Jääporat Made in Finland by O rig in al O rig in al. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! Teroitamme myös IRTOPALATERÄT! Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. www.laxstrom.com LAXSTRÖM LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä MARRASKUU 2025 Sisällys 14 Haukitehdas-hanke sai haukien auttamisen vauhtiin 18 Kuusinkijoelle uutta vaellusreitistöä 20 Vieheiden keräily 24 Elämäni vieheitä 30 Pihistelijan välineet Viehelukko hakaneulasta 32 Tutkittua Tuottaako valikoiva kalastus valikoivia kaloja. 8 Meritaimenen loppukauden kalastus 34 Kalaherkut Jouluiset silakat 70 52 Nuorten tärpit 58 Seurat esittelyssä Lakeuden Urheilukalastajat 60 Historian havinaa 61 Nuortilla oli hyvä harjuskesä 62 Kalastuselämyksiä Kilpisjärvellä 66 Vapaa-ajan Kalastajan valokuvauskuvakilpailun tulokset 68 Suomen paras kalajuttu löytyi Turusta 40 Kalapaikkana Malediivit 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Ahvenmorrit 46 Perhonurkka Särjen perhokalastus 48 Kirjat 49 Urpo Uppoperho 50 Vavan varressa Heidi-Maria Tamminen 72 Kilpailutuloksia Street Fishing -kiertue 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 3
Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 576 3302. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 0400 946 968. 050 577 4656 KEHITTÄMISKOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 13.12.2025 alkaen: Kruunu Media Oy, Reetta Salo, puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 050 530 0044, reetta.salo@kruunumedia.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI 12.12.2025 asti: Saarsalo Oy, Timo Lepistö, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Kuva: Petter Nissén Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa
Pidetään yhdessä huoli siitä, että siimat pysyvät kireinä myös tulevaisuudessa. On rohkaisevaa nähdä, että 18–24-vuotiaat ovat jälleen löytäneet kalastuksen heidän määränsä kasvaessa. Tilastoista nousi esiin kaksi vastakkaista kehitystä: nuorten aikuisten innostus kasvoi, mutta vanhimpien ikäluokkien aktiivisuus hiipui. Nuorten kiinnostus on aina ollut järjestöllemme ilonaihe, ja monen SVK:n hankkeen ja tapahtuman kärki onkin suunnattu juuri heille. Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (8,0 miljoonaa kiloa), hauki (6,3 miljoonaa kiloa) ja kuha (4,3 miljoonaa kiloa). Pilkkivavan tasainen suosio muistuttaa, että talvinen perinne on siirtynyt nuoremmille ja elää edelleen. Kalastuspäiviä kertyi huimat 19,1 miljoonaa. Yli 64-vuotiaat ovat olleet ikäryhmä, jonka varassa pitkälti seurojen toiminta on ollut ja jotka ovat vieneet muun muassa koululaisryhmiä kalastamaan. VAPAA-AJANKALASTAJAT pyydystivät lähes 35 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli neljännes, 9,8 miljoonaa kiloa vapautettiin elävänä takaisin veteen. Kuva: Jaana Vetikko. Se, että vapavälineet tuottavat jo kaksi kolmasosaa saaliista, kertonee harrastuksen modernisoitumisesta. Tätä emme voi ohittaa olankohautuksella. Silti tarvitsemme rinnalle myös kokeneemman kaartin. Se tarkoittaa tapahtumia, koulutusta, seuratoiminnan tukemista, rahoituksen turvaamista ja ennen kaikkea kalastusperheemme rakentamista. MARRASKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus VAPAA-AJANKALASTUKSEN SUOSIO PYSYY Kun Luonnonvarakeskus julkaisi hiljan tuoreet vapaa-ajankalastustilastot, moni meistä hengähti helpotuksesta: suomalaiset käyvät edelleen vesillä runsain mitoin. Jokainen uusi kalastuksen harrastaja tarvitsee opastavan käden, joka näyttää tien harrastuksessa eteenpäin. Meidän tehtävämme kalastusjärjestönä on selvä: pitää huolta siitä, että kalastus jatkaa suosittuna luontoharrastuksena ja siirtyy edelleen sukupolvelta toiselle. Ja jokainen kokenut kalastaja ansaitsee yhteisön, jossa hänen osaamistaan arvostetaan. Kalastusperheemme voima syntyy sukupolvien ketjusta. Onki ja heittovapa kulkevat suomalaisten käsissä yhä useammin. Tilastoista näkyy myös kalastusmuotojen muutos. Nuorten energia ja uteliaisuus ovat kipinä, joka pitää harrastuksemme elävänä ja ajassa kiinni. Lähes joka kolmas meistä kalasti vuonna 2024 eli meitä harrastajia on 1,6 miljoonaa. Nuo luvut eivät ole vain tilastoja – ne kertovat siitä hiljaisesta siteestä, joka suomalaisilla on luontoon, veteen ja kalastukseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 5. Seisovien pyydysten käyttö puolestaan on vähentynyt
l Kilpailukalat ilmoitetaan valokuvien kera tulosohjelmaan. l Pilkkiä voi jäältä, veneestä tai laiturilta. Suomen laajin pilkkikisa PILKKI 12 31.1.2026 klo 9-21. FIILISTELY-SARJA Aloittelijoiden ja rennolla asenteella kilpailevien valinta PRO-SARJA Tosissaan kalastavien, osaavien pilkkitaiturien sarja Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta PILKKIKUU Pilkki12-kilpailussa saatu tulos seuraa Pilkkikuukilpailuun, ja sitä voi parantaa Pilkkikuun aikana. Ne yhteismitallistetaan kertoimilla. Tutustu sääntöihin ja palkintoihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12 PILKKI 12 PILKKI12 on 12 tuntia kestävä koko kansan pilkkikisa, jossa kohdekaloina ovat 5 yleistä talvisesongin saaliskalaamme. l Kilpailuvesistöinä toimivat kaikki Suomen pilkkimiseen sallitut vesistöt, joten voit kalastaa omilla parhailla pilkkipaikoillasi! l Voit kalastaa täysillä koko kilpailuajan tai vain sen aikaa, kun haluat. PILKKI12 on lähtölaukaus koko helmikuun kestävälle 12 TUNTIA 5 HYVÄKSYTTÄVÄÄ KALALAJIA -kisalle PILKKIKUU Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT l Kilpailussa kisataan kahden henkilön joukkueilla
Kalastus onkin parhaimmillaan perheen yhteinen hyvinvointiteko. Teidän työnne mahdollistaa sen, että kalastuksen ilo ja yhteisöllisyys säilyvät. Kun teemme yhdessä, syntyy näkyvyyttä, uusia ystävyyksiä ja ennen kaikkea yhteisiä hetkiä luonnossa. Kun vapa on kädessä ja katse seuraa siimaa, kiire katoaa ja arjen hälinä hiljenee. Kannustan lämpimästi kaikkia seuroja ottamaan teemavuoden työkalut käyttöön, järjestämään tapahtumia ja kutsumaan perheet mukaan kalastuksen äärelle. alastus on paljon enemmän kuin harrastus – se on tapa olla läsnä. Moni meistä kalastajista muistaa ensimmäisen kipinän jo lapsuudesta. Ei aikatauluja, ei ruutuja, ei kiirettä. Se tarjoaa paitsi elämyksiä ja saaliin riemua, myös mielenrauhaa ja hyvinvointia – sukupolvien ketjua, joka kannattaa pitää elävänä. Juuri tätä yhdessäolon ja luonnon arvostusta haluamme vahvistaa järjestömme Tule seuraani -teemavuosina 2025-2026. YHDESSÄ VEDEN ÄÄRELLÄ Kalastus perheiden hyvinvointitekona Pärskeitä Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja SAKU NIKKANEN kansanedustaja (sd) K VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 7. Yhteistyötä kannattaa hakea myös paikallisilta toimijoilta – kunnista, kouluista, seurakunnista ja järjestöistä. Tehdään siitä teko, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. Lopuksi haluan kiittää sydämestäni kaikkia seurojemme vapaaehtoisia ja vastuunkantajia. Kun lähdetään yhdessä vesille, ei tarvita muuta kuin aikaa. Veden liplatus, tuulen humina ja luonnon rauha tekevät sen, mihin mikään sovellus ei pysty: ne rauhoittavat mielen ja irrottavat meidät arjen kiireistä. Kalastus opettaa kärsivällisyyttä, keskittymistä ja läsnäoloa. Kun lapsi istuu rannalla ja seuraa kohoaan, hän oppii, että kaikkea ei voi hallita – ja että se on aivan oikein. Ja vaikka kala ei nappaisi, jokainen retki antaa jotakin – uuden muiston, rauhan tunteen tai hetken, jolloin tietää olevansa juuri siellä, missä pitääkin. Kalastus on teko hyvinvoinnin ja yhdessäolon puolesta. Niiden tavoitteena on houkutella perheitä mukaan kalastuksen pariin ja rohkaista seuroja tarjoamaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua hienoon lajiimme. Luonnosta vieraantumisesta puhutaan paljon, ja juuri siksi kalastus on tänään tärkeämpi kuin koskaan. Yhteinen kalareissu palauttaa sen yhteyden, joka arjen pyörteissä helposti katoaa. Ensimmäinen ahven, ensimmäinen sotkeutunut siima ja se ensimmäinen tarina, jota liioiteltiin juuri sopivasti – niissä hetkissä syntyi jotakin pysyvää. Kalastusseurat eri puolilla Suomea ovat tässä työssä avainasemassa – ne tarjoavat turvallisen, yhteisöllisen ja innostavan ympäristön, jossa kalastus voi syttyä uudelleen eloon. Te olette tämän toiminnan selkäranka – ja yhdessä teemme siitä entistä vahvemman
LOKA-MARRASKUU on taimenen kalastuksen saalisvarmin ajanjakso Suomenlahdella. TEKSTI JA KUVAT MARKKU TIUSANEN Meritaimenen kalastusta ennen talvea VINKIT loppukauden tyrskykalastukseen Meritaimenen heittokalastuksesta puhuttiin vielä 1900-luvulla yleisesti tyrskykalastuksena. Nykyään tuota termiä käytetään harvemmin ja mitä lähemmäksi talvea syksy etenee, sitä huonommin ”tyrskykalastus” kuvaa taimenen kalastusta. HEITTOKALASTUS ALLE kuusiasteinen vedenlämpö vaikuttaa taimenen ruokahaluihin huomattavasti. 8 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Päinvastoin, kun olosuhteet ovat kohdallaan, voi vielä joulukuussa ja jopa tammikuussakin saada erinomaisia saaliita, jos kausi vain jatkuu niin pitkälle. SAALISVARMIN JAKSO LOKA-MARRASKUUSSA Mielestäni taimenen kalastuksen helpoin ja saalisvarmin ajanjakso syksyllä osuu Suomenlahdella loka-marraskuuhun. Omat kokemukseni pohjautuvat Suomenlahdella ja Saaristomerellä kalastukseen ja kirjoitukseni käsittelee heittokalastusta Suomenlahden olosuhteissa. Joulukuussa saaliin saaminen on siis selvästi vaikeampaa kuin lokakuussa, mutta mahdotonta se ei missään nimessä ole. OLOSUHTEISTA riippuen voi saalista saada kuitenkin vielä tammikuussakin. VINKIT loppukauden tyrskykalastukseen . Meritaimenen kalastus on aina säästä riippuvaista, mutta mitä kylmempää vesi on, sitä suurempi tuntuu . VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 9. Sen jälkeen kalastus muuttuu astetta haastavammaksi. M eritaimenen heittokalastuksessa on kaksi sesonkia: kevät ja syksy. RASVAEVÄLLISET taimenet on aina palautettava takaisin veteen. Länsirannikolla ja Saaristomerellä olosuhteet ovat erilaiset, joten kokemukseni ja näkemykseni soveltuvat vain osin Suomenlahden ulkopuolelle. Marraskuun lopulla veden lämpötila laskee yleensä kuuden asteen tuntumaan. Länsirannikolla kausi käynnistyy yleensä hieman etelärannikkoa aikaisemmin ja Saaristomerellä Suomenlahtea myöhemmin. KUN venesatamat ja veneenlaskuluiskat ovat jo jäässä, voi rannalta kalastaja löytää vielä heittopaikkoja ja hyvällä tuurilla kalojakin. Valitettavasti kovin harvalla meistä on mahdollisuus valita kalastuspäiviään sään mukaan, vaan kalaan mennään silloin, kun siihen on vapaata aikaa. ALAMITTAISTEN lisäksi rasvaevälliset taimenet on aina palautettava takaisin veteen. MILLOIN KALAAN KANNATTAA LÄHTEÄ. Näistä syksy on selvästi pidempi alkaen vuodesta ja kalastusalueesta riippuen syys-lokakuussa ja päättyen jäiden tuloon. Vaihtolämpöisenä eläimenä taimenen elintoiminnot ja ruoansulatus hidastuvat ja mitä kylmemmäksi vesi jäähtyy, sitä harvemmin taimenten tarvitsee ruokailla. Niistäkin kaloista, jotka vapautetaan, on tehtävä ilmoitus Omakalaan. Lämpötilan lasku alle kuuteen asteeseen vaikuttaa taimenen ruokahaluihin huomattavasti
Heitä perille asti Vaikka olisi heittämässä oikeaan aikaan oikeassa paikassa, ei saalis ole vielä taattu. Tällä varmistetaan, ettei säikytetä matalassa vedessä oleilevaa taimenta kahlaamalla sen viereen. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa, kun kalastetaan verkoilla, mutta heittokalastuksessa en ole huomannut lumisateen lisäävän saalista. Tällöin taimenten löytäminen on ”helppoa” ja hyviä heittopaikkoja tarjoutuu runsaasti. LOPPUKAUDESTA heitot on suunnattava niin lähelle rantaa kuin mahdollista. Ensilumi sataa vuodenaikaan, jolloin syksy on jo pitkällä ja vesi ehtinyt jäähtyä taimenen kalastukseen . Mikäli heitto jää parikin metriä vajaaksi, voi päivän saldoksi jäädä puhdas nolla. Heitot lähes rantaviivaan kiinni vaativat heittotarkkuuden lisäksi taitoa saada uistin uimaan heti, kun se putoaa veteen. Tällaisesta paikasta voi saada useamman hyvän kalan muutamalla heitolla. Parinkymmenen sentin rantavedessä sekuntikin on liian pitkä aika kelauksen aloittamisen myöhästymiselle ja johtaa lähes varmuudella, ellei nyt peräti vieheen menettämiseen niin ainakin levän tarttumiseen vieheen koukkuihin, jolloin koko heitto on pilalla. RANNALTA kalastaessa on syytä heittää aina ensin rannan suuntaisesti. Pysäytyksiä matalassa vedessä ei luonnollisestikaan voi tehdä, vaan niiden aika on vasta sitten, kun viehe on saatu uitettua matalasta hieman syvempään veteen. NÄISSÄ olosuhteissa taimen ei loppukaudesta viihdy. Olen useamman kerran joutunut toteamaan, että moni kokenutkin taimenen kalastaja saattaa loppukaudesta jäädä ilman saalista pelkästään sen takia, että heitot eivät ole riittävän tarkkoja. KOVA uurastus on palkittu joulupöytään menevällä saaliilla. Jos pääsisi valitsemaan, ottaisin mieluiten kalapäiväksi lämpimän päivän ja pidempään mereltä samasta suunnasta heikosti tai kohtalaisesti puhaltaneen tuulen. Tosin, jos kaikki käy hyvin, taimen tempoilee siiman päässä jo ennen kuin viehe on saatu syvemmän veden päälle. Kelauksen alussa vavankärki on hyvä pitää ylhäällä, jolloin viehe saadaan uimaan lähellä vedenpintaa, vaikka uittonopeus ei olisikaan kovin rivakka. Joskus voi käydä niinkin hyvä tuuri, että osuu paikkaan, jossa tuuli on ajanut saaren suojaan parven taimenten ravintokaloja ja taimenet niiden perässä. Heittotarkkuus 10 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. olevan sään vaikutus saaliiseen. Mitä kylmempää vesi on ja mitä kovempaa tuulee, sitä varmemmin taimenet löytyvät tuulelta suojaisista paikoista. HEITTOKALASTUKSESSA LUMISADE EI LISÄÄ SAALISTA Perimätiedon mukaan taimen tulee katsomaan lumisadetta. . Loppukaudesta heitot on suunnattava niin lähelle rantaa, kuin pystyy. Tuulen tuivertaessa kovaa, on parempi hakeutua suojaisemmille rannoille. Kylmässä vedessä viehettä pitäisi uittaa riittävän rauhallisesti ja kelausta välillä pysäytellen. Jos tuuli on navakkaa, mutta on edelleen puhaltanut vähintään pari päivää samalta suunnalta, voi kalastus edelleen olla hyvää, kunhan ottaa huomioon navakan tuulen vaikutuksen kalojen olinpaikkoihin. Matalassa vedessä tämä vaatii omat kikkansa. Jos veneen sijasta kalastetaan rannalta, on syytä heittää syvään veteen suuntautuvien heittojen lisäksi aina ensin rannan suuntaisia heittoja, ennen kuin siirrytään rannalla eteenpäin
NOPEA poseerauskuva ja kala vikkelään takaisin veteen. . KYLMÄN yön jäljiltä saalistoiveet eivät ole korkealla, mutta koskaan ei voi olla täysin varma, mitä päivä tarjoaa kalastajalle. Korkeapaineen vallitessa merivesi on alhaalla ja usein on aurinkoista, mutta kylmää. Siiman jäätymisen aiheuttamilta ongelmilta voi jossain määrin välttyä, kun vaihtaa kelalle monofiilitai fluorocarbon-siiman ja valitsee vavan, jossa on mahdollisimman suuret vaparenkaat vavan kärkiosassa. Jos miinukselle menevästä lämpötilasta huolimatta hinku vesille käy ylivoimaiseksi, on hyvä varautua pakkasen aiheuttamiin harmeihin. . sopivaksi. LOPPUKAUDESTA saa varautua lumitöihin. Väkäsettömistä koukuista kalan irrottaminen käy nopeammin ja vähemmin vaurioin. Vanha totuus tietää, että taimen siirtyy syksyn edetessä ulkoa sisälle, siis avomeren tuntumasta lähelle manteretta tai jopa siihen . Taimenen alamitta on 50 cm. Kuten jo mainitsin, valitsisin kalastuspäiväksi mieluiten lämpimän päivän. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 11. KOKO PÄIVÄ HYVÄÄ KALASTUSAIKAA Loppukaudesta valoisa päivä on lyhyt, mikä omalla tavallaan helpottaa kalastusta. Kelan jäykistymiseen puolestaan vaikuttaa kelassa käytettävät rasvat ja öljyt, joiden viskositeetin pitäisi olla mahdollisimman pieni. KESKIPÄIVÄ ON SILLOIN USEIN PARASTA OTTIAIKAA. Saaliin saaminen muuttuu silloin erittäin haastavaksi ja huonoa kalastusta on tarjolla vielä pakkasjakson jälkeisinä lähipäivinäkin. SISÄLTÄ VAI ULKOA. Lumilapio ja harja ovat mainiot apuvälineet veneen putsaamiseen. Vesille ei tarvitse herätä kohtuuttoman aikaisin ja lyhyen päivän jälkeen virtaa on vielä jäljellä muihinkin arjen askareisiin. . Taimenen ilma-altistus on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, jotta kala selviäisi pyyntirasituksesta elinvoimaisena. LOPPUSYKSYSTÄ lämmin päivä tietää yleensä hyvää kalastusta. PAKKANEN KARKOTTAA KALAT Todellista myrkkyä loppukauden kalastukselle on kylmä pakkasjakso. Loppusyksystä lämmin päivä tietää yleensä hyvää kalastusta ja kylmä päinvastaista. Pidänkin nykyään järkevämpänä pysytellä pakkaspäivinä poissa vesiltä. MARRAS-JOULUKUUSSA PÄIVÄ ON LYHYT JA PILVISENÄ PÄIVÄNÄ VALOA ON VÄHÄN. KYLMÄ pakkasjakso on todellista myrkkyä loppukauden kalastukselle. Matalapaineella taivas on pilvessä ja niin päivät kuin yötkin yleensä vuodenaikaan nähden lämpimiä. PARI senttiä liian lyhyt. Varsinkin yöt voivat olla korkeapaineella kylmiä ja kylmän yön kalansaalista heikentävä vaikutus tuntuu vielä seuraavana päivänäkin. Niitä ovat ennen kaikkea siiman jäätyminen ja kelan hyytyminen. Polttoaineen säästön lisäksi voi säästyä monelta muultakin harmilta. Nyt ei kannata tähdätä aamutai iltasyöntiin, vaan hyödyntää valoisa aika tehokkaaseen kalastukseen, sillä koko päivä aamun valkenemisesta illan hämärtymiseen on otollista kalastusaikaa. Pakkasella kaikki käytettävä kalusto veneestä virveliin on kovilla ja riski kaluston vioittumisesta suuri. Taimenta on silloin rannoilla, satoi lunta tai ei
Omien kokemusteni mukaan loppukauden kalapaikan tukena on todella usein saaren ranta. LOPPUKAUDEN kalapaikan tukena on usein saaren ranta. Talven kynnyksellä vesi on kuitenkin ulompana syvien vesien äärellä hieman lämpimämpää. Näissä olosuhteissa veneen navigointivarusteiden on oltava kunnossa, moottorin tulee toimia luotettavasti, pelastusliivit on pidettävä päällä ja parasta olisi pukeutua pelastuspukuun. Itse uskon, ettei taimenella ole mitään ongelmaa kovankaan aallokon kanssa, mutta voimakas tuuli ajaa taimenten ravintokalat suojaisemmille rannoille tai syvempään veteen. . Tästä syystä on kalaan lähtiessä hyvä varautua pahimpaan. puurajassa tai heti sen sisäpuolella olevia suurten saarien suojan puoleisia rantoja tai tuulen puoleisia rantoja, joita tuulen yläpuolella olevat saaret suojaavat. Tämä pitää paikkansa, mutta on vain osa totuutta. Keskipäivä on silloin usein parasta ottiaikaa. Läpivirtaavat matalikot, jotka antoivat vielä lokakuussa hyvin kaloja, toimivat nyt paljon huonommin kuin pitkät saarten rannat ja lahdet. TAIMENET LÖYTYVÄT RAUHALLISESTA VEDESTÄ Vielä marraskuun alussa kalat viihtyvät aallokossa ja mainingeissa, kunhan aallot eivät ole liian suuria. Kalastan mielelläni loppusyksyllä ns. Taimenta on loppusyksyllä niin ulkona kuin sisälläkin. Sen avulla hätäkeskus pystyy hetkessä paikantamaan puhelimen sijainnin ja apu saadaan nopeammin perille. JOULUKUUN puolella on kalat etsittävä huomattavasti rauhallisemmista paikoista. Kevennetty lusikkauistin on ylivoimaisesti suosituin viehe marras-joulukuussa, niin myös MATALIKOT, JOISTA VESI VIRTAA LÄPI, OVAT HARVEMMIN HYVIÄ KALAPAIKKOJA LOPPUKAUDESTA, MUTTA ON NÄISTÄKIN PAIKOISTA KALOJA TOISINAAN SAATU. . Joulukuussa kalat on etsittävä jo selvästi rauhallisemmista paikoista. kiinni. KEVENNETYT LUSIKAT SUOSITUIMPIA Matalassa vedessä kalastaminen asettaa omat vaatimuksensa käytettäville vieheille. Ota vesiturvallisuus huomioon Jos vesillä tapahtuu joulukuussa haveri, ei apua todennäköisesti ole nopeasti saatavilla, sillä mitä lähemmäksi vuodenvaihdetta päästään, sitä vähemmän vesillä on muuta veneliikennettä. Tässäkin on nähtävillä taimenen mieltymys valita kylmässä vedessä ruokailupaikakseen tyyni ranta. MARRAS-JOULUKUUSSA päivä on lyhyt ja pilvisenä päivänä valoa on vähän. Kookkaista vaparenkaista on silloin hyötyä, sillä pienet vaparenkaat jäätyvät nopeasti umpeen ja niitä saa olla jatkuvasti sulattelemassa. Ulompana vesi on usein myös kirkkaampaa, millä voi olla sateisina syksyinä merkitystä kalan tuloon, kun rannikolle virtaavista joista valuu saven ja humuksen voimakkaasti värjäämää vettä sisempänä sijaitseville kalapaikoille. Turvallisuus ” 12 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Emme puhu kuin asteen, korkeintaan kahden eroista, mutta taimenen ottihaluihin voi olla merkittävä vaikutus sillä, kalastetaanko kaksivai kolmeasteisessa vedessä. JOSKUS maisemat marraskuun lopussa voivat olla maalauksellisen kauniita. Varsinkin useammasta saaresta muodostuneet saarirykelmät tarjoavat hyvin suojaa vaihteleville tuulensuunnille ja tarjoavat siten hyviä heittopaikkoja lähes kaikilla tuulen suunnilla. Suosittelen pahimman varalle myös 112-sovelluksen asentamista puhelimeen. LÄMPÖTILAN laskiessa pakkasen puolelle, alkaa siiman kuljettama vesi jäätyä vaparenkaisiin
Monella muullakin värillä saa taatusti kaloja silloin, kun kalat ovat aktiivisia. LUOMUVÄRIEN OHELLA ORANSSI TAI PUNAMUSTA Yksi kalastajia aina puhutteleva aihe on vieheiden värit. Rapala Kallan 26 g, Westin Great Heron 18 g tai Vicke Slim 18 g. Jos lämpötila laskee pakkasen puolelle, on kookkaista vaparenkaista ja monofiilitai fluorocarbon-siimasta hyötyä. Itse kalastan paljon silakkaa tai tuulenkalaa jäljittelevillä luomuväreillä, oli vuodenaika mikä tahansa. Perukesiiman tarkoituksena on ehkäistä siimasotkuja, joustaa väsytyksessä ja ehkäistä siiman kulumista rantakivikoissa. LOPPUKAUDEN viehevalikoimaa: Vasemmalta Westin Great Heron 18 g, väri Chartreuse Diamond. LOPPUKAUDESTA punaiset ja oranssit värisävyt ovat kovaa valuuttaa taimenen kalastuksessa. . Kalaan kannattaa lähteä jo senkin takia, että vesillä vallitsee silloin sellainen hiljaisuus ja rauha, jota ei avovesiaikaan saaristosta muulloin löydä. SIIMA, KUN ILMAN LÄMPÖTILA ON ALLE 0°C : Sufix Advance 0,30 mm. Talven kynnyksellä taimenet tuntuvat mielellään ruokailevan katkoilla katetussa ruokapöydässä, joten perho on toisinaan toiminut silloinkin, kun lusikoilla ei ole tullut saalista. VIEHELUKKO : Mikado pyöräytettävä lukkoleikari koko M tai MS. Kookkailla vaparenkailla varusteltu meritaimenvapa, jonka pehmeä toiminto pitää kalan hyvin kiinni. Loppukaudesta . PERHO toimii toisinaan silloinkin, kun lusikoilla ei tule saalista. Sen oikealla puolella Vicke 20 g, väri punamusta (2010) ja 2 kpl oikealla Rapala Kallan 26 g, värit Stickleback ja Gold Fluorescent Red. Jatkuvaa vieheenvaihtoa en harjoita, mutta ei siinä mitään väärääkään ole, vaikka rehellisesti sanoen kovin harvoin olen nähnyt kalastajan saaliin paranevan veneessä pyöritettävästä viehekarusellista. Välineet ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 13. Joinakin vuosina Suomenlahdella se on tapahtunut jo marraskuussa ja joskus kalastusta on päästy jatkamaan tammikuun puolelle asti. KELA : Shimano Stella 2500. Laadukas ja toimintavarma avokela. Monofiilisiima, joka venyy muita monofiileja vähemmän ja tartuttaa siksi kalat paremmin. KAUSI PÄÄTTYY JÄIDEN TULOON Meritaimenen loppukauden heittokalastus päättyy rantojen jäätymiseen. Tässä loppukauteen oma välineistöni, jolla muuten pärjää muinakin vuodenaikoina avovesillä. Kylmään vuodenaikaan avokela pitää kädet hyrräkelaa paremmin kuivina ja siten myös lämpiminä. Itse käytän mielelläni myös perhoa näissä olosuhteissa, joko perhovavalla heitettynä tai sitten heittokohon kanssa tarjottuna. TAIMENKAUDEN LOPPU KOITTAA YLEENSÄ VIIMEISTÄÄN TAMMIKUUN ALUSSA, MUTTA JOINAKIN TALVINA KALAAN ON PÄÄSTY HELMI-MAALISKUUSSAKIN. Luotettava kuitusiima, jonka päässä fluorocarbon-perukesiima. Se ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu, sillä keventämätönkin lusikkauistin ui oikein uitettuna riittävän matalassa, kunhan se ei ole tehty liian paksusta pellistä. PASSIVISELLE kalalle ei tahdo auttaa oikein mikään vieheväri. itselläni. VAPA : 13 Fishing Omen Black 8’6” M, viehesuositus 10–30 g. siimani päästä löytyy luomujen lisäksi usein oranssi tai punamusta. Vaapuistakin löytyy nykyään runsaasti hyviä loppukauteen sopivia vieheitä, niin uintilevyllisinä kuin levyttöminäkin, eikä lippakaan ole poissuljettu vaihtoehto. VIEHE : Kevennetty lusikkauistin, esim. Jos kalat ovat puolestaan passiivisia, ei niiden suuta tahdo avata oikein mikään väri. Välineet loppukaudelle Meritaimenta voidaan loppukaudesta kalastaa plussakeleillä samoilla välineillä kuin aiemmin syksyllä tai keväällä. Vieheen vaihto käy nopeasti käsineet kädessäkin. Lukko, jota ei tarvitse avata ja sulkea. Suomenlahdella joulukuun saaliit eivät keskimäärin vedä vertoja loka-marraskuun saaliille, mutta eivät useamman kalan päivät mitään harvinaisuuksia ole. Perhokalastus tarjoaa mahdollisuuden tarjota taimenille kalajäljitelmien lisäksi katkajäljitelmiä. SIIMA, KUN ILMAN LÄMPÖTILA ON YLI 0°C : Sufix 832 0,18 mm + 2 m kärkiperuke Sufix Inviceline 0,30 mm
HAUKITEHDAS Hanke teki mitä piti – sai rattaat liikkeelle 1 2 3 4 14 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Haluttiin siis edistää haukien luontaisen lisääntymisen edellytyksiä Itämeren rannikolla ja sisävesissäkin siellä, missä tarvetta on. Kutualueiden kunnostamisen lisäksi sen keskeisimpiä tavoitteita oli kiinnittää yleisön huomio monin paikoin heikentyneiden haukikantojen tilaan ja aktivoida erilaisia toimijoita ryhtymään työhön haukien lisääntymisalueiden kunnostamiseksi. HAUKITEHTAAT tuottavat nimestään huolimatta myös ahvenia ja paljon muutakin elämää. Aiheesta ei käytännössä edes puhuttu. Mikään taho ei isoon ääneen tehnyt töitä haukien hyväksi, eikä lisääntymisalueita kunnostettu, ei ainakaan hauet mielessä. mukana yhteistyössä muiden toteuttamissa kosteikkokunnostuksissa. 4•HANKKEESSA tarkastettiin pitkin rannikkoa lukemattomia kohteita, joissa voisi olla kunnostuspotentiaalia. Testasimme hankkeen aikana tekofladoja, joilla jo käytännössä maa-alueeksi muuttuneen ruovikon tai muun alueen voi muuntaa kalastolle sopivaksi lisääntymisalueeksi. KUNNOSTUSMENETELMIÄ TESTISSÄ Hankkeen aikana tuli vastaan tiettyjä toistuvia ilmiöitä/haasteita ja niihin koetettiin myös keksiä erilaisia ratkaisuja. Kuva: Juha Ojaharju. 3•RUOVIKOITUNEITA kalojen kulku-uomia kutualueille avattiin myös niittämällä, mutta hyöty kestää käytännössä vain yhden kevään ja ainoana toimenpiteenä se vaatisi vuosittaista toistoa. VIESTI LIIKKEELLE Jo hankkeen ensimetreillä tuotettiin Haukitehtaat osana kalastonja ympäristönhoitoa -opas asiantuntijoiden avustuksella. Eri medioissa ja lukuisissa tilaisuuksissa toimme vahvasti esiin huolen haukikantojen kehityksestä ja haukien tärkeyden vesiluonnolle ja kalataloudelle. PAINOPISTEEN SIIRTO Sana ja tietoisuus levisivät ensimmäisten vuosien aikana. Lisäksi etsimme ja kunnostimme erilaisia kohteita esimerkinomaisesti itse sekä olimme monin tavoin tällainen ja tällainen projekti. 1•PIENESTÄ se isokin hauki starttaa. TOIMIJAKENTÄN AKTIVOITUMINEN Nyt tätä kirjoittaessani tilanne on jo ilahduttavasti se, että esimerkiksi Luonnonvarakeskus, WWF, osa ELY-keskuksista, tietyt kalatalousalueet ja kalatalouskeskukset, Metsähallitus ja Turun AMK kaikki tekevät erinäisiä vesistönhoidollisia kosteikkotai kalataloudellisia kunnostuksia, joissa pyritään ottamaan hauet ja petokalakantojen vahvistaminen huomioon. Kokemukset tästä olivat enimmäkseen hyviä. HETI hankkeen alkuvaiheessa julkaistiin asiantuntijoiden avulla tehty Haukitehtaat osana kalastonja ympäristönhoitoa -opas. . Mainittu toimijalista ei ole tyhjentävä, vaan liikettä on ollut myös esimerkiksi kuntien ja pienten paikallisyhdistysten suunnilla. Työ alkoi selvästi kantaa hedelmää, kun erilaiset vesistö-, kosteikkoja kalastokunnostuksia suunnittelevat tahot alkoivat kiihtyvällä tahdilla ottamaan yhteyttä ja kysymään neuvoja, että miten he voisivat samalla auttaa haukia, kun heillä on tulossa 2•KUSTAVIIN kaivamalla tehty tekoflada. TEKSTI JANNE ANTILA H aukitehdas – vapaa-ajankalastajat kosteikkokunnostajina, on Suomen Vapaa-ajankalastajien vuonna 2017 aloittama hanke. . Tässä keväällä syntynyt poikanen kesäkuun alussa kuvattuna. Savottaa riitti, sillä aihe oli Suomessa uusi. Vuosien edetessä hankkeen painopiste siirtyikin omien kosteikkokunnostusten toteuttamisesta koko ajan enemmän muiden neuvontaan ja erilaisiin yhteistyöprojekteihin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 15. Ennen kunnostusta tässä oli käytännössä kuivin jaloin käveltävä ruovikko
Menetelmä olisi kaivuuseen verrattuna luontoa säästävä, halvempi ja toteutettavissa . kalojen pitkospuut, joiden avulla tiheiden ruovikoiden läpi voisi kaloille taata kulkua helpottavan raon lautojen avulla. KUVA ruovikkokohdasta, johon on puolitoista vuotta aiemmin asennettu ”kalojen pitkospuut” pohjaan. KOHTEIDEN toimivuutta ja kalaliikennettä seurattiin mm. Tässä hauenpoikanen LUVYn haukikosteikosta Vihdin Valkojalta. . VALTAOSA hankkeen toimista tehtiin rannikolla, mutta haukia voi auttaa sisävesissäkin. . riistakameraseurannalla. HAVAINNEKUVA testatusta tekofladamenetelmästä. . Monta asiaa opittiin, mutta jäi vielä monta kysymysmerkkiäkin. Valkoiset laatat auttavat kalojen tunnistamisessa ja koon arvioinnissa. LUKEn tutkimuksissa täältä on löydetty jo kahtena vuotena peräkkäin suurimmat hauenpoikastiheydet kuin mistään muualta ikinä. Pohjaan pudotettu kasvillisuus (järviruoko) ei lähtenyt kasvamaan, miltä osin kokeilu ei onnistunut, mutta siltikin tämä alue houkutti kosteikossa eniten elämää parin ensimmäisen vuoden aikana, sillä muu alue oli kaivettu perinteiseen tapaan pohjalta paljaaksi. Kolmas testattu kunnostusmenetelmä on ns. 16 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MITTALATTA ja tasolaser olivat kovassa käytössä, kun kunnostussuunnittelua varten tarvittiin erilaisia korkeusja syvyystietoja. Pohjassa olevan laudan ansiosta kaloilla on kapea latu auki ruovikon läpi kutualueelle. Kuvassa noin 40 cm hauki ja perässä seuraava ahven. KRISTIINANKAUPUNGISSA Sävvikenin kluuvin kunnostus haukitehtaaksi onnistui hienosti. Kuva: Jaana Vetikko. . Tässä on kuitenkin potentiaalia, joten kasvillisuuden pudotus olisi jollekin tutkimuslaitokselle hyvä aihe vähän paremmin tutkittavaksi. Samoin testasimme kasvillisuuden pudotusta, joka voisi olla keino saada kaivettava kosteikko tuottamaan kalaa heti, eikä vasta vuosien päästä kasvillisuuden hitaasti kehityttyä.
