Vapaa-ajan Kalastaja 6/2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € TARJOU S (norm. 9,90 €) Kuhapilkillä KULOVEDELLÄ Joulun GRAAVILOHI Kalastuksen MONET MOTIIVIT Kalapaikkana Vancouver Island Syksyn erikoisperhot SULKAVAN PILKINTÄ
UUTUUS!. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Jääporat Made in Finland by O rig in al O rig in al Lyhyempirunkoinen kaira esim. www.laxstrom.com LAXSTRÖM LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet. junnuille Heinola Junior 115 mm -kaira Rungon pituus: 700 mm Kierteen pituus: 450 mm Varustettu putoamiskiekolla, porakonekiinnikkeellä ja veivillä
31 Historian havinaa 32 Kirjat 42 Perhonurkka Syksyn erikoisperhot 44 Vavan varressa Sanni Koskinen 48 Kalaherkut Graavattu lohi kuuluu joulupöytään 52 Nuorten tärpit 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä JOULUKUU 2023 Sisällys 46 Näin KALASTUS MAISTUU 34 Lääkärin määräyksestä Kostonjoen perhoja 14 Kalapaikkana Kulovesi 20 Eläinten hyvinvointilaki muuttuu 22 Eduskunnan kalapäivä 28 Uutuudet 58 Seurat esittelyssä Pilk Kings 60 Neidenelva 61 Nuorttijoki 62 Vuoden katukalastajat taas Turusta 64 Kilpailutuloksia 8 Sulkavan pilkintä 24 Kalastuksen monet motiivit 36 Kalapaikkana Vancouver Island KA LAS TUS MAIST UU 52 TA PA A INNOS TUA KALA ST UK SE ST A VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 3
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 576 3302. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 0400 946 968. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Kuva: Matti Kulju. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh
Ilman Teitä nämä tulokset eivät olisi mahdollisia. Naisten kalastaminen lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Lisääntyneitä kalastajamääriä tuskin selittää enää vain koronapandemian kalastusharrastusta vauhdittanut vaikutus, vaan sen sijaan aktiivinen työ kalastusharrastuksen edistämiseksi ja lisäämiseksi. Miehistä kalasti 43 prosenttia ja naisista 23 prosenttia. Valmistetaan joulupöytäänkin kotimaista kalaa, niin minä teen. Vapaa-ajankalastus 2022 -tilaston mukaan suhteellisesti eniten lisääntyi 25-44-vuotiaiden kalastajien määrä, jossa kasvua oli yli 50 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Ihanaa ja maistuvaa joulun aikaa! VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 5. Merialueella puolestaan vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen saalismäärät olivat suunnilleen samansuuruiset, jos silakkaa ja kilohailia ei lasketa mukaan. Silakkaa, siikaa ja kirjolohta ainakin. Me Vapaa-ajankalastajissa otimme ilolla tiedon vastaan. Tilaston mukaan sekä miesten että naisten kalastusharrastus lisääntyi. Naisten harrastajamäärä kasvoi 28 ja miesten 16 prosenttia, kun verrataan vuosia 2022 ja 2020. Vapakalastus on myös erityisesti harrastajien suosiossa ja vapavälinein saatiinkin 54 prosenttia vapaa-ajankalastajien saaliista viime vuonna. Kuva: Jaana Vetikko. Pääkirjoitus Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi lokakuun lopussa uudet vapaa-ajankalastustilastot, joiden mukaan vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi viime vuonna 1,8 miljoonaan. Kaikkein innokkaimmin kalastivat lapset ja nuoret. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan 18-24-vuotiaiden kalastajien määrä pieneni. Kuva on Helsingissä järjestetystä pilkkitapahtumasta. Me Vapaa-ajankalastajissa olemme niin seuroissa, piireissä kuin keskusjärjestössäkin panostaneet valtavasti sekä nuorten ja perheiden, mutta myös naisten ja uusien aikuisten saamiseksi mukaan kalastusharrastuksen pariin. JOULUKUU 2023 JAANA VETIKKO KALASTUSHARRASTUKSEN SUOSIO ON KASVANUT JÄRJESTÖMME TYÖ TUOTTAA TULOSTA YHÄ useampi nainen on innostunut kalastuksesta ja se on näkynyt mimmien tapahtumissa. Iso kiitos jokaiselle järjestömme toimijalle. Kuluvan Kalastus maistuu! -teemavuotemme myötä olemmekin halunneet tarjota paitsi ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen sekä myös, miten oppia käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä. Vapaa-ajankalastajat myös pyytävät merkittävän osan Suomen kalasaaliista. Uskomme, että erityisesti järjestömme Mimmit kalastaa -toiminnalla on ollut suuri merkitys naisten kalastusharrastuksen vauhdittamisessa. Viime vuonna vapaa-ajankalastajien saalis oli sisävesillä yli viisinkertainen kaupallisen kalastuksen saaliiseen verrattuna. 10-17-vuotiaista pojista kaksi kolmasosaa kävi kalassa viime vuonna
