kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. . Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. majoituksista. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2023 Sisällys 60 Street fishingin suosio pomppasi 32 Kalaherkut Kätketty katkarapukirjolohi 16 Kyttyrälohen kahdet kasvot 46 Kirjat 47 Historian havinaa 48 Vavan varressa Ari Savikko 52 Nuorten tärpit 22 Tutkittua Kalastus opettaa 24 Venepilkillä saalista pöytään 28 Oulujoen Hartaanselkä houkuttelee siian venepilkkijöitä 34 Lääkärin määräyksestä Nirson syönnin jigipainotukset 36 Uutuudet 38 Perhonurkka Särkikaloja perholla 40 Kalapaikkana Kostonjoki 58 Seurat esittelyssä Vuosaaren Urheilukalastajat 62 SM-onki 65 Kilpailutuloksia 8 Lokakuu on kuhakuu VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 3
TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Maria Ahoranta, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 576 3302. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAN NE TA RK IAI NE N AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Kuva: Juha Ojaharju. 0400 946 968. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh
Ikäihmisten liikuttajana sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuottajana terveellistä kalaruoanhankintaa unohtamatta on kalastusharrastuksella oma erittäin merkittävä roolinsa, jota pitää tukea, eikä heikentää. Harrastajien määrän kasvaessa myös kalastonhoitomaksukertymä kääntyisi nousuun. Olemme moneen otteeseen esittäneet yleiskalastusoikeuksien laajentamista paljon toivottujen lisälupien myynnin kautta. Uutena ehdotuksena järjestömme esittää 18-20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamista 20 euroon. Järjestömme varoittaa yhdessä Eläkkeensaajien Keskusliiton kanssa muutoksen negatiivisista vaikutuksista ikäihmisten virkistäytymismahdollisuuksiin kalavesillä. Emme me, eivätkä Eläkkeensaajat kannata maksuvelvollisuuden yläikärajan muuttamista. Pääkirjoitus LOKAKUU 2023 JAANA VETIKKO KALASTUSHARRASTUSTA ON EDISTETTÄVÄ, EI HEIKENNETTÄVÄ ESITÄMME 18–20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamista 20 euroon. Heidän saamistaan enenevästi kalastusharrastuksen ja luvanmaksajien piiriin on edistettävä kaikin tavoin. Kireitä siimoja syksyn kalavesille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 5. Varsinkin rannikolla ja eteläisessä Suomessa on pirstoutuneen vesialueiden omistuksen takia heikosti paikallisia lupia tarjolla. Kuva: Heidi Pernu. Hallitusohjelman mukaan ikäihmisiltä kerättävät rahat käytettäisiin kalakantojen hoitoon ja istutuksiin, mikä paljastaa lakiesityksen todellisen taustan. Vaikka kolmannes nuorisosta kalastaa, vain 1 400 täysi-ikäistyvää nuorta ostaa kalastonhoitomaksun vuosittain. Lisäksi kaikille maksuttomissa onginnassa ja pilkinnässä käytettävien välineiden sallittu määrä on nykyisessä kalastuslaissa supistettu yhteen. Selvä hinnan alentaminen kannustaisi lisää nuoria aikuisia terveelliseen kalastusharrastukseen. Istutukset eivät ole voimassa olevan kalastuslain hengen mukaista kalavesien hoitoa. Kalatalouden rahoitusta tulee ja voidaan vahvistaa muilla keinoin. Parhaillaan vireillä oleva kalastuslain muutos velvoittaisi 65-69-vuotiaat jatkossa maksamaan kalastonhoitomaksun. Kiinnitämme huomiota siihen, että samalla kun hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen sekä kotimaisen kalan kulutuksen lisääminen, on hallitus tällä lakimuutoksella rakentamassa esteitä niiden edistämiseen ikäihmisten kohdalla. Ikäihmisten verottamisen sijaan ratkaisut löytyvät nykyisten maksuvelvollisten, eli 18-64-vuotiaiden joukosta. Vaikka kalatalouden rahoituksen tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, ei asian ratkaisemiseksi ole käyty keskusteluja alan toimijoiden kesken
l Materiaali: 100 % pehmeää akryyliä, kaksinkertainen kudonta. Silitys kuvan kohdalta nurjalta puolelta. Hihaa koristaa SVK:n logo. Säädettävä. l 100 % polyesteriä (mustan lippa ja etupaneeli 100 % puuvillaa) l Snapback-muovisäätö. 10 € MIMMIT KALASTAA -COLLEGEPAITA Mimmien toiveesta Mimmit kalastaa! -paidasta löytyy myös pitkähihainen versio! l Materiaali: 80 % oeko-tex puuvillaa, 20 % polyesteriä, puuvilla/lycra®-resori kauluksessa, hihansuissa ja helmassa, vahvistetut olkaja niskasaumat, istutetut hihat, harjattu sisäpinta. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. l Värit: pinkki-valkoinen, musta. Pituus: 130 cm. l Väri: musta, tupsussa tehosteväriä. 35 € 15 € 18 € MIMMIT KALASTAA -LIPPIS l Yksi koko. TILAUKSET SVK:n KAUPASTA vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa tai toimistolta puh. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA MIMMIT KALASTAA -MITTATARRA Mittaa kalasi upealla Mimmit kalastaa -mittatarralla. MIMMIT KALASTAA -PIPO viileämmille kalareissuille! l Yksi koko: Istuu niin pieneen kuin suurempaankin päähän. 5 € -tuotteiden tuotto menee lyhentämättömänä tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseen.. l Pesu 40 asteessa. kpl kpl MIMMIT KALASTAA -KANGASMERKKI Brodeeratun 10 cm leveän kangasmerkin voi ommella kiinni kalastusvaatteisiin, laukkuun tai vaikka pipoon
