Heinäveden PALOKIN lohilammet TÄYSPOTTI SUOMEEN Hauenuistelua ISOILLA PEHMOVIEHEILLÄ. 5 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € MM-perhosta Kalapaikkana LÄNGELMÄVESI Vältä näitä SOME-MOKIA Miksi kala tulee syksyllä matalaan
35 Historian havinaa 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Hauen uistelijan värisuora 40 Vavan varressa Henrik Kovanen 44 Perhonurkka Puronieriä 56 Kalapaikkana Palokin lohilammet 60 Nuorten tärpit 66 Seurat esittelyssä Loviisan Seudun Eränkävijät 14 Kalapaikkana Längelmävesi 18 Tutkimus: Kalavesille läheltä ja kauempaa 23 Henkilöuutiset 24 Vältä näitä somemokia 30 Kalaherkut Maukkaat kalamurekepihvit VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 3. 68 Vapaa-ajankalastajien aikuistoiminta 70 SM-onki Saimaan kanavalla 72 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä LOKAKUU 2021 Sisällys 22 Haukitehtailla tapahtuu 46 MM-perhossa täyspotti Suomeen 8 Hauenkalastusta isoilla pehmovieheillä 32 Tutkittua Miksi kala tulee syksyllä matalaan
050 576 3302. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KU VA : AN NA -M AIJ A AH OK AS AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 0400 946 968. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Ku va : Ol li Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P
Pääkirjoitus LOKAKUU 2021 JAANA VETIKKO LOHISOPPAA JA MITALISADETTA oka syksyinen poliittinen lohisoppa kiehuu parhaillaan, ehkä entistäkin kovempaa. SVK:n mielestä em. Kudulle vaeltavat lohet eivät rajaa kuitenkaan tunne, ja tieteellisen neuvon keskeinen viesti on ohjata pyynti kutuvaeltaviin lohiin. SVK:n mielestä Suomen ei tule EU:n kiintiökeskusteluissa ajaa muutoksia lohen vapaa-ajankalastukseen merellä Suomessa. Tällöin myös säilytetään kaikkien osapuolien tasapuolinen kuuleminen. Kielto oli tarpeellinen, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi. Lohi on puhuttanut ja puhuttaa myös Tenolla, missä on eletty historiallinen kesä lohen kalastuksen ollessa kiellettyä. Tätä kirjoittaessa esitykseen Suomen kannaksi kuitenkin sisältyy lohen kalastuksen salliminen vain enintään neljän merimailin päässä rannikosta sekä sen salliminen vain touko-elokuussa. Kyttyrälohen näin massiivinen nousu Tenon lohen kutupaikoille on ensimmäinen kerta, joten sen seurauksia voimme vain arvailla. Kuolevat ja rannoilla mätänevät kyttyrälohetkin vaikuttanevat silti Tenon ekosysteemiin. Toteutuessaan muutoksen arvioidaan aiheuttavan kahden miljoonan euron taloudellisten vaikutusten menettämisen sekä lisäävän eri kalastajaryhmien välisten konfliktien riskiä sallitulla pyyntialueella. Kivenkova joukkueemme putsasi mitalipöydältä niin korkeimmalle arvostetun joukkuekullan kuin henkilökohtaisen kultaja hopeamitalinkin muiden perhokalastuksen huippumaiden nenän edestä. Sen saaliit on otettu huomioon ICES:n tieteellisessä neuvonannossa, jossa on ehdotettu lohikantojen kestävän hyödyntämisen enimmäismäärät. Lohisoppien lisäksi viime aikoina on puhuttanut Suomen perhokalastusmaajoukkueen huikea suoritus elokuussa perhokalastuksen MM-kilpailuissa Kuusamossa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 5. Onnittelut koko Suomen joukkueelle! J SUOMI on perhokalastuksen maailmanmestari. Suomella on hyvä mahdollisuus selvittää hallitusohjelmaan kirjatun Oma kala -tietojärjestelmän kautta itse lohen vapaa-ajankalastuksen kehittymistä sekä tehdä tarvittavia säätelytoimenpiteitä. Mitalisateen lisäksi myös kilpailun järjestelyt sujuivat erinomaisesti ja kaikki työssä mukana olleet ansaitsevat isot kiitokset. rajoitusten koskevan vain kaupallista kalastusta. säädökset on tarkoitettu vain kaupallisen kalastuksen ohjaamiseen, jossa vastaavia on jo käytössä. Tenon lohikannan toipuessa vieraslaji Tyynenmeren kyttyrälohi valtasi joen, samoin monet muut Pohjois-Norjan joet. Kuva: Janne Rautanen. SVK esitti tieteelliseen neuvoon nojaten, että Suomen kannassa määritellään em. Onneksi se sentään kutee paria kuukautta Atlantin lohta aikaisemmin, eikä elä kahta vuotta kauempaa. SVK arvioi, että jopa 70 prosenttia nykyisestä kutuvaelluksella oleviin lohiin kohdistuvan uistelun saalista saadaan esitetyn rajan ulkopuolella. Itämeren lohen kalastuskiintiöstä ensi vuodelle esitettävää Suomen kantaa on käsitelty juuri sekä ympäristöettä maaja metsätalousvaliokunnissa
Ja saisin poimia kiviin jääneet uistimet takaisin rasiaan. Ilmaan onkin heitetty ehdotuksia kalastuksen lisäsäätelystä sen välttämiseksi, ettei vääriin käsiin joutuneiden laitteiden avulla tyhjennetä vesistöjä. PIKAPASSI KALOJEN JÄLJILLE V uoden puheenaihe kalastusrintamalla on vauhdilla kehittyvän kaikuteknologian mahdollisuudet ja uhat. Esimerkiksi suurkalakeskeisessä vapapyynnissä ovat kalastajien saaliit olleet hurjassa kasvussa. Kalastus, pyyntimenetelmästä riippumatta, on mahdollista kohdentaa tarkasti kalojen olinpaikalle ja aiotun kokoisiin kalayksilöihin. Kalastusta on pidetty elämän mittaisena kouluna. Kääntöpuolella on tunnistettavissa kasvaneet riskit ylikalastukselle ja tahalliselle väärinkäytölle. Miten siis oppia vielä hieman lisää pinnan alaisesta maailmasta säilyttäen samalla kalastuksen mystisyydestä polveutuva suuri jännityksen tunne, tärpin odottaminen ja suuri ilon tunne jokaisesta saadusta