Vapaa-ajan Kalastaja 4/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9,90 €) HAUENKALASTUS syksyllä Yksihaarainen vai kolmihaarakoukku. 4 • 2025 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 6,90 € TARJOU S (norm. Kelluntarengas kalastuksessa Räminävaapuilla kalastaminen Kalapaikkana Lahden Vesijärvi Haukea lipoilla
Ku va : Jaa na Ve tik ko l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (5 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. majoituksista. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY sinäkin Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. . Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä ELOKUU 2025 Sisällys 16 Haukea lipoilla 23 Kirjat 24 Yksihaarainen vai kolmihaarakoukku. 29 Uutuudet 30 Kalapaikka Lahden Vesijärvi 34 Tutkittua Liveluotaimet puhuttavat 36 Kalaherkut Kolme kastiketta kalalle 38 Lääkärin määräyksestä Nymfijäljitelmät 8 Hauenkalastus syksyllä 70 Viehekalastuksen SM 40 Perhonurkka Kelluntarengas kalastuksessa 60 Nuorten tärpit 64 Seurat esittelyssä Liperin Urheilukalastajat 44 Vavan varressa Luukas Saha 47 Urpo Uppoperho 48 Esteetön kalapaikka Raippaluoto 52 Pihistelijän välineet Koukun korvikkeet 54 Räminävaapuilla kalastaminen 66 SM-onki 68 Onki24 73 Kilpailutuloksia VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 3
050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 576 3302. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 577 4656 KEHITTÄMISKOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Kuva: Jaana Vetikko. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 0400 946 968. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh
Siellä odottaa paitsi jännitys ja rauha, myös kaiken osuessa kohdilleen maukas ja herkullinen palkinto. Ja monipuolinen – hauki taipuu murekkeeseen ja pihveihin, maistuu uunissa ja pannulla paistettuna, on loistava keittoon sekä sopii grillattavaksi ja savustettavaksi. Moni näkee sen vain limaisena ja ruotoisena, vaikka totuus on aivan toinen. Siksi ruokahauet kannattaakin valita keskikoon kaloista. Kun hauen tuo itse vedestä pöytään, jokainen suupala maistuu hieman paremmalta. loistavia kalapihvejä, joiden maustamisvaihtoehdoissa vain mielikuvitus on rajana. Kun viehe lentää kaaressa veteen ja alkaa sen rytmikäs uitto, jokainen hetki on täynnä mahdollisuuksia. HAUESTA saa mm. Itse pyydettynä se on paitsi ekologinen myös edullinen ja terveellinen valinta ruokapöytään. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 5. Hauen kalastus on antanut minulle paljon muutakin kuin saalista. Syksy tarjoaa parhaat mahdollisuudet hauen kalastukseen: kalat ovat aktiivisia, vedet kirkastuvat ja rannat hiljenevät. RUOKAKALAKSI sopii loistavasti 1,5-3 kilon hauet. Hauen heittokalastus on minulle yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista tavoista viettää aikaa luonnossa – se yhdistää taitoa, tarkkaavaisuutta ja ripauksen seikkailua. Kalakaverit, joiden kanssa on koettu lukemattomia reissuja auringonnousuista sumuisiin iltoihin, ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi elämääni. Olenpa tehnyt siitä itse onnistuneesti kalamakkaraakin (josta saatte lukea lisää jossain tulevista numeroistamme). Kuvat: Jaana Vetikko. Hetki, kun hauen varma tärppi tulee, on yhtä aikaa yllätys ja palkinto. Meitä yhdistää vesi, tuuli, sade, aurinko ja erityisesti jaetut tarinat, joissa isot kalat vain vähän kasvavat vuodesta toiseen. Hauki on Suomessa usein aliarvostettu laji. Hauki on erinomainen ruokakala, kunhan sen käsittelyn ja valmistuksen opettelee. Kalastusseurat ympäri maamme ovat myös hieno voimavara – niissä syntyy elämänmittaisia ystävyyksiä, opitaan uutta ja jaetaan eteenpäin tietoa niin kalavesistä, kalastuksesta kuin kalankäsittelystä. Päivät lyhenevät, ilma kirkastuu ja veden pinnalla väreilee lupaus suurista kohtaamisista. Itse olen tehnyt varmaan yli 15 eri ohjeella haukipihvejä ja kaikki ovat toimineet. ELOKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus SYKSYN KULTAINEN HETKI HAUEN HEITTOKALASTUKSEN JUHLAA Syksy tulee vesille hiljaa, kuin huomaamatta. Toki hauella on vesiemme huippupetona myös erityisen tärkeä tehtävä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta ja vahvojen haukikantojen ekologiset hyötyvaikutukset ovat kiistattomat. Lähde siis vesille – yksin, ystävien tai kalaseuran jäsenten kanssa – ja anna syksyn viedä sinut hauen valtakuntaan
050 597 4933 + toimituskulut. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA ja on voimassa lokakuun 2025 loppuun asti. Tilaukset: puh. Tilaa nyt ALE-HINTAAN vuosikerta 39 € NORM. 49 €/vuosi Vapaa-ajankalastajan KALENTERI 2026 l Venepilkintä l Kalastajan etiketti l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. Lehdestä löydät tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. • venepilkinnästä • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. 12 € Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2026 kalenterista löydät tietoa mm. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri
Montakohan vuosikymmentä vielä menee, ennen kuin hauki on ikuisesta leimastaan vapaa. Seppo tuntuu unohtaneen, että silloin samaisia taimenia uistelivat myös Pera , Jussi ja Mara . Vesistöjemme poliisia ja siivoojaa, erinomaista ruokakalaa. Johtopäätös oli, että hauki on käynyt syömässä taimenenpoikaset pois. Alamittakaan ei vielä ollut niin yläkanttiin. Ekosysteemi ei ehkä ottanut huomioon haukeakin suurempaa opportunistia. Se oli ollut siellä jo ennen kuin Seppo liittyi 2000-luvun alkupuolella Facebookiin. Mutta kun ihminen, eläin ravintoketjun huipulta, päättää kajota luontoon, sen monimuotoisuus kärsii. Päiväselvä juttu hei, sillä vielä kaksikymmentä vuotta sitten rasvaevällisiä riitti kuin kalatehtaan liukuhihnalla, mutta nykyään jokipaha antaa pelkkiä jänkäkoiria. Sillä sellainen on luonto, jonka valinta toimii niin, että vahvimmat ja röyhkeimmät porskuttavat ja heikommat jäävät jalkoihin. Ensio koki muutaman kerran viikossa verkot ja naapurin Jokke kävi Lahikaisen kanssa kulkuttamassa. Vailla liian nopeasti kiihtyvän ilmastonmuutoksen ja vesistön pikarehevöitymisen aiheuttamaa kenties lopullista uhkaa. Kyllä Seppo silloinkin haukia sai, mutta taimenia riitti. Mutta ihmisyksilön pirtaan ei sovi myöntää, että monesti syypää löytyy kurkistamalla peiliin. Olettaman pohjana lienee niinkin tieteellinen instituutio kuin oma kokemus. On helpompaa etsiä syntipukkeja toisaalta. Ilman meitä luonto voisi paremmin. Ja aina oli ensin mainittu pistellyt poskeensa jälkimmäisiä. Hauki, tuo vesiemme opportunisti, oli kuitenkin siellä. Sama kaava toistuu lajista riippumatta ja pätee yhtä lailla meihin ihmisiin. Syyttelyn sijasta meidän tulisi arvostaa haukea. Siltä ainakin tuntuu, kun vieläkin lävähtää silmille ikiaikainen viisaus hauesta ja sen tuhoisasta vaikutuksesta jalokalakantoihimme. Ilman meitä Sepon kotivesistössä hauki ja taimen elelisivät rinta rinnan; hauki kotikaislikkonsa reunamilla helppoa saalista odottaen ja taimen luonteelleen ominaisesti vaellellen vailla huolta uistimista, verkoista, turbiineista tai toimimattomista kalateistä. Eräänä tammikuisena päivänä muuan Seppo (nimi muutettu) harmitteli sosiaalisessa mediassa kotivesistönsä henkitoreissaan riutuvia taimenkantoja. Omakohtainen kokemus on yleisestikin ottaen melko hatara luotsi, vaikka ihminen tietysti kokee sen toisin. Ja kohdella sitä sen arvon edellyttämällä vastuullisuudella. HAUKI SOMEN SYLKYKUPPINA Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN O VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 7. Ainakin jos helposti kiinni sai, sen enempää vaivaa näkemättä. nko some sivistyksen kuolema. Kun energiayhtiö patosi joen, hauki oli siellä; se oli aina ollut niin kuin olivat olleet myös taimenet. Tutkimuslaboratorio on yliopiston sijaan sijainnut Teboilin baarissa ja metodina on käytetty lähinnä puskaradiota. Ihminen-nimisen eläinlajin edustajina meillä on kuitenkin tapana liioitella ja yliarvioida omaa merkitystämme planeetalle ja sen ekosysteemille: Ei ekosysteemi niinkään piittaa yksilönvalinnasta, mutta kun sata, tuhat tai satatuhatta yksilöä valitsee samoin, luonto tuntee sen. Yhtälö kuitenkin ontuu
KUN kaikki osuu kohdilleen. Syksy on oikea vuodenaika, mutta silloinkin pitää tietää, missä olla ja millaisia välineitä käyttää. TEKSTI KIMMO KOIVISTO KUVAT STINA KOIVISTO Hauenkalastus syksyllä Hauen kalastus on helppoa – sehän syö aina ja vaikka porkkanaa! Helppoa se onkin, mutta vain kun olosuhteet ovat juuri oikeat, ja lisäksi kalastajan pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ENITEN syksyiseen hauenkalastukseen merellä vaikuttaa vedenkorkeus. Tässä vinkkejä. NEUVOT ONNISTUMISEEN 8 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HEITTOKALASTUS HAUKI on näkösaalistaja
TUULI aktivoi haukia. Syystankkauksen aikana hauet saalistavat koko valoisan ajan, joka syksyn edetessä lyhenee jatkuvasti. Haukea voi kalastaa monin tavoin, kuten vetouistelemalla, heittelemällä, vertikaalijigaamalla tai vaikka ongella. Hauki on näkösaalistaja, joten mitä sameampaa vesi on, sitä lähempää vieheen on uitava, jotta hauki edes havaitsee sen. Lohjanjärvellä, ilma +15 astetta, tuuli kovahko, lännestä. Tämä luo mahdollisuuden kalastaa haukea liikkuvan taktiikan sijaan myös passiivisella tavalla. Auringon laskiessa on yleensä kuuma hetki, varsinkin lyhimpien päivien lopuksi. Kalat olivat aktiivisia ja iskivät vieheisiin vihaisesti. Liittyvät vahvasti toisiinsa. Ja olenhan itsekin saanut sieltä ennätyshaukeni ja lisäksi paljon muita ihan kivoja kaloja. Mutta ajatus ei lopulta tuntunut mahdottomalta. Metodi: luomukalastusta soudarilla. Tuuli aktivoi haukia. Loma oli kesälomaa, joka siis oli sitä nyt myös kirjaimellisesti. Tavoite: yhyttää monta haukea. Eli kalastetaan samaa, hyväksi tiedettyä aluetta koko päivän ajan odotellen syönnin käynnistymistä. TUULI JA PILVISYYS. Sameus yleensä vähenee ulommas saaristoon mentäessä, suuremmat joet ja asutuskeskukset ovat pahimmat samentajat. TÄRKEIMMÄT ASIAT VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 9. Ensimmäinen reaktioni oli, että vaikka itse kalastan haukea jonkin verran, niin paljonkin parempia asiantuntijoita on maa väärällään. Matalalla oleva vesi taas tuntuu passivoivan kalaa ja tekee tiheät kasvustopaikat mahdottomiksi kalastaa. PÄIVÄN PITUUS. Pikkukalat löytävät tällaisilta paikoilta uutta ravintoa ja monet hauet siirtyvät juuri näille alueille saalistamaan aktiivisesti. Tyynestä on aina vaikea saada haukia, varsinkin jos on myös aurinkoista. AURINGON laskiessa on yleensä kuuma hetki. VEDENKORKEUS. Aurinkoinen keli on harvoin paras kalakeli hauelle. Lisäksi veden nousu helpottaa kalastusta vahvan kasvuston paikoissa, kun uposkasvien päälle tulee vesipatja, jossa vieheitä on mahdollista uittaa niiden roskaantumatta. Tärkeimmät hauenkalastukseen syksyisellä merellä vaikuttavat asiat . Ainakaan vielä syyskuussa missään päin Suomea ei ole jäätä haittaamassa kalastusta, joten siltä osin ei rajoituksia ole. Suurimmat kalat tulivat Kalapäiväkirja . Syöntipurskeiden välit siis lyhentyvät päivä päivältä. KIRJOITTAJAN koneosastoa. Lisäksi omat mahdollisuuteni rajoittuvat tällä hetkellä alueellisesti Kemiönsaareen, jossa on hyvät haukivedet, ainakin päätellen niistä lukuisista veneistä, joita siellä koko ajan tapaan haukea kalastamassa. Vaikka tavoitetut kalat olivat pääosin alle kiloisia, niin silti niiden räjähtävät tärpit olivat kuin sähköiskuja. Näinhän useimmat muutkin harrastajakalastajat haukea kalastavat. Tiettyyn pisteeseen asti suora tuuli on hyvä, mutta yli kymmenen metrin tuulissa suojan puolet tai sivutuulet alkavat olla varmempi valinta. Varasin siis pari viikkoa jo syyskuusta lomaa juuri tähän empiiriseen tutkimukseen. RAJALLISET RESURSSIT, KOHTEEKSI KEMIÖNSAARI Mutta mitä on hauenkalastus syksyllä. Kun vesi nousee korkealle, uutta kalastettavaa aluetta syntyy veden noustessa mataliin, jopa aiemmin kuivilla olleisiin paikkoihin. . Kirkkaassa vedessä hauki näkee vieheen jo kaukaa, mutta samalla se havaitsee helpommin myös kalastajan. TÄSSÄ on aina pikkuhauki, paitsi nyt tyynessä ei ollut. Samalla tulisi taas verestettyä loppukauden hauenkalastusmuistoja, kun viimeisimmät syksyt ovat menneet kuhan ja ahvenen kalastuksessa. . Pidin kalastuksesta päiväkirjaa, josta jutun ohessa otteita. Koska itse kalastan haukea ”perinteisesti” eli heittokalastamalla, niin keskityn jutussani tähän metodiin. Ehkä eniten vaikuttava asia. Kalapäiväkirjan kertomaa ”PROLOGI: LOHJANJÄRVELLÄ 1.9. Syksyisin vettä samentavat yleensä sateet, mutta myös kovat tuulet aiheuttavat samentumista vettä sekoittaessaan. M inulta pyydettiin juttua hauenkalastuksesta syksyllä. Heittämällä lippaa tai minnaria ulpukkakasvustoihin oli helppo löytää pikkuhaukia. Sopiva pilvipeitto tuo suojaa myös saalistajille ja toisaalta pilvisyyteen liittyy aina vähintään jonkin verran tuulta. . VEDEN SAMEUS . Lisäksi Suomi on laaja maa, jossa jokia, järviä ja merta riittää niin pohjoisessa kuin etelässäkin
Tuuli on yltynyt kovaksi, eikä avomeren läheisyyteen ole nyt asiaa. Ihan mantereen rannoilla koivuihin on alkanut tulla hiven keltaista sävyä, mutta viisikin kilometriä ulompana on vielä täysi kesä. Ehkä tämä vielä syksyksi kääntyy. Vieheen kelpuuttavia haukia ei vaan löydy. 11.9. Edelleen kevyttä tuulta, nyt etelän suunnalta, lämpö taas kesälukemissa ja vesi alhaalla. Saldo kymmenen haukea, toinen mokoma mojovia tärppejä. Kilometrejä kertyy veneelle, ja tuttu ottipaikka toisensa jälkeen on tyhjä. Monta hyvää salmea ja lahtea myöhemmin on pakko hyväksyä tosiasia, taas. Sinihopeisella Proffalla muutama kalatapahtuma. Syksyn alku on tuloillaan. vain tyhjää. Parhaat roiskeet tulivat yllättäen Puukalaan ja 20 sentin shadeihin, mutta eivät jääneet vain kiinni. Tämä kuvaus lienee ollut totta joskus, mutta vuonna 2024 tämä ei toteutunut. Selvimmät havainnot hauista ovat tiheissä kaislikoissa iltasyönnillä, mutta paikoissa, joihin ei mikään viehe yletä. Kalapäiväkirja 10 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TYYNELLÄ kelillä on aina vaikea saada haukia. ja 8.9. 23.9. Silti vain kolme kalaa. Lokakuu on uusi syyskuu. 4 kalaa. Kalat ovat tuolloin pääosin pieniä, isommat siirtyvät matalaan myöhemmin. Tuuli on kääntynyt pohjoiseen. 13.9. Kesä jatkuu Kemiönsaarellakin. Vain tärppejä. Sateisen ja tuulisen yön jälkeen tuuli on enää kevyttä. ” 7.9. Syyskuussa tuli poikkeava merilämpöaalto, vesi oli alhaalla koko kuukauden ja ilmakin oli koko syyskuun ajan kesälämpöistä. Matalat lahdet, syvät lahdet, kivikot, matalikot, kaislikot, kalliorannat jne. lusikalla, kolme noin kilon kalaa kolmella peräkkäisellä heitolla rekaamalla ulpukka-alueen ulkoreunaa. Enpä muistanutkaan, kuinka hauskaa hauenkalastus rantamatalissa voi olla!” HAUENKALASTUSTA SYKSYLLÄ 2024 – KUN SYKSY SAAPUI MYÖHÄSSÄ Kaikki hauenkalastusoppaat tietävät kertoa: syyskuussa hauki alkaa siirtyä matalampaan veden lämpötilan alkaessa laskea. Ei auta, syöviä kaloja ei vaan löydy mistään. Tätäkö on kalastuksen tulevaisuus ilmaston muuttuessa. Erityisesti ensimmäisen syysmyrskyn jälkeen tapahtuu sellainen ilmiö, että haukea alkaa saada lähes joka paikasta, ja helposti. Ei sittenkään, syksy taitaa ollakin peruttu. Huomiona lisäksi se, että lämpimän kesän jäljiltä kaislikot ovat poikkeuksellisen tiheitä, hieman harvemman kaislan helposti kalastettavia alueita ei ole juuri ollenkaan. Aurinkoista, tyyntä ja lämmintä. LÄMPÖTILAN laskiessa isommat hauet siirtyvät matalaan veteen myöhemmin. 12.9. KUN syyskuussa näyttää tältä, unohda hauenkalastus. 10.9. Vesi alhaalla, auringonpaistetta ja tyyntä. Useakin ottipaikka on tiedossa näillä tuulen suunnilla
” 12.10. Joka toinen kokeiltu paikka tarjoaa vähintään yhden aktiivisen hauen. Viimeinen hauenkalastuspäivä tälle syksylle Airistolle. Rantaan mennessä on ilo havaita, että vesi on tosi korkealla. Harmittavasti suurin, selvästi monikiloinen hauki ei suostu haaviin asti, vaan kampeaa itsensä irti. Lokakuun lopulla koivuissa oli jäljellä runsaasti keltaisia lehtiä. 25.9. Kalapä iväkirja Kalapä iväkirja . Elämäni toinen kymppihauki yllättää.” Marraskuussa Suomen yli kulki parikin myrskyä, joista ensimmäinen oli peräti hirmumyrskyksi yltynyt. Taas yrittämässä. Vesi on korkealla ja tuulee kovaa, on saapumassa myrsky. Tuulikin on voimaltaan täydellinen 5 m/s ja suoraan etelästä. AURINKOINEN keli ei ole paras kalakeli hauenpyyntiin. Päivä alkoi kylkilahnalla kotirannasta.” LOKAKUUSSA MERIVEDEN LÄMPÖTILA LASKI Lehdet alkoivat kellastua ja kaislikot muuttua ruskeiksi vasta aivan syyskuun viimeisinä päivinä. Kalapäiväkirja VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 11. Vesi on korkealla ja selvästi jo viilennyt viikolla Suomen yli kulkeneen myrskymatalan jäljiltä. Silloin tuli myös ensimmäinen varsinainen syysmyräkkä, joka käänsi syksyn lehden myös kalavesillä. Yhtäkkiä kaikki onkin jo perushelppoa. Pakkasta ei vielä ollut Etelä-Suomessa öisinkään, joten veden lämpö ei laskenut mitenkään nopeasti. Airiston matalista, suojaisista lahdista irrotettaviksi kymmenkunta haukea kovan vieherumban avulla. Tuuli on juuri sopiva, noin 5 m/s ja lounaasta. Hauenkalastajia on nyt liikkeellä jo runsaasti, päivän aikana kahdeksan muuta yrittäjää tahkoaa matalia rantoja. Vaikka onkin lähes selkeää, niin odotukset saada kalaa ovat heti aamusta korkealla. Tosin ainoastaan yhteen väriin, perusmuikkuun, tulee tapahtumia, mutta niinhän se usein onkin. LUPAUKSIA herättävä aamun avaus; selkälahna. VIELÄ syyskuussa kalat olivat pääosin pieniä. Tosin meriveteen oli varastoitunut hyvin paljon lämpöä, joten lokakuun aikana meriveden lämpötila laski 14:sta 11 asteeseen, ja marraskuun puolivälissäkin asteita oli vielä yli kahdeksan Kemiönsaaren eteläpuolella olevalla havaintoasemalla. antavat useita tapahtumia. Ei sitä suurta. Veneen nosto ja samalla hiukan hauen kalastusta. 19.10. Kalojen keskikoko on kasvanut syyskuusta jonkin verran. Sivutuulessa rekatut kaislikot ”EPILOGI: AIRISTOLLA 17.11. ” 2.11. Saaga jatkuu. Toinen mokoma tärppejä tai pudotettuja. Puolisuojassa olevat kulmat antavat pari kalaa, isompi joutuu ruokakalaksi. Vesi on korkealla, yöllä oli myrsky ja vielä aamupäivän ajan todella kovaa länsituulta. Matalapaine puskee vettä ylös, yön aikana vesi on noussut 25 senttiä. Syksyn kalastusympyrä sulkeutui” MARRASKUISEN aamun avauskala. Toiveet saada haukia olivat siis taas virinneet, mutta puuskissa noin 20 metriä sekunnissa piiskaava tuuli tuntui vievän loputkin syöntihalut.” . ENSIMMÄISEN syysmyrskyn jälkeen saaadaan haukia lähes joka paikasta
Odota ensin, että syksy oikeasti alkaa saaristoon syksy saapuu hiukan myöhemmin kuin mantereelle. Hauki vaeltaa kohti matalampia alueita veden viilentyessä. Varsinkin, jos pakkasöitä tulee, niin ero ulkosaaristoon voi olla todella suuri. Avoimempien alueiden rannoilla ja ulapoilla kesäaikana elävät hauet siis löytyvät syksyn edetessä kesälaitumien ja kutualueiden väliltä, salmista ja pienempien selkäalueiden reunoilta. ETSI KALOJA OIKEISTA PAIKOISTA Hauki on selkeästi reviirikala ehkä lukuun ottamatta kevään kutukarkeloita. Jonkinlainen veden lämmön raja-arvo haukien syksyn käynnistymiselle näyttää olevan 14 astetta. KESÄLLÄ rannoilla liikkuu ainoastaan pikkuhaukia. Kun kaikki lehdet ovat pudonneet, alkaa paras haukiaika. Odota ensimmäisiä pakkasia tai syysmyrskyä. Jo loppusyksyn aikana kalat käyvät ”haistelemassa” kutualueitaan ja samalla syönnöstävät niissä olevia saaliskaloja. Myös kaislikot muuttuvat ruskeiksi. Huomaa kuitenkin, että ulommas SYKSY käynnistyy hauelle, kun veden lämpö alkaa olla noin 14 astetta. Kesän sääntö: mistä löydät pikkuhaukia, et löydä isoja, joutaa loppusyksyllä romukoppaan. Alueet, missä TÄSSÄKIN oli kala. Kutupaikkatieto on siis kovaa valuuttaa jo myöhäissyksyllä. Havaintopisteitä on merellä harvakseltaan, mutta niistä saa osviittaa omallekin alueelle. K esällä hauenkalastus on haastavaa, ja rannoilla liikkuu lähinnä pikkuhaukia. 12 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tarkkaile luontoa, syksyn tulon näkee koivujen lehdistä, keltaiset lehdet kertovat syksyn alkaneen. Koska syksylläkin hauet ovat edelleen reviiritietoisia, niin suurimmat kalat valtaavat edelleen parhaat paikat. Tarkkaile valitun alueen vedenlämpötilaa. Ja lopulta juuri ennen jäätymistä kutupaikoilta tai niiden välittömästä läheisyydestä. Miten onnistua syksyisellä me(t)rihaukikeikalla
. Sameaan veteen taas enemmän ärsyvärejä, kuten valkoinen, pinkki, oranssi, keltainen, neonvärit ja hilepinnat. SYYSKUUN lopulla oli Kemiönsaarella vielä kesä. hauet oleskelevat, tiivistyvät, ja missä vain voi olla se suuri. Silloin pienemmätkin hauet iskevät siekailematta lähes kaikkeen, mikä liikkuu. Vaikka FT, muut ahvenenväriset tai muuten raidalliset vieheet ovat pääosin kevään juttu, ne ovat ainakin minulla koko ajan yllätystä varten mukana kokeilussa. Aktiivinen vieherumba on siis tärkeää. Tiheässäkin kaislamuurissa on aina joku pikku kolo tai kärki, jossa on paras paikka sen ison väijyä. Värivalinnan päälinjat ovat veden sameuteen liittyviä. AKTIIVINEN VIEHERUMBA ON TÄRKEÄÄ. VÄRILLÄ on väliä. AHVENEN raidoitusta jäljittelevät vieheet kannattaa ollla aina mukana. Varsinkin alkusyksyllä päivän värin löytäminen on avain onneen. VÄRILLÄ ON VÄLIÄ Vieheen värivalinta on vaikea, mutta oleellinen osa onnistumista. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 13. Laajauintiset vaaput, isot jerkit ja VIEHEEN väri valitaan veden sameuden mukaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että olosuhteiden muutos saattaa muuttaa päivän väriä. Kirkkaassa vedessä kirkkaat värit; sininen, punainen, hopea, musta ja luomuvärit antavat parhaiten kalaa. Ja kannattaa muistaa aina yllätysvärin mahdollisuus. OIKEAN TYYPPINEN JA KOKOINEN VIEHE Ainakin alkusyksyyn on varauduttava kesävälinein, eli peliin pannaan pienet vieheet: lippoja, spinnerbaitteja, lusikkauistimia, tiheäuintisia vaappuja ja pikku jerkkejä. Syksyn edetessä hauille kelpaavan vieheen kokoa voi kasvattaa, ja aivan loppusyksystä hauet usein ylenkatsovat alle vaaksan mittaisia tarjouksia. Kun väri löytyy, niin muillakin samanvärisillä vieheillä voi odottaa onnistuvansa. Jigejä toki unohtamatta