Tässä osuudessa minua helpotti läpi elämän kulkenut harrastuneisuus luontoa, ympäristöä, vesistöjä ja kaloja kohtaan sekä alan korkeakoulutus. ANSAITUT KIITOKSET Hanke on saanut rahoitusta vuosien varrella maaja metsätalousministeriön jakamista kalastonhoitomaksuvaroista ja pariin omaan kunnostukseen saatiin rahoitus Euroopan merija kalatalousrahastosta. Nyt jo hieman naurattaa tietyt alkuvaiheen tekemiset, mutta otan sen merkkinä tapahtuneesta oppimisesta, ja olen siitä kiitollinen. Alkuvaiheessa moni asia oli uutta sekä ihmeellistä ja vaati perehtymistä, vaikka nyt jälkikäteen ne seikat tuntuvat selviltä ja helpoilta. Iso kiitos kuuluu kaikille hankkeessa vuosien varrella talkootyötä tehneille! Heistä erityismaininnan haluamme antaa seuraaville kultakimpaleille: Rune Bergström , Kari Illanvuori , Jukka Leino , Patrik Lundell , Timo Parkkola , Jyri Timonen ja Toni Valkonen . Oppimisen käyrä on ollut ajoittain jyrkkä, ja välillä se on kulkenut kantapäänkin kautta. HAUKIEN tärkeyttä vesiuonnolle ja kalataloudelle tuotiin esiin lukuisissa eri tilaisuuksissa. helposti ihan käsityönä ilman konevoimaa. Suunnitteluapua saa Vapaa-ajankalastajilta jatkossakin. Ajoittain olisin tarvinnut myös sosionomin tai terapeutin taidot ihmisten kanssa toimiessa. Suomen Vapaa-ajankalastajista saa edelleen neuvoa ja apua, jos aikeena on perustaa haukikosteikko tai tehdä muuta asian hyväksi. Suuressa arvossa ovat olleet myös jäsenistömme Haukitehdastoimintaan kohdentamat jäsenmaksuosuudet sekä erilaiset saadut lahjoitukset ja useiden yhteistyökumppanien kautta tuotemyynneistä kertyneet varat. Hatunnoston ansaitsee myös Juuso Lievonen , joka vesivärein loihti hankkeen logojen keulakuvina komeilleet Pinup-hauet ja maalasi haukiparille vielä jälkikasvuakin, kun kunnostetut haukikosteikot olivat todistetusti tuottaneet runsaasti poikasia. Lisäksi aikeissamme on parin vuoden kuluessa toteuttaa Merenkurkun ja itärajan välisellä rannikkoalueella vähintään kahdeksan edullista pienkunnostusta haukien ja ahventen lisääntymismenestyksen edistämiseksi. Välillä piti kuitenkin kaivaa itsestään it-nero, lakimies ja rakennusalan sekä saastuneiden maiden käsittelyn ammattilainen, joihin tehtäviin minulla ei ollut kovinkaan jykevää osaamista. HANKE PÄÄTTYY, MUTTA TOIMINTA JATKUU Vaikka varsinainen Haukitehdas-hanke päättyy nyt marraskuun loppuun 2025, seisomme silti teeman takana ja edistämme asiaa jatkossakin. Saamme kuitenkin lisää kokemuksia menetelmästä jatkossa, sillä myös Turun AMK lähti kokeilemaan ideaa kunnostuskohteissaan tänä kesänä. HANKKEESSA tehtiin monia kunnostussuunnitelmia eri toimijoille. Maaja metsätalousalan erilaiset ammattipätevyydet olisivat olleet useaan kertaan avuksi nekin, ja onpa tarvittu myös matemaatikon mielenlaatua, kun vaikkapa valuma-alueen maksimivirtaamia ja rumpuputkitai siltamitoituksia on päässyt laskemaan. Totta kai pitää tietää kaloista ja niiden tarpeista paljon, mutta myös linnuista, suojelluista lajeista, vesikasveista, sammakoista ja paljosta muusta. Tiesin kokonaisuuden laajaksi, mutta silti minut yllätti, miten paljon haukikosteikkojen tekemiseen liittyy erilaisia hallittavia osa-alueita. Allekirjoittaneelle Haukitehdas-hankkeen vetäminen oli varsinainen oppimisen matka. Tätä testattiin pienimuotoisesti vasta aivan hankkeen loppupuolella, joten kokemukset menetelmästä ovat vielä melkein olemattomat. Kaikkea tätä osaan nyt vähän tai paljon paremmin kuin ennen, samoin kuin vaikkapa työmaanohjausta ja rahoituspuolen kuvioita. Näihin kunnostuksiin järjestämme talkoot aina mahdollisuuksien mukaan. Oppimisen käyrä OPPIMINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 17. . Haukien auttamisesta löydät tietopaketin SVK:n sivuilta: vapaa-ajankalastaja.fi > kalastus > kalavesien hoito > haukitehtaat
. Sen jälkeen pengertiellä suljettu sekä kuivillaan ollut pohjoinen uoma eli Piilijoki, vesitettiin ja kunnostettiin. Kuusinkijoen kunnostushankkeen valmistuminen merkitsee, että taimenelle avautuu uusia vaellusvesistöjä yli 450 kilometriä ja samalla kalojen saavutettavissa on satoja uusia kutualueita aina Venäjän valtion puolelle asti. Tavoitteena on kaiken aikaa ollut palauttaa taimenen nousuedellytykset Myllykosken voimalaitoksen yläpuolisille kutualueille ja poistaa voimalaitoksen käytöstä johtuvia haittoja jokiluonnolle. MYLLYKOSKEN voimalaitos jätettiin paikoilleen ja se ohitettiin avaamalla Piilijoen tukittuna ollut uoma uudelleen 70 vuoden tauon jälkeen. Lisäksi yhdistys on kolmen vuoden aikana istuttanut 55 000 eurolla taimenen mätiä ja vk-poikasia Kuusinkijokeen ja sen yläpuoliselle valuma-alueelle uuden taimenkannan synnyttämiseksi. TOTEUTTAJANA KUUSINKIJOKI KUNTOON RY Hankkeen toteuttajana on Kuusinkijoki kuntoon ry, joka osti Myllykosken voimalaitoksen vuonna 2022 Koskivoima Oy:ltä, joka lopetti voimalan käytön vuonna 2023. TEKSTI ISMO MALIN KUVAT MATTI AIKIO Monivuotisen ennallistamishankkeen valmistumista juhlittiin Kuusamossa KUUSINKIJOELLE AVAUTUI TAIMENELLE yli 450 kilometriä uutta vaellusreitistöä K uusamossa vietettiin suurta kansanjuhlaa kahdeksas päivä elokuuta, kun ennallistettu vesiyhteys ja uusin Piilijoen koski Aikionportti avattiin. Istutusten ohella osakaskuntien suostumuksella saimme toteutettua kiellon ottaa rasvaevällinen taimen saaliiksi ja väkäsettömän koukun käyttöpakon Kuusinkijoelle ja sen yläpuolisille valuma-alueille”, Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohataja Matti Aikio kiittelee. Samalla hankkeen tarkoituksena on ollut kalakantoja vahvistamalla luoda kesäja kalastusmatkailulle uusia mahdollisuuksia. ”Haluan tuoda tässä yhteydessä esiin alueen osakaskuntien Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden, Vuotingin, Suiningin, Kiitämän ja Heikkilän ja kanssa tehdyn yhteistyön. Reitistöllä on myös Kuusamon parhaita muikkujärviä, kuten Kiitämäja Suininkijärvi, jotka sopivat hyvin taimenen syönnösalueiksi. Tapahtuma juhlisti vuosien työn tulosta, joka mahdollistaa taimenen nousun Kuusinkijoessa Myllykosken voimalaitospadon ohi yli 70 vuoden tauon jälkeen. 18 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PIILIJOEN uusin koski, Aikionportin koski laskee Kuusinkijokeen. Kuvassa Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja Matti Aikio.
Kuusikulmainen Hexagon-teräsrunko on korvattu kevyellä ja kestävällä ruostumattomalla alumiinirungolla. yksityistä rahaa noin kaksi miljoonaa euroa. ”Soraääniä hankkeestamme on ollut vähän ja nekin ovat vähentyneet, kun homma on nyt saatu käytännössä maaliin”, hän myhäilee. Hankkeella on ollut laaja paikallinen, valtakunnallinen ja EU-tason kannatus. KEVYIN, NOPEIN JA TEHOKKAIN STRIKEMASTER ® UUTUUS Täysin uudistettu StrikeMaster ® Maven™ Lithium 40V -jääkaira on suunniteltu vain parasta haluaville aktiiviharrastajille ja ammattikäyttöön. ”Kun vuonna 2023 valvontakameroiden ohi nousi 874 taimenta, niin nyt viimeisen kahden vuoden saalistilastojen perusteella nousumäärä on edelleen kasvussa. Saatavilla kalastusvälineliikkeistä kautta maan. ”Esimerkiksi kalastusmatkailun tuotot ovat tähän asti olleet noin miljoona euroa vuodessa. Hyvä merkki on myös se, että mittauksissa vedenlaatu on havaittu erittäin hyväksi”, Aikio kertoo. Lisäksi rakennusten ja tonttien arvo sekä jokivarressa että järvialueella nousevat. Hänen mukaansa toiveikkuutta siitä, että kaikki menee hyvin, lisää myös Suomen puolella mitattu kalamäärien kasvu. Tulevaisuudessa, kun kaikki on kunnossa, arvioitu summa on 4-6 miljoonaa euroa. Se on kevyin, nopein ja tehokkain tapa tehdä jäähän iso reikä! StrikeMaster ® Maven™ on jopa 25% pienempi ja 2,5 kg kevyempi kuin edeltävä 40V-malli. Nopeampi kairaus isoilla 200 mm ja 250 mm kairoilla vaatii koneelta todellista tehoa – ja sitä Maven™ tarjoaa: StrikeMaster ® Maven™ tekee reiän puolen metrin teräsjäähän vain noin seitsemässä sekunnissa! MERKITTÄVÄ VAIKUTUS PAIKALLISTALOUTEEN Matti Aikion mukaan hankkeen valmistumisen paikallistaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Yhtenä lahjoittajana toimi myös Suomen Vapaa-ajankalastajat 5 000 euron summalla. Siitä kertoo se, että Kuusinjoki kuntoon ry sai kerättyä puheenjohtaja Aikion johdolla sen toteuttamiseen ns. KOSKI kuohuu nyt vapaana Piilijoella.. Täysin uudistunut teräkruunu ja teräpalat syövät jäätä enemmän yhdellä pyörähdyksellä, kuin ensimmäisen sukupolven Lite-Flite Lazer -kairat. Lisätietoja Kuusinkijoen ennallistamisesta: kuusinkijoki.fi. ”Erityiset kiitokset haluan antaa hyvin sujuneesta yhteistyöstä Kuusamon kaupungille ja tietysti kaikille lahjoittajille ja hengessä mukana olleille”, Aikio sanoo, Hankkeen kokonaisbudjetti tulee Aikion mukaan lopulta olemaan noin 5,3 miljoonaa, josta valtion ja EU:n osuus on yhteensä noin 3,3 miljoonaa. Tämä vahvistaa osaltaan kesäja kalastusmatkailun kasvutrendiä Kuusamossa”, hän sanoo
Myös Suomessa vieheiden keräily on yleistä ja esimerkiksi Wanhat Wehkeet ja Wieheet Ry (vanhaonki.com) pitää huutokauppoja. Lisäbonuksena monella niistä on saatu kookkaita meritaimenia ja lohia. Laakson uistimia, Renforseja, K. aikana jos jonkinlaisia, joten mistä olisi hyvä aloittaa niiden keräily. O. Vieheitä on valmistettu vuosikymmenien Mutta vaihtoehtoja riittää: Yksi kerää esimerkiksi pelkästään Nils Masterin tiettyä mallia väriversioineen, toinen vanhoja gutsilmukkaisia, klassisia lohiperhoja ja kolmas jonkin tunnetun valmistajan, vaikkapa Rapalan laajasta mallistosta jokaisesta yhtä yksilöä. Vieheitä saa hankittua lisäksi kirpputoreilta, nettisivujen myyntipalstoilta ja sukulaisten ja tuttavien pakeista ja kokoelmista. V ieheiden keräily on erittäin suosittua maailmalla. Hanellin metallikaloja ja kanavanvartija Väinö Kivisen vaappuja on äärimmäisen vähän liikkeellä. Yhdysvalloissa pidetään suuria huutokauppoja, joissa vanhat vieheet vaihtavat omistajaansa joskus koviinkin hintoihin. VAIHTOEHTOJA RIITTÄÄ Historialliset mallit ovat yksi vaihtoehto, mutta ongelmana on niiden harvinaisuus. Miksipä siis et rupeaisi keräilemään itsekin vanhoja vieheitä ja tallentamaan historiaa omalta osaltasi. MONET vanhat vieheet ovat kuin taideteoksia. Tunnetuimpia niistä, kuten Pylväläisiä, ennen sotia tehtyjä Rapaloita, I. Itse innostuin viime vuosisadan lopulla Haku-vaapuista, joita on kertynyt jo melkoinen määrä. Lisäksi hinnat ovat korkeita tai erittäin korkeita. Me suomalaiset olemme kalastajakansaa. 20 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vanhoja vieheitä maassamme riittää ja monet niistä ovat kuin pieniä taideteoksia. Ryhdy keräämään UISTIMIA TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN VÄLINEET HISTORIALLISILLA vaapuilla on yleensä erittäin korkeat hinnat. W. Samalla ne kertovat maamme urheilukalastuksen historiasta. Niinpä erilaisia vieheitä on värkätty satojen vuosien ajan
Vieheen rahallinen arvo ei ole mielestäni silti tärkeintä. Moni vanhempi kalamies arvostaa näitä nostalgisia uistimia kokoelmassaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 21. Hieno kappale suomalaista uistinhistoriaa. Mukana on prototyyppejä, joita ei koskaan otettu tuotantoon. HAUKITRUTTA Esox on varsin harvinainen. Smedsit, F.W. . Tiuran lusikat, Erkki Honkavuoren vieheet ja monet muut lohilusikat rikastuttavat kokoelmia. VANHAT KOTIMAISET LOHILUSIKAT ERITYISEN SUOSITTUJA Vanhat, kotimaiset lohilusikat ovat erityisen suosittuja keräilykohteita, ja niiden valmistajia riittää aina paikallisista kyläsepistä tunnettuihin kultaseppiin. KIRJOITTAJAN Haku-vaappujen kokoelman harvinaisimmat mallit. . . HINTAAN VAIKUTTAVAT ASIAT On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki vanhat vieheet tai vieheet ylipäätään eivät ole arvokkaita. Uistinten korkeat hinnat ovat tietynlaista illuusiota, jota pidetään yllä nettipalstoilla. Nykyään niitä kaupataan murto-osalla vanhoista hinnoista. Edesmenneen uistinmestari Erkki Virolaisen sulkatrutat ovat hyvä esimerkki. TÄSSÄ todellinen huippulöytö. Tärkeintä on, että keräilijä nauttii hankkimistaan vieheistä ja kokoelman kartuttamisesta. . Hyväkuntoinen, alkuperäinen myyntirasia nostaa vieheen arvoa roimasti. Ne eivät enää kiinnosta nykykalastajia. Onhan lusikkauistin suomalaisten vanhin lohiviehe. Jos vieheet pääsevät vielä VANHAT lohilusikat ovat Suomessa suosittuja keräilykohteita. Keräilyuistimen arvo riippuu kahdesta asiasta – kunnosta ja harvinaisuudesta. Itse asiassa hyvin harvat niistä ovat satojen tai tuhansien eurojen arvoisia. Jos vanhemmalla vieheellä on mukanaan hyväkuntoinen alkuperäispakkaus, se vaikuttaa hintaan paljon. Jos uistimeen liittyy hyvä tarina, tai se on tunnetun kalastajan tai uistimentekijän tekemä uniikkikappale, hinta nousee. Kaverin perimässä rasiassa on kolme Pylväläistä ja aivan alkuaikojen Rapalaa leimakiiltoisina. . Kullattuja lusikoita on valmistettu vain viisi kappaletta. Samoin Jouko Niemivaaran valmistamat Janit ja Kauhia-vaaput sekä vanhat LGH-vaaput. Ei tule takuulla vastaan enää koskaan. Lisäksi kuvan Räsänen on Paavon omin käsin takoma. Jos vanhasta lohilusikasta löytyy leima, valmistaja on mahdollista jäljittää. Samoin erikoisvärit ja numeroidut mallit ovat harvinaisia ja siten arvokkaita. Toisaalta uistin voi olla kuinka harvinainen tahansa, mutta jos se ei herätä kiinnostusta, hinta jää mitättömäksi. KUUSAMON Uistimen edesmenneen Paavo Korpuan ja hänen poikansa Kimmon nimikirjoituksilla varustettuja lusikkauistimia ei ole monta olemassa. Haku oli kovaa valuuttaa Kymillä ja Daljoella 1900-luvun loppupuolella. VANHAT Abun Svängstassa Ruotsissa valmistetut vieheet ovat tyylikkäitä pakkauksissaan. Vieressä Esox, jonka kuppipuolella on Jarmo Rapalan, Janne Koiviston ja Erkki Virolaisen nimikirjoitukset. Se on oikeastaan vain sivuseikka. Aikanaan uistimet kehystetään suureen tauluun kertomaan omia tarinoitaan jälkipolville ajasta, jolloin lohensoutu oli vielä mahdollista. ENTISAIKOJEN uistimet pakattiin tyylikkäästi. Myös Jarmo Rapalan nimikirjoitus nostaa takuulla vaapun statusta. ERKOISVÄRIT ja numeroinnit nostavat vieheen arvoa. Sinne pääsevät vain ne vieheet, joilla on saatu useampia lohia. . Tiedän tapauksia, kun viime vuosisadan loppupuolella tietyistä uistimista maksettiin ravakat rahat. Tai edes kympin hintaisia. Aloitin oman keräilyurani kauan sitten, kun laitoin ensimmäisen täysinpalvelleen lohivieheen museopakkiini
TÄMÄ taulu on osa suomalaista urheilukalastushistoriaa. Yksi vaihtoehto on hankkia sopivan kokoinen vitriini, jossa on lasiset tasot. Lopputulos on häkellyttävä, eikä näiden vieheiden arvo laske. . KIRJAN ja uniikkien vieheiden yhdistämisen voi tehdä näinkin. Tyylikkäimmän lopputuloksen saat, kun kiinnität myös koukut samaan linjaan uistimen kansa. Lasi on tietysti heijastamaton, kuten kuvasta näkyy. Historialliset vieheet kuuluvat museoihin ja uistintauluihin, mutta toimivat vaaput, lusikat, lipat ja perhot on tehty kalastusta varten. Pistetaulukko toimii hyvänä pohjana, jos olet hankkimassa uusia kohteita. NFLCC:N laatima pistetaulukko on hyvä pohja, kun hankkii uusia kohteita. veteen pyytämään kaloja, mikä sen parempaa. Ultraviolettisäteet haalistavat vanhat maalipinnat nopeasti. 1 MUUNNETTU KUNTO , alkuperäinen pinta on peitetty osittain tai kokonaan maalilla. Alaspäin roikkuvat koukut eivät näytä hyvältä. Muista, että asetat vitriinit ja viehetaulut sellaisiin paikkoihin, ettei suora auringonvalo osu niihin. Täysi kymppi on paras noteeraus ja ykkönen heikoin. Ahonius oli Juhani Ahon mentori, joka opetti kirjailijaa kalastamaan perholla. Uistimet voi kiinnittää taustapahviin ohuella kuparilangalla ja sitten vain lasi päälle ja kehykset ympärille. 2 HUONO KUNTO , vieheen osia puuttuu, heikko väripinta ja/tai huomattavia lohkeamia. Kirjansitojan valmistamaan laatikkoon mahtuivat sekä kirja että ns. Sen on aikoinaan laatinut yhdysvaltalainen National Fishing Lure Collectors Club NFLCC. 3-4 KESKIMÄÄRÄINEN KUNTO , maalin irtoamista tai lohkeilua, selkeitä kulumia. . Esillelaitto 22 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. shadow box eli kirja, jonka sisältä löytyy uniikkeja ja numeroituja vieheitä. Ne saattavat tuhota vieheen. Silloin lasissa ei ole häiritseviä heijastuksia. 8 ERITTÄIN HYVÄKUNTOINEN , vähän tai ei lainkaan ikähalkeamia, aivan pieniä kulumia. . 7 VARSIN HYVÄKUNTOINEN , vähän ikähalkeamia, pieniä kulumia. VANHOJA 1950-luvulla sidottuja amerikkalaisia, täysin käyttämättömiä streamereita tyylikkäästi kehyksissä. Älä käytä milloinkaan liimaa tai kuumaliimaa kiinnitykseen. 5-6 HYVÄKUNTOINEN , joitakin ikähalkeamia, alkavaa pinnan lohkeilua, pieniä kulumia. Tarkista myös, että lasin UV-suojaus on ainakin 70 prosenttia, mieluummin 90. Vieheet esille Oma uistinkokoelma olisi saatava jotenkin esille, jotta muutkin pääsisivät ihailemaan ja kuuntelemaan siihen liittyviä tarinoita. 10 KÄYTTÄMÄTÖN , mukana alkuperäinen, mielellään hyväkuntoinen myyntipakkaus. UISTINTEN KUNTOLUOKITUS Seuraavassa lainaan Matti Kettusen suomentamaa uistinten kuntoluokitustaulukkoa. VIEHETAULUILLE kannattaa valita heijastamaton lasipinta. Kun teet tai teetät kehystäjällä viehetauluja, suosittelen, että valitset heijastamattoman lasin, esimerkiksi Ultra Vue, jonka heijastusprosentti on vain yksi. Kuva Rudolf Ahoniuksesta ja hänen käyttämästään perhosta kehyksissä. Mutta tässäkin arviointihommassa kokemus ja tarkkuus ovat valttia. 9 LOISTOKUNTOINEN , ei alkuperäistä myyntipakkausta. UV-suoja estää vieheiden värien haalistumisen tehokkaasti. Voit tehdä yksittäisistä uistimista ja muusta kalastustavarasta myös pieniä tauluja, jotka kertovat omia tarinoitaan. Asenna vitriinin kattoon valo, jolloin uistinkokoelma näyttää valaistuna todella hyvältä
Sekin jäi arvoltaan toiseksi, kun vuonna 2003 huutokaupattiin kymmentuumainen ”Giant” Haskell Minnow alkuperäislaatikossaan. Hyväkuntoinen vaappu on todella harvinainen. Saman valmistajan kymmentuumaisen ennätyshintaisen vieheen kyljet olivat sileät, eikä niissä ollut suomukuviota. Näistä täysinpalvelleista vaapuista tehdään uistintaulu sitten, kun lohensoutu Pohjolassa loppuu. Vanhan lohilusikan kiillottaminen saattaa tehdä siitä lähes arvottoman. Vieheiden keräilyllä ei siis rikastu, eivätkä ne ole erityisen suositeltavia sijoituskohteita. Kun olet hankkimassa hieman arvokkaampaa uistinta, tutki se tarkkaan. Siinä osviittaa kuntoluokituksesta. KUVASSA alhaalla ultraharvinainen Laaksosen veljesten ennen sotia valmistama vaappu. Jos joku myy ”aitoa” Pylväläistä edullisesti, ole varovainen. Sen näkee pudonneista huutokauppahinnoista. Nyt tämä suomalaista vieheperinnettä edustava uistin saattaa päästä jälleen tositoimiin ja keräilijän kokoelmassa se jatkaa pitkää perinnettä. Truttia, LGH-vaappuja ja monia muita hienoja malleja on saanut ostettua muutamilla kympeillä. W. Sama pätee vanhoihin keloihin, joten anna niiden olla siinä kunnossa, jossa ne ovat. Jos niitä on vaihdettu uudempiin, hinta putoaa. Meklarin nuija kopsahti pöytään, kun tarjous oli noussut 101 200 dollariin. . KOTIMAISTEN vieheiden hinta on paljon vaatimattomampi. Erikoisuutena oli pyörivä pyrstöosa ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa. On syytä muistaa myös se, että vieheen eri osien, kuten koukkujen, uistinrenkaiden ja uintilevyjen, pitää olla alkuperäisiä. Hinnoista puhuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uistimien keräily olisi välttämättä kallis harrastus. Laaksosen veljesten ennen sotia valmistamasta vaapusta on tiettävästi maksettu lähes 2000 euroa. . Rungon ulkokuori on alumiinia, sisäosa puuta ja uintilevy messinkiä. Helsingissä asuneet veljekset kalastivat taimenia Päijänteellä ja juuri heiltä Lauri Rapala sai idean käyttää foliota vaappujen kyljissä. Kanavanvartija Kivisen vaaput maksavat reilut 600 euroa ja K. Arvokkaimmat vieheet Ohiolainen aseseppä Riley Haskell jätti patenttihakemuksen 20.9.1859 kehittämästään kuparisesta kalastusvieheestä nimeltä Haskell Minnow, jota valmistettiin neljässä eri koossa kolmesta ja puolesta tuumasta aina kymmentuumaiseen versioon. Esimerkiksi tieto siitä, että ehkä jo poismennyt tekijä on vieheen omin käsin valmistanut. Nykynuoriso on tottunut kalastamaan muovija silikonivieheillä, eivätkä vanhat uistimet juurikaan kiinnosta heitä. Harvinaiset . Uistimen pitää olla todella harvinainen, jotta sen hinta kiipeää yli sadan euron. Nämä taidokkaat vieheet ovat ultraharvinaisia ja se näkyy hinnoissa. KUUSITUUMAINEN, viimeistelyltään todella huipputasoinen Haskell Minnow. Vieheidenkin maailmassa on jäljennöksiä. Kotimaassa paljon vaatimattomampaa hintarallia Kotimaisten vieheiden hintaralli on paljon vaatimattomampaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 23. Viime vuosina 1900-luvun lopun huippu-uistimia, kuten Huhdin Jameksia, E. Harva on valmis maksamaan huippuhintaa vanhasta vieheestä, oli se kuinka harvinainen tahansa. LOHIVAAPPUJA kirjoittajan eläkeläispakista. VANHOISTA vieheistä saatetaan ulkomailla maksaa jopa yli satoja tuhansia dollareita. Yllä oleva kanavanvartija Väinö Kivisen vaappu on myös mielenkiintoinen. Hanellin metallikalat saman verran. Voi olla, että menee tekoon jo lähivuosina. Petokalat eivät pystyneet puremaan reikiä alumiinirunkoon ja vaappu pysyi pyyntikunnossa pidemmän aikaa kuin kaarnasta vuollut vaaput. Kolme ja puolituumainen Haskell Minnow myytiin aikanaan huimaan 44 000 dollarin hintaan. Hintaan vaikutti vahvasti se, että kyseessä oli ainoa tunnettu yksilö ja mukana alkuperäinen laatikko. VIEHEEN TUNNEARVO ON TÄRKEÄMPI Mielestäni rahallista arvoa tärkeämpää on aina vieheen tunnearvo. Pylväläisistä maksettiin aikanaan yli tuhat euroa, nyt hinta liikkuu 600 euron kieppeillä. Nyt on siis hyvä aika ryhtyä keräämään vieheitä. Onton rungon yläosassa oli balsaa ja alaosassa lyijyä, jotta viehe pysyisi kölillään. Onneksi mielenkiintoisia vanhoja uistimia saa nykyään varsin edullisesti. Lusikkauistimissa on erittäin tärkeää, että patina on alkuperäinen. V
Suomi on viehevalmistajien ja toki myös -maahantuojien luvattu maa. NILS Master Invinciblen suurin versio on aika julman kokoinen vaappu, mutta hyvin se maittoi aikanaan suurhauille, ja maittaa varmasti edelleen. Näin on tullut todettua kerran jos toisenkin vuosien saatossa. Verrokkina saman vieheen pienempiä kokoja viisisenttisestä alkaen. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN VÄLINEET ELÄMÄNI VIEHEITÄ . Eväkkäitä tuhansilla erilaisilla vieheillä 24 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