kalasta. Puheista on päätynyt lakiin ja ohjeisiin saakka joitain rajauksia ei-toivottujen saaliiden estämiseksi, mutta pääsääntöisesti verkoilla saa kalastaa tänäkin päivänä hyvin vapaasti. Entä yritysvastuu. Tiedonjanoisena en siis voi väittää, etteikö veden alle näkeminen kiinnostaisi. Teknologian kehitys ja mukaan tulo kalastajan avuksi ovat jatkumoa kaikenlaiselle kehitystyölle, jolla pyritään kasvattamaan saaliita ja keinoja saavuttaa mahdollisimman suuren saalisyksilön päänahka (nykyään usein kuvainnollisesti). Kestävän kalastuksen näkökulmasta mahdollisuudet ovat huimat, esimerkiksi suuntaamalla kalastus pois pyyntimitan vastaisista kaloista. Esimerkiksi nykymuotoisen verkkokalastuksen, joka lienee yksi kiistellyimmistä pyyntimuodoista, kestävän toteuttamisen keinoista on puhuttu jo suomalaisen keskimääräisen eliniän verran. Eikä sellaisen kalan perässä kuljeta minuuttisaati tuntitolkulla, joka ei syömäpäällä ole. Aina kun pyyntivälineiden kehitystyössä otetaan isoja askelia, herää keskustelu kestävyyden turvaamisesta. Pikaisia johtopäätöksiä ei pidä tehdä, eikä se ole maan tapakaan. Uusimpaa luotainteknologiaa hyödyntämällä voidaan sekä kalaparvet että yksittäiset kalat paikantaa tehokkaasti ja kalojen koonkin voi arvioida muutamien senttien tarkkuudella. Kenties olisi aika päivittää kuvausta vastuullisesta kalastuksesta. Ristivetoisten äänekkäiden mielipiteiden takana suuri kalastajien enemmistö on vasta hiljalleen kuulemassa uutuuksista ja muodostaa mielipiteensä harkiten. Kuinka oppisimme nykyistä enemmän arvostamaan suuria kaloja ilman, että niistä jokaista tarvitsee siiman päässä käyttää. Ilahduttavaa on se, että keskustelu on käynnistynyt harrastajien itsensä, eikä ulkopuolisten toimesta. Toisaalta kavereiden laitteiden mahdollisuuksia nähtyäni osaan varoittaa itseäni, ettei kalastus muutu nykyistäkin intensiivisemmäksi ruudun tuijottamiseksi ja saaliiltaan liialti ennakoitavaksi. Lapsesta saakka olen toistuvasti nähnyt unta, jossa jokiuomasta katoaa vesi vain siksi aikaa, että ymmärtäisin enemmän kalojen sijoittumisesta. Asianmukaisia lupia unohtamatta. Moninaisista ajatuksista huolimatta taidan kuulua harkiten mielipiteen muodostavien joukkoon. Jos kehittyvän teknologian vuoksi kalastusta tai laitteiden käyttöä rajoitettaisiin, tulisi se näkymään myös myyntituloksessa. Livekaikuluotain on pikapassi kalojen jäljille, mutta virran loppuessa jättää sen käyttöön ehdollistuneen kalastajan tyhjän päälle. Tihkuen saatavan kokemuksen myötä kasvaa saalisvarmuus, ehkä ennätyskalatkin, mutta aina riittää syytä lähteä opiskelemaan vesille lisää. Vapauttamisaikeista huolimatta se kasvattaa riskiä ei-toivotuille kohtaloille, jollei hallita elävän kalan käsittelyä sekä ennalta tunneta olosuhteita (lämpötila, syvyys), joissa pyyntirasitus voi koitua kalan kohtaloksi. Esimerkiksi viehettä ei enää tarjota (jokaiselle) sen kokoluokan tai lajin kalalle, jonka tietäisi vapauttaPärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 7. Esimerkiksi metsästyslaissa on lähtökohtaisesti kielletty keinotekoiset valonlähteet ja yötähtäimet. vansa. Viimeisimmillä ja tulevaisuuden luotaimilla myös ”oikeissa käsissä” niiden hyödyntäminen voi vaarantaa kestävän kalastuksen toteutumisen. Osaammeko itse säädellä riittävästi toimintaamme, vai tarvitaanko ohjausta ja valvontaa. Liveluotaimen tuoma apu kalastajalle ei ole näihin verrattuna kovin erilainen
TEKSTI JYRI KUUSISALO KUVAT KALASTAJAN KANAVA HAUENUISTELUA isoilla pehmovieheillä Tehon salaisuutena vieheiden eloon herääminen jo hiljaisessa vauhdissa I soilla pehmovieheillä on pääsääntöisesti totuttu heittokalastamaan. Eli ihan ensimmäiseksi pitää laittaa välinepuoli kuntoon. Kun tähän yhdistetään joustava vapa, monofiilisiima ja mahdollisesti vielä plaanarin kautta tuleva veto, on tartuttamisen yhtälö lähes ”toivoton”. Isojen shadien myötä on myös ymmärretty tosiasia, että puolimetrinenkään kumiviehe ei ole liian iso, kun oikeat olosuhteet ja isot haukimammat ovat sopivasti tavoitettavissa. Pehmovieheen tartuttavuus kovavieheeseen verrattuna on huomattavasti huonompi. Tosin on huomattava, että shadiuistelussa täytyy hienosäätää niin uistelutekniikkaa kuin välineitäkin. Kalan tarKUN paikka löytyy, voi tällaisia olla useita kappaleita tenniskentän kokoisella alueella. VETOUISTELU VAPOINA kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia uisteluvapoja. 8 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eivätkä isot pehmovieheet ole ainoastaan heittokalastajien juttu, vaan viime vuosina yleistynyt shadiuistelu avaa uusia mahdollisuuksia myös perinteiseen hauenuisteluun. Vapoina kannattaa käyttää 8-9-jalkaisia jämäkkäkärkisiä uisteluvapoja. Kalan iskiessä kumiin sen hampaat uppoavat vieheeseen, eikä viehe pääse liukumaan kalan suussa lainkaan. PUOLIMETRINENKÄÄN kumiviehe ei ole liian iso. VAVAT JA KELAT Ensimmäinen isompi ero perinteiseen kovavieheuisteluun tulee itse vieheen kautta. Nämä ”lötköt tai kumit” ovat tarjonneet viimeisten vuosien aikana kalastajille aivan uusia mahdollisuuksia napata elämänsä kala
KELOISSA on jarrujen oltava riittävän vahvat. VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 9. Se tuo tarkkuutta syvyydenhallintaan ja tehoa pyyntiin. TAKILA on pehmovieheuistelijan parhaita kavereita. SIIMANA kannattaa käyttää vahvaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa
Ne kannattaa opiskella tekemään itse. Perukkeessa saa olla myös pituutta. Muuten on suuri todennäköisyys, että kala repii itsensä irti. Tässä esimerkkiä yli 11 kilon voimin. Isojen kumivieheiden kanssa peruke saa olla noin kaksi kertaa käytettävän vieheen mittainen etenkin, kun järeällä perukkeella ei ole mitään vaikutusta pehmovieheen uintiin. KOOKKAISIIN shadeihin kannattaa rigi tehdä itse. Autenttisista kalajäljitelmistä räikeisiin yliärsykkeisiin. ISOILLE kumivieheille on kovin vähän valmiita rigejä uisteluun. Käytettävissä keloissa on jarrujen oltava riittävän vahvat ja nopeasti säädettävät. Kun käytettävien vieheiden painot saattavat olla jopa puoli kiloa ja edessä on vielä iso etäpaino, on vavassa pakko olla ryhtiä. KALASTAJAN KANAVALTA LÖYTYVÄT OHJEET : youtu.be/1TlgTPva2gk (muista puristaa väkäset pois). Monofiilin ”venyvä kuminauhaefekti” on myrkkyä kalan tartuttamiselle. Vapojen ollessa telineessä jarrut asetetaan napakalle, mutta kun iso kala on saatu tartutettua ja kala alkaa temuta, pitää jarrua voida säätää helposti. tutus vaatii välitöntä voimaa, joten vavoissa ei saa olla liikaa alkujoustoa. Usein on myös kaikuluotaimen kautta päästy seuraamaan hyvinkin pitkiä ”seurioita” – iso kala on seurannut takilassa vedettyä pehmoviehettä jopa yli kaksisataa metriä. SATSAA MYÖS PERUKKEESEEN Koska shadiuistelussa lähes poikkeuksetta puhumme normaaliin hauen uisteluun verrattuna isommista kaloista sekä isoista vieheistä, on syytä satsata myös perukkeeseen. SAATAVILLA LUKUISIA ERILAISIA PEHMOVIEHEITÄ Pehmovieheitä on saatavilla lukuisia erilaisia. Tämä on konkretisoitunut useita kertoja siten, että vaikka kala ei ensimmäisessä tärpissä vieheeseen kiinni jäisikään, on se lyönyt välittömästi uudelleen ja vieläkin uudelleen. Löytyy valmiiksi rigattuja ”swimbait”-tyylisiä kumeja sekä heittokäyttöön tarkoitettuja koukuttomia kumivieheitä. PERUKE saa olla noin kaksi kertaa vieheen mittainen. Pehmovieheiden vahvuus perustuukin niiden materiaaleihin ja muotoihin. HIDASVAUHTINEN uistelu isoilla pehmovieheillä on todella tehokas kalastusmuoto. Materiaali on paljon lähempänä luontaista saaliskalaa kuin missään muussa uisteluvieheessä. Luontainen olemus ei tarjoa siis välttämättä ensimmäisellä tärpillä hylkäystä. Järeät leikarit ja viehelukot, yhdistettynä vahvaan muovipinnoitettuun teräsvaijeriperukkeeseen, tuovat riittävää varmuutta kalojen kanssa. 10 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sitten kolmas tärkeä asia: shadiuistelussa keloille kannattaa puolata vahvaa ja hyvän hankauskeston omaavaa 0,35-0,40-millistä kuitusiimaa
Mikäli veneestä löytyy keulasähkömoottori, kannattaa sitä hyödyntää uistelun voimanlähteenä. Järeä laukuri ja painava kuula tarjoavat yhdistelmänä jo hieman vastaiskua muistuttavan reaktion. Alun perin heittokalastukseen suunniteltuihin kookkaisiin shadeihin on hieman hankalaa löytää kaupallisia uisteluun soveltuvia rigejä. 30-senttiselle kumille riittää hyvin kaksi koukkua, mutta kun vieheen mitta alkaa olla luokkaa 40 senttiä, voi kolmas koukku olla jo perusteltua. Selkäsiiman on pysyttävä hyvin tiukkana ja laukureiden on oltava järeitä, jotta kalalle saadaan edes vähän alkuvastusta tarVAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 11. ISOT ETÄPAINOT TOIMIVAT Toinen toimiva vaihtoehto on isot etäpainot, tyyliin 300-500-grammaiset täsmäkuulat. siihen. Etäpaino voidaan asentaa vain noin 3-5 metrin päähän vieheestä, joten tuntuma on erinomainen. Vapautuspituudet voidaan pitää todella lyhyinä, luokkaa 2-5 metriä, ja kun tähän on yhdistetty järeä takilalaukuri, auttaa yhdistelmä jo olennaisesti kalan tartutusta. SHADIUISTELIJAN paras kaveri on syvätakila. Neljällä suoravetovavalla homma toimii vielä hienosti, mutta painavien vieheiden levittäminen isommaksi haravaksi tuottaa ongelmia. Pätkien väliin lisätään vahvat uistinrenkaat, joiden yläpuolelle lisätään stingerpiikki ja alapuolelle vahva kolmihaarakoukku vielä toisella uistinrenkaalla. Uisteluvauhti alas Mutta millä ihmeellä sen venepaketin saa kulkemaan alle 2 km/h -vauhtia. Soutu-uistelu vie uistelemisen takaisin juurilleen ja on todella matalan kynnyksen kalastusta. Toinen vaihtoehto on riittävän järeät jarrupussit, joilla saadaan vetovauhti alas. JOS haluaa uistella useammalla vavalla, plaanarikela ja hyvin vetävät isot kelkat tekevät sen mahdolliseksi. SOUTUVENEEN hidas vauhti on valttia shadiuistelussa. Pikkuplaanarit ovat täysin poissuljettuja jo vetokykynsä ja heikon kalan tarttumisen takia. Rigit rakennetaan vahvasta teräsvaijerista holkittamalla sopivan mittaisia pätkiä yhteen. Raskaalla kuulalla saadaan viehe vietyä helposti haluttuun syvyyteen. UISTELUTEKNIIKKA JA -VAUHTI Useimmat pehmovieheet heräävät eloon jo hyvin hitaassa vauhdissa, ja se on yksi shadiuistelun tehon salaisuuksista. Vauhti VALMIIKSI rigattu kumi. Shadiuistelijan paras kaveri on syvätakila. Tämä auttaa valtavasti kalojen käsittelyssä sekä niiden irrottamisessa. Jos halutaan 35-40-senttinen kumi rigata uisteluun mahdollisimman pyytävästi, kannattaa rigi tehdä itse. Näillä saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen, eikä