Vahinko, että tuollaisia päiviä ei ole koko ajan. Pikainen punnitus haavissa kertoo kalan painoksi selvästi yli 11 kiloa haavin kanssa, joten elämäni toinen kymppikala on tosiasia. 20-30-senttiset shadit ovat siis kovaa kamaa loppukaudesta. OLE SINNIKÄS! Edellä kuvattu optimiolosuhde toteutuu vain muutamana päivänä vuodessa. Vapa ja kela ovat kevyitä ja ihan uusia, mutta vavan selkäranka riittää ja saan kalan vedettyä haaviin. Olen nyt jo varuillani, väännän vastaan ja onnistun kääntämään sen takaisin ajoissa. Ja juuri siinä, missä kaislikon suunta hieman kääntyy ja mihin selältä keinuva maininki ei enää ihan osu, SE tapahtuu! Otti on tavanomainen, mutta sen jälkeen mikään ei enää olekaan. Kalapä iväkirja ”19.10. Koko päivän ahkera yrittäminen yleensä palkitaan, edes sillä yhdellä kalalla. Mutta isomman lahtialueen sivutuulessa rekattu 200 metriä pitkä kaislikko antaa sitten jo useita parempia kaloja. OPTIMIOLOSUHTEET Kun kaikki olosuhteet osuvat kohdilleen, voi olla jo liki varma onnistumisesta. Mutta kala ei haluakaan tulla mukaan, vaan pääsee reunimmaisen kaislan taakse. Välillä hyvinkin pitkät stopit ovat tarpeen, ennen kuin tärppi tulee. UITTOTYYLI päässä oranssi tai punainen shadi/sirpa. Kelluvat ja hyvin hitaasti uppoavat vieheet mahdollistavat hitaan uiton yhdistettynä pysäytyksiin. Onneksi koukku ei tartu siihen, vaan hetken rauhallisen pumppauksen jälkeen kala tulee ensimmäistä kertaa näytille. Taaskin vielä viime hetken etiäisenä mukaan tulleet muutamat lusikkauistimet puolustivat paikkaansa.” 14 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. MITÄ kylmempää vesi on, sen hitaampaa uittoa vaaditaan. Lokakuun loppupuoli, tuuli etelästä/lounaasta noin viisi metriä sekunnissa, vesi korkealla, hieman pilvistä, vesi melko kirkasta, kaislikon kulmalla pari metriä vettä, ja siiman Vieheen oikea uittotyyli tuo tulosta Alkusyksyllä nopeasti uitettu viehe tehoaa yleensä parhaiten. Harvan kaislan läpi voi kalastaa offset-koukutetuilla shadeillä ja niitä on helppo myös uittaa korkean veden aikaan ärviäkasvuston yli. Vaikka aamu ei anna, voi ilta tuoda. Vasta siinä näen kalan tavattoman paksuuden, en ole ikinä ennen nähnyt noin leveää hauen selkää. Tuplat kolmihaarat saattavat tuoda ongelmia paitsi tarttuessaan kasvustoon uitossa, niin myös kalan viedessä vieheen puskaan. KYLMÄLLÄ kelillä kalat myös miettivät pidempään ottaako vai ei. Etelätuuli avaa useita ottipaikkoja, mutta ensimmäinen, todellinen top-paikka tuottaa pettymyksen alle kiloisen pikkukalan muodossa. Aivan matalimmissa paikoissa ja lähellä tiheää kasvustoa on hyvä kiinnittää huomiota myös koukutukseen. Varsinkin kirkkaassa vedessä pitkät heitot ja nopea, elävöitetty uitto ovat hyvä yhdistelmä. Päivän väri oli punainen, kirkkaan punainen snackbait, pumu ja joulu sirpat ja kymppi otti sitten Puustjärven isoon punahopeiseen Aromiin. Kalassa kannattaa käydä silti aina, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Kireitä siimoja! TYYNENÄ päivänä oli vesillä kyllä kiva olla. Mitä enemmän viehe on vedessä, sitä useammalla hauella on mahdollisuus napata. Ja jos saat vain pieniä kaloja, älä lannistu, se suuri odottaa Sinuakin vielä. Toisaalta tuuli ei osu tuohon lahteen ihan täydellisesti. Raskas kala vääntää itseään väkisin takaisin kaislikkoon ja on pakko ajaa koneella hieman ulommas. Useampi heitto tiedettyyn/oletettuun ottipaikkaan on siis monesti tarpeen. Mitä kylmemmäksi vesi käy, sitä hitaampaa uittoa vaaditaan. Seuraavassa kaislareunassa sama juttu. Samalla korostuu oikeantyyppisen vieheen valinta. Tällaisissa olosuhteissa ei ensimmäistä tärppiä ole tarvinnut odottaa kolmea heittoa pidempään. Naapurilahtikin tuottaa vain yhden yli-innokkaan pikkuhauen. Lisäksi valitut paikat on syytä kalastaa tarkasti, koska kalat tuntuvat miettivän tavallista pitempään, ottaako vaiko ei. Joka kerta ei voi saada kalaa, olosuhteet voivat tehdä sen vaikeaksi tai joskus jopa mahdottomaksi. Taas yrittämässä. Pitkältä näyttää ja ottaa taas suunnan kohti kaislareunaa
Kuva: Janne Salomeri. Lisäksi taimenen menestymistä on seurattu säännöllisesti. Lindblad ja Helsingin Perhokalastajat ry ovat tehneet Mätäjoen kunnostuksissa yhteistyötä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. HENKILÖUUTINEN VUODEN vesistökunnostaja 2025 -tunnustuksen saanut Pekka Lindblad kunnostustalkoissa. Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin. Tulosten eteen on tehty valtavasti työtä jo 16 vuoden ajan. VUODEN vesistökunnostaja -tunnustus Helsingin perhokalastajien Pekka Lindbladille Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus on tänä vuonna myönnetty Helsingin perhokalastajat ry:n pitkäaikaiselle vapaaehtoisaktiivi Pekka Lindbladille. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: LÄHDE kalaan! Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja. Valtakunnallisesti erittäin uhanalainen meritaimen on kotiutunut valtalajiksi kilometrin pituiselle jokiosuudelle Talin kohdille Mätäjoella. Tutustu myös kursseihin, joissa pääsee oppimaan kalastustaitoja! Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla. KA IKK IEN Vapaa-ajankalastajien TAPAHTUMAKALENTERI vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITA tapahtumasi! TAPAHTUMAKALENTERI on tarkoitettu SVK:n, sen jäsenseurojen, piirien ja yhteisöjäsenten tapahtumille. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista. Vuoden vesistökunnostaja -tunnustuksen valintaraadin mielestä Pekka Lindbladin pitkäjänteinen toiminta ja merkittävä talkootyön määrä ovat esimerkillisiä. Lindblad on jo yli 15 vuoden ajan järjestänyt talkootapahtumia joka syksy. Myös poikasille on luotu elinalueita lisäämällä uppopuuta ja kivikoita. Hänen ja yhdistyksen pitkäjänteisen työn tuloksena Helsingin Mätäjoella elää luontaisesti lisääntyvä erittäin uhanalainen meritaimenkanta. Tapahtumissa on perustettu taimenille kutupaikkoja levittämällä uomaan karkeaa soraa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin.. Talkoisiin on saatu innostettua kaikenikäisiä osallistujia mukaan, ja siten on edistetty myös ympäristökasvatusta. Talkootyön medianäkyvyys on nostettu uudelle tasolle, mikä voi edelleen innostaa ihmisiä muihin vastaaviin hankkeisiin
HEITTOKALASTUS TEKSTI JA KUVAT JARNO HEIKKILÄ DP Spinner -lippaan elokuun lopulla hairahtunut 115-senttinen hauki. Loppukesän ja alkusyksyn hauet HURMAANTUVAT LIPASTA Unohdettu ottikone voi pelastaa kalapäivän 16 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Joten ei muuta kuin merelle mars. Kalapäivästä oli tulossa vähän liiankin hieno, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja tuulta oli juuri nippanappa sen verran, että pinta meni rikki. Koska hauet osoittivat olevansa ahventa paremmin otilla, suuntasin seuraavaksi välikköön, jossa on parisen metriä vettä ja siinä kasvaa harvakseltaan vesikasvustoa. Pudotin veneen plaanista hyvissä ajoin ja lähdin pienessä, lähes olemattomassa, tuulenvireessä regaamaan sektoria läpi. Jos lajivalinta olisi ollut täysin selvä, olisin ehkä karsinut puolet romuista pois. Nopea auton ja veneen pakkaaminen, traileri koukkuun ja vetoja. Ja jos lähden tuntemattomille vesille, katselen haukipaikat lähinnä muutenkin maiseman perusteella. Tarkoittaa siis semmoista kahdeksan vapasetin ja noin 50 kilon uistinarsenaalin raahaamista. Muutama heitto, eikä siihen tullut kuin pari olematonta kopaisua. Ja kyllä tuolta pitäisi jotain kalaa aina löytää. Mutta eipä vaan ollut, ei. Chatterbait/bladed jig -tyyppiset vieheet ovat lämpöisessä vedessä erittäin tehokkaita ahvenen lisäksi myös hauelle. Eipä se haittaa, ei tarvitse hirveästi aallokossa hyppyyttää. Olin lähdössä vesille yksin, joten kaluston määrän kanssa ei ollut ihan niin tarkkaa. AHVENSETILLÄ LIIKKEELLE Ensimmäiset paikat olivat enemmän ahvenpaikkoja. Jokunen onneton kopaisu vain. Toki aina pitää yrittää itselleen uskotella, ettei saalis ole pääasia, vaan rentoutuminen vesillä. Ja se oli tietenkin Musky Mayhem Tacklen Baby Girl -lippa. Tässä kalastustyylissä ei oikeastaan luotainta tarvitse mihinkään, vaan kala haetaan ihan puhtaasti heittämällä vanhastaan tutuissa paikoissa. Ja koska oli vapaapäivä, oli tietysti vapapäivä. Sama laulu jatkui. Vaihdoin haukisettiin ja ajattelin ottaa heti varmat pois, joten napsautin perukkeen jatkoksi Darth Vaderin (Nils Masterin Dart Master -jerkki). LIPPA KOHTI HORISONTTIA Kolmas kerta toden sanoo, eli nyt lopetettiin leikkiminen ja laitettiin ykköstykki peliin. O li synkkä ja myrskyinen yö... Kalaa oli selvästi mestalla, mutta värkit olivat väärät. Rampilla ei ollut ruuhkaa, joten käytin rauhassa kaikki kahdeksan minuuttia veneen laskuun. COW Girl on kelvannut kohdeyleisölle. Kohteena minulla olivat tietenkin Merenkurkun perinteiset, eli ahven ja hauki. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 17. Yllätyk. Tässähän ei ole mitään uutta. Heti tähän alkuun täytyy vielä mainita, että veneestäni ei, ainakaan toistaiseksi, löydy liveluotainta, vaan kalastan ns. Lippa kohti horisonttia, loiskahdus veteen, muutama napakka kammenpyöräytys ja tiukka riipaisu. On minulla toki vanha, massiivisella seitsemän tuuman näytöllä varustettu, Lowrancen Elite Ti -viistoluotain. sekseni ahvenia ei ollut juurikaan holleilla, mutta pienehköt hauet osoittivat enemmän kiinnostusta ja chatterbaitit saivat melkoisesti kyytiä. Koska tärppiaddiktin on saatava päiväannoksensa, otin varman päälle ja lähdin sekakala-taktiikalla liikenteeseen. Ei ei ei, eihän ollut, vaan oli erittäin hieno ja lämmin elokuinen aamu. Ei lannistuttu pienestä, vaan laitettiin Westin Swim uimasille. Perinteiseen tapaan latasin kohtuullisen kevyesti kampetta mukaan. Tiukalla siksak-uinnilla varustettu jerkki on yleensä nappivalinta näissä olosuhteissa. Kyseinen paikka on ollut perinteisesti enemmän haukien suosiossa. Eli ahvensetillä liikkeelle. Tohatsulle jenkaa ja pikkuinen siirtymä mestoille. Josko räminä olisi se triggeri. sokkona
Kun tämä paikka oli puitu läpi, jatkoin monistamista muissa vastaavissa paikoissa. Heitä lippa kalaisaan vesistöön, kelaa, tee vastaisku ja väsytä kala. Lipalla ei pysty monipuolistamaan uittoa niin paljon kuin muilla viehetyypeillä, mutta aina jotain pientä lisä-ärsykettä voi kokeilla. Tiheässä, pintaan ulottuvassa kasvustossa lippoja ei kuitenkaan voi kovin hyvin käyttää, vaan sinne joutuu miettimään muuta tarjontaa. Vaikka onpa hauki iskenyt useammankin kerran, kun yrittää vavalla hakata lippaa pyörimään sen jäätyä jostain syystä jumiin. Romut nippuun ja naama Hangon keksinä kohti ramppia. Suurin osa kaloista oli peruskokoa, noin kahden kilon luokkaa, mutta kyllä sieltä yksi viiden kilon paikkeilla olevakin kävi näytillä. Tekniikasta ja välineistä Lipalla kalastaminen on lähtökohtaisesti äärettömän helppoa. Eikä tahti siitä juuri muuttunut. Onneksi olin rasvannut laskurinkin hyvin, joten oli helppo napsutella lukemia talteen. Taivuttelin peruspalikan veneelle, tarkistin hampaat sekä nielun ja päästin kaverin jatkamaan touhujaan ja ihmettelemään, että mitähän tuossa äsken tapahtui. Eli lippa näkyy ja ”kuuluu” vedessä kauas. normipäivä. Varovainen tälli kumiin, mutta samaan paikkaan heitetty lippa toi heti hauen hammastarkastukseen. Seuraava heitto vahvisti päivän koodin murtuneen. Joskus toki tulee heitettyä hiukan syvempää selkävettäkin, jossa hauet seikkailevat välivedessä ja toimiihan se lippa sielläkin. Testasin tietysti teoriaani, eli kokeilin uudelleen jerkillä, josko olisi vain sattunut syönti-ikkuna aukeamaan juuri uistimenvaihdon aikaan. Muutaman lipan tinselit/hameet oli kaluttu loppuun ja kylmälaukussa oli pari kuumapäisintä kaveria jäähdyttelemässä tunteitaan. Iltapuhteitakin olisi tiedossa, kun piti parsia ottivieheet takaisin pelikuntoon seuraavaa reissua varten ja irrotella fileet hurjapäistä. Johan sieltä hauki rouhaisi, eikä vain pökkinyt. Lippaa seuraavalle, hiukan ottihaluttomalle, hauelle on monesti ollut se viimeinen ärsyke, kun pysäyttää kelauksen hetkeksi ja sen jälkeen antaa nopean ”tällin” lipalle niin, että se lähtee uudelleen pyörimään. Silti ei kannata täysin unohtaa erilaisia kikkailuja. Tinselit rapisivat ja välillä piti vaihtaa viehettä, kun rupesi luottovehkeen hame olemaan niin loppuun kaluttu. Saman kohtalon koki myös kumi. KAIKEN KAIKKIAAN NORMIPÄIVÄ Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja päivä taipuu iltaan. Tasainen, ripeä kelaus on yleensä avain onneen. Kävipä siellä perinteisesti jokunen reilun kokoinen ahvenkin lippaan jyrsimässä. UNOHDETTU SUURUUS Loppukesän ja alkusyksyn hauenkalastus on parhaimmillaan erittäin hauskaa puuhaa. Lisäksi lippa välkkyy voimakkaasti ja välkettä vielä voimistaa hamemateriaalin eläminen ja välkehdintä vedessä. Mutta ei toki. Kalastustekniikka 18 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kun vain oli kalaa mestoilla, niin lipat toimivat tasaisen varmasti, vaikka muut testaamani viehetyypit antoivat lähinnä kopaisuja. Lippa ehti nippanappa lähteä pyörimään, kun seuraava kaveri oli jo kimpussa. Joskus käytän myös tummia lippoja, jotka eivät välky niin voimakkaasti, mutta tuottavat kuitenkin voimakkaan paineaallon ja näkyvät siluettina kalalle. Tärkein aspekti on tietysti lipan pyöriminen. LIPAN PYÖRIMINEN aiheuttaa veteen voimakkaan paineaallon, johon petokala reagoi. SYVYYDET , joissa lippoja käytän ovat yleensä 0,5–2 metriä. UITTOTEKNIIKKA ei tosiaan vaadi mitään erikoisia kuvioita. Kaiken kaikkiaan siis ns. Päivän lopussa laskuriin oli napsuteltu sen verran rumasti kappaleita, ettei kehtaa edes kertoa. Hauki iski lippaan todella raivolla ja pihtejä sai käyttää ahkerasti. Edelleen vain jokunen kopaisu jerkkiin ja heti raivokas tälli, kun vaihtoi lipan takaisin ja heitti samaan sektoriin. BABY Girl se vain toimii
KAUPALLISIA tuplalippoja. Baby Girlit joutuu tilaamaan Yhdysvalloista ja hinta nousee reilusti. Savage Gear lopetti DP Spinnerin valmistuksen, joten nekin ovat kiven alla. tavuuteen. Tästä päästäänkin kiinni siihen varsinaiseen ongelmaan, eli vieheiden saa?. Joskus Abullakin on ollut Mörrum Spinnaresta reilun kokoinen tuplalippa markkinoilla ja yksi sellainen on eksynyt minunkin pakkiini. Vesi on vielä melko lämmintä, hauet tankkaavat kovasti ja niissä riittää potkua. Onneksi hamstrasin tapani mukaan muutamia jemmaan, kun olin todennut sen erinomaisen pyytäväksi tuotteeksi. Eikä siis mikään normaali ahvenkaliiperin Vibrax tai Wipp, vaan kunnollinen haukilippa ja vieläpä kahdella lipalla. Blue Foxilla oli myös aikanaan haukikoon tuplalippa Vibrax Douple Spin, mutta sitäkään ei löydy enää mistään. Kuten tuossa aiemmin mainitsin, ehdoton lippasuosikkini on Musky Mayhem Tackle Baby Girl. Ja ovat nämä hauelle tai muskylle tarkoitetut lipatkin todella kovilla ja niitä tosiaan joutuu parsimaan tämän tästä. Ei sillä, etteikö pienikin lippa maistuisi hauelle, mutta silloin niiden kanssa joutuu tappelemaan turhan kevyellä kalustolla ja pieni lippa ei tahdo kestää montaakaan kalaa. Erittäin usein näissä karkeloissa on ollut yksi aivan ylivoimainen uistintyyppi, joka tahtoo monelta nykyään unohtua, eli lippa. Kaksi DP Spinneriä sekä Blue Fox Vibrax Douple Spin sekä vielä paketissaan oleva Baby Girl. Kunnollisia tuplalippoja ei tahdo enää löytyä mistään kotimaan kamaralta. Näissä raskaamman sarjan vieheissä kuitenkin runko kestää paljon rumaakin käsittelyä. Se ei kuitenkaan kosVAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 19. Toinen erittäin maistuva ja lisäksi edullinen tuote on ollut Savage Gear DP Spinner. Siinä tosin runkolanka oli onnettoman ohutta ja sen joutui rakentamaan uusiksi vahvempaan runkoon
ELI PAJALLE MARS Jos jotain ei löydy valmiina, on semmoinen tehtävä itse. Itse olen hyvin etuoikeutetussa asemassa ja satun asumaan Vaasassa, jossa Kurre pitää yllä erinomaista rakenteluvalikoimaa. VAUVATYTÖN rakentamiseen tarvittavat työkalut ja tarvikkeet. Ei ole varsinaisesti väliä, kummin päin kokoaa lipan. Silmukan teon jälkeen runkoon pujotetaan lyijypaino, jousi, kaksi helmeä, runko ja yksi helmi. Hamemateriaalinippu kiinnitetään nippusiteellä rungossa olevan jousen ympärille ja nippusiteestä katkaistaan ylimääräinen pois. Tällä hetkellä Suomen markkinoilta löytyy reilussa haukikoossa ainakin Eumerin Spintube Helix, jossa on vain yksi lippa. Kyllä silläkin tuli kalaa melko raa’asti, mutta ei kuitenkaan ollut se ykkösvalinta. Olen siis tehnyt armoitetusta Baby Girlistä itse kopioita. Tämän jälkeen tehdään runkolangan yläpäähän silmukka. Sitä en ole koskaan itse testannut, kun olen ratkonut saatavuusongelman muuten. Itse laitan yleensä tuohon silmukkaan valmiiksi leikarin, koska haluan ehkäistä siiman kiertymistä. Joskus vain tuntuu, että juuri Baby Girlin koko on ollut optimi. Tuolle lipalle kävi kuitenkin ohraisesti, kun leikarista petti yllättäen hitsattu rengas ja se häipyi hauen suussa meren syövereihin. Lipat tulevat tietysti kovera puoli alaspäin. Itse kokoan yleensä alapäästä lähtien. LIPAT paikallaan. Seuraava vaihe, eli lippojen asennus vaatii hieman tarkkuutta. ?. Jos heittää saman väristä, mutta isompaa lippaa, ei saa kuin murto-osan tapahtumia. Käytän yleensä hamemateriaalina tinseliä. Minulla oli myös yksi Musky Mayhem Tackle Cow Girl, joka oli hieman isommilla lipoilla varustettu, mutta muuten samankokoinen kuin Baby Girl. kaan ole ollut yhtä tehokas kuin nuo kaksi suosikkiani. Vauvatytön rakennusvaiheita 1 2 20 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Varsinainen kokoaminen on kohtuullisen helppo projekti. . Hameen voi toki kiinnittää myös sidontalangalla tai vaikka kuparilangalla sitoen, mutta olen todennut helpoimmaksi pienen nippusiteen. Clevisit laitetaan limittäin, eli ylemmän clevisin alempi haara jää alemman clevisin ylemmän haaran alapuolelle. Jonkin verran on myös reilumman kokoisia lippoja yhdellä lipalla varustettuna, mutta niihin en itse ole jostain syystä samalla tavalla mieltynyt. Se kestää hauen hammasta riittävän hyvin, sekä on helpompi ja nopeampi käyttää kuin jollain langalla sitominen. Seuraavaksi otetaan reilu nippu haluttua hamemateriaalia ja pieni nippuside. Ensin runkolangan toiseen päähän kierretään silmukka pyöröpihtien avulla. Sekin jäi silti Baby Girlin jalkoihin. Onhan näitä reilumman kokoisia tuplalippoja ollut aikojen saatossa muillakin merkeillä ja customeitakin on näkynyt. Lippojen rakenteluun löytyy hyvin materiaaleja, kotimaasta ja ulkomailta
10 gramman lyijypaino . HAMEEN ompelu. 3 4 5 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 21. 1 kpl varsinainen runko . koukku (itse käytän 2/0 VMC 8650 PS, väkäset poistettuna) . runkolangasta kierretty tiivis jousi (noin 1 cm pitkä) . pieni nippuside . tinseliä ja/tai silikonista tehtyä hamemateriaalia . KOUKUN asennus. leikari (valinnainen, ei ole alkuperäisessä) . ”Köyhän miehen vauvatyttö” Yhden lipan kokoamiseen tarvitaan seuraavat tarvikkeet: . sivuleikkurit, pyöröpihdit ja yhdistelmäpihdit Baby Girl kopio MELKEIN valmista. pätkä kutistesukkaa (uistinrenkaan ja rungon sekä koukun silmukoiden ylitse sopiva koko) . 1 mm jousiteräslankaa noin 20 cm . 2 kpl ”clevis” (u:n muotoinen lenkki, jolla lippa kiinnittyy runkoon) . 3 kpl metallisia helmiä . 2 kpl coloradolippoja koko #5 tai #6 riippuen valmistajasta . vahva uistinrengas
22 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VAIN MIELIKUVITUS ON RAJANA Ja kun tähän rakentelun maailmaan lähtee, niin näitähän voi sitten tehdä ihan sellaisia kuin vain mielikuvitus antaa myöden. Ei ne koukut niin kalliita ole, etteikö voisi semmoista uhrata, jos kala on hankalasti kiinni. Hameen kiinnityksen jälkeen laitetaan kutistesukan pätkä koukun varteen ja kiinnitetään koukku uistinrenkaalla rungon alapäässä olevaan silmukkaan. Itse käytän samoja, kevyehköjä haukisettejä, joita muutenkin. Lämpimässä vedessä nopeasti, lähellä pintaa kelattu lippa aiheuttaa räjähtäviä reaktiotärppejä. Tässä vuosien varrella on tullut irroteltua koukkuja omastakin nahasta vähän liian usein. Ainakin tässä kotivesillä tuntuu jostain syystä olevan tuo Baby Girlin koko ja maku se paras. Välillä tuommoinen 500–800-grammainen ahven napostelee isoa lippaa oikeinkin hyvin. Koukuista napsin aina väkäset pois, koska silloin ne on huomattavasti helpompi irrottaa sekä kalasta että itsestä. LIPAT PARHAIMMILLAAN LOPPUKESÄLLÄ JA ALKUSYKSYLLÄ Kelausnopeutta kannattaa välillä vaihdella ja kokeilla, onko sillä vaikutusta ottihalukkuuteen. KALUSTO KANNATTAA VALITA VIEHEIDEN KOON MUKAAN Hauelle käyttämieni lippojen painot ovat noin 25–60 grammaa. Kiukkuisen kesähauen irrottaminen on aina melkoinen projekti ja niitä yllätyksiä pääsee sattumaan aina välillä. Täytyy toki sanoa, että olen kasaillut monen näköisiä ja kokoisia lippoja, mutta läheskään kaikki eivät ole päässeet ykkösketjuun, eivätkä välttämättä edes koereissua pidemmälle. Ja lisäksi lippoja voi iltapuhteina askarrella helposti, jolloin saa taas hiukan lisämaustetta harrastukseen. Kylmälaukku on aina hyvä varuste, koska sinne voi aina pahapäisen (ja/tai kovasti verta vuotavan) saaliin napsauttaa odottelemaan ruokapöytään pääsyä. Kutistesukan tarkoitus on jäykistää koukun liitos, jolloin hamemateraali ei sotkeennu niin pahasti koukkuun. Joka tapauksessa hamemateriaalia joutuu uusimaan jatkuvasti, mikäli malttaa taideteoksen tarjota haukipitoiseen vesistöön. Ei ole ollenkaan hauska tilanne, kun uistin lentää silmille. Muutenkin kalustoon pätevät tietysti samat hommat kuin hauen kalastuksessa yleensäkin. Se saattaa yllättää hyvinkin positiivisesti. PERINTEINEN LIPPAKALASTUS VOI YLLÄTTÄÄ POSITIIVISESTI Joten, jos on päässyt iskemään digiähky liveluotainta tuijotellessa, tai haluaa muuten vain kokeilla jotain hiukan erilaista, niin suosittelen testaamaan perinteistä lippakalastusta. Lipan muodolla on myös vaikutus uintisyvyyteen. Mitä leveämpi lippa, sitä pinnemmassa se kulkee. Näinkin saattaa käydä (ja on käynyt) kalan riehuessa veneen laidalla. Ja kas, meillä on valmiina niin sanottu ”köyhän miehen vauvatyttö”, eli semmoinen ottikone, ettei mitään rajaa. Metallivieheen kyseessä ollessa kelausnopeus vaikuttaa tietysti myös uistimen uintisyvyyteen. Hauki ei ole ollenkaan kehnoimmasta päästä oleva ruokakala. Toki lippoja voi käyttää yllätysvalintana kylmässäkin vedessä, mutta itselläni ne ovat olleet parhaimmillaan loppukesällä ja syksyn alussa. Vaikka itselläni on vain väkäsettömiä koukkuja, niin joskus helpoin ja nopein ratkaisu on katkoa koukku kalan suusta tarpeen vaatiessa. Kalusto kannattaa valita käytössä olevien vieheiden kokoon suhteutettuna. VALMIS Vauvatyttö. Liian kevyillä välineillä ei kannata lähteä kokeilemaan, koska isotkaan hauet eivät karsasta lippoja ja lämpöisessä vedessä kannattaa pitää väsytysaika lyhyenä. Kalastamillani vesillä varsinaiset kymppihauet ovat melko harvinaisia, enkä ole sellaista lipalla saanut. Ja hyvänä kakkosena on DP Spinner, jota käytän yleensä matalammassa (noin metrin) vedessä, koska se on tehdaskuosissa kevyempi ja siten myös kulkee pinnemmassa. Yhdeksän kilon ylitys lipalla löytyy kyllä ja metrihaukia onkin sitten tullut runsaasti. KÄYTÄ KALASTAESSA AINA SUOJALASEJA Suosittelen myös pitämään kalastettaessa aina suojalaseja. Tämän jälkeen kutistesukka tuodaan lipan rungon alasilmukan, uistinrenkaan ja koukun silmukan päälle ja kutistetaan paikoilleen (hame pitää tietysti suojata kuumennukselta). Haukilipoilla on noussut lisäksi säyneitä ja lukuisia reilun kokoisia ahvenia. Tietysti käsillä pitää olla pitkäkärkiset irrotuspihdit ja kunnolliset katkaisupihdit
VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 23. Pienissä järvissä, jollaisia ovat useimmat Suomen järvet, kesän aikana pintavesiin ei kuitenkaan sekoitu riittävästi happea. Nuorimmille sukupolville näiden tarinoiden lukeminen antaa ehkä uutta näkökulmaa vaeltamiseen ja kalastamiseen. Yleisesti ottaen lyhyempi jääpeite lisäsi hapen määrää, koska talvinen hapenkulutusjakso lyheni ja syksyinen pintaveden ja hapen sekoittuminen kesti pidempään. Ja tietenkin kalansaaliin tuottama riemu. ”Tulokset osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole yksiselitteisesti positiivisia tai negatiivisia – ne riippuvat järven koosta ja ominaisuuksista”, sanoo tutkijaryhmää johtanut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Joachim Jansen. Kansainvälinen tutkimusryhmä hyödynsi tietoja, jotka oli vuosien 1960-2022 välisenä aikana kerätty tuhansista järvistä, joiden joukossa oli myös suomalaisia järviä. Nyt hän on koonnut kokemuksiaan Nuotiotarinoita-nimiseksi kokoelmaksi. Tilanne on erityisen ongelmallinen rehevöityneissä järvissä, joissa hapenkulutus on suurta. Mielestäni Nuotiotarinoita on kaikkiaan sangen miellyttävä lukukokemus ja muutenkin onnistunut kokonaisuus. Sen lyhyehköistä kertomuksista löytyy lähes poikkeuksetta jokin merkittävä lukijaakin kiinnostava ”koukku”, jonka ansiosta kyseinen sattumus on kannattanut lukea. Eräjorman nuotiotarinoita Jorma Nuotio Väyläkirjat 2025 104 s, kovakantinen ISBN 978-952-396-233-0 JÄÄPEITE TUTKIMUS: Jääpeitteisen ajan lyheneminen vähentää kalakuolemia vain isoissa pohjoisissa järvissä Laaja kansainvälinen tutkimus paljastaa, että vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut. Toki hän on kalastanut muuallakin, kuten esimerkiksi kotikonnuillaan Lempäälässä Kuokkalankoskella ja myös muun muassa Tampereen Näsijärvellä. Toisaalta mukaan mahtuu myös eränkävijöiden välinen toveruus ja keskinäinen luottamus. Erityisen hyvin tämä tulee esiin tarinassa Pojan ensimmäinen kala, jossa 3,5-vuotias Aleksi saa isänsä avustuksella väsyteltyä Kuokkalankoskesta kolmikiloisen toutaimen. Sen sijaan vähäravinteisissa järvissä hapenpuutetta esiintyy harvemmin kesällä ja talvella. Niinpä hän itse vastaa tarinakokoelmansa pirroskuvituksesta. Sen tarinoissa kuvataan rehellisesti, väliin humoristisesti ja toisinaan jopa hätkähdyttävästi eräja kalareissujen tapahtumia ja sattumuksia. Kirjat T E K ST I IS MO MA LI N ERÄJORMALTA LÄMPIMIÄ NUOTIOTARINOITA Jorma Nuotio alias Eräjorma on harrastanut kalastusta koko ikänsä ja tehnyt kalaja eräretkiä Lappiin ja Ruijaan jo noin 60 vuotta. Jorma Nuotio on harrastanut esimerkiksi kuvataiteita. Isommissa yli kymmenen neliökilometrin kokoisissa pohjoisessa sijaitsevissa järvissä hapen määrä sen sijaan saattaa kasvaa. Tutkimuksen mukaan talvisten kalakuolemien määrä saattaa vähentyä jään vähetessä vain suuremmissa, yli kymmenen neliökilometrin kokoisissa pohjoisissa järvissä. Nuotiotarinoissa eletään pääasiassa aikaa, jolloin ei ollut vielä nykyään niin välttämättöminä pidettyjä älylaitteita eikä someakaan, vaan määränpäähän suunnistettiin perinteisesti kartan ja kompassin avulla. Kokeneissa erämiehissä ja -naisissa ne herättänevät nostalgisia muistikuvia heidän omista kokemuksistaan joskus vuosikymmeniä sitten. Tutkimus antaa tärkeää tietoa järvien suojeluun ja kalakantojen hallintaan muuttuvassa ilmastossa. Niissä tuodaan esiin myös luonnon arvaamattomuus ja eräretkellä vaanivat jopa henkeä uhkaavat vaarat. Sen 104 sivuun on saatu mahtumaan monenlaisia ja nimenomaan kiinnostavia sattumuksia
Hain tällä tavalla varovasti kokemusta ja tuntumaa koukkujen vähentämisestä. Viehekalastuksen kenties suosituimmassa muodossa, pohjajigauksessa, käytetään siinäkin lähinnä yksihaaraisia koukkuja. Mielenkiinnosta ja tätä lehtijuttua silmällä pitäen vaihdoin kolmihaarat hetkellisesti takaisin muutamaan haukivieheeseen, jotta sain pidettyä kirjanpitoa ja vähän vertailtua eri koukkujen kalastavuutta muutamalla haukireissulla. TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA 24 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhokalastuksessa samoin. Samalla päätin ensimmäistä YKSIHAARAISET koukut pitävät kalan erittäin hyvin, mutta helpottavat suuresti esimerkiksi haavissa työskentelyä. Viitisentoista vuotta sitten siirryin koukkujen sekakäyttäjäksi – vaihdoin aluksi vain muutamiin uistimiin yksihaaraiset koukut ja esimerkiksi jokusiin vaappuihin vaihdoin ensin vain toisen koukuista. Muutama vuosi sitten luovuin kolmihaaroista käytännössä kaikissa kovavieheissäni. En ole katunut päätöstä, enkä vaihtamiseen nähtyä vaivaa hetkeäkään. Kumpi pitää kalan paremmin. Joskus pienehkössä vaapussa voi olla kolmekin kolmihaarakoukkua eli yhteensä yhdeksän koukunkärkeä, eikä valtaosa kalastajista ole edes vakavissaan kyseenalaistanut koko asiaa. ESIMERKIKSI pohjajigauksessa käytetään lähinnä yksihaarakoukkuja. Siitä huolimatta lähes kaikki muut virvelillä viskottavat vieheet on varustettu kolmihaaraisilla koukuilla, yhdellä tai useammalla. Kolmihaaraisilla koukuilla tämäkin kala olisi varmaan jo tuhannen solmussa. Kalaahan noilla kaikilla menetelmillä saadaan erittäin hyvin. Kalastin elämäni ensimmäiset kolmekymmentä vuotta ihan vieheiden omilla vakiokoukuilla eli kolmihaaroilla. YKSIHAARAINEN vai KOLMIHAARAKOUKKU O nginnan eri muodoissa käytetään lähes yksinomaan yksihaaraisia koukkuja ja pilkinnässäkin yksihaaraiset koukut ovat enemmistönä. SUURIN osa vieheistä on varustettu kolmihaarakoukuilla. Laskin, että vieherasioissani oli tuon yksittäisen koukunvaihtosavotan päätteeksi yli 700 koukunkärkeä vähemmän. Kokemusten myötä yksihaarat valtasivat enemmän alaa vieheissäni
Kaikki seitsemän haukea, jotka iskivät yksihaarakoukulla varustettuihin vieheisiin, päätyivät saaduksi asti. PEHMOVIEHEILLÄ kolmihaarat pitivät hiukan paremmin kalan haaviin asti. Ehkä jopa päin vastoin. 19 29 11 34 8 6 60,4 % 75,6 % 42,9 % VIEHE 3-HAARA 1-HAARA OFFSET SAANTI % SAANTI % SAANTI % Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu 3-haara 1-haara offset Buster Jerk Original 15 cm /sis. Oma tulkintani näistä on, että kolmihaarakoukuilla hauki ei päädy haaviin yhtään sen paremmin kuin yksihaarakoukuillakaan. Stormin Suspi on tässä tulkittu kumisen pintansa vuoksi pehmovieheisiin, vaikka sen sisällä kova muovirunko onkin. ALLEKIRJOITTANEEN kaikki 63 tilastoitua haukikontaktia taulukkoon kirjattuna. Ei siis karkuutuksia niistä. 20 cm/50 g 3 4 8 5 57,1 % 38,5 % ”Stormin Suspi” 1 5 2 83,3 % 100 % KAIKKIAAN kirjanpitoon kertyi 107 haukitärppiä (48 kolmihaarakoukkuun, 45 yksihaarakoukkuun ja 14 offset-koukkuun). 65 g shallow 6 3 3 4 33,3 % 57,1 % sekä 75 g original) Pig Shad Jr. 11 tärpistä peräti kymmenen haukea pysyi kiinni haaviin asti. TÄSSÄ taulukossa ovat ne vieheet, joihin kuhunkin ehti näillä reissuilla kertyä yli 10 tärppiä. 6 3 4 22 33,3 % 84,6 % Pehmovieheet yht. 1 Kuusamo Suurhauki Lusikkauistin 9,5 cm/40 g 1 Jakki jerkki 13 cm/59 g 1 VIEHE 3-HAARA 1-HAARA OFFSET SAANTI % SAANTI % SAANTI % Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu 3-haara 1-haara offset Buster Jerk Original 15 cm /sis. VIEHE 3-HAARA 1-HAARA OFFSET SAANTI % SAANTI % SAANTI % Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu 3-haara 1-haara offset Buster Jerk Original 15 cm /sis. 65 g shallow 6 3 4 19 33,3 % 82,6 % sekä 75 g original) Pig Shad Jr. Pehmovieheissä yksihaarakoukut pitivät haaviin asti 63,2 % tärpeistä ja kolmihaarat 66,7 %. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 25. 65 g shallow 1 10 90,9 % sekä 75 g original) VIEHE 3-HAARA 1-HAARA OFFSET SAANTI % SAANTI % SAANTI % Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu 3-haara 1-haara offset Kovavieheet yht. 65 g shallow 5 100 % sekä 75 g original) Pig Shad Jr. 20 cm/50 g 4 7 1 4 1 63,6 % 80 % ”Stormin Suspi” 1 3 2 75 % 100 % K.P.Hybrid Worm 9” 4 5 5 4 55,6 % 44,4 % Savage Gear LB Real Eel 20 cm 2 100 % Savage Gear 4D River Roach 22 cm/125 g 1 ”Toby haukilusikka”. 13 26 7 12 8 6 66,7 % 63,2 % 42,9 % Kaikki yht. Kovavieheisiin (jerkit + pari lusikkaa) iskeneet kalat pysyivät yksihaarakoukuissa 84,6-prosenttisesti, kun taas kolmihaarat toimittivat haaviin joka kolmannen kalan. HAUKI ei päädy haaviin yhtä todennäköisesti kolmihaarakoukulla kuin yksihaaaraisella. JA NN E KA AP O ILK KA YLI 10 TÄRPIN VIEHEET YHTEENVETO KAAPON ollessa mukana, tuli hänen uistimiinsa kaikkiaan 33 haukitärppiä. 20 cm/50 g 7 11 1 4 8 6 61,6 % 80 % 42,9 % ”Stormin Suspi” 2 8 4 80 % 100 % K.P.Hybrid Worm 9” 4 5 5 4 55,6 % 44,4 % VIEHE 3-HAARA 1-HAARA OFFSET SAANTI % SAANTI % SAANTI % Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu Karkuutettu Saatu 3-haara 1 haara offset Buster Jerk Original 15 cm /sis. ILKKA oli vain yhdellä reissulla mukana ja heitti yksihaaraisilla koukuilla varustettua Buster-jerkkiä. Yhdeksäntuumaisen Hybrid Wormin kohdalla kolmihaara piti kiinni yhden kalan enemmän kuin yksihaara, mutta kaikkien muiden vieheiden kohdalla yksihaarainen sai paremmat prosentit
SUOMESSA yksihaaraisten viehekoukkujen valikoima on edelleen hyvin kapea. Tarkastelussa oli vain heittokalastus, ei siis esimerkiksi vetouistelua vapa telineessä. 26 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. BUSTER Jerk Originalit varustettuina eri koukuilla. Yksihaarakoukkuna Kaiju koossa 3/0. Viehemallin sisällä saatoin käyttää erivärisiä vieheitä. . Yksihaarakoukulla varustettuun suspiin tärppäsi testissä neljä haukea ja niistä jokainen tuli haaviin asti. ”STORMIN Suspi” eli Storm Suspending WildEye Swim Shad on aikanaan lähes kulttimaineeseen noussut haukiviehe, joka maistuu kaloille edelleen. . Haukireissut jäivät suunniteltua vähemmälle, mutta kirjoitan tämän jutun kertyneiden 107 haukitärpin turvin. . Kala merkittiin karkuutetuksi, jos se ei tärpistä tarttunut kiinni tai se pääsi irti koukusta ennen haavimisetäisyyttä. Pidin tilastoinnin viehemallikohtaisena. . Nähtyjä haukien ohilyöntejä tai pieniä hipaisuja ei myöskään merkitty tilastoon, sillä koukusta riippumatta niissä ei ollut tartutusmahdollisuutta. Vain satavarmat tärpit tilastoitiin. . Tarkoitus oli pitää kirjaa nimenomaan haukien pysyvyydestä eri koukkutyypeissä, joten: . kaipaavat kuitenkin vielä pienempiä koukkuja, joita ei kotimaasta tunnu löytyvän. kertaa rigata myös haukishadeja yksihaarakoukulla ja antaa näin yksihaaroille mahdollisuuden myös pehmovieheissä. Tuoreeltaan ulkomailta tilatuista Letoyon ja Valortacin sekä merkittömistä koukuista ei ole vielä jakaa käyttökokemuksia. Silloin kun minulla oli osaavaa kalastusseuraa (Kaapo ja Ilkka) veneessä, niin pidin ihan vastaavasti kirjaa myös heidän kalatapahtumistaan. Jossain kohtaa kui. KAIKKI varmasti kalan tekemät tärpit tilastoitiin. KLASSISESTI tarpeettoman monella koukulla varustettu vaappu kalastaa koukkujen vähentämisen jälkeen vähintään yhtä hyvin ja on kalastuksen monissa käytännön tilanteissa paljon miellyttävämpi käyttää. MITÄ JA MITEN TESTATTIIN. . Kala merkittiin saaduksi, kun se oli haavissa tai jos sen olisi helposti saanut halutessaan veneen viereltä haaviin. Vain todelliset tärpit, joissa viehe kävi vähintään osittain hauen suussa, laskettiin. TARKASTELUSSA oli vain heittokalastus. . . . Olen käyttänyt haukivieheissä lähinnä Kaiju-koukkuja, koska niitä on ollut Suomesta hyvin saatavilla haukihommiin sopivina kokoina ja ne ovat tuntuneet kestävän merikäytössä hieman kauemmin kuin vaikkapa Ownerin koukut. Vertailuvieheissä oli siis vain vatsakoukut. Vieheiden selässä olleet kiinteät yksihaarakoukut olen katkaissut turhina pois heti paketin avaamisen jälkeen. tenkin vaihdoin koukkutyypit päittäin eriväristen vieheiden kesken, ettei vieheen väri pääsisi mainittavasti vaikuttamaan tuloksiin, tärpit johonkin väriin kun voivat olla rajumpia kuin toiseen. Jos oli epävarmaa, että oliko kyseessä kala vai pohjatärppi, niin merkintää ei tehty. Kuha ja ahvenvieheissä olen käyttänyt IMP-koukkuja, joissa on pienempiä kokoja #8:n asti. . Muutamat offset-koukutettuihin shädeihin tulleet tärpit kirjasin myös mielenkiinnosta ylös, mutta muista koukkutyypeistä erilleen, sillä offset-koukuissa koukun kärki on liki piilossa, mikä vaikuttaa tartuttavuuteen. Pienimmät ahven-/siikavieheet yms
Vähemmän sotkussa vieherasiassa . VÄHEMMÄN HUKKAHEITTOJA, ENEMMÄN TEHOJA Koukkuihin liittyy tartutuskyvyn lisäksi monia muitakin kalastuksen onnistumiseen, turvallisuuteen ja helppouteen vaikuttavia seikkoja. kalastuksen tehokkuus, mukavuus, vähemmän viehemenetyksiä, voi halutessaan heittää rohkeammin kasvillisuuden sekaan/tuntumaan . Jos eri koukkujen ”tartuttavuus per tärppi” on samalla tasolla, on yksihaarakoukulla kasvillisuuden tuntumassa kalastettaessa aina parempi ”kalaa per heitto” -suhde kuin kolmihaa1-haarakoukun hyviä ja huonoja puolia 3-haarakoukkuun verrattuna . helpottaa valikoivaa kalastusta ja alamittaisten/uhanalaisten kalojen vapauttamista elinvoimaisina . Hybrid Wormin tapauksessa kolmihaarakoukullinen rigi talutti hauet aavistuksen paremmin haaviin asti, yhden kalan erolla. Itselleni yksi merkittävä syy siirtyä yksihaarakoukkuihin viehekalastuksessa oli se, että tällöin suurempi osa heitoistani oikeasti kalastaa. Vähemmän silmäyms. Jos puhutaan oikein maailmanluokan isojen viehevalmistajien osalta, niin voin vain kuvitella miten isoista rahavirroista puhutaan, jos myynti vähänkään heikkenee ostajien empimisistä tai vieheiden vähentyneistä pohjaan tarttumisista johtuen. Mielenkiinnosta ja vertailun vuoksi rigasin Junnu-Pigin myös yksihaarakoukulla (kuvassa ylin), joka toimitti mainiosti viidestä tärpistä neljä haukea haaviin asti. K.P Baits Hybrid Worm 9’’ on jo merkittävästi Junnu-Pigiä pitempi haukihoukutin, vaikka mikään varsinainen jättishadi ei kyseessä olekaan. . Onneksi ei kuitenkaan tarvitse. Täällä yksihaarakoukut tehostavat kalastamista ja säästävät hermoja niin merkittävästi, että olisin täysin valmis jopa uhraamaan tartutuksesta jonkin verran. Vähemmän sotkussa haavissa . Shädi-rigeissä yksihaarakoukku vaatii erillisen jigipiikin, sillä koukun kärkeä itsessään ei voi painaa jigiin NEUTRAALIT: . vaurioita väsytyksen tai haavimisen aikana kalan ulkopuolella roikkuvista koukuista . Tartutuksessa tai kalan pitävyydessä ei merkittäviä eroja suuntaan eikä toiseen VERTAILU VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 27. Helpompi irrottaa kalasta . kalastuksen tehokkuus, mukavuus, kalalle vähemmän vaurioita, vähemmän rikkoontuneita vieheitä . Lisäkustannus uusista koukuista . Koukun vaihtamisen vaiva vieheen ostamisen jälkeen . kalastuksen tehokkuus, mukavuus . Koukut harvemmin levissä, kasveissa ja kivissä . Joissain kalastustilanteissa yksihaaraisilla koukuilla saa siis kalaa suunnilleen yhtä hyvin ja joissain taas selvästi paremmin kuin kolmihaaraisilla koukuilla. PIG Shad Junior (20 cm/50 g) eli ”JunnuPigi”, kuten monet muutkin pienehköt shadit, rigataan useimmiten yhdellä kolmihaarakoukulla (kuvassa keskimmäiset). yleensä parempi ja herkempi vieheen uinti HAITAT: . Kalastajien ison massan ostokäyttäytyminen on siis yksi syy, miksi kauppojen vieheissä edelleen lähes kaikissa on liikaa koukun kärkiä. Vähemmän koukun pyörähtämistä siimaan heiton ilmalennon aikana . kalastuksen tehokkuus, mukavuus, kalalle vähemmän vaurioita, oma turvallisuus . Alimpana näkyvä offset-koukku realisoi haaviin asti vain 43 % tärpeistä. KYSYNTÄ VAIKUTTAA Muutama vuosi takaperin kuulin käsityönä uistimia valmistavalta pienyrittäjältä, että hän vaihtoi myyntivieheidensä koukut yksihaaraisiin, mutta joutui sitten palaamaan takaisin kolmihaaroihin, koska myynti heikkeni liian monien asiakkaiden epäillessä yksihaaraisten toimivuutta. Monet rigaavat tämän kokoluokan haukikumit jo kahdella kolmihaarakoukulla. Kevyempi koukku . Heittelen haukea enimmäkseen Saaristomerellä ja kohtuu matalassa, jolloin yksihaarakoukut ottavat paljon harvemmin kiinni kasveihin ja kiviin, eivätkä läheskään yhtä usein naaraa mukaansa esimerkiksi rihmalevämöykkyä. YKSIHAARAKOUKUT pärjäävät kasvillisuuden tuntumassakin paremmin. Nyt testissä oli kuitenkin yhdellä koukulla rakennetut rigit, kuten kuvassa. kalastuksen tehokkuus (varsinkin avokelalla heitettäessä) . kalastuksen tehokkuus, mukavuus . roilla. Vähemmän teroitettavia koukun kärkiä . SHÄDI-RIGEISSÄ yksihaarakoukku vaatii erillisen jigipiikin. HYÖDYT:
Isoja kumeja en testireissuilla heittänyt, joten niiden kanssa täytyy vielä erikseen testailla esimerkiksi kahdesta yksihaarakoukusta tehtävää rigiä. Toki koukkuja voi käyttää juuri päinvastoinkin, kunhan lisää yhden ylimääräisen uistinrenkaan uistimen ja koukun väliin, mikä kääntää koukun asentoa 90 astetta. KOLISEVATPA vieheesi pakissa, rasiassa tai ämpärissä, pysyvät ne aina mukavammin järjestyksessä ja nopeasti käyttöönotettavissa, kun ne on varustettu yksihaaraisilla koukuilla. Buster-jerkin heikko suoritus kolmihaaroilla pisti silmääni taulukoiden numeroita katsellessa. Kolmihaarakoukkujen mytyt ovat muisto vain. Joka tapauksessa on päivänselvää, että yksihaarat pelittävät jerkeissä äärimmäisen hyvin, eikä kolmihaarojen käytölle ole niissä kunnollisia perusteita. LOPPUPÄÄTELMÄT Juttua varten kerätty, useille eri vieheille ja koukuille jakaantuva 107 tärpin aineisto on pieni, eikä mitään tilastollisia analyysejä ole tehty. Puolustan nyt kolmihaaroja sen verran, että tässä tapauksessa uittotyyli selittää asiaa luultavasti enemmän kuin koukut. Toimii näköjään ihan hyvin. 28 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOLMIHAARAKOUKUT ovat kaupan hyllyssä kysynnän vuoksi. Kaapo ja Ilkka eivät käyttäneet Bustereissaan lainkaan kolmihaaraisia koukkuja, joten uittoerojen aiheuttama vinouma pääsi siirtymään Buster-jerkin lukemiin. YKSIHAARAISIA viehekoukkuja on saatavilla eri suuntiin käännetyillä silmillä. . Näkemykseni mukaan kolmihaarakoukut ovat kaupan vieheissä vain, koska bisnes ja kalastajien (vääristä) mielikuvista johtuva kysyntä. Vaihda sinäkin rohkeasti vaikkapa kolmeen lempivieheeseesi yksihaarakoukut, niin kauden tai parin kuluessa sinulle on muodostunut omaa näkemystä asiasta. Ylempi on ns. YKSIHAARAT pelittävät jerkeissä äärimmäisen hyvin. straight-mallinen koukku, jota käytetään lähinnä lusikkauistimissa. Tästä huolimatta voin todeta, että yksihaarakoukuilla kalastaminen on useista eri syistä johtuen tehokkaampaa ja miellyttävämpää, eikä kalojen tartuttavuudessa ole kolmihaaroihin verrattuna pienintäkään moitittavaa. Opin tätä juttua tehdessä, että myös pienehköt shädit voi mainiosti rigata yhdellä yksihaarakoukulla. Tässä jutussa keskityttiin haukivieheisiin, mutta yhtä lailla olen luopunut kolmihaarakoukuista muissakin uistimissa. Alempi vertical-mallinen koukku taas istuu useimpiin muihin viehemalleihin. Kaapon ja Ilkan rauhallisempi jerkkaustyyli tartutti kalat jerkkiin huippuhyvin, kun taas allekirjoittaneen uittotyylillä tartutus on selvästi vaikeampaa
Taivasankkurin, suunnanpidon jne. Ensimmäisessä erittäin leveässä (15 tuumaa) Garmin-karttaplotterissa on hyvin tarkka näyttö, huippuluokkaa oleva selkeys ja virtaviivainen ohjaamossa käytettävissä olevan tilan optimoiva muotoilu. voi aktivoida ohjelmoitavien poljinpainikkeiden avulla. Reunaton lasipinta sopii hyvin erilaisiin ohjaamoihin. Moottori lasketaan veteen ja nostetaan ylös nopeasti yksinkertaisen ja asennusja nostojärjestelmän avulla. Karttaplotterin ohjauspalkista voidaan myös säätää kaasua ja ohjausta, muuttaa moottoriasetuksia jne. Moottori painaa alle 12 kiloa, joten sitä pystyy kantamaan yhdellä kädellä. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Koska polkimet liitetään langattomasti moottoriin, kannelle ei kerry turhia johtoja. Pakkauksessa on mukana kaksi erilaista potkuria: tehopotkurilla maksimoidaan akun kestoa, kun taas vesiheinäpotkuri leikkaa vesikasvillisuuden läpi. Kalastuksen aikana voi pujotella puunrunkojen välistä, pyöriä tiukassa ympyrässä, lipua hiljaa rantaviivaa pitkin tai ajaa vesiheinäkasvustojen läpi. GPSMAP 1523xsv -plotteria on saatavissa kahdella eri asennusvaihtoehdolla: Nupeilla ja pidikkeellä varustetussa pinta-asennustelineessä näyttö ikään kuin kelluu. Laite tarjoaa kahden näytön ratkaisun ilman, että tarvitsisi hankkia kaksi erillistä laitetta. Kajakin pystyy kääntämään nopeasti mihin tahansa suuntaan täydellä työntövoimalla. Harjaton kajakkimoottori on suunniteltu kajakkikalastukseen, jossa tarvitaan tehoa ja hyvää ohjattavuutta. Kaasua ja ohjausta hallitaan ilman käsiä pakettiratkaisussa myytävillä teho-ohjauspolkimilla tai käytetään langatonta kauko-ohjainta point-and-go-eleohjaukseen. GPSMAP 1523xsv -karttaplotterin muita ominaisuuksia on muun muassa integroitu kaikuluotain, minkä ansiosta Ultra High-Definition ClearVü™ja SideVü™ skannaavat luotaimet tarjoavat kirkkaita, voimakasta kontrastia sisältäviä väriyhdistelmiä, joiden ansiosta kalat on helpompi erottaa rakenteista. Moottori on suunniteltu niin, että se on helppo asentaa erityyppisiin kajakkeihin. GARMINILTA myös helposti ohjattava kajakkimoottori Garminin uutuuksia on myös Force® Current -kajakkimoottori, jossa on käytännölliset ohjausja kaasupolkimet. GARMININ Force® Current -kajakkimoottori on suunniteltu kajakkikalastukseen. Laite tukee myös lisävarusteena myytäviä Panoptix™-, LiveScope™ live-kaikuluotaimia ja perinteistä CHIRP-luotainta. Se voidaan liittää langattomasti Garmin-karttaplotteriin, jolla voidaan luoda reittejä ja jälkiä, joita kajakkimoottori seuraa kalastuksen aikana. Takaa kiinnitettävä malli on turvallinen vaihtoehto tasoja uppoasennuksiin. Lisätietoja: garmin.com/marine. “Laite tarjoaa veneilijöille ja kalastajille entistä laajemman katselukulman ja helppokäyttöisillä toiminnoilla, integroiduilla kartoilla sekä korkealuokkaisilla luotainominaisuuksilla erinomaisen käyttökokemuksen”, Garmin-yhtiön maailmanlaajuisen kuluttajamyynnin ja -markkinoinnin varatoimitusjohtaja Susan Lyman sanoo. Käyttäjä voi myös valita Garmin Navionics Vision+™ -premium-kartat, joissa on muun muassa korkearesoluutioinen syvyysvarjostus ja satelliittikuvat. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 5/2025 (ilmestyy 28.11.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 6.10. Lisätietoja: garmin.com/marine. Tiedot ja sovellukset, joita käytetään eniten, näkyvät kätevästi rinnakkain. uutta TEKSTI ISMO MALI N Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. Karttaplotterin näytöltä voi myös säätää keulamoottorin nopeutta, tarkistaa akunkeston jne. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 29. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi GARMINILTA uusi erittäin leveällä 15 tuuman näytöllä varustettu karttaplotteri Vene-elektroniikkavalmistaja Garmin on tuonut markkinoille GPSMAP® 1523xsv -karttaplotterin. Karttojen kattavuus ja yksityiskohdat ovat korkeatasoisia Garmin Navionics+™ -karttojen tuen ansiosta. Kun Garmin Force -keulamoottori on integroitu, laitteella voi myös luoda reittejä, malleja ja jälkiä, joita keulamoottori seuraa kalastuksen aikana. GARMININ GPSMAP 1523xsv -karttaplotterissa on leveä 15 tuuman näyttö. Kartoissa on Auto Guidance+™ -teknologia ja päivittäin ladattavat päivitykset yhden vuoden ajan. Kätevällä all-in-one-ratkaisulla on helppo navigoida ja kalastaa laskematta vapaa käsistä. Monitaajuus-GPS:ää hyödyntävä taivasankkuri auttaa pitämään kajakin paikoillaan myös tuulisella kelillä tai virtapaikoissa