LIITSIEN VALLANKUMOUS Liitsit eli alkuperäiskielellä leechit jäljittelevät nimensä mukaisesti juotikasta. Hyvänä lisäkiihokkeena toimi tuolloin valtakunnan kuumimmaksi haukiapajaksi ponkaissut Vilppulan Paloselkä, jossa Invinciblet ynnä muut mahtivaaput kylvivät melkoista tuhoa suurhaukikannassa. Se narrasi menestyksellä niin haukia kuin ahveniakin. Lauri käytti painotettuja liitsejä taimenen perhokalastuksessa, mutta itse päätin kokeilla niitä virvelihommissa. Abun pronssinen ansiomerkkihän sillä irtosi. Toimi myös kuhan uistelussa mainiosti. Monta entisaikojen ottipeliä on toki myös pohjaan tai kalojen leukoihin hukkunut. PALJON haukia nähneet ensivieheeni 70-luvulta. Melko pian kuitenkin havaitsin, että mato-ongella sai Längelmävedestä paremmin kalaa kuin virvelillä, joten koneonki jäi varsin vähälle käytölle kalastusurani alkuvaiheessa. Alkusysäyksen liitsien maailmaan sain perhonsitojalegenda Lauri Syrjäseltä , jonka työhuoneessa askartelimme muutamia versioita mustasta marabousta. M inulla on ollut poikkeuksellinen näköalapaikka vieheiden maailmaan jo 1980-luvulta alkaen työskennellessäni Erä-lehden kalastustoimittajana. Pienestä koostaan huolimatta lippa kelpasi myös elämäni ensimmäiselle yli viiden kilon hauelle Tampereen Särkijärvellä. Hurjan paljon niitä käyttöömme tulikin, erilaisia haukivieheitä, joita koeuittelimme muun muassa Ahvenanmaan silloisessa huippuhaukipaikassa Bastössä. Erityisesti mieleen jäi kamppailu suurhauen kanssa, jonka lopulta hävisin siiman katkettua. Sikäläinen hauki oli kookasta, joten isot vaaput saivat osumaa parhaiten. Koska erilaiset uutuusviehe-esittelyt ja koekalastukset ovat olleet lehden tärkeää aineistoa kautta vuosikymmenten ja minulla on ollut niiden tekemisessä päävastuu, olen saanut mahdollisuuden narrata eväkkäitä tuhansilla erilaisilla vieheillä. Jo tuolloin halusin laittaa hes 50 euron hintaista Nilsuakaan tuskin myydään nykyisin suuria määriä. Viehevalikoimaa tuli hieman kartutettua, mitä nyt pieneen puna-valkoiseen Abun uistinrasiaan mahtui. Ensimmäiset luottovieheeni Ensimmäisen virvelin sain täyttäessäni yhdeksän heinäkuussa 1967. Punainen Abumatic 120 yhdistettynä umpilasikuituiseen Abu 157 -vapaan, mukana Täytyy-viehesetti ahvenelle. Hinaamisen on syrjäyttänyt etenkin liveluotain yhdistettynä jigien täsmätarjoiluun. JÄTTI-NILSU JYRÄSI Ensimmäisen ”viehetestini” tein kaukaisella 80-luvulla. Ensivieheistäni kenties ykkössuosikkini oli Lounas-lusikka etenkin sinisessä värissään. Hiukan myöhemmin virvelöinti alkoi taas kiinnostaa, kun löysin pyyntikohteeksi mökkivesieni hauet. testi-sanan lainausmerkkeihin syystä, ettei kymmenten ellei yli sadan vieheen joukkoa pysty mitenkään laittamaan paremmuusjärjestykseen missään säädyllisessä ajassa, jos kohta säädyttömässäkään. Lipoista suosikkini oli Bete Bingo. Menetystä paikkasi varsin hyvin sama viehe hopean-kuparin värisenä. Marabouhöyhenistä sidotut eloisat perhot olivat vielä 80-luvulla lähinnä perhokalastajien tuntemia ottipelejä, mutta kun niiden päähän keksi puristaa painoksi lyijyhaulin, muuttuivat vieheet myös ultrakevyillä virvelivälineillä heitettäviksi. Väitän, ettei maassamme ole toista kalastajaa, joka on kiinnittänyt siimansa päähän yhtä monenlaisia ottipelejä. Jutun julkaisun jälkeen jätti-Nilsujen kauppa ryöpsähti ennen kokemattomiin lukemiin. Pitkä historia aiheen parissa on tuonut vastaani kaikenlaisia kalanpettimiä. Alkutaival VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 25. Nyttemmin magnumvaappubuumi on huomattavasti hiipunut kulta-ajoistaan. Viehemassasta nousi esille etenkin Nils Master Invincible -perheen 25-senttinen magnumversio, joka antoi meille lukuisia kymppiä hipovia vonkaleita. Rasia on edelleen tallessa ja sisältää neljä Krokodilia, Räsäsen, Utön, Rapire Nauvon, Puustjärven Lounaan, nimettömän lusikan sekä lipoista Bete Bingon, Adysin, Celtan ja KUF-kumikalalipan. Suurin osa niistä on vaipunut unhon suohon heti kohta debyyttivuotensa jälkeen, mutta jotkut ovat jääneet elämään ja kehittyneet parhaimmassa tapauksessa ”kaikkien” tuntemiksi ottipeleiksi. Tilalle ovat tulleet esimerkiksi isot haukikumit, eikä vetouistelukaan ole enää ykkösmetodi kymppikerhon jäsenyyttä tavoiteltaessa. Lä
Esimerkiksi Kuusamon Viikari on yllättänyt tehokkuudellaan muun muassa tunturivesillä sekä toisinaan jopa kuhan pyynnissä eteläsuomalaisilla järvillä. . Näitä terävästi tirraavia pikkupulikoita kun soutu-uistelee pelipaikoilla ohutta kuitusiimaa käyttäen, pääsee väsytystehtäviin sangen usein. Syntyi valettuun päähän sidottu maineikas MA Leech, josta on sittemmin jalostunut monia versioita kaikenlaisten kalojen narraamiseksi. Luonnollisesti kirjoitin haltioituneeseen sävyyn kokemuksistani lehdessä ja vinkkasin asiasta myös pilkkinikkari Markku Autiolle , joka ottikin liitsit hetimiten ohjelmaansa. En minä ainakaan. TOUTAIN osaa arvostaa voimakkaasti väriseviä lehtivieheitä. RAPALAN uudehkot pikkuvaaput Shadow Rap Jack Deep ja Shadow Rap Fat Jack sukeltavat noin kolmeen metriin ja pyytävät ahvenia ja kuhia todella tehokkaasti. Syvänneturpainen, Shad Rap . Omimmillaan se lienee kuitenkin ahvenparvien harvennuksessa. Siitä alkoi ilotulitus, joka mullisti oman ja jossain määrin myös koko maamme koskikalastuskulttuurin. Sen tunnolla on useampia yli viiden kilon vonkaleita sekä tietysti vielä useampia karkuutuksia, suurimmat varmasti yli kuusikiloisia. Myös kirjolohikoskilla on tulosta tullut. Kuvassa yksi tämän päivän suosituimmista kirrepilkeistä MA Mutu-Leech. Kunnes siimani päähän eksyi musta liitsi. SUPERSAALISTAJA SUSPI Kovasta ja pehmeästä muovista valmistetut niin sanotut hybridivieheet alkoivat vallata markkinoita joskus vuosituhannen alkupuolella. . Kuvassa suursuosikki SpinMad Blade Bait King. Voisi melkein sanoa, että ilman tätä viehettä ei keväällä Lempäälän Kuokkalankoskille ole mitään asiaa. Eikä tuo onnistuminen suinkaan jäänyt viimeiseksi, vaan kalaa tuntui tulevan, missä ikinä tätä ihmeviehettä uittelinkaan. blade) eli lehtivieheet ovat yleistyneet melkoisesti, eikä syyttä, sillä ne ovat toisinaan huipputehokkaita vaikkapa ahvenen kalastuksessa. Kuka heitti lippaa, kuka vaappua tai lusikkaa, taisinpa minäkin jollain niistä aloittaa. Meitä oli isohko kutsuvierasjoukko kalastamassa erästä joen suvantoa, johon oli istutettu avajaisten edellä kirjolohia. Pyrstölipat ovat bleidien tavoin varsin monikäyttöisiä vieheitä, joilla pystyy syvänteetkin hoitelemaan tehokkaasti. Terävällä värinällä etenevät, pajunlehteä muistuttavat peltilevyt ovat helppoja heittää ja uittaa tarvittaessa hyvinkin syvällä. Tässä nostettakoon esille lehtiviehe nimeltään SpinMad Blade Bait King 18 g, joka on ollut omassa käytössäni ylivertainen houkutin isolle toutaimelle. Tuskinpa monikaan virvelikalastaja lähtee nykyisin koskille ilman rasiallista liitsejä, joko kaupasta ostettuja tai omatekemiä. LIITSIT toimivat myös kirjolohipilkillä. Uudemmat 26 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sain nimittäin kirjoja aivan käsittämättömän paljon muun vierasjoukon pyytäessä enimmäkseen tyhjää. Ei tuntunut kirjolohi oikein syövän. Ensimmäinen tilaisuus tarjoutui Kairijoen avajaisissa joskus 90-luvun alkuvuosina. Rapalan melko uusi vaappukaksikko Shadow Rap Fat Jack 4 cm ja Shadow Rap Jack Deep 5 cm ovat olleet omilla kalavesilläni huikean tehokkaita ahvenia ja kuhia narrattaessa. Uudempia suosikkeja Viime vuosina niin sanotut bleidit (engl
Toki myös ahven, kuha, hauki, säyne, toutain, turpa ja moni muukin laji hakeutuu halulla virtoihin lämpöisen veden aikaan, vapakalastajan ulottuville. VIIDEN sentin Räsänen toimii erinomaisesti myös kuhalle, kun sitä uitetaan jigityylisesti pysäytellen pohjan tuntumassa. Valitseeko siimansa päähän 11vai 14-grammaisen, riippuu siitä, kuinka pitkälle pitää heittää ja kuinka syvällä viehettä uittaa. -hahmoinen, mutta pehmokuoren ylleen saanut Storm WildEye Soft Shad taisi olla sen viehegenren ensiairut. Suspista tuli melkoinen menestysartikkeli, joka laittoi uusiksi monen hauenkalastajan ottiviehepakin. Yhtä kaikki molemmat ovat helppokäyttöisiä ja eloisauintisia lätkiä, joita kalojen on vaikea vastustaa. Mutta ennen kuin niin pitkälle päästiin, tarvittiin muutamia mehukkaita saalisonnistumisia. Täällä Etelä-Suomessa tavanomaisin vastapeluri on silloin kirjolohi, jos lohikaloista puhutaan. Ylimmäisenä vieheen protoversio josta kaikki alkoi, alempana kaksi hieman lisää pulleutta saanutta tuotantoversiota. Kalantulo oli kuitenkin ollut kehnonlaista, vaikka Rapaloita pursuilevia viehepakkeja oli selattu läpi varsin ahkerasti. . Omassa käytössäni Vitos-Räsäsen ansiolistalla on, lukemattomien kirjolohien ja taimentenkin ohella, muun muassa yli viiden kilon toutaimia, 1,7-kiloinen säyne ja jopa talvikoskesta narrattu made. Puhumattakaan tietysti kirjolohilammista tai Lapin tunturivesistä, joissa jalosukuiset kalat tuntuvat toisinaan lähestulkoon jonottavan tärppivuoroaan. Jigityylisesti pohjan tuntumassa uitettaessa Räsänen on toisinaan ääritehokas kuhan heittokalastuksessa. Jos yksi viehe pitäisi aution saaren kirjolohikoskelle mukaan valita, olisi se itselläni Kuusamon Räsänen koossa viisi senttiä. Oman ensikosketukseni Suspiin sain Ahvenanmaalla, jossa olimme Rapalan isäntien kanssa parin päivän reissulla haukia jahtaamassa. Jotakuinkin viimeisenä sormiini sattui kalvakan harmaa, vasta protovaiheessa ollut Suspi. Koskiansioidensa ohella viehe toimii erinomaisesti myös seisovissa vesissä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 27. Melko pian tämän jälkeen märälle areenalle ilmestyi viehesuuruus nimeltään Storm Suspending WildEye Swim Shad, jota myöhemmin tuttavallisesti Suspiksi kutsuttiin. Viimeisenä varmaan siksi, koska viehe ei herättänyt ainakaan ulkonäöllään minkäänlaisia intohimoja. STORM Suspending WildEye Swim Shad eli Suspi oli aikanaan todellinen hauki-imuri. Räsänen, koskikalojen kauhu Koskelle Omassa kalastusharrastuksessani, tai oikeastaan työssäni, koskikalastuksella on melko merkittävä rooli. Kirjolohipilkkinä se on yksi suosituimmista, mutta nappaa siihen jään alta mielellään hauki ja kuhakin. Mutta kun nakkasin sen en
MAAILMAN kalavesillä Rapala Super Shad Rap on yksi käytetyimmistä vieheistäni. Joskus jigibuumin aamunsarastuksessa suosikkini oli moottoriöljyn värinen toukkajigi etenkin mereltä ahvenia kalastettaessa, mutta eipä ole sellaista enää aikoihin tullut jigikoukkuun pujotettua. Tätä kutsutaan kaveripiirissäni ”Epäreiluksi” syystä, että se on pyytävyydeltään yleensä ylivoimainen moniin isompiin ja muun mallisiin jigeihin verrattuna. . 28 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kotivesillämme kyseinen viehe oli takavuosina melkoinen hitti hauen heittokalastuksessa, vaikka itse en sitä ole juurikaan mainitussa lajissa käyttänyt. Letkeäpotkuinen, pariin kolmeen metriin sukeltava ja melko kovaakin vetovauhtia kestävä pulikka on ollut yliveto pyyntipeli, jolla on tunnollaan kymmeniä tarponeja jopa yli satakiloisiin saakka. Eikä ihme, sillä edullinen hinta yhdistettynä pyyntitehokkuuteen on runsaaseen käyttöön kannustava kombinaatio. Tässä väsyy liki satakiloinen tarponi Nicaraguan San Juan -joella. MIKADO Fishunter ”epäreilussa” viiden sentin koossaan on vastustamaton kiusaus ahvenille. Mutta kuten kaikki muotivillitykset, tämäkin vähitellen laantui kaiketi haukien opittua hieman varomaan näitä petollisia pehmoleluja. Yksi tällaisista on vaappu nimeltään Rapala Super Shad Rap, Possuksikin kutsuttu 14-senttinen balsapullukka. Epäreilu pyyntipeli usein silloinkin. Erityisen ihmeellistä asiassa oli, että kaverit jatkoivat muilla vieheillään samalla plusmiinus-nollalinjalla kuin aikaisemminkin. Jos kohdekalana on ahven, valitsen Fishunterista viisisenttisen pikkukoon. Sen sijaan Possu on poukkoillut siimassani lähes itsestäänselvyytenä narratessamme vuosittain keskiamerikkalaisessa Nicaraguassa virtaavan San Juan -joen jättitarponeja. Pakkini auettua vaappukalastaja laittoi heti oman haukiennätyksensä uusiksi kymppiä lähentelevällä mörssärillä. Mieleen palaa eräskin puolileikillinen vertailu Suspi vastaan muut viehetyypit, jonka aikana Villisilmä latoi tiskiin sellaiset saalislukemat, että kaverit vaativat ”testin” keskeyttämistä ja vapaataivalta omalle Suspi-pakilleni. Kalavedet ovat luonnollisesti hyvin erilaisia pallon eri puolilla, mutta ehkä valtameriuistelua lukuun ottamatta kurantteja vieheitä löytyy kosolti myös kotona käytössä olevista uistinpakeista. Kun vielä väri sattuu kaloja miellyttämään, on usein päässyt kokemaan ahven joka heitolla –tilanteita. Fishunter on erinomainen tarjous myös kuhalle, mutta tällöin on syytä valita hieman suurempi koko. Pian Suspista ilmestyi myös tuotantoversio, joka sekin osoittautui ennen kuulumattomaksi hauki-imuriksi. Valitettavasti vaapun kestävyyttä ei ole mitoitettu kyseisen kaltaisille jäteille, vaan monesti balsakapula on ollut vainaa tarponin käsittelyn jälkeen. Nykyään todennäköisimmin siimani päässä lerppuu kalajigi nimeltään Mikado Fishunter, tai joku sen lukuisista jäljitelmistä. Mistään sopivasti kohdalle sattuneesta syöntipiikistä ei siis ollut kysymys. Itsekin olen luonnollisesti jigeihin tutustunut ja käyttänyt niitä niin heittokalastuksessa kuin pilkkimisessäkin, kaikkina vuodenaikoina. Nivelletyllä pyrstön varrella varustettu jigi ui harvinaisen eloisasti pyrstöään heiluttaen ja kylkiään keikuttaen, joten ei ihme että kalatkin siihen ihastuvat. simmäisen kerran veteen, oli hauki kiinni saman tien. . Luonnollisesti kirjoitin uudesta viehelöydöstäni myös lehtijuttuja, ja buumi oli valmis. Myös koukut on ollut syytä vaihtaa pykälää paria vahvemmiksi, eikä koukkurenkaitakaan auta laiminlyödä. Toki Suspi on edelleen varteenotettava viehe hauen heittokalastajalle ja paalupaikalla omassakin viehepakissani. POSSU PELITTÄÄ MEILLÄ JA MAAILMALLA Paljon olen päässyt kalastelemaan vuosien saatossa myös ulkomailla, ja kaikissa maanosissa. Monet olivat kalareissut, joiden aikana pääsin nöyryyttämään Suspittomia kavereitani oikein perusteellisesti. FISHUNTERILLA AHVENTA Jigit ovat muuttaneet vapakastajien pyyntitottumuksia enemmän kuin mikään muu viehetyyppi viimeisten vuosikymmenten aikana. Siitä alkoi aivan epätodelliselta tuntunut haukihurjastelu
Ukraina käyttää verkkoja sodassa naamioitumiseen maastoverkkoina ja vihollisen taisteludroonien pyydystämiseen. ”Kesäkilpailujen yhteydessä tämä on hankalampaa toteuttaa kalojen nopean pilaantumisen takia”, Ijäs mainitsee. Seurojen on myös tarkoitus edelleen jatkaa verkkojen keräämistä Ukrainaan toimitettaviksi. Riimuverkot eivät kuitenkaan käy. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! 90 ,Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Nilakka 3,5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka GARMIN STRIKER PLUS 4 -pilkkipaketti 275 ,PATRIOT ICEFIX 360 liveanturiteline LOWRANCE EAGLE EYE 9” yhdistelmälaite liveanturilla Kompakti paketti pilkintään: 1245 ,0447771201 -jone laplap@laplap.fi laplap.fi HALUATKO JÄLLEENMYYJÄKSI. Saimaan alueella kierrätysverkkoja riittää SVK:n Etelä-Karjalan vapaa-ajankalastajapiirin puheenjohtaja Esko Ijäs kertoo, että verkkoja Ukrainaan on toimitettu viime vuodesta alkaen. 044 777 1201 Mutta siitä huolimatta, valikoimissa WWW.LAPLAPSHOP.fi Kuin pieni morri täällä kaikkeudessa n Laaja talvikalastus n Merinotekstiilit n Lämpimät hanskat n Päähineet joka lähtöön n Pilkkiteltat ja kaminat n Lämpimät pilkkisaappaat n Sukset, lumikengät ja liukulumikengät ym. Ukrainalaisten asia on otettu muutenkin Etelä-Karjalan kalastusseuroissa omaksi, sillä niiden järjestämien pilkkisojen saaliskaloja jaetaan alueelle sijoitetuille ukrainalaispakolaisille. ”Me Ruokolahden Urheilukalastajat lähdimme mukaan ensimmäisinä ja muut seurat tulivat perässä. Samoin esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta on toimitettu tonneittain verkkoja Ukrainaan. UKRAINA VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 29. Myös Suomen Vapaa-ajan Kalastajien (SVK) jäsenseurat ovat olleet mukana hankkimassa verkkoja Ukrainan puolustustaistelun tueksi. Täällä Saimaan alueella on paljon verkkokalastajia, joten esimerkiksi korkeita käytöstä poistettuja siikaverkoja riittää kierrätettäväksi ”, hän kertoo. Myös Suomen Vapaa-ajan Kalastajien jäsenseurat Etelä-Karjalassa ovat olleet mukana hankkeessa. LAHJOITTAMALLA rikkinäisiä kalaverkkoja voi tukea Ukrainan puolustussotaa – SVK:n jäsenseuroilta jo satoja verkkoja etulinjaan Suomessa voi lahjoittaa rikkinäisiä kalaverkkoja, jotka kierrätetään hyödynnettäviksi Ukrainan Venäjää vastaan käymässä puolustussodassa. Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Fenix ry (Etelän-Karjalan Ukrainalais-yhdistys) on nimittäin jo toimittanut yhteistyökumppaniensa kautta satoja verkkoja Ruokolahden Urheilukalastajilta, Lappeenrannan Urheilukalastajilta, Simpeleen Kalamiehiltä ja Parikkalan Kalastusseuralta suoraan sodan etulinjaan. Kuva: Hannu Liimatta. Lahjoitettavien verkkojen ei tarvitse olla puhtaita ja ne voivat olla rikki, mutta mielellään niiden yläja alapaula pitää olla selvitettynä. 040 543 1162, Eteläinen Saimaa/Lappeenranta: Ari Rossi puh. . 040 746 6052, Muu Suomi ja Saimaa: Jukka Kummunsalo, puh. Tutustu kuvastoihimme: www.laplap.fi ja www.arctixsport.com Huurretie 7 H 18, 87500 Kajaani puh. Verkot voivat olla monofiilista tai nailonista kudottuja, eikä niiden silmäkoolla ole merkitystä. Jos Etelä-Karjalan esimerkki ja kalaverkkojen kierrätys alkoi kiinnostaa, lisätietoja antavat: Pohjoisen Saimaan alue: Hannu Liimatta puh. SUOMALAINEN vapaaehtoistyöntekijä Essi sitoo maastoverkkoa FinEst Vapaaehtoiset -tukikohdassa Lvivin kaupungin lähistöllä Ukrainassa. 0500 820 351
Toimivan lukon vetotestissä vaaka pysähtyi lukemaan 15,1 kiloa, jolloin kaupallisen metalliperukkeen holkkikiinnitys petti. Valmis! 30 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Itse tehty lukko siis vielä piti, vaikka se muotoaan kovassa vedossa osin menettikin. TE KS TI JA KUVAT JAN NE AN T I L A Pihistelijän kotikutoiset 3 1 2 4 Viehelukko HAKANEULASTA Y leensä viehelukon puuttuessa sidotaan vieheet suoraan kiinni siimaan tai siiman päässä olevaan perukemateriaaliin, kuten fluorocarboniin. Syntynyt viehelukko (kuvassa alempi) oli varsin helppokäyttöinen ja yllättävän luotettavan oloinen. Jos siis lukot ovat kateissa ja haluat harjoittaa kunnon vieherallia, niin voit ottaa hakaneulan ja pihdit kauniiseen käteen! Sitten väännetään pihdeillä langat ”koukuiksi” toistensa peilikuviksi ja tarvittaessa trimmataan langat sopivan pituisiksi. Se sopi hyvin sellaisille vieheille, joissa oli kiinnityspisteenä uistinrengas tai riittävän väljä kiinnityslenkki, kuten useimmissa vaapuissa, lippauistimissa, lippapyrstöissä, lusikoissa jne. Tällä palstalla luodaan kalastustarvikkeita kulloinkin käsillä olevista tykötarpeista ja testataan tuotosten toimivuutta käytännössä. Tavoitteena ei ole viimeistelty lopputulos, vaan kalastuksen mahdollistaminen kunnollisen tarvikkeen puuttuessa. Yksinkertaista, eikä kovin vaikeaa, mutta siltikin vieheen vaihtamisen kynnys kasvaa merkittävästi verrattuna siihen, että siiman päässä olisi viehelukko. Ja voihan sitä joskus vähän säästääkin tekemällä saalista antavia kalavälineitä romusta. Mahtumisongelman voi kiertää tekemällä hakaneulasta ns. Sen sijaan useimmissa jigipäissä ja lehtivieheissä kiinnitysreikä on niin pieni, että lukon kaksinkertainen lanka ei sinne sopinut. Kellertävästä eli messinginvärisestä hakaneulasta tehtynä kietaisulukko oli liian heikko ja ison kalan kanssa se olisi helposti voinut oieta. Toki viehelukko myös säästää siimaa tai perukemateriaalia jatkuvalta leikkelyltä. kietaisulukon (kuvassa ylempi), mutta sen heikompi rakenne asettaa hakanaulan metallilangan jämäkkyydelle vaatimuksia. Tällä kertaa testaan viehelukon tekemistä hakaneulasta, joita tuppaa löytymään joka taloudesta. Ensimmäisenä työvaiheena on katkaista hakaneulan molemmat sakarat suunnilleen sopivan pituiseksi
Isoimpana Suomen puolen työnä on Tengeliöjoen voimalaitoksen ohittava kalatie, joka yksistään vapauttaa 970 kilometriä vaellusreittejä kaloille. Suon ennallistaminen vähentää ravinnekuormitusta ja tulvariskiä”, sanoo kalastuksen asiantuntija Antero Mölläri Metsähallituksesta. Soiden ja virtavesien kunnostuksilla parannetaan esimerkiksi lohen, kirjojokikorennon, saukon, jokihelmisimpukan ja kivisimpun elinympäristöjä. Tutkittavana on yhteensä kymmenen Siuntionjoen järveä: Vihdistä Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, Kirkkonummelta Hepari ja Petäjärvi sekä Siuntiosta Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk. FOSFORI FOSFORIN kiertoa tutkitaan Siuntionjoen vesistössä järvi järveltä kohti Itämerta LUVY (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) ja Helsingin yliopisto tutkivat Vihdissä, Kirkkonummella ja Siuntiossa järvien sisäistä kuormitusta ja rehevöittävän fosforin kulkeutumista Siuntionjoen vesistössä järvi järveltä kohti Itämerta. Sisäinen kuormitus, eli fosforin vapautuminen sedimentistä takaisin vesipatsaaseen, ruokkii kesäaikaista levätuotantoa useimmilla Siuntionjoen järvillä. LUVY:n hankepäällikkö Jussi Vesterisen Jussi Vesterisen mukaan tutkimus tarjoaa paitsi paljon kaivattua tietoa järvien sisäisen kuormituksen suuruudesta kunnostussuunnittelun avuksi myös kansainvälisestikin kiinnostavan tarkastelun jokivesistön laajuisesta fosforin kierrosta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 31. ”Sitä aiheuttavat paitsi tiheät särkikalakannat ja kovat tuulet myös vesien lämpeneminen, orgaanisen aineksen tehokkaampi hajoaminen ja näiden seurauksena sedimentin hapettomuus. Vaellusesteiden poistaminen liittyy Euroopan suurimpaan jokiluonnon ennallistamistyöhön, Triwa LIFE -hankkeeseen. Ensimmäinen näytteenottokierros tehtiin kesäkuun lopulla ja toinen elokuun lopulla 2025. Triwa LIFE -hanke jatkuu vuoteen 2030, Ja yhteensä koko hankkeessa ennallistetaan Suomessa ja Ruotsissa 2 500 hehtaaria suota ja poistetaan kaloilta peräti 400 vaellusestettä. TJUSTRÄSK Siuntiossa kuuluu tutkittaviin järviin. ”Tavoitteena on parantaa kalavesien laatua Torniojoen valuma-alueella. Kolmas on tarkoitus tehdä talvella 2026 . TORNIONJOKI . Hapettomasta sedimentistä fosfori vapautuu takaisin veteen. Ennallistetut suot sijaitsevat Kolarin ja Pellon alueilla Naamijokeen ja Tengeliöjokeen laskevien sivujokien varsilla. Yksi kohteista on ollut Kerojoki. Järvien kunnostuksen kannalta on tärkeää ymmärtää vesistökohtaisesti eri sisäisen kuormituksen mekanismien roolit”, toteaa Vesterinen. Kuva: Antero Mölläri/Metsähallitus. Lisäksi Tornionjokeen laskevien jokien ja purojen varsilta on nyt ennallistettu 525 hehtaaria suota virtavesien äärellä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää järvien sedimenttien ominaisuuksia, järvien sisäisen kuormituksen suuruutta ja fosforin mallinnettua kulkeutumista jokivesistössä. . TRIWA LIFE -hankkeessa puroista ja joista poistetaan nousuesteitä. LUVYn ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojektissa selvitetään fosforin kiertoa Siuntionjoen latvajärviltä aina alimpaan Vikträsk-järveen asti. KALAT pääsevät uusiin vesiin Tornionjoelta – vaellusreittejä on avattu jo 163 kilometriä Metsähallitus on saanut avattua 163 kilometriä uusia jokia ja puroja, joihin kalat voivat nousta Lapissa. Vaellusesteitä on puolestaan poistettu Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Kuva: LUVY/Paavo Ojanen. Suot ennallistetaan täyttämällä metsäojia ja tukkimalla vuotavia ojia
T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua . Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tuottaako valikoiva kalastus VALIKOIVIA KALOJA. Jo pitkään on tiedetty, että tietyllä tavalla käyttäytyvät kalat eli tietyn luonteiset kalat ovat helpompia pyytää kuin toiset. Kalastus voi tehdä kaloista vaikeampia pyytää, vaikka yhtään kalaa ei tapettaisi. Onko ilmiö kuviteltu vai tutkimuksin osoitettu. He määrittelivät hauen aggressiivisuuden sen perusteella, että kala otti uistimeen, eikä vain seurannut sitä. He pyydystivät haukia sekä viehekalastamalla että käyttämällä isosilmäisiä koeverkkoja. Mutta näkyykö pyyntipaine myös yleisesti kalojen käyttäytymisessä. METRIN hauki on liveluotaimen kanssa selkävesiä kierrellessä melko tavallinen saalis. Koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli kalastusrajoitusalueilla 2,1 kertaa parempi kuin normaalisti kalastetuilla alueilla. Jos nämä helposti pyydettävät kalat otetaan saaliiksi nuorina, ovat vanhat kalat keskimäärin nuoria hankalampia saada ottamaan tarjottuihin pyytöihin. 32 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vieheen havainneet hauet iskivät 2,17 kertaa todennäköisemmin rajoitusalueilla kuin normaalisti kalastetuilla alueilla. Pyyntimuotojen välinen ero selittyi sillä, että hauet iskivät kalastusrajoitusalueilla paremmin: 81,7 prosenttia havaituista kaloista otti kiinni, kun luku oli normaaleilla alueilla 69,8 prosenttia. KALASTUSRAJOITUSALUEIDEN HAUET ISKEVÄT HANAKASTI Roser ym. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Hauen vapasaalis oli kalastusrajoitusalueilla aikaa kohden 3,9 kertaa parempi kuin normaalisti kalastetuilla alueilla. Y leisesti ottaen kalakannasta tiettyä pyyntiponnistusyksikköä (esimerkiksi tuntia tai verkkoyötä) kohti saatu saalis eli yksikkösaalis kertoo suoraan kalakannan koosta. Hämärtääkö kalastuksen vaikeutuminen myös niin sanotun yksikkösaalistiedon käyttöarvon. (2025) vertailivat eteläisellä Itämerellä Rügenissä yksikkösaaliita ja haukien käyttäytymistä kolmen osittaisen suojelualueen ja kolmen normaalisti kalastetun alueen välillä. Alkaa olla yleisesti tunnettua, että paljon kalastetuilla vesillä petokalat eivät aina iske vieheisiin edes liveluotaimen kanssa kalastaessa. Välittömästi vapautuksen jälkeen kalalla menee jonkin aikaa toipua pyyntirasituksesta ja tänä aikana nämä vasta pyydetyt kalat ovat väistämättä tavoittamattomissa. Liveluotain helpottaa hauenkalastusta mutta kaikki kalat eivät ota. Haukien keskikoossa ei ollut alueiden välillä tilastollista eroa, mutta suojelualueilta tavattiin enemmän todella suuria yksilöitä (suurin 121 cm). Näin ei kuitenkaan ole, jos kalojen pyydettävyys muuttuu pyyntiponnistuksen mukana
