5 • 2024 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Monipuolista pyyntiä LIVE-LUOTAIMELLA KALAPAIKKANA Mikkelin Valkea Virtavesikunnostuksista OPITTUA Siian lippoaminen HAUKILUSIKAT Mitä nykyvaaput KESTÄVÄT?
l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. majoituksista. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. . l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin
Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. 26 Kalapaikkana Mikkelin Valkea 28 Siian lippoamista Helsingin Vanhankaupunginsuvannolla 34 Lääkärin määräyksestä Haukilusikat 36 Historian havinaa 62 Seurat esittelyssä Team Sensas 64 Kalaherkut Etikkamuikkujen vastaisku 65 Kilpailutuloksia 8 Monipuolista pyyntiä liveluotaimella 56 Nuorten tärpit 38 Perhonurkka Kilpakalastusperhojen tarinaa 42 Virtavesikunnostuksista opittua 41 Urpo Uppoperho 50 Vavan varressa Henri Pelkonen 54 Tutkittua Rauhoitusalueet tuottavat ennätyskaloja l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 3. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. . 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2024 Sisällys 14 Ensikokemuksia liveluotainkalastuksesta 18 Mattapinta vai peilaava. majoituksista. 20 Mitä nykyvaaput oikein kestävät. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä
045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Kuva: Juha Ojaharju. krs, 33960 Pirkkala Maria Turppa, puh 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 576 3302. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 30 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 0400 946 968. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt)
EAA:n kokouksessa järjestön presidentti hollantilainen Fred Bloot väistyi pestistään kahdentoista vuoden jälkeen todeten, että on parempi väistyä vielä, kun hänen halutaan jatkavan. Tätä kirjoittaessani on monessa kalastusseurassa ja vapaa-ajankalastajapiirissä, kuten myös meillä SVK:ssa, ensi vuoden toiminnan suunnittelu täydessä vauhdissa. Samalla järjestö juhli 30-vuotista taivaltaan. Kokouksen aikana EAA:n jäsenmaat Saksa, Tanska, Ruotsi ja Suomi viimeistelivät kannanottonsa Itämeren lohenkalastusmahdollisuuksiin. EAA: kokouksen yhteydessä järjestettiin myös seminaari, jossa esiteltiin vieraille Mimmit kalastaa -hanketta, Hiitolanjoen kunnostusten tuloksia sekä Luken toimesta Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvoa ja aluetalousvaikutuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajat on osana EAA:ta vaikuttamassa vapaa-ajankalastuksen asemaan sekä kalakantojen ja vesistöjen tilaan Euroopassa. Kalaisaa syksyä! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 5. Uudeksi järjestön presidentiksi valittiin Mark Owen Englannista. Yhdessä paremman kalastuksen puolesta. LOKAKUU 2024 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus EAA JUHLI KOLMEKYMPPISIÄÄN SUOMESSA TULE SEURAANI -TEEMAVUOSI NOSTAA SEURAT ESILLE EUROOPAN vapaa-ajankalastajat kokoontui syyskuun alussa Tampereella. Millaisilla tapahtumilla tai toiminnalla erityisesti haluamme nousta esille. Muita erityisesti vapaa-ajankalastukseen Euroopassa vaikuttavia kokouksessa esillä olleita asioita olivat EU:sta tulevat määräykset, kuten kalastuksenvalvonta-asetus, lyijyn käytön kieltäminen kalastuksessa sekä SUP-direktiivi, jonka tavoitteena on vähentää muoviperäisen kalastusroskan päätymistä vesistöihin. Teemaksi olemme päättäneet Tule seuraani vuosille 20252026, joiden aikana panostamme erityisesti yhteisöllisyyttä ja seuratoimintaa vahvistaviin toimiin. Voisimmeko käynnistää jotain uutta tai elvyttää vanhaa. Tapahtumat tekevät teemavuoden, joten haastan kaikki seurat miettimään, miten juuri meidän seuramme voi ja haluaa teemavuoteen osallistua. Euroopan vapaa-ajankalastajien (European Anglers Alliance, EAA) työryhmäja vuosikokoukset järjestettiin Tampereella syyskuun alussa. Uutena jäsenenä EAA:han hyväksyttiin Irlanti (Angling Council of Ireland). Pyrimme monin eri keinoin tukemaan sekä tuomaan esille jäsenseurojemme monipuolista toimintaa ja tapahtumia jäsenhankintaa unohtamatta
Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Vapaa-aja nkalastaja n KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANK ALASTAJAT Vapaa-ajankalastajan KALENTERI l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri l Kalastajan etiketti l Vesiliikenteen säädöksiä 2025 Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. 050 597 4933 Kalenteri ilmestyy lokakuun lopulla. + toimituskulut. • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä • vesiliikenteen säädöksistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2025 kalenterista löydät tietoa mm. 12 €