Loppusyksyllä ahvenparven olinpaikka voi olla todellinen jigikalastajan paratiisi. saattaa muuttua yöksi vedenpohjaa tutkiskellen. Syksy on tunnetusti esimerkiksi suurhaukien aikaa ja todennäköisimmin ennätyksiä rikotaan juuri vesien hieman viilentyessä. Veden pinnalla leijaileva usva, utuinen aamuaurinko, kastepisarat hämähäkin seitissä. Tällöin on loistava tilaisuus etsiä ruokakalaa ja täyttää pakastinta talven varalle. Syksyisin monen mieliala painuu auringon kanssa horisonttiin. Nautitaan yhdessä upean luontomme monimuotoisuudesta, eri vuodenajoista ja syksyn taiasta! V aikka syksy pimenee ja luonto siirtyy hitaampaan, levollisempaan rytmiin, pinnan alla kuhina jatkuu. Pimeällä on myös jännittävää tutkia luontoa otsalampun valossa niin maalla kuin vedenalaista maailmaa ihmetellen. Nuotiolla kypsyvä, vasta pyydetty kala maistuu viileässä illassa taivaalliselta ja suolla kypsyvistä karpaloista saa loihdittua herkullisen jälkiruoan vaikkapa tikkupullan ja avotulella valmistuvan kinuskin kanssa. Kun pimeä tulee aikaisemmin, päivää on vielä jäljellä jatkaa retkeä vaikkapa nuotion äärellä, ja tähdetkin loistavat pimeässä kirkkaammin. Pimeässä lirkkiminen ja eri kalalajien etsiminen on äärimmäisen koukuttavaa puuhaa, ja kokonainen ilta SYKSY ON AKTIIVIKALASTAJAN KULTA-AIKAA Illat pimenevät, mutta pinnan alla kuhina jatkuu! Pärskeitä HENNA LINDROOS VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 7. Taimenen kutua voi päästä seuraamaan useilla kunnostetuilla puroilla, ja syksyllä voi esimerkiksi osallistua suojeluyhdistysten ja kalastusseurojen talkoisiin. Vesillä ei ehdi tulla vilu kylmälläkään kelillä, kun tapahtumia riittää ja kuuma juoma höyryää kupissa. Isommatkin kalat nousevat lähemmäs rantoja ja matalikoita, helpommin tavoitettaviin paikkoihin. Jos ideat syyskalastukseen meinaavat käydä vähiin, kannattaa muistaa vuoden loppuun asti jatkuva Kalastus maistuu -haaste, jossa vuoden jokaiselle viikolle on suunniteltu kalastukseen liittyvää tekemistä niin aktiivikalastajille kuin satunnaisemmillekin harrastajille. Kun auringonvalo vähenee ja päivät lyhenevät, myös kalojen aktiivisin aika on helpompi löytää ja kalastuksesta tulee tehokkaampaa. Kylmenevät ilmat eivät aina houkuttele vesille, mutta on hyvä muistaa, että syksy on aktiivikalastajan kulta-aikaa. Kalojen tarkkailu vedessä opettaa valtavasti niiden käyttäytymisestä ja olinpaikoista, ja kun katseen suuntaa pinnan alle, saattaa nähdä eliöitä, joiden olemassaolosta ei ollut aavistustakaan! Silloin kaikki arjen kuormitukset unohtuvat ja mieli tyhjenee kaikesta muusta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti hyvinvointia, rauhoittaa ja vähentää stressiä, herättää aistit ja auttaa pysähtymään tähän hetkeen. Syksy on erinomaista aikaa keskittyä myös kalakantojen hyvinvoinnin edistämiseen. Pienikin teko, kuten kututuron upottaminen veteen voi olla kalakannan hyvinvoinnille merkittävä askel parempaan! Muistetaan, että lohikalojen syysrauhoitus kestää syyskuun alusta marraskuun loppuun, ja tänä aikana myös vastuulliset kalastajat kunnioittavat kalojen kuturauhaa. Syksyn värit ja tuoksu, muuttolinnut, upeat auringonlaskut, nuotion lämpö viileän päivän jälkeen, taivaalle syttyvät tähdet… Kaikki nämä yhdistyvät kalastuksessa. Kalastajan ei kannata tyytyä odottamaan pilkkikautta, sillä pimeään ja kylmään avovesikauden huipennukseen mahtuu valtavasti kiinnostavaa ja palkitsevaa puuhaa! Kalenteriakin katsoen kalastuksen kuumin sesonki on ehdottomasti syksy! Kalat ovat kesän jäljiltä yleensä erinomaisessa kunnossa ja tankkaavat ravintoa isoina parvina ahnaasti tulevaa talvea varten
Lokakuu on KUHAKUU . SAVAGE Gear Craft Cannibal on antanut ruokakuhat jälleen. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN ONGINTA 8 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KUHANPYYNNIN kulttuuri on muuttunut vuosien varrella paljon. . Veneiden runsas läsnäolo kielii sesongin olevan käynnissä. VERKOT olivat syksyisin varmin konsti kuhan saamiseksi. SYKSYLLÄ kuhia löytää esimerkiksi rannikon virtaisista salmista
Loppusyksyisen päivän lämpötila lähentelee nollaa, on pimeää, harmaata ja sateista. Vaikkapa sitten kuhanpyyntiin liittyvän. KUHAN tukikohdat on nykyisin mahdollista paikallistaa syysvesilläkin. Kun vedet sitten syksyä kohti viilenivät, kuhat pakittivat syvänteisiinsä mököttämään ja ainakin tavallisen mökkiuistelijan kausi oli vääjäämättä ohi. Verkot olivat nyt varmin ja monille ainoa konsti saaliin saamiseksi. Ei löydy vesistöistä enää sellaista soppea, jota ei pystyttäisi kalastamaan tehokkaasti. Kuhien kannalta kehityskulku tarkoittaa, että huoleton, viehevapaa syksynvietto syvänteissä on taakse jäänyttä elämää. Kiilusilmäisten tukikohdat on paitsi kohtuullisen helppo paikallistaa nykyisellä luotainteknologialla myös haastaa osaavasti valituilla vieheillä. Mutta jos pääsee henkisesti yli vuodenaikaan liittyvistä meteorologisista lieveilmiöistä, voi kokea oikein antoisan kalareissun. Kalastusvälineiden ja pyyntitekniikoiden kehitys on kuitenkin harpponut