Ihmisen läsnäoloon tottuneiden kalojen elinpiiri oli selvästi pienempi (2,65 km 2 ) kuin ihmiseen tottumattomien (aikuisilla 6,29 km 2 ja nuorilla 5,12 km 2 ). Tutkijoiden mukaan kalastusta ei tutkimuksen kohdealueella voida enää lisätä, sillä kalojen muuttuminen vieläkin aremmiksi vähentäisi saalismääriä liikaa ja GT näyttäisi olevan kala, joka muistaa pyynnit vielä pitkänkin ajan jälkeen. Kun kalastusta jatkavan kalastajajoukon keskimääräinen taitotaso kasvaa kalakannan heikentymisen myötä, pysyy saalismäärä kuitenkin entisellään. Kalastus näytti aiheuttavan elinalueen laajentumista vuodesta toiseen, minkä tutkijat arvelivat selittyvän matalien eniten kalasLue lisää: https://doi.org/10.1111/fme.12769 https://dx.doi.org/10.1111/fme.12419 https://dx.doi.org/10.1139/cjfas-2023-0329 https://doi.org/10.1016/j.fishres.2016.06.023 Pikkujärven haukikanta arvioitiin kuvien perusteella Karlsson ja Kari (2020) kiersivät yksikkösaaliisiin liittyvät ongelmat tutkimalla pienen ruotsalaisjärven haukikantaa vapakalastajien saalishauista ottamien kuvien perusteella. RUOTSI . Tottuneet kalat liikkuivat kalastuskauden aikana selvästi vähemmän kuin tottumattomat kalat. KAINUUN rauhallisilla vesillä on mukava kalastella, kalatkin ottavat keskimäärin hyvin. Lähellä opasyritystä merkityistä kaloista peräti 65 prosenttia saatiin uudestaan, kun taas ihmiseen tottumattomista kaloista saatiin vain neljä prosenttia, vaikka telemetriatulosten perusteella kalastus tapahtui laajasti siellä, missä kalatkin olivat. (2025) kalastivat perhoin ja uistimin 74 jättipiikkimakrillia ja seurasivat niitä 68 akustisen kuunteluaseman avulla Seychelleillä Intian valtamerellä loppuvuodesta 2018 vuoden 2020 loppuun. Tunnistusmerkityistä kaloista 62 saatiin uudestaan (5,9 %). Vaikka Saksassa kalojen vapauttaminen on kiellettyä, tapahtuu sitä yleisesti. Tutkijoiden mukaan vapakalastus voi toimia hyvänä tietolähteenä pienten vesien kalakantojen tilasta, jos vapautettavat kalat voidaan tunnistaa ja pyynneistä pitää kirjaa. Samalla tutkijat varoittivat, että tällaisesta pienestä lammesta voidaan kertakäynnillä pyytää helposti kymmenesosa kaikista hauista. Kalat jaoteltiin isoihin (yli metrisiin) ja pieniin (alle metrisiin). Voimakas tappava kalastuspaine selitti kuitenkin haukien vähyyttä ja suurten yksilöiden puuttumista vapaasti kalastetuilla alueilla. Läheltä keskeisen kalastusopasyrityksen tukikohdan laituria pyydettyjen kalojen oletettiin olevan tottuneita ihmisten läsnäoloon ja ajoittaiseen ruokintaan. KUN KALASTUS VAIKEUTUU, VAIN TAITAVAT KALASTAJAT JATKAVAT Kuten Rügenin ja Seychellien esimerkeistä nähtiin, voi vapakalastuksen yksikkösaaliin ja kalakannan runsauden välinen yhteys hämärtyä kalojen oppimisen ja käyttäytymismuutosten myötä. (2016) esittivät toisenkin syyn, mikseivät vapakalastuksen yksikkösaaliit kerro kalakannan tilasta. Samojen tutkijoiden aiempien tulosten perusteella kalat selviävät pyynnistä hyvin, mutta oppivat tehokkaasti välttämään perhoja, mikä selitti heikot uudelleenpyyntitulokset. Tällaista saalismäärien hyperstabiilisuutta voidaan pitää kalastuksen kestävyyden kannalta vaarallisena ilmiönä. Tiedetään, että monet kalat muuttuvat pyyntikertojen myötä vaikeammin pyydettäviksi mutta vähemmän on ollut tietoa siitä, muuttavatko kalastuksen kohteeksi joutuneet kalat myös muuten käyttäytymistään. Vapautetut hauet pilkutuksen perusteella yksilöllisesti tunnistamalla voitiin soveltaa erityistä tilastollista menetelmää, jonka perusteella rehevässä 6,7 hehtaarin järvessä arvioitiin olevan peräti 91 yli 60-senttistä haukea. Koronapandemian aikainen kalastustauko ei kuitenkaan palauttanut kalojen tilankäyttöä entiselleen. Griffin ym. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 33. VAIN PIENI OSA PYYDETYISTÄ SAATIIN UUDESTAAN Akustisin lähettimin varustettujen jättipiikkimakrillien lisäksi 1044 kalaa merkittiin pelkin tunnistusmerkein opastetun perhokalastuksen yhteydessä vuosien 2017-2023 välillä. Van Poorten ym. Kun kalastus vaikeutuu, on todennäköistä, että ensimmäisenä kalastuksen lopettavat kalastajat, jotka eivät enää saa kaloja, siis heikkotaitoisimmat. Näiden kalojen pyyntipaikka kirjattiin aina pyyntikerran yhteydessä GPS:n avulla. tettujen alueiden välttelyllä. JÄTTIPIIKKIMAKRILLIT OPPIVAT VÄLTTÄMÄÄN KALASTUSTA Jättipiikkimakrilli (GT) on yksi halutuimpia trooppisia kaloja, jonka kalastus on pääosin pyydäja päästä -tyyppiä
J ouluiset Silakat Sitrusmehu marinoi KALAHERKUT . Tehokkaimmin kalaa kypsyttävät lime ja sitruuna, mutta myös appelsiinin tai mandariinin ja sen useiden sukulaislajien hedelmämehua voidaan käyttää samalla tavalla. SILAKKAFILEET on helppo nahoittaa käsin, kun fileetä lähtee vetämään irti pään puolelta. sipulija tillisilakka) silakkafileet kypsyvät ja kiinteytyvät sopivasti herkutteluhetkiä varten myös ilman esiliotusta. Sen sijaan runsaasti näitä aineksia sisältävissä kirkkaissa mausteliemissä (mm. SILAKKACEVICHE maistuu myös saaristolaisleivän päällä. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O 34 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koska tuoreet nahattomat silakkafileet eivät juurikaan kypsy tällaisessa kastikkeessa, ne usein esimarinoidaan ensin vettä, suolaa, sokeria ja etikkaa sisältävässä liemessä. N ahattomat silakkafileestä valmistettavat joulupöydän kalaherkut, kuten sinappija valkosipulisilakka, valmistetaan usein tarjoiltaviksi kermaviilipohjaisessa kastikkeessa. Etikan ja etikkapohjaisten mausteliemien lisäksi myös sitrushedelmien mehua voidaan käyttää mainiosti kalafileiden marinoimiseen. Tämän vuoksi silakkafileet eivät tarvitse esi
Granny Smith 1–2 valkosipulinkynttä ½ punainen chilipalko ½ vihreä chilipalko ½ keltainen chilipalko peukalonpään kokoinen pala inkivääriä 2 rkl tuoretta tilliä 3 rkl oliivitai rypsiöljyä Poista nahka silakkafileistä ja aseta ne käsittelytasolle vierekkäin. Tee lisää limesokerilientä, jos sitä ei ole riittävästi (tai lisää vaihtoehtoisesti esim. Mehun happamuuden ja makeuden tulisi olla suunnilleen tasapainossa. Käännä fileet ylösalaisin ja suolaa ne myös toiselta puolelta. omenaviinietikkaa). Ripottele liemen päälle ohut kerros sipulia, valkosipulia, omenaa, chilejä sekä tilliä. . JOKA kerroksen väliin lisätään lientä sen verran, että silakat peittyy. Anna fileiden suolaantua noin puoli tuntia. Happaman sitrusmehun terävää makua täytyy tietenkin säädellä ja tasapainottaa ennen kalafileen marinointia ja parhaiten se tehdään lisäämällä marinadiliemeen sopivassa suhteessa mieluiten tummaa sokeria (fariinitai ruokosokeri) ja suolaa. Anna jouluisen silakkacevichen maustua jääkaapissa yön yli tai vähintään 8 tunnin ajan, sillä kala kypsyy sitrusmehussa hitaammin kuin etikkapohjaisessa liemessä (etenkin kookkaat fileet). Niin, ja tietenkin se maistuu myös keskikesällä uusien perunoiden kanssa. Raasta inkivääri sekä valkosipuli hienoksi ja lisää ne liemen sekaan. CEVICHEN ainekset ladotaan kerroksittain astiaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 35. liotusta. Hienonna myös tilli. Silakkaceviche säilyy viileässä kannella tai kelmulla peitettynä, kuten muutkin joulusilakat, usean päivän ajan. Ceviche on alun perin lähtöisin Etelä-Amerikasta, missä kalan ja sitrushedelmien mainio yhdistelmä alun perin keksittiin. Kaada esimerkiksi keraamisen tarjoiluvuoan pohjalle limesokerilientä niin paljon, että sen pohja peittyy. Toista työvaihe lisäämällä kerroksittain lientä ja kalaa. Lisäksi se on maukas pikkusyötävä vaikkapa tuoreen salaatin ja rapean maalaisleivän tai maissilastujen kanssa jouluyön valvojaisissa esimerkiksi vaalean ja miedosti humaloidun maissioluen höystämänä. Purista sillä välin limeistä mehu ja sekoita siihen fariinitai ruokosokeri ja maista. Ja koska sitrushedelmien liemessä marinoituneet vihannekset ja hedelmät maistuvat mainioilta, niitä kannattaa lisätä mukaan silakkafileiden kaveriksi oman maun mukaan. JO U LU IN EN S ILA KKACE VIC HE 600 g silakkafileitä 5-6 kpl limeä 4-5 tl hienoa merisuolaa 4-5 rkl fariinitai ruokosokeria 1 punasipuli (noin 100 g) 1 kiinteä ja hapan omena (noin 150 g) esim. Lopuksi liemen tulisi peittää kokonaan silakkafileet, jotta ne kypsyvät nestepinnan alla. Sen sijaan ne voidaan marinoida suoraan hedelmämehussa, joka kerää liemeen kaikki hyvänmakuiset kalan vesiliukoiset rasvat, jotka muuten siirtyisivät pois heitettävään esiliotusmarinadiin. . Jouluinen silakkaceviche on kuin kotonaan muiden joulun silakkaherkkujen keskellä. Kaada lopuksi oliivitai rypsiöljy koko komeuden päälle. Näistä varman pohjan hyville mauille antavat ainakin punaja valkosipuli, kova ja kiinteä omena, chilipalot sekä raastettu inkivääri. Leikkaa chilit, kuorimaton omena ja punasipuli pieniksi kuutioiksi. Lisää näiden päälle kerros suolattuja silakkafileitä. Lisää fileiden päälle ohut kerros suolaa
Uutuuspilkki Lohi-nami on varustettu Nami-pallo-värikoukulla, joka kastuessaan lisää pilkin houkuttelevuutta kirjolohelle. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi . Vieheet kehittäneen Mikko Räsäsen mukaan Pikku-Namit ovat parhaimmillaan istutuslammilla ja jokikohteissa tai lapin vesien eränkävijöiden käytössä. Tehoa kalastamiseen Lohi-namilla tuo myös pilkin voimakkaasti fluorisoiva väritys sekä pimeässä hohtavat yksityiskohdat. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 1/2026 (ilmestyy 30.1.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 8.12. market, Keuruu, Greentrail Oy, Kalastusvälineet.fi, ja Suutari-Seppo, Inari. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Kalastavuutta siihen on haettu perhokalastuksesta tuttujen staattisten kalastustekniikoiden perusteella niin materiaalien kuin väriskaalan osalta. Tämän vieheen lusikkaosa on 30 mm pitkä ja painoa sillä on 5 grammaa. Siihen ei edes tarvitse lisätä mitään syöttiä. Jokaisessa Nami-pallossa painona on 3-millinen volframikuula. Nami Lures -vieheitä löytyy seuraavilta jälleenmyyjiltä: Kärkkäinen Lahti, Ylivieska, Jyväskylä, Ii, Tuurin kyläkauppa, Tuuri, Mega36 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Vaikka Nami-pallo toimii siis itsenäisesti mormuskana, valmistaja kertoo, että sen voi laittaa siimatapsiin esimerkiksi Lohi-namin alle, jolloin saadaan tehokas yhdistelmä kirjolohen pilkintään. Sitä on saatavissa kymmenessä eri värissä. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Nami-lusikat on varustettu UR-ÄRSY-koukuilla, joissa on voimakkaasti fluorisoiva pinnoite, joka tekee koukusta osan viehettä. Kaikki Nami-vieheet ovat lyijyttömiä. Valmistaja Mikko Räsänen hehkuttaakin, että kaikki kirjolohta houkuttavat ”herkut” löytyvät tästä yhdestä ja samasta pilkistä. LOHI-NAMI toimii myös tapsipilkkinä Kotimaisen Nami Lures -viehevalmistajan tuotevalikoima on laajentunut talvikalastukseen ja erityisesti kirjolohen pilkkimiseen. Lohi-morri Nami-pallo on myös kehitetty makupalaksi kirjolohelle. Uutuuspilkin uinti on rauhallisesti leijaavaa sen muodon ja keveyden ansiosta. Nami-lusikkaa kesäkalastukseen Nami Lures -vieheisiin kuuluvat myös lusikkauistimet, lätkät Iso-Nami ja Pikku-Nami. Pikku-Namia kannattaa tarjota samoille kaloille kuin isoveljeään, minkä lisäksi se kelpaa hyvin myös siialle. Rungon pituus: 40 tai 30 mm, kokonaispituus: 60 tai 45 mm, paino: 4 tai 2,5 g. LOHI-NAMI kirjolohipilkki . NAMI-PALLO. Kun viehe ui, värikäs koukku liikkuu houkuttelevasti ja toimii iskupisteenä kalalle. uutta TEKSTI ISMO MALI N Nami Lures -tuoteperhe laajeni kirjolohipilkkeihin ja -morreihn tavia ”glow in the dark” ominaisuuksia, jotka takaavat voimakkaan ärsykkeen kohdekalojen kalastuksessa. Kaikissa Nami-vieheissä on tarkasti suunniteltuja, auringonvalossa voimakkaasti fluoresoivia yksityiskohtia sekä pimeässä hohKalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Kaikki Nami-pallot on valmistettu Suomessa käyttäen parhaita mahdollisia materiaaleja. Tarjolla 12 eri värivaihtoehtoa. Tosin Nami-pallo toimii myös ilman lisäsyöttiä. Ne ovat oiva valinta, jos tavoittelee kirjolohta, ahventa, taimenta tai harjusta järviltä tai virtavesiltä. Lohi-nami kirjolohipilkkiä on saatavilla kahdessa koossa ja yhdeksässä eri värissä. Koukkuna niissä on Kamasan-koukku, joka mahdollistaa esimerkiksi kärpäsentoukan tai katkaravun lisäämisen morriin lisähoukutusta tuomaan. Nami-palloa myydään kahden morrin pakkauksissa ja siitä on saatavissa seitsemässä eri värissä, kuten juusto, maissi, minttu, oranssi ja pinkin sävyt. Pitkäheittoisen Iso-Namin lusikkaosa on 60 mm pitkä ja se painaa 9 grammaa
Jaloa on saatavissa useissa eri väreissä. Rialinnalta Jaloviehe jalokalojen kalastukseen Kuopiolaiselta kalastusvälineliike Rialinnalta on tullut uusi Jalo-niminen viehe. Nimensä mukaisesti se on suunniteltu jalokalojen pilkintään sekä kesäiseen heittokalastukseen ja vetouisteluun. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 37. Kesällä tämä 8 senttiä pitkä ja 17 grammaa painava viehe sopii heittokalastukseen ja vetouisteluun. Siikajoki on ollut merkittävä vaelluskalavesistö, ja joesta on kalastettu muun muassa lohta, siikaa, taimenta ja harjusta. TAVOITE on purkaa Pöyryn pato (kuvassa) kokonaisuudessaan ja palauttaa alueen vesipinnat niiden luontaiselle tasolle, jolloin alueella sijainnut pitkä koskijakso palautuu. . Jalo on varustettu laadukkaalla kemiallisesti teroitetulla 3-haaraisella värikoukulla. ENNALLISTAMINEN SIIKAJOEN vaelluskalakantojen elvyttämisessä merkittävä askel Siikajoki vapaaksi ry ennallistaa Pöyrynkosken koskialueet ja mahdollistaa vaelluskalojen vapaan nousun jokeen. Vaelluskalakannat ovat kuitenkin käytännössä lähes hävinneet joesta voimakkaan vesirakentamisen seurauksena. Tavoite on purkaa pato kokonaisuudessaan ja palauttaa alueen vesipinnat niiden luontaiselle tasolle, jolloin alueella sijainnut pitkä koskijakso palautuu. Tällä vieheellä on mahdollisuus sangen suuriinkin kaloihin”, Räsänen mainitsee. LUSIKAT Iso-Nami ja Pikku-Nami maistuvat jalokalojen lisäksi muillekin petokaloille. ”Iso-Namit taas on suunnattu enemmän taimenen, raudun ja kyttyrälohen pyyntiin, mutta toki ne maistuvat kotoisille petokaloillekin, kuten esimerkiksi haulle ja toutaimelle. Talvikalastuksessa Jalo toimii kirjolohipilkinnässä aktiivisella uittamisella. Pöyrynkosken ennallistaminen mahdollistaa joen virkistyskäytön ja matkailun kehittämisen uudella tavalla, ja se on aluekehittämisen kannalta hieno mahdollisuus”, Siikajoen kunnanjohtaja Tiina Hovi sanoo. ”Halusin tuoda itselleni tutusta perhokalastuksesta viehekalastukseen uusia tuulia varsinkin jalokalojen pyyntiin yhdistelemällä parhaita perhoissa käytettäviä värejä”, Räsänen kertoo. Tavoitteena on elvyttää Siikajoen vaelluskalakannat sekä mahdollistaa Pöyrynkosken ja koko Siikajoen vesistöalueen virkistyskäytön monipuolistaminen. Vaikka viehe on pieni ja suhteellisen kevyt, niin se lentää haspelivälinein 0,10-0,14-millisellä kuitusiimalla erittäin hvvin”, Räsänen lupaa. Kyseessä on mittakaavaltaan valtakunnallisesti merkittävä hanke, joka sisältää vesivoimalaa ja maa-alueita koskevan kiinteistökaupan Siikajoki vapaaksi ry:n ja Koskienergia Oy:n välillä. ”Siikajoen arvo paikalliselle väestölle on mittaamaton ja ihmisillä on vahva tahtotila parantaa joen tilaa. Kuva: Mikael Parkkila. Lisätietoja: Kalastusväline Rialinna, Hulkontie 5, 70800 Kuopio puh. Perhokalastajalta uutta viehepuolelle Nami Lures -vieheet kehittänyt Mikko Räsänen on tunnettu perhokalastajana, joka on edustanut Suomea useissa perhokalastuksen MMja EM-kisoissa. ”Vieheet olivat täysin vastustamattomia pohjoisessa harjukselle ja isolle siialle, mutta myös ahvenen kalastuksessa saatiin erinomaisia tuloksia. RIALINNAN uutuus Jalo sopii sekä talviettä kesäkalastukseen. Uutuusviehe on 100-prosenttisesti suomalaista käsityötä ja se valmistetaan pilkeistään tunnetulla Rialinnan pilkkipajalla Kuopiossa. Sen hakeva ja keinahteleva uinti saa aikaan lohikaloja houkuttelevan ärsykkeen. Kauppa mahdollistaa vesivoimalaitostoiminnan lakkauttamisen ja padon purkamisen. 017-363 3222, rialinna.fi. . Pöyryn padon purkamisen toteutuksesta on tehty esisuunnitelma
Mormuskointi-morrit ovat mahdollisimman painavia ja ne on valmistettu tyypillisesti ominaispainoltaan raskaasta wolframista, kun taas tapsimorrien materiaalikirjo on laaja kattaen myös lyijystä, hopeasta ja tinasta valmistetut herkkupalat. Alun perin morreja käytettiin lähes yksinomaan ohuehkoon siimaan sidottuna sellaisenaan ilman lisäpainoja, tai ehkä toisinaan lyijyhaulin kanssa. Pelkällä morrilla kalastaminen on miellyttävintä toki silloin, kun pakkaset eivät ole kovia. Rungon pituus: 9 mm Paino: 1,93 g Koukun koko: 12/14 Suositeltava siimanpaksuus: 0,14-0,16 mm Optimi käyttöolosuhteet: Kevään viimeiset pilkkireissut, aamuauringon noustessa ja kirkkaalla kelillä muutenkin. Itse kallistun jälkimmäisen teorian kannalle. Tätä painavaa lenkkimorria on uitettu menestyksekkäästi myös syvissä kirkkaammissa sisävesissä. Mormuskointi ilman pilkkiä itsessään on säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan, ja lajin kansainväliset säännöt kieltävät lisäpainojen käytön. Morrikisojen säännöt rajaavat mormuskan runko-osan enimmäispituudeksi 15 milliä. Pyöreähköt mallit ovat nopeita ja ne pelaavat erinomaisesti melkein paikassa kuin paikassa. Leppäkerttu wolfram-morri malli pyöreähkö pisara YLEISKUVAUS : Isohko tummanpunaisen leppäkertun väreihin maalattu morri toimii erinomaisesti isolle ahvenelle matalissa merenlahdissa kevään viimeisillä jäillä. 15-100 g ahvenelle 100-700 g ahvenelle 38 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. dotuissa siimatapseissa, ja näin alkoi tapsipilkkien ja tapsimorrien kehitys. Pelaa hyvin 100-700 gramman ahvenelle, miksei isommillekin jättiläisille olosuhteiden ollessa sopivat. Rungon pituus: 5 mm Paino: 0,83 g Koukun koko: 14/16 Suositeltava siimanpaksuus: 0,10-0,12 mm Optimi käyttöolosuhteet: Kultamorri pelaa tämän kokoisena läpi vuoden ja toimii loistavasti 15-100 gramman ahvenelle. Pilkkikilpailuiden kovassa ”luonnonvalinnassa” huomattiin kuitenkin aika pian, että etenkin syvempien järvien ahventalkoissa morrit toimivat erinomaisesti myös nopeampien pystypilkkien alle siKultainen wolfram-morri malli pyöreähkö pisara YLEISKUVAUS : Kultaisen wolfram-morrin tulisi kuulua jokaisen ahvenen pilkkijän perusarsenaaliin. Tämä malli on lenkkimorri, mutta vastaavat reikämorrit pelaavat samalla lailla pommin varmasti. Johtuuko ahvenen himo pyöreähköön morriin siitä, että se on joskus maistanut toisen kalan tuoretta mätijyvää, vai onko pyöreähkö muoto vaan tehokas imitaatio jättimäisestä Bosmina-suvun vesikirpusta. Leppäkerttuvärityksellä on pilkitty huomattavan isoja päiväsaaliita esimerkiksi Hailuodosta. Yhtä kaikki, pyöreähkö muoto ja kultainen väri toimivat ällistyttävän hyvin luonnonjärvissä, meressä ja esimerkiksi humuspitoisissa tekojärvissä. lääkärin määräyksestä T EK S T I J A KUV AT RA I NE KO R T E T KUUSI MORRIA ahvenen pilkkimiseen A lun perin Venäjältä lähtöisin olevat painokoukut eli mormuskat, tai morrit, olivat alkuun suomalaisen pilkkikansan parissa vähemmän tunnettuja, mutta viimeistään 1980-luvulla ne vakiinnuttivat laajalti asemansa ahvenen pilkkijän ottivieheinä
Rungon pituus: 8 mm Paino: 1,35 g Koukun koko: 14/16 Suositeltava siimanpaksuus: 0,10-0,14 mm Optimi käyttöolosuhteet: Kannattaa tarjota jo ensimmäisillä jäillä, mutta kuparinen morri pelaa tämän kokoisena kohtalaisesti läpi vuoden ja toimii hyvin 15-300 gramman ahvenelle. Neljä morreista on tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan ohuen siiman varassa ilman lisäpainoja, viides toimii sekä pelkkänä morrina että tapsimorrina, ja kuudes on puhdasverinen ison ahvenen tapsimorri. Pienille raitapaidoille tarjotaan numero 16 tai 18 koukulla varustettuja pienempiä morreja, kun taas isoille ahvenille sopii hyvin jopa numero 12 koukkuun juotettu morri. Vahvalankainen ja isokitainen koukku kestää hyvin kalan suussa kiinni myös silloin, kun se kaikkein paksuniskaisin kyrmyahven on hyväksynyt tarjouksen. Morrin kylkeen on taitavasti tehty silmäkuviointi, mikä tuntuu toimivan yliärsykkeenä monenlaista houkutusta nähneelle ahvenelle. Kupari wolframmorri malli ovaali/kilpa YLEISKUVAUS : Tämä reikämorri on hyvä valinta monentyyppisissä järvissä, ja toimii kohtalaisesti ahvenelle myös kirkkaissa vesissä ja tilanteissa, joissa kala on erityisen arkaa. Sininen tapsimorri, malli pallo YLEISKUVAUS : Erilaisista metalleista valmistettuja kuulatapsimorreja löytyy liki jokaisen kilpapilkkijän arsenaalista. Morrit ovat siinä mielessä erinomaisia vieheitä, että sama malli voi toimia sekä isommalle että pienemmälle ahvenelle, kunhan koukku on vaan mitoitettu oletetun saaliskalan koon mukaan. Tämä reikämorri voi yllättää myös keskitalven paksujen luminietosten aikaan kristallinkirkkaissa lampivesissä. Kilpapilkkijät ovat tarjoilleet tätä morrimallia menestyksekkäästi keskikokoisille ahvenille myös isomman tapsipilkin alla. Rungon pituus: 5 mm Paino: 0,31 g Koukun koko: 16/18 Suositeltava siimanpaksuus: 0,08-0,10 mm/tapsissa 0,12-0,14 mm Optimi käyttöolosuhteet: Pilkkikilpailun (myös laituripilkkikisan) viimeisellä ”kitutunnilla”. Esittelen tässä kuusi erilaista morria, joiden tiedän (satojen pilkkikilpailuiden kokemuksella) toimivan hyvin ahvenenkalastuksessa, toki olosuhteista riippuen. Tämä reikämorri toimii ilman lisäpainoa hyvin esimerkiksi laituripilkkihommissa. Osa kalastajista suosii lenkkimorreja kuitenkin hyvällä syönnillä koukun paremman kestävyyden ja kalan nopean irrotettavuuden vuoksi. Rungon pituus: 7 mm Paino: 0,79 g Koukun koko: 14/16 Suositeltava siimanpaksuus: 0,10-0,14 mm Optimi käyttöolosuhteet: Astetta tummemmat järvivedet läpi vuoden ja kirkkaat lammet paksun lumen aikaan. Oranssikultainen wolfram-morri, malli ohuempi pisara YLEISKUVAUS : Tämä oranssikullalla maalattu wolfram-morri tulee joensuulaisen Paavo Takalan pajasta. Tämä ei ole yllätys tietäen, että lukemattomissa vesissä ahvenet ovat edeltävän avovesikauden aikana napsineet ahnaasti erinäisten kirkkaiden saaliskalojen poikasia. Tämä morri on parhaimmillaan silloin, kun pilkitään pannukarkeita ahvenia hyvin syvistä kirkkaista vesistä (Puruvesi, Kuorinka, jne.). Tulosluetteloista voidaan päätellä, että mitään suurta eroa ei reikämorrien ja lenkkimorrien pyytävyydessä taida olla. Hopeinen morri näkyy hyvin ja toimii siksi erinomaisesti vähän tummemmissa vesissä (esimerkiksi Pielinen ja Pyhäselkä). Tätä vaaleahkon sinistä lenkkimorria on tehostettu kirkkaan oranssin värisellä iskupisteellä. Syöteiksi ahvenmorriin kannattaa pujottaa kärpäsentoukkia ja surviaissääsken toukkia. Morreja löytyy sekä reikämalleja että lenkkimalleja, ja molemmilla malleilla on omat käyttäjäkuntansa. Toimii parhaiten hieman tummemmissa vesissä. Rungon pituus: 4 mm Paino: 0,41 g Koukun koko: 12 Suositeltava siimanpaksuus: tapsissa 0,18 mm Optimi käyttöolosuhteet: Läpi vuoden silloin, kun narrataan isoja ahvenia tapsipilkillä 10-25 metrin syvyyksistä. Tapsimorrin herkkuna moni luottaa lisäksi silmäsyöttiin. Hopea wolfram-morri malli ovaali/kilpa YLEISKUVAUS : Hopeinen wolfram-morri löytyy monen menestyksekkään kilpapilkkijän siiman päästä. Kirkkaille lammille Tummiin vesiin 15-300 g ahvenelle Isolle ahvenelle VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 39. Morrittelijan kannalta ilahduttavaa on se, että siimat ovat kehittyneet valtavasti vuosien saatossa ja nykyään on saatavilla vetolujuudeltaan erittäin kestäviä ohuita siimoja, jopa erityisesti mormuskointiin kehitettyjä uppoavia siimoja. Syötiksi kannattaa laittaa vähintään neljä isoa punaista kärpäsentoukkaa, yksi siimahäntä ja kolme surviaissääsken toukkaa