Syksyllä on hyvät mahdollisuudet rikkoa ennätyksiä, eikä huonoakaan keliä kannata pelätä! Viime syksynä, kun lähdimme ystävieni kanssa uhmaamaan sadetta ja tyrskyjä merelle, sain todistaa sen itse. Suureksi kasvava hauki on yksi suosituimmista saaliskaloistamme. Hauenkalastus osoittaa, että koskaan ei tiedä, mitä kalareissu tuo tullessaan, eikä kalastuksen tarvitse olla aina niin vakavaa, vaan tärkeintä on pitää hauskaa ja nauttia luonnosta ja kalastuksesta – vastuullisesti! änkäkoira, Vesisusi, Luukas, Luupää, Jedda, Kurkku, Pettymyssukkula, Sissitaimen, Vihernieriä, Suvannon sulho, Väkevä veen koira... Viime keväänä sammakoille hihittely loppui nopeasti, kun testiuitoissa niiden tehokkuus oli vertaansa vailla. Lopulta hauki iski kiinni ja alkoi hurja tanssi ympäri venettä, kun hauki laittoi lyhyen siiman päässä raivokkaasti vastaan! Lopulta ennätyshaukeni oli haavissa ja pitkän päivän väsymys ja kylmyys oli yhtäkkiä muuttunut nauruksi ja ilon kyyneliksi. Siis aivan mitä tahansa: pienistä täkykaloista aina suuriinkin lajitovereihinsa. Hauki on erityisesti nuorten kalastajien suosikkisaalis suuren kokonsa ja raivokkaiden tärppiensä vuoksi – onhan lähes pienen kalastajan mittainen hauki melko vaikuttava näky! Oman ravintoketjunsa huippua hallitseva hauki syö käytännössä mitä tahansa. Oikea biohajoava viehe! Omien kokemuksieni mukaan kuitenkin paras haukiviehe on pieni ahvenjigi – tai mikä tahansa viehe, jolla yrität saada mitä tahansa muuta kalaa kuin hauen! Pieniin vieheisiin tai jopa pilkkimorriin tarranneet yllätyshauet tarjoilevat todellista kalastusurheilua, kun ohuilla siimoilla ja kevyillä välineillä yritetään rauhoitella siiman päässä teutaroivaa metrihaukea. Hyvien geenien jatkamisen lisäksi suurhauet ovat korvaamattomia kalakantojen tasapainon ylläpitäjinä esimerkiksi särkikalakantojen ja sitä kautta rehevöitymisen hillitsijänä. Suurien yksilöiden määrä on myös hyvin rajallinen, ja paikoitellen kuulee huolestuttavia huhuja suurhaukien vähenemisestä. Siimaa oli vedessä enää puolitoista metriä, kun jäin puolipaniikissa piirtelemään pinnan tuntumaan vieheelläni klassista kahdeksikkoa. Ei siis ihme, että hauen voi saada käytännössä millaisella vieheellä tahansa! Markkinoilla haukivieheitä on lukemattomia erilaisia, valtavista haukishadeista erilaisiin spinnereihin, heittoperhoihin sekä hiirija lintujäljitelmiin. Syksyn kirkkaat ja kuulaat päivät kannattaa kuitenkin viettää vesillä, sillä syksy on hauenkalastuksen kulta-aikaa. Ehkä kiinnostavimmat haukivieheet tällä hetkellä ovat ensisilmäyksellä huvittavan näköiset suuret sammakkojäljitelmät, jotka tuplapyrstöineen lipuvat houkuttelevasti hitaassakin uitossa. Päivä oli jo pitkällä, kun yhtäkkiä veneen viereen jerkkini perässä lipui suurin hauki, jonka olin koskaan nähnyt. Hauen ruokavalioon kuuluvat käytännössä kaikkien kalojen ja vedenelävien lisäksi satunnaisesti myös sammakot, vesilintujen poikaset, ja pienet nisäkkäät, kuten vesimyyrät. Sitä on perinteisesti pidetty vahvana ja jopa myyttisenä kalana, ja siitä on viitteitä useissa kansantaruissa ja uskomuksissa. Hauenkalastuksessa kannattaakin pitää mieli avoinna ja päästää mielikuvitus valloilleen – hauki saattaa tarrata nimittäin mitä erikoisempaan vieheeseen! Hyvät ystäväni KoHeltajat, Konsta ja Heikki ovat kalastaneet haukia vuosia, ja heidän yksi hauskimmista kalajutuistaan on kokonaisella nakilla ongittu hauki. hauki on tarttunut siiman päässä rimpuilevaan saaliskalaan, kuten ahveneen tai pienempään haukeen. Suuret yksilöt ovat äärimmäisen tärkeitä haukien lisääntymisen kannalta, sillä suurhauet tuottavat valtavan määrän mätimunia. Kerran kohdalleni sattui niin määrätietoinen hauki, että se ei päästänyt jigiahvenestani irti edes rannassa, vaan roikkui yhteisen saaliimme perässä kuivalle maalle asti. Syksyn pimeinä iltoina haastankin jokaisen kalastajan tutustumaan Haukitehdas-hankkeeseen ja miettimään, miten kalastajina voimme kaikki kantaa kortemme kekoon haukien hyvinvoinnin puolesta. Vesiemme suurikokoisimmalla pedolla on monta nimeä ja se on aina herättänyt suuriakin tunteita. Hauella ei ole nykyään alamittaa, mutta suurien haukien vapauttamisen merkityksestä on puhuttu paljon. Useamman suuren hauen olen kohdannut niin, että RAKKAALLA HAUELLA ON MONTA NIMEÄ Pärskeitä HENNA LINDROOS J VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 7. Hauet ovat kesän jäljiltä usein tukevassa kunnossa, ja tankkaavat ravintoa ennen talven tuloa
TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA ONKIMINEN on houkuttanut kalastajia laitureiden päihin jo läpi sukupolvien. Satunnaisesti käytettynä live antaa tähän oman kivan lisämausteensa. LIVE-LUOTAIN 8 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Liikkuvia kuoreparviakin tietysti osuu pilkkijän alle aina joskus, mutta vastaavaa säntillisyyttä en ole niillä havainnut. Ennen liveä en olisi uskonut, että tuollaista ilmiötä, jossa kalaparvia voi kulkea kuin pakotettuna samasta putkesta, voi veden alla esiintyä. Olisivatko kiireisiä kuoreita pienissä nipuissa. Ahventen kalastelun lomassa kääntelin anturia vähän väliä nähdäkseni, mitä elämää lähistöllä näkyy. Äkkiä morri pariin metriin jään alle ja parven pyyhältäessä alta sain siitä särjen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 9. Tosiasiassa siellä ui ahventen lisäksi suuria määriä säynettä, lahnaa, pasuria, vimpaa, särkeä, suutaria, siikaa ja montaa muuta lajia, vähän toki vesistöstä riippuen, eikä niitä useinkaan näytöltä tunnista lajilleen. Monipuolista pyyntiä LIVE-LUOTAIMELLA Somea ja ohjelmaformaatteja L ive-luotaimet jakavat nykyään mielipiteitä. Todellisuudessa live-luotaimet tarjoavat kalastajille paljon monipuolisempaa viihdykettä, kun vesillä ollaan. Vastustuksen perusteena on laitteiden tehokkuus