6 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € Tarjous (norm. 9,90 €) Kahdenkympin kala tonnin sijoituksella Kilpapilkkijän PÄIVÄKIRJA KAIRAN valinta Hauen täsmäkalastus PERHOLLA Pilkkimisen EVOLUUTIO Perhonsidonnan ABC
62 Kahdenkympin kala alle tonnin sijoituksella. 67 Historian havinaa 68 Street fishing ja Vuoden Katukalastajat 70 Neidenelva ja Nuorttijoki 72 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä JOULUKUU 2021 Sisällys 42 Vavan varressa Pekka Tuuri 8 Pilkkimisen evoluutio 54 Nuorten tärpit 31 Vaelluskalavesistöjen koskija virtapaikkoja kartalle 34 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Vaihtelua perusperhojen sidontaan 40 Vuonna 2022 Mimmit kalastaa! 41 Kalaherkut Graavilohi taipuu grilliherkuksi 46 Perhonsidonnan ABC 52 Perhonurkka Hauen täsmäkalastus perholla 60 Seurat esittelyssä Iin Kalamiehet 18 Kilpapilkkijän päiväkirja 14 Kairan valinta 26 Haukitehtailla oli haipakkaa 28 Tutkittua Voiko taimen tai järvilohi kutea järvessä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 3
045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 0400 946 968. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAR I TU ISK UN EN AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Ku va : Jaa na Ve tik ko Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2
Lisäksi uudistusten ja toiminnan täyteiseen vuoteemme mahtuivat muun muassa uudet järjestöja tapahtumaviestintäkoulutukset, Fiksu kalastaa -viestintäkampanja sekä vieheiden kierrätys. Kilpailupuolella järjestettiin ensimmäinen rajaton kilpailu Onki24, josta saadun myönteisen palautteen siivittämänä 29.1.2022 järjestetään Pilkki12 sekä käynnistetään Pilkkikuu. Nyt joulukuun alussa aukesi Fisuun joulukalenteri toista kertaa, tällä kertaa aiheenaan kalastuspaikat. Jatketaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Ihanaa joulua kaikille! J ENSI vuonna Mimmit kalastaa! Kuva: Janne Tarkiainen. Jatkamme järjestömme uudistumista ensi vuonna ja haluankin toivoa joulupukilta meille avuksi seuraavia: Viisautta ja harkintaa päättäjille ja edunvalvontaan, innokkaita talkoolaisia seuratoimintaan, uusia seuroja aikuistoiminnan pilotteihin ja mimmitoimintaan, uusia kalastuksen harrastajia ja jäseniä järjestöömme, hyvin hoidettuja kalavesiä ja vahvoja kalakantoja sekä monipuolisia kalapaikkoja harrastajille. Nuorisotoimintaan vuosi toi uutena muun muassa lajikalastuskilpailun Fisuun Fongaus. Tavoitteena oli ja on luoda hyviä, uusia toimintatapoja ja -malleja sekä palveluita, joilla voidaan kannustaa aikuisia kalastusharrastuksen pariin, kannustaa uusia aikuisia harrastajia mukaan seuratoimintaan ja jonka avulla seurat voivat kehittää jäsenja varainhankintaansa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 5. Pääkirjoitus JOULUKUU 2021 JAANA VETIKKO UUDISTUSTEN VUOSI os vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi monella tapaa muutosten vuosi, jatkoi kuluva vuosi muutosten ketjua järjestömme uudistaessa niin toimintaansa kuin toimintatapojaan. Keväällä hyväksyttiin Suomen Vapaa-ajankalastajien uusi toimintastrategia 2022-2026, joka yhdessä juhlavuonna kerättyjen positiivisten kokemusten kautta ohjasi tekemistämme jo nyt. Aikuisille aloitettiin matalan kynnyksen kilpailuneutraali toiminta pilotoimalla erilaisia konsepteja valittujen seurojen kanssa. Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä työniloa, -intoa ja voimia kaikille järjestömme talkoolaisille ja työntekijöille. Naisia ja tyttöjä puolestaan kosiskellaan harrastukseen ensi vuonna todenteolla käynnistyvän Mimmit kalastaa! -hankkeemme kautta. Leiritoimintaa uudistettiin järjestämällä Fisuun vaellusleiri sekä syysloman päiväleiri. Jäsenistö ja vapaaehtoiset ovat osallistuneet onnistuneesti etänä niin koulutuksiin kuin kokouksiinkin. SM-pilkki saa oman kaikusarjansa ensi vuonna. Toimintaa on myös ennakkoluuloista huolimatta mainiosti saatu vietyä verkkoon
Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta Heinola Jääporat ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista myös Laxström Jääsahat Muista Jääkairojen vaihtoteräpalvelu! Made in Finland by www.laxstrom.com. Jääporien tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat Heinola Jääporien toimivuuden peruskivet. Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu -tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä
Vuonna 2020 valtion kalastonhoitomaksuja lunastettiin noin kaksikymmentä prosenttia edellisvuotta enemmän. Vesistöjen merkitystä ei voi jättää huomiotta, kun strategiaa luonnon virkistyskäytön edistämiseksi ja luontomatkailun kehittämiseksi lähdetään muotoilemaan. Juuri vastuullisuus ja luonnon hyödyntäminen esimerkiksi marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen ja metsästyksen muodossa ovat monelle syy viettää aikaa luonnossa. Pohdittavaksi kuuluisi myös vesistöjen tila ja mahdollisuudet niiden kestävään hyödyntämiseen. Vuosina 2003-2021 luonnon virkistyskäyttöä määrittelevää politiikkaa ohjasi valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Parhaillaan Suomeen ollaan laatimassa kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa. Trendi on koskenut myös vapaa-ajankalastusta. Vapaa-ajankalastus on erinomainen, vastuullinen harrastus. Tätä ei strategiassa ole tunnistettu kyllin hyvin. Sen on tarkoitus kattaa ne strategiset toimet vuoteen 2030 saakka, joilla ulkoilun ja luonnon virkistyskäyttöä voidaan edistää ja hallinnollisesti koordinoida. Puhtaan suomalaisen luonnon valtti matkailun markkinoinnissa ei ole uusi idea. Koronan rajoitettua meidän kaikkien elämää ja useimpien harrastusmahdollisuuksia, luonnosta nauttimisen merkitys on ainoastaan vahvistunut. Tässäkin strategiatyössä olisi syytä ottaa asiaa tuntevat järjestöt paremmin mukaan valmisteluun. Valitettavasti strategialuonnos jättää monilta osin vesistöjen käyttömahdollisuudet vähälle huomiolle. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta luonnon virkistyskäyttöön liittyvistä hyödyistä niin terveydelle kuin taloudellekin. halkaisema tuhansien järvien maa, täynnä upeita mahdollisuuksia kokea ja nauttia luonnosta veden äärellä. Strategialuonnoksessa luonnon virkistyskäytön osalta keskitytään lähiluontoon ja rakennettuihin liikuntaympäristöihin sekä kansallispuistoihin. Vesialueiden hyödyntäminen ja yleiskalastusoikeuden turvaaminen myös tulevina vuosina ovat vapaa-ajankalastajille keskeisiä asioita. Jotta vapaa-ajankalastusta ja myös kalastusmatkailua saataisiin lisättyä, olisi tärkeää, että niiden potentiaali tunnistettaisiin. Alkuun pääseminen ei vaadi kalliita välineitä tai lisenssejä, harrastuksen lomassa pääsee nauttimaan ulkoilusta ja parhaimmillaan kalastus on myös varsinainen ekoteko. Luonto on tietenkin myös paljon muuta. VESISTÖT ovat osa luontoa S uomalaisilla on kiinteä luontosuhde ja monien arkeen kuuluu erilaista liikkumista luonnossa. Kuten me vapaa-ajankalastajat hyvin tiedämme, Suomi on meren ympäröimä ja jokien Pärskeitä SAARA-SOFIA SIRÉN puheenjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 7. Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailun edistämistä on pidetty esillä jo kauan ennen koronaakin
8 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN PILKKIMINENKIN kehittyy KAIKULUOTAIN on avannut jään alle aivan uudenlaisia näkymiä. KAIKULUOTAINTEN ansiosta on pilkkiminenkin nykyisin ruudun tuijotusta. PILKINTÄ PILKKIVAVAT ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisina jo puoli vuosisataa. Myös pilkkiminen on vuosien saatossa muuttunut, jos kohta ehkä hitaammin kuin monet muut asiat. Mitä syvemmältä pilkitään ja mitä harvalukuisempia kaloja tavoitellaan, sitä hyödyllisempi laite on. Kaikuluotain näyttää nyt kalat pilkkiavannollakin Kun on saanut elää tarpeeksi kauan, on ehtinyt nähdä monenlaisia edistysja ehkä takaaskeliakin elämän eri alueilla
KEVENNETYT tasapainopilkit ovat suosittuja erityisesti ison ahvenen metsästyksessä. KIERREKAIRAT mullistivat kairamarkkinat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 9
P ilkkimistä on yleensä pidetty melko vanhakantaisena, vähäisten muutospaineiden alaisena kalastusmuotona. Paitsi että kierre on huomattavasti perinteistä metallikierrettä kevyempi, se ei ruostu, kolhiinnu, eikä siihen pinty jäätä läheskään yhtä tehokkaasti. Mutta on siinä omat miinuksensakin. Konekaira 10 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. AKKUPORAKONEEN ja jääkairan risteytys mullisti markkinat 2000-luvulla. KONEKAIRA on hankalampi kuljetettava pilkkireissulla. Toimivaa ei tietenkään ole ollut pakko muuttaa mihinkään suuntaan. Suurin mullistus nähtiin 2000-luvun alkupuolella jonkun keksittyä akkuporakoAKKUPORAKONEKAIRASTA on suurta iloa esimerkiksi haukea pilkittäessä, kun kerralla voi vääntää pitkän rivin reikiä pelipaikalle. Tarkastelemme seuraavassa tuoreempia pilkkimiseen liittyviä innovaatioita ja pohdimme niiden hyödyllisyyttä. Ne pysyivät kohtuullisen muuttumattomina vuosikymmeniä, mitä nyt irtoteräpalat yleistyivät vähitellen korvaamaan kokonaisia teräkruunuja. Kehitys on kuitenkin harpponut eteenpäin myös tällä rintamalla, olipa sitten tarvetta tai ei. Tällainen uutuus tuli Moralta talvelle 2019. Minä aloittelin uraani aikakaudella, jolloin nykyaikaiset kierre-vintiläkairat olivat melko uusi keksintö. Porakonetta käytettäessä terän halkaisija saa olla kuusitai jopa kahdeksantuumainen, ilman että kairaaminen tuntuu juurikaan raskaammalta. Parhailla laitteilla pystyy kuitenkin kaivamaan useita kymmeniä avantoja, tupla-akuin kanssa puhutaan kolmenumeroisista reikämääristä. Nopeasti kairamarkkinat kuitenkin mullistuivat, kun kierrekairat saapuivat kauppoihin. Sellaisella yleensä yhden pilkkipäivän selvittää helposti. Manuaalisesti tuskin onnistuisi. Kairaevoluution myönteisiin kehitysaskeliin voitaneen lukea myös muovikierteen keksiminen. Konekairasta roimasti hyötyä Porakonekairasta on roimasti hyötyä pilkkijälle, jonka käsivoimat eivät tahdo enää riittää paksun jään puhkaisemiseen, tai joka haluaa tehdä kerralla useita reikiä esimerkiksi haukea pilkkiessään. HELPPOA KUIN REIÄNTEKO Jäähän pitää saada reikä, ennen kuin pilkkimisen riemuista pääsee nauttimaan. Varmaan mielikuva syntyy pitkälle pilkkivavoista ja osin