40 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ULKOMAAT MALEDIIVIT TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN Kalastusta paratiisimaisemissa Aurinkoa, palmujen reunustamat hiekkarannat sekä turkoosin sininen vesi tulevat mieleen, kun puhutaan Malediiveista. Kalastava kansa tuntee saarivaltion maineen todellisena kalaparatiisina, jossa valtameriltä tunnetut kookkaat ja vahvat kalat ovat pääosassa
Kauimmaisille saarille lennetään vesitasolla, mutta lähemmäksi pääkaupunkia järjestyy eritasoisia venekyytejä. Lennot olivat Helsingistä Frankfurtin kautta Maleen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 41. MATKUSTUS saarille paikallislautalla dhonilla, pikaveneellä tai vesitasolla . LENNOT pääkaupunki Maleen (ei suoria lentoja Suomesta) . . Olimme ennakkoon varanneet pikavenekyydin ensimmäiselle paikallissaarelle Dhangethille, joka sijaitsee 90 kilometriä Malesta lounaaseen. Saarelta lähtevät niin vesitasot, pikaveneet kuin paikallislautatkin. Aloitimme vaimoni kanssa matkan 11. Niissä saattoi ottaa päivälevon, jos auringonotto tai kalastus eivät maistuneet. MATALASSA vedessä oli helppo kahlailla ja kalastaa. Lähempää Malea saa omatoimisesti järjestettyä kalastusmatkan kohtuulliseen hintaan. INFO S aaliista tavoitelluimpia ovat eri tonnikalat, snapperit, wahoo (raitamakrilli) sekä valtameren härkänä tunnettu giant trevally (GT, jättipiikkimakrilli). Kyydin oli tarkoitus lähteä iltaMalediivit . VALUUTTA US dollari tai rufiyaa (yhdellä eurolla saa noin 17) . Tässä artikkelissa kerron, kuinka sain järjestettyä kalastuspäiviä muun matkailun oheen reissullani vuoden 2023 lokakuussa. Kyllähän vastuullisen isän pitää tytär kouluun viedä, joten matkaan oli lähes velvollisuus lähteä. Malediiveilla verkkokalastus on laitonta, joten kalastuspaine on pysynyt maltillisena, ja kalakannat ovat siitäkin syystä loistavat. Varta vasten kalastajille järjestetyt matkat ovatkin kalliita, ja viikon reissun hintataso lähtee parista-kolmesta tonnista, kun lennot on itse hankittu. Halusimme nimenomaan mennä paikallissaarille emmekä resortteihin, joissa on tarjolla perinteiset lomakohteiden palvelut ja tuotteet alkoholia myöden. PÄÄUSKONTONA islam (rajoituksia pukeutumiseen, alkoholiin ja sianlihan tarjontaan muualla kuin resorteissa) . Kalastusmahdollisuuksista kohteissamme ei ollut ennakkoon löytynyt mitään tietoa, mutta matkassa hätävarana kulki 7–8-luokan perhovapa sekä rasiallinen perhoja. Olimme valinneet saaret matkakohteeksi lähinnä internetin tutkimisen tuloksena. DHANGETHIN saaren tunnetuin maamerkki ovat vedessä sijaitsevat riippukeinut. NOIN 800 kilometriä pitkä saaristovaltio, joka sijaitsee Intian valtameressä . Myös päähinettä sekä paitaa on suotava käyttää. Lennot ja merimatkat hoituvat näppärästi lähes samasta kohteesta. Matkaan saa kuitenkin helposti käytettyä kymppitonnejakin, jos kohde sijaitsee kaukana pääkaupunki Malesta, ja majoitus on tasokkaassa resortissa. päivä lokakuuta. POMPPULENNOILLA MALEEN Minulle tuli mahdollisuus tutustua Malediiveihin, kun tyttäreni oli sopinut tekevänsä luokanopettajan harjoittelun pääkaupunki Malessa. SEIKKAILUIDEN SIIVITTÄMÄNÄ DHANGETHILLE Malediiveilla lentokenttä sekä satama sijaitsevat vierekkäin pienellä saarella Malen kupeessa. Tyttäremme oli varannut omat lentonsa aiemmin, ja lensi Istanbulin kautta. KIELI divehi, mutta englantia ymmärretään laajasti . VAARASSA jäädä veden alle (keskikorkeus 1,5 metriä ja korkein kohta 2,4 metriä) . Kalastukseen kannattaa varata mukaan veden pitävä reppu sekä aurinkolasit. KALASTUSTA MONEEN LÄHTÖÖN Monia saattaa hirvittää mielikuva kalastuksen korkeasta hintatasosta. Malesta matkustimme yhdessä eteläisen Ari-atollin paikallissaarille Dhangethille ja Dhigurahille
Onneksi matka jatkui, ja pimeän jo laskeuduttua pääsimme perille. KYSYMÄLLÄ KALAAN Vaikka maisemien ja meren ihailu sekä snorklaaminen veivätkin ensimmäisten päivien huomion, niin kalaan oli myös päästävä. Ravintolatarjonta oli vaatimatonta, mutta ruoka maukasta ja kohtuuhintaista. Rantapalmuja, valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä. Rauskut ottivat kalan palan kädestä, mutta samalla piti varoa pyrstön tyvessä sijaitsevaa piikkiä, jota kala käyttää puolustautumiseen pelästyessään. Majoituksemme oli pienessä muutaman asunnon Sunset Beach view -hotellissa, jonne pääsimme kävellen oppaamme Muhammedin johdattamana. Olimme paikalla ennen varsinaista turistikautta, joten meno oli muutoinkin leppoisan laiskaa. Kivoja kaloja nekin, mutta eivät mitään verrattuna menetettyyn kalaan. RIUTTAKALASTUSTA DHANGETHILLA Sunnuntaina aloitimme kalastuksen saaren läheiseltä riutalta popperoiden. Varmistimme vielä miehistöltä, että kulkeehan vene määränpäähämme. DHONIT ovat perinteisiä Malediivien kulkuvälineitä, jotka ovat kohtuullisen keinuvia aallokossa. Koska venekyydeistä merelle ei ollut tietoa, niin kasasin mukanani tuodun perhosetin ja lähdin kahlailemaan hiekkarantoja. Aamun edetessä harmitus karanneesta kalasta kasvoi, sillä sen jälkeen saaliiksi tuli muutamia pienehköjä groupereita. Rinkkamme vietiin perille mopokyydillä. Saari tulikin nopeasti tutuksi, sillä se on kooltaan vain muutama sata metriä kanttiinsa. Tavoittelemastani kohdekalasta bonefishista (neitokala) sain yhden epävarman havainnon. Ensimmäinen riutta ei antanut merkkiä kaloista, mutta toiselta kohteelta vieheeseen iski pieni grouper (meriahven). Pian meillä olikin kalareissu sovittuna, ja merelle lähtisimme aamulla auringonnousun aikaan. Onnekseni Muhammed kertoi harrastavansa kalastusta, ja lupasi kysyä ystävältään venettä lainaan. Alkoikin melkoinen säpinä, kun he tajusivat, että meidät oli ohjattu väärään alukseen. Wasn’t it nice?” Kyllä oli hauskaa, mutta olisi ollut kiva nähdä, mikä kala vieheen rohmusi. päivällä, ja perille saapuisimme pimeän laskeutuessa. Saalis jäi kuitenkin vaisuksi ja sain pyydettyä muutaman tunnistamattoman pienehkön riuttakalan. Merenkäynti oli varsin voimakas ja jo alkumatkasta osa matkustajista alkoi voimaan pahoin. Juoksujalkaa ennätimme oikeaan pikaveneeseen, joka oli kohdesaarelle päivän viimeinen. Vilkkaan sataman syöveristä löysimmekin venefirman oppaan, joka johdatti meidät kookkaaseen pikaveneeseen kaikkien kantamustemme kera. Vene toisensa jälkeen lähti satamasta, mutta me pysyimme laiturissa. Veden pinnassa näkemäni kuohahduksen jälkeen kala ryntäsi parinkymmenen metrin syöksyn veden alla tummana siintävään kivikkoon, jossa tukeva kuitusiima katkesi koralleihin. Kaiken kukkuraksi matkalla yksi veneen kolmesta perämoottorista hajosi, ja miehistö joutui hetkeksi huoltohommiin. Tekniikassa pintaviehe heitetään, ja kelataan sisään vauhdilla samaan aikaan vavalla uintia tehostaen. 42 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka saaren tiet olivat vaatimattomia hiekkapolkuja ja rakennukset osin rähjääntyneitä, niin rannat ja meri näyttivät täydellisiltä. Aikaisen aamupalan jälkeen kävelimme vavat kainaloissa satamaan, jossa odotti vene 60-heppaisella perämoottorilla. PARATIISISAARI VAATIMATTOMILLA PALVELUILLA Dhangethin saaren ja meren kauneus paljastuivat nauttiessamme paikallisten hedelmien sävyttämää aamupalaa rannassa. Kuten pelkäsinkin, niin varsinaisia kalastusoppaita saarella ei toiminut. Muita turisteja ei juuri näkynyt ja paikalliset elivät rauhassa omaa elämäänsä. Muhammedia tapahtuma huvitti ja hän totesi: ”Whooo! Really big red snapper or GT. Paikallisen ravintolan erikoisuutena oli rauskujen ruokinta rantavedessä, mitä rohkeimmat asiakkaat saivat kokeilla. Muhammed ei halunnut aluksi kalastaa, vaan sanoi vain toimivansa konemiehenä. Vaikka kelan jarru oli todella kireällä, niin tällä kertaa kala vei ja kalastaja ihmetteli. Lyhyemmät matkat taittuvat dhoneilla, mutta pidempiin siirtymiin kannattaa käyttää pikavenettä tai lentokonetta. Majoituksessa kysyin isännältämme Muhammedilta, olisiko saarelta mahdollista vuokrata opasta, joka veisi merelle kalaan. . Kolmas riutta tarjosi mahtitärpin
. Seuraava riutta tarjosi kalatapahtumia, ja saaliiksi sain kaksi emperoria (keltahuuliputsari), grouperin sekä tunnistamattomaksi jääneen pienehkön kalan. DHANGETHIN saaren kalaoppaani Muhammed esittelee kauniin väristä grouperia. Dhigurahilla majapaikkanamme toimi Seaside Dhigurah -hotelli, joka oli aivan oikean hotellin näköinen. Vaimoni sekä tyttäreni lähtivät mukaan vastaanottamaan upean auringonnousun. Kohtuullisessa merenkäynnissä oli tasapainon säilyttäminen haastavaa. Pian aloituksen jälkeen kookas kala seurasi popperia, mutta ei lyönyt kunnolla vieheeseen. UUSI YRITYS Maanantaiaamu alkoi sarastaa puoli kuuden aikaan, kun pienen viivästyksen jälkeen pääsimme starttaamaan satamasta. UNELMABIITSIEN DHIGURAH Viiden päivän jälkeen oli koittanut aika tehdä maltillinen puolen tunnin pikavenematka läheiselle Dhigurahin saarelle. Hotellilta sai lainaksi polkupyörät, joilla matka kävi näppärästi kolmisen sataa metriä leveän, mutta lähes neljä kilometriä pitkän saaren katsastamiseen. Auringonpalvojien on syytä tietää, että pukeutumissäännöt paikallissaarilla ovat . Kalastuksessa käyttämämme vieheet olivat poppereita sekä uintilevyttömiä ”käsialavaappuja”. Vesillä vierähti nopeasti kolme tuntia, vaikka olimme alun perin sopineet pikaisesta parin tunnin kopaisusta. Se on myös paikallissaari, mutta siellä saattoi jo aistia hiljalleen kasvavan turismin. Suuntasimme edellisen päivän ottipaikalle, joka osoittautui tyhjäksi. Vastaiskun tulee olla todella raju, ja repäistä saa niin kovaa kuin hartioista lähtee. Turismi on ollut Malediivien paikallissaarilla sallittua vasta muutaman vuoden ajan, ja palvelut ovat vasta kehittymässä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 43. DHANGETHILLA oli illallisen yhteydessä mahdollisuus ruokkia rauskuja. Pian jatkoimme uusille riutoille, joille venematkaa kohtuullisessa aallokossa kertyi muutama kilometri. Sovimme uuden reissun seuraavalle aamulle kello viideksi. Aina ne isot…. Se on hauska urheilukalastuskala ja erittäin maukasta myös ruokapöydässä. Kenties siitä syystä tartutukset osin epäonnistuivat, vaikka käytössäni oli jämäkkä vapa ja . Etukäteen hinnaksi olimme sopineet 50 dollaria tunnilta, mutta lopulta kuuden tunnin kalastus maksoi vain 200 Yhdysvaltain dollaria. 6000-sarjan avokela kuitusiimalla. Kalastuksen kustannukset jäivät mielestäni pieniksi, sillä olimme sopineet kahdesta parin tunnin kalastussessiosta, mutta vesillä vietimme yhteensä kuusi tuntia. Jos rannat olivat edellisellä saarella upeat, niin Dhigurahin rannat hakevat vertaansa maailmasta. EMPEROR on putsareiden heimoon kuuluva kalalaji, joka viihtyy riutoilla. Kalat houkuteltiin paikalle verellä ja kalanpaloilla
Hiljaista oli tässäkin paikassa, vaikka neljä miestä teki kaikkensa kalojen narraamiseksi. . Pian nostin siimasta veneeseen ensimmäisen saaliimme, joka oli rainbow . Iltapäivä käynnistyikin pienellä kiertoajelulla, kun kävimme noutamassa kalastusvälineet ja hakemassa hotellin työntekijän veljen sekä kaverin mukaan. 44 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tarkoituksenamme oli viettää vain pari yötä Dhigurahilla, joten aloin samoin tein kyselemään hotellilta mahdollisuutta päästä merelle kalaan. Tärppi oli terävä, mutta nopeasti kala osoittautui maltillisen kokoiseksi. Tekniikassa raskas viehe pudotetaan pohjaan ja viehe kelataan ylös nopeasti liikettä vavalla tehostaen. Satamasta suuntasimme merelle tukevalla kuusimetrisellä lasikuituveneellä, johon oli asennettu pieni hytti kuljettajan suojaksi. POPPERI TUOTTI VESIPERÄN Kalastus aloitettiin popperikalastuksella ja kohdekaloina olivat red snapper sekä GT. Vesi murtui vaahtopäiksi tumman riutan päällä. Avokelat olivat tukevalla kuitusiimalla varustettuja. Kalastajan silmään paikka vaikutti upealle, mutta se tuotti vesiperän. GT tunnetaan kutsumanimellä valtamerten härkä. Suurimmat yksilöt voivat painaa kymmeniä kiloja, mutta jo muutaman kilon painoinen yksilö tarjoaa kelpo vastuksen. Jälleen minulla kävi tuuri, ja hotellin varsin nuori asiakasvastaava kertoi harrastavansa kalastusta. JIGAUKSESSA käytetyt välineet. islamin uskonnon takia tiukat, joten bikineissä on soveliasta viettää aikaa vain erikseen niille osoitetuilla rannoilla. JIGAUS TOI SAALISTA Pienen siirtymän jälkeen alkoi tapahtua. Kalapaikka sijaitsi kahden resorttisaaren välissä ja vettä veneen alla oli noin neljäkymmentä metriä. Vavat olivat suhteellisen notkeita, mutta voimaa vavan tyvestä löytyy. Hän lupasi viedä minut merelle. Hinnaksi sovittiin 80 dollaria tunnilta. Vaihdoimme kalapaikkaa ja kalastustekniikaksi valittiin jigaus, josta myös käytetään termiä pikajigaus (speed jigging)
Kala pyrki syvyyksiin, mutta hiljalleen aloin saada siimaa sisään. Kalareissun jälkeen muutamasta riuttakalasta koostuneesta saaliista laitettiin vaatimaton ateria. Parin tunnin päästä upea illallinen olikin katettuna hotellin kattoravintolassa. KÄSISIIMALLA ja kalan palalla pyytäminen on perinteinen malediivilainen kalastustapa. Valitettavasti molemmat kalat menetettiin. Pian tämän jälkeen kalan isku tuntui hartioissa asti, kun viehettä vietiin vauhdilla. Hotellin virkailijan kanssa sovimme, että voisin syödä perheeni kanssa illalliseksi yhden rainbow runnerin ja samalla maksaisin laskuni. Kohde ei paljoa eroa Välimeren tunnetuista turistipaikoista. Meitä tarjolla ollut palveluviidakko suorastaan harmitti, kun mielessä siinsivät edellisten saarten rauha ja upea luonto. Seuraava tärppi tarjosi minulle saaliiksi parikiloisen GT:n. TUULINEN sää vaikeutti käsisiimakalastusta Maafushilla. Yllätys oli melkoinen, kun maksoin kulut illallisesta sekä kolmen tunnin kalastuksesta. Ei mitään luksusta, mutta merelle on silti aina upea päästä. Seuraavia kalatapahtumia ei tarvinnut kauaa odotella, kun kahdella kaverilla oli samaan aikaan siiman päässä villi vastapeluri. Vaikka saaresta puhutaan paikallissaarena, niin siellä on jo kehittynyttä turismia. Siimat on säilötty värikkäisiin kookkaisiin siimarulliin. Kalan voimien ehdyttyä saimme veneeseen GT:n, joka painoi noin 6-7 kiloa. Silloinen saaliimme oli niistä vesistä oppaan veneen ensimmäinen. Syönti lakkasi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja siirryimme kotimatkalle parin riutan kautta. . Siimojen päässä oli ollut gobiat-nimisiä kaloja (okamarilli), jotka veivät mennessään vieheistä koukut. Ilmeisesti saamieni kalojen arvo oli vähennetty loppulaskusta. Turistikojusta ostettu (30 dollaria/hlö) perinnekalastusmatka tarjosi pari tuntia pohjaongintaa käsisiimalla pimeän jo laskeuduttua. Ne eivät kuitenkaan KALAKAVEREIDENI ulkonäössä sekä kalastusasenteessa Dhigurahilla oli runsas kattaus rock’n rollia! Positiivinen asenne ja tekemisen meininki leimasivat kalastusta. Upea auringonlasku siinsi taivaanrannassa, kun riutan murtuvissa aalloissa vieheitämme tavoitteli pari red snapperia (napsija, useita lajeja). Rantaan saavuimme pimeän laskeuduttua. Laji on levinnyt vasta viime vuosina Thaimaan vesiin valtamerten vesien lämmettyä. Summa oli yhteensä vain 117 dollaria. runner (sateenkaariharppoja). Palveluhenkisyyttä huokuva matkakohde Malediivit osoittautui upeaksi matkakohteeksi, jossa kalastus järjestyi paikan päältä kyselemällä. MAAFUSHIN TURISTISAARI Maafushi oli kolmas saarikohteemme. Tällä matkalla naiset näyttivät mallia, kuinka kalat narrataan! pysyneet kiinni. . Jos jollekin asialle on tarvetta, niin homma kyllä järjestetään! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 45. Yhdellä nuorista oppaista nappasi myös, ja saalis oli identtinen. Saaliskaloihin suhteutettuna heppoiset vavat olivat luokilla kahvaan asti. Se sijaitsee noin kolmenkymmenen kilometrin etäisyydellä Malesta. Rainbow runner on lämpimien valtamerien piikkimakrilleihin kuuluva kala, johon olin törmännyt aikaisemmin Thaimaassa. Vaatimattomankin turismin kanssa työskentelevien ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus olivat suoraan sanoen hämmästyttävällä tasolla. Päätimme vaimoni kanssa kuitenkin käydä kalassa Maafushillakin
Särki oli hiljattain otettu mukaan kisakalaksi useimpiin joella järjestettäviin SM-karsintoihin. Viime kesän helteet aiheuttivat myös varsin mittavia tappioita kalankasvattamoilla, ja istutuksista riippuvaiset paikat olivat kuulemani perusteella varsin vähäkalaisia loppukesästä. Esimerkiksi Keski-Suomen suurilla reittikoskilla särkeä nousee koskiin välillä sellaisina lauttoina, että ne häiritsevät jo merkittävästi taimenen kalastusta pikkuperhoilla; taimen ei ehdi iskeä perhoon, kun särki on jo napannut nymfin tai larvan. 46 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kyseisellä koskella olen kalastellut aina siitä asti, kun noin kymmenvuotiaana aloitin perhokalastuksen. Kesien lämpeneminen ja vesien tummuminen ovat viime vuosina vaikuttaneet negatiivisesti lohikalakantoihin ja samalla perhokalastukseen Suomen koskilla. Särki nousee jokien koskiosuuksille samoihin aikoihin kuin lohikalat, ja sitä voi kalastaa tauotta aina syksyyn asti. KALAPAIKKAESITTELY Lopuksi annan vielä paikkavinkin särjen perhokalastuksesta kiinnostuneille. Tässä jutussa kerron lyhyesti särjen perhokalastuksesta ja esittelen särjen tavoitteluun yhden hyvän paikan, jossa on tullut viimeisen parin kesän aikana vietettyä tunti, jos toinenkin. Särki nousee Pitkäkoskeen kesäkuun alun tienoilla, ja kausi jatkuu elokuun lopulle. Jos joen tai puron lupakäytännöt eivät ole tiedossa, on syytä tutkia asia kalastusrajoitus.fi-sivustolta, jonne on merkitty kaikki lohikalapitoiset vesistöt. Yleensä särkeä alkaa ensiksi ilmaantua kosken yläja alaosille, ja vesien lämmetessä ne levittäytyvät koko kosken matkalle. perhonurkka T E KS TI JA KU V AT L E EV I VO UT IL AI NE N SÄRKI Hellekesien pelastus ja aliarvostettu perhokala E simerkiksi Huopanankoskella veden lämpötila hipoi viime kesänä pahimmillaan 30 astetta ja kalakuolemia tuli sen seurauksena erittäin runsaasti. Miljöö on hieno, sillä aarnimetsä ympäröi koskea molemmin puolin ja monenlaista lintua ja eläintä näkee aina kalassa käydessä. Koski on noin kilometrin mittainen, ja sen matkalle mahtuu reilusti kalastajia. Vantaanjoelle ominaisesti särki ei Pitkäkoskella liiku suurina lauttoina, vaan niitä saa usein yksittäin ympäri koskea. Särki on aito luonnonkala, joten sen kalastus ei ole istutuksista kiinni ja kalansaantiin vaikuttavat lähinnä veden korkeus ja lämpötila, eivätkä tankkiauton käynnit. MONTA HYVÄÄ SYYTÄ KOKEILLA Hyviä puolia särjen kalastuksessa on useita. TAUSTAA Tutustuin särjen perhokalastukseen, kun aloin kiertää perhokalastuskilpailuja kymmenen vuotta sitten. Kyseessä on Vantaanjoen Pitkäkoski, joka virtaa Helsingin ja Vantaan rajalla luonnonsuojelualueella. Aiemmin särki oli näyttäytynyt minulle lähinnä ei-toivottuna taimenen ja kirjolohen kalastuksen sivutuotteena. Kilpailuissa huomasin kuitenkin nopeasti, että varsinkin pienillä ja keskikokoisilla joilla, joihin kalastuskilpailut Suomessa monesti sijoittuvat, särjet osaavat usein olla haastavia kalastettavia ja käyttäytyvät melko harjusmaisesti. Taimenja harjuskannat ovat paikoin taantuneet merkittävästi. Lajia esiintyy eteläisen ja keskisen Suomen alueella lähes kaikissa ojissa ja puroissa, joista osaan ei tarvita edes kalastuslupia. Varsinkin heinäkuussa korttikosket ovat monesti suljettuna, ja tällöin perhokalastus on ainakin eteläisessä Suomessa syytä kohdistaa hieman vähemmän perinteisiin kalalajeihin, jotka eivät kärsi veden korkeasta lämpötilasta. Alue on kesävedellä kohtuullisen matala ja hyvin kahlattavissa, joskin pohjakivet ovat melko liukkaita
Välineet saavat olla kevyehköt. Perhoista pienet nymfit ovat hyviä särjelle erityisesti matalalla vedellä, mustaa miniliitsiä taas voi pitää varsinaisena yleisperhona, jolla saa aina jotain siiman päähän. Luvat alueelle ovat erittäin kohtuuhintaisia. Kalastustekniikoista Pitkäkoskella toimii niin moderni nymfikalastus kuin alavirtaan suuntautuva perhojen uittelu kalojen oletetuissa olinpaikoissa, eli ”lirkintä”. Kuten aiemmin tekstissä tuli ilmi, normaalit taimenja harjusperhot, kuten orange tag ja red rib killer soveltuvat hyvin särjelle. Jos suurempia kaloja ei ole odotettavissa. Olen joskus ihmetellyt, miten pienestä kalan otti on ollut kiinni: aivan pienet muutokset uitossa ovat voineet johtaa siihen, että kalaa tulee yhtäkkiä tuplasti enemmän kuin samasta paikasta hetkeä aiemmin. Lisäksi kirjolohia tulee satunnaisesti, sillä niitä valuu yläpuolella sijaitsevalta Vantaankoskelta. Varsinkin kosken alaosalla esiintyy hyvin myös turpaa ja komeita ahvenia. Välineet VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 47. Jos kirjolohia kuitenkin jostain syystä alkaa napsua siiman päähän, ovat aiemmin mainittua paksummat perukkeet tarpeen, jottei perhoja tule suotta jätettyä kalojen suihin. SÄRJELLE otollista ottipaikkaa Vantaanjoen Pitkäkoskella. Itse käytän usein 10-11 jalan ja luokan 2-3 nymfivapoja, perukkeen paksuuden ollessa 0,09-0,12 milliä. SÄRJENKALASTAJAN perusperhoja: musta miniliitsi, red rib killer, orange tag ja pinkki chenillemato. Välineistö ja tekniikka Särkeä voi kalastaa monenlaisilla pikkuperhoilla: erilaiset nymfit, chenillemadot ja miniliitsit lienevät suosituimpia perhomalleja. Itse olen kalastanut alueella Vantaan kaupungin kalastusluvalla, joka maksaa aikuisille 36 euroa vuodessa ja on alle 18-vuotiaille ilmainen. Usein mukaan sattuu myös sivuosumia, ja laskin joskus saaneeni muutaman tunnin aikana 12 eri kalalajia. Käytettävää tekniikkaa on syytä vaihdella, sillä särjen preferenssit uiton suhteen vaihtelevat reilusti: joskus melko vapaat uitot toimivat parhaiten, kun taas toisinaan perhoja pitää heittää alavirran suuntaan ja roikotella kalan näkyvillä. . Indikaattorisiiman on syytä olla hieman paksumpaa kuin itse tippetin. . Pitkäkoskelle ei istuteta kalaa muuten kuin satunnaisesti kalastuskilpailuja varten
Se on kertomus ihmisen kaltoin kohtelemasta joesta ja kuvaus maisemista, joita ei enää ole. Silakan kasvulle tärkeitä massiaisia havaittiin Selkämeressä runsaasti toisena perättäisenä vuonna. ”Erityinen aiemmista syksyistä poikkeava piirre on ollut silakan laikuittainen esiintyminen: paikoin sitä on hyvin vähän, paikoin hyvinkin tiheässä suuria määriä. Vuodesta 2013 alkaen tutkimusalus Arandalla tehdyissä tutkimustroolauksissa massiaisia on nähty yhtä runsaina vain yhtenä vuonna 2010-luvulla ja nyt sekä syksyllä 2024 että 2025. Kirja on lisäksi kannanotto sekä Pielisjoen että muidenkin maassamme sähköntuotannolle valjastettujen koskien ja virtojen puolesta. Silakkaa havaittiin enemmän kuin samoilla alueilla viime vuonna. Se tuotti uskomattoman kookkaita saaliskaloja, ja tietenkin niiden myötä huikeita tarinoita, joiden todenperäisyyttä kirjan kuvat vahvistivat. Vuonna 1971 rakennettu Kuurnan voimalaitos tuhosi kuitenkin lopullisesti lohen kutupaikat ja vasta aluillaan olleen lohensoutuperinteen. Joidenkin troolivetojen saaliissa niitä oli jopa tuhansia yksilöitä silakkasaaliin seassa troolisaaliin käsittelyssä käytettävällä liukuhihnalla. Matti Kettunen on tässä 25. Paljastui, että loppukesästä jokeen nousi edelleen jopa kymmenkiloisia saimaanlohia. Teoksen kustantajaa (Väyläkirjat) on syytä kiittää tästä uudistetusta painoksesta, joka tuo hienosti esille vanhaa suomalaista lohenkalastusperinnettä elävästi kirjoitettujen kertomusten kautta. ISBN 978-952-396-254-5 Matti Kettusen uutuuskirja Mahtilohia Pielisjoelta on kuvaus Saimaan järvilohen viimeisiltä vuosilta ennen lähes totaalista tuhoa. Uudistetussa teoksessa on lisää kuvauksia kalastajista sekä runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia. Toivoa vain sopii, ettei enää uusia voimalaitoksia lohija taimenkoskiimme rakenneta, vaan päinvastoin esimerkiksi Palokissa ja Kemijoella päästäisiin avaamaan vaelluskaloille uusia nousureittejä. Se muistuttaa lukijaansa siitä, miten häikäilemättömästi voimayhtiöt ovat vuosikymmenien mittaan vesiluontoamme ja kalakantojamme tuhonneet. 48 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se on myös kunnianosoitus niille kalastajille, jotka loivat Pohjois-Karjalaan vain hetken kestäneen, mutta vahvan lohenkalastuskulttuurin. Suomenlahdella massiaisia jäi haaviin vain hyvin vähän. SILAKKA ITÄMERELLÄ hyvin havaintoja sekä silakasta että massiaisista Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvittivät silakkakantojen tilaa Itämerelle suuntautuneella tutkimusmatkalla syyskuussa. Pintaveden lämpötila Selkämerellä oli nyt korkeampi kuin ehkä kertaakaan aiemmin vastaavan tutkimusmatkan aikana: suurimmassa osassa Selkämerta yli 14 astetta ja pohjoisimmassa osassakin 13 astetta. Pieni joukko Joensuun seudulla asuneita kalastajia havaitsi sattumalta 1950-luvulla, että Saimaan järvilohi pääsi vieläkin kutunousulle Pielisjokeen. eräkirjassaan uudistanut reilut kaksikymmentä vuotta sitten kirjoittamansa teoksen Pielisjoen lohensoutajat (2004). Näin alkoi yli vuosikymmenen kestänyt soutuperinne, jonka pieni piiri piti salassa. Eikä se lukukokemuksenakaan hassumpi ole. Erityisesti matalahkoilla, muutaman kymmenen metrin syvyisillä alueilla runsaat silakkamäärät kiinnittivät huomiota”, kertoo erikoistutkija Jari Raitaniemi Lukesta. Kirjat T E K ST I IS MO MA LI N MAHTILOHIA PIELISJOELTA kertoo järvilohen ja lohensoudun surullisesta lopusta Pohjois-Karjalassa Mahtilohia Pielisjoelta Uudistettu ja laajennettu toinen laitos Pielisjoen lohensoutajat -kirjasta, joka julkaistiin 2004 Matti Kettunen Väyläkirjat 2025 180 s., kovakantinen Sisältää ainutlaatuisia mv-kuvia Pielisjoen kalastuksesta. Vaikka Mahtilohia Pielisjoelta kertoo menneestä, niin sillä on siis vahva kosketus nykyisiin ”koskisotiin”, joita riittää eri puolilla Suomea