Innokkaimmat kalastajat ovat 10-17-vuotiaita poikia, joista 2/3 harrasti tätä hienoa luontoharrastusta. Siinä SVK on tehnyt hienoa työtä ”Mimmit kalastaa” -teemalla ympäri Suomea. Kalastus on erinomainen harrastus. Myös naisten kalastusharrastus lisääntyi. Samalla tulee jatkaa esimerkiksi vaelluskalojen elinympäristöjen parantamistyötä, jonka rahoitus uhkaa nyt hallituksen toimesta romahtaa. Nyt tulee jatkaa yhdessä edelleen vahvoja toimia, jotta mahdollistamme kalastusharrastuksen Suomessa yhä useammalle. Kohti talven pilkkivesiä! S uomessa on noin 1,8 (2020 1,5) miljoonaa kalastajaa, joista suurin osa koostuu kalastuksen harrastajista. Ikärajan nostamisella tuskin kerättäisiin merkittävästi lisätuloja, mutta sillä olisi merkittävä vaikutus ikääntyneiden harrastusmahdollisuuksin ja hyvinvointiin. Monella eläkeläisellä, kun jo nyt arjen hoitaminen on nousevien kustannusten vuoksi vaikeaa. Nyt tulee jatkaa vaikuttamista, jotta sanat muuttuvat teoiksi ja kalastajien ja luontomatkailuyrittäjien asemaa tätä kautta vahvistetaan. Viime kaudella teimme aiheesta eduskunnassa, puoluerajat ylittäen, toimenpidealoitteen. On todella sääli, että tämä uhkaa ympäri Suomen niitä monia hankkeita, jotka on saatu liikkeelle vaelluskalojen elvytykseen ja virtaavien vesien kunnostukseen. Eräs konkreettinen ja vaikuttava tukitoimi olisi mahdollisuus liikuntaseteleillä jatkossa maksaa myös vapaa-ajankalastukseen liittyviä maksuja, esimerkiksi kalastonhoitomaksun. Meillä onkin erinomaiset mahdollisuudet luonnossa ja vesillä liikkumiseen sekä kalastuksesta nauttimiseen. Kalastuksella on tutkimuksissa todettu samankaltaisia merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen kuin monilla liikuntamuodoilla. Vapaa-ajankalastukselle leikkaukset olisivat isku sille vapaaehtoistyölle, jota on tehty kalakantojen ja matkailun edistämiseksi. ja onnistuneen edunvalvonnan tulosta, että nykyisen hallituksen ohjelmassa liikuntasetelin käyttöalan laajentamista kalastusja eräpalveluihin tullaan selvittämään. On hyvän VAPAA-AJAN KALASTUS HYVÄSSÄ NOSTEESSA Pärskeitä Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja SEPPO ESKELINEN kansanedustaja (sd) VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 7. Erityisen hienoa on, että entistä useampi nuori on myös löytänyt kalastusharrastuksen. Samalla tulee muistaa, että hyvistä lähtökohdista huolimatta tarvitsemme myös aktiivisia toimia kalastuksen ja myös esimerkiksi kalastussekä luontomatkailun edistämiseksi. Lisäksi sillä olisi positiivisia vaikutuksia suomalaisten luontosuhteeseen. Se tarjoaa niin elämyksiä kuin myös monelle hyvän mahdollisuuden irtautua arjen kiireistä ja rentoutua. Tämä mahdollistaisi yhä useammalle mahdollisuuden matalalla kynnyksellä tutustua kalastusharrastukseen. Tärkeää on saada kaikki mahdollinen lisärahoitus neuvontaan, opastukseen ja kalakantojen vahvistamiseen. Samoin on hankala ymmärtää hallituksen esitystä kalastuslain muutokseksi, jossa kalastonhoitomaksun yläikärajaa nostettaisiin nykyisestä 64 vuodesta aina 69 vuoteen. Vapaa-ajankalastajien saalis oli vuonna 2022 36 miljoonaa kiloa ja se tuo suomalaiseen ruokapöytään viisinkertaisen määrän kaupalliseen kalastukseen verrattuna
SUURKALAN yrittäminen on kuin palapeli. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU PILKINTÄ 8 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SULKAVALLA on kehno maine
M itä järkeä on kalastaa sulkavaa. Täsmäkalastusta herkillä vehkeillä Tavoitteenamme oli suurkalarajan ylittävä sulkava ja kalastusmuotona pilkkiminen. Itselläni parhaaksi kalaksi jäi kevään onkireissuista 344-grammainen sulkava eli kuusi grammaa vajaa suurkalarajasta. Sulkavan pilkintä kuulostaa varmasti monen korviin aivan pähkähullulta idealta. Lajina sulkavaa luonnehditaan muun muassa seuraavasti: ”Pahimman laatuinen roskakala”, ”Rikkakala”, ”Ei asiaa ruokapöytään”. Kovasta yrittämisestä huolimatta emme Jukan kanssa onnistuneet suursulkavan onkimisessa. Sulkava oli meille molemmille aivan uusi laji ja sen kalastuksessa oli paljon uutta opittavaa. Saaliiksi oli noussut isoja sulkavia, joista suurimmat olivat painaneet yli 600 EI ASIAA RUOKAPÖYTÄÄN. Sulkavalla on siis kehno maine varsinkin niillä alueilla, joilla sitä on runsaasti. Etukäteistietojen mukaan homman ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä tarkemmin ajatusta sulkavan pilkkimisestä. Selväksi kävi esimerkiksi se, että järvillä sulkava on rannalta onkijan tavoitettavissa vain muutaman viikon ajan. SULKAVA on järvillä rannalta onkijan tavoitettavissa vain muutaman viikon. Suurkalan yrittäminen ja lopulta sen saaminen on kuin arvoitus tai palapeli, jonka ratkaiseminen on hyvin palkitsevaa. Hannu oli ollut kaverinsa kanssa täkyonkimassa haukea eräällä järvellä, ja he olivat tärppejä odotellessaan pilkkineet. Toisin kuitenkin kävi. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Hannu Vesaranta lähetti viestiä ja kertoi pilkillä saamistaan isoista sulkavista. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 9. Sulkava on suurine silmineen jotenkin hyvin erinäköinen kuin muut sukulaisensa. Yhden ihmisen roska on kuitenkin toisen aarre. AVOVEDESTÄ JÄÄLLE Olimme Jukan kanssa tehneet edellisenä keväänä muutamia onkireissuja suursulkavaa tavoitellen. Kohteenamme olevasta järvestä oli pilkitty useita isoja, reilusti yli suurkalarajan olevia sulkavia. MINUN ensimmäinen pilkkisulkavani. Tavoitteena SUUR SULKAVA pilkkimällä ?. Viimeisellä reissulla sulkavat olivat jo hävinneet onkipaikkamme rantavesistä. SULKAVAN suurkalaraja on 350 grammaa. Sille joka harrastaa eri lajien suurten yksilöiden kalastusta, on sulkava yksi tavoitelaji muiden joukossa
