonnin parkettien lisäksi. Pintavaihtoehtoja pitää olla aiempaa enemmän
- Erityisen tyytyväinen olen siitä, että meillä on jäsenkunnassamme paljon nuorta väkeä. Sadan vuoden toimintaa juhlitaan siis ensi vuonna. Kokoukset ovat tavallisesti yhdistyksen omissa tiloissa Tampereen keskustassa. Ja toimintaa riittää Tampereella edelleen, yhdistys on hyvin aktiivinen. 18 Väri ja Pinta 1/2011 Teksti ja kuva Pertti Laakkonen T ampereen Maalarimestariyhdistys on perustettu marraskuussa 1912. Hän on toiminut puheenjohtajana nelisen vuotta, sitä ennen 10 vuotta sihteerinä. Alkuvuosina se tunnettiin ompelukerhona, mutta nykyisin toimintaan kuuluu muun muassa. Toimintaa on paljon ja mukana on myös nuorta väkeä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Olli Hietanen yhdistyksen omien tilojen kokoushuoneessa. 100 vuotta lähes takana Tampereelta löytyy toimintaa Tampereen Maalarimestariyhdistys ry on Pintaurakoitsijat ry:n vanhimpia jäsenyhdistyksiä. Potentiaalisia jäseniähän Pirkanmaan talousalueella on runsaasti. - Jäsenmäärämme on pysynyt melko vakiona, Jonkin verran olemme tehneet jäsenhankintaa, mutta kovin montaa uutta jäsentä emme ole saaneet. - Tampereen Maalarimestariyhdistyksen jäsenkunnassa on erittäin hyvä henki. Useimmiten mukana on myös materiaalitoimittajien ja muiden yhteistyökumppanien edustajia. Naisjaosto täytti 75 vuotta Tampereen yhdistyksessä toimii myös aktiivinen naisjaosto, joka täytti viime vuonna 75 vuotta. Kaikkiaan jäseniä on vajaat 70. - Yleensä kuukausikokouksissa on parikymmentä henkeä. - Järjestämme ensi vuonna Pintaurakoitsijoiden vuosikokouksen keväällä, mutta varsinaisen 100-vuotisjuhlan pidämme sitten syksyllä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Olli Hietanen. Ensi vuonna tulee 100 vuotta täyteen. Ehkä olemme onnistuneet löytämään sellaisia toimintamuotoja, jotka kiinnostavat myös nuoria. Hietanen kuvaa osanottoa kuukausikokouksiin hyväksi. Ehkä tämä alkamassa oleva liiton kampanja jäsenmäärän lisäämiseksi saa jotakin aikaan. Yhdistykseen kuuluu nyt 22 yritysjäsentä
Ylärivissä vasemmalta Tuula Karimäki, Elisa Lahti, Tuula Hytönen ja Soile Hietanen. Meillä on kunniapuheenjohtaja ja kunniamestareita, jotka ovat toimineet liitossa aktiivisesti. Kiertopalkinto löysi aina tiensä tänne meille. Meillä on opettajajäseniä mukana toiminnassa ja meiltä on mukana arvioijia oppilaitosten toiminnassa. Pikkujoulu on Tampereella perinteinen ja vuosittainen tapahtuma, jota vietetään juhlavasti eli puvut päällä. Urheilua ja ruskaretkiä Urheilu on Tampereella vahvasti esillä: - Maalausurakoitsijat perustivat nelisen kymmentä vuotta sitten keilaseuran, nimeltään Keilaremmi ry:n. Naisjaosto on mukana myös monissa muissa yhdistyksen tapahtumissa, muutenkin kuin järjestelytehtävissä. No, he olivat innokkaita keilaajia ja siksi jäseniä, naureskelee Hietanen. - Tämä petankkikisa on ollut vuosittainen tapahtuma. Nykyisin Keilaremmiin kuuluu paljon muitakin kuin yhdistyksen jäseniä. Kuva: Jouko Partanen pienteollisuusyhdistyksen jäsenten kanssa. - Ruskaretki suuntautuu Levin maisemiin. - Heti täytyy myös sanoa, että koskaan meillä ei ole ollut siellä mitään kinaa tai muutakaan erimielisyyttä. Yhteistyötä muidenkin yhdistysten kanssa on: - Etelä-Saimaan ja Seinäjoen seudun yhdistysten kanssa olemme tehneet yhteistyötä ja kokoontuneet silloin tällöin. - Golf on myös sellainen laji, jota harrastetaan ahkerasti. Tämä ehkä kuvaa sitä erittäin hyvää henkeä, mikä meillä yhdistyksessä vallitsee, sanoo Hietanen. - Muutenkin täytyy sanoa, että yhdistyksen jäsenet ovat hyvin aktiivisesti mukana luottamustehtävissä Pintaurakoitsijoiden hallinnossa eli lähinnä hallituksessa ja markkinointiryhmässä. - Erityisesti aikuiskoulutuskeskuksen mutta myös ammattikoulun kanssa teemme paljon yhteistyötä. Nyt menossa olevassa mestarikoulutuksessa olemme mukana ja tietysti yhdistyksen jäsenliikkeissä työskentelee alan opiskelijoita harjoittelijoina säännöllisesti. - Usein vietämme sitä Suomalaisella Klubilla. Mitään varsinaista vaellusta emme tee, mutta siellä on kaikenlaista