suurten petokalojen pyynnissä. Lopulta parvi ui minusta neljän metrin päästä ohi ja loittoni vasemmalle kaukaisuuteen. Vaikka pienet ääripäät ovat olemassa, kannattaa muistaa, että melkein koko kalastava väestö on asian suhteen kultaisella keskitiellä. Lisäksi ohjelmista saa hyvin yksipuolisen kuvan laitteiden käytöstä vain suurkalojen täsmäpyyntityökaluna. Tilaa olisi minun ja saaren välissä ollut kolmekymmentä metriä, selkäni takana esteettömästi kilometrin verran ja syvyydessäkin olisi ollut tuossa kohtaa seitsemän metriä valinnan varaa. AHVENEN ”KANGASTUS” Vesissämme ui kovin monta eri kalalajia ja moni niistä viihtyy ahvenen tavoin enemmän tai vähemmän parvina. Huomioni kiinnittyi kahdenkymmenen metrin päässä oikealta lähestyvään pieneen kalaparveen, joka liikkui melko kovaa vauhtia myötävirtaan pari metriä jääkannen alla. Kalan kasvaessa ronskiin kokoluokkaan lajin luotaimelta tunnistaminen toki helpottuu tai ainakin vaihtoehdot kaventuvat. Tämä toistui vielä yli kymmenen kertaa ja jokaisesta parvesta ehdin saada yhden särjen tai joistakin harvoista kaksi. Tässä leikissä parvien reitin näkeminen ja tarkka paikan valinta ovat kaikki kaikessa ja ilman liveä jäisivät herkulliset särkifileet syömättä. Olen törmännyt samaan ilmiöön liven kanssa uudelleenkin ja särkiä ovat olleet. Muutamaa sekuntia myöhemmin parvi oli jo mennyt. Pian, kun neljä identtisesti liikkunutta parvea oli ohittanut minut täsmälliseltä etäisyydeltä kuin junan raiteilla kaikki samaan suuntaan kulkien, otin neljä mitta-askelta ja kairasin reiän tarkalleen parvien kulkulinjalle. Hetken kalastelin pohjasta ahvenia, kunnes seuraava parvi lähestyi edellisten tapaan. Kukaan ei voi kieltää, etteivätkö live-luotaimet toisi selvästi lisää tehoja suurten petokalojen pyyntiin, varsinkin välivesikalojen, mutta samalla on todettava, että monet nykyiset kalastusohjelmaformaatit saavat aikaan liioitellun mielikuvan homman tehokkuudesta ja helppoudesta. Kohdassa vallitsi kevyt virtaus ja siima vietti hivenen vasemmalle. Läheskään kaikki luotaimen ruudulla peruskokoisilta ahvenilta vaikuttavat kalat eivät oikeasti ole ahvenia, vaikka kalastusohjelmissa vieheeseen ottamattomat sopivan kokoiset kalat tunnutaankin lähtökohtaisesti tulkittavan syömähaluttomiksi ahveniksi. Tähän vaikuttavat toki hieman myös vedessä vallitsevat olosuhteet, välillä luotain piirtää terävämmin ja joissain olosuhteissa vähän epätarkemmin. Olin vuosikausia pilkkinyt tällä paikalla perinteisellä alaspäin näyttävällä 2D-kaiulla, eikä minulla silti ollut mitään hajua tällaisesta touhusta veden alla. Vauhtiparvista kala tai pari Vauhtiparvet Luotaimen opettavaisesta puolesta hyvänä esimerkkinä toimii yksi ihan ensimmäisistä pilkkireissuistani live-luotaimen hankkimisen jälkeen Saaristomerellä. Yksikään parvi ei mennyt mistään läheltä ohi, vaan tismalleen alta joka kerta. Pari minuuttia myöhemmin samasta suunnasta tuli samanlainen parvi ja sekin meni ihan samalta etäisyydeltä ja syvyydeltä ohi. Aloin pilkkimään ahvenia pohjasta noin seitsemästä metristä rinteeltä, josta olin niitä aina tavannut saada. Pienelle osalle kalastajista se on se ”The Juttu”, jota ilman ei edes halua lähteä kalaan, kun taas pieni joukko kaikkein kielteisimmin suhtautuvia olisi kieltämässä niiden käytön kokonaan
. VENEESTÄ pilkkivän h-hetki on koittanut, kun pieniä kaloja on suoraan anturin alla. Ajoittain koetan narrata suurkalojakin, mikä on mahtavaa hommaa, mutta itselleni live on mitä suurimmassa määrin oppimisen työkalu, ikkuna kalojen maailmaan. IHAN kaikki onkirannat eivät ole hyvin livellä leikkimiseen soveltuvia. Sekalaisen vesikasvillisuuden seasta erottaa kyllä helposti liikkuvat kohteet, mutta oman kohon ja pienen syötin erottaminen ei ole helppoa. 10 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Todellisen kuvan muodostaminen vaatii vähän muutakin siiman päähän. Laji selviää vain kalastamalla herkillä välineillä. Sillä voin nähdä kaloja, minne ne uivat ja mitä vauhtia, miten ne reagoivat miPORUKALLA pilkillä ollessa voi livellä tarkkailla samanaikaisesti sekä omaa että jonkun toisenkin pilkkiä. Kuva: Johanna Antila. UUDEN OPPIMISTA Live-luotaimen nyt useamman vuoden omistaneena olen huomannut, että se on mukanani noin kolmasosalla kalareissuistani. Live-luotaajan ensiaskel tähän on lakata olettamasta kaikkia luotaimen ruudulla sopivan kokoisia kaloja tai niiden parvia petokaloiksi, ja koettaa saada lajista varmuus kalastamalla jokunen yksilö ylös. Toinen askel kohti laajempaa ymmärrystä on se, ettei tyydy jonkun pikkukalaparven olevan vain ”täkyä”, vaan yrittää saada siitäkin selkoa lajiston suhteen. 20 metrin päässä puolestaan on vedenalainen matalikko, josta saadaan hyvä ennakkovaroitus liven avulla. Jos alueella liikkuu kalaa ja useampia reikiä on tehtynä lähistölle valmiiksi, voi luotaaja helposti antaa muille vinkkejä, missä milloinkin näkyy kaloja. Tässä kannattaa ottaa huomioon, että sekaparvi vaikuttaa kalastajalle helposti puhtaalta ahvenparvelta, mikäli sinne tarjoaa vain jigiä. KATSE UUSIIN KALALAJEIHIN Yleisen oppimisen kannalta on kalastajalle edullista, jos petokalafokusoituneen lähestymisen sijaan opetteleekin narraamaan monipuolisesti vesiemme erilaisia kaloja.