pilkeistäkin, jotka ovat pysyneet kutakuinkin samanlaisina jo puoli vuosisataa, kauemminkin. NYKYAJAN hyvin varustautunut pilkkijä näyttää tältä: Kaikuluotain, ahkiollinen pilkkivirveleitä ynnä muuta rekvisiittaa sekä akkuporakonekaira. Silloin näki vanhemmalla väellä käytössä vielä niin sanottuja lusikkakairoja, joilla reiän aikaansaaminen oli ainakin paksuun jäähän lievästi ilmaisten haasteellista. Minäkin poikasena yrittelin moisella jäätä haastaa, mutta huonolla menestyksellä. Sen sijaan manuaalisella kasituumaisella reiän nävertäminen paksuun jäähän haastaa kovakuntoisimmankin kairankiertäjän, puhumattakaan että reikiä pitäisi tehdä useita peräjälkeen. Eikä se viimaisella järvenselällä kököttävä karvalakkipää näytä kaukaa katsottuna yhtään modernimmalta kuin ennenkään. Porakonekaira on suhteellisen kallis hankinta, painaa tavallista vintiläkäyttöistä enemmän, edellyttää huolellisempaa käsittelyä (ei voi esimerkiksi laskea märälle jäälle makaamaan) sekä muuttuu turhaksi painolastiksi siinä vaiheessa, kun akku tai akut on kulutettu loppuun. Pari talvea ahkerasti muovikierrekairaa käyttäneenä voin vain kehua. Tänäkin päivänä pystyisin aivan hyvin haastamaan kenen tahansa nykypilkkijän vapavälineilläni, jotka olivat käytössäni jo ensimmäisiä pilkkiavantoja 1960-luvun lopulla nävertäessäni – jos olisivat tallessa
KEVENNETYT tasapainot eivät eroa umpimetallisista ulkoisesti, mutta painoa niillä on huomattavasti vähemmän. Kevennetyt tasurit voivat olla ratkaisu varsinkin pilkittäessä matalista vesistä isoa kalaa, mutta totta kai syvemmissäkin vesissä uinnin rauhoittuminen toimii usein. KEVENNETYT tasurit voivat olla ratkaisu matalissa vesissä pilkittäessä. Ja mikä kaikkein tärkeintä, näyttöruudut ovat jo kohtuuhintaisissakin laitteissa riittävän isoja, tarkkoja ja toimintavarmoja erottaakseen syvyyksistä jopa pikkuruisen mormyskan, kaloista puhumattakaan. LUOTAIN ERITYISEN HYÖDYLLINEN RONKELILLE KALALLE Erityisen hyödyllinen luotain on jahdattaessa melko syvässä vedessä lymyileviä, suhPILKKILUOTAIMEN ASENNUS AVANNON REUNALLE ONNISTUU MUUTAMASSA SEKUNNISSA. Akuissa riittää virtaa pitkänkin pilkkipäivän tarpeisiin. KAIKULUOTAINTEN nykyiset näyttöruudut ovat riittäviä havaitsemaan pienemmätkin kalat. Kun saa vastauksen näihin kysymyksiin, avantoa osaa onkia oikealla tavalla, eikä sitä tule hylättyä liian nopeasti ”kalattomana”. neen ja jääkairan risteytyksen. Sellainen miellyttää usein myös kaloja. Paremmissa malleissa on sisäänrakennettu gps ja mahdollisuus syvyyskarttojen asentamiseen, jolloin ottipaikkojen löytäminen helpottuu entisestään. Niiden avulla pilkkiminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. ” Tasapainoihin kevennystä Heittokalastuspuolella vieheet ovat kehittyneet paljon pilkkejä vikkelämmin, mikä varmaan johtuu volyymeista. Osaa myös varautua tärppeihin, kun pilkkiä kohti nousevan kalan näkee pikseliviivojen törmäyksenä. Mutta vaikka monet klassiset pilkkimallit antavat mainiota saalista edelleen, uuttakin rintamalle toimitetaan. Tai jos kaloja ei näy, tyhjällä reiällä ei tule notkuttua turhanpäiten. Pilkkiluotainten kanto-ongelma on pitkälle ratkaistu kätevien kuljetuslaukkujen avulla. Mainittakoon ensimmäiseksi kevennetyt tasapainot. Erityisesti matalassa vedessä sellainen ui raskaasti ja nopeasti, on epämiellyttävä uitettava ja kaloillekin vähemmän houkutteleva. Nykypäivän kaikuluotaimet ovat jo sellaisia, että hyödyn suhde harmeihin on ylivoimaisesti suurempi. Asennus avannon reunalle toimintavalmiuteen onnistuu muutamassa sekunnissa. KAIKU PALJASTAA AVANNON SALAISUUDET Epäilemättä yksi mullistavimmista pilkkimiseen vaikuttaneista keksinnöistä on kaikuluotain. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 11. Luotainteknologia on kuitenkin harpponut 2000-luvulla strutsinaskelin eteenpäin. Tuloksena oli työkalu, jolla reiän sai jäähän lähes olemattomalla lihasvoimalla, niin kauan kuin poran akussa potkua riitti. Tavalliset tasapainot valetaan kirjasinmetallista, joka on varsin raskas raaka-aine, varsinkin jos siitä pitää rakentaa hiukankin kookkaampi pilkki. Itse asiassa monen suurahvenen ja kuhan pilkkijän mielestä pelkkä värisyttäminen saa iskurefleksin parhaiten laukeamaan. Niistä ei suurempaa iloa irronnut, enemmänkin harmia. Ensimmäisiä pilkkijöille suunnattuja versioita nähtiin käytössä jo 1990-luvulla, mutta silloiset vekottimet olivat vielä auttamattoman epätarkkoja ja epäkäytännöllisä mukana kuljetettavia. Näistä mitkään eivät paina yli 25 grammaa, vaikka pituudet lähentelevät kymmentä senttiä. Erittäin tärkeä kehitysaskel oli myös saada systeemiin apukahva, jolla estetään virheellisestä käytöstä johtuneita peukaloiden repeämisiä. Avovesikalastajia on Suomessa ja maailmalla sen verran enemmän, että niihin kannattaa viehetehtaiden satsata. Tasapainot Pilkin ja kalojen näkeminen antaa vastauksen moniin entisaikain nykyttelijöitä riivanneisiin epävarmuustekijöihin: Onko alapuolella kaloja ollenkaan, minkä kokoisia, missä syvyydessä ja miten ne reagoivat mihinkin pilkkiin tai uittotyyliin. Piti luoda kestävämpiä akkuja, näppärä liitin porakoneelle sekä kaulus estämään kairan sukeltamista avantoon, jos kiinnitys pääsi huomaamatta löystymään. Nopeasti pilkkijät ottivat keksinnön omakseen ja myös porakonesekä kairanvalmistajat ryhtyivät kehitystyöhön. Kun pilkin paino saadaan kevennysainetta, esimerkiksi balsaa tai muovia käyttämällä vaikkapa puolitettua, uittaminen muuttuu hitaammaksi, herkemmäksi ja tunnokkaammaksi