melkoisin strutsinloikin noista ajoista. Vielä omassa nuoruudessani kuhan vapakalastus tapahtui pääasiassa soutu-uistellen kauniina lämpiminä kesäpäivinä tai -iltoina. Järvenselillä hinattiin perässä lusikkaa tai vaappua, kenties myös pilkittiin veneestä ja joskus sopivan paikan kohdalle sattuessa heittokalastettiinkin. K uha kuuluu niihin kotimaisiin kalalajeihin, jonka pyyntikulttuuri on muuttunut esimerkiksi puolen vuosisadan aikajänteellä todella paljon. NYKYISIN luotainteknologia on kalastajalle arkipäivää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 9. Puoli vuosisataa sitten tavalliset siimankuluttajat eivät olleet kuulleetkaan sellaisista asioista kuin kaikuluotain, karttaplotteri, plaanari, syvätakila tai edes jigi. Nykykalastajalle nämä kaikki ovat arkipäivää. Harvempi haikailee enää vesille kovinkaan palavasti
Ahvenapajiin verrattuna selvästi syvemmällä. Saatujen kalojen lukumäärä ei ehkä ole nyt tapissa, mutta kalat ovat selvästi kesäisiä kookkaampia. Hämäräkään ei haittaa. OLOSUHTEIDEN salliessa kuhat siirtyvät syksyn edetessä syvemmälle. 10 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vesistöt ovat tietysti luonteeltaan erilaisia, mutta minun kuhavesilläni olisin taipuvainen pitämään juuri loka-marraskuun tienoota kaikkein parhaimpana kuhasesonkina. KYLMÄNAJAN kalastuksessa kelojen ja vapojen toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kohtuullisella tarkoitetaan tässä noin 2-3 metrin näkösyvyyttä, mikä on syys-talviaikaan melko tavanomainen lukema eteläsuomalaisissa vesistöissä. Toki kuhan tavoittaa edelleen sangen vaivattomasti lämpiminä kesäpäivinä vaikkapa sitten perinteiseen tyyliin soutu-uistellen, mutta parhaan pyyntikuukauden tittelistä kilpailevat ainakin omasta mielestäni nykyään myös lokaja marraskuu. Edellyttää tietysti, etteivät tavallista varhaisempi jäätyminen tai hankalat tuuliolosuhteet pääse hommaa pilaamaan. KUHAN pyyntikausi on monesti parhaimmillaan loka-marraskuussa. . TALVIMONTUT JA VIRTASALMET KUTSUVAT Kuhat siis siirtyvät syksyn edetessä syvemmälle, jos vallitsevat olosuhteet sen mahdollistavat. KUHAPAIKKA voi olla hyvinkin lähellä rantaa, jos vain syvyyttä on sopivasti. . Syväprofiilisissa järvissä kuhat viettävät talveaan tyypillisesti noin 10-15 metrissä, varsinkin jos vesi on kohtuullisen kirkasta. TYYNI, sateeton ja pakkaseton syyspäivä on kuhastajan mieleen. Tankkauspaikat pitää vain löytää ja osata tarjota kaloille tarpeeksi maittavaa keinoevästä. Jos oli aikoina entisinä kuhasesonki kuumimmillaan heti kesäkuisen kuturauhoituksen päätyttyä eli heinäkuussa, nykyisin sekään asia ei enää ole selviö. Veden alkaessa lähennellä jäätymispistettä ovat ottipaikat pitkälle samoja, joista pilkkijälle tärppää talvella. Tuohon vuodenaikaan ei vesillä ole ruuhkaa, eikä kesämökeillä vilskettä, saa olla rauhassa omissa oloissaan ja nauttia luonnon hiljaisuudesta. Vaikea sanoa mistä johtuu, mutta jos kesällä yhdeksän kalaa kymmenestä jää alle mittarajan, syksyllä pois päästettävien osuus laskee puoleen, allekin. Ennen vesien jäätymistä kuhilla on kiihkeä tankkausjakso, jolloin ne lankeavat herkästi viehekalastajan tarjouksiin. . VUODEN PARAS KUHAKUUKAUSI
Sameissa ja tummissa vesissä, etenkin happiongelmaisissa, talvenviettopaikat voivat olla selvästi matalammallakin. Onpa rannikon syyskuhiin toisinaan törmätty hyvinkin erikoisissa paikoissa eli lahtien perukoissa haukiruovikoiden reunalla. HAPPIONGELMAISISSA vesissä talvenviettopaikat voivat olla matalammallakin. Molempia lajeja saattaa saada samoilta ankkurisijoilta vuorotahtia. dattu akku ennen reissua on tärkeä muistaa. Herkästi tällaiset tärpit myös menetetään, kun vastaiskuun ei osata varautua. Luonto osaa yllättää. Paikoin kuhan tavoittaa jopa rannalta heittämällä. . Myös laajat, sopivan syvyiset tasangot vetävät kuhia puoleensa, vaikka niiltä kalojen etsiminen voi olla pohjanmuotojen yksitoikkoisuuden vuoksi haastavampaa. Etsimisen arvoisia pohjanmuotoja ovat muun muassa matalan keskellä olevat yli kymppiin sukeltavat montut, syvänteiden muodostamat ”pussinperät” sekä penkkojen reunat. KUHIA saattaa löytyä syksyllä myös suurista ja syvistä jokisuvannoista kuten Lempäälän Kuokkalankoskilta. ?. SYVYYSKARTTA VINKKAA OTTIPAIKOISTA Ottipaikkojen löytäminen vaatii siis sinnikkään etsimisen lisäksi vesistökohtaisten erojen huomioon ottamista. Jos jostain löytyy runsaita pikkukalakeskittymiä, voi olettaa petojakin olevan lähistöllä, pohjan muodoista riippumatta. KAIKULUOTAIMESTA on suuri apu ottipaikkojen hakemisessa. Tällainen on muun muassa Pomarkun Isojärvi, mainio kuhavesi mutta verraten matala, vain yksi nippa nappa kymppiin sukeltava monttu rantojen välistä löytyy. MYÖS laajat tasangot voivat vetää kuhia puoleensa. Merellä suuria selkiä yhdistävät virtaisat salmikapeikot vetävät kuhaparvia puoleensa. Takuuvarmasti näin käy silloin, kun järvessä ei yli kymmenen metrin syvyyksiä edes esiinny. Syksyn pelipaikat eivät välttämättä piileksi kympin syvemmällä puolella, vaan ihan tavanomaisissa ahvensyvyyksissä. Meri VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 