Kahdessa pitkään seuratussa sivujoessa – Pulmankijoki ja Akujoki – lohimäärät nelin-viisinkertaistuivat vuoteen 2024 verrattuna”, kertoo Luken tutkija Panu Orell. Pitkät illat sidotaan tarkkoja hyönteisjäljitelmiä erilaisiin olosuhteisiin, kun tietyt hyönteiset kuoriutuvat. Myös alustavat tiedot Tenon pääuoman kaikuluotausseurannasta ja Utsjoen videoseurannasta vahvistavat sukelluslaskentojen tuloksia. Sen takia aiempaa harvempi mereen vaeltanut lohen vaelluspoikanen palaa merivaellukseltaan takaisin Tenoon aikuisena kutukypsänä nousulohena”, Orell kertoo. Tenojokeen nousseiden kyttyrälohien määrä noin puolittui verrattuna edelliseen nousuvuoteen 2023. Lohimäärän kasvu johtui lähinnä pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta. ”Tenon lohimäärän kasvusta saatiin tarkkaa ja ajantasaista tietoa syyskuun alussa toteutetuissa sivujokien sukelluslaskennoissa. Lisäksi Norja kielsi lohen meripyynnin laajemmin lähes koko Finnmarkin rannikolla kesällä 2025. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Lohta on noussut Tenon vesistöön edellisvuotta enemmän. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. TENOJOKI TENOJOELTA valonpilkahdus – nousulohien määrä kasvoi edellisvuodesta Nousulohien määrä kasvoi viime kesänä Tenolla selvästi verrattuna ennätysmäisen heikkoon vuoteen 2024. Vastaava väheneminen havaittiin laajalla alueella Norjan Itä-Finnmarkissa mukaan lukien Näätämöjoella. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 49. Kokonaisuudessaan mereltä palaa Tenoon edelleen heikosti lohta. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Jos kala ei nappaa, joskus kannattaa ajatella perhorasian ulkopuolelta ja kokeilla villiä korttia. Vaikka Tenoon noussut lohimäärä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jokeen palaava lohikanta on edelleen sangen pieni, kun huomioidaan jo viisi vuotta jatkunut lohenkalastuskielto Tenojoessa ja Tenovuonossa. Hattuperho Useimmiten perhokalastajat pyrkivät jäljittelemään koskella esiintyviä hyönteisiä tarkasti. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. ”Lohikantojen heikon tilan arvioidaan johtuvan merkittäviltä osin lohen merivaiheen aikaisen kuolleisuuden kasvusta viimeisen kuuden-seitsemän vuoden aikana
Sitten hieman myöhemmin äiti perehdytti hänet onkimiseen ja pilkkiminen tuli kuvioihin noin 10-vuotiaana. HEIDI-MARIA Tamminen (peräsimessä) ja Suvi Lukkarinen osallistuivat Mimmit testaa -venekuntana Viehekalastuksen SM -kisaan kesäkuussa 2025. Onkimaan pääsimme äitini työnantajan Riihimäen Lasitehtaan kesänviettopaikassa”, Heidi-Maria kertoo. TEKSTI: ISMO MALIN KUVAT HEIDI-MARIA TAMMISEN ARKISTO JA TINTTI DRAKE 50 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oma mökki meillä oli Lopen Punelialla, jossa myös kävimme pilkkimässä. LOPEN Kaartjärven anteja on tämä komea pilkkiahven. ”Maastorollaattorilla pääsen vielä hieman liikkumaan luonnossa, ja virveli minulla on aina mukana, jos on vähänkään tietoa siitä, että paikassa voi kalastaa. ”Järven nimeä en enää muista, mutta verkkoja pidettiin ihan ruoan hankkimisen vuoksi”, hän muistelee. ”Isä taasen opetti minut kalastaman virvelillä, ja kun täällä Riihimäellä ei ole kauheasti vettä, niin muualle oli lähdettävä. R iihimäkeläinen Heidi-Maria Tamminen kertoo, että luonto on ollut aina hänelle tärkein asia maailmassa. ”Hausjärven Valkjärvi, jossa pilkin edelleen, tuli jo tuolloin tutuksi. Heidi-Maria pääsi jo lapsena Outokummun mummolassa mukaan verkoille äitinsä veljien kanssa paikassa nimeltä Röpötti. Kohteina olivat lähinnä samat järvet, joilla myös käytiin ongella ja pilkillä”, Heidi-Maria mainitsee. Liikuntarajoitteisuus ei pidä luontoihmistä poissa vesiltä Heidi-Maria TAMMINEN Vavan varressa . ”Jatkan kalastamista niin kauan kuin se on mahdollista” . Aion jatkaa kalastamista niin kauan kuin se suinkin on mahdollista”, vuonna 2008 MS-tautidiagnoosin saanut kalamimmi vakuuttaa
Lisäksi liikuntarajoitteisena minun on kisoihin hankala osallistua. LUOTTAA EDELLEEN UMPIKELAAN ”Ensimmäinen oma kelani oli umpikela ja vieläkin suosin umpikelaa, koska olen siihen tottunut ja se on minulle käsiongelmieni takia helpompi käyttää kuin avokela, jollaisia minulla toki myös on”, Heidi-Maria perustelee. ”Tunnelma oli kaikkiaankin mukavan rento, vaikka todelliset heittokalastuksen taitajat tosissaan voitosta kilpailivatkin. Hän katsoi minua ilmeellä, että joo, joo. ”Kun kerran annoin kymmenvuotiaalle innokkaalle kalastajapojalle lahjaksi kalastusvälineet, kerroin hänelle itse kalastavani edelleen pääasiassa umpikelalla. HEIDI-MARIA joutuu liikuntarajoitteisena kokemaan usein sen, ettei kalalle pääseminen ole yksin aina edes mahdollista. ESTEETTÖMYYS Mitä se esteettömyys oikein tarkoittaa Heidi-Marian mukaan Suomessa on esteettömyyden puolesta tehty vuositolkulla hyvää työtä, ja esimerkiksi myös aivan hänen kotipaikkakuntansa Riihimäen läheltä löytyy esteettömiksi luokiteltuja kalapaikkoja. ”Esimerkiksi Hämeenlinnassa on uimarannan kupeessa esteettömäksi ilmoitettu kalastuslaituri, joka kuitenkin on todella hankalassa, hieman pusikkoisessa, matalassa ja kaislikkoisessa rannassa”, hän mainitsee. ”Se sisältyy jopa heidän koulutukseensa, sillä tulevien oppaiden pitää muun muassa jo opintojensa aikana järjestää kalaretki liikuntarajoitteisille”, hän sanoo. OMIA KISOJA LIIKUNTARAJOITTEISILLE Kisa oli Heidi-Marialle ihka ensimmäinen, vaikka hän kalastanut lähes koko ikänsä. ”Käsittelen ja laitan ruoaksi tietenkin itse kaikki saamani kalat alusta loppuun”, hän mainitsee ja kertoo saaliin saamisen olevan toki mukavaa, mutta pelkkien kalatapahtumien myös pitävän kalastusintoa yllä. Itselläni on kokemusta esimerkiksi yhden jousiammuntakisan järjestämisestä”, Heidi-Maria kertoo. Meillä ei sen sijaan ollut tavoitteita, vaan testasimme vain välineitä. Veneen lähelle sentään sain jonkin kalan väsyteltyä, mutta en saaliiksi asti yhtään”, Heidi-Maria kertoo. Olin siellä myös viime talvena ja sain ison, varmaan ainakin kolmikiloisen siian. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 51. Se oli niin iso, ettei se meinannut mahtua ylös avannosta. Esteettömyydestä löytyy yleensä jonkintasoista tietoa, mutta sen pitäisi Heidi-Marian mielestä sisältää entistä tarkempaa kuvausta paikan palveluista ja mahdollisuuksista. Kyse on kuitenkin usein siitä, mitä esteettömyys itse kullekin merkitsee. Minä puolestani suosittelin hänelle kalastusseuraan liittymistä”, Heidi-Maria jatkaa. Siksi kavereiden apu on hänelle erittäin tärkeää. VIEHEKALASTUKSEN SM HIENO KOKEMUS Heidi-Marian mielestä oli hienoa, että hän pääsi kaverinsa Suvi Lukkarisen kanssa kesällä 2025 mukaan viehekalastuksen SM-kisaan Mimmit testaa -statuksella. ”Oli upeaa ajaa kisavenettä Lohjanjärvellä, kun kukaan ei katsonut kieroon, vaikka minut piti suurin piirtein nostaa veneeseen”, hän hymyilee. ”Kutsumme sitä Vaarilaksi, koska se on ystäväni edesmenneen isoisän kotitalo. . . TÄMÄ suuri siika nappasi Inarijärvellä viime talvena. Street Fishing -kisat ovat kuitenkin sellaisia, joihin pystyn halutessani osallistumaan”, hän arvioi. Kehuja Heidi-Marialta saavat kalastusoppaat, jotka ottavat hänen mukaansa nykyään liikuntarajoitteiset sangen hyvin huomioon. ”Pitäisi olla aina myös liikuntarajoitteinen mukana, kun jonkun kalapaikan esteettömyyttä arvioidaan”, hän korostaa. . ”Omat haasteensa niissä tietenkin olisi, mutta vammaisten järjestöiltä saattaisi löytyä apua, jos vaikka Suomen Vapaa-ajankalastajat ja sen jäsenseurat toimeen tarttuisivat. HEIDI-MARIAN LEMPIJUTTUJA KALASTUKSESSA Heidi-Marian yksi lempijutuista kalastuksessa on pilkkiminen Inarijärvellä paikassa, joka sijaitsee Konesniemessä Ivalojokisuulla. Erityisen hienoa hänestä kuitenkin olisi, jos järjestettäisiin omia kisoja liikuntarajoitteisille. Toinen mieluisa kalastettava ja hyvä ruokakala hänen mielestään on kirjolohi. ”En ehkä ole kovin kilpailuhenkinen. MIMMIT testaa -venekunnat Viehekalastuksen SM:ssä 2025: Heidi-Maria Tamminen ja Suvi Lukkarinen sekä Tintti Drake ja Henna Lindroos. Muut sanoivat sen olleen isoin, mitä kyseisestä paikasta on saatu. Se oli muuten niin suuri, että oli vaikea saada sitä mahtumaan ylös reiästä.” Kaloista ahven on Heidi-Marian ehdoton suosikki niin kalastettavana kuin ruokanakin
Ei yksittäisen kalan onkimiseenkaan voi kauheasti aikaa turata. Ei mennyt varmaan kymmentä minuuttia, kun tuomariston eteen tuotiin ensimmäinen moitteeton suoritus. Paras tiimi löysi erään veneen kupeesta spotin, jossa oli kohta52 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuusi kilpailulajia ja kymmenen kolmen hengen voitontahtoista tiimiä. TOIMINTAKISAN näyttämönä oli Förbyn venesatama. Mitä nyt palkeita voivat vähän revitellä ja siten kannustaa nuoria. Tunti aikaa ja onkija vaihtuu koko ajan. Ja Etelä-Suomen nopeiltahan se taas tuli. Siinä joukkueen viestikapuloina ovat kalat, joita jäsenet yksi kerrallaan onkivat ja kiikuttavat kiireen vilkkaa muovipussiin, joka lopuksi punnitaan. Tyylipisteillä ei ole samaa merkitystä kuin nopeudella, sillä tärkeintä on saada kala perattuna maaliin mahdollisimman nopeasti. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Ja mikäs siinä, Klippulahan sopii tällaiseen kisailuun, ja muuhunkin leireilyyn oikein mainiosti. Plus joukkueenjohtajat, joille ei itse kisatehtäviin juuri riitä roolia. Nuorten SM-toimintakisassa Etelä-Suomen voittokulku jatkui TEKSTI JA KUVAT MIKAEL JAAKKOLA . KAIKKI kymmenen joukkuetta yhteiskuvassa. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Kaukaisimmatkin joukkueet pääsivät perjantai-illan mittaan paikalle ja kisat päästiin aamiaisen jälkeen lauantaina käynnistämään Förbyn venesatamassa. Suurissa kaupungeissa on elämä aina kiireisempää kuin pienemmissä. S M-toimintakisan näyttämönä toimi jo toista vuotta peräkkäin Klippulan leirikeskus Salon Särkisalossa. Lähtökäskystä alkoi vimmainen ongen rakennus, joka sekin on taktiikkalaji. Kilpailun järjestelyistä vastasi edellisinä vuosina kisan voittanut Etelä-Suomen vapaa-ajankalastapiiri. Ällistyttävän nopeasti ensimmäisten joukkueiden ensimmäiset viestinviejät saivatkin ongen valmiiksi ja luovutettua sen seuraavan käteen, jonka tehtävä oli onkia kala tiimin kolmannelle jäsenelle perattavaksi savustuskuntoon. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. LAUANTAI TAITOVIESTI Taitoviestillä aloitettiin ja jännitys tiivistyi höyryksi. KALAVIESTI Seuraavaksi paineltiin menemään kalaviestiä
Pantteritokko oli tarkkaavaisuustesti ja olisi riittänyt, että tunnistaa, ettei meillä tällaista tokkoa kyllä ole. Tänä vuonna hauet loistivat poissaolollaan (maatuulijakso) ja kisa ratkaistiin yksinomaan korkeintaan ahventen ja särkien kokoisten kalojen kesken. laisen kokoisia ahvenia ja päihitti niillä helposti sataman avaruudesta helpommin löytyvät pikkusintit. Tulos oli aika selvä niilläkin eväin. Eteläistä Klippulan rannikkoa tutkivat suurella mielenkiinnolla varsinkin kauempaa saapuneet ja ainakin erilaisia tokkoja nousi liuta. Mukana oli myös jokunen mysteeriesine, kalastustarvike, jotka osoittautuivat myös aika hankaliksi. . Söikö jännitys tulosta vai liian harjoittelun tuoma ylikunto. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 53. Mukana oli tällä kertaa keskimääräistä jäynäkkäämpiäkin kaloja, kuten Norjasta tuotu pantteritokko sekä kivihuulikala, joista jälkimmäisen yllättävän moni tunsi. Pysykää kanavilla Hyvät kisat, hyvässä hengessä! Kiitokset järjestelyistä Vetikon Jukalle. Jouduimme laskemaan kalat ja arvioimaan niiden koon silmämääräisesti. Aika lailla etelää kelit edelleen suosivat ja kolmen lajin jälkeen kolme kärkisijaa olivat edelleen Etelä-Suomen kolmen joukkueen hallussa. . Toimikunta jatkaa töitään, pysykää kiinnostuneet kanavilla! SUNNUNTAI KALANTUNNISTUS Aamun valjettua kalat leviteltiin tonttiin ja niitä oli aika alkaa tunnistella. Tulokset saatiin tauluun kuitenkin, mutta kärki oli hievahtamaton, vaikka sen alla alkoikin jo kuplia. Mutta ei sitä tainnut kukaan silläkään tavalla tajuta. Missä lienevätkään alueen lahnat ja säyneet. Pohjanmaan ykköstiimi nousi puolestaan pronssimitalille pudottaen yhden etelän tiimin sijaa alemmas. Illalla ei kisan myöhäisen ajankohdan vuoksi ehditty enempää kalaan ja aika kului hämäränäön testaamisessa casting-maton parissa, sekä vielä myöhemmin saunoessa ja lirkkiessä. STREET FISHING Kisakonseptiin vakioitumaan päin oleva Street Fishing -kisa käytiin seuraavaksi puolentoista tunnin mittaisena. Kivinilkaksi sitä moni arveli, mutta ei, kuten ei viimevuotinen elaskakaan. Norjan vesiltä oli tehtävään pujahtanut myös teisti, mutta se kuuluu Suomenkin lajistoon. TIETOVISA Illan hämärtyessä käytiin vielä tietovisa, jossa siinäkin lähinnä eteläsuomalaisten kirjastojen ylivertaisuus saatiin osoitetuksi ja tilanne säilyi ennallaan. MITALIJOUKKUEET: kaksi Etelä-Suomesta ja yksi Pohjanmaalta. Yksi piiri voi vain kahdesti järjestää peräkkäisinä vuosina, vaikka aina voittaisi. Ja viimein alkoi tuloslistalla eteläinen hegemonia horjua. Kaksoisvoitto kuitenkin Etelä-Suomeen, ykkösja kakkosjoukkueille, mutta seuraavan vuoden järjestelyvastuu siirtyy jollekin toiselle. Tuloksia meni vihdoin ristiin ja joka tapauksessa Lounais-Suomeen saatiin ensimmäinen ja ainoa lajivoitto. STREET Fishingissä ahven oli tyypillinen saalis. TARKKUUSHEITTO Päästiin viimeiseen lajiin, tarkkuusheittoon eli castingiin. Painavin pussi likisti vaakaa liki 600 grammaan, kun kaksi keveintä eivät saaneet sitä liikahtamaankaan. Ja ruuista iso kiitos keittiöhaltijatar Elinalle, jälleen kerran! Saapa nähdä missä ensi kesänä kilpailemme ja millä tavalla, sillä vuodeksi 2026 on tarkoitus uudistaa kisaa enemmän tai vähemmän
Aamupalapöydässä ideoitiin vaihtoehtoista tekemistä kalastukselle. lokakuuta. Päästäisiinköhän vesille vai ei, mietitytti tässä vaiheessa sekä osallistujia että ohjaajia. Sehän onnistui, ja osallistujat vietiin rantaan, veneet nostettiin ylös ja lähdettiin kalastamaan kohti uutta paikkaa. Leiri oli osa Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Fisuun-toimintaa ja se tarjosi nuorille mahdollisuuden tavata toisiaan ja päästä kalastamaan opastetusti. TEKSTI JA KUVAT JANNE TARKIAINEN Syksyn Kyrmy keräsi nuoret Vanajalle K alastuksesta innostuneet nuoret kokoontuivat Hamarin saareen viikonloppuleirille Vanajavedelle 10.–12. Kaikki halukkaat pääsivät kokemaan mertoja ja he saivat opastusta ja vinkkejä ravustukseen samalla, kun pyytöjä tyhjennettiin saaliista. Lauantai kuluikin sitten iltaan saakka kalastettaessa. . SYKSYN Kyrmyn osallistujat odottivat innokkaina kalastamaan lähtöä. TURVALLINEN KALASTUSPAIKKA LÖYTYY Aamun valjetessa tuuli oli voimistunut ja laiturilla käydessä tuntui kuin tukka lähtisi päästä. 54 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mikä eteen, selälle ei olisi asiaa. Lopputulemana oli, että osallistujat harjoittelevat lipan valmistusta samalla, kun osa ohjaajista lähti testaamaan, saataisiinko veneet nostettua läheiseltä luonnonrampilta. Siinä tapauksessa nuoret voitaisiin viedä kalastamaan turvalliseen paikkaan. Leiri aloitettiin perjantai-iltana ravustuksen merkeissä. Saareen palattuamme tuulikin oli jo heiKALAN saaminen tuottaa suuren ilon, kuten kuvistakin näkyy. Ravustuksen jälkeen iltaa jatkettiin lirkkimällä sekä lopuksi vielä rennon yhdessäolon merkeissä. Tunnelma oli odottava, sillä tiedossa oli myrskyn saapuminen lauantaina
Kilpailutöitä ei palauteta. Kaiva siis kynät pois penaalista ja suunnittele unelmiesi vaappu. . Päivä oli huomattavasti kylmempi kuin edellinen. Oikeudet vaapun väriin jäävät SVK:lle. . . Vuonna 2025 voittajaksi valittiin Manun väritys. Noin kahden metrin syvyydessä uiva vaappu on uinniltaan nopea ja tirisee mennessään houkutellen kaloja iskemään siihen. Saalista ei saatu ihan yhtä hyvin kuin lauantaina, mutta hyviä onnistumisia kuitenkin. Kriteereinä tuomaristo pitää mm. Lounaan jälkeen osallistujat palautettiin kello kolmeksi lähtörantaan, josta vanhemmat heidät hakivat kotimatkalle. Kilpailu on avoin kaikille alle 18-vuotiaille nuorille. . Kilpailuaika on 1.10.202531.1.2026. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 55. Katso säännöt ja osallistu! . Vaikka kilpailuaikaa on runsaasti (1.10.2025-31.1.2026), kannattaa toimeen tarttua heti, sillä nyt sinulla on mahdollisuus voittaa kilpailu, jossa juuri sinun suunnittelemastasi värityksestä tehdään oikea vaappu. Kilpailutyöt tulee lähettää 31.1.2026 mennessä yhteystietoineen osoitteeseen Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli tai janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. KYLKI . Viime kisassa tehtiin kaikkien aikojen ennätys, kun kilpailuun osallistui yli kahdeksansataa väritystä. kentynyt. SELKÄ . . . Osalla osallistujista ei ole näitä kokemuksia mahdollisuutta muualta saada ja kokeneemmallekin nuorelle leirit tuovat vaihtelua ja toimimista uusien ihmisten kanssa. Voittovärityksen teki 12-vuotias Manu Ristimäki Pornaisten seudun nuorten kalakerhossa. LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN Viikonloppu oli kaikin puolin onnistunut ja tunnelma leirissä erittäin hyvä. Mukaan voit halutessasi liittää lyhyen viestin, mistä olet väritysideasi saanut. Jos ideoita riittää useamman kilpailutyön tekemiseen, ei haittaa, sillä kilpailuun voi osallistua niin monella värityksellä kuin haluaa. LIRKKIJÄN saalis ei ole suurella koolla pilattu. . Kilpailuvieheenä on toista kertaa Grosarin apassirunkoinen reilun kuuden sentin pituinen Veka Special, joka toimii uistellessa, mutta myös mainiona heittovaappuna. Kilpailun voittaja palkitaan tuotepaketilla, johon kuuluu erilaisia ottiuistimia. Fisuun-leirien valtteja ovat käytännön kalastus ja uusien vinkkien oppiminen. MERROISTA löytyi saksiniekkoja . Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan viehesarja. Nuorten ykköstoive kalastaminen, saatiin toteutettua ja saalistakin saatiin, vaikka voimakas tuuli yritti hommaa häiritä. Iltapalan yhteydessä syötiin halstrattuja ahvenfileitä, sitten olikin jo aika käydä nukkumaan. SUNNUNTAINAKIN SAATIIN ONNISTUMISIA Sunnuntaina herättiin hieman aikaisemmin, aikaa varattiin siirtymiseen edellispäivänä hyviksi havaituille kalapaikoille. . tyylikkyyttä, värien sopivuutta toisiinsa sekä värityksen yleisilmettä. Iltaohjelmaan kuului vielä saunomista, saaliin käsittelyä sekä bingon peluuta. Kilpailun voittaa kilpailija, jonka värityksen SVK:n nuorisoja perhetoimikunnasta koostuva tuomaristo kokouksessaan valitsee. Parhaimmillaan leirit antavat osallistujille ikimuistoisia kokemuksia, samalla kun tutustuttavat nuoria kalastuksen pariin. VATSA VUOSI VIEHE 2026 SUUNNITTELE UNELMIESI VAAPPU , vuosivieheen väritysaika on alkanut! SVK:n vuoden 2026 vuosiviehekilpailu on käynnistynyt. Väritettävät kuvat voit ottaa tästä talteen tai voit tulostaa ne osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat/ viehevarityskilpailu-2026/ -sivuilta
TAPAHTUMATELTALLA oli kunnon meininki. Niinpä lippiksiä, plakaatteja ja muita painatuksia lahjoittivat Fiola Oy, Priima Printintekijä sekä Mainosruutu. PORIN SEUDULLA HUUTAVA PULA KALASTUSTOIMINNASTA NUORILLE Kun tapahtuma julkistettiin SVK:n tapahtumasivuille, kaikki 50 paikkaa menivät vuorokaudessa, mikä todistaa Porin seudun valtavan kysynnän – se suorastaan huutaa nuorisotoimintaa kalastuksen parissa. Siellä soi musiikki ja kilpailtiin muun muassa kalojen tunnistamisessa. Yksi heistä voitti paitsi kalantunnistuskilpailun, niin onnistui päivän aikana pyytämäänkin Akin veneeseen seitsemän eri kalalajia. 52 nuorta oli tapahtuman loppusaldo ja kaikille löytyi venepaikka koko päiväksi. Sponsorisuhteita ei ollut kuitenkaan saatu taivaalle, josta Reposaareen saatiinkin vettä lähes koko tapahtuman ajan. Useassa veneessä aivan vasta-alkajatkin kokivat ainutlaatuisia onnistumisen hetkiä perättäisten ahventärppien parissa. Suojalasit toimitti Astorakennus, valtavan tapahtumateltan Ahlaisten Kievari, kuljetukset hoiti Mikon taksi, ja kun paitsi kalastusta ohjaamaan, niin myös juontamaan halusi välttämättä tulla TV:stä tuttu Aki Manninen , niin johan olivat kekkerit valmiit. TELTALLA MAHTAVA MEININKI Teltalla puolestaan oli musiikkeineen kunnollinen tapahtumameininki joka hetki, kun porukat olivat rannassa ja monenlaista palkintoa jaettiin sekä arvausja tietokisassa että venekunnissa loistaneimmille. Hänet nimettiin “Kalatietäjäksi”! Raportista tuli nyt aika lailla sponsoriluettelo, mutta se tuntuu tässä kohtaa tarkoituksenmukaiselta mallilta siitä, mitä voi saada aikaan, jos laittaa kunnolla tuulemaan. Merikarhut laittoivat hihat heilumaan aikamoisella tarmolla, ja tapahtumalle alkoi löytyä tukijoita vasemmalta ja oikealta. Fisuun Merelle -kalastusspektaakkeli NUORILLE REPOSAARESSA TEKSTI MIKAEL JAAKKOLA KUVAT EEMELI HEIKKILÄ Porin seudulla laitettiin todella tuulemaan P orilaisnuoria kohtasi kesällä 2025 sellainen onnenpotku, että Merikarhut Fishing -kisatiimi voitti Somehauki-kisassa 500 euroa. EVÄITÄ JA REKVISIITTAA K-Supermarket Dyyni laittoi eväät vesille ja Saanteen Seilori tauolle lohikeitot. Erityisesti kunnostautui kisatiimi Kiintiöhauki, joka täysin kalastusalan ulkopuolisen yrityksen rahoittamana lahjoitti jokaiselle osallistujalle kokonaisen virvelin sekä hoiti vesille paukkuliivit kalamatruusien päälle. Myös joka paikan höylänä tunnettu Jakifishing mittavine venekapasiteetteineen lähti mukaan. Säähän nähden puutteellisesti pukeutuneita se hieman hyydytti ennen aikojaan, kun taas toisilla oli hauskaa loppuun asti. Kiitos SVK:n puolesta kaikille osallistujille jo tehdystä työstä ja tsemppiä tulevaan! 56 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Piireissä tehdään paljon arvokasta ja pitkäjänteistä nuorisotyötä ja se on tietenkin koko homman ydin, mutta tällaisille spektaakkeleillekin on aivan varmasti tilausta. TAPAHTUMAAN osallistui yhteensä 52 nuorta, joille kaikille löytyi venepaikka. Merikarhut Fishing -tiimin Jasper Pulakka , Juho Riitahuhta ja Joonas Routa päättivät lahjoittaa rahat Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) nuorisotyöhön ja aloimme heidän kanssaan yksissä tuumin suunnitella Fisuun Merelle -tapahtumaa. Ensin Siimat Kireällä tekivät podcastia, sitten mukaan saatiin kalastusoppaita aina Suomen mestari Saku Laaksosesta paikalliseen Vv-Outdoorsiin asti. Ja tiedättekö mitä. Kisakonseptissa palkinto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen ja Merikarhutiimiä puhutteli erityisesti nuorisotyö. Palkintoja tai muuta mukaan lähtevää rompetta toimittivat osallistujille Ruthless Fishing, Happy Angler, Somehauki, KSN-vaappu sekä SVK. Ahven olikin elokuun lopun porilaisten vesien pääkohde, vaikka jokunen kuha ja haukikin kuviin saatiin. Ensi vuodeksi on suunnitteilla jo vieläkin suurempi spektaakkeli. Tapahtuma ei ole mitään ilman tapahtumarekvisiittaa.