Tämäkään ei reagoi morriini, ja ui pian pois luotaimen keilasta. ”Ootko koittanut surviaisella?” ”Joo, olen. Pian ?. Hannun ohjeena oli, että kun kaikuluotaimessa näkyy kala, tulee morri nostaa tai laskea pikaisesti kalan tasolle. Kelit kylmenivät ja ensimmäiselle suursulkavien pilkintäreissulle suunnattiin joulukuun viimeisellä viikolla. TÄSMÄPILKINTÄÄ HERKILLÄ VEHKEILLÄ Hannu kertoi, että he olivat saaneet sulkavia pienillä, 2-3 millin kokoisilla wolframimorreilla. Kalat olivat tulleet välivedestä 6–8 metrin syvyiseltä alueelta. Ei auta kuin vaihtaa reikää ja yrittää toisen värisellä morrilla. Ei mitään. SULKAVAT ovat nopeita ja nirsoja. Lasken morrin noin neljään metriin. grammaa. voisi mennä pieleen. Koska kaloja näkyy joka reiällä, tuntuu turhalta vaihtaa reikää. Seuraavalla reiällä toistan samat kuviot. Pilkkirepussa oli morrivavat valmiina ja kaikissa erivärinen mormuska; joku niistä olisi varmasti ottiväri. Tämä kaikki kuulosti valtavan lupaavalta. Laitoimme välineistöä kuntoon ja hankimme vielä täydennyksiä pienten morrien muodossa. Lasken morrin kohdalle ja pidän paikallaan. Tuskin mikään ”Tuon on pakko olla sulkava”, ajattelen. Väristän vähän eikä reaktiota, paitsi että kala ui pois. JUKKA sai ensimmäisen sulkavansa tapsipilkillä. Sama tulos.” Onpa tämä nyt hankalaa. Kaikki muut saamamme sulkavat ovat tulleet pelkällä morrilla. Tämä tieto herätti tietysti välittömästi mielenkiintomme. TUON ON PAKKO OLLA SULKAVA. Meillä oli paikka tiedossa, tekniikat hallussa ja välineet kunnossa. Hannun mukaan sulkavat liikkuvat nopeasti ja ovat nirsoja, mutta morri kyllä kelpaa, kunhan se on oikein tarjoiltu. KUN kaikuluotaimessa näkyy kala, tulee morri saattaa pikaisesti kalan tasolle. Kalastus oli ollut täsmäpilkintää. Yhtäkkiä aivan morrin yläpuolelle ilmestyy paksu kaiku. Nostan morrin kalan kohdalle, ei reaktiota. Vettä on alla vähän yli kuusi metriä. Kymmensenttiseen jäähän oli helppo tehdä reikiä, joten porasimme niitä muutamia valmiiksi. Kärpäsen toukkien lisäksi hankkisimme varmuuden vuoksi myös surviaissääsken toukkia, jos sulkavat alkavat nirsoilemaan. Uskoimme surviaisen kyllä kelpaavan kaikille kaloille, myös sulkaville. Onkohan Jukalla mitään tapahtumia, mietin: ”Jukka, onko kaiussa näkynyt kaloja?” ”On, mutta ne ei ota”, kuului vastaus. Väristelen, nostan, lasken ja odottelen. Pian näkyy kuitenkin uusi kalakaiku, tällä kertaa vähän alempana. VAIKEITA KALOJA Seuraavalla reiällä toistuvat samat kuviot kuin edellisellä: kaloja näkyy luotaimen ruudulla, mutta ne eivät ota. KALAA LÖYTYY HETI Suuntasimme Hannun vinkkaamalle alueelle. ” 10 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sen sijaan alan vaihtaa morreja
Seuraava reissu teh?. Järveen laskevan pienen joen edustalla VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 11. KEVÄÄN avovesillä sulkavan saaminen on helpompaa. Mikään niihin sidotuista morreista ei kelvannut, vaikka kaikkia pääsin tarjoamaan ja vieläpä aivan kalan kohdalle. Sulkavan pilkintä vaikutti uskomattoman vaikealta. Osa sulkavista pysähtyi hetkeksi morrin kohdalle, mutta lopulta ne aina uivat pois. oli sulaa ja aukossa uiskenteli runsaasti vesilintuja. Päätimme palata aamulla tekemillemme rei’ille. SULKAVAN saaminen kevätjäillä on yhtä vaikeaa, kuin talvellakin. Nyt meillä olisi myös enemmän aikaa pilkkiä, sillä päivä oli jo paljon pidempi kuin viimeksi täällä ollessamme. Ohutta monofiili-siimaa. Viimeisillä jäillä särkikalat ovat usein hyvällä purulla ja toivoimme tämän pätevän myös sulkaviin. Ilmassa oli jo selvästi kevään tuntua. SULKAVAPILKILLE kannattaa varata sekä kärpäsen että surviaissääsken toukkia. Nyt jos koskaan luulisi sulkavien olevan aktiivisia. Lumi oli sulanut jäältä lähes kokonaan, mikä tarkoitti, että jään alle pääsi enemmän valoa. Pian luotaimen ruudulle, noin neljään metriin piirtyy kala. ?. Päätämme tehdä parinsadan metrin siirtymän, jospa toisessa kohdassa kalat olisivat edes jonkinlaisella syönnillä. Päätimme pitää taukoa sulkavan pilkinnästä ja palata sen pariin lopputalvesta. KEVÄTJÄILLÄ Jatkoimme suursulkavan pilkintää huhtikuun toisena päivänä. TÄMÄ pieni, lyijynvärinen wolframimorri osoittautui parhaaksi ottipeliksi. Pahuksen pahus! Se näytti sulkavalta ja tuntui riittävän raskaalta ollakseen suurkala. Kovasta yrittämisestä huolimatta ei enempiä tärppejä enää tullut. Koska keli oli kirkas, päätimme siirtyä hieman syvemmälle, noin kymmenen metrin alueella. Ensimmäisellä reiällä on vettä vain alle neljä metriä, eikä luotaimessa näy sulkavia. olen käynyt läpi kaikki mukana olevat neljä morrivapaa. Välineet VIIMEISILLÄ JÄILLÄ SÄRKIKALAT OVAT USEIN HYVÄLLÄ PURULLA. Eivät olleet. Herkkyyskärjellä varustettu mormuskavapa. Syönti oli taas