Myös kesällä kalastetaan monin eri tavoin. Kesän lämmettyä uisteluveneet levittäytyvät pitkin järven selkäalueita. Rantakalastusalueita löytyy parhaiten Lahden kaupungin alueelta rakennetuilta rannoilta, joissa usein näkeekin onkijoita tai nuoria virvelöijiä pyörineen. Vesijärvestä on yhteys Päijänteeseen Vääksyn kanavan kautta. Vapaa-ajankalastajat hyödyntävät aluetta niin talvikuin kesäkalastuksen merkeissä. PÄÄASIASSA AHVENTA, KUHAA JA HAUKEA Vesijärven kalastus painottuu pääosin ahvenen, kuhan ja hauen kalastamiseen. Sen kokonaispinta-ala on reilu sata neliökilometriä, keskisyvyys kuutisen metriä ja järven syvimmäksi kohdaksi on mitattu neljäkymmentä metriä. Lahden tai ”Hollolan” Vesijärvi on muodoltaan rikkonainen. Talvisin järven selät vetävät pilkkikansan liikkeelle ja alueella järjestetään paljon pilkkikisoja. Saaliskaloina lähinnä ahven, kuha ja hauki V esijärven monipuolinen kalasto takaa loistavat mahdollisuudet eri kalastusmuotojen harrastamiseen, mutta sitä se ei ole tarjonnut läheskään aina. Uistelijoiden saaliskohteena on kuha, jolle on asetettu kaksi erilaista alamittaa. Vesijärven pohjoisosissa harjoitetaan myös kuhan ammattimaista verkkokalastusta. Kalastus on ympärivuotista, joten tietyille osille järveä kohdistuu melkoisesti kalastuspainetta. Järvi koostuu neljästä selkäalueesta, Enon-, Komon-, Kajaanja Laitialanselästä. URBAANIA KALASTUSTA TAI LUONNONRAUHAA Vesijärvi sijoittuu Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueelle. Verkoilla tavoitellaan järvestä myös siikaa. Onneksi suuremmilta onnettomuuksilta on vältytty. Kalastusta voi siis harrastaa niin urbaaniolosuhteissa kaupungin valojen sykkeessä kuin luonnonrauhasta nauttien. Lisäksi kalastetaan verkolla. Joskus siellä on jopa ruuhkaa, sillä parhaimpina kesäiltoina Enonselän vesillä liikkuu kymmeniä kalastusveneitä muun vesiliikenteen seassa. Järven eteläisellä osalla kuhan alamitta on 50 senttiä, kun TEKSTI JA KUVAT SAMI KAINULAINEN KALAPAIKKA 30 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Viime vuosituhannella, vielä 1960ja 1970-luvulla kaikki ympäristön jätevedet laskettiin surutta järveen, jonka elvyttämistä, hoitotoimenpiteitä ja seurantaa on jatkettu vielä tähän päivään asti. LAHDEN VESIJÄRVI tarjoaa loistavat mahdollisuudet kalastaa monipuolisesti Lahden Vesijärvi tunnetaan tänä päivänä yhtenä eteläisen Suomen kalaisimmista vesistöistä. Vesijärvestä löytyy toistasataa saarta, kymmeniä matalikkoja ja syvänteitä, joskin varsinaiset kivikot puuttuvat lähes kokonaan
AHVENEN KALASTUS ON MUUTOKSESSA Vesijärvellä kalojen käyttäytyminen ja elinolosuhteet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa ravinnon vaihtelevuuden myötä. Venekalastus on kesäisin helppoa Vesijärvellä. . Jos et omista satamissa laituripaikkaa, alueelle on rakennettu viisi toimivaa veneluiskaa, jotka sijaitsevat ympäri järveä. KUHAN ALAMITTA 45 CM l = VENEENLASKUPAIKAT ENONSELÄLLÄ sijaitsevalta Selkäsaarelta löytyy mukava taukopaikka, jossa on kaupungin ylläpitämä nuotiolaavu. Lahden kaupungin päähän, Niemen venesatamaan on myös juuri avattu uusi jääasema veneilijöiden ja kalastusharrastajien tarpeisiin. NIEMEN SATAMAN uudelta jääasemalta saa helposti jäähileet Vesijärven kalaretkille. Ämpärillinen jäitä maksaa euron. Viimeisin romahdus tapahtui Vesijärvellä kesällä 2021, jolloin korkeat lämpötilat ja hapen puute vedessä hävittivät kuorekannan lähes kokonaan. Tyynellä säällä kuoreparven noustessa pintaan, niille tunnistettava ominainen ”kurkunhaju” on joskus havaittavissa veneeseen asti. Asemalta saa jäähilettä helposti pientä korvausta vastaan. Järven kuorekannat ovat aina olleet tärkeä petokalojen ravintokohde, varsinkin ahventen. Tällöin paikalle löytävät usein myös lokkiparvet, jotka ilmoittavat kalastajille hektisen tilanteen ja ottipaikan sijainnin. Kiivaimpina hetkinä puhutaan ns. Niinpä ahvenet joutuivat siirtymään ravinnon perässä matalampiin vesiin, jolloin niiden saaliiksi tulivat rantamatalissa HOLLOLA ASIKKALA Vääksy KAJAANSELKÄ LAITIALANSELKÄ KOMONSELKÄ ENONSELKÄ LAHTI KUHAN ALAMITTA 50 CM VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 31. Kuorekannat ovat heitelleet ja saattaneet joskus jopa romahtaa. taas pohjoisja länsiosissa järveä 45 senttiä (katso karttakuva). Jääaseman käyttö toimii mobiilisovelluksella ja maksun saa hoidettua helposti mobilepay-suorituksella. Hyvinä kuorevuosina ahvenenkalastusta on harrastettu selkävesillä 10-20 metrin syvyyksistä kuoreparvien läheisyydestä, lähinnä niiden laidoilta, kun parvia seurailevat petokalat iskevät ”pöydän antimiin” syöntihalun herättyä. Lokit lyövät veden pintaan ja napsivat pinnassa ajelehtivia pikkukuoreita. HEITTOKALASTUS VESIJÄRVELLÄ Koska itse en juurikaan harrasta uistelua, pureudun lopputekstissä harrastukseeni heittokalastukseen, joka on ollut allekirjoittaneen aktiivinen kalastustapa koko 2000-luvun ajan. Tällöin myös aktiivisimmat venekalastajat saavat osansa ahvenpotista. Itselläni kalastus on Vesijärvellä ollut pääosin ruokakoon ahvenenja satunnaista kuhankalastusta. lokkiajoista, jolloin ahvenet ajavat saalishyökkäyksellään kuoreparvea kohti pintaa
Tasapainon heittokalastuksessa kalastettava alue tulee tutkittua huomattavasti nopeammin verrattuna perinteiseen jigaukseen, jopa 2-3 kertaa ripeämmin. Jos kalastussyvyydet ovat neljästä metristä syvempään, tasapainon heittäminen ja uittaminen on yksi tehokkaimmista tavoista löytää ja hakea vesistöstä aktiiviset ahvenet, jos saalistavoitteena ovat ruokakoon 200-400 gramman kalat. Tarkoitukseen sopivat vavat, kelat, siimanpaksuudet, toimivat fluoroperukkeet, laadukkaat lukot ja leikarit takaavat onnistuneen kalastusnautinnon. Monet ajattelevat tasapainolla kalastamisen soveltuvan vain talviseen pilkintään, mutta he ovat väärässä. Malliltaan ja muodoltaan tasapainon tulee olla etupainoinen, jolloin viehe liikkuu oikein ja oikeaan suuntaan uittonykäyksen aikana. Tämän myötä ahvenen kalastus on Vesijärvellä jatkuvassa muutoksessa. Tyyli on verrattavissa pohjajigaukseen, mutta se on huomattavasti vauhdikkaampaa ja tehokkaampaa. Syvyydestä riippuen painoa saa olla 15-25 grammaa. Kalojen ottihalukkuutta tehostaa, jos tasapaino vilauttaa kylkeään liu’un aikana. Ns. Tasapainon tulisi vastata pikkukalaa, eli ihannekokona pidän noin 75-100 millin viehettä. Yleensä heitetään turvallisesti alakautta, ja tasapainon annetaan vajota pohjaan. ERIKOISVÄRITETTY vaalea helmiäiskuore, Vesijärven ”herkkupala”. Tällä hetkellä tilanne on mielestäni ns. Heittokalastus tasapainolla Heiton ei tarvitse olla pitkä, vaan noin 2-3 kertaa syvyyden verran riittää. Tekniikka 32 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vavan kärki pidetään pystyssä vieheen tulosuuntaa kohden. Eikä mikään estä tekemästä muutamaa perinteistä uittoliikettä ”pystylangalla”. VÄLINEISTÄ JA VARUSTEISTA Ahvenen kalastuksessa toimivat monenlaiset vieheet. välivaiheessa, sillä ahvenet ovat vähitellen hakeutumassa takaisin syvempiin vesiin kuorekantojen ollessa pikkuhiljaa elpymässä. VESIJÄRVEN ahvenkalastuksen perusvälineistöä ovat tasapainot, jigit ja spintailit. Seuraava haaste ahvenille ovat selkävesiä valloittaneet kuhat. Vieheiden värimaailmassa suosin pääosin pehmeitä, vaaleita luonnonvärejä sekä vihreiden sävyjä. Vesijärven ahvenen kalastuksessa suosin tasapainopilkin heittämistä. olevat särkikalat ja pienet lajitoverit. ärsyvärejä käytän vain ”heikkoina hetkinä” tai kesän lämpimimpään aikaan. Tärkeintä on valita huolellisesti oikeanlaiset välineet vallitseviin olosuhteisiin. Vesijärven tasainen savipohja antaa hyvät mahdollisuudet kalastaa tällä tavalla. Uittaminen tulee ulottaa veneen alle asti, sillä monet petokalat seuraavat viehettä pitkänkin matkaa ja iskevät viime hetkellä ärsyttävään tasapainoon, varsinkin kuhat tekevät usein näin. Kerron siitä ohessa vähän tarkemmin. Itselläni käytössä ja testeissä ovat olleet niin jigit kuin kaikenlaiset kovavieheetkin. Sen uitto aloitetaan voimakkaasti vavalla nykien kohti venettä
Pintaveden lämpö oli noussut jo 16 asteeseen, joten useimpien kalojen kututouhut oli pikkuhiljaa ohitettu. Vaihdettuani jigivälineet alkoikin sitten napsua. Vesillä ei ollut arkipäivänä ruuhkaa, joten oli tilaa liikkua ja temmeltää. Alamittaiset kuhat iskivät jigiin Kalat olivat pääosin hajallaan pohjan tuntumassa, eikä ahvenia löytynyt enää parvissa. Päivä oli onnistunut! Jo heti ensimmäiseltä ankkuripaikalta löytyi aktiivista ahventa 5-8 metrin syvyisiltä vesiltä. Tämä on tuttu näky Vesijärvellä. Saalistavoitteeksi asetin ahvenet sekä lähialueiden kartoituksen ja luotailun. Kalastuspäivä Enonselällä . Siksi olin etukäteen suunnitellut oletetut kalapaikat rauhallisemmilta, tyynemmiltä alueilta. TÄMÄ yksilö erehtyi ahvensävy-tasapainoon. Koska päivä oli pelastettu, jatkoin penkkojen tutkailua. OTTIPAIKOILLE löytää helposti muitakin kalastajia. Jos Vesijärven kalastus herätti mielenkiintosi, tulevana syksynä järjestetään Viehekalastuksen SM-kilpailun alkukarsinnat 20. Saaliiksi tuli hetkessä toistakymmentä 30-35-senttistä ahventa. Nopeasti ohi liikkuva tasapaino ei niille tuntunut kelpaavan. Kalat olivat pääosin alamittaisia eli 40-44-senttisiä, joten Vesijärven kuhakanta tuntuu olevan tulevaisuudessakin turvattu. Kuhat olivat siirtyneet tasaisille 7-10 metrin alueille ja makasivat aivan pohjan tuntumassa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 33. Myös luomuvärit toimivat Vesijärvellä. Suuntasin sinne aluksi. Huhujen mukaan ahvenia oli saatu jo penkkavesistä Enonsaaren ja Selkäsaaren seuduilta 5-10 metrin syvyyksistä. Alkukesän tilannetta olivat mielestäni vaikeuttaneet voimakkaat etelän ja pohjoisen suunnan tuulet. Ahvenet liikkuivat pikkukalaparven mukana ja ottivat kiihkeästi ahvenväritteiseen tasuriin. Kuva: Jaana Vetikko. Tule ja tutustu Vesijärveen! . Käsitysteni vahvistamiseksi vietin alkukesän kalastuspäivän kaupungin päässä sijaitsevalla Enonselällä. Edestakaisin vatkaavat myräkät vaikuttavat oleellisesti kalojen käyttäytymiseen ja aktiivisuuteen. Turhan aikaista siis ahvenen kalastukseen. Parhailla kuhapaikoilla saattoi tulla 4-5 perättäistä kuhatärppiä. Erittäin hidas ja laahaava uitto herätti kuhien mielenkiinnon. Lähes kaikki kalat iskivät vieheeseen lopulta veneen alta. syyskuuta
V apakalastus on tehostunut viime vuosikymmeninä välineiden kehittymisen ja sosiaalisen median mahdollistaman nopean tiedonvaihdon vuoksi. T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua HAUKI on havainnut sille liveluotaimen avulla tarjotun shadin ja iskenyt kiinni. Noin vuonna 1975 opittiin tallentamaan luotainkuvaa lämpöpaperille, ja varsinainen mullistus tapahtui vuonna 1984, kun ensimmäiset LCD-näytöt tulivat luotaimiin. 360-luotaimet, jotka viistokaikuluotaintekniikan avulla tuottavat kuvaa 360 astetta kalastajan ympäriltä. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Käyttökelpoisia nämä luotaimet ovat edelleen syvyyden ja suoraan alapuolella olevien kalojen näyttämiseen. Vuonna 2005 päivänvalon näkivät viistokaikuluotaimet, jotka tarjoavat yksityiskohtaista kuvaa veneen sivuilta. Kalastuksen säätely on jäänyt väistämättä teknisestä kehityksestä jälkeen, eikä tutkimustakaan liveluotainten tuomista muutoksista vielä juuri ole. (2025) käyvät näkökulma-artikkelissaan läpi niin tutkimustarpeita kuin liveluotainten tuomia haasteita. Nämä varhaiset luotaimet tunnetaan 2D-luotaimen nimellä, sillä ne näyttävät luotainkeilan mukaista kaikukuvaa suoraan alaspäin. Cooke ym. KALASTUSKAIKULUOTAIMIA JO VUODESTA 1959 Luotainten käyttö kalastuksessa alkoi, kun Lowrance toi markkinoille niin sanotun flasherin, mallinimeltään FISH-LO-K-TOR:in, vuonna 1959. Näiden avulla kalat ja muut pohjarakenteet näkyvät varsin hienopiirteisesti, mutta kalojen tarkan sijainnin määritys on hankalaa. Liveluotainten mukana on tullut sekä uusia mahdollisuuksia että suuria haasteita. Varsinainen vallankumous tapahtui vuonna 2015 Garminin Panoptix-luotaimen myötä. Viimeisimmät liveluotaimet tarjoavat laajan keilan, jonka avulla kalan etäisyyden ja syvyyden sekä reaaliaikaiset liikkeet voi nähdä suoraan suurelta värinäytöltä. Liveluotaimet PUHUTTAVAT Liveluotain on suurin yksittäinen kalastuksen tehoa nostanut tekninen kehitysaskel kymmeniin vuosiin. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Mikään yksittäinen viehetyyppi tai muu uutuus ei ole tuonut vastaavaa muutosta niin kalastustapoihin kuin ymmärrykseemme kalojen käyttäytymisestä. Toki jo viistokaikuluotainten myötä ns. 34 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. täsmävertikaalijigaus yleistyi, sillä kalan päälle saattoi ajaa veneellä ja tiputtaa sille vieheen 2D-kaikuluotaimen kautta. Vuonna 2012 tulivat markkinoille myös ns. Käytännössä liveluotaimet siis avaavat kalastajan silmät vedenalaiseen maailmaan. Maailman johtava vapaa-ajankalastuksen tutkija Steven J. Se tarjosi livekuvaa joko eteenpäin tai alaspäin suuntaavana mallina
LIVELUOTAINTEN TUOMAT MAHDOLLISET ONGELMAT Cooke ym. Tiettävästi missään päin maailmaa ei ole asetettu yleisiä rajoituksia liveluotainten käytölle, ja Cooke ym. Isot kalat voidaan liveluotaimen avulla välttää, mutta pahimmillaan tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti tappava kalastus voi kohdistua entistä voimakkaammin tärkeisiin isokokoisiin emokaloihin. Kaikki kalat eivät aina ole kiinnostuneita iskemään tarjottuihin vieheisiin, mutta kalojen paikallistaminen on tehostunut niin paljon, että samalla niin sanottu pyydystettävyys on kokonaisuutena parantunut merkittävästi. Tämä ei välttämättä ole varsinkaan kalastajan kannalta ongelma, mutta valikoivuuden myötä saaliin rakenne ei enää kerro kalaston tilasta yhtä relevanttia tietoa ja esimerkiksi Omakalan käytettävyys kalakantojen arviointiin voi heikentyä. Joskus toki esimerkiksi kuhalta näyttänyt kala voikin osoittautua haueksi mutta keskimäärin kalat voi tunnistaa lajilleen ja lähestulkoon sentilleen jo luotainkuvan perusteella. (2025) listaavat liveluotainten tuomiksi mahdollisuuksiksi tavan keskittää kalastus tietynlaisiin kalayksilöihin, rekrytoida nuoria kalastajia harrastuksen piiriin, seurata kalojen käyttäytymistä vapautuksen jälkeen, parantaa ympäristön laadun ja kalaston seurantaa ja jopa erilaisten kadonneiden esineiden löytämisen. Cooken ym. LIVELUOTAINTEN TUOMAT UUDET MAHDOLLISUUDET Cooke ym. mukaan olisi parempi kehittää proaktiivisia kalastussääntöjä, jotka eivät ole riippuvaisia tietyn teknologian käytöstä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 35. (2025) mukaan liveluotaimet lisäävät kalastajaryhmien välisiä ristiriitoja, ja vaikka liveluotainten käyttäjät voivat keskimäärin olla vastuullisia, voivat ristiriidat heikentää vapaa-ajankalastuksen harrastajien välistä yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. SÄYNE yllätti liveluotaimen kuvan ulkopuolelta. Cooke ym. Kalastajan ei tarvitse tehdä yhtään heittoa niin sanotusti kalattomaan veteen ja samalla kalastaja pystyy välttämään vieheiden tartutukset pohjahakoihin tai kiviin. snagging). Kukin voi miettiä, ovatko kalat vain peliolentoja vai tulisiko liveä mieluummin käyttää kalojen käyttäytymisen ymmärtämiseen luontokappaleina. Kappalemääräiseen saaliiseen liveluotain ei kaikissa tilanteissa vaikuta, mutta se voi edesauttaa kalojen löytämistä ja siten hävittää kalakannan runsauden ja yksikkösaaliiden välillä yleensä olevan positiivisen yhteyden. (2025) näkevätkin asiassa paljon määrittelyvaikeuksia. Lue lisää: https://doi.org/10.1093/fshmag/vuae003 Kilpailut . (2025) listaavat liveluotainten tuomiksi mahdollisiksi ongelmiksi saalismäärien muutokset, saaliin rakenteen muutokset, kalojen pyydettävyyden muutokset, vaikutukset kalastuskilpailuihin sekä kalastuksen sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät haasteet. Lienee niin, että kilpailujen jakautuminen jatkuu, mutta ammattilaissarjoissa ja niihin verrattavissa kilpailuissa käyttö jatkunee tarkentuvien sääntöjen puitteissa. Suomessa kalojen tartuttaminen ulkoa päin on kielletty, mutta USA:ssa liveluotainta käytetään apuna jopa tiettyjen vieheisiin ottamattomien planktonsyöjäkalojen rokastamisessa (ns. (2025) toteavat myös suoraan, että liveluotaimet tekevät kalastuksesta pelillistä, mikä voi houkuttaa videopelaamiseen tottuneita nuoria ja tarjota keinon tuottaa kalastuskilpailujen yleisölle koukuttavaa livekuvaa. Cooken ym. Tämä valta tuo ymmärrettävästi suuren vastuun ja hävittää väistämättä kalastuksesta sen yllättävyyden. Tutkimusnäyttö on vielä vähäistä ja ristiriitaista, mutta on selvää, että osaavissa käsissä liveluotain parantaa varsinkin suurten kalayksilöiden pyyntitehoa merkittävästi. Niiden avulla voidaan tutkia myös kalojen erilaisten habitaattien käyttöä ja pyrkiä kunnostustoimiin, jotka tuottavat lisää sopivia ympäristöjä. Kalastuskilpailujen ja liven käytön tulevaisuus Liveluotainten käyttö on jo kielletty osassa heittokalastuskilpailuja, ja USA:ssa on otettu käyttöön myös muita liveluotainten käyttöä rajoittavia sääntöjä. Liveluotainten yleistymisen myötä suurkalatilastot ovat kokeneet inflaatiota ja ennen harvinaisista suurkaloista on tullut tavallisia. LIVELUOTAINTEN AVAAMA UUSI AIKAKAUSI Kalastuksen tehon kannalta liveluotaimen tuottama kolmiulotteinen reaaliaikainen kuva on mullistava. Tutkimuksessa liveluotaimet mahdollistavat kalojen käyttäytymisen paremman ymmärtämisen esimerkiksi patojen ohitusratkaisuja suunniteltaessa. Pahimmillaan luotaimet uhkaavat Cooken mukaan yhteiskunnallista tasa-arvoa, jos heikentyneestä kalakannasta saa saalista enää kalliin teknologian avulla, eikä kalasta aidosti riippuvaisilla kansalaisilla ole näihin laitteisiin varaa. Tällainen keskeinen tekninen rajoitus olisi verrattavissa jonkin vesimuodostuman rajaamiseen pelkkään perhotai viehekalastukseen, eikä tällaisia arvoperusteisia rajoittavia säätelypäätöksiä tehdä kovinkaan helposti. Kun kalastus muuttuu liveluotaimen myötä valikoivaksi, myös saaliin rakenne muuttuu. Kalastaja pystyy myös etukäteen täysin valikoimaan kalastamansa kalat
Sekoita huolellisesti lusikalla ja mausta suolalla sekä mustalla pippurilla. Mutta joskus tuntuu, että se on liiankin varma valinta. TE K S TI JA K U V A T JU H A JO R M AN AI N EN KALAHERKUT Kolme KASTIKETTA kalalle Hyvä kastike nostaa kalan maun uusiin ulottuvuuksiin Kastikkeistaan kokki tunnetaan, siinä vanha totuus. Kala, olipa se paistettu, keitetty, höyrytetty, haudutettu tai graavattu, kaipaa kastiketta seurakseen. Silloin kun kaikki osuu kohdalleen kalan ja kastikkeen kanssa, yksi plus yksi ei olekaan kaksi vaan kolme. Seuraavassa kolme hieman erilaista kastiketta kalan seuraksi. Lisää puolessa välissä viinietikka ja loput öljystä pienenä norona. Kastike oli madamen suosikki ja varsinkin savustetun taimenen sekä kylmän kalan ja äyriäisten kanssa. P erinteinen valkoviinikermakastike on aina varma valinta kalan kanssa, varsinkin paistetun kalan. Mutta sitä ennen perusasioiden kastikkeiden valmistuksessa pitää olla hallussa. Se ei saa olla paksua velliä, eikä toisaalta vetistä lirua. Hän toimi 1960-luvulla Cécile de Rotschildin keittiömestarina. Kaiken lisäksi kastike on äärimmäisen helppo valmistaa – kokeile! 4 kovaksi keitetyn munan keltuaista 1 tl Dijon-sinappia 2,5 dl pähkinäöljyä 1 rkl valkoviinietikkaa 2 kovaksi keitetyn kananmunan valkuaista 30 g kapriksia, hienonnettuna 30 g maustekurkkua, pieninä paloina 2 rkl mausteseosta (persiljan varsia, purjoa ja timjamia hienonnettuna) suolaa mustaa pippuria Laita munankeltuaiset ja sinappi mortteliin, mausta suolalla ja pippurilla ja survo hienoksi tahnaksi. Ruokajuomaksi viileää olutta ja huurteinen snapsi. Uuden aallon ranskalaiskokit syyllistyivät 1900-luvun lopuilla kastikkeisiin, jotka olivat kuin laihaa lientä. Hyvä kastike kun nostaa kalan maun uusiin ulottuvuuksiin. Toimii kokeilujen mukaan myös graavatun lohen tai kirjolohen kanssa. Jokaisen kotikokin on hyvä lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia makuja kastikkeiden maailmassa. Todella herkullista kylmän savustetun kirjolohen ja ruisleivän kera. Lisää öljy pieni tilkkanen kerrallaan ja sekoita koko ajan tahnaa uutterasti. Kalan kastikkeiden kanssa on syytä muistaa, että kastike on ikään kuin sinfoniaorkesterin kapellimestari. Kastike ei saa peittää kalan omaa makua alleen, sen pitää koota makuelementit yhteen ja nostaa ne korkeukKirpeä majoneesi (ainekset kuudelle) Kastike on Michelle Roux’n käsialaa. siin. GRAAVIA kirjolohta kirpeän majoneesin kanssa on oiva iltapala kalastuspäivän jälkeen. Leikkaa munanvalkuaiset karkeiksi paloiksi ja lisää ne sekä muut ainekset kastikkeeseen. Eikä kastiketta tarvita lautasella desikaupalla, sitä saa lisää kastikekulhosta, jos siltä tuntuu. 36 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HYVÄ KASTIKE ON SOPIVAN PAKSU Sitten sananen kastikkeen koostumuksesta. . Hyvä kastike on sopivan paksu ja se tarttuu lusikkaan
Mausteinen yrttikastike (ainekset kuudelle) VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 37. Helpoin tapa valmistaa näitä kaloja on kypsennys jäähtyvässä vedessä. PISTAASIVOI 100 g kuorittuja pistaasimanteleita 150 g pehmeää voita 1 rkl vettä suolaa mustaa pippuria myllystä Survo pistaasimantelit veden kanssa morttelissa tahnaksi. Lisää viini ja keitä kokoon, kunnes vain desi on jäljellä. 1,5 dl pähkinäöljyä 0,5 dl viinietikkaa 90 g tomaattikastiketta 1–2 tl Worcestershire-kastiketta 5–8 tippaa Tabascoa 100 g salottisipulia hienona silppuna 5 g tuoretta kirveliä 5 g tuoretta ruohosipulia 10 g tuoretta rakuunaa suolaa mustaa pippuria Ota kattila ja kaada sinne öljy, viinietikka, hyppysellinen suolaa ja mustaa pippuria muutama kierros myllystä. Mausteeksi suolaa ja kalanpalat kattilaan. Kastikkeen ja paistetun kirjolohen kanssa palanpainikkeeksi sopii kevyt nuori Bordeaux-viini. Tarkista suola ja anna kastikkeen tekeytyä tunnin verran huoneenlämmössä. Tarjoa haudutetun kalan kanssa ja nauti mausteisesta yrttikimarasta. Keitä kastiketta kokoon viitisen minuuttia ja lisää sitten smetana lusikallinen kerrallaan. Kun valmistat suuremman määrän voita kerralla, voit pakata ylimääräisen voin kelmuun ja pakastaa sen myöhempää käyttöä varten. Pistaasikastike (ainekset kuudelle) Tämä kastike sopii paistetun tai haudutetun lohen ja kirjolohen kanssa. Tässä yrttinen kastike, joka maistuu niin haudutetun lohen, kirjolohen kuin taimenen kanssa. . Lisää kalaliemi ja aja kastike sileäksi yleiskoneessa. Tämän menetelmän avulla kalasta ei voi tulla ylikypsää ja kuivaa. Kalan ja maustekastikkeen kanssa ruokajuomaksi sopii hyvälaatuinen ranskalainen viileä roseeviini. Kun kastike on sopivan sakeaa, lisää pistaasivoi pienissä erissä ja sekoita kastikkeeseen. Nosta kastikekattila liedeltä, siivilöi kastike toiseen kattilaan ja tarjoa välittömästi. Kastike säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Kattila lämmölle, kaksi minuuttia keittämistä, sitten kansi kiinni ja kattila puiselle leikkuulaudalle. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua kalanpalat ovat kypsiä ja ihanan meheviä. Sekoita ainekset huolella pienellä vispilällä. Lisää voi, mausteet ja sekoita hyvin. PISTAASIKASTIKE 20 g voita 100 g tuoreita herkkusieniä viipaleina 3 dl Sauternes-viiniä 6 dl kalalientä 80 g pistaasivoita 1,5–2 dl smetanaa Hauduta herkkusieniviipaleita voissa muutama minuutti. KIRJOLOHTA pistaasikastikkeessa pastan kera on kevyt ja herkullinen annos. Hienonna yrtit silpuksi, lisää ne sekä muut mausteet seokseen ja sekoita hyvin. Puserra voi siivilän läpi lusikalla ja muotoile voi tangoksi kelmun avulla. Pistaasivoin valmistuksessa on hieman puuhaa, mutta lopputulos palkitsee kokin vaivat. MAUSTEINEN yrttikastike sopii erinomaisesti jäähtyvässä vedessä kypsennetyn kirjolohen kanssa. Kattilaan puolet kalalientä ja puolet kuivaa valkoviiniä.