siiman pituutta tarvitse kasvattaa tarpeettomasti. Isoja kelkkoja voi käyttää, mutta hidas vauhti, painavat vieheet ja etäpainot tuovat tässäkin tapauksessa kulmakerrointa. Kun setti lasketaan pyyntiin, hyvä tapa on laskea viehe, asentaa paino ja antaa sen tippua vapaasti pohjaan. Soutuveneen hidas vauhti on valttia nimenomaan juuri shadiuistelussa. Näissä vauhdeissa vapamäärän kasvattaminen on haaste. Koukuista kannattaa puristaa myös väkäset pois heti rigin rakennusvaiheessa. Vieheestä riippuen vetovauhtina on hyvä pitää 1,02,5 kilometrin tuntivauhtia. Itse olemme käyttäneet etäpainoissa noin 50 sentin tapsia ja tappilaukuria, joka pitää pallon hyvin paikoillaan myös kuitusiimassa. Sen jälkeen kelan kammenpyöräytys, puola lukkoon ja vapa järeään vapatelineeseen. Isojen kelkkojen vetokyky pitää olla todella hyvä, että pystytään lisäämään kelkkavedossa esimerkiksi kaksikin viehettä puolelleen. Itse olemme shadeja isoilla kelkoilla vetäneet, mutta tartutusprosentti on kyllä olennaisesti heikompi kuin suoravedossa ja etenkin syvätakiloihin verrattuna. Lisäksi yksi kätevä tapa saada shadit uimaan tarpeeksi hitaasti on soutu-uistelu. Koukkujen määrä on osin mielipidekysymys, toki vieheen pituudella on vaikutusta tutuksen tueksi
Tosin on sanottava, että kaikkein paras shadiuistelumuoto on vapa kädessä uistelu. RIITTÄVÄN suuri haavi on shadiuistelussa melkein välttämättömyys. ISOILLA etäpainoilla saadaan viehe nopeasti haluttuun syvyyteen. Tämä tietenkin herättää mielipiteitä, mutta kiistaton fakta on, että kaikuluotain auttaa kalaparvien löytämisessä. Ja etenkin juuri hidasvauhtisessä shadiuistelussa on asialla suuri merkitys. Täsmäuistelu on erittäin tehokas tapa erityisesti aivan loppukaudesta päivinä, jolloin heittokalastus ei tunnu toimivan passiivisille kaloille. Sen jälkeen keskittää uistelu juuri tarkkoihin spotteihin ja ajaa vieheet tarkasti oikealla korolla kalojen näkökentässä. Täsmäuistelussa olemme usein UPEITA hetkiä vesillä marraskuun kauneudessa. Täsmäkuulan sijaan voi myös käyttää painouistimia. Tavoitteena on haravoida hyvin tarkkaan saaliskala-alueet, löytää niistä petokalakeskittymät ja jopa tarkemmin sanottuna ne isoimmat kohdekalat. Vaan jos uistellaan useammalla vavalla, tämä tekniikka ei luonnollisestikaan ole mahdollinen. UISTELU kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille. Tässä lajissa ei kuitenkaan tarvitse investoida kalliimman pään laitteisiin, vaan jo aivan perusvarustus riittää mainiosti. Karttaplotteri taas auttaa reittien ja kalapaikkojen merkitsemisessä. Tämäkin kalastusmuoto onnistuu viistokaikuluotaimen ja 2D-luotaimen yhdistelmällä, mutta kiistaton fakta on, että nykypäivän liveluotaimet tuovat tähän lajiin lisäedun. SUORAVETOKEPEILLE on syytä olla jämerät vapatelineet. Niissä haasteena on se, että markkinoilla on vain vähän riittävän painoisia painouistimia. Isoon vieheeseen tärpit ovat usein hyvinkin väkivaltaisia – kala suorastaan lyö tappaakseen. ELEKTRONIIKKA TUO LISÄEDUN Vuosien varrella vene-elektroniikka on noussut jatkuvasti suurempaan rooliin. Uistelu kannattaa keskittää saaliskalaparvien ulkoreunoille noin 20-50 metriä parvesta, parvien alapuolelle noin 1-2 metrin päähän sekä parven yläpuolelle noin metri sen päälle. 2D-luotaimella löydetään syöttikalakeskittymät ja sen jälkeen keskitytään tarkkaan alueen haravointiin. Tässä jos käytetään heppoisia vapatelineitä, voi pahimmillaan ison hauen tärpin jälkeinen tulos olla se, että ei ole telinettä, eikä vapaa enää veneessä. Mikään ei korvaa omaa reaktiokykyä ja itse tehtyä räväkkää vastaiskua. Siirtymille ja luotaustilanteisiin se on kuitenkin varsin hyvä vaihtoehto myös heittokalastajalle. Siinä etsitään petokalat ja uistellaan tarkasti niiden ohi tai yli. Omaksi shadiuistelun muodokseni voidaan määritellä täsmäuistelu. Tärpit ovat rajuja. 12 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Paikkoja joutuu hieman hakemaan, mutta kun ruutu löytyy voi loppu olla historiaa. Pitkän linjan isojen haukien uistelija Mika Koivula totesi tähän elokuun lopun, syyskuun alun ”hullusyönti-ikkunaan” hyvän nyrkkisäännön: ”Vettä alla noin kymmenen metriä ja vieheet kuuteen metriin.” Loppukaudesta taas hauen ravintokala eli täky pakkautuu monin paikoin merialueilla ja sisävesillä isoiksi massoiksi hyvin tiiviille alueelle, joiden ympäriltä petokalat löytyvät. HIENOUS ON LAJIN YKSINKERTAISUUDESSA Shadiuistelun hienous on ennen kaikkea lajin yksinkertaisuudessa, mutta yhtä lailla myös sen monitahoisuudessa. Sitä on mahdollista harrastaa niin monella eri tavalla ja tyylillä, että se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monenlaisille kalastajille. Shadiuistelun sesongit Shadiuistelussa on oikeastaan kaksi pääsesonkia. Vapaa-ajankalastajan KAUPPA FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä: FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä 22 € 24 € Kalankäsittelyn perusvälineistöä VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 13. pudottaneet vapamäärän kahteen takilavapaan – lyhyillä vapautuspituuksilla, tämä mahdollistaa kääntymisen jopa aivan paikallaan ja nopeasti reagoimisen kalojen liikkeisiin. Nämä ovat usein juuri tämän lajin eldoradoja. www.vetouistelulehti.fi H puh. Muistan itsekin upeita reissuja, jolloin tällaisesta alle jalkapallokentän kokoisesta alueesta on pyydetty useita metrikaloja lyhyessä ajassa. Aktiivisuus on tällöin huipussaan ja 4-6 vavalla uistelijat voivat saada aivan huippusaaliita. Sesongit www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa Hintoihin lisätään toimituskulut. 