totutun huonoa, emmekä saaneet yhtä ainoaa tärppiä. Nostan morrin sen kohdalle ja tärppi tulee saman tien. Sulkavia näkyi luotaimen näytöllä, mutta emme saaneet niitä ottamaan. Kaikuluotain ja siihen pilkkianturi. Reiän alla näkyy jo hopeista välkettä, mutta yhtäkkiä kala irtoaa. Tavallinen 2D-luotain riittää hyvin. Onpa todella nirsoja kaloja nuo sulkavat. ENSIMMÄINEN TÄRPPI Kairaan uudelle paikalle kolme reikää. ” tiin heti viikon päästä. Olin juuri laittamasVälineet sulkavan pilkintään ?. Ehkäpä syvemmällä ja pimeämmässä uivat kalat olisivat aktiivisempia. ENSIMMÄINEN KALA Jukka oli aamulla porannut reikänsä hieman sivummalle, lähemmäksi jokisuun edessä olevaan sulaa aukkoa. Ei auttanut, vaikka kuinka oli ohut siima, pieni morri ja koukussa surviainen. Kala on kiinni ja se tuntuu raskaalta. Ei auta muu, kuin vain jatkaa yrittämistä. Keväällä avovedestä niiden onkiminen ei ollut mikään ongelma, ne ottivat ahnaasti, kun niitä vaan oli paikalla. ?. Kärpäsen ja surviaissääsken toukkia. Kello oli jo neljä, joten ehkä pian alkaisi iltasyönti. Itse käytän 0,12 mm vahvuutta. Kaikki näytti oikein hyvältä ja odotukset olivat syystäkin korkealla. ?. Ensimmäisten reikien jälkeen kävi kuitenkin selväksi, että sulkavien syöntihalut eivät olleet muuttuneet mihinkään, vaan kalat olivat yhtä hankalia kuin alkutalvella. Pieniä morreja eri väreissä. Näköjään ne voi saada ottamaan pilkkiin, vaikka ovatkin äärimmäisen vaikeita. Talvella meininki on näköjään ihan eri. Nostan kalaa ylöspäin, ohut morrisiima venyy, mutta kestää. ?. Seuraavalla reiällä on taas sopivasti reilu kuusi metriä vettä. . Ilmeisesti liian matalaa
Tämä näytelmä oli nähty jo monet kerrat. Jukka porasi vähän matkan päähän reiän ja alkoi myös tehdä vavallaan isoa liikettä. Ehkäpä niitä tulisi vielä lisää. Ehdin tehdä tätä vain pienen hetken, kun herkkyyskärki jo taipui. Muurimäen vuosia sitten näyttämä tekniikka, jolla silloin sai kaloja, kun mikään muu ei toiminut. Yes, vihdoin ja viimein! Laitoin kalan suoraan muovipussiin ja kaivoin taskusta puntarin. Käännyin ja näin, että nyt väsytettiin isoa kalaa. Morri pitää tarjoilla sulkaville suoraan suun eteen ja se onnistuu ainoastaan luotaimen avulla. Jukka otti vaa’an esiin ja laitoin kalan kaupan muovipussiin. Reiästä nousi kohdekala, eli sulkava ja vieläpä ihan hyvän kokoinen. Laitoimme kalan vielä ahkioon ja ihailimme sitä sen uidessa. SIELLÄ niitä taas näkyy, mutta eivät ota. Luotaimen ruudulla näkyvät sulkavat antavat valtavasti uskoa kalan saannin mahdollisuuteen. Mutta hetkinen, kaupan muovipussi painaa 20 grammaa, emmekä olleet kaikessa tohinassa huomanneet vähentää puntarin lukemasta pussin painoa. Otin kameran ja lähdin juoksemaan Jukan luo. Kaikuluotain on välttämätön Ajatus siitä, että lähtisin pilkkimään sulkavaa ilman kaikuluotainta, tuntuu mahdottomalta. Uusintapunnitus ja samat lukemat. Laskin morrin kalan kohdalle ja väristin hieman. Eihän ne voi pysyä kiinni.” Hieman rauhoituttuaan Jukka kertoi, että kala oli tullut aivan reiän alle ja se oli ol. ”ESKON tekniikka” on usein ollut hyvä lääke passiivisille kaloille. sa syöttiä koukkuun, kun huomasin Jukan suunnassa erikoista liikettä ja samalla hetkellä alkoi kuulua huutoa: ”Sulkava”. Pian sitä oli tarpeeksi ja kala pääsi ahkioon uimaan. Puntari näytti 360 g, mikä tarkoitti, että kala painoi 340 grammaa. Pian selviäisi, oliko se suurkala. Pääasia oli kuitenkin, että nyt oli tullut ensimmäinen sulkava. Lappasin avannosta vettä Jukan vieressä olevaan ahkioon. Kalat pysyivät kuitenkin näkyvissä. Kala painoi siis oikeasti 346 grammaa. Hetken morria varovasti väristeltyäni ilmestyi sen alle paksu kaiku. Jukalla oli käsissään hyvän kokoinen sulkava, mahdollisesti suurkala. ILMAN kaikuluotainta sulkavan saanti pilkillä on liki mahdotonta. Hienoa! Onnittelin Jukkaa uudesta suurkalasta. Samassa väsytys loppui ja alkoi Jukan sadattelu: ”Saakeli kun joutuu tällaisella ihmisen hiuksen paksuisella siimalla pilkkimään. SULKAVAN pilkintä vaatii kovaa keskittymistä ja pitkäjänteistä yritystä. Kymmenen grammaa suurkalarajasta. Kerroin tietenkin, millä reseptillä olin sulkavan saanut. Aivan varmasti joku on jossain joskus saanut sulkavan pilkillä ilman kaikuluotainta, mutta omien kokemusteni mukaan sellainen on melkoinen onnenkantamoinen. Aurinko paistoi ja kala näytti hienolta. Kala ui pois. Puntarin lukemasta piti kuitenkin vähentää vielä pussin paino, eli 20 grammaa. Luotaimesta huolimatta usko on tässä hommassa aika ajoin kovalla koetuksella. . . Puntari näytti 366 grammaa, joka oli kuusitoista grammaa yli suurkalarajan. Ei reaktiota. Mieleeni muistui Esko J. Laskin morrin kuitenkin aluksi väliveteen, taas noin neljään metriin. Pian alkoi selän takaa kuulu siiman narinaa. Itselläni olisi usko sulkavan saantiin pilkkimällä loppunut jo ajat sitten, ellei minulla olisi ollut kaikuluotainta käytössä. Vedin morrivavan herkkyyskärjen puoliksi sisään ja aloin tehdä vavalla isoa, noin