Luotaimen näytöltä voi katsoa syötin vajoamista, kunnes se pysähtyy asetettuun syvyyteen kohon varaan ja jää odottamaan lähestyvää kalaa. hinkin tai kuinka ne käyttäytyvät ylipäänsä – siis ihan älyttömän mielenkiintoista! Käytän liveä monipuolisesti särkikalojen ja muiden pienempien kalojen pyynnissä eli ihan ruokakaloja hakiessani, mutta en siksi, että se olisi liven avulla jotenkin helppoa tai tehokasta. Tällöin siirretään virvelin siimassa oleva liukukohon pysäyttävä stoppari oikealle etäisyydelle koukusta ja viritetään syötti valmiiksi koukkuun. TÄSMÄ-TAPSI Eräänkin kerran ruokakalaa hakiessa yritin aikani jallittaa kolmea ruudulla sopivan kokoista välivesiahventa täsmäheitoilla veneestä. Kun täydellisesti tarjotut spintailit ja luottojigitkään eivät kaloja kiinnostaneet, vaihdoin siiman päähän kärpäsen toukalla varustetun tapsipilkin ja neppasin sen kalojen eteen. Homma on tyynessä kelissä mitä mainiointa ajanvietettä, mutta tuulessa se on vaikeaa, koska välineet ovat kevyet ja syötin vajotus kevyillä lyijyhauleilla varsinkin syvemmälle vie aikaa. Perusruokakalat saa näet monesti helpommin ja nopeammin ylös ilman tätä laitetta, jonka käyttö vie aikaa ja huomiota. Pienellä morrilla varustettu tapsipilkki kevyellä jigivavalla operoituna on siis hyvä PIENI koukku ja maissinjyvä on toimiva yhdistelmä monien vähän pienempien kalojen täsmäkalastuksessa. . Yleensä huomaan täpinöissäni katsovani edestakaisin näytön ja kohon väliä sekunnin tai parin välein, kunnes kala nappaa tai tilanne muuten on ohi. Tällä kertaa totuus paljastui ”täsmä-tapsilla”, kun ahvenhoukuttimet eivät tuottaneet tulosta. TÄMÄ sopivan kokoinen ruoka-ahven haksahti kelaongella täsmänä nenän eteen tarjottuun maissinjyvään. Kelaonki VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 11. PIENEHKÖ lahna voi joskus hämätä ja näyttää ruudulla ahvenelta. Tarjous kelpasi heti. Kalat osoittautuivat pieniksi lahnoiksi, vaikka habitaatti, aiempi kokemus tästä paikasta ja näytölle piirtynyt kalojen profiili saivatkin minut vakuuttuneeksi ensin ahvenista. Tämä heittokoho-onginta täsmänä onnistuu sekä itse aktiivisesti veneellä kaloja etsien että ankkurista luotausheittoetäisyydellä olevia kaloja narraten. Luotaillessa huomaa yleensä johonkin tiettyyn syvyyteen piirtyvän säännöllisemmin kaloja kuin muihin syvyyksiin. . Maissia nenän eteen Mainio tapa täsmäkalastaa live-luotaimen avulla on käyttää koholla varustettua kelaonkea. Syöttinä voi olla, mitä vain kukin haluaa käyttää, mutta maissi on yksi mainio vaihtoehto: se ei sotke, tuoksuu hyvältä ja sillä saa särkikalojen lisäksi myös ahvenia. Kun kalan naama sitten on syötin tuntumassa, tulee aina yhtä vaikea päätöksen paikka; katsoako ruudulta, mitä tapahtuu vaiko tarkkailla kohoa tärpin nähdäkseen. Kun ruudulta sitten taas spotataan seuraava tällä syvyydellä uiva kala, heitetään pyytö kalan uintilinjalle. Seuraavaksi kerron muutaman esimerkin, miten liveä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa kalastusmuodoissa. Teen sitä siksi, että se on mielenkiintoista ja siitä oppii. Vettä oli alla 13 metriä ja kalat uivat kuudessa metrissä. Jos heitto meni vähän pitkäksi, on vielä mahdollista kelata lähemmäksi tai tehdä nykäyksiä kalan huomion herättämiseksi
Erilaisia syöttivertailujahan on tehty iät ja ajat eri keinoin, akvaarioissakin, mutta luonnonvesistöissä luonnonkalojen kanssa oppimiskäyrä jyrkkenee kovasti liven avulla. kun oman pilkin ympärillä liikkuvien kalojen lisäksi voi samaan aikaan tarkkailla myös muiden ympärillä kalastavien edesottamuksia. Painot ja syötitetty koukku puolestaan ovat sen alla reilun metrin syvyydessä. Syöttiin tärppäämättömät tai mäskiä karttavat kalat eivät jää tiedostamattomiksi ja muutoinkin kalojen liikettä ja käyttäytymistä voi seurata muihin kaikutekniikohin verrattuna hyvin tarkkaan. LAITURITARKKAILUA Jos rakennat live-luotaimesi akkuineen kaikkineen kannettavaan muotoon ja anturiteline on sovelias, voit käyttää laitetta myös sopivalta laiturilta. On todella jännää istua ihan vain perinteisellä mato-ongella laiturilla, tai miksei veneessäkin, ja katsoa mitä syötin ympärillä oikein tapahtuu. Yhdistelmä näkyy livellä mainiosti paljon etäämmältäkin tarkasteltuna, ellei vesi sitten ole tupaten täynnä esimerkiksi siitepölyä. Vastaavalla tavalla pilkillä ollessa yksi liven suurimmista eduista on saada varmuus kalojen läsnäolosta ja sijainnista. LAHNAA POHJAONGELLA Pohjan tuntumassa hyörivien lahnojen tai oletettujen lahnojen katselu livellä on mielenkiintoista jo sinänsä, mutta erityisen jännäksi homma jalostuu, kun on varta vasten varautunut tähän pohjaonkivälineillä. Varsinkin lasten kanssa käy pilkillä usein niin, että olet ohjeistanut pilkin laskemisen pohjan tuntumaan, josta suuri osa saaliista saadaan, mutta oppi ei mene kerrasta perille. Onkijoiden maailmassa syöteissä ja mäskeissä käytetään mitä mielikuvituksellisimpia hajusteita ja makuaineita aina valkosipulista vihreään marsipaaniin, ja paljolti on uskomusten varassa, mikä millekin kalalajille toimii paremmin kuin joku toinen. Livellä voit etäältä nähdä, missä heidän pilkkinsä uivat ja voit antaa ohjeistusta sopivan syvyyden suhteen tai tilanteen mu12 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TAPSIPILKKI ja sen alla oleva pieni morri loistavat kirkkaana viiden metrin syvyydessä, suoraan anturin alla. Ylipäänsä on kiva, kun onkipaikalla voi katsoa, missä ja minkä kokoisia kaloja näkyy. Syötin tuntumassa, heti sen vasemmalla puolella, sormen mittainen pikkukala tarkastelee tarjontaa ennen mahdollista maistamista. Jos