12 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tällöin siima väkisinkin löystyy hetkeksi ja saatJIGIPILKIT ovat tehokkaita esimerkiksi kuhan pilkinnässä. Mutta yhtä lailla vertikaalijigit toimivat jään alla. Myös vaparenkaat tuppaavat jatkuvan kelaamisen vuoksi jäätymään, vaikka ne pilkkivirveleissä yleensä tavallista isompia ovatkin. Jigien käyttäminen pilkkityylisesti on ollut jo pitkään tuttua kesäkalastuksesta, jossa niin sanottu vertikaalieli pystyjigaaminen on saanut syvemmätkin kansankerrokset pauloihinsa. Mutta on niissä huonojakin puolia. Toiseen väriin vaihtaminen käy käden käänteessä, ilman että koko viehettä joutuu lukosta irrottelemaan. taa aiheuttaa kalan karkaamisen. Ongille on vaikea löytää turvallista paikkaa tavallisesta pilkkipakista tai reppujakkarasta, varsinkin jos niitä on useampia. teellisen harvalukuisia ja ronkelisti pilkkiin ottavia kaloja, kuten kuhia ja suurahvenia. Jigeissä on sekin etu tasapainopilkkeihin verrattuna, että niiden värija usein kokovalikoimakin on huomattavasti laajempi, eikä kattavan valikoiman hankkiminen maksa maltaita. Oma lukunsa ovat erilaiset pienet hyönteistoukkaa, rapua, katkaa tai muuta vesiötökkää matkivat silikoniluomukset, joita uitetaan esimerkiksi pienehkön mormyskan kanssa. Välityksestä johtuen pilkki on nopea kelata ylös paikkaa vaihdettaessa sekä kalaa nostettaessa. Ensinnäkin kela antaa pakettiin paljon paremman jarrun ja huomattavasti suuremman kelausnopeuden, koska välitys on näissä värkeissä yleensä samaa luokkaa kuin virvelikeloissa eli 5-6:1. Siimaa ei tarvitse lappaa jäälle, jolloin sen sotkeutumisriski on suuri. Itselleni luotaimesta on tullut lähes pakollinen apulaite näissä kalastuksen lajeissa. Kun vetäisee korkean vastaiskun, vapaa pitää heti perään laskea alemmas saadakseen otteen kammesta kelaamista varten. Lisäksi isoa kalaa väsyteltäessä käytössä on pehmeä jarru ja notkea vavan kärki, joilla väsytteleminen sujuu turvallisemmin. Kela ja pitkä vapa ovat myös tilaa vievinä hankalampia kuljettaa ja kärki altistuu katkeamiselle ulkona törröttäessään. Jigipäässä näkyvä vatsakoukku on tärkeä yksityiskohta. Luotain antaa suunnattomasti lisää mielenkiintoa pilkkimiseen etenkin hohhoijaa-päivinä. JIGIPILKKEINÄ sopii kokeilla monenlaisia. Pilkkimistä varten valmistettujen kelojen laatu on keskimäärin paljon huonompi kuin varsinaisten virvelikelojen, joten kelauksen herkkyydessä, jarrussa, sangan laukaisussa, puolauksessa jne. ÄLÄ HEITÄ ONKEA HUOLETTOMASTI JÄÄLLE Onkea ei myöskään kannata heittää huolettomasti jäälle, koska rakenteet voivat särkyä ja niihin jäätyä pakkasella sohjoa, jolloin koko paketti muuttuu hetkessä toimintakyvyttömäksi. saattaa olla ongelmia. Samanlaisia, joita oli markkinoilla jo pilkkiuraa aloittaessani. Kyseessä on laite, jonka avulla lajista vieraantuneen nuorisonkin saattaisi saada houkuteltua takaisin pilkkiavannon äärelle. PILKKIVIRVELIT TULEVAT Amerikan mantereella pilkkijät ovat iät ajat käyttäneet niin sanottuja pilkkivirveleitä eli lyhyen ”heittovavan” ja pienen haspelitai hyrräkelan yhdistelmiä. PILKKIVIRVELIN kelan jarru on huomattavasti parempi kuin pilkkiongen. Erityisen hyödyllisiä pilkkivirvelit ovat nimenomaan sinttejä isompien kalojen narraamisessa syvistä vesistä. ERITYISEN HYÖDYLLISIÄ PILKKIVIRVELIT OVAT SINTTEJÄ ISOMPIEN KALOJEN NARRAAMISESSA. Vaikka itselläni on useita pilkkivirveleitä, edellä mainittujen syiden takia käytän edelleen eniten perinteisiä suomalaisia tusinaonkia. Kun jigit ovat lisäksi pehmeitä ja usein hajustettujakin, suutuntuma kalalle lienee paljon miellyttävämpi kuin kovaa muovia tai metallia puraistessa. Perinteisellä pilkkivavalla ongittaessa siiman kehimisen käsien väliin voi aloittaa ilman vastaavaa löysäämistä. ” JIGIPILKIT VALLOITTAVAT PILKKIKUKKAROITA Toinen viime vuosien hypetyskohde ovat olleet jigipilkit. Pilkkivirveleissä on omat etunsa verrattuna perinteisiin suomalaisiin pilkkionkiin. Myös pilkin uittaminen tavallaan helpottuu pitemmän kärjen ansiosta. Ehkä monikäyttöisimpiä ovat kuitenkin v-pyrstöiset, pienehköt kalajigit, jotka pujotetaan uittavaan jigipäähän. Suomeen nämä onget ovat rantautuneet suuremmassa määrin vasta viime vuosina. Harjuksen, siian ja kirjolohen pilkkijälle avautuu uusia mahdollisuuksia vastapelurinsa huiputtamiseen. Jigipilkkeinä sopii kokeilla monenlaisia. Uittavat päät ovat sivuprofiililtaan enemmän tai vähemmän litteitä ja antavat v-tyylin jigipyrstöille tasapainopilkkimäisen sivuliu´un
TESTIVOITTAJA PILKKIJÄN KAIKULUOTAIMET