03-7625 775 4/2021 LEHTIPISTEISSÄ JUNNUT KALAAN AHVENEN JIGI-UISTELU KUHA ON SUOSIKKI H Uusi tapa käyttää syväintä H Risteytyslohet kasvaneet jo monikiloisiksi H Unohdetun läkkärän vahva paluu H Isoja kuhia kannattaa säästää H Lohia nousi paljon Tornionjokeen H Inarijärven hohto säilyy H Lohimiehen Beason-vene esittelyssä H Uistelemaan lasten ehdoilla H Erilainen Teno-kesä H Ahven Openissa pärjää vetämälläkin H Keltanokkana Oolannissa H Jäämeri on loputon kala-aitta... Pimenevät ja viilenevät yöt aktivoivat hauen tankkaamaan. Alkusyksy on shadiuistelijalle hyvää aikaa. Tällöin kumit toimivat hyvin välivedessä, selkien rinteissä, monttujen päällä sekä karikoiden liepeillä. ym. Alkusyksyn ”hauen hullusyönti” sekä avovesikauden viimeiset viikot. Usein täkykalaa on paikassa niin paljon, että 2D-luotain saattaa piirtää pohjan tyyliin 2-3 metriin, vaikka vettä on alla kymmenen metriä. Parhaimmillaan shadiuistelu on todella jännittävää ja saalisvarmaa puuhaa. Näissä paikoissa on tärkeää, ettei karkota täkyä, joten vieheitä ei kannata missään nimessä ajaa täkyparven läpi, vaan nimenomaan alapuolella, yläpuolella ja reunoilla. ALKUSYKSY on shadiuistelijallekin huippusaaliiden aikaa. Yleensä täkyparvet tavoittaa selkeistä pohjanmuodoista, sisäselkien/-lahtien syvänteistä tai salmipaikoista, ja niiden havainnointi on helppoa. SHADIUISTELUN hienous on sen yksinkertaisuudessa. Voi uistella heittokalastuksen välissä siirtymillä, evästauolla, yhdellä tai useammalla vavalla, soutuveneellä tai viimeisen päälle -kalustolla, oman maun ja mieltymysten mukaan
Salmien erottamat selkävedet poikkeavat hieman toisistaan, mutta tunnusomaisina piirteinä voidaan pitää suhteellisen kirkasta vettä ja järven selkiä uurtavia syvänteitä, jotka ovat useita kymmeniä metriä syviä. Kutsumanimeltään ”Länkkynä” tunnettu järvi on eritysesti tunnettu komeista kuhistaan, mutta myös ahvenen ja hauen kalastajat saavat sieltä hyvin saalista. Koillisessa erillisenä järven osana sijaitsee Koljonselkä, jonka Rönni erottaa muusta järvestä. Pelisalmi erottaa etelässä sijaitsevan Villikanselän pohjoisemmista järven osista. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT JANNE RAUTANEN Kalapaikkana monimuotoinen LÄNGELMÄVESI Pirkanmaan pohjoisosissa sijaitseva Längelmävesi on kalapaikkana maamme ehdotonta eliittiä. Järven rannat ovat pääosin karuhkoa kallioiden ja kivikoiden päälle kasavanutta mäntykangasta. Erityisesti Pääskylänjoen reitti tuottaa Länkkyyn täpläkylkiä. Tunnettu erityisesti komeista kuhista L ängelmäveteen istutetaan taimenta, mutta niiden lisäksi vedessä ui luonnonkaloja. Se sijoittuu pääosin Oriveden ja Kangasalan taajamien välimaastoon ollen vajaa kolmekymmentä kilometriä pitkä ja kaksikymmentä kilometriä leveä. Längelmäveden arvostuksesta kalapaikkana kertoo myös se, että vetouistelun Suomen mestaruudet ratkotaan siellä vuonna 2023. Järvessä taimenet päätyvät saaliiksi lähinnä muun kalastuksen sivuosumina. Kannattaa siis varmistaa, että saaliiksi ottaa vain eväleikatun mitallisen taimenen, jos sellaisen onnistuu nappaamaan. Syvimmillään vettä löytyy kuudenkymmenen metrin verran. MONIMUOTOINEN JÄRVI Längelmävesi on varsin kookas järvi, joka muodostuu lukuisista eri selistä. Orivedeltä etelään päin lähdettäessä järven suurimpia selkiä ovat Pappilanselkä, Enonselkä, Ponsanselkä, Pispalanselkä, Saksalonselkä ja Isoniemenselkä. 14 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Länkylle on myynnissä lähes kaikki vesialueet kattava uistelun yhtenäislupa, mutta Koljonselkä ei kuulu lupa-alueeseen. Kalapaikkoja järvessä riittää siis koluttavaksi vaikka kuinka paljon. Kalastajille on tarjolla todella hieno vesistö. . Selkävedet jakautuvat vielä useisiin pienselkiin ja lahtivesiin, joiden nimiä ei tässä listata. Seuran omat kilpailut etenkin Länkyllä kuuluvat jokavuotiseen ohjemaan. LÄNKYN ympärillä on kymmenkunta hyvää veneenlaskupaikkaa parkkipaikkoineen. Ja kalaruoka kelpaa kaikille”, Ville kertoo. Mobilian ramppi on betonia ja veneen saa otettua vastaan rampin laiturilta. tää kalastustapahtumia nuorille sekä kokeneemmille kalastuksen harrastajille. KALAMIEHEN TÄRPPIVINKIT Längelmäveden alueella toimii Suomen Vapaa-ajankalastajiin kuuluva aktiivinen kalaseura Längelmäveden Uistelijat, joka järjesAHVENEN heittokalastus keväällä ja syksyllä on Ville Kuoppun mieleen. ?. Kuva: Ville Kuoppu. ”Längelmäveden Uistelijoiden puheenjohtajana olen toiminut seitsemän vuotta, ja seuran jäsen olen ollut noin kymmenen vuotta. Rehevintä aluetta on Kuhmalahden suunnalla Enonselällä sekä eteläosassa Kaivannosta Pelisalmelle. SM-TASON KALAPAIKKA ”Saimme kunnian järjestää Vetouistelun SM-kisat vuonna 2023. Kilpailukeskus tulee automuseo Mobilian alueelle. Kohtuuhintaisen uisteluluvan voi ostaa myös lyhytaikaisena, jos pikaisempi visiitti järvelle kiinnostaa. Täytin tänä vuonna neljäkymmentä ja perheeseen kuuluu vaimo sekä monipäinen lapsikatras. Kuva: Ville Kuoppu. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 15. PELISALMI on sangen kapea vesistönkohta, jossa moottoriveneen nopeutta on syytä laskea havereilta välttymiseksi. Järvi tarjoaa hyvän kokoista ahventa kalastettavaksi. Pelisalmesta pohjoiseen järvi muuttuu karummaksi. Sain haastateltavakseni järven hyvin tuntevan kalastajan, ja seuran puheenjohtajana toimivan Ville Kuoppun. Enonselkä on muuhun alueeseen verrattuna kivikkoinen. TYYNI syyskesän ilta tarjoaa kalastajan kotimatkalle kauniin auringonlaskun. Selät ovat erittäin monimuotoisia ja syvääkin vettä löytyy
Kalastussesongit ja vieheet ”Talvella pilkkivetenä Länkky toimii hyvänä ahvenpaikkana. Erityisesti kuha on tavoiteltu ja varma saaliskala kesällä. Pispalanselkä on tunnettu suurista hauistaan”, hän kertoo. Syyskesällä ahven menee aika syväänkin veteen, ja niiden reunoille. Luomuväreinä tarjotut K.P Baitsin Skeleton Shadit sekä aivan perinteiset valkoiset matojogit kuuluvat myös heitettävään viehekirjoon”, avaa Ville viehevalintojaan. Syksyllä lahtien suualueet ja penkan reunat antavat hyvin haukea”, Ville Kuoppu kertoo. Seuramme jäsenistä aika moni tykkää kalastaa Enonselällä. KALATALOUSALUEELLE KIITOSTA ”Längelmävedellä on aika vähän passiivisia pyydyksiä ja tilaa on kaikille uistella ja kalastaa. Kausi jatkuu syyskesällä ahvenen ja kuhan jigaamisella. Kuhan alamitta on 45 senttiä, ja muutoin ovat voimassa kalastusasetuksen mukaiset alamitat”, kiittelee Ville. Längelmäveden kalatalousalue ansaitsee lupajärjestelmästä ja muistakin toimenpiteistä kiitosta! Kalan annetaan kasvaa ja sitä riittää. Kesällä kalastetaan myös kivikoista haukea ja ahventa. Kesäaikaan niissä saa olla reilusti potkua ja hakua. Sesongit 16 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Myös K.P Baitsin Orginal Shad 2,5” pinkkinä tai vihreänä toimii hyvin. ELOKUISENA iltana auringon laskiessa ahventen tärpit jigiin muuttuivat harvemmiksi. Haukea heitetään ja vedetään. Ahvenelle tarjoillaan yleisimmin Salmo Hornettia koossa 4,5 ja 6 senttimetriä. Kaiku kertoi kalojen nousseen veden pintakerrokseen. Jigeistä ahvenen suurta herkkua ovat Relax Super Banjo 3” värissä suklaabanaani. Avovesikausi käynnistyy kevään ahvenkalastuksella, mutta heinäkuun lämpöiset ilmat ovat ehdottomasti suosituinta kalastusaikaa. Kalastuksen Länkyllä aloitin aikanaan Pappilanselältä, mutta nyt erityisesti Ponsanselkä ja Ristiselkä ovat kalapaikkoina mieleeni. Rapala Scatter Rap värissä CLN on ollut erinomainen keskikesän pintauistelussa. Saimme uisteltua kaikille lapsille mittakuhan siiman päähän, ja kaikki pääsivät väsyttämään oman kuhan. IKIMUISTOINEN TAPAHTUMA LÄNGELMÄVEDELTÄ ”Hienoja muistoja ja tapahtumia olisi paljon. Ikimuistoisin on kuitenkin perheen kalareissu viiden lapsen kera. TAKILA on suureksi avuksi Länkyn selkävesien syvänteiden uistelussa. Pilkkivät jotkut kuhaakin. Kalat perattiin yhdessä ja syötiin myöhemmin hyvällä ruokahalulla. Kuhan ja ahvenen kalastukseen kalapaikkoja riittää aivan uskomattoman paljon. Syksyllä hakkuut paljastavat ahvenparvet. ”Käytettävä viehekirjo on samantyyppinen kuin muuallakin. Oma tarinansa olisi myös seuramme kalakisasta, jossa voitimme erinäisten kommellusten jälkeen venetrailerin”, kertoo Ville. Kuhavaaput ovat pykälää pienempiä. Hauelle tarjotaan yleisimmin 15-18 sentin mittaisia vaappuja tai jopa professoria koossa 00. Kaikilla on hieman omat mieltymyksensä ja kalapaikkansa
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on 18?64-vuotias ja ravustaa tai kalastaa muuten kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Olemme olleet lisäksi näkyvässä roolissa myös Kristiinankaupungin perinteisillä Mikkelin markkinoilla”, Vattulainen kertoo. @ ku us am on uis tin 24 kar aat in kult aus Vieh eiss ä KALASTONHOITOMAKSU KALASTUKSEN suosio on jatkunut suurena tänäkin vuonna Kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja lunastettiin yli 250 000 kappaletta elokuun loppuun mennessä, mikä merkitsi noin 9,5 miljoonan euron tuottoa. Huhti-kesäkuun myynti jäi pienemmäksi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona, jolloin kalastuksen suosiota kasvatti osaltaan koronapandemian myötä lisääntynyt vapaa-aika. Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, R-kioskeista sekä Metsähallituksen luontokeskuksista. Heinä-elokuun myynnissä päästiin pitkästä sadejaksosta huolimatta viime vuoden vastaavien kuukausien lukemiin. Kiitosta sai myös sen merkittävä panos tiedon ja perinteiden eteenpäin viemisessä. Yksi uusi toimintamuoto voisi olla opastaa lapset ja nuoret laittamaan kalasta myös ruokaa, kun kaikki vanhemmatkaan eivät sitä osaa”, Vattulainen pohtii.. ”Aikuisille järjestämme esimerkiksi pilkki-, onkija heittokalastuskisoja ja kalamiesillan vuosittain. Lämmin syyskuun alku on pitänyt kysynnän korkeana edelleen, ja loppukesän myynneissä näkyy jo ulkomaalaisten kalastajien lisääntynyt määrä. Pelkkä kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä. TUNNUSTUS KALAKERHO Salarista vuoden urheiluseura Kristiinankaupungissa Kristiinankaupungissa toimiva Kalakerho Salar sai merkittävän tunnustuksen, kun se valittiin paikkakunnallaan vuoden urheiluseuraksi. ”Kalastusseuran valinta vuoden urheilukalastusseuraksi on