tavallisessa pohjaonginnassa tyypillisesti vain odotetaan, että kohdalle uisi kala, joka kelpuuttaisi syötin, niin livellä hommasta saa heti pari-kolme napsua aktiivisemman kalastusmuodon. SYÖTTIVERTAILUA Live-luotain on mainio apuväline myös syöttitai mäskitesteissä. LISÄILOA RYHMÄPILKINTÄÄN Pienellä kaveriporukalla tai perheen kanssa yhdessä pilkillä käydessä on mukavaa, . Livellä voi seurata kalojen reaktioita syötin tai mäskin lähellä ja nähdä, jos joku versio saa kalat ottamaan heti, tai jos joku ehkä laittaa ne epäröimään pitempään ennen maistamista. Jos kalaa on, mutta se ei pure, niin sitten on kokeiltava välineiden vaihtoa. KYNÄMÄINEN ongenkoho piirtyy luotaimessa pystyviivana pinnassa noin seitsemän metrin etäisyydellä anturista. Livellä näiden liikkuvien kalojen suunnan seuraaminen on kuitenkin ihan toista luokkaa ja mahdollistaa pohjaongen heittämisen parven eteen useampia kertoja. kapistus, kun haluaa syvemmältä täsmäkalastaa monipuolisesti eri lajeja tai vain varmistaa, mitä kalaa alla on. Hyötyä tästä on erityisesti silloin, kun vesi on sameaa ja kalat eivät näe hakea syöttiä kauempaa. . Toki myös viistoluotaimella pystyy hyvin havaitsemaan lahnaparven ja sinne päin voi heittää sekaan pohjaongen syötteineen
VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 13. Sama pätee tietysti veneessä moottoriin ja potkuriin. Koska suurten petokalojen tehokas poistaminen vesistöstä on haitallista, tulee kalastajien joko jättää ne rauhaan tai opetella ensin kaikki vastuulliset käytänteet, suurkalojen vapauttamiseen liittyvät seikat ja toimintatavat ja vasta sitten lähteä isomusten perään. MITTAKUHAA SILPUN SEASTA Kotinurkillani Saaristomerellä ja monissa järvissäkin on hyvin runsaasti alamittaista kuhaa. 02 4398 580 • www.kalastajankauppa. Daiwa TA MS LT 3000-C AVOKELA 109 00 JÄITÄ ODOTELLESSA… TAI VAIKKAPA LAITURIPILKILLE 1399 00 Lowrance Eagle Eye 9 Live YHDISTELMÄLAITE Sisältää näytön ja liveanturin Huippu-uutuu s järkevään hintaan Berkley Fusion volfram MORMUSKA 4 50 KAIKKI KOOT 2 KPL Taimenenkalastajan unelmakela Strike Pro BUSTER JERK 11 90 KAIKKI MALLIT JA KOOT Loppusyksyn hauelle Meri & Metsä SYNTTÄRIPÖHINÄT 14.–19.10.2024 Tapahtumat liikkeessä, tarjoukset myös nettikaupassa 109 00 kaan vaikka pientä ennakkovaroitusta lähestyvästä tärpistä ja tarpeesta rauhoittaa uittoa. Toivon vastaavaa myös live-luotainten osalle, jotta käyttökieltoja ei tarvita, ja että kalastajat käyttäytyvät järkevästi. Silti niiden käyttö ei ole kiellettyä, vaan ihmisten oletetaan käyttävän niitä vastuullisesti ja hyvien käytössääntöjen mukaisesti, haittaa aiheuttamatta. Jos liveä moititaankin joskus juuri siitä, että sillä voi kohdentaa kalastusta isoihin kaloihin, niin tässä yhteydessä, kun haetaan pyyntimitan täyttävää kalaa alamittaisten seasta, voi asian nähdä ihan positiivisessa valossa. Pinnan alla vaanivat kivikot ja muut riskipaikat nähdään livellä rauhallisessa ajossa jo, ennen kuin niihin ollaan törmäämässä. Tämä on tietysti turvallisuuskysymys, mutta taloudellista puoltakaan ei voi sivuuttaa. www.kalastajankauppa. Itse tutustun uusiin vesiin usein poljettavalla kajakilla, jonka poljinsysteemi sekä erilaiset luotainanturit telineineen ovat aivan liian arvokkaita laitteita kivikkoon rysäytettäviksi. Läheskään kaikista vesistöistä ei ole hyviä syvyyskarttoja olemassa, eivätkä olemassa olevatkaan ole aina kattavia tai rantavesien osalta luotettavia. Turvaa uusilla vesillä Yksi liven kiistattomista hyödyistä, varsinkin sameissa ja itselleen tuntemattomissa vesissä liikuttaessa on se, että sillä näkee eteenpäin. VAPAUS JA VASTUU Moni arkinen asia tai laite on väärinkäytettynä haitallinen, esimerkkinä vaikka vasara tai monitoimikone. Kokeneemmille voi vinkata vaikkapa ylemmissä vesikerroksissa uivasta parvesta, joka on kohta kohdalla. Liven avulla ruokakuhan saavuttaminen helpottuu, kun sopivan kokoista kohdekalaa voi etsiä luotaamalla ja kaikkein pienimmät kalat voi yksinkertaisesti jättää koukuttamatta. Turva MERI & METSÄ VERKOSSA: Kuloistentie 10 Raisio • Ma–pe 9–19 • la 9–14 P. Jos tavoitteena on saada täältä jigaamalla tai vetouistelemalla mitallinen kuha ruokapöytään, on koukuista yleensä sitä ennen päästeltävä aika joukko alamittaisia kuhia vapauteen. Näin enemmistö live-kalastajista onneksi tekeekin. Ja käyttäkäämme näitä laitteita monipuolisesti, jolloin niiden hyvät puolet ja moninaiset edut harrastukselle tulevat paremmin esille ja haittapuolet jäävät taka-alalle
ENSIKOKEMUKSIA liveluotainkalastuksesta Hyödyt ruokakoon kalojen pyynnissä alikorostuneet ”Mitä ihmettä”kuinka kuhat voivat erottua noin hyvin ja miksi ne uivat pareittain. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN LIVE-LUOTAIN 14 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Oikeastaan noihin huudahduksiin kiteytyivät liveluotainkalastuksen tärkeimmät opit. Miten vähän olemme aiemmin tienneet kalojen käyttäytymisestä sekä siitä, kuinka ne reagoivat vieheisiin. ”No nyt tulee, nyt tulee, ole valmiina” –huudahdukset olivat kirjoittajan ensimmäisten livereissujen parasta antia. Kookkailta näytöiltä saa paikannustietoa ja livekuvaa pystyyn sekä vaakaan. TIMON vene on erittäin hyvin varusteltu
Kalastushistoriani on erittäin monipuolinen ja lähes kaikkea pyyntiä on tullut kokeiltua. Alaspäin luodattaessa nähdään, mitä anturin alapuolella veneen tai jään alla läheisyydessä tapahtuu. Lisäksi pari viikkoa vuodesta kuluu lohen perhokalastuksen parissa. LIVEN HYÖDYT RUOKAKOON KALOJEN PYYNNISSÄ OVAT ALIKOROSTUNEET Liveluotain kalastukseen suhtautumiseni on ollut hieman kaksijakoinen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 15. Tässä artikkelissa pyrin kertomaan, millaisia tuntemuksia ensimmäisten kertojen liveluotainkalastus minussa herätti. . Veneistä löytyvät toki peruskaikuluotaimet, plotterit, pilotti sekä kohtuullisen laadukas viistokaikuluotainkin. Toki myös kalastusreissut Suomen merialueelle sekä hieman kauemmaksikin kuuluvat säännöllisesti kalastukseeni. Esimerkiksi kutuun valmistuvien kuhien turha stressaaminen tai liian lämpimässä käsiteltävät kalayksilöt saatMahdollisuudet Livenluotaimen monet käyttömahdollisuudet Liveluotain tuottaa kuvaa veden alta käytännössä reaaliaikaisesti Sen avulla voi erottaa kalaparvet sekä kookkaammat kalayksilöt yksilöittäin, ja jopa laji tunnistaen. . Tekniikan suhteen olen hieman empivä ja laitteita olen hankkinut viiveellä kuumimpiin trendeihin peilaten. Luotain auttoi löytämään juuri oikean alueen kalastettavaksi. Rennonletkeä kalastuspäivä ja muutama ruokala kyytiin ovat kalastusta, josta eniten nautin. . . Hieman kuin kuva olisi kameran tuottamaa. Erona esimerkiksi viistokaikuluotaimeen on näytön reaaliaikaisuus. Mediassa korostetusti näyttäytyvä vain suurten yksilöiden ”valokuvauspyynti” on mielestäni osin kyseenalaista. MUKAVAN kokoiset ahvenet löytyivät etsimällä kivikkoalueelta salakkaparvet. Eri laitevalmistajilla ovat omat nimitykset luotaimen eri käyttötarkoituksiin. Suurten kalayksilöiden pyynti silloin tällöin on kivaa, mutta nykyään en ole niitä lähtenyt erikseen tavoittelemaan. Anturi on kiinnitetty yleisimmin pyörivään anturitelineeseen, jossa on merkki tai pinni keromassa, minne anturi osoittaa. Nykyään aikaa kuluu eniten ahvenen heittokalastuksessa, talvipilkillä, kuhan jigauksessa ja uistelussa. Toki tällöin täytyy investoida kahteen laitteeseen. M utta otetaanpa vähän pakkia ja avataan jutun sekä kirjoittajan taustaa. Pystysuunnassa luodaten saadaan tietoa koko vesikerroksesta, mutta suhteellisen kapealla sektorilla. Yhtä luotainta ja näyttöä käytettäessä luodataan pääsääntöisesti eteenpäin tai sinne suuntaan, jonne anturia käännetään. . Kookkaan kalan voi nähdä uivan. Vaakatasoa luodaten saadaan leveä näyttö, mutta suhteellisen ohuesta vesikerroksesta. . Liveluotaimen anturia suuntaamalla voi saada tietoa siitä, mitä tapahtuu veneen alla, luodata pystysuuntaan tai vaakatasoon. Pystyja vaakanäyttö vierekkäisillä näytöillä peilaten antaa todella komeaa ja laajaa kuvaa vesialueen tapahtumista
Jälleen kalojen iskut vieheisiin näkyivät selkeästi näytöltä. Kohteena oli karu ja kirkasvetinen eteläsavolainen järvi. Mukavat kalareissut olen tehnyt Kallion Niklaksen ja Myöhäsen Timon seurassa. Tämän reissuun suurin oppi oli kuitenkin siinä, miten kalat käyttäytyvät. Ne pääsivät takaisin järveen asianmukaisen vapautuksen jälkeen. Ensimmäinen kala löytyi näytölle suhteellisen pian ja Niklas kysyi, josko . Liveluotaimien käytöstä puhuttaessa niiden hyödyt tavallisten ruokakalojen pyynnissä ovat alikorostuneet. KUHAN kannattaa antaa toipua pyyntirasituksesta huolella. Erityisesti se, kuinka kauniina tulipallona luotaimen näytöllä viehe sekä kala erottuivat. Reissulla näimme useita suuria kalayksilöitä ja uskoisin, että lajinmäärityskin meni näiden osalta oikeaan. Kala heittää pyrstöllään vedet kasvoille lähteissään. Liveilyä harrastavat tuttuni ovatkin yhä enemmän hyödyntäneet tekniikkaa apuna niin sanotussa peruskalastuksessa. Oikeaan osuivat ainakin arviot kookkaasta hauesta sekä kahdesta isosta kuhasta, jotka ottivat vieheisiin. Kalan isku tuntui vavassa näkyen lähes reaaliaikaisesti näytöllä. Vaikka kyseessä oli vain vajaan parin kilon hauki, niin näky oli erittäin vaikuttava. OPPIA KALOJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ Seuraavat kokemukseni livepyynnistä ovat pirkanmaalaiselta järveltä, joka on vedeltään savisameaa ja toisaalla hieman kirkkaampaa. Arvio kalan lajista ja koosta osui nappiin ja reilu 50 sentin kuha päätyi kylmään. Samalla reissulla pääsimme tarjoamaan vieheitä ilmeisesti kohtuullisen mukavan kokoisille taimenille tai järvilohille, jotka vieheen nähdessään vilkkaasti pakenivat paikalta. Oranssi pinni vasemmalla on luotaussuuntaa osoittava merkkipinni. Noin kolmen tunnin pyörähdys aurinkoisella järvellä Niklaksen kanssa antoi makua siitä, miten tehokas apuväline liveluotain voi olla silloin, kun kalat ovat lyönnillään. Vieheen pudotessa, ja pysähtyessä kalan näkökenttään, tuli välitön tärppi. tavat kärsiä vakaviakin vaurioita pyynnin yhteydessä. PIKKUKALAPARVET ovat nousseet väliveteen ja kookkaammat petokalat, todennäköisesti kuhat, vaanivat niiden alla. Kuin16 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kukapa ei kunnon tärpistä saisi upeaa elämystä, mutta aina tulisi muistaa ”kohtuus kaikessa”. Alun säätöjen jälkeen soutuveneeseen viritetty luotain saatiin toimimaan ja parin tunnin soutelun jälkeen pääsin tarjoamaan viehettä välivedessä uivalle hauelle. Toisaalta oikeissa olosuhteissa ja hyvin valmistautuneena vauriot saadaan minimoitua. PARIN KILON HAUKI ENSISAALIIKSI Liveilyä pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran pari vuotta sitten kollegani Janne Antilan kanssa. Ennen reissua emme suunnitelleet erikseen millaisia kaloja pyytäisimme, vaan tarkoituksena oli mennä järvelle katsomaan, mitä löytyy. haluaisin pyytää yhden ruokakuhan. Vaikutelma oli kuin kalastuksen ja videopelin yhdistämistä. . Kalat olivat todella arkoja. Käytetty tapa on kannatella kalaa pystyasennossa hellästi
Samoin käyttäytyi kookas pohjahauki, jolle viehe pudotettiin. Saaliiksi tuli yksi kookas hauki ja jokusia pienehköjä ahvenia heittojigaamalla. TIHEÄ pikkukalaparvi näkyy näytöllä kauniina ”tulimassana”. Tarkoituksena ei ollutkaan etsiä yksittäisiä petokaloja, vaan pikkukalaparvia, joita ahvenet ja hauet olisivat syömässä. Kookkaiden kalojen määrä oli sangen vähäinen, mutta niiden perässä emme varta vasten olleetkaan. ka hauki voi saalistaa pää pystyssä vaanien ja seurata viehettä lähes veden pintakalvoon asti. Silti uskon, että kalastan jatkossakin pääosin ilman huipputason luotainteknologian tuomaa apua. MENEEKÖ LIVELUOTAIN HANKINTALISTALLE. Oppi kookkaiden kalojen käyttäytymisestä lisääntyi ja esimerkiksi kuhaparien touhut tulivat entistä tutummiksi. Löysimme jokusia keskikoon kaloja, jotka olivat oletettavasti kuhia. Miten loppujen lopuksi koin liveluotaimien käytön kalastuksessa ja tuleeko sellainen hankintalistalle. . Kalat reagoivat vieheisiin suhteellisen passiivisesti, mutta niiden käyttäytymistä oli silti hienoa seurata. KOKEMUKSET OLIVAT ERITTÄIN SILMIÄ AVAAVIA. Erityisen hienoa oli seurata, kuinka kaksi kookasta kuhaa muodostavat parin, kun ne kohtaavat. Kalojen löytäminen luotaimien avulla on erittäin tarkkaa ja kalastus on oikeissa olosuhteissa tehokasta. Ensimmäinen kalareissumme osui kes. Erityisesti luotaimen tuottama tieto kalojen käyttäytymisestä on kiinnostavaa, mutta myös sen tuoma apu kalastuksessa on merkittävä. TÄKYPARVET ETSIMÄLLÄ LÖYTYVÄT RUOKAILEVAT PETOKALAT Timon kanssa toisen reissun tarkoitus oli etsiä erityisesti ahvenia heittokalastaen pyydettäväksi. Kalat olivat erittäin arkoja, ja jälleen ne saattoivat kerran tai kaksi reagoida tarjottuun vieheeseen, kunnes pelästyivät ja uivat karkuun. Parvien alapuolella kivikossa saattoi erottaa hieman kookkaampia yksittäisiä kalayksilöitä. Reissu kohdentui aiemman järven kirkasvetisemmälle selälle, joka on voimakkaan kalastuspaineen alla. Hyöty luotaimista oli ilmeinen ja kalastuksen teho kasvoi, vaikka olin olettanut ennakkoon tietäväni tarkasti, mistä ahvenet löytäisimme. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 17. Pyörähdys selkävesille osoitti, että ahvenet eivät olleet siellä. Salakkaja särkiparvet erottuivat upeina liekehtivinä massoina luotaimen näytöllä. Aivan uusi hyöty liveluotaimista paljastui kivikkoalueita luodattaessa. Tarkoituksenani on ollut varustaa mökkiveneestä heittokalastusvene, ja projektin edetessä hankin siihen liveluotaimen. Olosuhteiden ollessa hankalammat kaloja voi olla yllättävän haastavaa saada iskemään vieheisiin. Kokemukset olivat erittäin silmiä avaavia ja erityisesti kalojen käyttäytymisen seuraaminen on ollut upeaa. kelle ukkosrintamia ja ilmanpaineen vaihtelut olivat suuria. Pikkukalaparvea näkyy kivikon juuressa. Liveluotain tullee jossain vaiheessa hankintalistalleni, mutta erityistä kiirettä hankinnalla ei ole. KIVIKKO piirtyy kirkkaana näytön oikeaan reunaan ja sen päälle tulee heijastuskuvaa. Keskittämällä kalastuksemme näihin parvialueisiin, saimme saaliiksi jokusia mukavan kokoisia ahvenia. Siinäkin vielä aivan näköetäisyydellä tutkia tarjontaa jopa kymmenien sekuntien ajan. Liekö sattumaa, että kovemman kalastuspaineen alueella kalat olivat arempia pyytää vai ovatko ne jo oppineet välttämään vieheitä. Timon kanssa tehdyt pari reissua osuivat menneelle kesälle
Mallit määrittävät väritykset, ja usein ollaankin tilanteessa, jolloin useissa vieheissä on jonkin verran peilaavuusominaisuuksia. 18 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MATTAPINTA vai PEILAAVA. . Vaapussa voi olla hopeakyljet, tai jigissä peilaavia hileitä. MERKITSEVÄT TEKIJÄT Vieheillä on periaatteessa kaksi keskeistä merkitsevää tekijää, jotka vaikuttavat siihen, iskeekö kala vieheeseen vai ei. Ensimmäinen on vieheen peilaavuusominaisuudet, eli kuinka paljon viehe heijastaa valoa vedessä eli välkehtii. Peilaavan metallipinnan kanssa pitää ottaa huomioon veden väri, kirkkaus ja valon määrä. Jigeissä hieman hileitä, ei ympäri jigiä. Jigeissä isot peilaavat hileet. Näitä ominaisuuksia selkeästi muuttamalla kalastaja voi tarjota eri vaihtoehtoja kalalle, ja muuttaa kalapäivän kulun hetkessä. 2. Peilaavuuden ja mattapinnan määritykset Vieheitä löytyy todella paljon erimallisia. Kirkkaimmat metallit, kuten kulta ja hopea vaativat peilaukseen valoa, ja kulta keltaisena metallina vaatii auringonvaloa. Ajatuksellisesti jaankin peilaavuusominaisuudet kolmeen kategoriaan. OSITTAIN PEILAAVAT VAIHTOEHDOT. Mattapintaisen vieheen etu on erottuvuus erilaisissa tilanteissa ja erottuvuuden helppo säädettävyys. Käsite pitää siis sisällään vieheen kaikki värit. Kokonaan metalliset lusikat, tai pelkällä selkävärillä varustetut. Mukana vilahtelee myös käsitteitä, jotka pitävät sisällään kokonaisen värikonseptin. Lusikkauistimissa toinen puoli maalattu ja toinen metallia. Metalliset vaappurungot ainoastaan selkävärillä varustettuina. PEILAAVAN pinnan ja mattapinnan silmin havaittava ero. TEKSTI JA KUVAT TOM BERG VIEHEET Määritykset O len vuosien varrella huomannut, että kalamiesten tapa tarkastella vieheitä eroaa toisistaan huomattavasti. EROT Mattapintaista ja peilaavapintaista viehettä erottaa kaksi tekijää; Kyky peilata valoa vedessä, ja värien monimuotoisuus. Vaalentamalla viehettä lisätään erottuvuutta ja tummentamalla vähennetään. Yleensä puhutaan vieheen väristä yhdellä sanalla, kuten sininen, vihreä, keltainen tai ruskea. Seuriot puolestaan saadaan laatikkoon lisäämällä erottuvuutta eli vaalentamalla pintaa tai lisäämällä peilaavuutta. 3. Näitä ovat kokonaan maalatut kovat vieheet ja jigit ilman peilaavia hileitä. 