Uusimpiin jääkairoihin esimerkiksi Rapala on ottanut käyttöönsä ArcTec-polymeeristä valmistetut kairan kierreosat. Myös kilpapilkkijöitä on tuotekehityksessä muistettu, sillä keveyden lisäksi erilaisiin jään paksuuksiin löytyy yhteen ja samaan kairaan muunneltavuutta muun muassa komposiittikierteitä lisäämällä tai pituutta säätämällä. TEKSTI KALASTAJAN KANAVA KUVAT KALASTAJAN KANAVA JA JUHA OJAHARJU Pilkkiminen on suomalaista kalastuksen sielunmaisemaa syvimmillään. Talvikalastaminen edellyttää luonnollisesti sitä, että jäähän saadaan aikaiseksi joku reikä, josta kaloja päästään jallittamaan. Kairan kruunu ja terät ovat nykyään käyttötarkoituksensa mukaisesti suunniteltu ja aiemman vaativan vuosittaisen kairan teroitusprojektin sijaan tilalle ovat tulleen helposti itse vaihdettavat teräpalat. Maailma on kuitenkin kehittynyt, ja vaikka kairatekniikan perusolemus on edelleen hyvin lähellä alkuperäistä, ovat materiaalit, valmistustekniikat ja kairan terä kehittyneet merkittävästi. Tarjolla on myös vanhoihin kairoihin uusi kruunuosa, jossa terät ovat vaihdettavia. UUNO Rantasen kehittämä terämalli muutti jääkalastusta. OLENNAISIN MUUTOS ON OLLUT SE, ETTÄ PERINTEISEN MAALATUN TERÄKSEN RINNALLE ON TULLUT ERILAISIA KOMPOSIITTIKAIROJA. ” VÄLINEET KAIRAAMAAN KAIRAN teroittamisen sijaan tilalle ovat tulleet vaihdettavat terät. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia suomalaisista käy talvisin jäillä kalankiilto silmissään. PERINTEINEN KÄSIKAIRA VAI MODERNI KEVYTKAIRA Vuosikymmenien aikana perinteisten käsikairojen rakenne on jonkin verran muuttunut, mutta olennaisin muutos on ollut se, että perinteisen maalatun teräksen rinnalle on tullut erilaisia komposiittikairoja. Kilpakairassa voi myös itse kruunu olla ArcTec-polymeerista valmistettu, millä entisestään kevennetään kairaa. Täten kairan käytettävyys ja kannettavuus paranevat merkittävästi. Ja kuten odottaa voi, on myös moottorivoimalla oma roolinsa kairaamisen helpottajana. Niiden ansiosta kairan paino lähestulkoon puolittuu ja jää ei myöskään tartu yhtä herkästi kairan kierteisiin kuin perinteiseen teräskairaan. N ykyaikaisen jääkairan historia ulottuu 1940-luvun loppupuolelle, jolloin Uuno Rantanen ja hänen kehittämänsä terämalli, mullisti jääkalastusta. Tämä jääporamalli on edelleen monella käytössä. Valinta käyttötarkoituksen mukaan 14 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Suurin osa käsikairoista on varustettu terällä, jossa on liian jyrkkä purenta konekairaamiseen. ÄLÄ koskaan kairatessasi tartu kairan runkoputkeen. KOMPOSIITTIKAIRAAN ei jää tartu pahasti. Pelisäännöt sa on konekairaukseen soveltuvat terät ja adapteri. Akkukonekairauksen säännöt . Laipan on pyörittävä vapaasti rungosta, eikä se saa pyöriä kairan mukana. Tämän päivän kairoissa on teräpalat suunniteltu usein eri kairaamistarkoituksiin. Pidä aina akkukoneesta kiinni kaksin käsin: toinen koneen kahvalla ja napilla, toinen apukahvalla. Harjoittele poraamista ensin ohuemmalla jäällä, ennen kuin lähdet paksummalle jäälle. Perinteisen taitettavan käsikairan saa päivitettyä akkukoneeseen soveltuvaksi hankkimalla päivityspaketin, joisTehokkaita akkuja löytyy markkinoilta Akut Markkinoilta löytyy vääntimiin akkuja, joista potku ei päivässä lopu, ei sitten millään. . RAPALA ohjeistaa adapterinsa osalta maksimivääntömomentiksi 95 Nm ja kairauksen maksiminopeukseksi 400 kierrosta minuutissa. Älä tartu kairan runkoputkeen koskaan, koska se pyörii. . Porakone helpottaa isolla terällä tai paksummalla jäällä kairaamista huomattavasti sekä säästää voimia pitkillä pilkkireissuilla. . Porakoneen ja kairan väliin asennettava adapteri eli sovitin on kriittinen turvallisuuden kannalta. Sovittimessa on oltava myös mitoitettu . Akkukairoissa adapteri toimii niin sanottuna mekaanisena sulakkeena suojaten kairaa sekä kairaajaa vahingoilta. Sovittimessa, eikä muuallakaan kairassa, saa olla ulkonevia ruuveja tms., johon vaatteet voivat takertua. KÄSIKAIROISSA on liian jyrkkä purenta konekairaamiseen. AKKUKAIRAUKSESSA MONTA HUOMIOON OTETTAVAA ASIAA Sen lisäksi, että käsikairat ovat kehittyneet, on akkukonekairaus muuttanut pilkkimistä merkittävästi. Usein kaupallisten sovittimien mukana tulevat laipat toimivat myös avantoon putoamissuojana sekä hieman myös suojana kairaajan käsille ja vaatteille. Pidä terä aina pystysuorassa ja seiso jämäkässä asennossa. Tämän takia moottorikairaamiseen kannattaakin valita varta vasten siihen suunnitellut teräpalat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 15. . Akkuporakonekairoja myydään tänä päivänä valmiina pakkauksina, jossa mukana on esimerkiksi kuuden tuuman kaira, akkuporakone sekä sovitin. Pakkasta oli aamulla yli viisitoista astetta, eikä päivälläkään kiivetty plussan puolelle. Tyypillisimmillään kaira törmää kiveen tai vesistöstä löytyy jopa merkkaamaton luoto. Pidä huoli, että jalat eivät liu’u alta pois, käytä liukkaalla nastakenkiä. Joissain akkukonemerkeissä voi käyttäjä jopa säätää äkkiliikkeen tuomaa pysäytysturvaa älypuhelimen sovelluksen avulla. Pilkkireissuille kannattaa ottaa mukaan aina lenkkiavain sekä vaihtoterä, jos kairan terälle tapahtuu jotain. Akkuporakonekairassa on paljon hyviä puolia, joiden ansiosta siitä on muodostunut monelle paljon pilkkivälle luottokaveri. He myös kieltävät kairan käytön akkuvääntimen iskutoiminnon kera. Itse olemme käyttäneet Milwaukeen tehokasta 18 V -väännintä 8 Ah High Output -akulla, jolla porasimme 35-senttiseen jäähän yli kahdeksankymmentä reikää pitkän kevätpäivän aikana, eikä ensimmäinenkään akku vielä loppunut
Apukahva on turvavarusteista tärkein, jotta vakavia vahinkoja ei pääse sattumaan. Minkä pituisen kairan tarvitsee. murtolujuus. KAIRAN VALINTA Kun lähdetään valitsemaan jääkairaa, pitää ensin kysyä itseltä muutama kysymys: Mihin käyttöön kaira tulee. Porakoneesta pitää tarkistaa, että siihen saa apukahvan, vääntömomentti riittää (noin 80 Nm), akut kestävät kylmää ja varmistaa myös riittävä akkukapasiteetti tai hankkia mukaan tarpeen mukaan pari vara-akkua. Tärkeää on myös porata kaira aina jäähän pystyyn tai kiinnittää kairaamisten välillä teräsuoja paikoilleen, jotta turhilta tapaturmilta vältytään, on käytössä sitten käsikaira tai moottorikaira. ?. Tässä maassa on viime vuosina mennyt säpäleiksi niin monta peukaloa ja rannetta, että apukahvasta ei voi tinkiä. Tärkeää on ymmärtää oman koneen ominaisuudet ja ehdottoman tärkeä varuste on akkukoneen apukahva, jotta koneesta pidetään aina kaksin käsin kiinni, eikä toisella kädellä kairan varresta. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että kaikki akkuporakoneet eivät sovellu kairaamiseen. KAIRAVALINNASSA ensimmäinen ja olennaisin asia on, mitä kalaa lähdetään kalastamaan eli minkä kokoinen kaira tarvitaan. Ja se, aiotaanko hoitaa homma käsivoimilla, vai lähdetäänkö moottorikairojen maailmaan. Vääntöä on niin paljon, että pilkkimiehen ranteet ja peukalot ovat kovilla. KAIKKI akkuporakoneet eivät sovellu kairaamiseen. AKKUKONEEN apukahva on ehdottoman tärkeä apuvaruste. TARKKANA KAIRATESSA JA KAIRAN KANSSA KULKIESSA Hyvä on tiedostaa, että modernien akkuporakoneiden valtava vääntövoima tuo mukanaan myös riskejä. TAITETTAVA kaira helpottaa sen kuljettamista. Sovitin toimii siis sulakkeen tavoin suojaten yllätystilanteissa kairaa, akkuporakonetta sekä ennen kaikkea kairaajaa. Nykypäivän teräpalat ovat oikeasti partaveitsen teräviä ja joka vuosi koiria sekä ihmisiä loukkaantuu vakavasti kairanterän viillon seurauksena. KONEVOIMALLA voi mennä surutta pitkän ahvenpäivän 8-tuumainen kaira mukana poraten kymmeniä, jopa lähes sata reikää yhdellä akulla. Ja miten kairan saa kuljetettua. 16 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mitä kalaa kalastetaan.
Kairan kuljettaminen olennainen osa pilkkimistä Kairan kuljettaminen on myös olennainen osa pilkkimistä. Jos kaira on liian pitkä, se ei mahdu kätevästi auton takakonttiin eikä ahkioon. Tällöin kannattaa harkita osiin purettavaa tai taitettavaa kairaa kuljettamisen helpottamiseksi. Aiemmin huono porakoneiden akun kesto pakkasessa, painavat koneet ja teräsporat, jotka olivat liian raskaita ja työläitä tähän kalastusmuotoon. ENTÄ SE OMA. Kyllä helppous vie eli akkukonekairalla mennään. Tällä setillä voi jättää jopa vara-akut kotiin. HYVÄKUNTOISELLE pilkkijälle käsikaira on edelleen erinomainen vaihtoehto. Itselläni on käytössä 8-tuumainen konekäyttöön tarkoitettu Strikemaster Lite-Flite Lazer -jääpora yhdistettynä kompaktiin, mutta erittäin voimakkaaseen Millwaukeen Fuel2 -akkuporaan ja 8 Ah High Output -akkuun. Suosio Kairavalinnassa ensimmäinen ja olennaisin asia on, mitä kalaa lähdetään kalastamaan eli minkä kokoinen kaira tarvitaan. Etenkin jalkapatikassa kulkevien ja pitkiä kairoja tarvitsevien on tärkeää kiinnittää huomiota kairan kuljetettavuuteen. HAUELLE JA MATEELLE ISOMPAA KAIRAA Jos kohdekalana on made tai hauki, niin homma on luonnollisesti aivan eri – matikkahommiin 8-tuumainen on passeli ja hauelle 10-tuumainen on suositeltava kaiETENKIN jalkapatikassa kulkevien on kiinnitettävä huomiota kairan kuljetettavuuteen. Jopa 8-10 Ah akut, kevyet ja vähintään 80 Nm vääntövoimalla varustetut, pienikokoiset akkuvääntimet ja näihin yhdistetyt modernit, kevyet sekä nimenomaan konevoimaa varten suunnitellut jääporat tarjoavat lähes vastustamatonta helppoutta. Monelle ikäihmiselle komposiittikaira mahdollistaa pilkillä käymisen senkin jälkeen, kun voimat loppuvat painavan teräskairan kantamiseen. Tosin enää ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että kun haaveissa ovat puolimetriset ja lähes kahden kilon rajapyykin ahvenet, ei kutonen riitä. Itsellenikin on tullut vastaan viimeisten vuosien aikana kolme eri tarinaa, jossa kalastajalla oli siiman päässä iso kevennetty tasapainopilkki ja ”mieletön ahven”, joka ei vaan yksinkertaisesti taipunut kutosen reikään ja kala karkasi aivan kalkkiviivoilla. Helppous kahdessa mielessä: Moottorivoima helpottaa kairaamista ja yhdellä kairalla pärjää kaikessa kalastuksessa, kun kairan paino ei kasva mahdottomaksi. Jos siis jään paksuus ylittää kierteen pituuden, on suositeltavaa hankkia joko pidempi kaira tai kaira, johon pystyy lisäämään jatkopaloja. Jos tavoitteena on kohentaa kuntoa tai se on ennestään hyvä, on käsikaira varmasti erinomainen vaihtoehto. Tästä syystä yhä useammat ison ahvenen pilkkijät ovat ottaneet käyttöönsä 8-tuumaisen kairan. Kuljetus Porakonekairan suosion