kymmenen sentin laajuista ylös-alas väristysliikettä. Laskin moriin niiden luo, väristin, pidin paikallaan, nostin varovasti. LISÄÄ LIIKETTÄ MORRIIN Palasin innosta puhkuen omille rei’illeni. Jukka oli nähnyt, mitä tapahtui ja tuli nyt paikalle. Omalla reiälläni ei enää näkynyt kaloja, joten siirryin toiselle. LIIKE ON LÄÄKE Eskon tekniikka oli aikoinaan ollut lääke passiivisille ahvenille, mutta näköjään se toimi myös sulkaville. Luotain 12 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SULKAVAN suurkalaraja on 350 grammaa. Pian kuitenkin pohjan lähelle piirtyi useampi paksu kaiku. Jukka oli saanut kalansa aivan pohjan tuntumasta, ehkä lähellä pohjaa olevat sulkavat ovat aktiivisempia. Ilo uudesta suurkalasta oli ollut ennenaikainen
lut iso, Jukan mukaan varmasti yli puoli kiloa. Ainut apu liveluotaimesta oli, että sen avulla nähtiin, kuinka valtavan paljon alueella oli sulkavia. Kaloja kyllä näkyy paljon, mutta millä ne saisi ottamaan pilkkiin. Porasin uuden reiän lähemmäksi rantaa. Tätä ei ollut tarvetta edes punnita. Vettä oli alla vähän yli viisi metriä ja kaikuluotaimessa näkyi, että pohjan tuntumassa oli kaloja. Vielä ehtisi kuitenkin pari reikää pilkkiä ennen pimeän tuloa. EHKÄ TÄMÄ PALAPELI SAATAISIIN VIELÄ RATKOTTUA. Reiästä nousi jälleen sulkava, hieman edellistä pienempi, mutta kohdelaji kuitenkin. Vaikka suursulkavaa ei noussut, olimme silti hieman lähempänä tavoitetta. VIELÄ YKSI Ilta oli jo pitkällä ja valon määrä oli selvästi vähentynyt. MITÄ vaikeampi kala, sen palkitsevampaa sen saaminen on. Millä ihmeellä ne saisi tärppäämään. Mukaan suursulkavajahtiin lähtivät myös Pauli ja Teo Urpoerämies-porukasta. Reissu oli kuitenkin ollut aikaisempiin verrattuna menestys: yhteensä kolme sulkavaa ylös ja yhden ison sulkavan karkuutus. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 13. Yli 600-grammainen olisi oikein kiva kala. TAVALLINEN 2D-luotain riittää sulkavapilkille hyvin. Ensimmäinen reissu tehtiin heti tammikuun alussa. Ainuttakaan sulkavaa ei päivän aikana tullut. Tein tartutuksen ja kala oli kiinni. Hetkeen ei tapahtunut mitään, kunnes herkkyyskärki yhtäkkiä värähti. EPILOGI Seuraavan talven tultua meillä oli vahva usko siihen, että saisimme varmasti suursulkavan, ehkä jopa useampiakin. Mies oli syystäkin turhautunut, olihan suursulkava ollut lähes käden ulottuvilla. Kuten arvata saattaa, sulkavien syöntihalut olivat jälleen nollissa. Kovasta yritysestä huolimatta, ei enempiä tärppejä enää tullut. Ehkä tämä palapeli saataisiin vielä ratkaistua. Laskin morrin kalojen tuntumaan ja aloin väristämään kovaan tahtiin isoa liikettä. Heillä oli mukana liveluotain, josta toivottiin apua suursulkavan saantiin. PAULI skannaillee aluetta liveluotaimella.
Läheskään aina toiveet ja todellisuus eivät kohtaa, mikä tietysti sopii vapakalastuksen luonteeseen erittäin hyvin. KUHAPAIKAT häämöttävät. Kuhan pilkkiminen on haasteellista, mutta hyvässä paikassa jännittävää ja parhaimmillaan ikimuistoisia onnistumisia tarjoavaa puuhaa. Kun jäät alkutalvella saapuvat, suuntaa autoni keulansa usein kohti Kulovettä. Maksimisyvyydeksi mainitaan 37 ja keskisyvyydeksi seitsemän metriä. Mutta kun tietää järven potentiaalin, epäonnistumisista pääsee yli ja uusi reissu seuraa toistaan. 14 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN KALAPAIKKA . Läntisellä Pirkanmaalla sijaitseva Kulovesi saattaa olla käymisen arvoinen. J otta pilkkielämysten makuun voisi päästä edes kohtalaisella todennäköisyydellä, ihan mistä tahansa kuhia ei kannata tavoitella. KUHAJA AHVENJÄRVEN MAINEESSA Kulovesi on Sastamalan ja Nokian kaupunkien maita kasteleva järvi, jonka läpi Kokemäenjoki juoksuttaa sameahkoja vesiään. KULOVEDELLE kuhaa pilkkimään KULOVESI kuuluu Kokemäenjoen vesialueeseen. ALKUTALVEN jäillä on Kulovedellä hyvät mahdollisuudet isoihin kuhiin. Kokorankingissa tämä noin 18-kilometrinen allas yltää Suomessa tasan sadanneksi. Odotukset ovat aina korkealla, sillä mahdollisuudet sekä kuhiin että isoihin ahveniin ovat hyvät
JÄRVI tunnetaan etenkin ahvenistaan ja kuhistaan. HARRI Lundelin ja ensireissun ensimmäinen kuha kameran edessä, alamittainen tosin. PETOKALOJEN kasvua tukevat monin paikoin esiintyvät kuoreparvimassat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 15