LATAA OmaSVK-mobiilipalvelu kännykkääsi! Oma SVK OmaSVK -mobiilipalvelussa: • Sähköinen jäsenkortti • Jäsenedut • Uutisia • Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero vapaa-ajankalastaja.fi/omasvk/ Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Lue lisää SVK:n verkkosivuilta: MADE IN FINLAND TM SHARED PASSION YOUR CHOICE KARISMAX K ARISMAX TUOTTEET JA HYVIN VARUSTETUT ALAN LIIKKEET Kalareppu.fi Pajatie 4 A, 93600 Kuusamo P. !!! Osta vaikka koko Ossilehti?shing !!! !!! Verkkokauppa ja varasto myytävänä !!! !!! Lue nettisivuiltamme lisää !!! ILMOITUSMYYNTI 12.12.2025 ASTI: Timo Lepistö p. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. Tuotevalikoima laajenee. 040 505 2225 Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! . 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi ILMOITUSMYYNTI 13.12.2025 ALKAEN www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 591 4116 12 €/pari Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi Reetta Salo Kruunu Media Oy puh. Meiltä löydät tuoreet syötit. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. 050 530 0044, reetta.salo@kruunumedia.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 57. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p
Sen lisäksi, että LUK vetää väkeä laajalta alueelta, se on myös 300 jäsenellään suurin seura koko Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin alueella. Toki heitä voisi olla vielä enemmänkin”, Rinta-Jaskari mainitsee. PERHOJAOKSEN vetäjä Rauno Hemminki vetää perhokurssia Seinäjoen Törnävän kartanon rannassa. ”Meillä ei ole kyse vain hallituksesta tai noin kymmenestä ihmisestä, vaan toimintamme pyörittämisessä on mukana aktiivisesti noin parikymmentä jäsentä. Toisaalta, kun jaksaa panostaa toiminnan järjestämiseen, niin uusia jäseniä tulee kyllä”, Rinta-Jaskari uskoo. Pääasiassa he ovat ihmisiä, jotka ovat muuttaneet Pohjanmaalta muualle, mutta halunneet pysyä yhä jollain tavoin mukana toiminnassamme”, Rinta-Jaskari sanoo. ”Esimerkiksi Helsingistä tulee seuramme jäseniä osallistumaan lohipilkinnän piirinmestaruuskisoihin. ”Jäseniä meillä on Helsingistä Kemijärvelle asti, ja itäisimmät taitavat olla Jyväskylästä”, LUK:n puheenjohtaja Timo Rinta-Jaskari kertoo. Sen ohjelmistoon kuuluvat esimerkiksi myös vilkas kilpailu-, kerhoja nuorisotoiminta. ”Onkiminen ja pilkkiminen ovat jäsenistön suosiossa ja nyt niiden rinnalle on tullut laituripilkki. 58 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Merkittävä 40-vuotinen perinne ovat toukokuun alusta aina syyskuuhun asti jatkuvat tiistaikilpailut, joissa kamppaillaan kesä-, kilpaongessa tai heittokalastuksessa. seen onkimisesta ja pilkkimisestä lähtien aina heittoja perhokalastukseen asti. Nuoria jäseniä on myös paljon eli noin 80. LAKEUDEN URHEILUKALASTAJAT on Pohjanmaan suurin kalastusseura Puheenjohtaja Timo Rinta-Jaskari: ”Kun jaksaa panostaa järjestämiseen, uusia jäseniä tulee kyllä” TE K S TI IS M O M ALIN KUVAT L AKEU DE N U RH EI L U K AL A S T A JA T seurat esittelyssä L akeuden Urheilukalastajat ry (LUK) perustettiin 42 vuotta sitten Seinäjoella, mutta sen toiminta vetää jäsenistöä kaikkialta Pohjanmaalta, ja myös muualta Suomesta. Olemme järjestäneet muun muassa onkija kilpaonkisoja Kyrkösjärvellä ja Kyrönjoella, heittokalastusja soutu-uistelukisoja alueen tekoaltailla sekä perhokalastuskisoja Jurvan Säläisjärvellä”, Rinta-Jaskari selvittää. ”Aluksi kun järjestimme näitä kisoja yksin, niitä oli vähemmän, mutta Alavuden Seudun Urheilukalastajien ja Seinäjoen Seudun Onkijoiden tultua mukaan järjestelyihin, niitä on 18 kappaletta per kesä”, Rinta-Jaskari selvittää. TOIMINTA ON VILKASTA JA MONIPUOLISTA Lakeuden Urheilukalastajat tarjoaakin jäsenilleen ja usein muillekin mahdollisuuksia lähes kaikenlaiseen kalastusharrastuk. MYÖS NUORILLE TARJOLLA RUNSAASTI TOIMINTAA Vaikka nuoria on kilpailuissa mukana vain muutamia lukuun ottamatta heittokalasHänen toiveikkuuttaan lisää se, että seurassa riittää aktiiveja. ”Silti tulevaisuus huolestuttaa, sillä vaikuttaa vahvasti siltä, että kalastuksen suosio laskee nuorten keskuudessa
Seura osallistuu myös vuosittaiseen Valtakunnalliseen kalastuspäivään ongittamalla lapsia. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 59. Esimerkiksi Isojoki-Lapväärtinjoki ovat hyvää perhovettä. ”Nuorilla on syksyllä ja talvella joka toinen tiistai kerhoilta, johon yritetään saada kulloisenkin teeman vetäjäksi myös esimerkiksi vieheja pilkkivalmistajia. tuskisoja, joissa saattaa olla yli kymmenenkin junioria, niin heillekin riittää tekemistä LUK:ssa. LUK tekee kalastusta tutuksi nuorille myös ongittamalla koululaisia. ”Vastaavasti Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus on tuonut tapahtumiimme akvaarion, jossa on eläviä kaloja. LUK:lla peräti 309 SM-mitalia Sen lisäksi, että LUK järjestää tai on ollut mukana järjestämässä lukuisia kilpailuja seuraja piiritasolta aina SM-tasolle asti, sen jäsenet osallistuvat ahkerasti ja menestyksekkäästi itsekin kilpailuihin. Joka toinen tiistai järjestettävässä perhoillassa on Rinta-Jaskarin mukaan osallistujina melko mukavasti nuoria yhdessä aikuisten kanssa. KARI Pihlajamäki opastaa nuoria onkijoita Seinäjoen Isosaaren leirikeskuksessa. HIENOT KOLMEN SUKUPOLVEN KALASTUSPERHEET ”Järjestämme myös muuta kalastukseen liittyvää, kuten kalankäsittelykursseja, ja olemme mukana eri liikuntaja luontopäivissä. ”Perhokalastus on siis osa toimintaamme, ja perhonsidonnan lisäksi järjestämme myös perhokalastusreissuja. ”Seuralla on vuosien varrella kertynyt 309 suomenmestaruusmitalia, jos lasketaan kaikki joukkuemitalistitkin mukaan. Aiemmin tuli paljon menestystä myös nyttemmin lopetetuissa SM-tietokisoissa. On hienoa, että on myös kolmen polven kalastusperheitä”, Rinta-Jaskari korostaa. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä seuraan liittyi 24 uutta jäsentä. Me vastaamme myös Seinäjoen onkimestaruuskilpailuista, johon kaupunki lahjoittaa palkinnot.” ”Lapset tulevat vanhempien ja usein myös isovanhempien kanssa mukaan tapahtumiin ja seuran toimintaan. Muutoinkin Pohjanmaalla riittää kalastettavaa, löytyyhän alueelta esimerkiksi tekoaltaita, ja lisäksi meri tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja”, Rinta-Jaskari selvittää. Heidi Pernulle kuuluu suuri kiitos kerhon vetämisestä. seurat esittelyssä . Täällä Pohjanmaalla järjestämme edelleen piirin omia tietokisoja”, Rinta-Jaskari mainitsee. KURSSIN jälkeen nuoren oppilaan heitto lähteekin komeasti. Toki vastaavasti vanhoja jää pois eri syistä, mutta jäsenmäärä pysyy tasaisesti suurin piirtein samoissa”, Rinta-Jaskari lisää. . MITALIT YHTEISTOIMINTAA KALATALOUSKESKUKSEN JA KOULUJEN KANSSA Nuorille on hänen mukaansa lisäksi tarjolla vapaa-ajankalastajapiirin järjestämiä leirejä kesällä ja talvella. Seinäjoen kaupunkia puolestaan on kiittäminen maksutta käytössämme olevista kerhotiloista”, Rinta-Jaskari sanoo. Olimme esimerkiksi mukana Nuorten Kalastuspäivässä vuonna 2024 Seinäjoella Törnävän Kartannon suvannolla, jossa oli 527 nuorta kalastajaa ja heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan, yhteensä pitkälti toista tuhatta oli paikalla”, Rinta-Jaskari hehkuttaa. ”Kerhoillat ovat avoimia myös seuraan kuulumattomille, joista monista tulee ajan myötä meille uusia jäseniä
Kireitä perhosiimoja taimenklassikoiden kera kesävesille. Reseptejä löytynee netistä ja alan kirjoista yllin kyllin. Kireitä perhosiimoja joista yllin kyllin. Olen poiminut erään kosken kalastuspäiväkirjasta 15 vuoden ajalta tietoja perhoista, joilla taimenia on saatu. . Saalistiedot olivat kenvuoden ajalta. Parhaita taimenperhoja 1950/60-luvuilla Mikä paras taimenperho. Listaus on vintage-perhomalleja taimenkoskille parhaasta pääsmalleja taimenkoskille parhaasta päästä. Morottaja 29 kalaa, ZuIu 24, Sweep 22, Royal Coachman 19, Thunder & Lightning 14, Jock Scott 13 , AIexandra 8, SiIver Grey 6, Huopana 6, Green Hinghlander 6, Dusty Miller 5, Fiery Brown 4 ja Butcher 3 kalaa. KK alastuksessa on aina kysytty, että alastuksessa on aina kysytty, että milläs sait. Paras perho sillä koskella on ehdottomasti ollut KaIkkisten VaaIea 66 kalaa. Listaus on mainio myös vanhoista Listaus on mainio myös vanhoista perhoista ja niillä kalastuksesta kiinperhoista ja niillä kalastuksesta kiinnostuneilla. Koukkukoot samoin kuin edellisessä. TAIMENPERHOJEN kärkinelikko 60 vuotta sitten, vasemmalta: Kalkkisten Vaalea, Bridge, Mallard & Claret ja March Brown. taimenklassikoiden kera kesävesille. Vuonna 1969 milläs sait. Kalat on saatu keskikokoisilla perhoilla n:ot 8-4. 60 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Huomattakoon että antoisaksi osoittautuneilla perhoilla on kalasteltu enemmän kuin muilla. Reseptejä löytynee netistä ja alan kirtä. Vuonna 1969 Walter Walter Aunesluoma Aunesluoma kirjoitti Urheilukakirjoitti Urheilukalastus 1/1969 -lehdessä erään kosken lastus 1/1969 -lehdessä erään kosken parhaista taimenperhoista viidentoista parhaista taimenperhoista viidentoista vuoden ajalta. Nyt on aika ottaa perhot esiin ja miettiä mitä niille taimenille ensi kesänä suuntukkeeksi. Listaus on vintage-perhonostuneilla. Saalistiedot olivat kenties vuosien 1953–1968 kalastuksesta, ties vuosien 1953–1968 kalastuksesta, joka tapauksessa kattava kuva 1950/60 joka tapauksessa kattava kuva 1950/60 -lukujen perhosuosikeista. Kookkaat taimenet näyttävät iskevän n:o 4:ään. Luettelosta puuttuu uusi tulokas Muddler Minnow jota on menestyksellisesti käytetty parina viime vuotena. -lukujen perhosuosikeista. Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . Ryhmän viimeisenä on March Brown – 38 kalaa. Hyvänä kakkosena on ollut Bridge – 56 kalaa. Neljä perhoa erottuu omaksi ryhmäksi. Kolmosena Mallard & CIaret – 50 kalaa. Seuraavilla perhoilla on myöskin saatu lukuisia taimenia, joskaan ei niin paljon kuin yllämainituilla. Voi olla, että jokin pyytävä malli on kokonaan jäänyt kokeilematta
Sain harjuksia Nyströmin Petrin sitomalla perholla. Lisää palkinnoista on sivulla hannu.nettihotelli.org, Nuorttijoen kalakisa. Asla Välimäki , 14, Kävi isänsä Jannen kanssa kalassa Nuortilla kesäkuun alussa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 61. Se nappasi perhoon. Keuruun MegaMarketin MegaCafessa Keuruun Pallon tyttöjoukkueen kärki Enni Heljasvuo , 14, äiti Terhin toimiessa ”virallisena valvojana”. Kisan pisin mitattu kala oli Jari Iivarin 52-senttinen harri. Yleisessä sarjassa Metsähallituksen viikon kalastusluvan Nuortille 2026 ja 2h:n viikon majoituksen Tulppion Majoille sai Petri Nyström. Sääskiä on välillä paljon välillä ei oikeastaan yhtään. HARRIKISAN KAIKKI PALKINNOT ARVOTTIIN Nuorten sarjassa Kuusamon Uistimen vieheitä sai Leevi Tarkka ja Vapaa-ajan Kalastaja -lehden vuosikertaa 2026 lukee Asla Välimäki. ASLA Välimäki ja komea Nuortin harjus. NUORTILLA oli hyvä harjuskesä Vapaa-ajankalastajan KALENTERI 2026 l Venepilkintä l Kalastajan etiketti l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Kuva: Janne Välimäki. Tällä kertaa mukaan pääsi lähettämällä kalan kuvan ja tiedot tekstarilla tai täyttämällä saalisilmoituksen Tiskossa. Harjus ja taimen alkoivat syödä pinnasta ja kalat nappasivat paremmin vieheisiin. • venepilkinnästä • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Nuorten sarjassa Leevi Tarkan perhoharrilla oli mittaa 47 senttiä. . Kesäkuu oli kylmä ja kalastajia oli vähän. Palkinnot arpoi 20.9. Yhdellä kalalla otin osaa harrikisaan”, Asla kertoo. 12 € Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2026 kalenterista löydät tietoa mm. HYVÄ HARJUSKESÄ Perinteiseen Nuortin koko kesän harjuskisaan ilmoitettiin 26 kalaa. Joessa oli paljon mittaharjuksia ja ne myös nappasivat vieheisiin. 050 597 4933 + toimituskulut. Kisan raati Niko Lakela ja Hannu Kostilainen kiittävät kaikkia kisassa mukana olleita sekä erikoiskiitos jälleen kisan tukijoille. TEKSTI HANNU KOSTILAINEN K alastajalle Nuorttijoen eli Nuortin kesä oli kolmijakoinen. Elokuu oli jo kaloille ja kalastajille normaalimpi ja kalastajia oli paljon. Kalastajien mielestä kesä oli Nuortilla hyvä harjuskesä. Perhokalastuslehden vuosikertaa lukee Vesa-Matti Keisa ja Kuusamon Uistin Oy:n viehelajitelman sai Sanni Aro . Heinäkuussa helteet ajoivat kalat syvänteisiin piiloon ja kalastajat pois joelta. Viime kesänä niitä oli paikoin jopa runsaasti. ”Vuosi sitten kalastimme Nuortilla vain päivän, nyt olimme koko viikon
Koko järven alueella kalastamiseen pitää hankkia kaksi lupaa: Ruotsin alueelle Kiirunan kunnan lupa ”Kirunakortet” ja Suomen alueelle Metsähallituksen myymä ”1401 Käsivarsi-Tarvanto”. TEKSTI JA KUVAT PETTER NISSÉN Kalastuselämyksiä KILPISJÄRVELLÄ Rautuja, harjuksia ja upeita tunturimaisemia Kilpisjärvi Kilpisjärvi sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla. Suomen puolella järveä voi kalastaa yhdellä vavalla myös pelkän kalastonhoitomaksun maksettuaan, mutta 1401 lupa oikeuttaa käyttämään yhtä aikaa useampia vapoja uistelussa. Valtakunnan raja halkaisee järven pituussuunnassa kahteen erilliseen kalastuslupa-alueeseen, joissa on hieman toisistaan poikkeavat kalastussäännöt. Netistä luvat löytyvät osoitteista natureit.se ja eraluvat.fi. INFO 62 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Eniten käytimme Bete Lotto -lippoja kokoina yhdeksän ja kaksitoista grammaa taimenia tavoitellessa. Eri kalapaikoille liikuttiin pienemmissä ryhmissä. S uomen Vapaa-ajankalastajien Kalastuselämysmatka 4.-8. Siikaa tavoiteltiin perholla. Isommalla ryhmällä kustannukset jakautuvat tasaisesti. Varmaksi ottiperhoksi edellisillä käynneillä vakiintunut fluorioranssilla kuulapäällä ja riikinkukkorungolla varustettu pieni perho ei tuottanut varmaa tärppiäkään. Toiveissa oli saada siiman päähän Käsivarren lohikaloja komeissa tunturimaisemissa. Norjan puolella Lyngenvuonolla käyneet saivat saaliiksi rannasta heittämällä turskia, mutta muutoin saaliit jäivät huonoiksi. Tämä matka maksoi jäsenille 160 euroa maanantaista perjantaihin eli käytännössä pelkkä majoituksen omakustannehinta. Kalastuspaikkojen valintaan vaikuttivat osittain päätiellä Kilpisjärven eteläpuolella käynnissä olleet tietyöt, jotka haittasivat hieman liikennettä. Juuri tuollainen Lotto-lippa on usein Lapin retkien ykkösvalinta myös harjukselle. Tässä myös onnistuttiin. Kohdekaloina Tsahkaljärvellä olivat siika ja taimen. Kalastuselämysmatka Kalastuselämysmatkat ovat yksi Suomen Vapaa-ajankalastajien jäseneduista ja matkan hinta oli jäsenille hyvin edullinen. TAKILASTA on paljon hyötyä, kun uistellaan yli kymmenen metrin syvyydestä. Matkalla oli mukana kymmenen innokasta kalastajaa. . Taustalla Saana. TIISTAIN MYRSKY VEI KALOJEN SYÖNTIHALUT Ensimmäinen kokonainen kalastuspäivä tiistai oli haasteellinen sään ja kalan syönnin osalta. elokuuta suuntautui Kilpisjärvelle. Kokonaisia kalastuspäiviä matkaan sisältyi kolme tiistaista torstaihin. BETE Lotto -lipat ovat Lapin kalavesillä luottouistimia. Tuulen puoleisella rannalla ei kirjaimellisesti meinannut pysyä lakki päässä. Muutamissa aiemmilta käynneiltä tutuissa ottipaikoissa pääsi kuitenkin kalastamaan maastonmuotojen tarjoamassa suojaisemmassa rannassa. Kalojen syöntihalukkuus oli myrskytuulen ajaksi painunut aivan nollaan. SAKUN elämän ensimmäinen rautu sai kalastajan hymyilemään. Päivän kalastuskohteiksi valikoituivat reilun kilometrin kävelymatkan päässä sijaitseva Tsahkaljärvi, Kilpisjärven pohjoispäähän laskeva Siilaskoski ja Jäämeri. Ottivieheet olivat edellisten käyntien perusteella tiedossa. Pienet lusikkauistimet, pyrstölipat tai vaaput eivät kelvanneet tiistaina taimenille yhtään paremmin. . JÄSENETU VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 63. . Enimmäkseen kalastimme järven länsipään niemekkeissä. Kilpisjärvi oli valkoisenaan vaahtopäistä ja järvelle ei voinut lähteä uistelemaan ollenkaan. JÄRVELLÄ PYSTYI HEITTÄMÄÄN VAIN MYÖTÄTUULEEN Tsahkaljärvellä myrskytason tuulessa uistinta pystyi heittämään vain myötätuuleen. Värivalikoimaa oli mukana runsas määrä ja kaikenlaisia kokeiltiin, mutta pääasiassa siimojen päässä vilkkuivat punamustat versiot hopeisella lipalla. Saanatunturilla mitattiin iltapäivällä 20 metrin keskituulennopeus ja kovimmat puuskat ylsivät 26 metriin sekunnissa
Raudun uistelu kohteessa oli tuttua puuhaa monilta aiempien vuosien kalareissuilta. JARI PERHOSTELI SUURHARJUKSEN Koko kalastusmatkan ehkä unohtumattomimmat muistot syntyivät kolmantena kalastuspäivänä torstaina. Saaliit voivat vaihdella nollasta muutamaan rautuun päivässä. . Petokalan kokoon kasvanut rautu syö Kilpisjärvessä ravinnokseen kalaa. Osa matkalaisista suuntasi Kilpisjärvelle vetouistelemaan rautua ja osa patikoi kuutisen kilometriä Ailakkajärvelle harjusta pyytämään. MATKALLA oli mukana myös kalastavia mimmejä. Tässä ollaan siian pyynnissä Tsahkaljärvellä. Vaikka Kilpisjärvessä on runsas rautukanta, kookkaan raudun saaminen järvestä ei ole aina helppoa. Harjus nappasi noin 20 kilometriä Kilpisjärvestä alavirtaan sijaitsevan kosken niskalta omatekoiseen pintaperhoon. Suuressa osassa järveä vettä on kymmeniä metrejä syvimmän kohdan yltäessä lähes 50 metriin. Seisoin kosken niskalla olevan kiven päällä, kun suurharjus raudun painolukema alkaa kakkosella”, huudahti kalan väsytellyt Harri Jauhola . Ailakkajärvelle päiväretkelle patikoineen porukan saaliiksi tuli harjuksia. . Kuva: Kai Lahtinen. Luultavasti toinen karanneista olisi ollut suurin kaikista, mutta niinhän se aina… Eniten saalista saatiin takilaan viritetyistä uistimista 12 metrin syvyydestä. Suomen Vapaa-ajankalastajien yllä. Uistinten väreissä suosittiin vihertävän hopeisia oranssilla tai violetilla lisävärillä. Kirkasvetisellä Kilpisjärvellä rautua uistellaan pääasiassa syvältä kymmenestä metristä tai jopa paljon syvemmältäkin. MATKAN komein 2,12-kiloinen rautu iski vaappuun Ruotsin puolelta Kilpisjärveä. KILPISJÄRVESTÄ NAPPASI YLI KAHDEN KILON RAUTU Toisen kalastuspäivän keskiviikon aamu aukeni paremmassa säässä ja alkuperäisiä retkisuunnitelmiakin päästiin vihdoin toteuttamaan. Hauska lisämauste oli autiotuvan pihassa oleskellut kesy poro, joka tutki uteliaana kalamiesten reppuja ja tavaroita. Retkiporukka nimesi poron ”Lapinkullaksi”. Kahden päivän aikana keskiviikosta torstaihin yhteensä noin kymmenen tunnin uistelulla saaliiksi kertyi viisi 45-60 sentin mittaista rautua ja niiden lisäksi kaksi karkasi. ”Kylläpä on komea rautu! Reissun saalistoiveet on jo tällä pelastettu! Harvemmin 64 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Meillä oli tuuria mukana ja heti ensimmäisen uistelutunnin lopulla yli kaksikiloinen rautu nappasi 13-senttiseen vaappuun. Jarin mukaan muut saman kalastuspäivän harjukset eivät olleet lähellekään niin suuria. Kilpisjärvi on syvä. Useimpien mahasta löytyi reilun kymmenen sentin mittaisia siikoja tai noin viiden sentin mittaisia simppuja. Jokaisella kalastusmatkalla ei saaliissa päästä suurkalojen lukemiin, mutta tällä kertaa sekin raja meni rikki. Harjus ei ollut kovin hurjalla syönnillä, mutta ruokakalat tuli kuitenkin rannasta uistinta heitellen. ”Suurin osa harjuksista, joita sain samasta paikasta olivat aika pieniä. JARI Hämäläinen ja suurharjus 1,45 kiloa kuvattuna majapaikan pihalla. Uistinten pituudeksi valitsimme 10-13 sentin pituisia vieheitä. Vetouisteluun soveltuva syvätakilalla varustettu vene tuotiin järvelle trailerilla ja laskettiin vesille pienvenesatamassa sijaitsevasta hyväkuntoisesta venerampista. Hyvällä tuurilla Ailakkajärvestä voi saada myös raudun tai taimenen. Nämä raja-arvot rikkoontuivat kirkkaasti, kun Jari Hämäläinen perhosteli Könkämäenosta 1,45 kilon painoisen ja 54 sentin pituisen suurharjuksen. Vapoihin viritettiin ennenkin saalista antaneita uistimia, kuten muovisia Apex-lusikkauistimia, Veto-Tiuroja ja vaappuja. pitämässä rekisterissä suurkalan ansiomerkkiin oikeuttaa yli kilon painoinen tai yli 50 sentin pituinen harjus. Järvellä on autiotupa, jossa retkiporukka loihti harjuksista maittavat eväät
Majoituskohteena Kilpisjärven kylällä sijaitseva Saivaara Mökit saivat runsaasti kiitoksia hyvästä tasostaan. Pulska rautu oli 45 sentin mittainen ja painoi melkein kilon. iski perhoon. Osallistujien Kalastuselämysmatkasta antama palaute oli positiivinen. Sakun rautu nappasi kahdentoista metrin syvyydestä Kosto-Uistimen valmistamaan vaappuun. Aikaisemmin en ollut saanut yhtään lohikalaa”, tuumaili onnellinen kalamies. Suurimman harjuksen palkinto meni aivan ylivoimaisesti Jari Hämäläiselle 1,45 kilon kalalla. Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin. Tutustu myös kursseihin, joissa pääsee oppimaan kalastustaitoja! Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. Sieltä tuli saaliiksi pieniä harjuksia. Siinä oli kovaa väsyttämistä melko pitkään. Osa matkalaisista kalasti Tsahkaljärvellä soutuveneestä saaden siikaa ja pieniä taimenia. Mukava yhdessä oleminen ja kalastus hyvässä seurassa tekivät matkasta onnistuneen. KA IKK IEN Vapaa-ajankalastajien TAPAHTUMAKALENTERI vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITA tapahtumasi! TAPAHTUMAKALENTERI on tarkoitettu SVK:n, sen jäsenseurojen, piirien ja yhteisöjäsenten tapahtumille. . ”Oli mukavaa, kun sai samalla reissulla elämän ensimmäisen raudun ja harjuksen. Kookkaan kalan saaminen pieneen haaviin kiven päällä seisten oli hankalaa, mutta onneksi onnistui lopulta.” ITSE VÄSYTELTY RAUTU PAINUI SAKUN MIELEEN Toinen varmasti mieleenpainuva kokemus oli 14-vuotiaan Saku Jauholan ensimmäinen itse väsytetty rautu Kilpisjärvellä uisteltaessa. Kesän 2025 matkan palkittavat kalalajit olivat rautu, harjus ja siika. MATKAN SUURIMMAT KALAT Kalastuselämysmatkoilla on ollut tapana pitää osallistujien kesken leikkimielinen ”Suurin kala” -kilpailu, jossa palkitaan kotiinlähtöä edeltävän päivän iltaan mennessä saadut suurimmat kalat erikseen nimetyistä lajeista. Kookkaita siikoja ei tällä matkalla tullut, mutta palkinto päästiin jakamaan Rainer Viinikaiselle , jonka soutu-uistellen tarjoamaan Hotta-vaappuun nappasi torstaina Tsahkaljärvestä parinsadan gramman siika. Torstaina heitettiin uistinta Kilpisjärven pohjoispäässä myös rannasta Ruotsin puolen hietikoilla. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: LÄHDE kalaan! Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja. Tietysti muutamat komeat saaliskalatkin kohottivat tunnelmaa. Suurimman raudun 2,12 kiloa väsytteli Harri Jauhola Kilpisjärvestä vetouistellen. KAKSIKYMMENTÄ kilometriä pitkällä Kilpisjärvellä on helpoin liikkua ja kalastaa veneellä.. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista
1 2 3 MATTI Niilolan pilkkikuva. 66 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Markus Pitkäsen kilpailuun lähettämä kuva räiskähtävästä haukitärpistä valittiin kisan ykköseksi. Reino Ijäksen tuulastuskuva Saimaalta sijoittui kolmanneksi. Oiva Suomisen poseeraus ahvenen kanssa riitti kilpailun kakkossijaan. Kuvan on ottanut Peter Moisio
Mukana oli tietysti lukuisia poseerauskuvia saaliin kanssa sekä hienoja maisemaja tunnelmakuvia. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA ja on voimassa 2025 loppuun asti. Valintaraati, johon kuului lehden toimitus ja toimituskunnan jäsen Vesa Vaarama , valitsi kisan voittajaksi Markus Pitkäsen lähettämän ja Peter Moision ottaman kuvan ”räjähtävästä haukitärpistä”. Tilaukset: puh. Ehdolle lähetettiin otoksia esimerkiksi pilkkimisestä, onkimisesta, uistelusta ja heittokalastuksesta. Reino Ijäksen tuulastuskuva Saimaalta puolestaan sai kiitosta mainiosta yötunnelmastaan, joka nosti otoksen kilpailussa kolmanneksi. Sangen moni kuva oli myös varsin tasokas ja oikeastaan kaikki kuvaajat olivat tavoittaneet hienosti kalastuksen riemun sekä kalaretkellä vallinneen tunnelman. Lahjakortit ja viehelajitelmat Kilpailun kolme parasta palkittiin 100:n, 75:n ja 50 euron arvoisilla lahjakorteilla Ruotoon. ”Siinä on iloinen hyvää tuulta herättävä kalastaja”, valintaraati perustelee päätöstään. Vapaa-ajan Kalastajan valokuvauskuvakilpailun Lahjavinkki: VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 67. Kaikkien osallistujien kesken arvotut viehelajitelmat lähtivät Matti Niilolalle, Paavo Sinisalolle ja Terttu Leskiselle. Kaikkiaan kilpailuun lähetettiin 53 kuvaa, joissa kalastus eri muodoissaan pääsi hienosti esille. Lukuisista poseerauskuvista kisan kakkoseksi nousi otos Oiva Suomisesta saalisahvenen kera. Tilaa nyt LAHJA-HINTAAN vuosikerta 39 € NORM. Lehdestä löydät tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Otoksen dynaamisuus vakuutti. MARI Virtasen jokimaisema. Palkintosijat menivät Markus Pitkäselle (Peter Moisio ), Oiva Suomiselle ja Reino Ijäkselle . 49 €/vuosi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Räjähtävä HAUKITÄRPPI VOITTI V apaa-ajan Kalastaja -lehden kalastusaiheinen valokuvauskilpailu on päättynyt
Kutsumme kuului selkeästi, sillä kisaan saapui yli 250 toinen toistaan värikkäämpää, huvittavampaa ja koskettavampaa tarinaa kalaretkiltä ympäri maan. KANSA PÄÄTTI VOITTAJAN Elokuun lopussa kisajärjestäjien esiraati valitsi tarinoista kymmenen parasta, jotka etenivät finaaliin. TEKSTI JAANA VETIKKO KUVA KARI PÄLIJÄRVEN ARKISTO Suomen paras kalajuttu löytyi Turusta K esän aikana suomalaiset kalastajat ja luonnossa liikkujat pääsivät kilpailemaan aivan uudessa lajissa: Suomen parhaasta kalajutusta. Sitten oli kansan vuoro: 4.–14. Mentiin suurin piirtein samoille mestoille, missä oltiin aiemmin olleet ja yhtäkkiä vapa taipui ja minulla oli kala kiinni. Tapahtuma oli Karille niin ikimuistoinen, että se on pysynyt mielessä vuosikymmeniä. Kari Pälijärven voittajajuttu Olin nuori kalamiehen alku, muistaakseni 5-vuotias. Olin jälleen maailman onnellisin kalastajanalku. Äänestyksen voittajaksi nousi turkulaisen Kari Pälijärven tarina, joka vei lukijat Rymättylän kesämökille 1970-luvun loppupuolelle. Se oli hauki, se oli Hauki. 68 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja saatiin kuin saatiinkin kala haaviin ja veneeseen. syyskuuta suomalaiset pääsivät äänestämään omaa suosikkiaan verkossa. Olin viikkorahoistani säästänyt ja ostanut elämäni ensimmäisen vieheen, ruskean Monni-lusikan. Ja hauella roikkui edelleen leuassaan minun upouusi Monni-lusikka. Sama hauki, joka edellisellä kerralla katkaissut minun siimani ja karannut. Ääniä kertyi lähes 450, mikä kertoo kilpailun kiinnostavuudesta ja siitä, kuinka tärkeitä kalamuistot ihmisille ovat. Se, minkä olin itse ostanut omilla rahoillani. Isoveljeni avusti minua, jotta hänen lainaamalle vieheelle ei kävisi samoin kuin minun lusikalle. Kilpailun järjesti Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) yhdessä Visit Kotka-Haminan, Predator Fishing Finlandin ja Norolanin kanssa. Mutta koska olin vasta aloittelija, se kala katkoi siiman ja sinne meni kala Minun Ensimmäinen viehe suussaan. No, seuraava päivä koitti ja isoveli jollain konstilla sai houkuteltua minut uudelleen hänen mukaansa kalastamaan. Ja minä itkin sitä koko illan ja olin tosi surullinen. KARI PÄLIJÄRVEN TARINA vei voiton KARI on harrastanut kalastusta läpi elämänsä. Isoveljeni sitten vei minut heittelemään ja hauki tarttui vieheeseeni