11. Vielä syysmyöhälläkin voi nähdä pinnassa lipittäviä pikkukaloja, ja vaikka kuhat eivät niitä luultavasti nousekaan ylhäältä jahtaamaan, aika usein pohjalla uitettu viehe kelpaa juuri tällaisten parvien kohdalla. Tällaisia vesiväyliä löytää esimerkiksi Paraisten, Kaarinan, Turun, Naantalin, Merimaskun ja Taivassalon maisemista useita, ja monet niistä ovat parhaaseen pyyntiaikaan ”veneitä täynnä”. Erityisen välttämätön apuri on syvyyskartta, jollainen löytyy nykyisin jokaisen älypuhelimen omistajan taskusta. Niinpä kuhia pilkitään ja syksyllä jigataan noin 4-7 metrin syvyydestä, toisinaan jopa vain parista kolmesta metristä. Iloinen tapahtuma konkretisoituu ehkä vasta silloin, kun tuntee seuraavaa kammenpyöräytystä tehtäessä painon lisääntymisen siiman päässä. Esimerkiksi retkikartta.fi antaa syvyyskäyrien lisäksi mahdollisuuden navigointiin, jolloin voit asemoida itsesi tarkasti mielenkiintoisten pohjamuotojen kohdalle ilman maamerkkien tihrustamista. Kuhat makaavat yleensä aivan pohjan tuntumassa, ahvenet voivat olla korkeallakin välivedessä. HILJAA HYVÄ TULEE Veden lämpötilan laskiessa kalojen liikkeet hidastuvat ja aktiivisuuskin vähitellen hiipuu. Helppoa ainakin niin kauan kuin kännykässä riittää virta, joten täyteen laRannikolla hieman eri tavalla Rannikolla kuha käyttäytyy hieman eri tavalla. Jäätymispisteen lähentyessä kuhan tärpit muuttuvat hyvin varovaisiksi. ”Kopsahtavat” iskut eivät lakkaa kokonaan, mutta entistä useammin kala nappaa vieheeseen niin varoen, että kalastaja tuskin huomaa sitä. Kaikuluotain helpottaa projektia huomattavasti, liveluotain erityisesti, mutta kyllä juonesta saattaa päästä kiinni myös ilman näitä laitteita
Siksi kannattaa käyttää mahdollisimman erottuvaa siimaa, esimerkiksi keltainen on mainio väri tässä suhteessa. Kuha iskee liki poikkeuksetta vieheen vajoamisen aikana. . PAKSUMPI kuitusiima sopii syyskalastussiimaksi paremmin. Myös jigirungon malli sekä siiman paksuus vaikuttavat vieheen vajoamisnopeuteen. Jos kesällä tietyn mittaisen heiton hoiti sisälle puolessa minuutissa, nyt siihen saa kulua mielellään ainakin minuutti. Jos kesäaikaan kymmenen metrin kalastamisessa 20-grammainen pää tuntui passelilta, nyt se voi olla kymmenen tai jopa vain seitsemän gramman painoinen, toki tuulija virtausolosuhteet huomioon ottaen. Sopiva kylmänveden uittovauhti voisi olla esimerkiksi tällainen: Kelalla yksi kohtuunopea kammenkierros, sitten vajotus, jolloin pohjalle painumiseen kuluu aikaa 3-5 sekuntia. Paksumpi vaihtoehto luonnollisesti hidastaa menoa ja sopii näin ollen syyskalastussiimaksi paremmin. HALPOJA MUTTA HYVIÄ Kylmänveden heittokalastuksessa jigit ovat useimpien luottopelejä, eikä vähiten käyttö12 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ” Syyspäivän valaistus on monesti vähissä, ja itselläni alkaa olla jo vaikeuksia nähdä ympäristöön sulautuvia siimoja vettä vasten. . LUNTA sataa ja tuuli vihmoo, mutta kuha lämmittää. On myös yllättävän iso ero, käytetäänkö 0,10 vai 0,20 millin kuitusiimaa. SOPIVALLA painopäällä varustettu jigi saadaan uimaan riittävän hitaasti. Kuitenkin siiman liikkeiden seuraaminen on hyvin oleellista, koska tärpit eivät läheskään aina tunnu selkäytimessä asti. Matomainen ”kuolleen uinnin” häntä sukeltaa huomattavasti tehokkaammin kuin voimakkaalla pyrstöja runkouinnilla varustettu. Kalojen liikkeiden hidastuminen pitää ottaa huomioon myös vieheen uittamisessa. KUHA ISKEE LÄHES POIKKEUKSETTA VIEHEEN VAJOAMISEN AIKANA. Jigeistä puhuttaessa painonhallinta hoidetaan pään kokoa pienentämällä. Toki paljon ratkaisee myös jigin koko, väri ja uinti. OIKEAN painoisella jigipäällä on iso merkitys lopputulokseen. Jotta moinen onnistuisi ilman että viehe laahaa kaiken aikaa pohjalla, pitää uppoavuutta hidastaa
ominaisuuksiensa vuoksi. JIGIEN etuna on, että ilman suuria rahallisia uhrauksia pystyy hankkimaan hyvän värivalikoiman omaa suosikkijigiään. Kun tähän vielä yhdistetään pehmeä suutuntuma kalalle, mahdollisesti houkutteleva haju sekä kohtuullisen edullinen hinta, suosiota ei tarvitse ihmetellä. RÄMINÄVAAPUT ovat kuulakatraalla varustettuja muovivaappuja, joiden kiinnityslenkki on selässä. Näillä pääsee jo pitkälle, usein ihan loppuunkin saakka. Niitä ovat ainakin ahven, särki, kiiski, kuore, muikku ja merellä myös silakka. Esimerkiksi omilla kuhavesilläni kuhien syysravinto on pääasiassa pientä ahventa. . Sopivalla painopäällä varustettu pehmis saadaan uimaan houkuttelevasti ja riittävän hitaasti missä syvyydessä hyvänsä. Mutta jos ei välitä vaihdella tarjouksia ollenkaan, kalat vähitellen kyllästyvät tehokkaimmankin viuhahtajan katseluun eivätkä enää ota. KALATKIN kyllästyvät aina saman vieheen katseluun. KOKEILE RÄMINÄVAAPPUA Kalojen kyllästyminen, vai olisiko parempi ilmaisu oppiminen, on tuttu ilmiö pommitettaessa samaa paikkaa pitkään samalla vieheellä. Erittäin kokeilemisen arvoisia ovat niin kutsutut räminävaaput, jotka uppoamisominaisuuksiensa vuoksi soveltuvat mainiosti syvänteidenkin ronkkimiseen. KUOLLUTKIN kalapaikka saattaa elävöityä räminävaapuilla. Oman