muuta toimintaa, esimerkiksi lento- ja sulkapalloa, kullanhuuhdontaa, mikroautoilua jne. Paitsi yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, Tampereen yhdistyksellä on yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. - Joka kevät olemme järjestäneet ulkoilupäivän, jossa on esimerkiksi pulkkamäki ja pilkkikisa. Klubilla on joka kesä oma golfkisa sekä myös kisa niille, joilla ei ole green cardia eli tällainen kortittomien kilpailu. Monet yhdistyksen jäsenet ovat jonkin golfseuran jäseniä. Alun perin taisi olla niin, että piti olla yhdistyksen jäsen päästäkseen keilaseuran jäseneksi. - Kätkätunturin laelle olemme yleensä kyllä joka kerta nousseet. Jopa niin voitollisesti, että se herätti jo ihmetystä vaikka emme olleet harjoitelleet lainkaan. Tampereen yhdistyksen jä- senet ovat tehneet jo 15 vuoden ajan Lappiin ruskaretken. - Petanqueta, tai tutummin petankkia, olemme pelanneet Mestarikillan sekä Tampereen käsi- ja Tampereen Maalarimestariyhdistyksen naisjaosto täytti viime vuonna 75 vuotta. Kuva: Tampereen Maalarimestariyhdistys parikymmentä henkeä mukana. Luottamustehtävät kiinnostavat Tavarantoimittajien kanssa Tampereen yhdistys on aina silloin tällöin käynyt messumatkoilla. Lahden Maalarimestariyhdistyksen kanssa on suunnitteilla yhteinen ulkoilupäivä jossain Lahden ja Tampereen puolivälissä, kertoo Hietanen. Tästä syystä ihmettelin joskus, miksi lähetän jäsenmaksulomakkeita esimerkiksi urologille ja patologille. Lappeenrannassa esimerkiksi pidimme yhden kokouksen ja Seinäjoelta yhdistyksen väki oli täällä Tampereella. - Ruskaretkellä on yleensä ollut Väri ja Pinta 1/2011 19. - Luottamustehtäviin on myös yhdistyksessä löytynyt halukkaita, sanoo Hietanen. Joulukuussa jaosto oli mukana yhdistyksen kuukausikokouksessa, jossa tämä kuva otettiin. - Maalarit perustivat 85 vuotta sitten Tampereen ammattiklubin, jonka jäseniä yhdistyksen jäsenet ovat. Osallistujia on noin 60 eikä tällainen määrä kovin helposti mahdu mihinkään tavalliseen ravintolaan, toteaa Hietanen. - Nyt viime syksynä liiton järjestämällä Shanghain matkalla meiltä yhdistyksestä oli mukana kahdeksan henkeä. Alarivissä vasemmalta Merja Yli-Huikku-Orell, Katri Laine, Sari Mustamo ja Anne Terkko. - Pikkujoulussa soittaa orkesteri ja meillä on siellä tavallisesti omaakin ohjelmaa. Syksyisin Tampereen Maalarimestariyhdistys on tehnyt jo 15 vuoden ajan ruskaretken Lappiin. Seuralla on säännöllinen keilavuoro ja liiton keilamestaruuskisoissa se on pärjännyt hyvin. Muutenkin matkoja tehdään säännöllisesti, kotimaan ohella myös Keski-Eurooppaan. teatteri- ja muita matkoja sekä vuosittain järjestettävän pikkujoulun järjestelyjä
- Korjausavustusten vauhdittama korjausrakentaminen tasoitti osaltaan uudisrakentamisen volyymivajetta. Parhaat kasvumahdollisuudet ovat kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Estetiikkaa ja energiansäästöä Johtaja Hilliahon mielestä modernit lasitetut parvekejulkisivut ovat "suomalaisten uusien kerros-. Sillä on ollut myönteinen vaikutus taantuman aikana, sanoo Hilliaho. - Koettu taantuma oli konkreettinen oppikoulu markkinoiden nopeasta muutoksesta. Vuonna 2008 valmistuneeseen kohteeseen kuuluu neljä eri rakennusta ja yhteensä 163 asuntoa. Lumon lasittaa Euroopan parvekejulkisivuja Teksti Jukka Keitele Kuvat Lumon Oy M 20 arkkinointijohtaja Erkki Hilliaho, toinen Lumonin perustajista, sanoo laman olevan ohi. UuVäri ja Pinta 1/2011 disrakentaminen vähentyi 2008 syksyllä, mutta parvekelasituksista saadut hyvät kokemukset ja ihmisten asumistottumusten muuttuminen ovat lisänneet omakotitalojen ja kesäasuntojen lasiterassien kysyntää. Joko Lumon on Euroopan laajuisesti parvekelasituksen markkinajohtaja. Nyt mennään jo normaalissa markkinatilanteessa. Dublinissa Irlannissa sijaitseva asuinkerrostalo, johon Lumon asensi parvekekaiteet ja lasit. KeskiEuroopassa parvekelasitus ja alumiiniset parvekekaiteet ovat vas- ta kehitysvaiheessa, joten siellä markkinat ovat vielä selkiytymättömät. Lumon parvekelaseilla ja kaiteilla on erittäin vahva asema Skandinavian markkinoilla