”Se oli oikeasti tapahtunut ja jäi pysyvästi mieleen. SYYSKUUSSA kunnostettiin Koirajoen yläosa. Kunnostuksessa Koirajokeen siirrettiin kiviä ja puuta, jotka lisäävät ja palauttavat puron monimuotoisuutta. Puulla pyritään myös kohentamaan Koirajoen vedenlaatua sekä tekemään uomasta monipuolisempi elinympäristö kaloille ja pohjaeläimille. Tärkeintä on tunnelma ja muistojen välittäminen. ÄÄNESTÄJIEN PALKINNOT: SVK:n juhlavieheitä arvottiin äänestäjille ”OLIN IHAN PUULLA PÄÄHÄN LYÖTY” Kun Kari sai kuulla voitostaan, hän ei ollut uskoa korviaan. Veneen ja oppaan tarjoavat Visit Kotka-Hamina ja Predator Fishing Finland. Koirajokea on aiemmin kunnostettu sen alaosalla vuonna 2020 ja keskiosalla vuonna 2022. Kuva: Christian Koivula/Metsähallitus. Nyt hän kuitenkin uskoo pääsevänsä taas paremmin rakkaan harrastuksensa pariin. Palkintona on 1000 euron arvoinen opastettu kalastusreissu Kotkan-Haminan saaristossa. Lisäksi sitä voi harrastaa ympäri vuoden”, Kari kannustaa. OSALLISTUJAT: yli 250 kalajuttua ympäri Suomen . Ehkä moni pystyi samaistumaan siihen, miten vahvasti yksittäinen kalareissu voi piirtyä sydämeen”, hän pohtii. FINAALI: esiraati valitsi 10 parasta tarinaa . Yli 400 metriä pitkään kunnostusalueeseen kuuluu neljä koskijaksoa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 69. Syyskuussa toteutetun kunnostuksen jälkeen ennallistamistyöt Koirajoella ovat valmiit. Kaikki finaaliin päässeet tarinat löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/suomen-paras-kalajuttu. Kinnulan, Kivijärven ja Perhon kuntien alueilla sijaitsevan Salamajärven kansallispuiston Koirajoki on aikoinaan uittoperattu ja suoristettu poistamalla kiviä koskista. Kävin lukemassa finaaliin päässeet tarinat, ja siellä oli todella hienoja kertomuksia. Yksi hyötyjistä on uhanalainen taimen”, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Christian Koivula. Kari uskoo, että juuri tarinallisuus ja aitous tekivät hänen jutustaan niin monen mieleen. Kaikkiaan työstetty alue kattaa Koirajoen yläosan Pyydyskoskelle asti. Kalastuksessa on niin monta eri muotoa, että jokainen voi löytää oman tapansa. . Aiemmin on jo kunnostettu joen alaja keskiosa. ENNALLISTAMINEN SALAMAJÄRVEN kansallispuiston Koirajoen ennallistamistyöt valmistuivat Metsähallituksen Luontopalvelut toteutti syyskuussa virtavesikunnostuksen Salamajärven kansallispuistossa sijaitsevan Koirajoen yläosassa. ELÄMÄNTAPA, JOKA KANTAA Kari on harrastanut kalastusta läpi elämänsä, vaikka viime vuosina terveys on rajoittanut kalavesillä käymistä. ”Kalastus on ihana harrastus, jossa saa nauttia ja olla luonnossa. TARINAT TALTEEN Kilpailu osoitti, kuinka vahvoja ja merkityksellisiä kalamuistot suomalaisille ovat. ÄÄNESTYS: 4.–14.9., ääniä annettiin lähes 450 kpl . “Koirajoen kunnostuksella parannetaan koko puron ekosysteemiä. Palkintonsa Kari aikoo lunastaa yhdessä vaimonsa ja poikansa kanssa. LISÄPALKINNOT: 10 × 50 € Norolan-lahjakorttia osallistujien kesken . KALAJUTTU YHDISTÄÄ Kalajuttu voi olla hauska liioittelu, tositarina tai jotakin siltä väliltä. Näin kisassa kävi . ”Olin ihan puulla päähän lyöty. VOITTAJA: turkulainen Kari Pälijärvi, Rymättylän kesämökille sijoittuva tarina 1970-luvulta . PÄÄPALKINTO: 1000 € arvoinen opastettu kalastusreissu KotkanHaminan saaristoon (Visit Kotka-Hamina & Predator Fishing Finland) . Ne eivät ole vain kertomuksia kalansaaliista, vaan tarinoita perheestä, ystävyydestä, luonnosta ja jaetuista hetkistä. Iso kiitos kaikille, jotka äänestivät minun juttuani”, Kari sanoo. Yli 400 metriä pitkään kunnostusalueeseen kuuluu neljä koskijaksoa. Kala antaa vieläpä monipuolisia raaka-aineita ruoanlaittoon. KILPAILUAIKA: 3.6.–31.8. ”Suomessa on valtavasti hienoja kalastuspaikkoja, ja nykyään luvat saa helposti”, hän vinkkaa. Hän rohkaisee jokaista kalastuksesta kiinnostunutta tarttumaan tilaisuuteen ja kokeilemaan lajia
Kursseilla opittiin eri kalastusmenetelmiä ja saatiin vinkkejä niin paikoista kuin taktiikoistakin, tarkkojen sisältöjen vaihdellessa aina paikan ja vetäjien mukaan. 15,4 % osallistujista oli mimmejä . Kisan voitto irtosi vain kahdella kalalla ja kisassa nousi yhteensäkin vain muutama kala. VOITTOJA PIENILLÄKIN KALOILLA Kisojen järjestämiseen kauan ennalta sovittuina ajankohtina sisältyy aina pieni olosuhderiski. VAASASSA kilpailtiin kehnoissa olosuhteissa, mutta kuitenkin sentään saatiin kaloja. Lisääntyneen suosion tarpeisiin olemmekin juuri teettäneet ison kasan uusia mittalautoja tulevia vuosia varten. Kuva: Samu Pirinen. KURSSEILTA LISÄOPPIA Kisojen lisäksi Vaasassa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä järjestettiin myös Street Fishing -kursseja, joista sai ekstravalmiuksia kisaan osallistumiseen tai muuten vain kaupunkikalasteluun. Niinpä Vaasasta ei noussutkaan kalaa tuttuun tapaan, vaan voitto siellä vietiin varsin pienillä kaloilla. 10 kilpailua . Tänä vuonna kehno olosuhde osui heti kiertueen avanneen Vaasan kisan kohdalle, kun kovat tuulet ja aallokko olivat velloneet kisa-alueen vedet sekaisin ennen kisaa. 36,7 % palkinnolle päässeistä oli alle 18-vuotiaita . V iime kesän ennätys (337 joukkuetta) laitettiin siis heti uusiksi huolimatta siitä, että kisoja oli tänä vuonna yksi vähemmän. . 76,5 % kalaa saaneista tuloskorteista sisälsi ahvenen (yleisin laji) . KILPAILUT TEKSTI JANNE ANTILA STREET FISHING 2025 -kiertueelle osallistui lähes 400 joukkuetta 10 paikkakunnalla Lukuja Street Fishing -kisoista 2025 . sija) Kunkin kisan tulokset löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/streetfishing. 156,5 cm vuoden kovin tulos . 39,2 % osallistujista oli alle 18-vuotiaita . Kymmenessä eri kaupungissa kesällä pidetyt Street Fishing -kilpailut vetivät jälleen ennätysmäärän osallistujajoukkueita, kun yhteensä 397 joukkuetta eli 794 kalastajaa kävi ottamassa osaa kisoihin. Yksittäisen kilpailun uusi osallistujaennätys nähtiin Hämeenlinnassa, jossa peräti 77 joukkuetta osallistui kisaan. Tämä ei kerro totuutta paikan normaalista saalispotentiaalista, joten toivottavasESIMERKIKSI Tampereella järjestettin Street fishing -kurssi. 22 cm on pienin tulos, jolla päästiin palkinnoille (Salon kilpailun 3. 118,9 cm on kuluneen kesän voittotulosten keskiarvo . Kuva: Juha Ojaharju. Huono olosuhdearpa osui myös ensimmäistä kertaa pidetyn Salon kisan kohdalle. 53,7 % kalaa saaneista tuloskorteista sisälsi särjen (toiseksi yleisin) . Itse kisan aikana oli loistava sää, mutta edeltävien päivien kovat sateet olivat samentaneet joen ja lisänneet virtaamaa siinä määrin, että kalan saaminen oli erittäin vaikeaa. 70 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 19,1 % joukkueista sai kisakortin täyteen (4 eri kalalajia) . 14 eri kalalajia yhteensä löytyi osallistujien lopullisista tuloskorteista . 794 kilpailijaa (397 joukkuetta)
PIENET JIGIT toivat Vuoden katukalastajille voiton Valkeakoskella Vuoden katukalastajat mallia 2025 tulevat Valkeakoskelta. Hampaat irvessä kaksikko ei kisaan osallistunut, vaan tarkoitus oli lähteä ensimmäistä kertaa katsomaan, millaisia tapahtumia Street fishing -kilpailut ovat. Vuoden kovimman tuloksen myötä Markus ja Reino nimetään Vuoden katukalastajiksi 2025, minkä myötä heidän nimensä kaiverretaan kiertopalkintoon ja heidät palkitaan 100 euron lahjakorteilla Ruotoon. Valkeakosken kilpailun jälkeen olivat jäljellä vielä Helsingin ja Jyväskylän osakilpailut, joten tuloksen riittämistä koko street-kiertueen voittoon sai jännittää syyskuulle asti. Valkeakoskelaiset Markus ja Reino Myllykorpi osallistuivat kotikaupungissaan (23.8.) järjestettyyn Street fishing -kiertueen osakilpailuun, jossa voitto irtosi hienolla tuloksella 156,5 senttiä. Kuva: Janne Antila. nuorille tasoitusta iän mukaan Vuoden 2026 kisakaupungit ja -ajankohdat julkaistaan keväällä. pyritään saamaan mahdollisimman paljon yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalalla . Myös lahnat nappasivat jigeihin. kalastetaan vapamenetelmin rannalta kolme tuntia kaverin kanssa tiiminä . Kaikki lämpimästi tervetuloa katukalastuksen pariin taas ensi vuonna! Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Antila, p. Laiturilta saaliiksi tuli myös ahven, mutta muualta tuli myöhemmin suurempi kortille päätynyt yksilö. ti moni osallistuja ei säikähtänyt ja tulee ensi vuonna uudelleen, mikäli Salossa kisa järjestetään. Aloitus oli mahtava, sillä heti ensimmäisellä heitolla jigiin nappasi 43,5 sentin mittainen kuha. Heidän tuloksensa muodostui 46 cm lahnasta, 43,5 cm kuhasta, 38 cm hauesta ja 29 cm ahvenesta. Näkisipä samalla tuttuja kalastajia ja pääsisi vaihtamaan kuulumiset. LAJI 2. Laiturilta kalastamisen jälkeen lähdimme kiertelemään läheisiä ranta-alueita, ja tavoitteenamme oli pyytää hauki, lahna ja ehkä säyne. Lisämaustetta Salon lähes kalattomaan kisaan toi kisahistorian tiettävästi ensimmäinen ankerias, jota ei kuitenkaan kisasäännöissä kelpuuteta tuloksiin, se kun on rauhoitettu merellä ympäri vuoden ja sisävesilläkin 11 kuukautta vuodesta. Voittoon oikeuttavat kalat olivat lahna 46 cm, ahven 29 cm, hauki 38 cm ja kuha 43,5 cm. ”Kisan alussa suuntasimme läheiselle laiturille, jolla kohdekaloina olivat kuha sekä ahven. TULOS (cm) VALKEAKOSKI Pohja kosketus Markus Myllykorpi LAHNA KUHA HAUKI AHVEN 156,5 Reino Myllykorpi 46 43,5 38 29 TURKU Pasalan Mäskääjät Juuso Triipponen HAUKI KUHA AHVEN SÄRKI 151 Jali Veranen 57,5 53 28 12,5 PORI Donets Denys Donets 5 HAUKI LAHNA PASURI AHVEN 150,5 Tymofii Donets 82,5 24 20,5 18,5 KAJAANI Team hauki ja ahven Tuure Kyllönen 5 HAUKI TAIMEN AHVEN 136,5 Sisu Kortelainen 60,5 47 24 JYVÄSKYLÄ Kuhan Katselijat Panu Halme HAUKI LAHNA PASURI AHVEN 133 Perttu Kilpinen 69,5 30 20 13,5 HELSINKI Team Sensas Henri Lillman 2,5 AHVEN LAHNA SÄRKI PASURI 119 Vili Lillman 32 29 28 27,5 HÄMEENLINNA Karhuryhmä Henrik Karhunen HAUKI AHVEN LAHNA SALAKKA 109,5 Jouni Karhunen 50 22,5 20,5 16,5 TAMPERE Koskin mestarit Leo Salmi 2,5 LAHNA PASURI AHVEN SÄRKI 101,5 Hannu Salmi 30 23,5 23 22,5 VAASA Team Hauki Sisu Korpitie 15 AHVEN SÄRKI HAUKI KIISKI 80,5 Urho Korpitie 18,5 18 16,5 12,5 SALO Pikehunter Sisu Kulmala 10 SÄRKI PASURI 50,5 Vilma Rosti 20,5 20 Ota Streettien Instagram seurantaan! @streetfishingfinland VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 71. Hauen, lahnan ja ahvenen parannuksen onnistuimmekin sieltä saamaan”, kertoo kaksikko kisan kulusta. ”Tällä kertaa mato-onkia ei tarvittu, sillä kaikki kalat tulivat jigeillä lukuun ottamatta haukea, joka nappasi pieneen lippaan. LAJI 4. TEKSTI JA KUVA JANNE RAUTANEN Street Fishing -kisat: . Käytössämme oli pieni sirppipyrstöinen jigi värissä moottoriöljy hileillä ja vaalealla etuosalla sekä viiden sentin mittainen Relax Super Banjo värissä L191, joka on väriltään vihreäsävyinen”, kertovat mestarit käyttämistään vieheistä. VUODEN KATUKALASTAJAT Ensimmäistä kertaa Streettien kisahistoriassa koko kesän kovin voittotulos nousi Valkeakoskelta, jossa joukkue nimeltä Pohja kosketus eli Markus Myllykorpi ja Reino Myllykorpi nostivat mittalaudalle hienosti 156,5 cm edestä kalaa. 045 630 4280, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi . LAJI 3. Kalapaikat olivat ennakkoon tutut, vaikka viime vuosina alueella miehet eivät olleet juurikaan kalastaneet. TURUSSA kisa veti paikalle runsaasti osanottajia. SVK onnittelee voittajia! STREET FISHING 2025, kaupunkien voittajat IKÄJOUKKUE JÄSENET TASOITUS LAJI 1. VUODEN katukalastajat Markus ja Reino Myllykorpi. . Mukaan kalastusvälineiksi valikoitiin perinteiset mato-onget ja heittokalastusvälineet
Nuoret 12v.: 1) Niilo Koivisto, Iin Km, 322, 2) Oskari Laukkanen, Orimattilan Kk, 40. KILPAILUT SM-laituripilkki 27.9., Imatran venesatama (g) Kaikki tulokset ovat pisteinä, jos toisin ei ole ilmoitettu. Miesveteraanit: 1) Keijo Auvinen, Mikkelin Vavika, 1606, 2) Kari Kojo, Saarenkiertäjät, 1577, 3) Kauko Jääskeläinen, Lahden Kv, 1390. 1)Teemu Aula, Tuomas Hintikka ja Emil Hintikka, Hankasalmen Km, 31498, 2) Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen, 31169, 3) Mikko Wessman ja Jorma Mikkola, 22675. SM-perho, naiset, Taivalkoski, Iijoki 6.–7.9. 1) Maria Tuominen, 6, 2) Aino Hynnä, 11, 3) Anna Virolainen-Hynnä, 14. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Juan Jose de la Fuente, Espanja, 9, 2) Jose Manuel Socastro Gens, 10, 3) Pat Weiss, Yhdysvallat, 10,…, 33) Harri Hytönen, Suomi, 37,…, 44) Petri Virolainen, Suomi, 44,…, 47) Olli Ylönen, Suomi, 45, …, 49) Timo Vataja, Suomi, 48. Miehet: 1) Joona Myller, Pohjois-Karjalan Uk, 516, 2) Jukka Moilanen, Kaukasten Kk, 469, 3) Markku-Tapio Antila, Vaasan Uk, 407. Kuva: Janne Tarkiainen. Naiset: 1) Nilakan Kk1 (Leila Jurvanen, Riitta Saastamoinen) 717, 2) Rantasalmen Kv1 (Anja Auvinen, Raili Muhonen) 688, 3) Laukaan Ahvenpojat1 (Kaija Vainio, Laila Laitiolampi) 588. Miehet: 1) Vaasan Uk (Markku-Tapio Antila, Petri Luoma-Keturi, Tomi Etelä-Aho) 941, 2) Pohjois-Karjalan Uk (Raine Kortet, Antti Lampinen, Joona Myller), 693, 3) Lappeenrannan Pilkkijät (Kimmo Hyvärinen, Janne Kansonen, Jari Kansonen) 469. Neljässä jaksossa pilkitty kilpailu keräsi paikalle 266 kisailijaa eri puolilta Suomea. Nuoret 15v.: 1) Roope Saarinen, Heinolan seudun Em, 270, 2) Luka Muurinaho, Lehtimäen Uk, 161, 3) Matias Hämäläinen, Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät, 47. Nuoret 19v.: 1) Anna Åman, Karkkilan Ks, 2369, 2) Alex Andersin, Savonlinnan Uk, 833, 3) Lauri Åman, Karkkilan Ks, 485. Naisveteraanit: 1) Vuokko Tuominen, Virtain Pilkkijät, 597, 2) Edith Teräväinen, Kivijärven Kv, 459, 3) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat, 441. SM-LAITURIPILKKI kilpailtiin komeassa syyssäässä Imatralla. Joukkueet: 1) Espanja, 74, 2) Ranska, 90, 3) Italia, 107,…,10) Suomi, 209. n Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/tulokset/. Naiset: 1) Jaana Ukkonen, Kuusankosken Ks, 260, 2) Paula Saarinen, PohjoisKarjalan Uk, 258, 3) Anneli Haaraoja, Iitin Km, 256. Venekunnat: 1) Petri Aula, Marcus Juntunen ja Mauri Saarela, Hankasalmen Km, 42299, 2) Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen, Itä-Päijänteen Kk, 39875, 3) Marko Sipinen ja Ilkka Minkkinen, Team Jytkyn Pyytäjät, 25095. Miesveteraanit: 1) Kiikalan Uk1 (Taisto Ojaranta, Hannu Ojaranta, Keijo Kaivonen) 1965, 2) Lahden Kv (Kauko Jääskeläinen, Matti Viskari, Kari Raatikainen) 1944, 3) Mikkelin Vavika (Keijo Auvinen, Heikki Eerikäinen, Heino Kontio) 1939. MM-perho masters, Asturias, Espanja 28.9.– 4.10. 72 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Joukkueet Nuoret: 1) Karkkilan Ks (Anna Åman, Lauri Åman), 2854, 2) Heinolan Seudun Em (Roope Saarinen, Eetu Pylkkänen, 270. SM-tuulastus Kuuhankavesi 20.9. MM-tuulastus, epävirallinen, Hankasalmi, Hankavesi 19.9. Joukkueet: 1) Itä-Päijänteen Kk (Paavo Ruhanen ja Saku Nieminen/Jari Mikkola ja Mikko Wessman/Jorma Mikkola ja Kai Virtanen) 72853, 2) Dream Team (Matti Syrjäläinen ja Panu Riikonen/Ilkka Minkkinen ja Marko Sipinen/Uula Suhonen ja Petteri Huovinen) 66747, 3) Hankasalmen Km (Petri Aula ja Marcus Juntunen/Jouni Nieminen ja Erik Huuskonen/Teemu Ikonen ja Jaani Väisänen) 60957
. . . SM-mormuskointi, paikka ja aika avoinna ?. SM-perho kelluntarengas, paikka ja aika avoinna ?. SM-pilkin esikisa, Vanajanvesi, Toijala 21.2. SM-kilpaonki, Saimaan kanava ?. . . . SM-onki, paikka ja aika avoinna 10.– 13.6. . SM-veneonki, Pyhäjärvi, Karkkila ?. . . . . EM-kilpaonki, Irlanti 16.– 22.7. . MM-kilpaonki, Portugali 12.– 19.9. . . . . (g) 1) Tomi Eteläaho ja Tarja Huhtala, Lapuan Seudun Kk, 30051, 2) Heidi Pernu ja Petri Aho, Lakeuden Uk, 26563, 3) Teemu Eteläaho ja Matti Viita, Lapuan Seudun Kk, 26524. . . MM-perho masters, Norja 27.7– 2.8. . . . SM-perho masters, paikka ja aika avoinna ?. . . SM-soutu-uistelu, paikka ja aika avoinna ?. . . . . . . . . . . SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi ?. . . . Mastersien MM-onki, Espanja 21.– 22.8. . . . . . . 1) Kaj Kujala, 7, 2) Arto Pikkarainen, 8, 3) Olli Ylönen, 10. . . . . . . . . . Toimisto kiinni Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu 22.12.-2.1. . SM-särkipilkki, Taivalkoski ?. . . 040 723 4128. . . . . . . . . . . Nuorten SM-toimintakilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki Kansainväliset kilpailut: 28.– 29.3. . Onki24 (rajaton kilpailu) 4.– 5.7. . . Kilpailukeskus on Toijalan satamassa, Satamatie 317, 37800 Akaa. . . . . . . . . SM-pilkki, Vanajavesi, Toijala 7.– 8.3. . . . . . . . . . . . . . Pilkkikuu (rajaton kilpailu) 31.1. . . . Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen 21.3. MM-morrikarsinta, ??, Kaakkois-Suomi 14.3. . . . . . . . . SM-perhokalastus, loppukilpailu, Kapsajoki 8.–9.8. VIEHEKALASTUKSEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2025 73. . . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, paikka ja aika avoinna 26.– 27.6. . . . . . . . . . . Kilpailuaika on klo 10.00–14.00. . . . . . . . . . . . . SM-lohipilkki, Vaalan Manamansalo 11.4. . . . . . . Osanottomaksut: aikuiset 15 € ja nuoret ilmaiseksi. SM-veneonki, Teerijärvi 9.8. . . . . SM-laituripilkki, Kuopio ?. . . . SM-perho masters, Taivalkoski, Iijoen keskiosa 23.–24.8. . MM-Perhokalastus, USA ?. . Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, paikka ja aika avoinna ?. . . . . . PM-pilkki, Suomi 5.– 6.6. 1) Jyrki Hiltunen, 15, 2) Juho Strandman, 26, 3) Janne Miettinen, 34. . . Naisten MM-kilpaonki, Espanja 5.– 6.9. . . . . . . . MM-perho naiset, Norja 21.– 22.8. . SM-perho joukkuekilpailu, paikka ja aika avoinna 19.9. Toimisto on avoinna jälleen 5 .1 . . SM-kiiskipilkki, Salkolanjärvi, Lohja 28.2. . . . . . 1) Patrik von Bonsdorff, 8, 2) Anton Starmans, 15, 3) Samu Virmanen, 25. Viehekalastuksen SM, E-Päijänne, Padasjoki ?. SM-perho loppukilpailu, paikka ja aika avoinna 8.8. . SM-perho, nuoret, Pomarkku, Kynäsjoki 24.8. Kilpailukalenteri 2026 Kansalliset kilpailut: 31.1. SM-perho nuoret, paikka ja aika avoinna ?. . . . . . . . . . . . . . SM-perho naiset, paikka ja aika avoinna ?. . . Veteraanien MM-onki, Kroatia 27.– 28.6. . . Pilkki12 (rajaton kilpailu) 31.1.– 28.2. . . . Lisätietoja: kilpailun johtaja Jari Mäkelä, p. . . . MM-perho nuoret, Irlanti 18.– 19.7. . . . . . . . . . . . . . Ilmoittautuminen kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna klo 9.00 mennessä. . . . . . . . alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16 . . . . . . EM-perho , paikka ja aika vielä auki Tulevia kilpailuja SM-pilkin esikilpailu la 31.1.2026 Akaan Toijalassa. . . . . MM-morri, Ruotsi 11.4. . Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Suomi 27.7-2.8. . . . . . . . . . . .
IHN-TAUTI SUOMI on jälleen virallisesti vapaa lohikalojen IHN-taudista Suomi on taas virallisesti vapaa IHN-taudista eli lohikaloihin tarttuvasta vertamuodostavan kudoksen kuoliosta. Eckerössä todettiin vuonna 2022 IHN-tautia kiertovesilaitoksessa. Kipsinlevitys jatkuu vuosittain päätettävien määrärahojen puitteissa. Tulos antaa meille tärkeää tietoa alueen jatkokehittämistä varten”, kertoo kalastusbiologi Helena Haakana Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. KIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Tämän osoittivat järvilohelle ja -taimenelle kunnostetun poikastuotantoalueen sähkökoekalastukset. Eri vuosina todetuilla taudinpurkauksilla ei ollut yhteyksiä toisiinsa. Kuudelta kalastetulta koealalta löytyi järvilohen kesänvanhoja poikasia, joiden keskimääräinen tiheys oli lähes kolmekymmentä kalaa aaria kohden. Edellisen kerran IHN-tautia todettiin Ahvenanmaalla vuonna 2021 ja sitä edeltävän kerran Keskija Pohjois-Suomessa vuonna 2017. Laitos tyhjennettiin ja puhdistettiin. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. ”Seurantaa sekä täydennyskunnostuksia pohjan ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi on suositeltavaa jatkaa myös tulevina vuosina”, Haakana sanoo. Laurinvirran soveltuvuutta uhanalaisten lohikalojen kutuun ja poikasten elinympäristöksi on seurattu vuosittain. Samalta koealalta laskettiin lisäksi kesänvanhoja taimenia noin 25 poikasta aarille. Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue. Vuoden 2021 tapauksen kohdalla on varmistettu, että tartunta tuli kalaerän mukana Tanskasta. Kipsin levitys tulee painottumaan Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueille. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Janhusen mukaan tuoreimmat tulokset osoittavat, että Laurinvirta tarjoaa parhaimmillaan soveliasta ympäristöä niin järvilohen kuin -taimenenkin kudulle ja poikasten varhaiskasvulle. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin. ”Aluetta on parannettu täydennyskunnostuksilla vuodesta 2022 lähtien. Parhaimmalta, edellisenä vuonna täydennyskunnostetulta koealalta, järvilohen poikastiheydeksi saatiin yli sata kalaa aarille. Havaitut äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikaset olivat syntyneet edellisenä syksynä alueelle nousseiden kalojen luonnollisesta kudusta – tuolloin lohikalojen kutupesiä löydettiin kymmenen kappaletta. Lohikalojen virustaudit aiheuttavat kuolleisuutta ja sairautta lohikalojen, kuten kirjolohen, viljelytoiminnassa ja ne voivat myös vaikuttaa haitallisesti Suomen luonnonvaraisiin lohikantoihin. Myös nämä taudinpurkaukset saatiin hävitettyä. Rajoitusvyöhykkeen alueella sijaitsevat kalanviljelylaitokset on tutkittu toistuvasti IHN-taudin esiintymisen varalta kielteisin tuloksin. Kuva: Markku Gavrilov/LUKE. Hanke on tähän mennessä levittänyt kipsiä yhteensä 75 000 peltohehtaarille Suomen rannikkoalueilla vuosina 2020–2025. Taudin leviämistä estämään perustettu viimeinen rajoitusvyöhyke Ahvenanmaan Eckerön alueella kumottiin syyskuun alussa. UHANALAISEN järvilohen luonnollinen lisääntyminen onnistui erinomaisesti Laurinvirrassa Pielisjoen Laurinvirrassa on tänä vuonna erinomaiset uhanlaisen järvilohen poikastiheydet. JÄRVILOHI 74 5 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Laurinvirrasta on tehty runsaasti havaintoja myös siikojen lisääntymisestä. Lisäksi matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni kokonaisvirtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita. Alue täyttää nyt Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset tautivapaudelle. LAURINVIRRAN kunnostettu osa on muutaman hehtaarin laajuinen särkkien ja uomien muodostama verkosto. KIPSI VILJELIJÖILLE maksuton kipsin levitys pelloille jatkuu – toiminta vähentää merkittävästi fosforikuormitusta rannikkovesiin Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. Maanparannuskipsi tutkitusti parantaa peltojen rakennetta ja vähentää eroosiota ja fosforikuormitusta vesistöihin sekä savimailla että karkeammilla maalajeilla. Tartunnan lähde jäi selvityksistä huolimatta epäselväksi, mutta sen epäillään tulleen Suomen ulkopuolelta. Kalojen virustaudit eivät tartu ihmisiin
30.1. Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 3. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-15. 4. Kalastuskilpailuiden merkitys K uv a: Ja ri H ei kk in en . Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. 3 29.5. LEHDET 2026 30.1 ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 8.12. 5 27.11. Pilkkikilpailuihin valmistautuminen Lajikalastus maailmalla ilmestyy Jigiahventa pilkkijäiltä. Tositteen saa maksutavasta riippuen paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 2. 2 27.3. KALASTONHOITOMAKSU 2025 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa kalastonhoitomaksu maksetaan samoin kuin verkkokaupassa. 4 28.8. 050 530 0044, reetta.salo@kruunumedia.fi 1/2026 1 30.1. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: 12.12.2025 asti l Saarsalo Oy, Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 13.12.2025 alkaen l Kruunu Media Oy, Reetta Salo, puh
6 414886 500440 25005 PAL. Ostamalla henkilöjäsenyyden joululahjaksi lahjan vastaanottaja saa mm. VKO. 2025 – 52 650044 – 2505 OSTA NYT: mimmitkalastaa.fi/ale tai skannaa koodi puhelimesi kameralla: OSTA NYT: vapaa-ajankalastaja.fi/jasenyyslahjaksi tai skannaa koodi puhelimesi kameralla: LAHJA KALASTAVALLE YSTÄVÄLLE Samalla tuet kalastusharrastuksen edistämistä Suomessa. l Monipuoliset jäsenedut l Vapaa-ajan Kalastaja -lehden viisi kertaa kotiin kannettuna l Liittymislahjana erikoisvärisen vieheen, jota ei saa muualta l Edullisemman tai maksuttoman osallistumisen tapahtumiin ja kilpailuihin l Jäsenmaksuilla tuetaan myös lasten ja nuorten kalastusharrastusta sekä kalakantojen ja vesistöjen suojelua. Lahjan antaja voi ladata oston jälkeen itselleen lahjakortin annettavaksi lahjan saajalle! Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT -tuotteet JÄSEN SAA JA MAKSAA ENEMMÄN VÄHEMMÄN. 45 € VUOSI LAHJAKSI kalastavalle mimmille: VUODEN LOPPUUN SAAKKA tai niin kauan, kuin varastoa riittää –20% KAIKKI JÄSENYYS ON LAHJA, josta voi nauttia koko vuoden! Ostamalla tuotteen olet mukana hyvällä asialla! Myyntituotot ohjataan lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen