5 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Miksi toinen saa Kalapaikkana KUKULJÄRVI Vinkkejä laituripilkintään Kalat TROFEIKSI Meritaimenperhot Kalastajan YLEISPUUKKO ENEMMÄN KALAA kuin toinen?
52 Seurat esittelyssä Kurikan Urheilukalastajat 55 Historian havinaa 56 Naisten MM-perho 58 EM-perho 64 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2022 Sisällys 8 Miksi toinen saa enemmän kalaa kuin toinen. 16 Kalat trofeiksi 60 SM-onki 42 Vavan varressa Hanna Huhtala 44 Perhonurkka Meritaimenperhot 34 Lääkärin määräyksestä Laituripilkintävälineet aloittelijalle 36 Uutuudet 38 Kalastajan yleispuukko 48 Nuorten tärpit 20 Kalapaikkana Kukuljärvi 24 Tutkittua Luonto virkistää 28 Kalaherkut Tapsan kalakotletit 30 Vinkkejä laituripilkintään VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 3
ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 576 3302. 0400 946 968. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. K uv a: Ja an a V et ik ko . 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja
Ratkaisuna ongelmaan kalastuslakia esitetään muutettavaksi siten, että vapaa-ajankalastajille säädettäisiin saaliin ilmoitusvelvollisuus tiettyjen harvoin saaliiksi saatujen lajien osalta. Maaja metsätalousministeriön mukaan muutoksen valmistelussa on pyritty siihen, että velvoitteiden lisäksi kalastaja saisi hyötyä, esimerkiksi saamalla Omakala-palvelusta tietoa kalavaroista ja kalastusrajoituksista sekä tositteen kalastonhoitomaksun suorittamisesta. Pääkirjoitus LOKAKUU 2022 JAANA VETIKKO KALAVAROISTA KAIVATAAN TARKEMPAA TIETOA Kalastuksen säätelyssä ja kalakantojen hoidossa tarvitaan tarkkaa tietoa erityisesti uhanalaisista, heikentyneistä ja laajan elinkierron omaavista lajeista. lokakuuta saakka lausunnolla olevassa kalastuslain muutosesityksessä lakia esitetään muutettavaksi niin, että vapaa-ajankalastajille voidaan asettaa saaliin ilmoitusvelvollisuus tarkkaan harkittujen lajien osalta säätämällä lajeista valtioneuvoston asetuksella. Mitä yksinkertaisempi saaliista on ilmoittaa, sen varmemmin se tulee tehdyksi. Vapaa-ajankalastajat saavat useista kalalajeista suurimman osan saaliista. Lukelle annettaisiin myös tehtäväksi laatia Suomen kalakantojen tilasta ja kalastuksesta koko Suomea koskeva raportti kolmen vuoden välein. Tällä hetkellä tietoa ei saada riittävästi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 5. Parhaillaan 14. Paremman tiedon ansiosta kalastusrajoituksia voitaisiin jatkossa kohdistaa oikeisiin toimenpiteisiin ja oikea-aikaiseksi sekä samalla pyrkiä eroon rajoituksista, jotka eivät ole tarpeellisia. Ennen velvollisuuden voimaan tuloa on myös syytä huolehtia ja testata tiedonkeruun työkalujen toimivuus kuntoon. Saalisja pyyntitiedot ilmoitettaisiin Luonnonvarakeskukselle (Luke) ja niiden käyttöä säädeltäisiin kalastajien luottamuksen säilyttämiseksi. Kalastuslain muutos toteuttaisi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta ”otetaan käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus koskien kaikkea saalistettua kalaa” sekä tukisi Luken kehittämän Omakala-palvelun käyttöönottoa. Sovellus on ladattavissa Google Play sekä Apple App Store -sovelluskaupoista. Myös kalakantojen hoitotoimien tuloksellisuudesta on tärkeää saada tietoa. Suomen Vapaa-ajankalastajien mielestä tietoon perustuva kalastuksen säätely ja kalakantojen hoito on välttämätöntä, mutta ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat kalalajit on syytä harkita huolella. Näin ollen vapaa-ajankalastajilla on hyvin aikaa ottaa käyttöön Omakala-sovellus ja harjoitella sen käyttöä. Esimerkiksi lohen, järvilohen, taimenen, ankeriaan ja Vuoksen vesistön nieriän ilmoitusvelvollisuudesta on keskusteltu. Kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Ilman tietoa heidän saaliistaan ja kalastuksestaan ei kalastusta voida säädellä ja kalakantoja hoitaa tietoon perustuen. Kuva: Olli Saari. Yleisimmin saaduista lajeista tietoa on kyllä saatavilla, mutta tarkempaa tietoa tarvitaan. TODENNÄKÖISESTI vapaa-ajankalastajien saaliin ilmoitusvelvollisuus koskisi taimenta. Kalastuslain muutos lausunnolla olevan ehdotuksen mukaan tulisi voimaan vuoden 2024 alusta
Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. majoituksista. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. VAIN 40 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi.
Järvikausi on syksyllä kuitenkin lyhyt, mutta sen hiljentyessä loka-marraskuussa alkavat merellä olla parhaat ajat käsillä. Syksyn korvalla asiaa ajatellen huomaan kuitenkin, miten paljon uusia muistoja on kertynyt reppuun lisää kuluneiden kuukausien aikana. Parin tunnin lennon päässä Etelä-Ruotsissa kelit pysyvät sydäntalvellakin keväisen otollisina meritaimenen rannikkokalastukselle. Rannikolla kausi jatkuu jäätilanteen salliessa aina loppuvuoteen saakka. Hellivä lämpö ja kirkkaat vedet sinetöivät kauden siten päätökseensä. Kausi käynnistyy keväthangilla, kun taimenet saapuvat ruokailemaan kuoriutuvia sumukorentoja. Niiden mystiikka vetää puoleensa ja koen vesiprofiilit rannikkoa helpommin hallittaviksi. Henkilökohtainen mielitiettyni on aina ollut taimen, ja näin ollen kesät karkaavat nopeaan ohitse jokirannoilla ja koskien kuohuissa. P uiden lehdistä voidaan jo laskea päiviä jokikauden päätöksestä ja kostea metsämaa alkaa kantaa mukanaan lupausta lähestyvästä haukikaudesta. Toimintani sivutoimisena kalastusohjaajana perustuukin näkemykseeni siitä, miten yhteys luontoon vie meidät lähemmäksi yhteyttä itseemme ja voi näin ollen monin tavoin tukea yksilön kehitystä läpi elämän. Juuri näitä kalastuksen kautta rakennetun luontosuhteen tuomia elämyksiä haluan osaltani olla mahdollistamassa myös lapsille ja nuorille. Kun viimeiset purjeveneet käyvät maihin, laskee perhokalastaja kelluntarenkaansa vesille. Tämä aika saa taas muistamaan, miten perhokalastajan kalenterissa jokainen vuodenaika pääsee loistamaan parhaimmilla puolillaan. Yksi vetonaula kotimaamme perhokalastuksessa on hauki. Kevään ensimmäisillä pistoilla on kuitenkin aivan spesiaali paikka vuodessa talven pitkän odotuksen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan pyrin katkaisemaan talviajan suuntaamalla muualle kalaan. Kahluukengät vaihtuvat räpylöihin. Jokikautta vielä kivasti pidensi Slovenian perhokalastusreissu syyskuussa. PERHOKALASTAJAN VUOSI Talvea kohden mentäessä aika tuntuu vääjäämättä käyvän nukkuvaksi. Hauki ja syksyn usva kuuluvat samalla lailla yhteen kuin taimen ja valoisat kesäyöt. Oma perhokalastukseni koostuu paljon itse kalan saantia suuremmasta kokemuksesta. Hyvästellessä yhden, odottaa jo seuraavaa. Kevyiden perhovälineiden on aika siirtyä odottelemaan uutta kevättä ja järeämpi haukisetti saa paikkansa estradilla. Pärskeitä VEERA VIITANEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 7. Pitkän rantaviivamme, lukuisten järvien ja jokien ansiosta meillä riittää loputtomasti mahdollisuuksia menestyä niin määrissä kuin kalojen koossakin. Kevään saapuessa kotimaahan perhokalastuskausi heräilee luonnon mukana täynnä uutta innostusta ja odotuksen tunnetta. Pikkukalan nousu koskiin käynnistää streamerkalastajan kesäjuhlat ja lisääntyvä hyönteiselämä palkitsee täsmällisen pintaperhokalastajan. Kalastus on hidasta ja ajankäyttö painottuu ennemminkin perhojen sitomiseen. Niin kävi tänäkin vuonna, että suosikkikauteni tuntui loppuvan ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Vuodenajan vaihtuessa toiseen ilmassa on sekä haikeutta että odotuksen tunnetta. Kesälämmöillä kohdekaloiksi liittyvät myös kuha ja ahven, jolloin kesäyön vieraskaarti on värikkäimmillään. Mitä pidemmälle kevättä mennään, sitä enemmän kalastusmahdollisuudet kasvavat. Ensin ovat vuorossa toutaimet ja hauen kevätkalastus, meritaimenen tavoittelu ja sitten ollaankin jo taas jokikauden kynnyksellä. Syyskausi tuo mukanaan autuaan rauhallisuuden, mistä ammentaa uutta inspiraatiota ja meluisen kesän jälkeen kaivattua hiljaisuutta. Itseäni erityisesti viehättävät pienet metsäjärvet. Tässä kokonaisuudessa kalan saaminen on ikään kuin lopputulema monivaiheiselle prosessille ja kokonaisvaltaiselle elämykselle. Kotimaamme valttikortti on ehdottomasti lajikirjo, joka mahdollistaa valikoivan kalastuksen. Silloin eletään pintaperhokalastuksen kauneimpia, mutta nopeasti ohikiitäviä hetkiä
Kalantulo voi olla pienestä kiinni, ja mitä enemmän työkaluja pakista löytyy, sitä useammin kalareissuilta kertyy onnistumisen kokemuksia. Tai se tunne, kun itse kuuntelet, kuinka muut kertovat kalan olleen hyvällä syönnillä. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI MIKSI toinen saa enemmän Onko ero vieheessä vai kalastajassa. kuin toinen. KALASTUSTAITOKIN on pitkälti kokemusperäistä päätöksentekoa. NOPEASTI vipeltävä ja äänekäs viehe saa kesäisen ahvenparvin iskemään vieheeseen kilpaa, vaikka jigiä saisi uittaa paikalla ihan rauhassa. 8 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se tunne, kun tulet rantaan hyvän kalapäivän jälkeen, ja toiset valittelevat nihkeää syöntiä. KALAA HEITTOKALASTUS SUURIN osa vesistöistä on aivan tyhjää vettä
SUURIN OSA VESISTÖISTÄ AIVAN TYHJÄÄ VETTÄ Mutta koska suurin osa kaloista on kerääntynyt hyvin pienille alueille, on suurin osa vesistöistä aivan tyhjää vettä. Paraskaan kalastaja ei pysty naulaamaan hommaa laakista, vaan mukaan täytyy myös varata aikaa. Kalastajan päätäntävallassa olevia muuttujia ovat kalastusajan ja -paikan, heittosuunnan, vieheen ja uittotyylin valinta. Sama pätee myös kalastukseen. Kalat ovat alituisessa liikkeessä, ja välillä olosuhteet tai esimerkiksi kutuaika kerää pienelle alueelle suuren joukon kalaa. Tämän lisäksi kalapaikka pitää osata kalastaa. Parhaimmillaan paikkatieto on myös monistettavissa, eli samantyyliset alueet toimivat myös muualla. Taito kalastaa on pitkälti kokemusperäistä, tietoisiin ja osin myös tiedostamattomiin valintoihin perustuvaa päätöksentekoa. Kalastuksen perusolettaman täytyy aina olla, että kala voi napata hetkenä minä hyvänsä, kunhan viehe on vedessä. Usein tieto on kuitenkin monistettavissa. Osa paikoista on myös sellaisia, että kalat kerääntyvät niihin vain tiettynä vuodenaikana tai tietyillä olosuhteilla. KOKEMUS erilaisissa olosuhteissa kalastamisesta on avuksi saadun kalapaikkatiedon hyödyntämisessä. Ja tämä erottaa sepät sälleistä. Kalastustaito on vallitsevien olosuhteiden tunnistamista ja taktiikan ja tekniikoiden soveltamista ja valitsemista kulloiseenkin kalastustilanteeseen sopivaksi. Jos Läde ja Jöllimies kertovat saaneensa ahvenia koukkukarilta, tämä voi tarkoittaa mitä tahansa matalimmista kivistä muutaman sadan metrin päässä olevaan penkanreunaan. Mutta suurimman osan ajasta tori on tyhjä. Virtavesissä jopa yksittäinen kivenhuove, jonka isoin kala aina valtaa. Mutta tuulen muuttaessa suuntaansa, kalat pikkuhiljaa siirtyvät muualle ja paikka hiljenee. Ja että yksikään kala ei tule sattumalta, vaan tärppi on aina monistettavissa, kunhan vain ymmärretään, miksi tärppi saatiin. Vuodenaika, sääolot, veden lämpötila ynnä muut ympäristömuuttujat taas ovat sellaisia, joihin kalastaja ei pysty vaikuttamaan. Tiedon ja taidon lisäksi vaaditaan sitkeyttä toistaa samaa kaavaa heitto heiton perään. Ja kykyä soveltaa suunnitelmaa tilanteen edetessä. Kalastuksen teknisen suorittamisen oppii melko nopeasti, mutta vedenalaisen maailman mielenliikkeiden ja ailahtelujen ymmärtäminen, eli miksi nyt kalastetaan tässä, vaikka viimeksi kalaa tuli tuolta, tai miksi nyt on syytä valita erilainen viehe kuin viimeksi on se, mikä erottaa huippukalastajan tavan tallaajasta. OPETTELE KALASTAMAAN Kalastusta voi verrata mihin tahansa luovaan taitoon. KALAPAIKKA VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 9. Ja lettukioskinsa metsään rakentavan pitää paistaa kerrassaan erinomaisia lättyjä, että asiakkaita riittää vielä marraskuussakin. Seppä oppii muokkaamaan rautaa erilaisiin muotoihin vasaralla ja alasimella melko nopeasti, mutta kauniiden, sopusuhtaisten ja samannäköisten esineiden tekeminen vaatii kykyä hahmottaa muotojen ja massan mittasuhteita mielessään. Koukkukarin jyrkkä silokallioreuna on harvoin kalapaikka, sen sijaan kalat kerääntyvät karikon toiselle, loivemmalle puolelle. Niin merkittävää kuin kalapaikkatieto onkin, tähän liittyy aina muutakin kuin pelkkä ruksi kartalla. Kalapaikka voi olla laaja alue, jossa kalaa on vähän joka puolella, tai hyvinkin suppea spotti, esimerkiksi vedenalainen niemenkärki, tai karikon tietty reuna. Sepäntyö koostuu raudan venyttämisestä, taivuttamisesta ja tyssäämisestä, ja on täysin fysiikan lakeihin nojaavaa raakaa suorittamista. Monotonisen kaislaseinän muuttuminen rikkonaiseksi ja harvaksi kaislikoksi on usein merkki kalapaikasta jne. H eittokalastus, niin jännittävää ja monipuolista kuin onkin, on lopulta melko yksinkertaista. Tämän jälkeen touhu on puhdasta suorittamista: heitä ja kelaa, ja toivo, että kala nappaa. Kovalla etelätuulella kalat taas ovat karikon vedenalaisella jatkeella, muutaman sadan metrin päässä, ja syksyllä vesien viilennyttyä hiukan syvemmällä, 8 metrin syvyisellä ”hyllyllä” ennen syvää vettä. Tai Koukkulahti kalapaikkana voi tarkoittaa tiettyä osaa lahdesta mihin kalat kerääntyvät. Sepäntaito sen sijaan on luovaa kykyä hahmottaa erilaisia muotoja ja mittasuhteita, Kaivosta saa harvoin kalaa Kalapaikan merkitystä ei voi kylliksi korostaa, ja se onkin yksinkertaisesti tärkein kalantuloon vaikuttava muuttuja. Tuuli on kenties helpoin havaittavissa oleva muuttuja, ja kerää kaloja yleensä tuulen alapuolisille alueille. Mutta kun on oppinut löytämään Koukkulahden ja -karin kalat erilaisissa olosuhteissa, on kokemusta helppo soveltaa myös muille paikoille. KALASTUSPAIKAN valinta on tärkein kalantuloon vaikuttava muuttuja. Ja kalat käyttäytyvät eri lailla eri vuodenaikoina ja olosuhteissa. Mitä useammin homma osuu nappiin, sitä useammin saadaan saalista. Mutta aivan varmaa on, että mitä paremmin räiskäleensä paistaa, ja mitä paremmin ihmisten liikkeitä osaa ennustaa, sitä enemmän lettuja saa myytyä. Matalissa merenlahdissa hauenkalastaja aloittaa kalastuksen lahden syvemmistä osista, ja syvissä taas matalasta. Laukontorille kalamarkkinoiden aikaan osunut huonokin letunpaistaja voi tehdä hyvän tilin, mutta markkinoiden jälkeen huonoilla lätyillä ei pärjää. Kuten ihmisissäkin: metsästä voi löytää satunnaisen harhailijan, kaupungeissa ihmisiä on aina enemmän, ja kalamarkkinoilla väkeä on hetkittäin kuin pipoa
VIEHEENVALINNAN hienosäätö alkaa vasta, kun kalat ovat löytyneet. Aktiivinen kala syöksyy vieheelle epäröimättä, mutta passiivinen kala haluaa hetken enemmän aikaa. Heittämään ja kelaamaan oppii muutamassa tunnissa, siimaa ja uistinta hallitsemaan muutamassa kesässä, ja siinä vaiheessa heittotarkkuuskin on jo yleensä hyvällä tolalla. Ensimmäisen oppii muutamassa vuodessa, jälkimmäisessä on mahdollista vain tulla taitavammaksi. Mallin ja värin lisäksi kalantuloon vaikuttaa myös uittotekniikka. Ja tässä kohtaa kalastaja on samassa tilanteessa kuin sepänsälli. Teknisestä osaamisesta on vain vähän hyötyä, jos ei tiedä mitä taidolla tehdä. Uusin viehemalli on aina parempi kuin vanha, ja värejä pitää löytyä koko spektrin leveydeltä. Voimakkaat värit, isot vieheet ja aggressiivinen uinti ovat muuttujia, jotka toisinaan laukaisevat syönnin, mutta saattavat myös saada kalat kadottamaan vähätkin syöntihalunsa. Mitä aremmalla syönnillä kala on, sitä hillitympää uittamisen pitää olla. Yläleuan kulmaan tarttunut koukku vihjaa syönnin olevan hiljaisenlainen, tai vieheen hiukan väärä. Mutta todellinen kalastustaito on kalastusvälineiden käsittelystä kertyneen taidon soveltamista kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Kalojen etsintävaiheessa kannattaa suosia hieman pienenpuoleisia, hillityn värisiä vieheitä, jotka eivät ainakaan karkota kaloja. Sama pätee myös kalastukseen. Hallitsemattoman jigikiiman sijaan vieherasiaa kannattaa miettiä käytön kannalta. Todellisuudessa kalastajat kuitenkin raahaavat mukanaan suunnattoman raskasta viehelaukkua, mutta käyttävät vain muutamaa mallia ja väriä. Jigipään keventäminen ja uiton rauhoittaminen antavat passiiviselle kalalle sen tarvitseman muutaman sekunnin lisäajan. Eli etsintävaiheessa käytetään hillittyjä perusvieheitä, jotka varsin usein ovat myös parhaita yleisvieheitä. Ottivieheen hienosäädön vuoro on vasta, kun kalat ovat löytyneet. Joskus taas vauhti on voimaa. Mutta ihmeviehettä, jonka hankkimalla minustakin tulisi huippukalastaja ei ole olemassa. Karkeasti vieheet jakautuvat kahteen kategoriaan: Muutama perusmalli ja -väri, joita käytetään kalojen etsimiseen, ja hiukan laajempi joukko syönnin hienosäätöön. Tässä palataan taas tutinoihin. Aivan kuten jokainen seppämestarikin, on paraskin kalastaja ollut ja on välillä edelleenkin tässä tilanteessa. Vieheralli aloitetaan vasta, jos paikalla on kalaa, mutta perustekeminen ei tunnu toimivan. Vapa pysyy kyllä kädessä, mutta mitä sillä pitäisi tehdä. Hidas uitto vaatii enemmän keskittymistä ja malttia, mutta on joskus välttämätöntä. KALOJA etsittäessä viehe saa olla hillityn kokoinen ja värinen. Kalastustaidon opettelu on elämänmittainen projekti, jossa voi vain tulla paremmaksi. OTTIVIEHE 10 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ottivieheen anatomiaa Markkinamiehet mielellään korostavat vieheen merkitystä kalastuksessa. EI ole olemassa ihmeviehettä, joka tekisi huippukalastajan. Kuuma rauta tottelee käskijäänsä, mutta muotojen ja mittasuhteiden määrä on kuin rannaton ulappa. ja taitoa arvioida, kuinka paljon materiaalia halutun muodon tekemiseen tarvitaan. Kokeilunhalu ja uteliaisuus ovat yksi motiivi uusien vieheiden hankkimiseen
Ja toisaalta, menestys synnyttää menestystä, ja päinvastoin. Tässä yhteydessä puhutaan usein kalastustehoista, tai ”tutinoista”, mikä tarkoittaa kalastajan keskittymistasoa. Huonon syönnin päivänä voi olla kannattavaa tyytyä siihen, että saadaan edes jotain. ASIOITA ON TEHTÄVÄ TOISIN Tietoa kalastustaidosta voi kerätä lukemalla, katselemalla ja keskustelemalla, mutta tiedon siirtäminen osaksi osaamistaan onnistuu vain omakohtaisten kokemusten kautta. Jos tutinat taas ovat lähellä nollaa, ja fiilis on ”mikään tuskin ottaa” -tasoa, viehettä uittaa vähän sinne päin. Kalastukseen kuuluu hiljaisia hetkiä, ja usein isoin osa päivästä kuluu aktiivisen kalan etsimiseen. TULKITSE TILANNE OIKEIN Yksi keskeisiä kysymyksiä kalastaessa on, jatketaanko kalastusta tässä, vai pitäisikö vaihtaa paikkaa. Kokeilla uusia kikkoja tutuilla vesillä, ja tuttuja niksejä uusilla paikoilla. Pitkä tärppiväli nakertaa kalastustehoja, ja silloin palataan perustekemiseen. Toisille tämä on luonnostaan helpompaa kuin toisille, mutta jokainen voi kehittää omaa kykyään kalastaa tyhjää. Ja sekaan mahtuu myös päiviä, jolloin juonen päästä ei vain saada kiinni. Tavallisella jigillä sai kalastaa rauhassa, mutta pohjaa pitkin raahattu ja hennosti väristelty, kelluva jigi sai ahvenet iskemään. Uusia vieheitä ja uittokikkoja kannattaa kokeilla paikoilla, joissa tiedetään olevan kalaa, ja välillä poiketaan tutulta reitiltä tuntemattomille vesille. Kalastuksessa tämä tarkoittaa asioiden tekemistä toisin. Tämä on aina tapauskohtaista. Unohtamatta tietenkään jo olemassa olevan tiedon ja taidon hyödyntämistä. Tai milloin kyse oli yhdestä paikalle sattuneesta aktiivisesta kalasta, KYLMÄN veden ahven osaa olla ronkeli. Pitkässä juoksussa tähän auttavat vain saadut kalat. Mutta peli voi kääntyä päälaelleen hetkessä, kunhan aktiiviset kalat löytyvät. Vaarana on, että kalapaikan ohi ajelehditaan nollatehoilla, eikä peliin päästä mukaan ollenkaan. kealla syvyydellä, sitä suurempi mahdollisuus on saada kalaa. Kalastuksessa tavoitteena on saada kalaa, ja saaliin määrä on lopulta kalastustaidon perimmäinen mittari. Kokemuspohjainen tieto siitä, miten peli saattaa muuttua hetkessä aktiivisten kalojen löydyttyä, auttaa selviämään tehoja nakertavan ja puuduttavan etsintävaiheen yli. KYKYÄ KALASTAA TYHJÄÄ VOI KEHITTÄÄ Keskittyminen, ja hyvän kalastustehon ylläpitäminen hiljaisten hetkien yli voi olla vaikeaa, mutta se on keskeinen osa kalastustaitoa. Kokemuksen myötä kyky kalastaa tyhjää tehokkaasti paranee. Ja löytyväthän ne, jos vain malttaa keskittyä ja kalastaa. Kokemuksen karttuessa tyhjät hetket lyhenevät ja niiden yli on helpompi selvitä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 11. Pieni aikalisä on usein paikallaan, evästauko. Mutta jos kala tuntuu olevan syönnillään, ei viimeisten närppijöiden lirkkimiseen kannata tuhlata aikaa. Hetki huilia ja taktiikkapalaveri auttavat, ja näillä kalastustehoja saa hilattua ylöspäin. Välillä pitää siis saada myös kalaa, eikä pelkästään opetella uutta. Tämä johtunee paremmasta keskittymisestä. Aloittelijan kannattaa pitää mielessä, että kovinkaan konna ei saa kalaa jatkuvasti, ja että tyhjät hetket kuuluvat kalastukseen. HUOLIMATTOMASTI riipimällä ensimmäinenkin tärppi jää saamatta. UUSIA kikkoja kannattaa kokeilla paikoilla, joissa tiedetään olevan kalaa. Tutulla reitillä on tutut maisemat, ja uutta nähdäkseen on valittava uusi reitti. Hyvä taktiikka on pyrkiä tekemään joka reissulla jotain uutta. Itseään pystyy tsemppaamaan hetkeksi, mutta ellei kalaa tule, on ryhtiliikkeen vaikutus varsin lyhytaikainen. Onko paikalta vielä saatavissa kaloja viehettä tai uittotyyliä vaihtamalla, vai pitäisikö jatkaa matkaa. Itsensä haastaminen on tässä avainasemassa. Kun usko kalantuloon on tasolla ”tärppi tulee ihan justiinsa”, viehettä myös uittaa tarkemmin ja keskittyneemmin. Ja välillä kerätä satoa tekemällä sitä, minkä parhaiten osaa, siellä missä tietää sen toimivan. Kun usko kalantuloon on vahva, heitot tuntuvat osuvan tarkemmin, viehe ui paremmin ja kalastaa paremmin. KESKITY! TUTINAT JA KALASTUSTEHOT Luotto omaan tekemiseen näkyy aina saaliissa. Mitä pidemmän ajan viehe ui kalastavasti, ja oiSOLAKKA, helppouittoinen ja luomuvärinen viehe. Hieman paremmin kalastamalla olisi mahdollista saada kalaa, mutta huolimattomasti riipimällä ensimmäinenkin tärppi jää saamatta
12 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 14 kilon hauki. KOVA viehe näkyy kaikuluotaimen ruudulla aina kokoaan isompana. ARALLA päällä olevat kalat ovat nirsoja sekä vieheen että tarjonnan suhteen
Tyypillisesti erot ovat tällaisessa tilanteessa melko vähäisiä, johonkin vieheeseen tärpit ovat hiukan voimakkaampia ja niitä tulee hiukan useammin, ja paikalta saadaan edes joku kala käymään veneessä. Usein kalat ovat pohjan tuntumassa, mutta varsinkin ahvenparvet voivat ruokailla reilusti pohjan yläpuolellakin. Tämän tapahtuman seurauksena omat kalastustehot pompahtivat suoraan sataan, kun taas poikien pakka levisi täysin. Jani ja Jaakko kyllä saivat muutamia kaloja, mutta omia vieheitäni hauet sinnikkäästi karttoivat. Kalastus vaatii keskittymistä, ja tyypillisesti näissä tilanteissa erot kalastajien välillä ovat suurimmillaan. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 13. Onnistumisen askelmerkkejä olivat tarkka heitto, joka perustui kokemukseen siitä, miten paikka pitää kalastaa ja oikea viehevalinta, jolla kalastava pyrähdys onnistuu huonollakin keskittymisellä ja pienessä tilassa, ennen kuin viehe karkaa hiukan passiivisen kalan ulottumattomiin. Tutinoilla on tällaisissa tilanteissa usein suuri merkitys. Mutta olivatpa kalat missä syvyydessä tahansa, viehe kalastaa aina paremmin, kun se kulkee kalojen yläpuolella. KALA LIIKKUU JA KÄY PYYDYKSEEN. Kala oli varmasti havainnut myös Janin vieheen hetkeä aiemmin, mutta se joko kulki hiukan liian kaukaa, tai livahti kalan ohi liian nopeasti. Ja tietysti pienellä tuurilla. Luotaimen tulkitsemisessa pitää vain olla sen verran tarkkana, että ei jää kalastamaan liian pieniä kaloja. Kova viehe näkyy ruudulla aina kokoaan isompana, ja se antaa osviittaa kalojen koosta. Mutta jos tärpit taas ovat vain varovaisia pusutuksia, kalat eivät tartu, tai karkaavat, on viehe todennäköisesti väärä. Viimeisen reilun tunnin aikana sain muistaakseni kuusi haukea, jotka olivat ainoat veneeseen nousseet kalat. Tavoitekoon kalat näkyvät ruudulla viehettä isompina. Herkkäuintisen swimbaitin saa tekemään kalastavan uintipyrähdyksen, joka päättyy poikittaiseen liukuun vain muutaman kammenkierroksen matkalla, ja muuta ei tarvittu. Tässä on paikka ottivieheen tai värin hakemiseen. Joskus esimerkiksi jigin nostaminen pohjasta hiukan irti antaa paremman saaliin kuin tiukasti pohjalla pompoteltu viehe. sä tämä on parin-kolmen metrin luokkaa, ja kirkkaissa vesissä päivänvalo ulottuu vielä kymmenen metrinkin syvyyteen. Homman päälle päässyt kalastaja saa tärppejä ja kaloja harvakseltaan, mutta kelkasta pudonnut kaveri ei saa yhtikäs mitään. Tämä tilanne päätyi onnistumiseen, mutta yhtä tärkeää on myös kysyä, kuinka usein vastaava tilanne on missattu metrin sivuun menneellä heitolla, vääränlaisella vieheellä tai huolimattomalla uitolla. Jos ruudulla näkyvät kalat ovat samaa kokoluokkaa vieheen kanssa, ne ovat liian pieniä, ja matkan pitää jatkua. OIKEA KALASTUSSYVYYS Nyrkkisääntönä petokalat viihtyvät usein valon ja varjon rajalla, eli syvyydessä, missä ne itse ovat piilossa, mutta erottavat saaliin silhuettina valoa vasten. Jos tärpit ovat kovia kalautuksia, ja viehettä saa kaivaa syvältä kalan kidasta, on viehepuoli kunnossa. ja milloin siitä, että ensimmäisellä heitolla saatiin aktiivisin kala muiden ollessa hiukan varovaisempia. Itse sain heti aamulla yhden hauen, ja saldo pysyi muuttumattomana aina illansuuhun saakka. Illansuussa kalastimme tuttua lahtialuetta, ja hiukan väsähtäneenä olin ripustanut siiman päähän helppouittoisen swimbaitin, jonka uittaminen ei vaadi liikaa keskittymistä. Aralla päällä olevat kalat ovat usein nirsoja paitsi vieheen, myös sen tarjonnan suhteen. Tähän vaikuttavat toki myös saaliskalojen käytös, ilmanpaine, vuodenaika ja veden lämpötila, ja varmasti on myös muuttujia, joita kalastaja ei osaa edes havaita. Kalastussyvyyden muuttaminen voi siis olla ratkaisu ongelmaan, ja varsinkin lämpimän veden aikaan ero pohjaa pitkin tai välivedessä uitetun vieheen välillä voi olla huomattava. Niinpä ainakin ahvenenkalastajan pakkiin kuuluu pakollisina muutama vaappu, bladebaitti ja henkarilippa tai muu lippaviehe. PETOKALAT viihtyvät usein valon ja varjon rajalla. Joskus harvoin ero on dramaattinen, ja ottivieheen löydyttyä kalaa tulee kuin kuokalla. Jani oli juuri kelannut vieheensä vain reilun metrin päästä, mutta omassa vavassani tuntui tuon yhden uittoliikkeen jälkeen raskas tärppi, ja hetkeä myöhemmin haavissa köllötti 14,2-kiloinen hauki. Kohdalla oli harva, muutaman metrin levyinen kaislavyö, ja Jani vippasi heiton uloimpien kaislojen ulkopuolelle jättäen minulle paikan nakata viehe metrin pari sisemmäs, noiden muutaman kaislankorren sekaan. Kaikuluotain auttaa kalojen etsimisessä, ja jos paikalla näkyy kaloja, kannattaa siihen pysähtyä ainakin hetkeksi. Olimme ystävieni Jaakon ja Janin kanssa Jaakon mökkivesillä, ja hauki oli, kuten keväällä usein, varsin nihkeällä syönnillä. Joskus onnistuminen on pienestä kiinni. VIEHE kalastaa paremmin, kun se kulkee kalojen yläpuolella. Tärpeistä voi myös päätellä kalojen aktiivisuutta. Eräs onnistuminen: 14 kilon hauki! 14 KILON HAUKI Viehettä vaihtamalla testataan, mitä kalat haluavat. Lähestyimme entuudestaan tuttua ison kalan paikkaa, jossa rantapenkan profiili loiveni lyhyellä matkalla. Hämärän ajaksi kalat saattavat nousta hiukan matalampaan. Ja eritoten ahven voi innostua vasta, kun viehettä uitetaan lähellä pintaa, vaikka alla olisi vettä monta metriä. Sameissa vesisAI SINIHARMAA TOIMII. Eräs haukireissu keväisellä Saaristomerellä on jäänyt mieleen otsikon mukaisesta hauestaan
Kalojen maailmassa nämä tauot taas antavat passiiviselle kalalle aikaa iskeä vieheeseen. Hämärään oli aikaa vajaa tunti, ja tuona aikana kuhia tuli lähes jokaisella heitolla. Seuraavalla paikalla saattaa olla täysi rähinä päällä, vaikka tässä olisikin hiljaista. Jossain vaiheessa kisasimme, kumpi löytää ensimmäisenä jigin, millä ei saa kuhaa. Kunnollisia parvia ei löytynyt oikein mistään, mutta hajakaloja saatiin sieltä täältä. Päivä kuitenkin kului etupäässä kaloja etsiskellen. Ylettömään kalantuloon kyllästyy lopulta aika nopeasti, ja saalistusvietin hiukan hellittäessä heräsi ajatus homman eettisyydestä. Tuo reissu on jäänyt mieleen kahdella tavalla. Vieheellä saa olla vauhtia ja ääntä pitää lähteä, ja edellisessä kappaleessa mainitut lippavieheet ja bladebaitit ovat kovaa valuuttaa. Sävelkulkujen väliin sijoitellaan dramaattisia hiljaisia hetkiä, jotka salpaavat uhrin hengen seuraavaa luritusta odotellessa. Kohteena oli tuttu järvi, jossa kuhaa on hyvin. Sinnikkyys palkitaan: Pohja kuhaa mustanaan Elokuinen koko päivän jigireissu pohjoiselle Pirkanmaalle Jaskan kanssa. Muistoissa on hyvä saalis, ja aivan älytön syönti, mutta myös kokemus siitä, kuinka homma meni hiukan överiksi. Tällä kerralla paikalle oli kuitenkin syystä tai toisesta parkkeerannut parvi reippaan kokoista kalaa, ja tuo parin tenniskentän kokoinen pakanlaki oli kirjaimellisesti kuhien peitossa. Kylmänkankea, tai muuten hiukan passiivinen kala reagoi vieheeseen hitaammin, ja heittää herkästi pyyhkeen kehään, jos viehe karkaa liian kauas sen ulottumattomiin. TAUOISSA PIANONSOITONKIN SALAISUUS PIILEE Vesien viiletessä tai kalojen ollessa passiivisia homma menee taas aivan päälaelleen. Kesälämpimillä erilaiset päristimet saavat ahvenparven hulluiksi, vaikka jigi saa uida parven läpi aivan rauhassa. Oppina tästä jäi mieleen se, että älä koskaan kuvittele tietäväsi liikoja. Kun haravoitava alue on laaja, pidetään vene liikkeessä ja aluetta haravoidaan pitkillä heitoilla ja toimivilla perusvieheillä. KESÄLÄMPIMILLÄ päristimet saavat ahvenparvet hulluiksi. VAUHTI ON VOIMAA Varsinkin hauki ja ahven vaativat joskus huomattavan nopeaa uittoa innostuakseen. NOPEASTI vilistävä viehe on monelle petokalalle vastustamaton kiusaus. Sama pätee usein myös alkukesän hauenkalastukseen. Menomatkalla se oli jäänyt käymättä, koska siellä usein on vain alamittaista kuhaa. Kuhat olivat vielä hieman irti pohjasta, ja samalla hetkellä oli selvää, että kohta rytisee. Nopeasti vilistävä viehe antaa vaikutelman pakenevasta saaliista, mikä on monille petoeläimille vastustamaton kiusaus. Ohjelmassa kuhan jigikalastusta. Silloin viehettä uitetaan kuin pianoa soittaisi. Tämä on työlästä kalojen etsimistä, mikä toisaalta on myös hauskaa ja haastavaa. HAUEN etsintää Lapin tekojärvillä. Onko oikein, ja onko mitään mieltä kiskoa kyytiin kala toisensa perään, varsinkin kun niitä ei enää tarvitse ja, vaikka kalat mukavan kokoisia olivatkin, on selvää, että seuraavakin kala on suurin piirtein samankokoinen kuin edellinen. Kalojen eteen joutuu tekemään töitä, mutta aina sitä toivoisi myös osuvansa edes hetkeksi sellaiselle paikalle, josta kalaa tulisi hyvin. Illansuussa molempien takki alkoi olla jo tyhjä, mutta matkalla rantaan päätettiin koukata hiukan reitistä sivuun jäävälle pakalle. Kalojen liikkeitä ei kukaan pysty täysin ennakoimaan, ja tilanne saattaa muuttua hetkessä aivan päälaelleen. Lopulta kalastus loppui hämärän tuloon, ja hienoiseen krapulaan. Ja kuolleeksi tekeytyminen saa kuulemma karhunkin menettämään mielenkiintonsa. Ja rytisikin. KUHAA MUSTANAAN 14 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
KALA tarvitsee valmisteluaikaa itsensä iskuhollille sijoittamiseen. Jos kalalta kuluu viisi sekuntia itsensä sijoittamiseen iskuhollille, ei auta, vaikka tekisi heiton aikana kymmenen neljän sekunnin pysäytystä, tai jos viehe vajoaa pysäyttäessä kalan alapuolelle. Se luultavasti tekeekin kalastuksesta niin koukuttavaa kuin se on. Varsinkin hauenkalastuksessa tämän huomaa. Ne toiset reissut taas sietävätkin unohtua. Parhaalta tuntuu se saalis, jonka eteen on joutunut näkemään hiukan vaivaa. Mikä tekee kalastuksesta hidastempoista. Osallistu vaikka kalastuskilpailuun ja koe se riemu, joka jokaisesta tulosta parantavasta kalasta tulee, oli se kuinka pieni tahansa. Mutta onneksi jokainen saa valita tavan ja tason, millä kalastaa. Toinen nauttii kilpakalastuksesta juuri jännityksen ja paineen vuoksi, jotka saavat hänet ylittämään itsensä. KALOJEN käyttäytymisen tuntemisesta riittää opeteltavaa koko elämän ajaksi. Mutta kun merkki kaloista tulee, tai muuten uskotaan kaloja paikalla olevan, vauhdista otetaan useampi pykälä pois, ja tempoa hidastetaan reilusti. Astu sivuun tutuilta reiteiltä, ja kokeile uusia tekniikoita. Varsinkin kalastuskauden ääripäissä tämä kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä, ja vieheen liikahtaminen kalan iskusektorilta pois nollaa tilanteen. Ja sen voi valita uudestaan joka kerta, kun kalaan lähtee. Eli päivinä, jolloin vedenalainen mysteeri ratkesi hiukan lisää, tai jotka herättivät kysymyksen, että miksi kalat olivat tuolla. IKIMUISTOISIMPIA OVAT NE VAIKEAT PÄIVÄT, JOLLOIN HOMMA SAATIIN KÄYNTIIN OMIEN VALINTOJEN TULOKSENA. Eivätkä nekään päivät kyllä helposti unohdu, jolloin sai venekaverinsa kalastettua niin syvälle viehelaukkuunsa, ettei siitä näkynyt kuin kantapäät. Toiselle moinen hössötys taas on täysi vastakohta siitä, mitä oman harrastuksensa haluaa olevan. Jigipään keventäminen, syvyytensä säilyttävät vieheet ja muut uppoamistai kellumisnopeutta hidastavat niksit ovat tällaisissa hetkissä tarpeen. heessa saa käyttää hiukan nopeampikulkuisia vieheitä. Usein kalapaikalla on kuitenkin muutama aktiivisempikin kala, joten etsintävaiTALVEN lähestyessä kalojen liikkeet hidastuvat ja ne tarvitsevat enemmän aikaa iskeäkseen. Mutta yhtä kaikki, kalastuksessa riittää opeteltavaa oli oma taso mikä tahansa. Ikimuistoisimpia ovat juuri ne vaikeat päivät, jolloin homma saatiin käyntiin joko hiukan tuurilla, tai mikä parempaa, omien ratkaisujen ja valintojen tuloksena. Uittoliikkeiden lyhentäminen ja tauottaminen pysäytyksin antaa kalalle aikaa saavuttaa viehe ja valmistella itsensä iskuun. KALASTAA VOI MONELLA TAPAA Kuten edellä on kerrottu, kalastus on yhdistelmä teknistä osaamista ja kalojen käyttäytymisen syvällisempää, kokemuspohjaista tuntemista. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 15. On hitaasti uitettavien vieheiden ja keskittymisen aika. Lopulta kyse ei ole niinkään siitä, kuinka monta, tai kuinka isoja kaloja tuli, vaan siitä, mistä ja miten ne saatiin. Haasta siis itseäsi. Kylmän veden aikaan tärppi tulee huomattavan usein juuri silloin, kun kalastaja on keskittynyt johonkin muuhun ja unohtanut vieheensä paikalleen normaalia pidemmäksi ajaksi. Kalastukseen ei niin intohimoisesti suhtautuvasta tämä saattaa tuntua rasittavalta ja ajatus kalastuksen tulostavoitteellisuudesta stressaavalta. Noin oudossa paikassa. Joista ensimmäinen on helpompi oppia, ja jälkimmäisessä riittää opeteltavaa koko elämän ajaksi. Ja pisimpään muistetaan ne retket, joilla tappio saatiin kääntymään edes erävoitoksi
Metsästäjille riistaeläinten kallot, sarvet ja taljat ovat olleet tärkeitä trofeita. Lohikalojen väritys haalistuu nopeasti niiden kuoleman jälkeen, ja alkuperäiset värit pitää saada talteen. Mutta kalan ei tarvitse olla jättiläinen. OIKEAT TOIMET RAUHOITETUILLE KALOILLE Kun suurkala on kuivilla tai haavissa, ensimmäinen tehtävä on kuvata se mahdollisimman tarkkaan. Tai kala on ollut poikkeuksellisen kaunis yksilö. Kuva: Juha Jormanainen. Mutta siihen voi varautua. Olin kuullut, että virrassa majaili suuria taimenia, joten otin mukaan rankat lohensoutuvälineet ja puolen millin siimat. Kun taimen oli haavissa, tiesin heti, että halusin sen täytettynä seinälleni. Jos tuon kokoluokan kalan saa saaliiksi, sen täyttäminen on hyvin suositeltavaa. Kun sain vuonna 2009 kutsun Kymenvirralle kalaan, jätin perhovehkeet kotiin. Todennäköisesti tämä oli yksi viimeisistä luonnonkutuisista suurtaimenista, joka saatiin saaliiksi ennen nykysäännöksiä. Konservoitu kala jää kuolemattomana kertomaan omaa tarinaansa jälkipolville. Ennätyskaloja on täytetty kautta urheilukalastuksen historian ja lohilordit piirsivät ennätyslohien kuvia kalamajojensa seiniin. Jos kyseessä on rauhoitettu kala, kuten rasvaevällinen taimen täällä etelässä, toimi nopeasti. Kalaa ei tarvitse tappaa trofeeta varten. Kun katselen olohuoneeni seinällä komeilevaa 9,315-kiloista täytettyä taimenta, tunnen tyytyväisyyttä. 16 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja kalastaja palaa muistoissaan taistelun jännittäviin hetkiin, kun trofeetaan silmäilee. Miten toimia, kun suurkala on haavissa ja sen haluaa seinälle muistoksi. KONSERVOITU KALA KERTOO TARINAANSA Yli kymppikiloinen hauki, yli seitsemänkiloinen järvitaimen tai yli kaksikymmentäKALAT TROFEIKSI JUKKA Saari ja toisinto komeasta Beiarnin lohesta. Ennätyskalan saamista ei voi ennustaa. Pidä kalaa 9,315 kiloa Kymenvirran järvitaimenta on vavahduttava näky. Onnistuu myös vapautetusta kalasta kiloinen merilohi ovat todellisia trofeekaloja, eikä niitä usein tapaa. Joskus kalastaja haluaa konservoida kalan, jonka pyytäminen on ollut erityisen mieleenpainuva kokemus. Keveillä vehkeillä jättiläinen olisi jäänyt saamatta. TEKSTI JUHA JORMANAINEN KUVAT FISH ART S ana trofee tulee kreikankielisestä sanasta tropaion, mikä tarkoittaa voitonmerkkiä
Pakkaa kala riittävän suureen laatikkoon, käytä kuplamuovia ja sanomalehtiä eristeenä ja kirjoita sana pilaantuvaa isoilla kirjaimilla laatikon kylkeen. Leikkaa pää irti sopivasta kohdasta, longota leuat auki puupalikalla ja hautaa lihaisat osat suolaan. ÄLÄ VERESTÄ KALAA Jos kala on mahdollista tappaa, älä missään tapauksessa verestä sitä. KALATROFEEN VALMISTUS Fish Artin Jukka Saari on todellinen mestari kalojen konservoinnissa. Puuskankosken kalamajan seinillä oli viime vuosituhannella lukuisia komeita pahvitaimenia. Varo myös vahingoittamasta suomupeitettä. Leikkaa sitten pahvikala irti ja maalaa se (jos taitoa riittää) luonnollisen näköiseksi ja kehystä se. Hauen päätrofeen valmistaminen on helppoa. Mittojen ja kuvien perusteella konservaattori pystyy valmistamaan kalasta luonnollisen näköisen ja kokoisen mallin. Sen lisäksi tarvitset kaksi puolueetonta todistajaa, esimerkiksi kaupan henkilökunnasta, jotta voit ilmoittaa kalan ennätyskalarekisteriin. Suosittelen, että viet kalan ihan itse konservoijalle, se on varminta. Evät pitää suojata ja se käy helposti, kun käärit evien ympärille märkää talouspaperia. Kun pää on kuiva, ei tarvita muuta kuin lakkaus vaikkapa venelakalla, ja hurjan näköinen päätrofee on valmis. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 17. mahdollisuuksien mukaan vedessä, ja käsittele sitä varovasti. Helpoin tapa on laittaa kala paperin tai pahvin päälle ja piirtää kalan profiili alustaan. Kun kala on sulatettu, asiakas saa halutessaan lihat itselleen. Paina rintaevä kiinni kalan kylkeen ja tee viilto pari senttiä evän kärjen taakse. Muista silloin, että otat mukaan riittävästi lihaa, etkä leikkaa irti pelkkää päätä. ”Ensimmäinen työ on tehdä kalasta tarkka mittapiirros. VIE ITSE TAI TOIMITA PIKARAHTINA Lopuksi pakastettu kala pitää saada konservoijan taitaviin käsiin. Eräs tuttuni asensi haukien kitoihin pienet tasot, joiden päällä oli piripintainen snapsilasi. Postin tarjoamat palvelut voit unohtaa oitis, käytä matkahuollon pikarahtia. Niistä kannattaa valmistaa keinoainevalos ja kyllä siitäkin saa näyttävän,” Jukka vakuuttaa. Kuvien jälkeen mittaa kalan pituus, ympärysmitta ja pyrstön leveys. Ennätyskala pitää punnita, ja jos haluat kalan ennätyskalarekisteriin, tarvitset virallisen vaa’an. Täytettävä kala pitää pakastaa, ja parasta olisi, jos pystyt pakastamaan kalan suorana leveän laudan päällä. Sen jälkeen tuumaillaan, millaiseen asentoon kala tai kalat täytetään. Tämän jälkeen voit laskea rauhoitetun kalan takaisin omaan elementtiinsä. Siinä vaiheessa, kun snapsin ottajan käteen tuli naarmuja hampaista, tarjoilu loppui hänen kohdallaan. Lähetä paketti alkuviikosta ja ilmoita konservaattorille paketin seurantatunnus. Sitten alkaa odotus. Jos et halua konservoida kokonaista kalaa, voit teetättää päätrofeen. Niiden katseleminen antoi kummasti lisämotivaatiota kalastajille. Jos koukkuun tarttuu puolitoistametrinen jättiläistarponi etelän vesillä, kuvien ja mittojen mukaan tehty toisinto on ainoa mahdollisuus saada trofeekala kotiseinälle. Annetaan hänen kertoa, miten homma hoituu. Anna pään kuivua lämpimässä paikassa muutama viikko. Varo vahingoittamasta limapintaa. Muista, ettei digivaaka ole riittävä. Itsetehdyt trofeet Jos peukalo ei ole aivan keskellä kämmentä, erilaisia kalatrofeita voi valmistaa ihan itse. Käytännössä se tarkoittaa pikaista reissua lähimpään kauppaan. Minä savustin oman jättiläistaimeneni lihat ja hyvältä ne maisItsetehty TÄMÄN työn kohdalla sanat eivät enää riitä. Sitten kala sulatetaan ja nahka nyljetään, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi särkikalojen kanssa homma ei oikein onnistu
”Tässä vaiheessa kalannahan värit ovat tummuneet ja seuraava työvaihe on kalan maalaus luonnollisen näköiseksi. Kaksikiloisen ahvenen trofee maksaa Fish Artin hinnaston mukaan kaksi ja puolisataa euroa. tuivat. Nyt tarvitaan kuvia vielä elävästä kalasta, jotta värit saadaan kohdalleen. Homma vaatii taitoa ja tavatonta tarkkuutta. KUN kaloja konservoidaan, vain mielikuvitus on rajana. Maalaustyö on haastavaa, mutta myös palkitsevaa, ja jokaisesta kalasta oppii aina jotakin uutta,” Jukka Saari kertoo. Toisaalta konservaattorin työ on erittäin vaativaa ja ennätyskalat ovat harvassa. Yritin aikoinaan päällystää vaappuja kalannahalla ja tekemättä jäi. Ne antavat toivoa uusille urheilukalastajille ennätyskalan saamisesta, ja vievät omistajansa väsytyksen huippuhetkiin. Nyljetty nahka puhdistetaan kudoksista ja rasva poistetaan tarkkaan. Parin viikon kuluttua nahan mahdolliset kutistumat korjataan ja lasisilmät asennetaan paikoilleen. Konservoija valmistaa kalan keinovartalon mittapiirroksen mukaan ja liimaa lopuksi nahan sen päälle. Parhaimmillaan konservoiduissa kaloissa on hieno elämän illuusio, mutta homma ei ole ilmaista. Me ihmiset viivymme pienen hetken täällä maailmassa, mutta kalatrofeet ovat ikuisia. Kaksikymmentäkiloisen suurlohen täyttämisen hinta on kahdeksansataakaksikymmentä euroa ja päätrofee kolmesataaviisikymmentä euroa. Konservointi ei ole halpaa, mutta toisaalta lopputuote on hyvin hoidettuna lähes ikuinen. Jokaisen hauenpyytäjän unelma, kaksikymmenkiloinen luupää maksaa seitsemänsataaneljäkymmentä euroa ja samankokoisen hauen päätrofee kolmesataakolmekymmentä euroa. Nämä lämpimien merien pikauimarit yleensä vapautetaan, joten keinoaineesta tehty toisinto on ainoa tapa saada trofee seinälle. Kolmikiloinen purje-eväinen harjus on komea kala ja sen konservoinnille tulee hintaa neljäsataa euroa. OSA KALASTUSKULTTUURIA Kalatrofeet ovat tärkeä osa kalastuskulttuuria kautta maailman. 18 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ne ovat upeita taideteoksia, ja kertovat oman aikansa kalastuskulttuurista. JUKKA Saari ja komea kuvien ja mittausten perusteella tehty toisinto purjekalasta. LOPPUTUOTE ON LÄHES IKUINEN Lopuksi kala lakataan, ja lopputulos on hämmentävän elävän näköinen
KANSALLISPUISTOT VAIKKA käyntimäärät kansallispuistoissa tasaantuneet kysyntähuipusta, niissä vieraillaan yhä vilkkaammin kuin koronapandemiaa edeltävänä aikana. Kävijätyytyväisyys kansallispuistovierailuissa on korkea. KANSALLISPUISTOJEN suosio ei jäänyt korona-ajan ilmiöksi – sota muutti matkailua vahvasti Kansallispuistojen käyntimäärät ovat tasaantuneet kysyntähuipusta, mutta silti kohteissa vieraillaan vilkkaammin kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Kaikkiaan kymmenen vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa. Pandemian jälkeen vilkastunut tapahtumatarjonta kotimaassa ja avautunut ulkomaan matkailu ovat luotsanneet kesälomalaisen ajankäyttöä”, Jansson sanoo. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kuitenkin lisännyt epävarmuutta myös luontomatkailuun. Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa. Suomen suosituimmat kansallispuistot tammi-heinäkuussa olivat Pallas-Yllästunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto, Nuuksio, Koli ja Pyhä-Luosto. ETELÄ-SAVOSSA on yhdistetty useita pieniä osakaskuntia suuriksi osakaskunniksi. Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta. Kasvua pandemiaa edeltäneeseen aikaan eli vuoteen 2019 on 11 prosenttia. Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta osakaskunnan toiminnasta tai lupamyynnistä tietojen saaminen on hankalaa. Kuva: Tea Karvinen. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Pitempiaikainen nousu jatkui, vaikka käyntimäärät laskivat 12 prosenttia viime vuodesta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2022 19. Ulkomaisia matkailijoita on myös taas saapunut Suomeen, mutta isommat ryhmät puuttuvat vielä. Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli kuusikymmentä osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja ne kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0-5). Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6 000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria. Kuvassa Kolin Hiekkasaari. Kymmenen vuoden aikana on syntynyt noin kolmekymmentä isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40 000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20 000 euroa. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne ovat onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (keskiarvo 4,2 asteikolla 0-5). Näiden uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on noin 6 000 hehtaaria. ”Merkittävinä vaikutuksina ovat inflaatio ja polttoaineen hinta, jotka ovat tänä kesänä rajoittaneet kotimaan matkailua ja veneilyä. Osakaskuntia on yhdistetty viimeisen kymmenen vuoden aikana Etelä-Savossa enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan kansallispuistojen käyntimäärät kertovat pitkän ajan kasvutrendistä. Yhteensä kansallispuistoissa vierailtiin tänä vuonna 2,2 miljoonaa kertaa tammija heinäkuun välisenä aikana. Sota muutti matkailua vahvasti: aiemmin kansallispuistoissa on vieraillut paljon Aasiasta tai Venäjältä tulleita matkailijoita, etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kesällä 2022 uusille osakaskunnille kyselyn, johon saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta. OSAKASKUNNAT KALASTAJAT ovat hyötyneet osakaskuntien yhdistämisistä Etelä-Savossa Etelä-Savoon on muodostunut nopeasti hyvät kalastusmahdollisuudet sekä kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut. Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla
20 5 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN KUKULJÄRVELLE kirjolohijahtiin erämaisiin maisemiin KUKULJÄRVELTÄ löytyy pyyntikokoista kirjolohta kesät talvet