suosikkini Savage Gear Craft Cannibal -kalajigirungon pituus vaihtelee välillä 6,5-10 senttiä, mikä pään pituus mukaan lukien vastaa kooltaan aika hyvin kuhien vatsasta löytyvää ravintoa. Kuollut kalapaikka saattaa herätä elämään kuin taikaiskusta. Usein auttaa pelkkä jigivärin vaihtaminen, mutta radikaalimpaa muutosta haluava kaivaa pakistaan aivan toisenlaisen viehetyypin. Näitä kannattaa kokeilla jigien vaihtoehtona. Terävä uinti yhdistettynä kuulien kolinaan on monesti vastustamaton lääke pehmiksiin tympääntyneille. Ellei tietoa kalastuskohteessa toimivista väreistä ole, aina kannattaa aloittaa tarjoamalla kuhan aitoja ravintokohteita jäljitteleviä värejä. . Myös ahvenjigi muuttuu pelivehkeestä tyhjänpyytäjäksi, joten ajoittain tarvitaan muutosta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 13. Eduksi voitaneen lukea myös silikonilötköjen valtaisa värivalikoima, joskin moni voi sen kokea myös ongelmaksi. Välillä kalat tuntuvat olevan hyvinkin tarkkoja värimieltymyksissään. Ei siis yllätä ollenkaan, että ahventa enemmän tai vähemmän tarkasti jäljittelevät jigit ovat välillä ylivoimaisen tehokkaita. Jigien etuna on myös, että niistä pystytään tehtailemaan erittäin taidokkaita aidon pikkukalan näköisjäljitelmiä
Tehokkaimmillaan se on samassa veneessä heittokalastajan kanssa, jonka vieheet houkuttelevan kuhia pilkkien vaikutuspiiriin. Muitakin voi toki kokeilla. Eräänlaista pilkkimistä on myös niin sanottu vertikaalieli pystyjigaus. Venepilkintä Pilkintää ja vertikaalijigausta Jos venepilkintä tuntuu omalta jutulta, syksyllä jos koska sitä kannattaa harrastaa. Sama pätee toki myös jigillä kalastamiseen, joten heitto kannattaa pelata huolella loppuun saakka. Kotiin kannattaa jättää myös nykyisin muodissa olevat erittäin pienirenkaiset vavat ja valita sellaisia, joissa renkaat eivät jäädy umpeen ihan hetkessä. Toisaalta joinakin päivinä kalat tuntuvat nappaavan vain ”kaukaa”. Jos pelastautumispukua ei omista, niin pilkkihaalari pipoineen ja huopakumisaappaineen kelpaa oikein hyvin. Kun viehe on uitettu veneen vierelle, sitä ei kannata kiirehtiä ylös vaan jatketaan hetki pilkkien. Rätti on hyvä olemassa käsien kuivaamista varten. HYVIÄ vieheitä ovat isohkot tasapainoja pystypilkit. Lämmin vedenpitävä vaatetus on tietysti ykkösjuttu veneessä viihtyvyyden kannalta. PYSTYPILKKI toimii myös veneestä pilkittäessä, heitettynäkin. Vapa pidetään mieluusti siiman suuntaisena ja seurataan herkeämättä, josko siima heilahtaa tärpin merkiksi. Asteen parin pakkanen ei välttämättä kalastusmahdollisuuksia tuhoa, ellei pinnalle ala kehittyä jääriitettä, kuten tyynellä säällä helposti tapahtuu. Hyviä vieheitä ovat isohkot tasapainoja pystypilkit, mutta myös lusikkauistimet, räminävaaput ja lehtivieheet saattavat toimia. Koukkuun voi laittaa syötiksi nipun kärpäsen toukkia, kalan silmän, madon tai kalanpalan, mutta ilmankin pärjää. Siihen vastataan tietysti reippaalla vastaiskulla. Kun pelin henki selviää, osaa omaa tekemistä säätää sen mukaisesti. Kova tuuli ja pakkanen ovat tietysti pahimmat sääilmiöt, jos kohta eivät kova vesisade tai sankka sumukaan toivomuslistan kärjessä komeile. 14 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. On päiviä, jolloin useimmat tärpit saadaan vasta siinä vaiheessa, kun siima sojottaa kohtisuorassa alas. Kädet kylmenevät helposti kelatessa ja kaloja käsitellessä, joten hanskoja tai pilkkikynsikkäitäkään ei pidä unohtaa. Jotta jigi pysyy tehokkaasti kaikukeilan piirissä veneen liikkuessakin, kannattaa käyttää normaalia painavampaa jigipäätä. Ja tietysti värien vaihtelua kannattaa harrastaa, ellei tulosta ala syntyä. Reissuun lähtö kannattaa herkästi unohtaa, jos olosuhteet tuntuvat pahoilta. Jos kuitenkin kuitua halutaan käyttää, pilkkimiseen tarkoitetut ovat hyviä myös heittohommissa. Jos vieheessä on vatsakoukku, kuten tasureissa, niin syötin paikka on siinä. Räminävaappua uitetaan jigien tavoin: Yhden tai muutaman kammenkiepautuksen jälkeen pidetään tauko, jolloin viehe vajoaa pohjalle tai mahdollisimman lähelle sitä, uudet kammenkierrokset, vajotus ja niin edelleen. Siinä pyyntivälineenä on jigi varustettuna usein v-häntäisellä, solakalla ja kevytrakenteisella ”vertsujigirungolla”. Varsinkin kylmän veden aikaan kuhat usein seuraavat rämistelijää veneen alle ja iskevät kiinni vasta siinä, kun ovat tarpeeksi ärsyyntyneitä. Ehkä myös kalleimmat ja usein samalla särkymisherkimmät kepit on syytä säästää kesärientoihin. Useimmiten melko rauhallinen taktiikka toimii paremmin kuin aggressiivinen. Siimoista monofiili on turvallisempi valinta pakkassiimaksi, koska se ei kerää vettä yhtä herkästi kuin kuitusiima. Kalan reaktiot erilaisiin vetoihin, väristyksiin ja nostoihin näkee, jolloin pystyy säätämään omaa uittotyyliään olosuhteiden vaatimusten mukaan. MONOFIILISIIMA on turvallisempi valinta pakkaskelin siimaksi. Jos veneessä on kaikuluotain, tehokkainta vertikaalijigaaminen on seuraamalla tapahtumia luotaimen ruudulta. OTA KYLMÄ HUOMIOON Jos ja kun siis kuhavesille loppusyksystä haikaillaan, kannattaa säätila ottaa erityistarkkailuun. Sen sijaan kelojen kylmätoiminta kannattaa testata etukäteen, sillä joihinkin on laitettu kylmässä jähmettyvät ”kesärasvat”, mikä tekee kelaamisesta työlästä ja tarkasta kalastamisesta mahdotonta
Kristiinankaupungissa sijaitseva Sävviken on pieni lampi, joka on puron kautta mereen yhteydessä. MercuryMarine.com Kysy lisätietoja jälleenmyyjältäsi Tehtaan tuki myönnetään valtuutetuilla Mercury-jälleenmyyjillä 17.8.-31.10.2023 välisenä aikana tehtyihin irtomoottorikauppoihin, kun moottori ostetaan asennettavaksi käytettyyn veneeseen vanhan moottorin tilalle. Etua ei voi käyttää venepakettitarjouksiin tai muihin kampanjoihin. Kuva: Juha Ojaharju. Valitettavasti iso osa rannikon pienvesistä ei ole kalanpoikastuotannon kannalta optimaalisessa kunnossa.. Vertailuna voidaan käyttää Merenkurkussa ja hiukan sen eteläja pohjoispuolella tehtyjä tutkimuksia, joissa on saatu 0-1,07 poikasta/haavin nosto. UUSI ELÄMÄ VENEELLESI HYÖDYNNÄ JOPA 1500€ TEHTAAN TUKI MOOTTORIN VAIHTOIHIN F30-225HV 30hv 40hv 50-60hv 75-115hv 150hv 175-225hv (V6) Moottori Tehtaan tuki (alv 24%) 300 € 400 € 500 € 750 € 1 000 € 1 500 € C M Y CM MY CY CMY K repower-ilmo109x280_final copy.pdf 1 4.9.2023 16.21 HAUKIA kudulla Kristiinankaupungissa Haukitehdas-hankkeessa kunnostetulla kohteella. Onnistuneella kunnostuksella voidaan moninkertaista pienveden kalanpoikastuotto. Kluuvi ja lampi päätettiin kunnostaa osana Haukitehdas-hanketta. Näiden pienvesien erinomaisuus kalojen poikastuotantoalueina johtuu pääosin siitä, että ne ovat suojaisia ja niissä on kalojen lisääntymiselle ihanteelliset olosuhteet. Monet kutualueet kaipaavat kuitenkin kunnostamista. Yhteistyökumppaniksi lähti Kristiinankaupungin kaupunki sekä Luonnonvarakeskus (Luke), joka teki kalaston seurannan ennen ja jälkeen kunnostamisen. Niillä on merkittävä rooli rannikon kalakantojen ylläpitäjänä. Hankkeessa kunnostettuja kohteita on eri puolilla rannikkoa Kokkolan ja Kotkan välisellä alueella. Näin on tapahtunut Kristiinankaupungissa, jossa poikasmäärät kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa on kunnostettu useita tällaisia pienvesiä ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Se oli aikaisemmin voimakkaasti umpeenkasvanut ja mereen johtava purouoma oli huonossa kunnossa. Tuki tulee käyttää kaupantekotilaisuudessa kokonaisuudessaan. HAUKITEHDAS VAPAA-AJANKALASTAJIEN Haukitehdas-hankkeessa erinomaisia tuloksia: Kristiinankaupungissa hauenpoikasten määrä kasvoi ennätyslukemiin Matalat lahdet, fladat ja kluuvit ovat erittäin tärkeitä ja tuottoisia kevätkutuisten kalojen kutualueita ja kasvuympäristöjä. Kunnostuksen jälkeen havaittiin, että haukien poikastiheydet sekä 2021 että erityisesti 2022 olivat erittäin korkeat: 1,2 ja 15,7 poikasta/ haavin nosto. Fladoja ja kluuveja on erityisen paljon Pohjanlahdella, Kristiinankaupungin ja Kokkolan välisellä alueella. Sävviken luokitellaan kluuviksi. Tämä on suurin hauenpoikasten tiheys mitä Luken tutkimuksissa on havaittu. Osa kunnostuskohteista on myös sisävesissä
Arviolta parin kilon painoinen, ja täysin hopeinen kala, pyörii villisti ympyrää. Edellä mainittu tapahtui pohjoisnorjalaisella pienellä lohijoella, jossa jo kesän alussa ensimmäiset kyttyrälohet olivat nousemassa jokeen. Vieraslaji kyttyrälohen tai tuttavallisemmin norjankielisen nimityksen mukaan ”pukkelaksin” vaiKYTTYRÄLOHEN lisääntyminen Pohjois-Norjassa on yritetty estää kaikin keinoin. KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ Mikään muu kalalaji ei ole herättänyt niin paljon keskustelua viime vuosina kuin kyttyrälohi. Vedessä se näyttää kauniille hopeiselle hyrrälle. Kala painuu jälleen pohjaan ja yrittää paeta alavirrassa odottavaa koskea kohden. Kyttyrälohen KAHDET KASVOT T ukevaa tärppiä seuraa kalan painuminen pohjaan. TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN VIERASLAJI 16 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KUTAVAELLUKSENSA alussa saatu kyttyrälohi on mainiota herkkua. Kalan terävät potkut eivät kerro suuresta koosta, mutta voimaa vastapelurilla tuntuu olevan. Muutaman minuutin päästä olen saanut kalan lähemmäs ja tarkoituksenani on rantauttaa saalis. Vai onko kyseessä uusi rikkaus kalalajistoomme. Parinkymmenen metrin päässä näen hopeisen kyljen välähtävän veden pinnassa. Onko kyseessä elinkaarensa lopussa lähes hirviömäisen ulkonäön saava vitsaus, joka tuhoaa kotoisen Atlantin lohen kannat. Palkinnon kala saa, kun perhoni irtoaa suusta ja siimat lennähtävät rannalle. Kutuvaelluksen alussa se on voimakas ja kaunis sekä ruokapöydässä mitä mainiointa herkkua. Kalan ulkonäkö ja voima olivat jotain täysin muuta kuin, mitä kyttyrälohen kuvailemisesta zombietai hirviöloheksi voisi päätellä
Kyttyrälohi ei vietä poikasvuosiaan joessa, kuten Atlantin lohet. Kyttyrälohet nousevat jokiin keskikesällä ja niiden kutu ajoittuu syyskesään. Edellä mainitusta syystä, sekä lajin erikoisen lisääntymiskaaren takia, lohen leviämistä Pohjois-Norjaan on yritetty estää lähes kaikin keinoin. KYTTYRÄLOHIA on esiintynyt Jäämeren alueella jo vuosikymmeniä. Kudun jälkeen kaikki lohiyksilöt kuolevat ja ne tuottavat poikasilleen ravinteita omasta kehostaan, joka hajoaa jo osin kalojen ollessa eläviä. Voimiltaan Atlantin lohen veroinen ja lihaltaan äärimmäisen punainen. ?. Lajin nopea runsastuminen käynnistyi viime vuosikymmenen lopulla ja erityisesti vuosina 2017, 2019, 2021 ja 2023 kalojen määrä on aina moninkertaistunut. Torjuntatoimenpiteitä on suoritettu myös Suomen ja Norjan yhteisillä lohijoilla Tenolla ja Näätämöllä. Pohjois-Norjaan se on saapunut lähinnä venäläisten merialueilleen tekemien kotiutusistutusten vuoksi. Kalan liha oli punaista, kiinteää ja maistui kylmäsavustettuna erinomaiselle. Alkukesästä tuttavani Norjan Tanassa kertoi vuonolla kalastavista perheistä ja aiemmin kalastamattomista ihmisistä, jotka olivat innostuneet kalastamaan kyttyrälohta. KUTUA lähestyessä erityisesti urosten suu muuttuu petomaiseksi ja kookkaat hampaat ovat selkeästi näkyvissä. Vieras Tyyneltämereltä Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha) kuuluu pohjoisen Tyynenmeren lohilajeihin. Kalojen ”pilkkanimi” on vaihdellut itäisen naapurimaamme kulloisenkin johtajan mukaan. Samalla lohet tummuvat ja niiden pää muuttuu yhä petomaisemmaksi. Kutuasussa kalojen vatsa on valkoinen ja kylki sekä selkä harmaanruskeat. Maukas millä tavalla tahansa laitettuna. Lähivuosina niiden uskotaan uivan myös Itämeren alueelle. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 17. MEREN HOPEINEN KAUNOTAR Kyttyrälohi on meressä ja jokinousun alkuvaiheessa kuin hopeaharkko. Meressä ja kutunousun alkuvaiheessa kalat ovat kirkkaita ja etenkin naaraat muistuttavat kirjolohia evien täplikkyyttä myöden. Mäti talvehtii kevääseen asti, jolloin poikaset kuoriutuvat ja vaeltavat mereen. Lajin alkuperäiset esiintymisalueet sijaitsevat Tyynenmerenpuoleisessa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. KUDUN jälkeen kaikki lohiyksilöt kuolevat. Itsekin olen nähnyt ensimmäiset yksilöt Tenon Alakönkäällä jo 1990-luvulla. Kyttyrälohia on kuitenkin esiintynyt Jäämeren alueella jo vuosikymmeniä ja niitä on saatu saaliiksi silloin tällöin. Vieraslaji KYTTYRÄLOHINAARAIDEN liha menettää kauniin punaisen värinsä muuttuen valkoiseksi. kutuksia Atlantin lohikantaan ei vielä tiedetä. TÄMÄ kirkas kyttyrälohinaaras haksahti perhoon Tenon Alakönkäällä vuonna 2007. Media on pullistellut artikkeleita jokiin asennetuista lohipadoista ja tapettujen lohien määrästä. Kyttyrälohet eivät ole yhtä jokiuskollisia kuin täkäläinen lohemme ja siksi laji levittäytyy Norjan rannikkoa pitkin yhä eteläisempiin jokiin. Täkäläisten kyttyrälohikantojen nousu jokiin ajoittuu kahden vuoden välein parittomille vuosille. Ruumiinontelo on sen sijaan täynnä suurikokoista oranssia mätiä, jota useampi henkilö kehui syövänsä mielellään. Hopeanvioletti kylki on pienten suomujen verhoama. Joessa vietetyn muutaman viikon aikana uroslohien selkään kasvaa kyttyrä. Paikalliset ?. Kalat ovat kooltaan pääosin 40-60 sentin pituisia ja 1-3 kilon painoisia. En ole vuosikymmeniä kestäneen kalastusurani aikana törmännyt yhtä suureen kalastusbuumiin kuin menneenä kesänä
Itse lähdin jälkimmäiseltä pohjoisen reissultani kohden etelää elokuun ensimmäisellä viikolla. Viehekalastuksessa noin 2000-luokan kelat ja vastaavat 7–9-jalan pituiset vavat riittävät kyttyrälohen pyyntiin. Suosituinta kalastusta oli vieheiden heittely vuonoihin laskevien jokien suistoissa. Tästä syystä itse valitsisin kalastusvälineet skaalan tukevammasta päästä. veivät vuonoille jopa pienveneitä, jotta pääsivät nauttimaan kyttyrälohen kalastuksesta. Perhon koko sen sijaan on jakanut kalastajia eri leireihin. Perhokalastukseen tukeva yhden käden vapa tai kevyt kahden kädenvapa ovat sopiva valinta. Luokat 7–9 ovat sopivimpia. Loppukaudesta kalat ovat hyvin aggressiivisia, jolloin suurempi perho voi toimia paremmin. Myös äitejä tyttärineen oli nakkelemassa uistimia mereen. Kalatapahtumia oli käytännössä jokaisella heitolla. Erityisesti pinkkiä, punaista ja mustaa päätyy siiman päähän. Kalastajat olivat pääosin suomalaisia ja norjalaisia perheitä. Vielä tuolloin vuonolla oli kalastajia, vaikka kalojen päänousu olikin jo ohi. Kannattaa muistaa, että kyttyrälohien lisäksi perinteinen kookas Atlantin lohi voi napata tarjoukseen. Itse lähtisin alkukaudesta kalastamaan suhteellisen pienellä pinkkiä, punaista, oranssia ja mustaa päällään kantavalla perholla. Erään kalastajan mukaan mikä vain kirkas kelpasi, mutta moni kalastaja kehui pinkkiä väriä erityisen hyväksi. Samat värit perhoissa kuin uistimissakin olivat vakuuttaneet kalastajat. Kalastusbuumi käynnistyi jo kesäkuulla, mutta se vain voimistui elokuuta kohden mentäessä. Kesäiset reissuni sijoittuivat Varangin-, Tenonsekä Ifjordin vuonojen ja jokien alueelle. Kalastajakunta oli siis lähes täysin meillä totutusta miesvaltaisuudesta poikkeava. Sen sijaan pinkki kuulapäällä varustettu chenillemato tarjosi muutaman tärpin ja yhden karkuutuksen rantavedestä. Välineet 18 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhoista erityisesti erilaiset katkajäjitelmät saivat kehuja. Merellä kalastajien siiman päässä oli yleisemmin lusikkauistin. Siiman päässä hänellä oli erittäin räikeän värinen kookas Lotto-lippa. Elokuussa tilanne oli toinen joen ollessa täynnä kaloja. Kalat menivät niiden erinomaisen laadun vuoksi ruokapöytiin. JOKISUIDEN KALASTUSSÄÄNNÖT Kauden edetessä jokisuiden kalastusrajoituksia purettiin ja näin luotiin ihmisille Elokuussa kalatapahtumia jokaisella heitolla Perinteiseen vihreään lohiputkiperhoon en saanut yhtään kalaa ottamaan. NORJASSA lohijokien suut on rauhoitettu 50-200 metrin etäisyydeltä joesta. Osa kalastajista oli vakuuttunut pienen perhon ylivoimaisuudesta ja osa uitti suurempaa versiota. Etenkin punainen Frances kuulemma toimi hyvin. KIRJOITTAJAN valinnat siiman jatkoiksi seuraavalle kyttyrälohen kalastusreissulle. VIEHEKALASTUKSESSA 2000-luokan kelat riittävät kyttyrälohen pyyntiin. Joella tapaamani iäkkäämmän kalastajapariskunnan nainen vei perheen välisessä kalakisassa kirkkaasti voiton
Lohijokiin tulee ostaa jokiluvan lisäksi valtiolle suoritettava noin 25 euroa vuo?. Tämän takia meno vaikutti välillä täysin kontrolloimattomalle, ja myös väärinkäytöksiä tai -tulkintoja esiintyi. Sen sijaan näky oli kaamea kohteissa, joissa vastaavaa mahdollisuutta ei ollut. . Edes kirkkaimmasta joesta ei uskalla juoda vettä sairastumisen pelossa. SUOSITUIMMISSA kalastuspaikoissa oli keräyslaatikot kaloille. KUTUUN valmistautuva uros on kasvattanut selkään jo massiivisen kyttyrän ja kalan ulkonäkö on muuttunut petomaiseksi. Rannalla lojuvat kalastajien tappamat lohikasat, joiden mätänevä tuoksu on epämiellyttävä. Tietoa luvallisesta kalastusalueesta kannattaa kysellä joen kalastusta hallinoivalta taholta, paikallisesta kalastusseurasta tai vaikkapa huoltoasemalta. Norjassa lohijokien suut ovat lähtökohtaisesti rauhoitettu kalastukselta 50-200 metrin etäisyydellä joesta. Kuva: Ira Ådahl-Rautanen. Mereltä pyydettyä kalaa ei saa tuoda Suomeen ollenkaan, ellei ole saanut todistusta paikallisten palveluiden, kuten majoituksen tai veneiden vuokraamisten, käyttämisestä. Kuva: Ira Ådahl-Rautanen. Siiman päässä kalat ovat laiskoja, mutta poikkivirtaan asettuessaan laittavat vielä kalastajan taitoja koetukselle. ?. Liha on ihmisravinnoksi heikkotasoista. Norjassa meressä vapakalastus on maksutonta, mutta sisämaakalastukseen vaaditaan lupia. Väritys on vaihtunut synkän valkoharmaaksi. NORJASSA meressä vapakalastus on maksutonta. NAARAILLE ei kasva selkään yhtä massiivista kyttyrää kuin uroksille. Tietoa jokisuiden kalastuskieltoalueiden purusta oli kesällä vaikeaa saada. mahdollisuus tuottoisaan kalastukseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2023 19. Tummasta värityksestä huolimatta kala on kaunis pyrstöevän pisteitä myöden. KYTTYRÄLOHI on agressiivinen kudun aikaan. Nousuvaellukseen ja sukutuotteiden tuottamiseen käytetty rasva on saanut kalan lihan valkoiseksi ja lähes täysin rasvattomaksi. Kalojen käyttäytyminen joessa on aggressiivista ja ne hätistävät Atlantin lohia pois kutupaikoiltaan. Tämä on haastavaa, kun vuoroveden ääripäiden ero on useita metrejä. JOKIHIRVIÖ Petomainen suurten hampaiden koristama suu. dessa maksava korvaus. Vain harvat kohteet ovat merkittyjä ja kalastajan tulee itse määritellä sopiva etäisyys. Toivottavasti norjalaiset saavat jokisuihin jatkossa selkeät kyltit ja merkitsevät jollain tapaa luvallisen kalastusalueen. Selässä massiivinen epäluonnollisen näköinen kyttyrä
Matalat koskenniskat ja suvannot ovat täynnä kalojen tekemiä veden pinnan rikkovia muljautuksia. Kyse on tappamisesta ja vieraslajin poistosta, mutta mitä hyötyä on muutamien yksilöiden poistolla, kun joki on niitä täynnä. Kalat ovat erittäin voimakkaita ja lihan laatu erinomaista. Kalastus on mahdotonta. Osa kaloista ottaa perhoon tai vieheeseen kiinni, mutta kalojen paljouden takia ulkotartuntoja tulee paljon. Kaloja kannattaa siis kalastaa alkukesästä, mutta oman haasteen tuo kalojen vähälukuisuus sekä paikallisuus. Kalastus on sikälikin lähes mahdotonta, että ulkotartunnoilta ei voi välttyä. Laskin, että noin joka kolmas saamani lohi oli ottanut perhon suuhunsa, kun en upottanut perhoa lähelle pohjaa. Huonotuurinen kalastaja voi sen sijaan kalastaa pitkiäkin aiRUOKALANA kyttyrälohi on parhaimmillaan alkukesästä. PINNASTA ei kalat juuri perhoon kajoa. Jälkimmäinen kuvaus on elokuulta, jolloin torjuntayrityksistä huolimatta joki on täyttynyt kyttyrälohista. ALKUKESÄN KIRKKAAT KALAT VALIKOIVIA VIEHEEN SUHTEEN Kyttyrälohi on parhaimmillaan meressä sekä jokivaelluksen ensimmäisinä päivinä. Meren rannalla kalastaneista huomattavan suuri osa oli naisia, tyttöjä sekä perheitä. Vuonoilla kalat kulkevat parvissa ja sopivaan hetkeen osuva kalastaja voi saada useampia yksilöitä rannalle. NÄISSÄ maisemissa kelpaa kalastella, vaikka lohiparvi ei paikalle sattuisikaan. 20 5 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siellä täällä vesi roiskuu urosten kisatessa kutualueista. Kirkkaat yksilöt ovat lisäksi sangen valikoivia kelpuuttamansa vieheen tai perhon suhteen. Pinnasta tai pinnan läheisyydestä kalat eivät juuri perhoon kajoa