käsittääkseni melko harvinainen kunnia”, Salarin sihteeri Heleena Vattulainen iloitsee. Vuosiuistin® 2022 TAIMEN SUPER Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo 08 860 3400 | www.kuusamonuistin.fi Taimen Super on valmistettu erikoisella suomukuviolla, jolla saadaan ainutlaatuinen valon taittuminen ympäristöön. ”Heille järjestetään omia onkija pilkkikilpailuja sekä kalastuspäiviä eri teemoilla. Keskellä oleva irtolippa muuttaa tavanomaisen uinnin saaden näin kalat ärsyyntymään ja iskemään uistimeen. Päätöstä perusteltiin seuran ansiokkaalla toiminnalla lasten, nuorten ja aikuisten kannustamisessa kalastamaan. Pyydyksillä tai usealla vavalla kalastamiseen tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Myös henkilöllisyys tulee varautua todistamaan kysyttäessä. Tahti oli verkkaisempi kuin viime vuonna, jolloin tuotto samaan aikaan oli jo 10 miljoonaa euroa. Maksusta tulee olla tarkastusta varten kalastaessa mukana joko paperinen tai sähköinen todiste, esimerkiksi Eräluvat-sovellus. Vuoden 2021 kalastonhoitomaksujen myynti alkoi ensimmäisinä kuukausina hieman edellisvuoden aloitusta vilkkaammin. Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta eniten, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla. Esimerkiksi tänä vuonna veimme nuoria heittokalastamaan merelle ja mukaan saatiin viitisentoista nuorta”, Vattulainen mainitsee. ”Teemme lisäksi paljon yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi iltapäivätoiminnan muodossa, mutta myös eri yhteisöjen ja yhdistysten, kuten 4H-kerhon kanssa. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), seitsemäksi vuorokaudeksi (15 €) tai yhdeksi vuorokaudeksi (6 €). Kalastusinto on kuitenkin jatkunut edelleen kovempana kuin vuonna 2019, jolloin kalastonhoitomaksujen koko vuoden tuotto oli 8,9 miljoonaa euroa. Salarin toiminnassa myös nuoret ovat aina olleet merkittävässä osassa. Kalakerho Salar on Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja se on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Se on tunnettu monipuolisesta toiminnastaan. Viime vuonna suhteellisesti eniten kasvoi juuri 55 vuotta täyttäneiden ja 18?25-vuotiaiden kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan
18 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. LAPPIIN virtaa eniten vapaa-ajankalastajia muista maakunnista. Mitä paksumpi nuoli, sitä enemmän matkustavia vapaa-ajankalastajia. Samalla selvitettiin, millaista alueellista rahankäyttöä tähän liittyi. Tutkimuksessa keskityttiin ajanjaksoon 2006-2018 eli tilanteeseen ennen korona-aikaa. Ei ole siksi yllättävää, että myös maakuntien välisten matkustusvirtojen lähtöpiste on useimmiten siellä. Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa kuvattiin matkoista kertyviä maakuntien välisiä matkustusvirtoja viime vuosikymmeninä. Lapin suosion kasvun suhteellista merkitystä lisää se, että saman ajanjakson kanKALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden ja yleiskalastusoikeuksien varassa kalastaneiden henkilöiden kalastuskohteet merellä ja maakuntien sisävesikohteilla vuonna 2018. Sen sijaan eteläisempien suosittujen kohdemaakuntien kehitys on ollut ajanjaksolla laskeva tai epävakaampi. Heistä kalastonhoitomaksun maksaneita oli noin 47 300 eli alle puolet. Yksittäisistä maakunnista eniten vapaa-ajankalastajia virtasi tutkimuksen ajanjaksolla Lappiin Pohjois-Pohjanmaalta (yht. Ainoastaan uusmaalaisista enemmistö kalastaa vain muualla kuin kotimaakunnassaan, ja vain Varsinais-Suomessa asuvien vapaa-ajankalastajien enemmistö suuntaa sisävesikohteiden sijaan merelle. Lapin suosio kalareissujen kohteena on kasvanut pitkin 2010-lukua. Kalavesille LÄHELTÄ JA KAUEMPAA TUTKIMUS TEKSTI HEIDI POKKI JA JANI PELLIKKA Meistä suomalaisista vapaa-ajankalastajista harvat asuvat aivan kalavesiensä äärellä, ja kalareissut alkavat tyypillisesti matkustamisella lähikohteelle tai kauemmas kohdealueelle. Vuonna 2018 Lappiin ’virtasi’ noin 118 500 henkilöä muista maakunnista. Asuinpaikalla on väliä – sekä kalastonhoitomaksun maksaneet että yleiskalastusoikeuksien varassa kalastavat suuntaavat useimmiten kotimaakunnan ja niiden sisävesien apajille. S uomalaiset vapaa-ajankalastajat asuvat pääosin taajamissa ja maakuntien kasvukeskuksissa kuten muukin osa väestöä, ja eniten heitä asuu Uudellamaalla. LAPPI LISÄNNYT SUOSIOTAAN KOHTEENA PITKIN 2010-LUKUA Lappi on ylitse muiden, kun maakuntien vetovoimaisuutta mitataan sinne matkustaneiden vapaa-ajankalastajien lukumäärillä. ENEMMISTÖ uusmaalaisista kalastaa muualla kuin kotimaakunnassaan. 25 800 henkilöä), Uudeltamaalta (noin 14 500) ja Pirkanmaalta
Jo pelkästään kalastonhoitomaksun maksaneet vapaa-ajankalastajat käyttivät vuonna 2018 yhteensä 301,6 miljoonaa euroa kalastusharrastukseen (pois lukien veneja muut hankinnat). Vetovoimaisissa maakunnissa vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun merkitys paikallistaloudelle on ilmeisen merkittävä. Tutkimuksessa arvioitiin erilliset kalastuspäivien kysyntäkäyrät kullekin maakunnalle, koko Suomen merialueelle ja koko Suomelle sisäja merialueineen. salliset – ja muiden suosittujen kohdemaakuntien, kuten Etelä-Savon – kalastajamäärät pienentyivät. juokseviin kuluihin. Tuolloin kalastonhoitomaksun maksaneet käyttivät keskimäärin 1 579 euroa kalastajaa kohden pelkästään ns. VAPAA-AJANKALASTAJIEN ALUEELLINEN RAHANKÄYTTÖ MERKITTÄVÄÄ Kalastajien määrät, liikkuminen ja kalastuskohteiden valinta sekä vierailujen kestot heijastuvat rahankäytön alueelliseen kohdentumiseen. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2018 kalastaneiden rahankäyttöä KALASTONHOITOMAKSUN maksaneiden kokonaisrahankäyttö vuonna 2018. Eniten rahaa käytettiin kalastuslupiin ja majoittumiseen. KALASTAJIEN suurin yksittäinen kuluerä on kalastusluvat. TALOUDELLINEN ARVO KALARESURSSIN VIRKISTYSKÄYTTÖNÄ Kalavesien hyvän hallinnan ja kalastusmatkailun edistämisen näkökulmasta kiinnostavia ovat virkistyskalastuskohteiden kysyntään ja vapaa-ajankalastuksen taloudelliseen arvoon vaikuttavat tekijät. Kysymystä voidaan lähestyä tarkastelemalla toteutuneen rahanja ajankäytön ilmentämää kohdekysyntää. Seuraavaksi suurimmat kuluerät olivat päivittäistavarat (315 euroa) ja polttoaineet (312 euroa). maakuntaja merialuekohtaisesti. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksessa tarkasteltiin kalastajaprofiilin ja kohdelajin vaikutusta kalastuspäivien määrään eri alueilla. Kalastuspäivien kysyntä määrittyi tulosten mukaan muun muassa matkakustannusten, kalastajan iän, sukupuolen, tulojen, kalastajaprofiilin, paikallisuuden ja pääkohdelajin mukaan eri tavoin riippuen kohdemaakunnasta tai -merialueesta. Monipuolista pyyntiä harjoittavien VAPAA-AJAN KALASTAJA 5 2021 19. VAPAKALASTAJIEN lohen tavoittelu kerryttää kalastuspäiviä Lapin maakunnassa. Ennakoidusti aktiivisten vapakalastajien lohen tavoittelu kerrytti heille enemmän päiviä Lapissa kuin muiden profiilien kalastajille. Eniten rahaa kului kalastuslupiin 85,8 miljoonaa euroa, päivittäistavaroihin 60,2 miljoonaa euroa, ja polttoaineisiin 59,7 miljoonaa euroa. Useassa kohdemaakunnassa ja/ tai merialueella kalastavien rahankäyttö oli selvästi suurempaa kuin kalastonhoitomaksurekisterin kaikkien kalastajien rahankäyttö keskimäärin. Matkustusvirtoja itsessään selittävät myös olennaisesti loma-asuntojen ja runsaiden sisävesialueiden esiintymisen painopisteet Suomessa. Suurin yksittäinen kuluerä olivat kalastusluvat, joihin käytettiin keskimäärin 449 euroa. Kansallisesti vapaa-ajankalastajien rahankäytöstä kertyy merkittäviä summia. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi Tornionjoen kalastusmatkailun aluetalousvaikutus oli 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja Tenolla seuraavana vuonna yli neljä miljoonaa euroa kerrannaisvaikutuksineen. Näihin sisältyivät polttoaineet, matkustaminen, majoitukset, päivittäistavarat, ravintolapalvelut, kalastusluvat, jäsenmaksut, ohjelmapalvelut ja muut kulut
Luonnonvarakeskus. Tutkimus. PÄÄKOHDELAJEILLA VAIKUTUSTA KALASTUSPÄIVIEN MÄÄRÄÄN Lohen ohella muillakin pääkohdelajilla oli vaikutusta keskimääräiseen kalastuspäivien lukumäärään. seisovilla pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä. aktiivisten generalistien profiilissa pyyntipäiviä kertyi runsaimmin Etelä-Savossa ja merialueilla kuin muilla. LISÄTIETOA: Pellikka, J., Pokki, H. Koko Suomea koskien vastaava arvo on 104 euroa. 2021. Tutkimuksessa havaittiin, että kalastuspäivien kysynnän avulla päätelty kalastuspäivän rahallinen arvo on erilainen eri alueilla. SUOMEN merialue on sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde. Kokonaisvirkistysarvo 20 5 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Merellä haukea kohdelajina tavoittelevat kalastivat vähemmän kuin muita lajeja pääasiassa tavoittelevat merialueen kalastajat. euroa) Kokonaisvirkistysarvo yli puoli miljardia euroa Koko Suomea koskevan vapaa-ajankalastuksen kokonaisvirkistysarvo vuonna 2018 oli 527,97 miljoonaa euroa matka-ajan vaihtoehtoiskustannus huomioon ottaen. Suomen merialue on kalastuskohteena selkeästi Manner-Suomen yksittäisten maakuntien sisävesiä arvokkaampi kalastuskohde 89 miljoonan euron kokonaisvirkistysarvolla. Tämä kertoo siitä, kuinka paljon kalastonhoitomaksun maksaneet suomalaiset ovat joukkona vähintään valmiita maksamaan vapaa-ajankalastuksestaan. Kalastajamääriltään Suomen vetovoimaisimmissa maakunnissa Lapissa ja Etelä-Savossa kalastuspäivän arvo on 78 euroa ja 42 euroa. Tämä vaikutus kalastuspäivien määrään/kysyntään selittyy pitkälti lajin pääasiallisella pyyntitavalla, sillä ns. Vapaa-ajankalastuksen virkistysarvo ja vetovoimatekijät. SEISOVILLA pyydyksillä kalastetaan keskimäärin pidempään kuin aktiivipyydyksillä. Esimerkiksi Etelä-Savossa pääasiallisesti muikkua pyytäneiden vapaa-ajankalastajien pyyntipäivien määrä oli suurempaa kuin muita lajia tavoittelevilla kalastajilla. Arvoa määrittää paljolti se, kuinka etäältä kalastamaan matkustetaan, ja millaisen profiilin kalastajat suosivat maakuntaa ja sen kalastuskohteita. Tulosten mukaan matkan aikakustannus huomioon ottaen kalastuspäivän arvo on suurin merialueella, 140 euroa. & Moilanen, P. Helsinki. Manner-Suomen kohteista Lappi on puolestaan huomattavasti muita maakuntia arvokkaampi kohde (50 miljoonaa euroa). Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 60/2021. euroa) Kokonaisvirkistysarvo Matka-aikaa ei huomioitu (koko Suomi: 392,8 milj. Kokonaisvirkistysarvo Matka-aika huomioitu (koko Suomi: 527,97 milj