1. Hopea toistuu hyvin kirkkaassa vedessä ja kirkkaassa valossa. Jos otetaan jokin viehe konseptivärien ulkopuolelta, lähes jokainen kalastaja kuvailee viehettä eri tavalla. Tärpit muutetaan kaloiksi vähentämällä erottuvuutta eli tummentamalla viehettä tai vähentämällä peilaavuusominaisuuksia. Ajatus voi tuntua saivartelulta, mutta lupaan, että se palkitsee tulevilla reissuilla. VOIMAKKAASTI PEILAAVAT VAIHTOEHDOT. Näitä käsitteitä ovat esimerkiksi ”paskasärki”, ”pumu” ja ”noutaja” ja näistä väreistä puhuttaessa tietävät kalastajat heti, mistä on kysymys viehevalmistajasta riippumatta. Humusvedessä hopea ei juurikaan peilaa, vaikka vesi olisi kirkasta. Valon vähentyessä hopea katoaa kokonaan. KOKONAAN MATTAPINTAISET VAIHTOEHDOT. Toinen on vieheen tummuusaste, eli kuinka vaaleana tai tummana viehe näkyy vedessä. Vaapuissa peilaava kylki, mutta mattapintainen selkäväri ja mattapintainen vatsaväritys. Heidän ajatuksistaan löytyy esimerkiksi vieheväreihin liittyen hyvin monia tapoja suhtautua vieheen pintoihin
Johdannossa mainittujen lisäksi toimivia ovat Nils Masterin ”papukaija” ja ”Ahvenanmaan lippu”. Lähtökohtaisesti mattapinta on kovassa vieheessä maalattu pinta, ja silikonissa väritys, jossa ei ole hileitä. Valmistajat käyttävät kuitenkin mattahopeaa viehevärityksissä, ja syykin on selkeä; Mattahopea välkehtii vedessä, kun valoa on riittävän vähän, ja vesi riittävän kirkasta. MATTAKULTA muuttuu peilaavaksi sameassa tai ruskeassa vedessä auringonpaisteella. . PEILAAVAN PINNAN VAIHTOEHDOT Peilaavia pintoja on huomattavasti rajallisempi määrä kuin mattapintaisia pintoja. Toki se onnistuu myös peilaavilla pinnoilla, mutta se ei ole läheskään niin helppoa ja selkeää kuin kokonaan mattapintaisella vieheellä. Vuosien saatossa valmistajien värikartasta on tapettu useita kalastavia mattapintaisia vaihtoehtoja vain sen takia, että ne eivät menesty kaupallisesti. Tämä ilmiö toteutuu ainoastaan vihreässä järvivedessä tai merivedessä. Peilaavista pinnoista käytän mieluiten kovissa vieheissä puhtaita metallipintoja tai niiden jäljitelmiä. Kaksi selkeintä esimerkkiä, joista minulla on kokemusta, ovat mattahopea ja mattakulta. Värejä on oikeastaan kolme kappaletta, eli hopea, kulta ja kupari. Näiden lisäksi ovat foliot ja muovipinnoitteet, jotka yleensä sävytetään kullan ja kuparin sävyihin erityyppisillä lakoilla. Meriveden pitää olla savisameaa, jotta peilaavuusominaisuudet tulevat esille. Ne erottuvat, mutta eivät ole voimakkaita. Varsinkin vaapputeollisuus on suosinut tarjonnassaan mattapintaisia vaihtoehtoja historian saatossa siitä yksinkertaisesta syystä, että sen valmistaminen on huomattavasti helpompaa kuin metallipinnoitettujen vaihtoehtojen. Kultapintainen viehe vaatii auringonvaloa välkkyäkseen vedessä. Makeissa altaissa vesi voi olla kirkastakin, kunhan humus on antanut veteen ruskean sävyn. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Mattahopea mielletään usein harmaaksi ja kiistatta se myös näyttää siltä. Molemmat tylsän näköiset viehevärit kalastavat erinomaisesti. Valoa voi olla riittävän vähän esimerkiksi syksyn tummilla keleillä, tai myöhään illalla. Mielestäni peilaavat pinnat ovat parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan voimakkaasti peilaava vaihtoehto, tai osittain peilaava. Mattapintaisissa on myös käytössä mielikuvituksen koko värikirjo erilaisilla kombinaatioilla varustettuna. 1. MATTAPINNAN ERI VAIHTOEHDOT Mattapinta on viehepinta, joka ei heijasta valoa, eikä välkehdi. MATTAPINTAISEN VALMISTAMINEN ON HUOMATTAVASTI HELPOMPAA KUIN METALLIPINNOITETTUJEN VAIHTOEHTOJEN. Kala havaitsee vieheen, mutta välkehtivä pinta ei karkota kalaa, vaan se uskaltaa iskeä kiinni. Mattapintaisesta vieheestä voidaan siis helpommin rakentaa voimakkaasti erottuva, ja huonosti erottuva vaihtoehto. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2024 19. Mattapintaisen värin hienous on mielestäni siinä, että se voi olla vedessä erottuva, mutta ei voimakas. Jigeissä mieluummin pieniä kuin isoja peilaavia hileitä. Mattakulta eli vaaleanruskea peilaa myös. Kokemukseni mukaan voimakkaasti peilaavat vieheet ovat kalastavia harvemmin kuin kokonaan mattapintaiset. . Tämän seurauksena on syntynyt useita klassikoita, jotka kalastavat edelleen erinomaisesti. PEILAAVA MATTAPINTA Mattapinnan saa myös välkehtimään vedessä, kun olosuhteet ovat oikeat. Värit voivat olla tummia, vaaleita tai räikeitä huomiovärejä. Se perustuu yksinkertaisesti mattapintaisen vieheen kykyyn muuntua paremmin tilanteen mukaan, ja soveltuvuuden erityyppisiin vesija valo-olosuhteisiin. ”NOUTAJA” ja nykyaikainen versio. 2. KUMMAN VALITSEN Jos pitäisi valita kokonaan mattapintaisen vieheen tai voimakkaasti peilaavan vieheen välillä, valintani olisi ilman muuta kokonaan mattapintainen vaihtoehto. Näissä olosuhteissa mattahopea on ainoa tumma viehepinta, joka toistuu kunnolla. Tosin siihenkin löytyy pari poikkeusta, joista myöhemmin. Myös jokisuistojen vesi käy merellä hyvin. Vinkkinä voin sanoa, että jos kalaa ei kuulu, kaiva rasioista tylsännäköinen mattapintainen vaihtoehto, niin saatat yllättyä. Vaikka kirkkaassa metallissa eli hopeassa on useita eri versioita, jotka heijastavat valoa samalla tavalla, ovat kirkkaiden metallien perusasetukset suunnilleen samat
NYKYÄÄN monet vaaput valmistetaan muusta materiaalista kuin puusta. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN MITTAUKSET HANNU RÄISÄNEN TESTIN TEKNIIKKA JORMA POREVUO VIEHEET Äärimmäinen testi Mitä nykyvaaput OIKEIN KESTÄVÄT. ERIKEEPER on paras liima runkolangan kiinnittämiseksi. 20 5 2024 VAPAA-AJAN KALASTAJA