Siipiaihioiksi tulevat pyrstösulan siikaset käännetään tämän siiman molemmin puolin rintakehän päälle. Kalat voivat liikkua rannan tuntumassa nymfaamassa siten, että usein koko selkä näkyy pinnalla. Runko: irtorungon liitoskohtaan tummanruskea dubbing Jalat: tumman uskea CDC Rintakehä: dubbing, sekoitettuna musta kanin karva ja harmaa jäniksen naamakarva Siipiaihiot: tummanoliivi polypropyleenilanka Pää: kirkas lakka Isosurviainen on seisovassa tai hitaasti virtaavassa vedessä elävä laji. Erona esimerkiksi vesiperhosiin, näillä lajeilla ei ole kotelovaihetta ollenkaan. Nymfijäljitelmillä kalastuksessa perhojen annetaan valua virran mukana pohjan tuntumassa. Pohjois-Suomessa parasta kalastusaikaa on ollut juhannuksen molemmin puolin, riippuen kesän etenemisestä. Koskikorennot eli korrit voi jaotella petoja kasvinsyöjälajeihin. Virtavesissä eläviä koskikorennon toukkia on pidetty puhtaiden ja hapekkaiden vesien tunnusmerkkeinä. Näillä hyönteislajeilla on vaillinainen muodonvaihdos. Seisovissa vesissä pintaan kuoriutumaan nousevat päiväkorennot saavat kalat yleensä aktivoitumaan ja hakemaan pinnan tuntumasta näitä. Toukka elää pohjaan kaivautuneena. Kalastuksellisesti toukan pintaan nouseminen ja pinnassa kuoriutuminen ovat niitä asioita, jolla tavalla tätä perhomallia kannattaa tarjota kaloille. Päivänkorennon toukilla on kolme peräsukasta ja koskikorennolla kaksi. Etelässä yleensä aikaisemmin. Päiväkorentojen eli surviaisten toukat voi jaotella pohjaan kaivautuviin, alustaa vasten painautuviin ja ryömiviin lajeihin. Kuoriutuva isosurviaisen nymfi Koukku: kaareva suorasilmäinen nymfikoukku, koko 10, esim. Hitaat nostot ja nypytykset voivat tehostaa perhon kalastavuutta, varsinkin hitaammissa ja syvissä virran kohdissa. taimenelle, harjukselle ja siialle 38 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kierre tummanruskea sidontalanka tuplattuna. Nymfi luo toukkanahkansa kasvaessaan useita kertoja. Molempia lajiryhmiä esiintyy virtaavissa ja seisovissa vesissä. Isosurviaiset kuoriutuvat yleensä kesän alkuvaiheessa. Orvis Wide Gap Hook 1P13 Sidontalanka: tummanruskea Irtorunko valmistetaan neulan päällä: Pyrstö, vaaleanruskea CDC. Lopulta se ui tai ryömii vedenpinnalle kuoriutumaan. . Kalastus tällä perhomallilla on tehokkainta pitäen perhoa pinnan tuntumassa hyvin pienellä liikkeellä lähes paikallaan tai hitaalla nostolla syvemmältä pintaan. lääkärin määräyksestä T E K S TI J A KU VA T JO UNI R ON K AI N EN Siialle Harjukselle Siialle Harjukselle Taimenelle . Poimintoja reseptikansiosta NYMFIJÄLJITELMÄT N ymfijäljitelmiksi mielletään perhokalastuksessa etupäässä päiväja koskikorennon toukkavaiheita. Monet kalat tonkivat pohjasta juuri näitä. Siiman päähän noin yhden sentin etäisyydelle perhosta kiinnitetään valkoisesta polypropyleenilangasta tehty ”kelluntaindikaattori”, joka rasvataan ennen kalastusta. Siialle ja harjukselle. Hareline Micro Fine Dry Fly Dubbing. Rungon alaosa pitkäsäikeinen keinokuitu vaaleanruskea (Tan) ja rungon päällysosa tummanruskea pitkäsäikeinen keinokuitu, esim. Pintakalvossa roikkuva nymfi Koukku: pronssikoukku, koko 14-12 Sidontalanka: ruskea Pyrstö: harmaan peltopyyn siikasia Takaruumis: urosfasaanin pyrstösulan siikasia kierrettynä Rintakehä: harmaanruskea kimalle dubbing, Ice Dub Holo Brown Siipiaihiot: urosfasaanin pyrstösulan siikasia, käännetään rintakehän päälle Pää: kirkas lakka Tupsu: valkoinen polypropyleenilanka siiman päässä Koukun varteen kiinnitetään ohut siima siten, että se nousee ylöspäin rintakehän kohdalla. Tämä perhomalli on toiminut seisovan veden perhokalastuksessa siialle keskija loppukesällä matalahkojen rantojen tuntumassa
Perhokokoa pienentämällä voi saada muutoksen aikaan. Sumukorennon toukka Koukku: kaareva pitkävartinen ja suorasilmäinen, koko 12-14 Sidontalanka: oranssinruskea Pyrstö: tummanruskean hanhen sulan kärjet, Biots Runko: oranssinruskea kanin karva dubattuna Selkä: takaruumiin osalle tummanruskean hanhen sulan siikasia Kierre: stripattu ruskea kukon häkilän ruoto Jalat: 3+3 kpl molemmin puolin tummanruskean hanhen sulan kärjet, Biots, nivelet taivutettuna Rintakehä: oranssinruskea kanin karva dubattuna Siipiaihiot: tummanruskea hanhen sulka, käännetään edestä taaksepäin ja taivutetaan takaisin eteenpäin Tuntosarvet: tummanruskean hanhen sulkaa. Iso koskikorennon toukka Koukku: vartinen pronssikoukku, koko 8-10 Sidontalanka: oliivi Pyrstö: vaaleanruskean hanhen sulan kärjet Painotus: rungolle lyijylangan pätkät molemmin puolin runkoa, jotta saadaan litteä vaikutelma Runko: oliivi kanin karva dubattuna, päällä harmaa latex-suikale siten, että oliivi karva näkyy väleistä Jalat: 3+3 kpl molemmin puolin, vaaleanruskean hanhen sulan kärjet, nivelet taivutettuna Rintakehä: oliivi kanin karva dubattuna Siipiaihiot: harmaa latex leikattuna V-muotoon. . Silmät: poltetut ruskean monofiili-siiman päät Tuntosarvet: vaaleanruskean hanhen sulan kärjet, ohuet Isommat koskikorentojäljitelmät ovat toimineet harjukselle vuolaissa koskissa ja virtojen syvissä reunoissa. Kevään ensimmäisille perhoreissuille silloin, kun hankikorrit eli sumukorennot alkavat kuoriutua. . Siipiaihiot voi tummentaa tummanharmaalla spriiliukoisella tussilla lopuksi. Lisäksi latex käännetään rintakehän ja pään yli sitä mukaa, kun sidonta etenee päätä kohden. Kalastus pohjan tuntumasta nypyttäen. Vihreänmusta kuulapäänymfi Koukku: jigikoukku, koko 12, esim. . Sidottaessa sulan tyviosasta jätetään lyhyet pätkät silmiksi. . Pieni kuulapäänymfi Koukku: kaareva suorasilmäinen nymfikoukku, koko 14, esim. Tämä perhomalli on toiminut keskikesän aikoihin virtaavassa vedessä kalastettaessa harjusta yöaikaan ja aamuyön tunteina. Harjukselle Harjukselle Harjukselle Taimenelle Siialle VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 39. Harjukselle, taimenelle ja siialle. Orvis Wide Gap Hook 1P13 Sidontalanka: tummanruskea Pyrstö: harmaan peltopyyn siikasia Runko: stripattu riikinkukon pyrstösulan siikanen, herl Kierre: ohut kuparilanka Rintakehä: harmaanruskea kimalle dubbing, Ice Dub Holo Brown Siipiaihiot: leveä flashaboutinseli käännetään rintakehän päälle Pää: kultakuula ø 2,8 mm Toisinaan kalat ovat hyvin valikoivia ravinnon suhteen. Perhon annetaan vajota pohjan tuntumaan ja sen jälkeen vedetään siimasta hitaita ja lyhyitä vetoja. Hends BL 120 Sidontalanka: musta Pyrstö: Grizzly-kukon häkilän siikasia Runko: tummanoliivi kaninkarva dubattuna Kierre: ohut metallilanka 0,1 mm, väri chartreuse, Semperfli Tying Wire Jalat: vaalea harmaanruskea CDC Rintakehä: musta Ice Dubbing, Siman 01 UV Black Pää: musta pisaranmallinen Eyedrop-kuula ø 3,3 mm Nymfijäljitelmä, joka on toiminut varsinkin alkukesästä päiväkalastuksessa harjukselle ja toisinaan maistunut myös taimenelle
On kuitenkin hyvä olla myös selvillä kelluntarenkaan rajoitteista. Hitaan etappivauhdin vuoksi kannattaa myös ryhtyä toimenpiteisiin tavallista nopeammin, jos kuulee luonnon kutsuvan. Siinä meinasi usko olla jo koetuksella ja jalat hapoilla, kun lopulta pääsin rantaan. Sylissä näkyvä valkoinen muovimatto on tärkeä varuste. Tämän vuoksi itse syön usein magnesiumia ennen raskaampaa kalastuspäivää, jos se vähentäisi kramppien mahdollisuutta. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin merellä, missä tuulet ja merivirtaukset voivat tehdä yllätyksiä. Kelluntarenkaalla on kuitenkin paljon hyviä puolia. Renkaalla on raskas ja hidas taittaa matkaa. Ilman sitä perhosiima tuntuu olevan jatkuvasti jossain kiinni tai solmussa, jolloin kalastaminen on kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Näihin kalastusmuotoihin kelluntarengas on kätevä väline. Ensimmäinen luonnollises40 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TÄSSÄ ollaan lähtövalmiita kirjolohen kalastukseen. Lisäksi tietyissä kalastusmuodoissa kelluntarengas voi tuoda lisää tehokkuutta kalastukseen. Lisäksi jostain syystä tuntuu, että lihakset kramppaavat tavallista herkemmin renkaillessa. Minulla meni 1,2 kilometrin matkalle yli puolitoista tuntia. KELLUNTARENGAS kalastuksessa . perhonurkka TE KS TI J A KU V A T K A I KA L LI O Ei vain pelkkä veneen korvike K elluntarengas on oiva ja hauska apuväline kalastukseen. Lisäksi rengas vie kohtuullisen paljon tilaa varastossa ja autossa. Itse olen eniten käyttänyt kelluntarengasta hauen kalastukseen merellä ja kirjolohen sekä siian järvikalastukseen. Veneettömälle kalastajalle kelluntarengas on hyvä keino laajentaa kalastusmahdollisuuksia merkittävästi ilman suuria investointeja. Näistä ainakin kuhan kalastukseen kelluntarengas vaikuttaa lupaavalta. Kävin kerran etsimässä silakoita kelluntarenkaalla, menomatka oli leppoisaa, mutta paluumatka oli puolestaan yhtä tuskaa. Lisäksi olen hieman kokeillut kuhan kalastusta kelluntarenkaasta sekä kerran silakan kalastamista. RASKASTA JA HIDASTA TAITTAA MATKAA Kelluntarenkaan selvästi huonoin puoli on pidemmät siirtymät. Kaksi perhovapaa on selän takana valmiina ja ne on lukittu ohuella kumiköydellä. TÄSSÄ on tyypillinen kalastusasento renkaassa, kun perhoja uitetaan hitaasti
Tämän jälkeen säädän potkimistahtiani tuulen mukaan niin, että py. Olen joskus kauan sitten kokeillut myös kahluukenkien naruihin kiinnitettäviä räpylöitä, mutta niitä en voi suositella kenellekään. Lisäksi kelluntarenkaan pystyy viemään paikkoihin, joihin ei välttämättä venettä pysty laskemaan. Kohtuullisella kokemuksella ja harjoittelulla renkaan saa pidettyä hyvin paikoillaan, jolloin kalastuksessa pystyy hallitsemaan perhojen tai uistinten liikettä täsmällisesti. Tähän on kaksi jippoa. Liikkuminen ei ole mitenkään vaikeaa, mutta ensimmäisellä kalastuskerralla varmaan kannattaa uhrata viisi minuuttia rantavedessä pyörimiseen, jotta tottuu renkaan liikutteluun. ti on, että se on venettä edullisempi vaihtoehto. Tässä vuoden 2024 viimeinen ruokakala odottaa keittiöön pääsyä. RÄPYLÖILLÄ PIDETÄÄN RENGAS PAIKALLAAN Renkaalla liikutaan aina selkä menosuuntaan, samoin veteen meno ja rantautuminen tehdään selkä edellä. Kelluntarengas on ennen kaikkea täsmäase. Käytännössä aina kalastetaan selkä tuulta päin ja räpylöiden avulla pidetään rengas paikallaan. Räpylät VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 41. Katson usein sivusuunnasta kaksi samalla linjalla olevaa kiintopistettä. Itse käytän räpylöiden sisällä halpoja nilkkaa vain vähän tukevia kahluukenkiä. Jos on tiedossa hyvä haukikaislikko ja se on kohtuullisen etapin päässä, pystyy kelluntarenkaalla kalastamaan kaislikkoa tarkasti. Räpylöistä ei kannata säästellä Aika usein kilpailuissa näkee käytettävän Mareksen ja Ursuitin räpylöitä. Uskon, että yksi syy, miksi olen pärjännyt varsin hyvin siikakisoissa kelluntarenkaalla, on kykyni pitää rengas paikallaan. Tämä helpottaa renkaan tarkkaa liikuttamista ja pyörittelyä. HYVIN varustautuneena voi kelluntarenkaalla kalastaa arktisissakin keleissä. Jotkut käyttävät räpylöiden alla esimerkiksi avantouinnissa käytettäviä tossuja, tai vetävät räpylät suoraan kahluuhousujen neopreenisukkien päälle. Räpylöiden avulla kelluntarenkaalla liikutaan, minkä vuoksi räpylöistä ei kannata liikoja säästellä. KENGÄNNAUHOJA ei kannata kiinnittää ylös asti, vaan vain hieman päkiää ylemmäs. Itse käytän edullisia kahluukenkiä, jotta voin kävellä tavaroiden kanssa rantaan ilman, että tarvitsee kantaa huolta kahluuhousujen neopreenisukkien hyvinvoinnista. Itse käytän Mareksen räpylöitä ja olen niihin ihan tyytyväinen. Myös muita ratkaisuja olen nähnyt. Tämä mahdollistaa nilkkojen vapaan liikkuvuuden, jolloin rengasta pystyy hallitsemaan tarkasti. Näissä kahluukengissä sidon narut kiinni vain jalkapöydän päälle, jolloin nilkan liikkuvuus säilyy hyvänä
syn koko ajan samalla linjalla näiden kiintopisteiden kanssa. 42 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Merellä kylmän veden aikaan käytän kuivapukua ja välillä laitan kemialliset lämmittimet sukkien sisälle. Jos kalastuskohde vaatii erityisluvan, kannattaa varmistaa, että paikan säännöt sallivat kelluntarenkaan käytön. Siikoja varten käytän pientä verkkopussia, joka on tehty kahluuhousujen säilytyspussista. KUVASSA ollaan tulossa kalastamasta, eikä menossa kalastamaan. JALKOJEN YLETYTTÄVÄ HYVIN VETEEN Kelluntarenkaita on useita erilaisia. KUN ruokahauki on tainnutettu ja verestetty, kiinnitän kalan kelluntarenkaan viereen roikkumaan paksusta rautalangasta väännetystä kalatelineestä. Renkaita on myös eri painoisille ihmisille, jotta kalastaja on sopivalla korkeudella. Renkaalla rantautuminen on helpointa tehdä pakittamalla, koska jaloissa on räpylät. Kelluntarenkaissa taitaa olla aina taskuja, joihin voi laittaa vesille mukaan otettavia tavaroita. Tila on kuitenkin rajallista ja kannattaa käyttää hivenen aikaa sen pohtimiseen mitä ja miten renkaaseen ottaa tavaraa mukaan. Vaatetus valitaan olosuhteiden mukaan. Välillä kalastan haukea ilman haavia ja otan kalat liplock-otteella kiinni, mutta haavi kyllä helpottaa kaikkien elämää. Renkaassa istutaan yleenKalastus . . Olen tehnyt paksusta rautalangasta kalojen ruoaksi ottamista varten kalatelineen, jolla voin ripustaa ruokakalat kelluntarenkaan kylkeen kiinni. Hauenja kuhankalastuksessa kidanaukaisin ja pitkät pihdit mukaan Kun kalastaa haukea tai kuhaa, on renkaassa hyvä pitää mukana kidanaukaisinta ja pitkiä pihtejä. Jos perhosiima liikkuu sivusuunnassa, on se merkki siitä, että itse asiassa kalastaja liikkuu sivulle, jos kyseisellä paikalla ei ole virtauksia. Jos käytössä on iso haavi hauen tai kuhan vuoksi, pidän haavia jalkojeni päällä poikittain. Toinen jippo on katsoa perhosiimaa. Näin kela ei kastu missään vaiheessa merivedessä. Kirjolohen ja siian kalastuksessa minulla on yleensä mukana kolme vapaa, joista kaksi on selän takana renkaassa ja yhtä pidän kädessä. Lisäksi laitan monta kerrosta vaatetta kuivapuvun alle. Jos perhokalastan kirjolohia tai siikoja, haavi roikkuu jojon avulla renkaan vierellä. Kelluntarengaskisojen kokemuksien perusteella veikkaan, että yllättävän moni liikkuu huomaamattaan kalastuksen lomassa. Jos kalastan merellä haukea tai kuhaa, minulla on käytössä vain yksi vapa, joka on koko ajan kädessä. Lämpimällä vedellä riittää kahluuhousut ja niiden alle ohuempi kerros vaatetta. Yleensä kelluntarenkailla liikutaan räpylöillä potkimalla, mutta olen nähnyt myös renkaita, joissa on lisäksi airot
Rengasta ei kannata ikinä säilyttää täyteen pumpattuna, koska lämpötilan muutos vaikuttaa ponttonien paineisiin yllättävänkin paljon. Renkaissa on yleensä kyllä ihan tarpeeksi kelluvuutta, vaikka ponttonit eivät olisikaan kivikovina. Täysinäisinä renkaita ei kannata kuljettaa autossa, koska ilma voi laajeta ponttoneissa kuumalla kelillä. JOSKUS kelluntarengas kannattaa ottaa kunnolla selkään kantamista varten. PELASTUSLIIVIT OVAT VESILLÄ AINA PAKOLLISET Kelluntarenkaan kanssa pakollisia välineitä ovat pelastusliivit, räpylät ja pumppu. Renkaan ponttoneita ei kannata pumpata aivan koviksi, ettei niitä turhaan rasiteta. Jotkut ovat tämän vuoksi pitäneet pumppua mukana renkaassa. Tämän huomaa esimerkiksi, kun siirtää kelluntarenkaan lämpimästä ilmasta kylmään veteen kalastuksen aloituksessa. Omassa renkaassani on kaksi erillistä ponttonia, jolloin yhden ponttonin puhkeaminen ei automaattisesti tarkoita hengenvaaraa. perhonurkka VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 43. ÄLÄ PUMPPAA PONTTONEITA KIVIKOVIKSI Pumppua luonnollisesti tarvitaan kelluntarenkaan täyttämiseen. Itse en käytä kellun. tarenkaan kanssa paukkuliivejä, vaan perinteisiä tavallisia pelastusliivejä. On myös olemassa pieni vaara, että ponttoni puhkeaa tai vuotaa vesillä. Erään kevyemmän renkailijan tyynystä päästin ensimmäisellä renkailukerralla ilmaa pois keskellä järveä, jotta hänen jalkansa ylettyivät kunnolla veteen potkimista varten. RENKAITA on kätevä kuljettaa niin, että ponttonit ovat puoliksi täynnä. Itselläni on aina ollut turvallinen olo kelluntarenkaassa, eikä minulla ole ollut mitään vaaratilanteita, mutta tiedän, että yhdessä kilpailussa liian innokas haavija on mennyt renkaalla nurin. . Omassa käytössäni kelluntarengas on tuntunut vakaalta kalastusalustalta, mutta harkintaa on syytä käyttää. sä joko puhallettavan tyynyn tai foamilevyn päällä niin, että jalat ylettyvät hyvin veteen potkimista varten, mutta mieluusti pidetään takapuoli poissa vedestä. Vaikka silloin ei tapahtunut mitään ja homma oli koko ajan hallussa, suosittelen varmuuden vuoksi tekemään vastaavat säädöt rantavedessä, missä jalat ylettyvät pohjaan. Syynä tähän on, että kerran menin veteen hieman huolimattomasti, jolloin kompastuin ennen renkaaseen pääsyä ja paukkuliivini poksahtivat. Pelastusliivit ovat vesillä aina pakolliset
44 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vasemman käden peukalo on tukevassa paketissa, mutta se ei kuulemma merkittävästi haittaa kalastusta. Kalakaverinani on 27-vuotias judoka Luukas Saha , joka toi Suomeen ensimmäisen arvokisamitalin 43 vuoteen. Suuren yleisön tietoisuuteen Luukas nousi Pariisin olympialaisten mainioilla esityksillä. Kalakaverina olympiajudoka N uoren miehen käden puristus on napakka, kun tapaamme Tampereella kesäkuisena aamuna. Vaikka Luukas on kalastanut vaarin ja papan kanssa jo pikkupoikana, niin syvempi oppi kalastukseen on itse hankittua. Veri on vetänyt kalastamaan ja reissaamaan kalastuksen parissa aina Suomen pohjoisimpiin erämaihin, Keski-Suomen taimenkoskille sekä asuinkaupunkinsa Tampereen läheisille järville. LUUKAS kalastaa Viinikanjoen Kairokoskella. KALASTUSTA ERÄMAAKOHTEISTA ETELÄISIIN JÄRVIIN Kalastustaitoa ei aina tule pelkästään veren perintönä. Kalastava kansa saattoi poimia ?. Tarkoituksenamme on lähteä kalaan Parkanon Viinikanjoelle ja kuvaamaan aineistoa myöhempää käyttöä varten. . Vamma on perua edellisen viikon judon MM-kilpailuista, jossa tuli kirvelevä tappio kolmannen kierroksen ottelussa kuusi vuotta tappioitta otellutta Japanin Hifumi Abea vastaan. Tällä hetkellä sydäntä lähinnä on perhokalastus, mutta myös viehekalastus sekä pilkintäkin kuuluvat harrastuksen piiriin. Pian vavan taivuttikin kaunis luonnossa syntynyt taimen! Vavan varressa T E KS T I JA KUVA T JANNE RA U TA N E N Luukas SAHA mediasta jutun, kun Luukas vei olympialaisten jälkeen presidentti Alexander Stubbin kalaan Tampereella. HAAVISSA on ja hymyilyttää! Jännittävä väsytystuokio päättyi kirjolohen haavimiseen. Vuoden 2024 MM-pronssi sarjasta 66 kiloa sai jatkoa tämän vuoden EM-kisoissa pronssisella mitalilla
”Tärkeintä kalareissuissa on hyvä fiilis ja luonnonläheisyys. Suurkaloja en ole varsinaisesti yrittänyt edes tavoitella”, kertoo Luukas omasta lähestymistavastaan kalastukseen. VIINIKANJOELTA saatu kirjolohi päätyi juhannuskalaksi. Vesi on viileän alkukesän takia edelleen suhteellisen kylmää, joten kalat lienevät edelleen maukasta syötävää. Myöhempiäkin aikoja oli tarjolla, mutta nuoren miehen toiveesta lähdemme Virtavedet VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 45. Toivottavasti päättäjätkin ottavat asiaan kantaa ja tekevät päätöksiä riittävällä tarmokkuudella. ”Reilu nelikymppinen kaunis taimen”, kuuluu olleen siiman päässä. Yksi unohtumattomia elämyksiä on, kun pirkanmaalaisessa järvessä haavietäisyydeltä karkasi jättiahven, joka oli reilusti yli 45 senttiä pitkä. Ohueen perukkeeseen on solmittuina kaksi nymfiä kalojen houkuttumiksi. Pian aloituksen jälkeen Luukaksen vapa taipuu komealle kaarelle, mutta kala karkaa muutaman sekunnin jälkeen. LEIJONAPUISTON KOSKEEN KIRJOLOHIPYYNTIIN Tunnin kalastelun jälkeen siirrymme keskustan läheisen Leijonapuiston yläpuoliseen koskeen kokeilemaan onneamme. Hieman alempaa samasta koskesta Luukas saa, ja päästää takaisin noin parikymmensenttisen taimenen. Seuraavalla heitolla kirjolohi kelpuuttaa uudelleen tarjoamani Leechin. Lähtö on sovittu kukonlaulun aikaan kello viideksi. Kala oli lähes edellisellä reissulla saadun 52-senttisen kuhan mittainen”, kertoo Luukas. Etenkin energiatuotannolle lähes merkityksettömät ”tippavoimalat” aiheuttavat edelleen merkittävän haitan vesiluonnolle. Kesäinen sade on seuranamme koko päivän ajan. ”Ihminen on tehnyt paljon huonoja asioita virtavesissä, mutta onneksi aiheutettuja vahinkoja voidaan vielä korjata”, pohtii Luukas. Juuri, kun olemme yhdessä tuumanneet . KALASTUSTA VIINIKANJOELLA Suuntasimme kalamatkamme Parkanon Viinikanjoelle juuri ennen juhannusta. Ja luonnonmukaisia ohitusuomia kalojen kulkua turvaamaan voi tehdä suurempiinkin voimaloihin. kalaan ajoissa. Pian aloituksen jälkeen saan tukevan tärpin kosken niskalta. ”Ennätyskalani on varmaan noin viiden kilon hauki. Kesällä aikaiset aamut ovat koskikohteissa tunnetusti hyvää kalastusaikaa. Siirryn kalan saannin jälkeen Luukaksen luo. Taimenen lisäksi saamme saaliiksi muutamia ahvenia, särkiä sekä kosken niskalta perhooni haksahtaa komea lahna. Kala päätyy lyhyen, mutta hauskan väsytystuokion jälkeen haaviin ja eräksi. Sopivia kaloja on kiva hyödyntää ruokapöydässä. Loppusuoralla on kandityö vaellusesteiden poistojen taloudellisista hyödyistä. Kalat ovat luonnossa syntyneinä todella kauniin täplikkäitä. Luukas kalastaa alapuolellani koskessa. Kuulijalle ei jää epäilystäkään, etteikö ahven olisi ollut todellinen isomus. Hänen ajatuksiinsa patojen purkamisesta sekä vaelluskalojen elinkerron parantamiseksi on helppo yhtyä. Luukas kalastaa Visionin nymfivavalla, jossa on perinteisen perhosiiman tilalla tavallista monofiilisiimaa muistuttava värjätty indikaattorisiima. Virtavedet lähellä sydäntä Vaikka urheilu ja täysi panostus judoon vie suurimman osan Luukaksen elämästä, niin samalla on ollut mahdollisuus opiskella Tampereen yliopistossa. Olemme etukäteen sopineet, että otamme kirjolohen juhannuskalaksi, jos saamme. Viileästä vedestä pyydetty kala oli erittäin maukas. Aloitamme kalastuksen koskireitin yläosalta, Kairokoskelta
Toivottavasti tuntureilta mukaan saatu pohjakunto ja muutoin luonnossa rentoutuminen siivittävät kalastavan judokan uusiin urotekoihin! Lohen perhokalastusta Pohjois-Norjassa Norjassa Kotimatkalla juttumme kääntyy tuleviin kalamatkoihin. Luukaksen aikeissa on ollut ajella samoihin aikoihin Kilpisjärvelle vaeltamaan ja kalastamaan. Notkea kevyt nymfivapa ja ohut peruke ovat tiukoilla väsytyksen aikana. Ensin pitää kasata vapa kalastuskuntoon! . KIRKASVETISEN lohipoolin kalastus alkaa yläosan koskesta. Jatkamme vielä tuottoisaa kalastusta noin tunnin ajan, ennen kuin suuntaamme kotimatkalle, ja juhannuksen viettoon. Teen perinteisen pohjoisen kalareissun juhannuksen jälkeen Nuorgamin kämpälle ja Pohjois-Norjaan. Pienen totuttelun jälkeen perhonheitto kahdenkäden vavalla ja kalastus alkavat sujumaan mallikkaasti. HENKEÄ salpaavan kaunis jokimaisema ja kirkas jäätikkövesi tarjosivat mahdollisuuden kalastaa postikorttimaisemissa! . Pari päivää yöttömän yön lohen kalastuksessa sujuu hujauksessa ja Luukas matkaa kohden Kilpisjärven vaellusta sekä kalakohteita. Tällä kertaan myöhäinen kesän tulo ja aikainen ajankohta lohen pyyntiin aiheuttavat tiukan haasteen lohen saamiselle. Joskus vain kalaan pääsy ja mahdollisuus kalastaa kauniissa kohteessa oin erittäin antoisaa, vaikka tavoitteena oleva kala jäisikin saamatta. Mitä sanotte kalastusmatkasta, jossa kahden päivän aikana vaelletaan tunturissa 60 kilometriä, 35 kiloinen rinkka selässä. Kirkas puolitoistakiloinen kirjolohi sujahtaa kuitenkin haaviin noin viiden minuutin väsyttelyn jälkeen. Olipa termin oikea määrite millainen vain, niin Luukaksen vaelluskalastusta voidaan sanoa todelliseksi urheilukalastukseksi. paikan näyttävän hyvälle, niin vapa niiaa tukevasta tärpistä. Nopeasti saamme sovittua, että hän tulee tutustumaan lohen kalastukseen Norjan lohijoelle. Viikon aikana lohia tulee koko joesta saaliiksi vähemmän kuin yhdessä kädessä on sormia. Lohi on kuitenkin ronkelilla päällä, eikä se kalastajan perhoon haksahda. Juhannuksen savukalat on saatu. Kysäisen Luukakselta kiinnostaako ajella vielä pohjoisemmaksi kokeilemaan lohen perhokalastusta kahden käden vavalla. ODOTETTU lohenkalastus on alkamassa norjalaisella lohijoella. Jäämeren lohesta saamme sentään maun, sillä ensimmäisenä päivänä saamastani parin kilon lohititistä valmistuu maukas ceviche sekä graavileivät. Kalastaja ei saa kahlata liiaksi veteen, koska kalat ovat todella arkoja. Perillä Kilpisjärvelläkin säät ovat kylmät ja sielläkin kalan tulo nihkeää, mutta sentään kelpo harjuksia reissusta tuli saaliiksi. Vavan varressa 46 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TODELLISTA URHEILUKALASTUSTA Olen joskus pohtinut termiä urheilukalastus, ja mitä sillä tarkoitetaan. . Silti Luukas jaksaa innokkaasti kalastaa ja kävellä katsomaan uusia lohipooleja, jotka ovat kuin postikorttimaisemista
Tärkeintä ei ole perhojen ulkonäkö vaan koko. ”Patorakenne puretaan ja padon tilalle ennallistetaan kalojen lisääntymiseen sopiva Kaitarannankoski. Nyt myös vesistön viimeisen täydellisen vaellusesteen, Haarajoen kylässä sijaitsevan myllypadon, purkaminen etenee Keravanjoella. Muuten ei perukesiima sovi koukun silmään. Kyllä kala näkee pienenkin perhon, eikä pelkää napata. VANTAANJOEN vesistön viimeinen täydellinen vaelluseste puretaan – taimenille avautuu yli sata kilometriä uutta vaellusreittiä Järvenpään Haarajoen padon purkamiselle on myönnetty vesilupa. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin. Pato on Vantaanjoen vesistön viimeinen täydellinen este vaelluskalojen nousulle ja sen purkamisen myötä taimenet pääsevät vaeltamaan mereltä aina joen latvaosiin saakka. Kuva: Manu Vihtonen/WWF Suomi. PADON PURKU HAARAJOEN pato puretaan kesällä 2026 ja vapaana kuohuavaa Kaitarannankoskea päästään näillä näkymin ihailemaan syksyllä 2026. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 47. Lisäksi purettavasta padosta ylävirtaan rakennetaan pohjakynnys, jonka avulla yläpuolisen vesistön vedenkorkeus säilyy ennallaan”, selvittää patohankkeen vastuuhenkilö projektiasiantuntija Essi Hämäläinen Järvenpään kaupungilta. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. ”Padon purkamisen ansiosta vaelluskaloille aukeaa yli sata kilometriä uutta esteetöntä vaellusreittiä”, iloitsee WWF:n merija sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen. Vesiluvan saamisen myötä projekti voi nyt edetä toteuttamisvaiheeseen ja työt päästään aloittamaan kesällä 2026. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. (Sopivia ovat n:o 16 20 koukkuun sidotut perhot.) Mukaan tulee varata myös tarpeeksi ohutta peruketta. Sääskentoukat Perhorasiaan kannattaa varata edes joku nurkka hyvin pienille perhoille. Vantaanjoen vesistöstä on viime vuosien padonpurkujen ja kalojen lisääntymispaikkojen kunnostusten ansiosta muodostunut valtakunnallisesti merkittävä meritaimenvesistö. Sitten mukaan vielä itseluottamusta. Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, WWF Suomi ja Haarajoen myllyn perikunta solmivat Haarajoen padon purkamisesta sopimuksen vuonna 2019. Työt päästään aloittamaan ensi kesänä