kasvuun syitä Kun asiaa tongitaan syvemmältä, löytyy myös syitä, miksi moottorikairaus on nostanut päätään vasta viime vuosina. Etelä-Suomessa jäiden ollessa ohuempia, riittää lyhyempikin kaira, mutta jos pilkkireissu suuntautuu pohjoiseen, ei lyhytkierteinen kaira riitä. Monen mielestä käsikaira edustaa myös symbolisesti niin kiinteää osaa pilkkimistä, että moottorikairaukseen ei olla valmiita siirtymään. Lisäksi konevoima ja kevyt jääpora mahdollistavat sen, että esimerkiksi pitkän ahvenpäivän voi surutta mennä 8-tuumainen kaira mukana poraten kymmeniä, jopa lähes sata reikää yhdellä akulla. Pilkkijäillä ahven edustaa edelleen suosituinta kohderyhmää ja sitä kalastaessa hyvä kairan peruskoko on viisi tuumaa, josta vielä reilumpikin ruokakoon ahven mahtuu loistavasti ylös. Teräksestä valmistettu kaira painaa armottomasti esimerkiksi polymeerimateriaalista valmistettua kairaa enemmän. Siinä lienee seuraavan jutun aihe. JOS jään paksuus ylittää kierteen pituuden, on parempi käyttää pidempää kairaa. Nykypäivän akkuporakoneet ja akut tarjoavat käsittämättömiä resursseja. Akkuporakoneet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina ja sen myötä moottorikairauksen aiemmat sudenkuopat ovat vähentyneet merkittävästi. Tällöin päästään läpi paksummastakin jääkerroksesta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 17. Polymeerimateriaalin etu korostuu myös kylmissä ja vaativissakin olosuhteissa, sillä kairan jäätyminen on vähäisempää ja sen puhdistaminen jäistä olennaisesti helpompaa. Modernissa ison hauen täkykalastuksessa eli ismetessä kymppi on jo miltei pakollinen valinta. Toisaalta moni on myös nostanut esiin näkökulman, karkottaako moottorikaira kalat. AKKUKONEEN apukahva on ehdottoman tärkeä apuvaruste. Oma kunto, ikä ja pilkkimisen syvin olemus lienevät myös olennainen osa kairan valintaa. ran koko. Jos taas tavoitteena ovat isommat körmyniskat, on monella reissussa mukana 6-tuumainen kaira. Valinnassa on tärkeää myös ottaa huomioon se, missä kalastetaan. Kuljetuksen kannalta pitää kiinnittää huomiota myös kairan materiaaleihin ja painoon
Särki on usein syönniltään hieman oikukkaampi, mutta tekniikan osuessa kohdilleen voi saalispussin paino karttua äkkiä. SÄRKEÄ saa houkutella syönnille joskus kauankin. Kilpapilkkijän PÄIVÄKIRJA PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT MATTI KULJU Kohti parempaa menestystä Kainuun Vapaa-ajankalastajista löytyy useita kilpailuja järjestäviä kalastusseuroja, ja myös intohimoisia kilpapilkkijöitä on monessa eri ikäryhmässä. 18 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KISAKALANA on joissain kisoissa myös särki. . Pilkkikisat startataankin heti, kun olosuhteet sen sallivat. KISOJA kiertämällä kehittyy paremmaksi pilkkijäksi
M inulle kalastus on ollut intohimoinen harrastus koko elämäni ajan, ja pilkillä olen käynyt pienestä pojasta saakka. Myös vanhoille rei`ille on joskus syytä palata särkeä pilkkimään. Aloitin kisan aivan järven toisesta päästä, jossa vettä oli 1-3 metriä. Aktiivisuus ja positiivisuus luonteenpiirteinä kuvaavat minua hyvin ihmisenä ja kalastajana. Hieman totisemman kilpapilkinnän olen aloittanut vasta muutama vuosi sitten, joten paljon on vielä opittavaa tässä upeassa lajissa. Särki olisi todennäköisesti syönyt paremmin, jos olisin malttanut pilkkiä pidempään samoilla rei´illä. Keskustelut muiden pilkkijöiden kanssa ennen kisoja ja erityisesti niiden jälkipyykit ovat hienoja hetkiä, joista voi ammentaa oppia tuleviin koitoksiin. PIENI X = pilkkipaikka kisassa Kartat oikeassa paikassa, sillä kilpailun suurin tulos, naisten sarjan 4575 grammaa, saatiin samalta alueelta. Tulos jäi melko laihaksi, 1984 grammaa, ja sijoitus kymmenes. KISAN aikana ei välttämättä aina tarvitse tehdä isoja siirtymiä. Järvi oli itselleni aivan vieras, joten syvyyskarttaa lukemalla piti edetä. Kaikki aktiiviset kalastusmuodot ovat minun juttujani, sillä rakastan sitä tunnetta, kun kala iskee koukkuun. Pilkin pääasiassa Pöystin pystyllä ja tapsissa oli oranssi morri, johon ahvenet haksahtivat kohtalaisesti kiinni. SÄRKEÄ on joskus syytä palata pilkkimään vanhoille rei'ille. PUNAINEN KATKOVIIVA = kulkureitti kisassa ?. Särki eroaa ahvenesta pilkkikalana, sillä joskus särkeä saa houkutella kauankin, ennen kuin syönti alkaa. 14.11.2019 VIIKKOKISAT KUHMON KANGASJÄRVELLÄ Kisakaloina ahven ja särki, kilpailuaika 4 tuntia ja pilkkijöitä 24. Aloituspaikastani sain muutamia ahvenia, mutta sitten pää1 1 2 2 VAPAA-AJAN KALASTAJA 6 2021 19. Paikalle tuli kolme muuta pilkkijää, joten ruuhkaa ei ollut. Kisakaloina ahven ja särki, kilpailuaika neljä tuntia, osallistujia 37. Aavistelin niitä olevan alueella enemmänkin, joten päätin jäädä paikalle kaloja etsimään. En vain saanut särkeä kunnolla syömään. Sain heti alkuun muutaman noin 20 gramman ahvenen. Jäin pilkkimään lähdöstä vasemmalle ensimmäisen reimarin kohdalle. Ilma oli kylmä ja todella tuulinen, mutta liikkuminen jäällä oli lumettomuuden takia helppoa. Sain pilkkiä lähes koko kisan yksin, sillä suurin osa muista osallistujista jäi järven toiselle laidalle. ERIVÄRISIÄ ja -kokoisia morreja on hyvä kuljettaa kisoissa sopiva määrä. . Olen koulutukseltani liikunnanohjaaja (AMK) ja toimin Kainuussa kalastusohjaajana innostaen erityisesti nuoria kalastuksen pariin. Itselleni kilpapilkinnässä on tärkeää myös samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Aloitusreiästä tuli myös kolme särkeä. MITÄ OPIN. Aloitin tapsipilkillä ja oranssikeltaisella morrilla. Myös matoa olisi pitänyt käyttää syöttinä, mutta niitä ei mukana ollut. Olen huomannut, että kisoja kiertämällä oppii jatkuvasti uutta ja kehittyy paremmaksi pilkkijäksi. Itse pidän mukana yhtä rasiaa, johon valitsen muutamia hyviä vaihtoehtoja. Keli oli puoleen päivään asti pilvinen ja leuto, kisan loppuvaiheessa tuli myös vähän sadetta niskaan. Olin kuitenkin ihan Karttamerkkien selostuksia: ?. SÄRKEÄ saa houkutella syönnille joskus kauankin. ISO X = pääasiallinen pilkkipaikka kisassa ?. 9.11.2019 KISAKAUDEN STARTTI KAJAANISSA, OULUJÄRVEN JORMUANLAHDELLA
Myös koukkukokoa on syytä hieman pienentää, esimerkiksi koon 16 koukkuun puolitettu toukka istuu hyvin. . Tein lähes parikymmentä reikää, ennen kuin alkoi tapahtua. Kalat olivat pääasiassa särkiä, mutta väliin tuli myös ahventa. Palasin aloituspaikalleni, josta sain taas harvakseltaan ahvenia. On erittäin tärkeää tietää, missä kalat kulloinkin ovat, jotta kisoissa pääsee pilkkimään suoraan hyville paikoille. Päiväkohtaisen syönnin mukaan pilkkimiseen liittyy myös kysymys, kannattaako kisan aikana tehdä suuria siirtymiä, jos pilkittävällä alueella kalaa on edes jonkin verran. Kisoissa on mahdollista pärjätä joskus myös sattumalta, mutta treenaaminen kisavesillä on varmin tie menestykseen. Kalaa ei siellä ollut, mutta aikaa tuhlaantui lähes 1,5 tuntia. Syönti oli kuitenkin sen verran hyvä, että päätin jäädä alueelle ja pilkkiä aina hanakimmat kalat reiältään. Saaliini oli yhteensä 1,937 kiloa ja sijoitus toinen. MITÄ OPIN. Sain pilkkiä melko rauhassa koko päivän, sillä suurin ryhmä oli itsestäni katsottuna noin 400 metrin päässä. YLEISIN tapa pujottaa toukat koukkuun on laittaa ne roikkumaan toukan paksummasta päästä. Joskus oikein nirsolla syönnillä kannattaa syöttinä käyttää vain puolikasta toukkaa. Onnistuin saamaan myös yhden 545-grammaisen siian. 1 3 3 4 Syötitys Esimerkiksi kärpäsentoukan kiinnittämiseen löytyy erilaisia variaatioita. Tulos oli 1946 grammaa ja jälleen sijoitus kymmenes. Pilkkinä käytin koko hopeista Ellua koossa 65 milliä. Arvelin ennen kisaa, että voittotulos olisi noin 4-5 kiloa. Vaikkapa särjille tällainen viritys on joskus toimiva. Toukan voi myös pujottaa kokonaisuudessaan koukkuun, jolloin se on hieman kestävämpi ja pysyy koukussa useamman kalan ajan. Lammen keskivaiheilla olevan pienen niemen edestä sain hieman paremman kalaputken. Parhaiten pelasi kokonaan keltainen morri lähes 20-senttisessä tapsissa. KISAT TUTULLA PAIKALLA, OULUJÄRVEN JORMUANLAHDELLA Kilpailukaloina särki ja ahven, osallistujia 33. Näin toukka kestää koukussa hieman paremmin varsinkin hyvällä syönnillä. Rasian pohjaan voi myös kylmillä keleillä laittaa kertakäyttölämmittimen, joka pitää toukat virkeinä ja sulina. Isommalle ahvenelle toukkia voi käyttää useampiakin. MITÄ OPIN. TOUKAN voi halutessaan myös pujottaa koukkuun. Rasiasta syötit ovat nopeasti saatavilla, eikä aikaa mene rasian kaivamiseen taskusta. Olin käynyt paikalla kerran treenaamassa ja tiesin, että lammessa on ihan ongittavan kokoisia ahvenia ja sattumasiikoja. . Lähes kaikki kilpapilkkijät kiinnittävät syöttirasian reiteensä. Kulku jäällä oli melko raskasta, mutta muuten oli ihan hyvä pilkkikeli. (Katso kilpailuun treenaamisesta Vapaa-ajan Kalastaja 6/2020) 21.12. Ensimmäisestä reiästä tuli kaksi noin 80 gramman ahventa, mutta sitten ei mitään. tin käydä läheisen puron suulla. Tein viereen toisen reiän, josta myös sain kaksi ahventa. Vinkki 20 6 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 8.12. Voittajalla oli kalaa 3238 grammaa. Se osoittautui vikaliikkeeksi. Valitsemani aloituspaikka oli itselleni tuttu edellisiltä vuosilta, ja tiesin alueella olevan kalaa lähes aina. Yleisimmin käytän syöttinä kahta, mielellään eriväristä toukkaa. Toukka laitetaan yleisimmin kiinni paksummasta päästä niin, että se roikkuu koukussa vapaasti. Isoja ne eivät olleet, mutta härnäämällä sain jonkun väliin iskemään. Kalojen keskipaino oli noin 20-30 grammaa. Olin pilkkinyt liian tarkasti ja pitkään samalla reiällä. OIKEIN nirsolla syönnillä kannattaa kokeilla syöttinä vain puolikasta toukkaa. KISAT PYYKKÖLÄNLAMMELLA KOUTANIEMELLÄ, KAJAANISSA Kisakaloina kaikki muut paitsi hauki ja aika neljä tuntia. Toukat on hyvä erotella sahanpurusta puhtaaksi ennen rasiaan laittamista. Kahdella toukalla on hyvä aloittaa ja koukku saa näkyä reilusti. Sitten tein hieman reilumman siirtymän, koska paikalle kertyi liikaa muita pilkkijöitä. Ahvenia tuli melkein joka reiästä, mutta määrällisesti vähän. Tiesin lammesta kohtia, joissa kalaa varmasti olisi, ja etenin sen vasenta rantaa. KISAVESILLÄ etukäteen treenaaminen on varmin tie menestykseen. Päätin aloittaa kisan paikasta, johon treenireissulla olin lopettanut