Esimerkiksi äänekkäät pinta-ajot ovat tyypillisiä kesäja syyspäivien ilmiöitä isojen ahventen hakatessa kuoreita pinnasta. Kilot ja kappalemäärät vilisivät puheissa niin, että heikompaa hirvitti. PÄIVÄ VESITTYI LYHYEKSI Valitettavasti sää oli tuona kevättalven päivänä kaikkea muuta kuin ulkoilmaharrastuksiin kou. HAUKIKANNAT on hieman taantuneet viime vuosina. Sitä ennen olin tutustunut järveen pilkkimielessä vain kerran, ja silloinkin pyyntikohteena oli ahven. Myös haukea Kulovedessä totta kai esiintyy, mutta luupääkantojen uskotaan hieman taantuneen viime vuosina. Vaan olisiko se sitä enää tuon maaliskuisen päivän jälkeen, kun saapastelimme pelipaikoille suuresti arvostamani kalastusopas Harri Lundelinin kanssa. KUHAN voi tavoittaa myös keskitalvella, vaikka paksu hanki usein syöntihaluja heikentääkin. Pitkään siis saatoin kehuskella, että pilkkisaaliini Kulovedestä on ollut varsin kuhapainotteinen. Kulovedestä ei voi myöskään puhua mainitsematta toutainta, jonka ydinesiintymisalueisiin järvi kuuluu. Pilkillä toutaimen saaminen on äärimmäisen harvinaista, mutta kesällä niihin saattaa törmätä niin vetouistelemalla kuin vaikkapa ahvenia jigaamalla. Todennäköisemmin siiman päässä rimpuilee kirjolohi, sillä taimenistutukset on viime vuosina korvattu niillä. Kalastajapiireissä järvi tunnetaan etenkin kuhistaan ja ahvenistaan. Petojen kasvua tukevat erityisesti kuoreet, joita esiintyy monin paikoin kaikuluotaimet pimentävinä massaparvina. KULOVESI on myös toutaimen ydinesiintymisaluetta. . Myös taimeneen törmääminen on harvinaista. Tuo onnenkantamoinen nappasi vieläpä varsin matalasta vedestä ja oli juuri ja juuri silloisen 37 sentin alamitan täyttävä. Eikä aikaakaan, kun ensimmäinen tavoitekala sätki jäällä piikit pörhöllään. . Nytkin paikalla kyhjötti jo muutamia yrittäjiä meidän lisäksemme, ja seulaksi porattu jää kertoi omaa kieltään lähihistorian turnajaisista. Molempien kannat ovat erinomaiset ja suuriakin yksilöitä voi tavoittaa. Lundelin onki itsetekemällään alumiinisella, kalan hahmoisella pystypilkillä, josta Eumer myöhemmin työsti suuren suosion saavuttaneen Jasu Kuhapilkin. KEVÄTTALVEN lumeton jää tarjoaa parhaat mahdollisuudet kuhanpilkintään. Harri oli löytänyt Kojolanselän apajat samana talvena ja kertoi hurjista kuhasaaliistaan. Ensimmäisen vakavamielisen kuhanpilkintäreissuni tein Kulovedelle vasta maaliskuussa 2017. 16 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sittemmin tietoisuus kuhista oli levinnyt, eikä alueella enää tarvinnut pilkkiä yksinään. Erityisiä toutainpesiä ovat Kuloveden alapäähän sijoittuvat neljä vuolletta. Tosin erityisesti kirkkaina päivinä ottiaika saattaa rajautua aamun ja illan tunneille. ENSIMMÄINEN YRITYS Pilkkijöiden tavoitteena Kulovedellä ovat ensisijaisesti ahven ja viime vuosina myös enenevässä määrin kuha. HAUKIA tulee aina välillä kuhanpilkinnän sivutuotteena, paremmin kuitenkin kuhasyvyyksiä matalammasta. Mainittu käynti sattui kuitenkin niin kehnoon syöntisaumaan, etten saanut narratuksi edes pienellä mormyskalla kuin yhden kalan kuhan
HYVIÄ JA HUONOJA TALVIA Tuon reissun jälkeen olen vieraillut alueella usein, toki pyrkien välttelemään äärisäitä, kuten vesisateita ja paukkupakkasia sekä myös paksuja hankia, jotka tekevät liikkumisesta vaivalloista ja haittaavat ottipaikkojen etsintää. Sen sijaan ahvenia ja haukia saa kyllä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 17. HAUKIKANNAT on hieman taantuneet viime vuosina. Iso kuha, oli Lundelinin tulkinta, ehkä jopa sellainen, joka hänelläkin oli täällä taannoin avantoon jämähtänyt kuusituumaisen reiän loputtua kesken. Tutustuttaessa Kojolanselän syvyyskarttaan huomataan yli kymmentä metriä esiintyvän hyvin laajalla alueella, joten kokeiltava lääni ei ihan äkkiä kesken lopu. Ja välillä kuhia löytää myös selkeistä rinteistä, joita niitäkin täällä esiintyy. Ja kun alusvaatteet kastuvat, pilkkimisestä häviää hauskuus nopeasti. Kymppiraja tuntuu suorastaan maagisen tarkalta, sillä kun kaikuluotain näyttää yhdeksällä alkavia lukemia, kuhia ei ole ainakaan minun saaliissani esiintynyt, matalammista vesistä puhumattakaan. ALUEELLE on istutettu myös kirjolohta. Siinäkin ajassa Harri ehti käyttää jäällä puolentusinaa kuhaa ja manata paria hyvää karkuutusta. Kalojen aktiivisuuteen nämä luonnonesteet eivät tunnu mitenkään selväpiirteisesti vaikuttavan, mutta omaan viihtymiseen kyllä. Olenkin haravoinut tätä syvyysvyöhykettä aina kulkukelien salliessa laajalti ja todennut, että kuhan voi yhyttää melkein mistä vain. Välillä kuhia on löytynyt helposti ja runsaasti, isojakin, mutta taas seuraavana vuonna on voinut joutua ihmetteKympin tasapohjilta Kojolanselällä, kuten luultavasti muuallakin Kuloveden alueella, pilkkikuhat löytyvät varmimmin yli kymmenen metrin syvyydestä. Menestys on vaihdellut vuosittain. KAKSIKILOINEN pilkkikuha on hieno saalis. Siitä ei varmasti ole kysymys, vaan kuhat eivät mitä ilmeisimmin hakeudu joka talvi samoille olinpaikoille ainakaan yhtä tiheinä populaatioina. Tämä taas johtuu todennäköisimmin siitä, että pitkään avoimena velloneet vedet ovat ehtineet kylmettyä pohjamutia myöten lähelle nollaa astetta, mikä on kalojen aktiivisuutta ajatellen paljon huonompi vaihtoehto kuin kuhasyvänteissä parhaimmillaan vallitseva +4 astetta. Syvyys kuttava. Toki kympin syvyyskäyrän muodostamat ”pussinperät” ovat aina tarkistamisen arvoisia. Tuuli tuiversi ja taivas viskoi niskaamme silkkaa vettä, jota alkoi vähitellen tunkeutua niin sanotun vettä pitävän haalarin läpi sieltä sun täältä. Verkkokalastus alueella on ollut varsin maltillista rajoittuen yleensä pariin kolmeen jataan, joten niiden vaikutus kuhakantoihin ei liene kovin suuri. . Parhaiten niitä on tosin tullut selän pohjoisosasta. lemään, tuliko viime talvena ongittua kaikki pois. . Sään vuoksi päivämme vesittyi vain muutaman tunnin mittaiseksi. Myös tärppiaktiivisuudessa tuntuu olevan suurta vaihtelua. Omaksi saaliikseni jäi jokunen tärppi, joista yksi lukeutuu pilkkihistoriani ehdottomasti rajuimpiin. Mitä myöhemmin jäät saapuvat, sitä kehnompaa syöntiä on luvassa. MITÄ myöhemmin jäät saapuvat, sitä kehnompaa syöntiä on luvassa. JASU Kuhapilkki on tehnyt tehtävänsä. Syvyysvaihtelut kuhien oleskelualueilla ovat varsin vähäisiä, mikä tekee ottipaikkojen hakemisesta haasteellista
Kaverit sen sijaan poikkesivat paikalla parikin kertaa minun jälkeeni ja sanoivat tutkineensa laajat alueet liveluotaimillaan löytämättä kuhista juuri jälkeäkään. Kuhien etsimisessä kaikuluotain on, jos ei korvaamaton, niin todella iso uskonvahvistaja kuitenkin. Kojolanselkä kuuluu pääosin jäiden suhteen vakaaseen alueeseen, mutta sen pohKAIKULUOTAIN on nykyajan kuhanpilkkijän ehdoton apulaite, ja reiänteko hoituu näppärästi akkuporakoneen avustuksella. NÄMÄ jäljet kertovat, että kuhaa ei ole löytynyt. Jos olisi, jäälle syntyisi reikäryppäitä. Kovin syvältä pilkittäessä on taas riskinä, että alamittainen pullauttaa uimarakkonsa suuhun, eikä ole enää elinvoimaisena vapautettavissa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jossain muualla matalampikin vesi voisi toimia. Alueen korkkaajana kuvittelin saalismahdollisuuteni mainioiksi, mutta toisin kävi. Joten ei ollut saamattomuuden syy pilkkijöiden osaamattomuudessa tällä kerralla. VAROVAISUUS PAIKOIN PAIKALLAAN Kulovedellä liikuttaessa pitää aina muistaa, että kyseessä on vesimäärältään ison Kokemäenjoen läpivirtausjärvi ja siksi jääolosuhteiltaan paikoin hyvin vaarallinen. 10-12 metrin syvyysalue on hyvä alue hakea pilkkikuhaa. JÄÄOLOSUHTEET ovat paikoittain hyvin vaaralliset. Jos mitään elämänmerkkiä ei viidessä minuutissa näy, reiän voi huoletta hylätä ja kokeilla uudesta paikasta. Pilkkijäitä sai varrota pitkälle helmikuun lopulle, eikä silloinkaan Kojolanselän ottipaikoilla ollut kuin noin seitsemän senttiä peilikirkasta teräsjäätä. joispuolelta kulkee Kutalanvuolteen kautta puskeva virta kääntyen länteen kohti Ellivuoren laskettelukeskusta. Kuten mainitsin, itse olen saanut lähes kaikki pilkkikuhani 10 ja 12 metrin väliltä. Jos taas kalahavainto saadaan, pilkkimiseen keskittyy paljon suuremmalla mielenkiinnolla ja tarkkaavaisuudella. . Eikä missaa tärppiä, koska sen pystyy ennakoimaan kaikua katsomalla. LUOTAIN AVUKSI Kun pilkkikuhaa lähdetään etsimään, kannattaa ensinnäkin valita kohteeksi jääturvallinen ja riittävän syvä alue. Kovalla uurastuksella sain tasan yhden noin kilon painoisen kuhan. Sitä aluetta kannattaa varoa. TALVI 2020 OLI POHJANOTEERAUS Talvi 2020 oli tässä suhteessa pohjanoteeraus. Luotain nimittäin näyttää yksiselitteisesti, mikä on kalatilanne avannon alla. 18 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun lauhat säät taas kohtapuoleen palasivat, jäi tämä käynti talven ainoakseni
Tähänkin saatan toisinaan ripustaa kärpäsentoukkia. USEIN kuhat aktivoituvat selvästi illan edellä, joten kiirettä ei kotiinlähdön kanssa kannata pitää. Harmittavan usein kala kuitenkin painuu takaisin pohjalle ilman tärppiä, häviää ehkä näytöltä kokonaan. Jos luotain on apuna, sen avulla voi helposti tutkia, minkälaiseen liikkeeseen kalat myönteisimmin suhtautuvat. Tosin tilanne voi muuttua päivän jossain vaiheessa ja nousut päättyä tärppeihin, jotka kuhalla ovat tunnetun tulisia. JOS ahvenkaikuja alkaa esiintyä, niille kannattaa uhrata aikaa. Kulovedellä tavallisimpia pikselihavaintoja ovat isot, yleensä kuoreista koostuvat välivesiparvet, jotka jo läsnäolollaan antavat aiheen olettaa petojenkin luuraavan lähistöllä. PYSTYPILKKISUOSIKKINI on jo edellä mainittu Jasu Kuhapilkki pienemmässä kuuden sentin koossaan. Sen sijaan maltilliset pikku nypäykset ovat ainakin passiiviselle kalalle tepsivämpiä. Kun oletettu havainto saadaan, kala pitää narrata iskemään. NARRAUSNIKSIT RONKELOIVALLE KUHALLE Ronkeloivaa kuhaa narrattaessa voi kokeilla pilkin tai sen värin vaihtamista, tai vaikka lisätä koukkuun nipun kärpäsentoukkia, ellei siinä vielä sellaisia ollut. 10-12 metrin syvyysalue on hyvä alue hakea pilkkikuhaa. Ja kuten hyvin tiedetään, yksi onnistuminen ruokkii toista. Ovathan 200-400-grammaiset, välillä suuremmatkin assut mukavaa pussintäytettä. Kulovedellä esiintyy mukavan kokoista raitapaitaa. KUHALLE paras uittotyyli on maltillinen, pienin nyppäyksin. Tällainen sahaaminen kertoo huonon syönnin tai vääränlaisen pilkin sattuneen (taas kerran) kohdalle. Itse olen mainittuihin pilkkityyppeihin urautunut nimenomaan siksi, että olen sattunut niillä parhaiten onnistumaan. Kuhat puolestaan makoilevat lähes poikkeuksetta aivan pohjan tuntumassa. Usein narrausvaihe voi kestää minuuttitolkulla, eikä kannata luovuttaa, vaikka näyttö välillä tyhjenisikin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2023 19. Muutama korkea veto kuuluu toki kuvioon uudelle avannolle saavuttaessa ja lähistöllä olevien huomion herättämiseksi. KUHAT makoilevat lähes aina pohjan tuntumassa. Ehkä viisainta on kuitenkin tehdä uusi reikä, vaikkapa vain muutaman metrin päähän edellisestä. Jos kala saadaan nousemaan reilusti irti pohjasta, tärpin todennäköisyys lisääntyy. . POHJAN LÄHELTÄ Kuhaa kannattaa vongata pohjan tuntumasta, noin 0,5-1 metrin korkeudella sieltä. Jos nämä eivät tunnu pelittävän, saattaa avannossa vierailla monia muitakin tarjouksia. Hyvä konsti on myös samalla nostaa sitä hiljakseen ylöspäin. Jos siis kuoreparven seassa risteilee vahvempia juovia, ne ovat luultavimmin ahventen aikaansaannoksia, toki pilkkimisen arvoisia nekin. Värisuosikkini on ollut alkuperäinen kokoalumiini, kakkosena varmaankin papukaija. Varsinkin kuhan lähestyessä pilkkiä uittaminen kannattaa rauhoittaa pieneksi nypyttelyksi tai jopa pysäyttää pilkki kokonaan. Tämä ei missään nimessä tarkoita, etteikö esimerkiksi tasapainoillakin kuhia saisi. Koukkuihin saatan laittaa muutaman kärpäsentoukan tai ahvenen silmän, mutta ilmankin toimii. Pilkki Pystyillä ja jigipilkeillä Pilkkeinä olen käyttänyt lähinnä pystyja jigipilkkejä. . Kun uusi tarjous tiputetaan veteen, saattaa kala ilmestyä kuin tyhjästä sitä vastaanottamaan. Kuhalle paras uittotyyli on harvemmin ”ahventyylisen” reipas, tiheään toistuva veteleminen. Tosin niistäkään ei yleensä pankin räjäyttäjiä ole löytynyt, sillä kuha jos mikä osaa suun sulkemisen taidon. JIGIPILKKINÄ suosin pienehköä, niin kokonsa kuin värityksensäkin puolesta kuoretta muistuttavaa täkyä, jonka lyijynvärisen pään alapuolella roikkuu oranssi värikoukku. Yksikin kuhahavainto tarkoittaa yleensä sitä, että niitä on lähitienoilla useampia
Kalan vapauttaminen on sallittua. Kuolettavasti vahingoittunutta kalaa ei saa vapauttaa ennen sen lopettamista. ?. Ota myös olosuhteet huomioon; jos aiot vapauttaa kaloja, älä kalasta liian kylmällä tai liian syvältä. Ohjeet oikeaoppiseen vapauttamiseen löydät vapaa-ajankalastajien nettisivulta. Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kalojen vapauttamista sekä saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamista. Hanki tarvittavat välineet esimerkiksi, pihdit, opettele tekniikat ja toimi niiden mukaisesti. Kuitenkin jos kala esimerkiksi jää vatsapuoli ylöspäin kellumaan, voi olla varma, että se on selvästi vahingoittunut. ?. ?. Esimerkiksi hauki selviää usein voimakkaasta verenvuodosta huolimatta ja jopa kiduskaaren katkeamisesta. Saaliiksi otettava kala tulee lopettaa nopeasti ja kivuttomasti. KALOJEN VAPAUTTAMINEN Pykälään 58 tulee uusi momentti: ”Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. ?. ?. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2024. Elävää täkykalaa ei saa käyttää. Ota nämä asiat huomioon talvikalastuksessa VUODEN alusta lähtien talvikalastus tapahtuu uusin säännöksin. Tarkemmat ohjeet löydät täältä: vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/ kalan-vapauttaminen. Tainnutusmenetelmän on oltava sellainen, että kalan tajuttomuus säilyy sen kuolemaan saakka. 20 6 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Irrota kala mahdollisimman nopeasti koukusta tai pyydyksestä, minimoi kalan ilma-altistusaika ja käsittele kalaa mahdollisimman vähän. Tavoitteena on vapauttaa kala mahdollisimman hyväkuntoisena ja elinkelpoisena. Mieti jo ennen kalastamaan lähtemistä, miten kannattaa toimia kalan vapautustilanteessa. TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU ELÄINTEN hyvinvointilaki muuttuu E läinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui keväällä, kun eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. INFO Lisäksi tulee muistaa, että uhanalaisen tai pyyntimittojen vastaisen kalan ottaminen ei ole sallittua, vaikka se olisikin vahingoittunut. Selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.” Asia ei silti ole yksiselitteinen. KALOJEN JA RAPUJEN LOPETUS Pykälä 58 a on uusi ja sen talvella tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta eniten koskeva osuus kuuluu: ”Saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Kala on tainnutettava, jos lopettamiseen käytetään menetelmää, joka ei johda välittömästi kalan kuolemaan. Lisävalaistusta siihen, milloin kala on selvästi vahingoittunut, löytyy lain perustelutekstistä: ”Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Sumpun tai vastaavan laitteen käyttö on sallittua. Muutokset löytyvät kalastuslain 58 ja 58 a pykälistä. Toimintaohjeet talvikalastajalle Valmistaudu ja varustaudu. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.” Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista tietoa on iltapäivälehdissä näkynyt. Kalaa tai rapua ei tarvitse saaliiksi ottamisen jälkeen välittömästi lopettaa, jos oloKeskeiset asiat ?