-sarjassa esitellään esteettömiä kalapaikkoja 15-vuotiaan, pyörätuolilla liikkuvan perhokalastajan @fishingboywithwheelchair näkökulmasta katsottuna. Juttusarjan tarkoituksena on tuoda kalastajien tietoisuuteen maassamme sijaitsevia, kaikille kalastajaryhmille soveltuvia kalapaikkoja sekä virtaavissa että seisovissa vesissä. SUOMEN ESTEETTÖMÄT KALAPAIKAT Pilkkiahvenistaan tunnettu RAIPPALUOTO tarjoaa mielenkiitoisia kalastuskohteita myös avovesiaikaan TEKSTI JA KUVAT JERE HUOVINEN 48 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Sillan alle pääsee helposti ja siellä on muutama paikka, joista heittokalastus on mahdollista. Alueella on grillikatos, uimaranta sekä . S uomen merialueiden neljänneksi suurin saari, Raippaluoto, tunnetaan kalamiesten keskuudessa erityisesti keväisestä ahvenen pilkinnästä ja saareen johtavasta Suomen pisimmästä sillasta. Sillalta kalastetaan lähes 30 metrin korkeudelta, joten se asettaa omat vaatimuksensa käytettävillä kalastusvälineille. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 49. Raippaluodossa virkistyskalastus keskittyy pääasiassa talviseen pilkkikalastukseen. RAIPPALUODON esteettömät kesäkalastuspaikat sijaitsevat useiden venesatamien yhteydessä. Siellä sijaitsevan kalasataman aallonmurtaja soveltuu heittokalastukseen ja lisäksi satamassa sijaitsee kaksi yleistä veneluiskaa, joista toinen valmistui kesällä 2023. RAIPPALUODON SILTA Raippaluotoon johtavalta sillalta kalastetaan pääasiassa silakkaa, jota sillan alla olevassa salmessa on erityisesti keväisin ja syksyisin runsaasti. Esittelemme teille muutamia Raippaluodossa sijaitsevia, kaikille soveltuvia kalapaikkoja, sekä yleisiä veneenlaskuluiskia. Sillan alla on yleensä voimakas virtaus, joten jigin nupissa saa olla runsaasti painoa. Harva kalastaja tietää, että vapakalastus jatkuu Raippaluodossa ympäri vuoden, sillä saari tarjoaa kalastajille mielenkiintoisia kalastuskohteita myös avovesiaikaan. Venekalastajalle Raippaluodossa on useita yleisessä käytössä olevia veneenlaskupaikkoja. Kesällä, vesien lämmettyä ahvenet saapuvat suurina parvina virtaaviin salmiin ja lähelle rantoja, jolloin ne ovat rantakalastajien tavoitettavissa. Raippaluodon esteettömät kesäkalastuspaikat sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erilaisten venesatamien yhteydessä, joita Raippaluodossa on useita. Talvikalastuksen suosiota selittää alueella suurina parvina esiintyvien ahventen lisäksi se, että jäätä pitkin liikkumalla pystyy siirtymään kalapaikkoihin, joihin ei kesällä ilman venettä pääse. Kesällä Raippaluodossa kalastavien pääsaaliskalat ovat ahven ja hauki. Erityisen tärkeää on, että sillalta kalastettaessa otetaan huomioon sillan alla tapahtuva veneliikenne. Erityisesti saalistavat ahvenparvet viihtyvät sillan varjoissa. Silakkaa kalastetaan sillan molemmissa päissä, veneväylän ulkopuolella. Raippaluodon sillan mantereen puoleisessa päässä sijaitsee pieni saari, Fjärdskäret. Tehokkaimmat vieheet sillan alla kalastettaessa ovat erilaiset jigit. Lisäksi Raippaluoto on tunnettu suurkalarajan rikkovista säyneistä. Mikä parasta, useaan hyvään rantakalastuspaikkaan pääsevät helposti myös liikuntarajoitteiset kalastajat, lapset sekä ikäihmiset. Myös esteetön kalastus onnistuu sillan vieressä sijaitsevan ravintolan takana sijaitsevalta penkereeltä. Rannalta kalastus onnistuu sillan ympäristössä parhaiten Raippaluodon saaren puolella, sillan alla. Fjärdskäretissa, Raippaluodon sillan vieressä sijaitsee juuri kunnostettu levähdysalue, jossa on kesäaikaan mahdollisuus yöpyä esimerkiksi asuntoautolla tai -vaunulla. Raippaluodon silta tarjoaa hyviä suojapaikkoja muillekin kaloille
Taustalla näkyy Raippaluodon silta. Hyvä ja helposti saavutettava kalapaikka sijaitsee myös Sommarösundin kalasatamassa. Sommarösundissa runsaana esiintyvien särkikalojen perässä lahteen uivat myös pedot, joista erityisesti hauet viihtyvät matalassa, lämpimässä vedessä. Kesällä lahdessa näkee saalistavia ahvenparvia, sekä isokokoisia säyneitä ja lahnoja. Sillan alla kulkee jatkuvasti suuntaa vaihtava, voimakas virtaus, joka houkuttelee paikalle runsaasti täkykalaa ja niitä saalistavia petokaloja. Klobbskatissa sijaitsevassa satamassa ja sen läheisyydessä on hyvät mahdollisuudet rantakalastukselle. FJÄRDSKÄRIN kalasataman uusi veneluiska. Paikassa on lähes aina kalastajia, mutta rannat ovat vaikeasti liikuttavaa louhikkoa. 50 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Helpoiten Sommarösund on kalastettavissa uimarannan vieressä sijaitsevan paloaseman venelaiturilta, joka ulottuu keskelle lahtea. Sommarösundissa, paloaseman laiturin vieressä sijaitsee veneenlaskuluiska ja yleinen uimaranta. KLOBBSKATIN kalasataman kivilaiturille on kaikilla helppo pääsy. Aikoinaan alueella liikkuneiden jäämassojen muovaama, jatkuvasti kohoava kivikkoinen saaristo on hieno alue, jota voi BULLERÅSIN retkivenesataman laituri. Uimarannan aallonmurtajan toisella puolella sijaitsee retkivenesatama ja iso puinen laituri. SOMMARÖSUND Sommarösund on Raippaluodon kaakkoisosassa sijaitseva etelään avautuva lahti. Alueella on useita laitureita, jotka soveltuvat hyvin myös esteettömään kalastukseen. Sommarösund on matala, osittain lähes umpeenkasvanut, pitkä lahdelma, joka on kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue. Saavuttaessa Klobbskatiin oikealle kääntyy tie, nimeltään Panikevägen. Venesataman läheisyydessä on yleinen uimaranta. Sekä Paloaseman laituri että kalasatama soveltuvat hyvin esteetöntä kalapaikkaa tarvitsevalle. Fjärdskäretin itäreunan pienvenesatamassa sijaitsee myös yleinen veneluiska. SOMMARÖSUNDIN Paloaseman venelaituri. Laiturin edustalla kulkee muuta aluetta syvempi veneväylä, jossa virtaus houkuttelee kaloja paikalle. Klobbskatissa on kaksi yleistä veneenlaskuluiskaa. KLOBBSKAT JA PANIKE Klobbskatin kalasatama sijaitsee avomeren äärellä Raippaluodon saaren länsirannalla. Talvella alue on suljettu. BJÖRKÖ, SVEDJEHAMN Björkön saaren kärjessä sijaitsee Svedjehamnin kalasatama sekä Suomen ensimmäinen Unescon maailmanperintörekisteriin hyväksytty kohde. BULLERÅS Södra Vallgrundin Kalvholmarnassa sijaitsee pieni venesatama, jossa on kalastukseen soveltuva laituri ja yleinen veneluiska. WC-tiloja. Laiturin viereen pääsee autolla ja paikka soveltuu hyvin esteettömään kalastukseen. Aallonmurtajalta ja sen läheisyydestä voi aikaisin keväällä ja syksyllä kokeilla rannan läheisyyteen saapuvia taimenia. SOMMARÖSUNDIN kalasataman kivilaituri. Salmi on koko avovesikauden suosittu kalapaikka. Pian risteyksen jälkeen tien alta virtaa kapea salmi, Storströmmen. SVEDJEHAMNIN veneenlaskuluiskan edustalla avautuu ainutlaatuinen maailmanperintöalue
Paikka soveltuu erinomaisesti myös esteettömään kalastukseen. Lisätietoja löytyy Villa Meribjörkön nettisivuilta. ihastella paikalla sijaitsevasta näkötornista. RAIPPALUODON satamalaitureiden alta löytyy aina kaloja. Pieni, mutta syvä satama soveltuu hyvin kalastukseen. Vikarskatista lähtee rantoja pitkin kulkevia polkuverkostoja, joita pitkin pääsee sataman ympäristössä sijaitseville kalapaikoille. Raippaluodon satamassa on muutamia pitkiä laitureita, joilta on helppo kalastaa. Tässä on esiteltyinä vain Raippaluodon saaren ulkoreunoilla sijaitsevia, kaikille soveltuvia kalapaikkoja. Kalaopaspalveluita ja majoitusta Raippaluodossa tarjoaa Villa Meribjörkö. Satamassa sijaitsevat laiturit soveltuvat hyvin esteettömään kalastukseen. Esteettömiä kalapaikkoja tarvitseville Raippaluodosta löytyy useita hyviä ja kiinnostavia kalastuspaikkoja. Satamassa on hyvä veneenlaskuluiska. Vikarskat Lähellä Svedjehamnia, Raippaluodon saaren pohjoisrannalla sijaitsee saaren uusin kalasatama Vikarskat. Raippaluodon keskellä jäävät alueet, kuten Djup-, Börrskärsja Revöfjärden, lukuisine lahtineen ja niiden väliin jäävine salmineen tarjoavat valtavan määrän kalapaikkoja. Svedjehamnin satamasta lähtee myös vaativa, esteetön kävelyreitti lähellä sijaitsevalle Bodvattnet fladalle. Erityisesti keväisin, kalojen kudun jälkeen matala ja lämmin vesi houkuttelee kaloja paikalle. Kalastus ongella tai vieheellä on helppoa, ja saalista tulee lähes aina. RAIPPALUODON SATAMA Raippaluodon kylässä sijaitsee vierasvenesatama kaikkine mahdollisine satamaSVEDJEHAMNIN venesatamassa on useita, kalastukseen soveltuvia laitureita. Tehokas vieheja jigikalastus onnistuu sataman ympäristössä sijaitsevissa lahdelmissa. 3,5 / 5 KOKONAISARVOSANA Raippaluodon esteettömille kalapaikoille: YHTEENVETO Merenkurkussa sijaitseva Raippaluoto tarjoaa hienoa kalastusta ja merellisiä maisemia pilkkikauden ulkopuolellakin. Svedjehamnissa sijaitsee yleinen veneluiska. Meriveden ollessa riittävän korkealla ahvenparvet uskaltautuvat syönnökselle satama-altaisiin ja niiden läheisyyteen. Bodvattnet on kevätkutuisten kalojen tärkeä lisääntymisalue. Erityisesti Svedjehamnin ja Klobbskatin kalasatamien alueet useine laitureineen tarjoavat monipuoliset ja laadukkaat mahdollisuudet esteettömän kalastuksen harrastamiselle. Svedjehamnissa sijaitsee vanha kalasatama, jossa on useita laitureita, jotka soveltuvat hyvin kalastukseen. Aallonmurtaja ja rannat ovat kivikkoisia, ja niillä liikkuminen on vaikeaa. Svedjehamnissa on myös runsaasti haukia. Karttatarkastelun avulla saaresta löytyy tässä esiteltyjen paikkojen lisäksi useita muitakin kalastukseen soveltuvia kohteita. RAIPPALUODON sataman veneluiska. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 51. Saari on iso ja sen kalapaikkojen kiertämiseen kannattaa varata aikaa. Alueella on useita luontopolkuja, jotka kulkevat osittain rantaa pitkin. UUSIN KALASATAMA palveluineen. Lisäksi kalastus on mahdollista erilliseltä aallonmurtajalta ja rannoilta. VIKARSKATIN kalasataman laituri sijaitsee aallonmurtajan suojassa. Nämä alueet ovat pääosin valitettavasti rantakalastajan ulottumattomissa ja niiden tehokkaaseen kalastukseen tarvitaan vene. Polkuverkostojen kautta pääsee lähialueen hyville kalavesille. Raippaluodon satama on matala ja toisinaan siellä on runsaasti kaloja. Satamassa on pitkä, tukeva laituri, joka soveltuu hyvin esteettömään kalastukseen. Runsaasti eri kalalajeja esiintyy saaren ympäristössä, ja samalla lajikalastusreissulla on mahdollisuus kalastaa lähes kaikkia Suomessa luontaisesti esiintyviä merikalalajeja. Sataman edustalta aukeaa avomeri ja kesällä satama-altaasta saattaa saada hyviä ahvensaaliita. Paikan isännän, Jukka Viita-ahon, kanssa on mahdollista sopia esimerkiksi opastetuista kalareissuista tai tilata luotettava kyyditys alueen parhaille kala-apajille. Fladasta mereen laskevassa purossa on ollut kahtena keväänä live-kamera, jonka kautta on pystynyt seuraamaan kevätkutuisten kalojen joukkovaellusta Bodvattnetiin. Raippaluodon satama soveltuu parhaiten perinteisen onginnan ja laituripilkinnän harrastamiselle. Lisäksi satamassa on veneenlaskuluiska. Raippaluodon sijainti avomeren laidalla mahdollistaa lisäksi monipuolisen lajikalastuksen harrastamisen
Mukana on kuitenkin vain virveli ja jokunen uistin, joilla ei todellakaan salakoita napata. TE KS TI JA KUVAT JAN NE AN T I L A Pihistelijän kotikutoiset Erilaisten neulojen hyvä puoli on, että ne ovat valmiiksi teräviä, melko ohutlankaisia ja jämäköitä. O n tyyni syksyinen iltapäivä, satama-altaan pinta suorastaan kuhisee salakkaa, ja minulla on kova halu napata niistä muutama täkykaloiksi. JA tässä ovat lopputuloksena syntyneet koukut samassa järjestyksessä. Ja voihan sitä joskus vähän säästääkin tekemällä saalista antavia kalavälineitä romusta. Laivan keittiöstä sain anottua ruokalusikallisen jauhoja, että sain tehtyä nökäreen taikinaa syöttitarpeiksi. Tilanne on muisto eräältä asepalvelusajan iltavapaalta, jolloin onkivälineiden hakeminen ei ollut vaihtoehto. Perholukko (jig snap) katkesi taivutettaessa, mutta muista materiaaleista koukun vääntäminen onnistui ihan ilman kuumentamista. Kalojen pysyvyyteen väkäsellä ei vaikuttanut olevan vaikutusta, paitsi siinä kohtaa, kun koukku jo haluttiinkin kalasta irti eli kalan ollessa haavissa tai kädessä. 1 52 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koukun teossa työvälineinä olivat vain sivuleikkurit katkaisuun, kahdet pihdit vääntämiseen ja koukunteroitin. Tällä palstalla luodaan kalastustarvikkeita kulloinkin käsillä olevista tykötarpeista ja testataan tuotosten toimivuutta käytännössä. Nyt yli parikymmentä vuotta myöhemmin ajattelin palata puuttuvan koukun teemaan ja testata joitakin vaihtoehtoja ”hätäkoukun” tekemiseksi. Koukku syntyy niistä helposti ja nopeasti. Sain kuin sainkin jokusia salakoita ja niillä lopulta niin mahtavia ahvenia, että tuo ilta ei ihan heti pyyhkiydy muistista. Paperiliitineli klemmarikoukku jäi pohjaan ennen kalakontaktia, mutta muut koukut pääsivät tositoimiin kalojen kanssa. Kaikilla erilaisilla neulakoukuilla kalaa tuli varsin helposti, kalastusmenetelmänä koho-onki ja syöttinä matoja. Koukkujen väkäsettömyys heikensi hieman matojen pysyvyyttä onkikoukussa, mutta ei kovin pahasti. KOUKUN korvikkeet KUVASSA näkyvät eri tarvikkeet, joita nurkista löytyi ja joista päätin tehdä koukut testiin: hakaneula, kaksi erilaista nuppineulaa, silmäneula, paperiliitin, kaksi erilaista niittiä, viehelukko, iso perholukko (jig snap) ja uistinrengas. Tavoitteena ei ole viimeistelty lopputulos, vaan kalastuksen mahdollistaminen kunnollisen tarvikkeen puuttuessa. Päädyin silloin hakemaan vähän ompelulankaa siimaksi ja väänsin nuppineulasta pienehkön koukun
Pienestä nitojan niitistä väännetty koukku pääsi myös positiivisten yllättäjien joukkoon. Mikäli nyt päätyisin muinaiseen tilanteeseen ja joutuisin taas askartelemaan pienen salakkakoukun löytötarpeista, etsisin ensimmäisenä paperiniittiä, en nuppineulaa. Kyse ei toki ollut omatekeleen erinomaisuudesta vaan siitä, että paino oli etäällä koukusta, mikä parantaa kalojen tarttuvuutta ja pysyvyyttä merkittävästi. Muutamasta tärpistä yksikään ei tullut aivan ylös asti, joten tämän toimivuutta ei voi kehua. Tämä toimi onginnassa selvästi paremmin kuin vaikkapa halvoissa onkilaiteseteissä valmiina olevat liian isot koukut. Viehelukosta syntyi yllättävänkin pätevän oloinen onkikoukku, joka nosti monia erikokoisia kaloja ylös asti. 3 4 5 6 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 53 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 53. Materiaalina tässä tuskin oli mitään vikaa, mutta koukku jäi väännettäessä vähän turhan matalaksi, minkä vuoksi koukkuun tarttuneet kalat pääsivät tippumaan melko helposti irti. Pienen kokonsa vuoksi koukulla nousi salakoita ja muita pieniä särkikaloja sekä ahvenia. Ja useimmiten on pihditkin, millä koukun voi vääntää. 2 Silmäneulasta väännetty vähän isompi koukku sopi hyvin myös jigiin. Joka tapauksessa tällä tavalla käytettynä itse väännetty koukku suoriutui tavallisen koukun veroisesti, rujosta ulkonäöstään ja väkäsettömyydestään huolimatta. Uistinrenkaasta vääntämääni koukkua testatessa olivat onkikalat mystisesti kadonneet rantavesistä, joten testasin koukkua pienen etäpainotetun jigin kanssa. Kannattaa siis vääntää koukun muoto huolella. Isosta niitistä tekemäni koukku sen sijaan yllätti vastaavassa jigikäytössä positiivisesti, sillä kymmenestä tärpistä peräti yhdeksän ahventa tuli ylös asti. Viehelukkojen eduksi on katsottava se, että niitä on usein kalareissussa mukana. Tavallisella jigipäällä ei yleensä ylletä vastaavaan
TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN RÄMINÄ ja VÄRINÄ hurmaavat petokalan Viehemaailma on täynnä mitä ihmeellisimpiä konnankoukkuja kaloille. Etenkin kuhan heittokalastuksessa viehetyyppi on lyönyt itsensä läpi. Niillä kalastaminen onnistuu kaikenlaisista syvyyksistä. Jotkut on suunniteltu erikoistilanteisiin tietyille lajeille, kun taas toisia voi käyttää melkein milloin vain. Kuvassa kaksi vasemmanpuoleista on Rapala Rattlin´ Rapeja. KESÄ on pirteäuintisten räminävaappujen parasta peliaikaa. . Viimemainittuun ryhmään kuuluvat räminävaaput. LITTEYS ja leveys luonnehtivat useimpia räminävaappuja. Niillä voi heitellä, uistella, ”jigitellä” tai vaikka pilkkiä kaikkia tavanomaisia petokalojamme, toisinaan jopa hätkähdyttävän hyvällä menestyksellä. 54 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA.
Rippin´ Rap lienee uusista tulokkaista tunnetuin. Toisaalta pienempien vaappujen mikrokuulista lähtevä ääni saattaa jäädä hyvin hentoiseksi sirinäksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 55. MUOTIVIEHEITÄ Suomalaiseen tietoisuuteen räminävaaput tulivat suuremmassa määrin 1980-luvun lopulla, kun Rapala teki aiheesta oman versionsa. R äminävaapuiksi kutsutaan sivuprofiililtaan enemmän tai vähemmän leveitä vaappumaisia vieheitä, jotka vaakasuunnasta katsoen ovat lankunlaihoja. Rattlin´ Rapala oli valmistajan ensimmäinen muoviviehe ja siitä tuli varsin suosittu ottipeli, eikä varmaan vähiten muita Rapaloita edullisemman hintansa ansiosta. Sen rinnalle valmistaja on marssittanut viimeisen vuosikymmenen aikana joukon muitakin räminävaappuja, joista osa on jo valmistusohjelmasta poistuneita. Viehe on tuotannossa nykyäänkin, tosin nimellä Rapala Rattlin´ Rap. Myös puuvaappuihin, jigeihin ja vaikkapa lusikoihin voidaan pieniä kuulakapseleita jemmata. Kuulien käyttäminen äänilähteenä ei tietenkään ole räminävaappujen yksinoikeus, vaan nykyisin jopa useimpiin ”tavallisiin” muovivaappuihin sijoitetaan kuulilla terästettyjä kammioita kalojen huomionherättäjäksi. Välillä räminävaaput olivat selvästi poissa muodista ja tunnustaa täytyy, että itsellänikin taisi kulua vuosikymmen tai pari, ettei niitä tullut juuri käytettyä. Ryhmänimensä vieheet ovat saaneet äänekkäästä ”räminästä”, joka syntyy sisälle kätkettyjen kuulien iskeytyessä vaapun muoviseiniä vasten uinnin aikana. Räminävaapuilla kuulien ääntely on kuitenkin tehokkaimmillaan, mikä johtuu viehetyypille ominaisesta uinnista, usein melko tilavasta kuulakammiosta tai useammastakin, sekä myös muovikuorten sisälle piilotettujen kuulien määrästä ja koosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on kuitenkin selvästi muuttunut, eikä pelkästään omassa kalastuksessani. Tavanomaisista vaapuista erottavia piirteitä ovat myös selässä sijaitseva kiinnityslenkki sekä puuttuva nokkalevy. Parhaimmillaan kolina on niin voimakas, että tarkkakorvainen kalastajakin sen kuulee pinnan yläpuolelle
Kokoonsa nähden painava viehe, jossa ei liiemmälti ole lentoa vastustavia elementtejä, loiskahtaa kaukana ja saavuttaa luonnollisesti enemmän ottipaikkoja kuin useimmat perusvaaput. HEITTOON, VETOON JA PILKKIMISEEN Räminävaapuille ominaista on myös erinomainen vauhdinsieto: Viehetyyppiä voi uittaa melkoisen vauhdikkaasti ilman ongelmia, vaikkakaan aivan hitaassa menossa ne eivät ole enää parhaimmillaan. . LEPPOISA soutu-uistelu soveltuu räminävaappujen tarjoiluun. Vaapun potku on erittäin tiheä ja terävä, hakkaavaksikin sitä voi luonnehtia. Eri asia tietenkin on, kaipaako kala välttämättä erityisempää uintiliikettä. Se taas mahdollistaa kalastamisen syvyyksistä, jotka kelluvilta suspendereilta ja lievästi uppoavilta perusvaapuilta jäävät saavuttamatta. rantakalastajat, mutta harvemmin siitä venehommissakaan haittaa on. Hyvää ulottuvuutta arvostavat etenkin . Oman kokemukseni mukaan näiden vieheiden pyyntitehot kuitenkin jossain määrin hiipuvat veden alkaessa lähennellä jäätymispistettä. Kotimaiset pienvalmistajat eivät sen sijaan ole tähän viehemuotiin toistaiseksi sotkeutuneet. Varsinkin kuitusiimaa käytettäessä tärinän tuntee helposti vapakädessä saakka. Yksi on pitkäheittoisuus. Niihin kätkeytyy voimakkaan äänen lisäksi monia ominaisuuksia, joita muut vaaput eivät pysty tarjoamaan. Hidastempoisessa uittamisessa, jollaista erityisesti kylmänveden aikaan käytetään, uinti ja samalla kuulien kilinä voivat jäädä olemattomaksi. Riippuu tietysti mallista, mutta keskiverto räminävaappu sukeltaa syvälle lähes yhtä liukkaasti kuin kohtuukokoisella päällä varustettu jigi. Kasvaneen kysynnän myötä räminöitä ovat puskeneet markkinoille monet tunnetut viehevalmistajat, ennen muuta suuret viehetehtaat. Jos esimerkiksi roska tarttuu koukkuihin uintia laimentamaan, sen havaitsee heti, jolloin vieheen voi pikakelata sisälle putsaamista varten. Usein tuntuu, että jigityyppinen kelaa-pysäytä -uittaminen riittää, sillä vajotessaan ja vavankärjellä nypyteltäessä vaappu saattaa tehdä hyvinkin eloisia kyljenvilautuksia, jotka saavat pedon iskemään. Nokkalevyn puuttuessa etenkin kevyemmät mallit kulkevat norminopeudella uisteltaessa sekä tasaisesti kelailtaessa suhteellisen lähellä pintaa, mutta vauhtia hidas56 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pysäytyksiä tekemällä uintiin saa tarvittaessa syvyyttä. Hyvä jigikorvike, jota muut eivät vielä sanottavammin käytä, saattaa antaa selvän peliedun. Kalastaminen onnistuu niin heittäen kuin vetäen. Huonoksi puoleksi voisi mainita, että melko monilla, etenkin kokoonsa nähden painavilla malleilla uinnin käynnistyminen vaatii kohtuullista kelausnopeutta. RÄMINÄVAAPPUA voi käyttää myös veneestä pilkkimisessä samalla tavalla kuin tasapainoja tai vertikaalijigejä. PITKÄLLE JA SYVÄLLE Tyhjästä ei räminävaappujen suosio kumpua. Toinen ja omasta mielestäni tärkein ominaisuus on tehokas uppoavuus. Varsinkin kilpakalastajille tehokkuus on avainasia, ja heittokalastuskilpailuthan ovat lisänneet viime vuosina suosiotaan huimasti. Syytä lienee etsittävä jigikalastuksesta, jossa välillä on pakko etsiä vaihtoehtoja silikonipehmiksille niiden menettäessä tehoaan. Kolmanneksi voisi mainita huomiota herättävän uinnin
Uistelumuodoista soutu-uistelu soveltuukin räminävaappujen uittamiseen erityisen hyvin. Itse en ole lohikaloja kyseisillä vieheillä pilkkinyt, mutta kuulemma ainakin kirjolohi ja taimen ovat houkutukseen langenneet. Myös särkikalat saattavat innostua toukkia maistelemaan. Räminävaaput kelpaavat jopa pilkkimiseen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 57. Räminävaappujen kanssa kikkailua ei välttämättä tarvita, vaikka kelauksen ajoittaiset pysäytykset antavatkin pyyntiin usein lisäpotkua. Haukea pilkittäessä reilut vedot ovat pääosassa. tettaessa tai jopa pysäytettäessä syväkulkuisuutta saa helposti lisää. Joillakin malleilla on keskimääräistä suurempi taipumus napata peräkoukullaan kiinni siimasta pyyntiin heitettäessä ja syvyyksiin laskettaessa. Kaikkein pienimmät räminät kokoluokassa 3-5 senttiä soveltuvat ahvenen pilkkimiseen matalahkoista vesistä ohuella siimalla. Näin viehettä ei tarvitse uittaa pyytämättömässä tilassa turhaan. Avannon alla viehe asettuu selkäkiinnityksensä ansiosta enemmän tai vähemmän tasapainopilkkimäiseen vaaka-asentoon. Myöskään uinnin säätämiseen ei ole tarvetta toisin kuin kuonosta kiinnitettävillä vaapuilla. Houkutteluvaiheessa vedellään reiluja vetoja ja lähitaistelutilanteessa pienempää uittamista, värinääkin. Vatsakoukun voi vaihtaa värikoukkuun, ja jos siltä tuntuu, siihen voi myös pujottaa pari kärpästoukkaa. Osa malleista syöksähtää tasurimaisesti sivulle, osalla taas sivuliuku miltei puuttuu. NIIN sanotut lehtivieheet ovat malliltaan ja uinniltaan sukua räminävaapuille, joskin ne valmistetaan metallista ilman räminäkuulia. Pilkintä . Monella on myös tasurimainen sivusyöksy, tärkeänä lisäelementtinään vetovaiheessa syntyvä värinä ja kilinä. Räminävaapulla voi pilkkiä samalla tavalla kuin tasapainopilkillä. Voisi luulla, että pienimmät versiot toimisivat harjukselle ja siialle, rautuakaan laskuista jättämättä. Eniten olen narrannut niillä kuhaa suhteellisen syvästä vedestä, jopa yli kymmenestä metristä. Auttaa myös, kun heittoa hiukan jarrutetaan ennen vaapun putoamista veteen. KUHAN MIELIRUOKAA Omassa avovesiajan kalastuksessani räminävaaput ovat palvelleet ennen muuta heittokäytössä. Toimii tämäkin. Siis tilanteissa, joissa normaalisti käytetään jigejä. RANTAKALASTAJALLE pitkät heitot ovat usein tärkeitä, jolloin räminävaappu voi olla oikea ase. Tämä viritys heikentää vieheen sivusyöksyominaisuuksia, mutta varsinkin huonolla syönnillä parantaa ahvenen kiinnostumista. Omaan tasurirasiaani muutama sellainen on kuulunut vuosien ajan, ja ajoittain olenkin saavuttanut niillä erinomaisia tuloksia. Korkeita vetoja tehtäessä ja myös sohjoiseen avantoon pilkkiä ujutettaessa on vaarana, että peräkoukku nappaa kiinni siimaan alaslaskuvaiheessa. . Rapala on risteyttänyt nämä kaksi viehetyyppiä Rap-V Bladessa, johon on lisätty päälle muovia ja liitetty kuulia ääntä antamaan. Kuha ja hauki voivat nekin pikkuräminöihin napata, mutta ehkä luontevampaa on valita niille hieman kookkaammat uitettavat. Voidaan siis puhua helpoista aloittelijallekin soveltuvista vieheistä. Viehekalastajat puhuvat usein käsialasta, joka on monille vaappumalleille lähestulkoon toimimisen edellytys. Varsinkaan hauki ei epäröi iskeä isoimpiinkaan markkinoilla oleviin rämisijöihin. Tosin ne ovat tuskin edes kymmenen sentin mittaisia. Onneksi pieleen menneen uinnin tuntee helposti kädessä ja vieheen voi nostaa ylös korjaamista varten. Onneksi ”pakettiin” menneen vieheen tuntee ainakin isommista räminöistä heti käteen välittyvän uintivärinän loppumisena. Keskimäärin parhaita liukujia ovat pitkänomaiset, leveäotsaiset mallit, kuten Rapala Rattlin´ Rap. Pilkkihauki pitää räminävaapuista Edellä jo sivuttiin räminävaappujen pilkkikelpoisuutta
Kaikesta yllä olevasta hehkutuksesta huolimatta myös räminävaaput voivat tuottaa saaliillisia pettymyksiä, sillä eivät nekään joka tilanteessa toimi. Räminöiden selkeä heikkous jigeihin verrattuna on vaatimattomampi värivalikoima. Monesti koettu tilanne on sellainenkin, että kun ankkuripaikalla jigien teho hiipuu, syönnin voi herättää henkiin uudestaan räminällä. Nykyisin olenkin monesti jättänyt jigirasiat kokonaan pois matkastani, eikä niitä yleensä ole ikävä tullut. Mutta siitä huolimatta räminävaappu on yllättävän usein peitonnut jigit pyytävyydessä. JIGEJÄ PAREMPIA. Mutua tieteellisempiä havaintoja pääsee tekemään, kun veneessä toinen tykittää silikonia ja toinen räminävaappua. Jopa ammattimaiset kalastusoppaat ovat joutuneet kanssani välillä toteamaan, ettei omilla luottojigeillä enää pärjää. Se . Tällöin ei viehettä parane laskea aivan pohjalle asti, vaikka kalastuksen tehokkuus siitä ehkä kärsisikin. Ruohosuojakoukkujakin on olemassa, joskin kaikki koukkuihin puuttumiset luultavasti vähentävät kalojen kiinni jäämistä. 58 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Monesti kuha iskee vasta tässä vaiheessa. Kolmihaarakoukkujen tilalla voi kokeilla yksihaaraisia tai ehkä jopa riisua vatsakoukku kokonaan pois. Esimerkiksi Amazonilla peacock bassit eli helmikiklat olivat heikkona tähän evääseen, kunnes menetin lyhyessä ajassa kaikki kolme mukanani ollutta yksilöä piraijaparven osuessa kohdalle. Luonnollisesti tämäkin tarjous menettää hohdokkuutensa heittomäärän kasvaessa, jolloin on syytä vaihtaa maisemia. Ei auttanut perukekaan silloin. taas on hintakysymys. Räminävaappu on olemukseltaan, uinniltaan ja ääneltään aivan erilainen ja luultavasti vähemmän tarjottu eväs, jolloin tärppikynnys ylittyy herkemmin. Sen verran usein olen kuitenkin niiden avulla kalapäiväni pelastanut, että viehetyyppi on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. ETELÄN VESILLE Yksi käyttökohde, jossa muutama räminävaappu on nykyään takuuvarmasti matkassani, ovat tropiikkiin suuntautuvat kalareissut. Jos kalastettavan alueen pohja on kovin kivikkoista tai roskaista, kaksikoukkuinen räminävaappu jää luonnollisesti jigiä herkemmin kiinni tai tartuttaa itseensä kasvillisuutta, jolloin sen kiinnostavuus kalojen silmissä häviää. Osaksi räminävaappujen toimimisen voi ajatella perustuvan siihen, että suosituilla kalastuspaikoilla kuhat ovat jo nähneet kyllästymiseen asti jigejä ja oppineet niitä jossain määrin varomaan. Ero on toisinaan ollut niin selvä, että rasioillani on alkanut käydä rapina venekaverien kaivaessa sieltä helistimiä pehmovieheidensä tilalle. Pohjaan vajottaminen, pari kolme nopeahkoa kammenkierrosta, taas pohjalle, kammenkierrokset ja niin edespäin. . TÄSSÄ versiossa on kolme vaihtoehtoista kiinnitysmahdollisuutta, jotka antavat kukin erilaisen uinnin. Myös uittamisen toteutan jokseenkin jigityylisesti. Joko vieheestä ei ylipäätään ole olemassa kuin muutama väri, tai – mikä toki on tavallisin selitys – kalastaja ei ole tullut hankkineeksi itselleen koko väriskaalaa. Kun heitto on tullut loppuunsa ja viehe roikkuu veneen vierellä, kannattaa hyödyntää hetki räminävaapun pilkkiominaisuuksia. KUHA on räminävaappujen kenties tyypillisin uhri. Etelän lämpöisillä vesillä tarvitaan monesti pitkiä heittoja ja vieheitä, jotka eivät ole arkoja kovemmallekaan kelaukselle. Pienet vavankärjen nypäytyksetkään silloin tällöin eivät ole pahasta. Yhden vaapun hinnalla saa kourallisen erivärisiä jigejä
8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! Timo Lepistö p. (03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. 040 505 2225 Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Meiltä löydät tuoreet syötit. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi . Tuotevalikoima laajenee. LATAA OmaSVK-mobiilipalvelu kännykkääsi! Oma SVK OmaSVK -mobiilipalvelussa: • Sähköinen jäsenkortti • Jäsenedut • Uutisia • Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero vapaa-ajankalastaja.fi/omasvk/ Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Lue lisää SVK:n verkkosivuilta: VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 59. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. !!! Osta vaikka koko Ossilehti?shing !!! !!! Verkkokauppa ja varasto myytävänä !!! !!! Lue nettisivuiltamme lisää !!! ILMOITUSMYYNTI: Timo Lepistö p. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark
Kalastajan polulla VILHO KERÄNEN Kajaanista KALASTUKSELLA on myös rentouttava vaikutus, kun ei ole kiire minnekään ja saa vain nauttia. . Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. LUOKKIEN POIKIEN TOIVEHARRASTUKSISSA KALASTUS ON SIJALLA 2 ” 60 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. JO pienestä pitäen on kalastuskärpänen käynyt puraisemassa Vilhoa. TEKSTI MATTI KULJU KUVAT VILHO KERÄSEN ARKISTO Minecraft vai kalastus. KYSELYN PERUSTEELLA 4.–6. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista
Kerholaisten on tarkoitus käydä myös kalalla koulun läheisellä lammella aina, kun kelit sen sallivat. Uusimman, Opetusja kulttuuriministeriön vuonna 2024 teettämän koululaiskyselyn perusteella, Vilhon valintaa ei tarvitse ihmetellä. . pystypilkkejä käytetyistä teelusikoista. Yhä useampi nykynuori on liimaantunut tietokonepelien ääreen ja päivittäinen ruutuaika tahtoo lipsahtaa monella nuorella valitettavan pitkäksi. KALASTUSKERHOSSA on tehty mm. Vesi on todella kirkasta ja kalat sen myötä upean värisiä. Kerhossa on muun muassa tuunattu uistimia, rakenneltu vapoja, värjätty jigejä ja valmistettu pystypilkkejä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 61. Kalastajan polku onkin parhaimmillaan elämän mittainen matka. KIPINÄ SYTTYI PELILEIRILLÄ Pelileirillä oli mukana myös 12-vuotias Vilho Keränen Kajaanista. L ähteäkö kalaan vai pelata tietokonepelejä. . Suosikkipaikkoja poikien reissujen kohteina ovat olleet Kajaanin kaupungin lähikalastuspaikat, kuten Telakan ranta ja Linnanvirta. Vilhon lisäksi kaikki muutkin leiriläiset, jotka kalastusta halusivat kokeilla, pääsivät testaamaan heittokalastuksen lisäksi myös ongintaa. JOUTENLAMMEN maisemat ovat upeat ja elämykset vielä hienompia. Kuva: Matti Kulju. . luokkien poikien toiveharrastuksissa kalastus on sijalla kaksi. Kyselyn tuloksista ilmeni, että 4.–6. HEITTOKALASTAJAN saalista mökkirannasta. Kalastuksen imua lisäsi myös se, että Joutenlampi on kalastuspaikkana todella mielenkiintoinen, sillä säännöllisten kirjolohi-istutusten lisäksi lammessa on hyvin vahva ahvenkanta. Pelileirin ohjaaja otti minuun yhteyttä ja kysyi, voisinko tulla opettamaan kalastusta yhtenä leiripäivänä, että leiriläiset pääsisivät kokeilemaan kalastusta niin halutessaan. Vastasin kutsuun tietenkin myönteisesti. JIGIKALASTUS ON SUOSIKKITAPA Suosikkikalastustavakseen Vilho nimeää tällä hetkellä jigaamisen, koska se on mukavaa. Pelileirin suosikki peli oli kaikkien tuntema Minecraft, mutta myös muita pelejä leirillä pelattiin, olipa valikoimassa jopa legendaarisia kasarija ysäripelejä, kuten Duck Hunting ja Pro Pilkki. Vilhon kaverina kalastuskerhossa käy myös Pekka , ja yhdessä pojat ovat tehneet monta ikimuistoista kalastusreissua. Vilho käy myös Kajaanin Kalastuskerhon pitämässä kalastuskerhossa Lehtikankaan koululla Kajaanissa. Kalastuksen suosio yllätti kaikki muut paitsi allekirjoittaneen, sillä tiedän kalastuksen olevan edelleen koukuttava juttu. Jotain Vilhon intohimosta kalastusta kohtaan kertoo se, että hän tulee kerhoon aivan toiselta puolen kaupunkia, sillä hän käy itse Kätönlahden koulua. Jos Vilhon täytyisi tehdä valinta kahden harrastuksen, eli tietokonepelien ja kalastuksen välillä, valitsisi hän ehdottomasti kalastuksen. (vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto/seurat/kajaanin-kalastuskerho-ry/) Kalastuskerhosta saa uusien oppien lisäksi myös uusia kavereita, joita yhdistää intohimo kalastukseen. Tämä kertoo siitä, että kalastuksella on edelleen vetovoimaa, eikä perinteiset vietit kokea elämyksiä vavan varressa ole hävinneet minnekään. KERHON KAUTTA SEURAN JÄSENEKSI Kalastuskerhossa Vilho on saanut oppia lisää uusia asioita kalastuksen kiehtovasta maailmasta. Pelileiri oli tarkoitettu 10-15-vuotiaille tietokonepeleistä kiinnostuneille nuorille. Saatuaan avokelan käteensä, meinasi pelileirin suosikkipelin Minecraftin kuutioiden rakentelu unohtua aivan tyystin. Vilho kertoo harrastaneensa kalastusta muutaman vuoden, mutta kalastuskipinä roihahti liekkeihin juuri pelileirillä, kun Vilho pääsi kokeilemaan heittokalastusta. Reissuilla kuulemma sattuu ja tapahtuu aina kaikenlaista, saattaapa uistimia lentää järveen ja joskus on koko vapakin luiskahtanut käsistä pinnan huonommalle puolelle. Kalastus vei Vilhon mukanaan ja pelileirin jälkeen oli pakko suunnata kalastustarvikeostoksille hankkimaan omat heittokalastusvälineet. Kesällä 2024 sain mahdollisuuden päästä ohjaamaan kalastusta Kajaanin seurakunnan järjestämälle pelileirille Joutenlammen kurssikeskuksessa. Kalastuskerhossa käyminen tukee erinomaisella tavalla Vilhon alussa olevaa kalastajan polkua, sillä kerhon kautta hän on päässyt jäseneksi Kajaanin Kalastuskerhoon
Tämä on tärkeää työtä tulevaisuutta ajatellen, jotta harrastuksemme voi pysyä elinvoimaisena. Kalakerho Salar ry:n onkivalmennus tuotti nuoria SM-mitalisteja Kalakerho Salar ry alkoi nuorten valmennuksen SM-onkikisoihin, kun saatiin kuulla, että ne pidetään Seinäjoella. kaikille Salarin mitalisteille Kristiinankaupungin uimahallin kahviossa. Kaikki kisaajat saivatkin hyvin kalaa. LAKEUDEN Urheilukalastajien Ukko Pihlajamäki ja Otso Jumppanen SM-ongessa. Valmennuksen suunnittelu alkoi siitä, ja heti kun Lapväärtin joelta jäät lähtivät huhtikuussa, pidettiin ensimmäinen kokoontuminen. SALARIN mitalisteja, vasemmalta; Heleena Vattula, Pentti Pulkkinen, Jaakko Heinola, Lasse Koski, Berndt Rosenlund, Matts Rosenga?rd, Maximilian Rajasalo, Isak Berglund, Tim Aittamäki, Mona Koski. Kasvaneesta osanottajamäärästä kiitos menee seuroille, jotka ovat ottaneet asiakseen kannustaa nuoria osallistumaan erilaisiin kilpailumuotoihin. LAPVÄÄRTIN joella valmennusta huhtikuussa. Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin jäsenseuroista ainakin Kalakerho Salar Kristiinankaupungista ja Lakeuden Urheilukalastajat Seinäjoelta järjestivät valmennusta seuran junioreille erityisesti SM-kisaa ajatellen. Onnea mitalisteille! Pohjanmaan seurat kannustavat nuoria kilpailemaan SM-ONKEEN OSALLISTUI ilahduttavan paljon nuoria T ämän vuoden onkimestaruuksista kilpailtiin kesäkuussa Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Silloin katsastettiin nuorten onkilaitteet ja otettiin ne viritettäviksi. . Pentin johdolla kokoonnuttiin vielä lisävalmennukseen, jonka aikana esiteltiin onkikisassa tarvittavat siimat sekä solmut, ja kerrottiin, millaisia matoja missäkin tilanteessa käytetään. Innokkaimmat harjoittelijat saivat osallistua myös aikuisten kisaan. . Hyvinhän se meni ja mitaleja tuli seuraavasti: SM-hopeaa nuoret15 Maximilian Rajasalo, SM-hopea nuoret12 Isak Berglund, SM-pronssi nuoret12 Valtteri Tamsi, SM-joukkuekulta nuoret12 Isak Berglund, Eino Huhtaviita (piirin joukkue) ja SM-joukkuehopea Valtteri Tamsi ja Tim Aittamäki. SM ONKI SM ONKI 62 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sitten koitti SM-kisapäivä, jota varten oli harjoiteltu, ja matkaan lähti kahdeksan innokasta nuorta onkijaa. Kisaan ilmoittautui tällä kertaa 31 nuorta henkilökohtaisiin sarjoihin ja lisäksi perhejoukkueissa kilpaili muutamia lapsia ja nuoria. Nuorten palkintojenjakoillassa tammikuussa Pentti Pulkkinen kertoi asiasta ja kysyttiin nuorten kiinnostuksesta, ja innostunutta joukkoa löytyi. Jännitettiin, kuinka käy. Sitten olivatkin jo vuorossa piirinmestaruusja SM-esikisat Seinäjoen Kyrkösjärvellä ja tulosta tuli: sarjassa nuoret 12v. Onkikisoissa harjoittelu jatkui ja varauduttiin myös haavin käyttöön. Tilaisuudessa todettiin harjoituksen tekevän mestareita. Kuva: Heidi Pernu. Suurkiitos Pentille ahkerasta ohjaamisesta. Kakkukahvit ja lehdistötilaisuus mitaleiden kunniaksi järjestettiin 10.6. Lisäksi pm-joukkuepronssin nappasivat Maximilian Rajasalo ja Neo Aittamäki nuoret 15v-sarjassa. Kokoontumisen aikana myös kalastettiin ja harjoiteltiin ongen heittoa. Harjoitus tekee mestareita Jo toisissa kisoissa oli tosi harjoittelun makua. Lisäksi käytiin läpi erimallisia kohoja ja milloin niitä käytetään. . Tim Aittamäki voitti henkilökohtaisen kisan kultaa ja joukkuehopeaa yhdessä Isak Berglundin kanssa. Selvitettiin myös, miten kala saadaan nostettua vedestä ja tainnutetaan sekä käytiin läpi SM-kisan säännöt. Siinä tuli nuorille paljon uutta tietoa madoista ja myös niiden hoitamisesta. TEKSTI HEIDI PERNU KUVAT VIKTORIA RAJASALO TEKSTI HELEENA VATTULA, Kalakerho Salarin nuorisojaoston pj. Kalat käsiteltiin asianmukaisesti
. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Kaloja tuli harvakseltaan ja lopputuloksetkin olivat aika tasaisia. Etenkin pitkillä vavoilla onkiessa tuulenpuuskat toivat haastetta onkimiseen. ”Opetusministeriö julkaisi tammikuussa koululaiskyselyn, jonka mukaan kalastus oli 4.-6. Meistä muodostettiin kaksi joukkuetta. Sää oli pilvistä ja välillä tuli voimakkaitakin sadekuuroja sekä tuulenpuuskia. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata vain SVK:n toimistolta. Kyrkösjärvi oli kaikille meistä jo entuudestaan hyvin tuttu. Aiempi ennätys oli 1300 nuorta, josta jäätiin vain 13 kalastajan päähän. Osallistujilta tapahtuma sai runsaasti kiitoksia ja sen toivottiin saavan jatkoa myös tulevina vuosina. -luokkalaisten poikien toiveharrastusten listalla toisena. Onkimalla sieltä tulee pääasiassa lahnaa, särkeä, kiiskeä ja ahventa. VAPAPÄIVÄN tapahtumassa Teerilammella nousi kivasti saalista. Kolmas äänimerkki tuli kello 10.15 ja silloin sai vaihtaa paikkaa. Järven pohjassa on paljon kantoja, joten onkilaitteet jäävät helposti pohjaan kiinni. Vapapäivä on useille nuorille ensikosketus kesän kalastuskauteen ja toivomme tietysti kalastusinnon säilyvän koko kesän ajan.” Yhteistyökumppani Kuusamon Uistimen valmistamista erikoisvärisistä ”Vapapäivä”-uistimista on tullut haluttu osallistumislahja. VAPAPÄIVÄ – uistimista on tullut haluttu osallistumislahja. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 63. Kolmannella kerralla kokoonnuttiin Kyrkösjärven vallilla ja harjoiteltiin vielä luotaamista sekä ongittiin. Ennen kisoja meillä oli kolme harjoituskertaa. Kuva: Janne Rautanen. ja päättyy 31.1., joten aikaa tehdä värityksiä on reilusti. VAPAPÄIVÄN kävijämäärä hipoi ennätystä S uomen Vapaa-ajankalastajien ja Metsähallituksen pitkäaikainen yhteistyö lasten ja nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi tuotti jälleen hyvää tulosta. Metsähallituksen hallinnoimia kalapaikkoja oli käytössä 31. Kisan alussa juuri monellakaan ei ollut vielä tapahtumia. SM ONKI . Kalastustapahtumissa on aistittavissa aitoa riemua, kun lapsi oppii heittämään viehettä itse, tai nuoren siiman päähän tarttuu kirjolohi tai muu kohdekala. Kuva: Petter Nissén. Koululaisten kesäloman ensimmäinen lauantai näyttää olevan ajankohtana sopiva. Järjestyksessään kuudestoista Vapapäivätapahtuma 7. + toimituskulut 12€ TEKSTI PETTER NISSÉN TEKSTI FRANS HARJUNPÄÄ, joka onki nuoret 19-sarjassa Kyrkösjärvi oli ennestään tuttu Seinäjoen Kalakerhon nuorille Minun lisäkseni SM-onkikisoihin oli tulossa Seinäjoen Kalakerhosta neljä muuta nuorta. Toista kertaa mukana oli Veitsiluodon Kalapaikka, jota ylläpitää SVK:n jäsenseura Veitsiluodon Kalamiehet ry Kemissä. Tuulenpuuskat toivat haastetta onkimiseen Kisa-aamuna paikalla piti olla jo hieman ennen kahdeksaa, sillä arvonta alkoi suhteellisen pian. Ensimmäisellä kerralla tarkastettiin välineet kuntoon, käytiin läpi kisan sääntöjä ja tehtiin uusia onkilaitteita sekä tapseja. Suurin kävijämäärä 188 nuorta kirjattiin Evon Niemisjärvillä. Nuorten kisa-alue oli aivan reunassa. Toinen kilpaili alle 15-vuotiaiden ja toinen alle 19-vuotiaiden sarjassa. Suurin osa kaloista saatiin 7-8 metrin vavoilla, mutta ihan rannastakin nousi muutamia kaloja. Tasan klo 10 tuli toinen äänimerkki, jolloin sai aloittaa onkimisen. Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Toisella kerralla käytiin läpi eri onkietäisyyksiä ja harjoiteltiin luotausta. Hieman vanhemmat koululaiset sijoittivat kalastuksen sijalle kolme. Kilpailu alkaa aina 1.10. Kello 9.50 tuli äänimerkki, jonka jälkeen sai aloittaa luotauksen. Suurin osa pysyi kuitenkin aloituspaikallaan koko kisan ajan. 12 kohteella oli SVK:n kalakummit opastamassa kalastajanalkuja. Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm näkee kalastusharrastuksen suosion olevan vankalla pohjalla. kesäkuuta keräsi 1287 nuorta ja sankan joukon huoltajia maksuttomaan kalastuspäivään ympäri maata. Erikoisuistinta jaettiin kalakummien opastamissa tapahtumapaikoissa. Vuosiviehettä on valmistettu ainoastaan 200 kappaletta. 050 597 4933 VUOSI VIEHE 2025 VUOSIVIEHE TILATTAVISSA Kilpailuvieheenä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa Grosarin Veka Special, joka toimii niin heittämällä kuin vetouistelussa
Myös esimerkiksi heittokalastus, onkiminen ja kirjolohija laituripilkintä kuuluvat nykyisin seuran monipuoliseen tarjontaan. JUHA Kosonen on toiminut Liperin Urheilukalastajien puheenjohtajana koko seuran olemassaoloajan. ”Viime talvena (2025) vesi oli kuitenkin niin matalalla, ettemme voineet järjestää lohiallasta, joten lohipilkintää jäsenemme joutuivat harrastamaan tällä kertaa siellä, mistä kirrepaikan löysivät”, Kosonen harmittelee. NUORIIN PANOSTETTU ALUSTA ASTI LUK:n toiminta lähti käyntiin muutenkin rivakasti, sillä myös seuran pilkkija uistelumestaruudet ratkottiin heti ensimmäisenä toimintavuonna. LIPERIN Urheilukalastajien nuoret eivät säiky sadetta, sillä saaliskalat tuovat hyvän mielen säässä kuin säässä. 64 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Heistä noin kymmenen prosenttia eli 20-30 on nuoria, mitä lukua pitäisi saada nostettua”, Kosonen korostaa. Pidämme siellä muutamat kisat, ja muuten siellä saa käydä kalastamassa ostamalla päiväluvan, joka on jäsenillemme hieman edullisempi kuin muille”, Kosonen selvittää. Kirkkolahden lohiallas on ollut suosittu Kosonen kertoo, että LUK:n lohiallas on toiminut parikymmentä vuotta ja olleen jäsenistön ahkerassa käytössä. Nuoriin LUK on panostanut alusta lähtien, sillä jo elokuussa 1988 se järjesti ensimmäinen lasten onkitapahtuman, johon osallistui 33 lasta. ”Kutsuin avoimella kirjeellä kiinnostuneita perustamaan seuraa, ja jo tähän kokoukseen tuli paikalle 40 ihmistä. Tämän jälkeen lasten onkija pilkkitapahtumat ovat olleet vakiintunut osa seuran toimintaa. ”Sen toimintaperiaate on, että syksyisin eristämme Kirkkolahden pohjukan aitaverkolla ja sitten istutamme sinne vuosittain 700-1200 kiloa kirjolohta. Seuran nykyinen ja jo silloinenkin puheenjohtaja Juha Kosonen muistelee, että vaikka paikkakunnalla kalastettiin paljon muutenkin, niin lopullisesti maamme tuolloin vallannut vetouistelubuumi sai hänet tarttumaan toimeen. Nopeasti havaittiin, että seura tuli tarpeeseen, sillä porukka oli todella aktiivista ja pian meillä oli jo 100 jäsentä, samoin 200 jäsenen raja saavutettiin nopeasti”, Kosonen muistelee. TE K S TI ISM O MALIN KUVA T JU H A KO S O N E N seurat esittelyssä LIPERIN URHEILUKALASTAJAT tunnetaan uisteluseurana, joka panostaa myös lapsiin ja nuoriin L iperin Urheilukalastajat (LUK) perustettiin 1988 paikallisten kalastuksen harrastajien yhteenliittymäksi. Tasoa seurassa siis riitti, löytyihän sen riveistä myös esimerkiksi vaapuistaan tunnettu Hannu Kesonen . Innokas harrastaminen ja kilpaileminen tuottivat myös tulosta, sillä jo ensimmäisenä toimintavuotena LUK:n venekunnat Kari Tuomi ja Jouni Anttilainen , Tuula ja Heikki Siltanen sekä Kirsi Tukiainen (nykyinen Kosonen) ja Juha Kosonen voittivat SM-vetouistelun joukkuekilpailussa pronssia. . LOHIALLAS . ”Parhaimmillaan meillä on ollut noin 300 jäsentä, mutta väen ikääntyessä ollaan jälleen 200 jäsenen tietämissä
Kesällä 2025 oli vuorossa soutu-uistelun SM-kilpailu Liperin kalaisalla Kirkkolahdella. Kosonen itse on kuitenkin sopivasti ammatiltaan luokanopettaja, minkä ansiosta Liperin peruskoulun opetusohjelmaan on jo pitkään kuulunut metsästys ja kalastus. Kun Kososelta kysyy, miten näinkin hyvin on onnistuttu, hän tuo esiin seuran oman aktiivisuuden. . Myös kokoustilat kunta tarjoaa ilmaiseksi seuralle. Perustoimintaamme sen sijaan pyöritämme omilla varoillamme”, Kosonen kertoo. ”Autamme mielellämme heitä muun muassa onkija pilkkikilpailuiden ja muiden kalastustapahtuminen järjestämisessä”, Kosonen kertoo. NUORIA AIKUISIA PALANNUT SEURAAN Myös koulujen ja eskareiden kanssa on tehty yhteistyötä, vaikkei LUK:lla varsinaista koululaisille suunnattua kalakummitoimintaa olekaan. Liperissä on pidetty muun muassa Pohjoismaiden pilkkimestaruuskilpailut vuonna 2023. ”Ilahduttavasti nuoria aikuisia miehiä on jonkin verran tullut takaisin aktiiviseen toimintaan oltuaan väliin poissa. ”Nyt kun olen tänä syksynä jäämässä eläkkeelle, nuorten innostamiseen kalastukseen jää entistä enemmän aikaa”, Kosonen uskoo. seurat esittelyssä ”Näihin onkija pilkkitapahtumiin ovat tervetulleita myös lasten vanhemmat ja isovanhemmat. Näistä tapahtumista noin kymmenen on jäsentenvälisiä ja loput enemmän tai vähemmän avoimia. Koululaisten lisäksi niitä suunnataan myös esikoululaisille ja lasten vanhemmat ja isovanhemmat ovat myös tervetulleita niihin. Saattaapa joskus joku aikuinenkin innostua kalastuksesta ja tulla seuratoimintaan mukaan ainakin niin pitkäksi aikaa kuin heidän lapsensa ovat mukana”, Kosonen mainitsee. LIPERIN Urheilukalastajat on järjestänyt lasten pilkkija onkitapahtumia heti ensimmäisestä toimintavuodestaan asti. Esimerkiksi seuran hallituksessa on nyt yksi meitä muita selvästi nuorempi jäsen”, Kosonen kertoo. ”Tämä on jo merkittävä taloudellinen apu, minkä lisäksi saamme hakemalla kunnalta pieniä tukisummia tapahtumiemme järjestelyihin. ”Järjestämme noin 25 kalastustapahtumaa vuodessa eli jotain tapahtuu joka toinen viikko. Tällä hetkellä se vastaa cupin kahden osakilpailun järjestelyistä eli avauksena olevan Savonselkä-uistelun ja syyskuun lopulla pidettävän päätöskisan BrainyDay-uistelun järjestämisestä. LIPERIN KUNTA SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI LUK:lla oli jossain vaiheessa oma saaritontti, mutta siitä on tarpeettomana ja kalliina ylläpidettävänä luovuttu. ”Jälkimmäinen on samalla myös avoin piirinmestaruuskilpailu”, Kosonen kertoo. Seura siis näkyy hyvin paikkakunnalla”, Kosonen korostaa. Vaikka jäsenistön ikääntyminen ja nuorten vähäisyys Kososta huolestuttaa, joitain merkkejä paremmasta on ollut. ”Ymmärrän toki, että se on myös taloudellinen kysymys ja SVK:n resurssit ovat rajalliset”, Kosonen sanoo. Tarpeettomuus on tullut sitä kautta, että seura saa tarvitsemiaan alueita tapahtumiensa järjestelyjä varten Liperin kunnalta maksutta käyttöönsä. LUK saa näkyvyyttä myös tekemällä yhteistyötä esimerkiksi paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa, kuten myös eläkeläisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Häntä harmittaa se, ettei Pohjois-Karjalassa ole omaa SVK:n kalastusohjaajaa nuorisotyötä vauhdittamassa. TAPAHTUMILLA NÄKYVYYTTÄ JA JÄSENIÄ SEURAAN Vaikka LUK:n jäsenmäärä on siis ollut laskusuunnassa viime vuosina, ei noin 200 jäsentä voi pitää vähäisenä kunnassa, jossa asukkaita on hieman alle 12 000. ”On hienoa ja tärkeää, että seuroihin pyritään tällaisilla kampanjoilla saamaan uusia jäseniä”, Kosonen kiittelee. Tule seuraani -teemavuosi erittäin tervetullut Suomen Vapaa-ajankalastajien Tule seuraani -teemavuosi on Kososen mielestä erittäin tervetullut ja tarpeellinen, jotta harrastus ylipäänsä saadaan jatkumaan. Muutoinkin seuran parinkymmenen aktiivisen toimijan joukko on kunnostautunut kilpailujen järjestämisessä aina kansallisella ja jopa kansainvälisellä tasolla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 65. ”Väkemme on osoittanut osaamisensa kisajärjestäjinä ja tuonut hyvää näkyvyyttä koko seuralle”, Kosonen kiittelee. Sellainen sinnekin hänen mielestään ehdottomasti tarvittaisiin. Liperin Urheilukalastajilla on ollut merkittävä rooli myös Pohjois-Karjalan uistelucupissa, sillä se oli aikoinaan perustamassa koko kilpailua
Nuorten alle 15-vuotiaiden voitto meni VaPa Varkauden Veeti Turuselle . Sillä hän jätti aika reippaasti taaksensa toiseksi tulleen Jukka Ruposen Riihimäen Urheilukalastajista, joka saalisti suomukkaita vajaan kahden kilon edestä. Kalaa tuli alkuun monessa paikassa aika nihkeästi, mutta kilpailun edetessä saatiin siellä täällä juonesta kiinni ja saalista alkoi nousta. Toiseksi nousi Maximil Rajasalo , Kalakerho Salarista. Sen onnistui jallittamaan miesveteraanisarjassa onkinut Hattulan Kalamiehiä edustanut Pertti Järvinen . Sadevehkeet kiskottiin niskaan ja klo 9.50 soi torvi luotauksen alkamisen merkiksi. JENNA ARVOLA ONKI KOKO KISAN SUURIMMAN SAALIIN Nuorten alle 12-vuotiaiden sarjassa nähtiin kunnon irtiotto. Kilpailijoita ei moinen haitannut, vaan he yrittivät sinnikkäästi jallittaa Kyrkösjärven suomukkaita vedenpinnan kuivemmalle puolelle. 66 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. kesäkuuta Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Lisätään tähän vielä sekin fakta, että Jenna onki kaikki kalansa kolmessa tunnissa, kuten säännöt alle 12-vuotiaiden sarjassa edellyttävätkin, ja muissa sarjoissa ongittiin neljä tuntia… Näin useamman konkarin ravistelevan päätään Jennan suoritukselle. LÄHINNÄ SÄRKIÄ JA PIENIÄ LAHNOJA SAALIIKSI Saaliiksi tuli pääasiassa särkiä ja pieniä lahnoja, mutta nähtiinpä saaliissa kuhiakin, joista suurin oli 63 senttiä pitkä ja painoi huhujen mukaan noin 2,4 kiloa. Kelit muistuttivat viimevuotista eli tuulta ja vettä tuli nytkin yli tarpeen. Se oli samalla koko kisan suurin saalis, missään muussa sarjassa ei ylletty edes neljään kiloon. Kilpailukeskus sijaitsi aivan Kyrkösjärven penkereen tuntumassa, jossa oli heti aamuvarhain mukava melske. JENNA Arvola (kesk.) kiskoi koko kilpailun ylivoimaisesti suurimman saaliin. Sarjan hopeasija meni Isak Berglundille ja pronssi Waltteri Tamsille , molemmat Kalakerho Salarista. Kymmenen minuuttia myöhemmin töötättiin toistamiseen ja kisa alkoi. SM ONKI KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM Nuori tyttö pisti onkikansan hiljaiseksi KYRKÖSJÄRVEN SM-ONGESSA Jenna Arvola 6,1 kilon saalispussilla ylivoimaiseen voittoon T ämän vuoden SM-onki järjestettiin lauantaina 7. Kilpailuun osallistui noin 360 onkijaa, mikä oli pitkälti odotusten mukainen määrä. Sarjassa kilpaillut ja Oriveden Onkijoita edustanut Jenna Arvola marssi reilut 6,1 kilon painaneen saalispussinsa kanssa ylivoimaiseen voittoon. Kolmanneksi nousi Lakeuden Urheilukalastajien Veikko Vuorijärvi , noin 1,9 kilon tuloksellaan. Kova tuuli haittasi kuitenkin pidempien vapojen käyttöä, joten moni tyytyi onkimaan seitsenmetrisillä tai sitä lyhyemmillä vavoilla. Pronssin pokkasi Lehtimäen Urhei. Kyseinen kala oli kullanarvoinen ja siivitti Pertin oman sarjansa voittoon. Yhteensä Pertti onnistui nostamaan muutamia muitakin kaloja, ja kokonaistulokseksi tuli noin 3,2 kiloa. Paikka-arvonta sujui ongelmitta ja ennen pitkää olivat kilpailijat löytäneet oman kilpapaikkansa
Naisveteraanisarjan voitto meni Eija Saarela-Mäkyselle , Lakeuden Urheilukalastajista, ja vieläpä näytöstyylisesti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 67. . SM ONKI lukalastajia edustanut Luka Muurinaho . Miesveteraaneissa voiton nappasi Pertti Järvinen Hattulan Kalamiehistä. Miehet: 1) Kaukasten Kk 1 (Juha Kalin, Pasi Åman, Mika Hämäläinen) 2115, 2) Lapuan Seudun Kk 2 (Matti Viita, Teemu Eteläaho, Tomi Eteläaho) 2056, 3) Kalakerho Salar 1 (Jani Kirveskangas, Pekka Saarela, Pentti Pulkkinen) 2053. Alle 19-vuotiaiden kultamitali meni Karkkilan Kalastusseuraa edustaneelle Lauri Åmanille ja hopean sai MB-Eräkerhon Valtteri Haapala . . n Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/tulokset/. Nuoret 15v.: 1) Veeti Turunen, VaPa Varkaus 1447, 2) Maximil Rajasalo, Kalakerho Salar 459, 3) Luka Muurinaho, Lehtimäen Uk 338, 4) Ukko Pihlajamäki, Lakeuden Uk 309, 5) Otso Jumppanen, Lakeuden Uk 235, 6) Milo Mattfolk, Kalakerho Salar 111. Miesveteraanit: 1) Lakeuden Uk 3 (Matti Myllymäki, Veikko Vuorijärvi, Martti Etelä-Aho) 2810, 2) Survarit ry 1 (Risto Rautiainen, Reijo Turunen, Arvo Väisänen) 2400, 3) Kalakerho Salar 1 (Matts Rosengårds, Berndt Rosenlund, Lasse Koski) 2119. Naisveteraanit: 1) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk 2282, 2) Mona Koski, Kalakerho Salar 625, 3) Tuula Järvistö, MB-Eräkerho 589, 4) Sirpa Varpula, Lappajärven Kv 538, 5) Marja-Liisa Lintula, Lakeuden Uk 483, 6) Marja Järvinen, Hattulan Km 378. Nuoret 19v.: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks 1482, 2) Valtteri Haapala, MB-Eräkerho 945, 3) Eelis Peräsalmi, VaPa Varkaus 848, 4) Aaro Pääkkönen, Lakeuden Uk 478, 5) Tino Hakomäki, Härmän Seudun Kalastajat 265, 6) Frans Harjunpää, Lakeuden Uk 215. Nuoret 12v.: 1) Jenna Arvola, Oriveden Onkijat 6168, 2) Isak Berglund, Kalakerho Salar 2073, 3) Waltteri Tamsi, Kalakerho Salar 744, 4) Eino Huhtaviita, Kalakerho Salar 515, 5) Elias Tossavainen, Viitasaaren Kk 346, 6) Tim Aittamäki, Kalakerho Salar 298. Pronssille nousi VaPa Varkauden Eelis Peräsalmi . Miesveteraanit: 1) Pertti Järvinen, Hattulan Km 3240, 2) Jukka Ruponen, Riihimäen Uk 1986, 3) Veikko Vuorijärvi, Lakeuden Uk 1895, 4) Risto Rautiainen, Survarit 1889, 5) Berndt Rosenlund, Kalakerho Salar 1276, 6) Hannu Ristimäki, Kurikan Uk 1152. Tulokset (grammaa): Henkilökohtaiset sarjat: Miehet: 1) Juha Kalin, Kaukasten Kk 1916, 2) Toni Laiho, Onki-86 Turku 1431, 3) Rauno Leppänen, Toholammen Pilkkijät 1259, 4) Pentti Pulkkinen, Kalakerho Salar 1146, 5) Petri Aho, Lakeuden Uk 991, 6) Petri Forsblom, Kuhmon Km 972. Nuoret 15-19v.: 1) VaPa Varkaus 1 (Veeti Turunen, Eelis Peräsalmi) 2295, 2) Karkkilan Ks 1 (Lauri Åman, Anna Åman) 1562, 3) MB-Eräkerho 1 (Valtteri Haapala, Ville Kytölä) 945. Naiset: 1) Parkanon Uk 1 (Sari Latva-Valkama, Virpi Nilosaari) 1363, 2) Lakeuden Uk 2 (Tarja Huhtala, Heidi Pernu) 547, 3) Forssan Kv 2 (Riikka Nummenpää, Eija Keihäs) 242. Naiset: 1) Sari Latva-Valkama, Parkanon Uk 1025, 2) Anneli Haaraoja, Iitin Km 772, 3) Marjaana Pajunen, Kiskon Kk 526, 4) Tarja Huhtala, Lakeuden Uk 430, 5) Virpi Nilosaari, Parkanon Uk 338, 6) Elisa Juurikka, Iin Km 334. Kilpailunjohtajana toimi piiritoiminnasta ja SVK:n hallituksesta tuttu Veli-Matti Mäenpää . Naisten sarjan voitti Sari Latva-Valkama Parkanon Urheilukalastajista. Naisveteraanit: 1) Lakeuden Uk 1 (Eija Saarela-Mäkynen, Marja-Liisa Lintula) 2765, 2) MB-Eräkerho 1 (Raija Petäys, Tuula Järvistö) 681, 3) Lappajärven Kv (Lilja Lantela, Sirpa Varpula) 632. Perheet: 1) Kurikan Uk 1 (Keijo, Tuija, Kai ja Katri Yli-Hakuni) 8676, 2) Rautaruukin Uk 1 (Ismo, Ari ja Iiro Karhunen, Niklas Makkonen) 8660, 3) Lakeuden Uk 1 (Jami ja Jimi Takala, Satu Kettula-Pihlaja) 3888. Joukkueet: Nuoret 12v.: 1) Kalakerho Salar 2 (Isak Berglund, Eino Huhtaviita) 2588, 2) Kalakerho Salar (Waltteri Tamsi, Tim Aittamäki) 1042. KYRKÖSJÄRVEN penkat soveltuvat erinomaisesti ongintaan. KILPAILUPÄIVÄN keli oli sekä tuulinen että sateinen. Miesten sarjavoiton kuittasi Kaukasten Kalakerhoa edustanut Juha Kalin . Hienoista kisan ja kisakeskuksen järjestelyistä vastasivat Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri yhteistyössä VaPa Varkauden kanssa
Tänä vuonna Onki24 järjestettiin jo viidennen kerran. GOFISH KOKKOLA UUSI VOITTONSA PRO-SARJASSA Pro-sarjassa kovimman tuloksen 184 senttiä onki GoFish Kokkola, jonka muodosONKI24 järjestettiin jo viidennen kerran 68 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tavoitteena Onki24-kilpailussa on saada seitsemästä eri särkikalalajista kolme mahdollisimman pitkää yksilöä, joiden kaikkien tulee olla eri lajia. KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna ongittiin taas kellon ympäri . Suurin osa kilpailijoista joutui kuitenkin onkimaan sateessa. Joukkueista 69 osallistui Fiilistely-sarjaan ja 18 Pro-sarjaan. Huono keli näkyi myös kilpailun kärjen tulostasossa, joka kummassakin sarjassa jäi jonkin verran viimevuotisesta. Tieto suurkalojen elinpaikoista ja taito niiden onkimiseen ovat tässä kilpailussa ensiarvoisen tärkeitä. Kuvassa heidän suurin säyneensä, joka oli 49 cm pitkä. Parhaat suurkalapaikat ja taktiikat on syytä olla selvillä jo ennen kilpailua. Moni joukkue mäskää omia paikkojaan jo hyvissä ajoin ennen kilpailua. Kaiken kaikkiaan kisaan ilmoittautui mukaan 87 kahden hengen joukkuetta. Mutta isoja kaloja kilpailussa kuitenkin taas saatiin ja moni osallistuja paransi omia ennätyksiään. klo 21.00. SADE HEIKENSI TULOSTASOA Viime vuonna Onki24-kilpailun aikana maan yli vyöryi saderintama, mutta tänä vuonna satoi lähes koko kilpailun ajan. Myös välineet kalojen onkimiseksi kannattaa olla valmisteltuna. Myös varapaikkoja on hyvä olla mietittynä, sillä kilpailun aikana hyväkin paikka voi pettää. K esäkuun viimeinen viikonloppu tarkoittaa monelle suurkalojen onkijalle osallistumista Onki24-kilpailuun. Kilpailu alkoi perjantaina 27.6. JUHO Kuoppala GoFish Kokkola -joukkueesta. Ei tosin joka paikassa. Kilpailijoiden somepäivityksistä oli helppo aistia hyvää kisatunnelmaa, jota sadekaan ei pystynyt latistamaan. Mukana oli paljon tuttuja nimiä, mutta myös runsaasti uusia onkijoita. Etukäteismäskäämisellä onkin selkeä saalisvarmuutta parantava vaikutus. Siitä eteenpäin joukkueilla oli 24 tuntia aikaa onkia omilla parhailla apajillaan
. Ongitaan kahden hengen joukkueissa, kilpailualueena koko maa ja kilpailuaikaa 24 tuntia. ONKI 24 ONKI 24 VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 69. Säyne 53 cm, Mäskit ostettu osamaksulla 5. KILPAILUN suurimman kalan ilmoitti Onkivat Hobitit. Ruutana 44 cm, Onkivat Hobitit 2. Kilpailukaloina ovat lahna, ruutana, salakka, sorva, suutari, särki ja säyne. Pro-sarjassa he olisivat sijoittuneet kolmanneksi. Tuomaristo tarkastaa ja hyväksyy ilmoitukset. Se oli tämä 44 cm ruutana. Kummankin sarjan kolme parasta joukkuetta sai palkinnoiksi lahjakortteja. Ruutana 42 cm, Töttörön Kittaajat 2. Toiseksi onkivat Ilkka Reijonen ja Ville Saarikivi joukkueella Vastarannan Kiisket. . Joukkueiden tulokseen lasketaan kolmen eri lajin yhteispituudet. . Särki 35 cm, Nilakan vetäjät Pro, top 5 1. Osallistujat lähettävät kalasta mittalaudan päällä otetun kuvan sekä syöttävät lajija pituustiedon tulosohjelmaan. Kolmannen sijan nappasi Team Nikki tuloksella 173,20. Kisan sääntöjen mukaan kaikki kolmen parhaan joukkoon sijoittuneet kilpailevat jatkossa Pro-sarjan puolella. KOVA TASO FIILISTELYSARJASSA Fiilistelysarjassa ei jääty kauaksi Pro-sarjan tasosta. Ruutana 40 cm, Pian jysähtää 5. Heidän tuloksensa oli 174,48. Heidän tuloksensa oli 181,92. Iso kiitos yhteistyökumppaneillemme. Ruutana 42 cm, Vastarannan kiisket ja Pian jysähtää 3. Tiimissä onkivat Aleksi ja Arttu Nikki . Lajikohtaisilla kertoimilla saadaan eri lajit saman arvoisiksi. KILPAILUN SUURIMMAT KALAT Fiilistely, top5 1. Yhteistyökumppanit Onki24-kilpailun palkintopöydän kattoivat koreaksi Happy Anger ja Onkitukku.fi. Suutari 52 cm, Species Fishing Team tivat Markus Sällinen ja Juho Kuoppala . Sorva 39 cm, Turaukko ja Vellu 3. Sorva 39 cm, Team RattoPojat 4. Ruutana 40 cm, Team Otsanahka, GoFish Kokkola ja Species Fishing Team 4. Ohjelma muodostaa tuloslistat. Kilpailun tulokset ja kuvia kaloista löytyy osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/onki24/. Sama joukkue voitti Pro-sarjan myös vuonna 2023, silloin tuloksella 198,40. . Töttörön Kittaajat, eli Niko Vehviläinen ja Henry Merikallio sijoittuivat tässä sarjassa kolmanneksi tuloksella 178,80. . . Tätä on Onki24 . Toiseksi Pro-sarjassa sijoittui Turaukko ja Vellu, eli Tomi Valkamaa ja Veli-Matti Fagerroos . Suurimman tuloksen onki Nilakan vetäjät, jonka jäsenet Eetu ja Otto Hirvonen onkivat hienon tuloksen 179,32 senttiä
Kilpailun aloittaneen SM-ahvenen aamu sarasti sateisena ja viileähkönä, ja sama keli jatkui lähes koko päivän. Aika nopeasti rupesi näyttämään siltä, että useakin venekunta oli onnistunut löytämään mukavan kokoista ahventa mittalaudoilleen. Vesistö paljastettiin perinteisesti helmikuussa pidetyillä Venemessuilla Helsingissä ja ilmoittautuminen avattiin – nyt muuten viimeistä kertaa vanhan kaavan mukaan – maaliskuun viidentenä päivänä. KILPAILUT TEKSTI MARCUS WIKSTRÖM VIEHEKALASTUKSEN SM 2025 Venekunta Laaksonen-Saren uusi mestaruutensa T ämän vuoden Viehekalastuksen SM kilpailtiin ensimmäistä kertaa Etelä-Suomessa ja kisanäyttämöksi valikoitui kalastuskilpailupiireissä jokseenkin tunnettu Lohjanjärvi. Kilpailun ajankohta oli tutusti ”viikko ennen juhannusta”, ja tällä kertaa varsinaiset kilpailupäivät olivat 12. Lohjanjärven karskeimmat isomukset loistivat myös poissaolollaan, ja kilpailussa saatiin ainoastaan viisi 40 senttimetrin rajan rikkonutta raitapaitaa. Kilpailijat eivät olleet säästä moksiskaan, kuten eivät raitapaidatkaan. Kalakuvia alkoi napsua tuomariston silmien eteen noin varttitunti kilpailun alkamisen jälkeen. ja 13. 70 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuva: Juha Ojaharju. Kesti kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin ensimmäiset täydet kilpailukortit – eli viisi hyväksyttyä ahventa – tuloslistoilla nähtiin. kesäkuuta eli torstai ja perjantai lauantain ollessa varapäivä. Starttiviivoille asettui lopulta 71 venekuntaa, mikä oli toiseksi eniten osallistujia kilpailun historiassa. VIEHEKALASTUKSEN AURLAHDEN hiekkaranta toimi rantautumispisteenä kilpailun aikana
TULOKSET VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 71. Kolmannen sijan kuittasi Viholan Vetelijät, jossa vieheitä viskoivat Eemil Virtanen ja Väinö Koivula . Näin pienellä marginaalilla Garminia edustaneet Saku Laaksonen ja Jani Saren nappasivat kisavoiton itselleen. MIMMIEN kakkosvenekunta leikkasi Lohjanjärven aallot roosalla sähköpelillä. Pimeän tunnin alkaessa, jolloin tuloksia ei enää nettiin päivitetty, oli jo useita metrin kaloja tuloslistassa mutta 110 sentin raja oli edelleen rikkomatta. Viehekalastuksen SM, joukkueet (p): 1) 9xx garage (Garmin; Laaksonen & Saren ja 9xx; Kim Brygger & Santeri Lindholm) 49, 2) Aava (Team KPF-Aava; Jarkko Uimonen & Jussi Jokinen ja Team Aava; Jari Heikkinen & Tuomas Tanttu) 51, 3) Ursuit (Ursuit 1; Ossi Kannosto & Jussi Hautakoski ja Ursuit 2; Teemu Tahvanainen & Janne Saario) 56. SM-HAUESSA URSUIT 1 NOUSI PIMEÄN TUNNIN AIKANA YKKÖSEKSI SM-Ahvenen asettamissa lähtökohdista suunnattiin perjantain SM-Haukeen, jolSM-Ahven (cm): 1) Garmin (Saku Laaksonen, Jani Saren) 186, 2) Team KPF-Aava (Jarkko Uimonen, Jussi Jokinen) 185, 3) Team Alutroll 1 (Jarno Simpanen, Jyri Lepistö) 179. Metrin tai sen yli ilmoitettuja haukia saatiin yhteensä seitsemäntoista kappaletta, hieno tulos! . SM-HAUESSA nähtiin kaksi 107 cm haukea, toisen niistä nosti Team Royal. Toiseksi tullutta Team KPF-Aavaa edustivat Jarkko Uimonen ja Jussi Jokinen . Sekä Garminin että Team KPF-Aavan neljä suurinta appuraa oli sentilleen samanpituiset, mutta Garminin viides kala oli 36 senttiä, kun KPF-Aavan oli vuorostaan 35 senttiä pitkä. SM-Hauki (cm): 1) Ursuit 1 (Ossi Kannosto, Jussi Hautakoski) 509, 2) Garmin (Saku Laaksonen, Jani Saren) 492, 3) Viholan Vetelijät (Eemil Virtanen, Väinö Koivula) 487. Pimeän tunnin aikana tämäkin asia korjaantui, kun Ursuit 1 -niminen venekunta, eli Ossi Kannosto ja Jussi Hautakoski , löi tiskiin 115 senttiä pitkän luuleuan. Asetelma piti loppuun asti, ja Ursuit 1 nappasi näin ollen SM-Hauen voiton. Aamu – ja sittemmin koko päivä – oli aurinkoinen ja lämmin ja heti kilpailun alettua voitiin todeta, että hauet olivat otillaan. GARMIN YHDEN SENTIN EROLLA AHVENPÄIVÄN VOITTOON Suurimman järviseepran nosti Team Alutroll 1, jossa kilpailivat Jarno Simpanen ja Jyri Lepistö . Viehekalastuksen SM, venekunnat (p): 1) Garmin (Saku Laaksonen, Jani Saren) 3, 2) Viholan Vetelijät (Eemil Virtanen, Väinö Koivula) 9, 3) Ursuit 1 (Ossi Kannosto, Jussi Hautakoski) 10. Kyseinen kala oli 44 senttiä pitkä ja se siivitti kyseisen venekunnan hienosti pronssille. Sen ansiosta tiimi ampaisi saman tien myös kilpailun johtoon. Neljänneksi tullut Evä Baits jäi yhden sentin päähän heistä. Taistelu ahvenpäivän voitosta oli yhtä tiukka kuin pronssimittelö ja sekin ratkesi lopulta yhden vaivaisen sentin turvin Garminin venekunnalle. Heillä oli kortissaan lopulta vain yksi alle metrin hauki, joka sekin 91 senttiä pitkä. Kuva: Juha Ojaharju. Saalisilmoituksia ropisi läpi päivän tasaiseen tahtiin ja jännitys tiivistyi sekä kilpailijoiden että tuomariston keskuudessa. la ratkaistaisiin myös kokonaiskisan voitto. Samalla pitkään johtoasemaa pitänyt Garminin venekunta putosi kakkossijalle. VIEHEKALASTUKSEN VIEHEKALASTUKSEN
kolmella paikkakunnalla; Lahdessa, Ruokolahdella sekä Kristiinankaupungissa. Heidän pistesaldonsa oli kunnioitettavat kolme pinnaa, kun ynnättiin SM-Ahvenen ykkössija ja SM-Hauen kakkossija. . Finaali laajenee samalla kolmipäiväiseksi ja ensi vuonna se kisataan siis 10.–13.6., eli keskiviikosta perjantaihin, lauantain ollessa varapäivä. Tätä kirjoittaessa on karsintapaikkoja vielä vapaana, mutta tilanne saattaa olla alkusyksyllä toinen. kalastajiin kuuluvat yhdistykset sekä yritykset. VIEHEKALASTUKSEN KARSINNAT Kaikki kilpailutulokset löytyvät osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/tulokset/. Kilpavesistöksi valikoitui Etelä-Päijänne, ja kisakeskus tulee olemaan Padasjoella. . Heidän yhteiset sijoituspisteensä olivat 49. He hävisivät kärkisijan kahdella pisteellä. JOUKKUESARJASSA ENNÄTYSMÄÄRÄ OSALLISTUJIA Viehekalastuksessa oli myös joukkuesarja, johon saivat osallistua Suomen Vapaa-ajanSuomen Vapaa-ajankalastajat haluaa lämpimästi kiittää kaikkia sponsoreita, kumppaneita ja yhteistyötahoja, joista kukin tahollaan mahdollisti tämän suurtapahtuman järjestämisen: Alutroll, Mercury, Raymarine, CWC, Ursuit, Ruthless Fishing, Aava, Kalastajan Kanava, Aurlahti Rantakafe Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Lohjanjärven vesialueiden omistajat, Float Software Oy sekä Lohjan kaupunki. LAAKSONEN JA SAREN KALASTIVAT TAAS KOKONAISVOITTOON Viehekalastuksen SM:n kokonaisvoitto ratkesi tuttuun tyyliin SM-Ahvenesta ja SM-Hauesta saaduilla sijoituspisteillä. Kilpailu on saamassa entistä isommat mittasuhteet, sillä ensi vuoden Viehekalastuksen SM:n finaaliin tuleekin pyrkiä karsintakilpailun kautta. Joukkueet koostuivat kahdesta venekunnasta, jotka oli ilmoitettu ennakkoon. Karsintoja järjestetään 20.9. Toiseksi tuli Aava-niminen joukkue, joka koostui venekunnista Team KPF-Aava (Jarkko Uimonen & Jussi Jokinen) ja Team Aava (Jari Heikkinen & Tuomas Tanttu ). TEAM VKP valmistautui ahvenpäivän lähtöön. Palkintopöytä oli muutenkin katettu erittäin koreaksi, sekä mitalein että huikein tavarapalkinnoin ja lahjakortein. Iso kiitos myös mukana olleille talkoolaisille Karkkilan Kalastusseurasta, Lohjan Kalaseurasta ja Tuusulanjärven Urheilukalastajista. Kilpailun ykköspalkinto oli tällä kertaa Alutroll 405 Trekker + Tohatsu MFS20EEPTL (rattiohjattava, sähköstartti, kippi) sekä lisävarusteina sivupulpetti, tuulilasi, putkikehys, NFB-ohjaus, akku sekä vapalaatikko. Kilpailujen etenemistä pystyi tuttuun tyyliin seuraamaan reaaliajassa Viehekalastuksen SM:n nettisivuilla ja toisena päivänä kilpailua ja monta muutakin asiaa syynättiin Kalastajan Kanavan pitämässä livelähetyksessä. Joukkueita nähtiin ilahduttavasti peräti yksitoista, mikä oli kilpailun uusi ennätys. Joukkuesarjan voiton koppasi 9xx garage, joka koostui venekunnista Garmin (Laaksonen & Saren) ja 9xx (Kim Brygger & Santeri Lindholm ). Tämän vuoden kokonaisvoiton kuittasi toistamiseen Garminin venekunta. Laaksonen ja Saren ovat näin ollen ensimmäinen peräkkäiseen Viehekalastuksen Suomen mestaruuteen yltänyt parivaljakko. Kuva: Juha Ojaharju. 72 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ensi vuoden finaaliin vain karsintojen kautta Tämä oli viimeinen vuosi, kun kilpailu järjestettiin nykymallilla. kilpailun nettisivulta. Kolmanneksi nousi 56 pisteellä Ursuitin joukkue, joka koostui venekunnista Ursuit 1 (Ossi Kannosto & Jussi Hautakoski) ja Ursuit 2 (Teemu Tahvanainen & Janne Saario ). Finaalin muista uudistuksista voi lukea lisää em. Mikäli mielii vielä osallistua, niin kannattaa ehdottomasti tarkistaa osallistumistilanne kilpailun nettisivuilla vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/sm-kilpailut/viehekalastuksensm/. ALUTROLL 1 onnistui saamaan ahvenpäivän pisimmän järviseepran, 44 cm
Miesveteraanit: 1) Seppo Pönni, Lempäälän Kk, 2, 2) Matti Sakkara, F.I.S.H, 8, 3) Heikki Matikainen, Pohjois-Karjalan Uk, 10. klo. mennessä. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Lawson Braun, USA, 8, 2) Jan Zielinsky, Puola, 11, 3) Blake Hall, USA, 13. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Pierre Kuntz, Ranska, 8, 2) Gregoire Juglaret, 15, 3) Michael Bradley, USA, 18),…50) Joni Haapanen, Suomi, 68,…, 63) Elmeri Saarinen, Suomi, 75,…, 72) Elias Orava, Suomi, Suomi, 79,…, 107) Eetu Hyväri, Suomi, 97,… 155) Juho Strandman, Suomi, 132. Kirkkolahti, Liperi 1) Heikki Korpela, MB erä ja Riku Koski, Jalasjärven Uk, 22 385, 2) Ari ja Heikki Harinen, Rääkkylän seudun Kk, 21 372, 3) Markku ja Pertti Julku, Alavuden seudun Uk, 18 705. Naiset: 1) Sari Snellman, Stadin Kalajunnut, 3, 2) Heidi Pernu, Sesonki1, 4, 3) Tarja Huhtala, Sesonki1, 6. Nuoret, joukkue: 1) USA, 65, 2) Puola, 103, 3) Etelä-Afrikka, 108. USA Naiset, joukkueet: 1) USA, 55, 2) Tshekki, 61, 3) Etelä-Afrikka, 84. 9.00-15.00. Epävirallinen MM-tuulastus on edelleen ilman järjestäjää. n Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/tulokset/. Kuva: Jaana Vetikko. Joukkueet: N/NVJ 20 €, MJ 30 € ja MVJ 30 €. Jokainen Vapaa-ajankalastajapiiri voi lähettää kaksi joukkuetta ja hallitseva mestaripiiri 3 joukkuetta. Tiedustelut: kilpailunjohtaja Esko Ijäs, p. SM-KILPAONKI ongittiin pakahduttavassa helteessä Saimaan kanavalla. Henkilökohtainen kilpailu: 1) Tess Weigand, USA, 6, 2) Melissa Smith, USA, 9, 3) Marketa Prochazkova, Puola, 9. . SM-soutu-uistelu 19.7. Tshekki, Vyssi Brad Joukkueet: 1) Ranska, 220, 2) Puola, 251, 3) USA, 260,…, 7) Suomi, 337. Nuoret ja nuorten joukkueet ei maksua. 0400 838 565. SM-kilpaonki 12.– 13.7 Saimaan kanava, Lappeenranta Miehet: 1) Tero Kankaanpää, Lempäälän Kk1, 2, 2) Jouni Lillman, Team Sensas Finland1, 3, 3) Marko Ekroth, Team Sensas Finland1, 4. mennessä ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. KILPAILUT Kaikki tulokset ovat pisteinä, jos toisin ei ole ilmoitettu. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2025 73. SM-Tuulastus on edelleen ilman järjestäjää. Ilmoittautumiset 31.8. 050 525 7809. 040 835 2928, lomake osoitteessa www.vapavarkaus.net. SM-laituripilkki la 27.9. Paikalle voi saapua jo 26.9. Heittokalastus, joukkueet: 1) Itä-Päijänteen Kk2 (Timo Lepistö ja Tuomo Kuusinen/ Toni ja Jouni Neuvonen/Jukka Salonen ja Usko Rantanen), 95960, 2) Liperin Uk (Jukka Kontkanen ja Petri Nivanaho/Mika Sainio ja Markku Tanskanen/Juha Kosonen ja Mika Kinnunen), 42054, 3) Itä-Päijänteen Kk1 (Matti Tonteri ja Kari Lindberg/Kai Virtanen ja Heikki Röksä/Jari Mikkola ja Matti Parkkinen), 24539. Tulevia SM-kilpailuja Nuorten SM-toimintakilpailu järjestetään Salossa Klippulan leirikeskuksessa 27.-28.9. MM-perhokalastus, naiset ja nuoret, 12.– 19.7. Vetouistelumestaruus, venekunnat: 1) Harri Nikula ja Harri Halttunen, Onki Team, 78539, 2) Vesa Kuusela ja Timo Hiltunen, Onki Team, 60099, 3) Toni ja Jouni Neuvonen, ItäPäijänteen Kk, 58938. Lisätietoja Jukka Vetikko p. Joukkueet: 1) Team Sensas Finland1, 21, 2) Lempäälän Kk, 24, 3) Sesonki, 29. Vetouistelumestaruus, joukkueet: 1) Onki Team (Harri Nikula ja Harri Halttunen/ Vesa Kuusela ja Timo Hiltunen), 138638, 2) Itä-Päijänteen Kk (Toni ja Jouni Neuvonen/ Jukka Salonen ja Usko Rantanen/ Jari Mikkola ja Matti Parkkinen), 93125, 3) Liperin Uk (Mika Sainio ja Markku Tanskanen/Juha Kosonen, Jesse Tanskanen ja Juha Makkonen), 56105. Aikuiset 20 €. mennessä mikael.jaakkola@ vapaa-ajankalastaja.fi ja kopio jukka.vetikko@gmail.com. Vuoden Uistelija -kiertopalkinto (sijapisteet): 1) Toni ja Jouni Neuvonen, Itä-Päijänteen Kk, 5, 2) Jukka Salonen ja Usko Rantanen, Itä-Päijänteen Kk, 10, 3) Kai Virtanen ja Heikki Röksä, 11. SM-heittokalastusja SVK:n vetouistelumestaruus 7.– 8.6. Osanottomaksut 22.9. MM-perhokalastus, miehet, 25.– 31.5. Hartola, Jääsjävi Heittokalastus, venekunnat: 1) Timo Lepistö ja Tuomas Kuusinen, Itä-Päijänteen Kk, 38392, 2) Toni Ja Jouni Neuvonen, Itä-Päijänteen Kk, 31943, 3) Jukka Salonen ja Usko Rantanen, Itä-Päijänteen Kk, 25625. Ilmoittautumiset henkilöjäsentai piiri-/seurakohtaisesti 20.9
SEURAA MEITÄ SOMESSA! Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä seuraavissa kanavissa: FACEBOOK: @vapaa.ajankalastajalehti @vapaa.ajankalastajat @fisuun @vastuullinen INSTAGRAM: @vapaa_ajankalastajat @mimmitkalastaa @fisuun @streetfishingfinland YOUTUBE: @vapaa-ajankalastajat TIKTOK: @fisuun mimmitkalastaa.fi Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT JÄTEVESI SELVITYS jätevesipäästöistä tukee kansallisia päästökieltoja – suurin osa laivojen jätevesistä päätyy yhä Itämereen Tuore tutkimus osoittaa, että jätevesipäästöt kuormittavat Itämerta ja korostaa päästöjen rajoittamisen tärkeyttä herkässä ekosysteemissä. MARPOL-yleissopimuksessa Itämeri on nimetty erityisalueeksi ja matkustaja-aluksia koskeva tiukentunut sääntely saatiin Itämeren osalta voimaan vuona 2021. Tutkimuksen mukaan vain harva lastialus purkaa jätevetensä satamiin, vaikka sen toimittaminen sisältyy jokaisen satamakäynnin yhteydessä veloitettavaan jätemaksuun. Merenkulun ympäristönsuojelulain uudet määräykset kieltävät alusten jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä. Tapahtumaviestinnän koulutus tiistaina 7.10. Erityisesti hyödynnämme selvityksen havaintoja työssämme kansainvälisen MARPOL-sääntelyn kehittämiseksi”, sanoo johtava asiantuntija Mirja Ikonen Liikenneja viestintävirasto Traficomista. Sosiaalinen media osa 2 tiistaina 4.11. Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet tiistaina 28.10. Haukitehdas -hankkeen loppuseminaari, Helsinki, Janne Antila 22.11. Suurin osa päätyy mereen, joka on edelleen sallittua kansainvälisen MARPOL-sääntelyn mukaisesti. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumiset osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/ tapahtumat. Aluevesien ulkopuolella muut kuin matkustaja-alukset voivat edelleen poistaa käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen. Kaikki koulutukset 1-2 tunnin verkkokoulutuksina arki-iltoina. I Love Me -messut, Helsinki, Tintti Drake 29.10. Lisäksi harmaavesija ruokajätepäästöt aiheuttavat muun muassa ravinnekuormitusta ja vaikuttavat haitallisesti Itämeren tilaan. Stadin Silakkamarkkinat, Helsinki, Marcus Wikström 17.–19.10. Missä SVK menee. Torstaina 23.10. Suurin osa alusten jätevesistä päätyy edelleen mereen. Muikku & Pottu -markkinat, Lappeenranta, Janne Tarkiainen 5.–11.10. Alusten käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä suolistoperäisiä bakteereita, kiintoaineita ja runsaasti ravinteita, jotka kuormittavat herkkää meriekosysteemiä. SVK kouluttaa syksyllä 2025 Tapahtumista jäseniä -koulutus tiistaina 9.9. Jäsenrekisterin käyttäjäkoulutukset Keskiviikkona 24.9. 13.–14.9. Tiistaina 18.11. Uuden sääntelyn mukaan käsitellyn käymäläjäteveden poistaminen mereen on kiellettyä 1.7.2025 ja harmaan veden poistaminen 1.1.2030 alkaen. 74 4 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SVK:n syyskokous ja -neuvottelupäivä, Helsinki, Olli Saari Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. Sosiaalinen media osa 1 tiistaina 16.9. ”Tämä selvitystyö tuotti merkittävää lisätietoa lastialusten jäteveden käsittelylaitteiden suorituskyvyn puutteellisuuksista ja tukee sekä vuoden vaihteessa hyväksyttyjä kansallisia päästökieltoja
28.11. KALASTONHOITOMAKSU 2025 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. 2. PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-15. Tositteen saa maksutavasta riippuen paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa kalastonhoitomaksu maksetaan samoin kuin verkkokaupassa. Ahvenmorreja Loppukauden meritaimenen kalastus Kuva: Petter Nissén Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. LEHDET 2025 28.11 ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 6.10. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 5 / 2025 1 31.1. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. 4 29.8. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 3 30.5. 4. 3. Kalapaikkana Malediivit Vieheiden keräily ilmestyy. 5 28.11. 2 28.3. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen
VKO. 2025 – 43 650044 – 2504 KALASTUS-videot • aloittelijoille • harrastajille • kokeneemmille Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT • JIGIOPPIA • LAJIKALASTUSOPPIA • PERHO-OPPIA • PILKKIOPPIA • ONKIOPPIA • MADEOPPIA •HEITTOKALASTUSOPPIA OPPIA Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta KALASTUSMENETELMÄT Esittelyssä yleisimmät kalastusmenetelmät. TIETOISKUT Vapaalla jalalla -kanavan kanssa yhteistyössä tehdyt tietoiskut. 6 414886 500440 25004 PAL. vapaa-ajankalastajat vapaa-ajankalastaja.fi Löydät videot kanavaltamme: Löydät videot sivuiltamme: