4 • 2022 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € Tarjous (norm. 9,90 €) Pyörivät vieheet Kuinka paljon kalaa metsäjärvet tuottavat. VAELTAEN kalastamaan HEITTOVIEHEET meritaimenelle World Predator Classic -kilpailun voitto Suomeen Kalapaikkana SUVASVESI Vavan varressa SAIMI HOYER
56 Kalaherkut Savulohisalaatti 58 Seurat esittelyssä Meri-Lapin Urheilukalastajat 60 WPC-kalastuskilpailun voitto Suomeen 62 Viehekalastuksen SM 66 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä ELOKUU 2022 Sisällys 8 Vaeltaen kalastamaan 64 Onki24 44 Vavan varressa Saimi Hoyer 38 Kuinka paljon kalaa metsäjärvet tuottavat. 48 Ummikkona Kuhmon koskilla 51 Historian havinaa 52 Nuorten tärpit 54 Aikuisille suunnattu opastava toiminta vetää osallistujia 16 Perho vastaan jigi – Merimaskun ahvenja kuha-apajilla 22 Pyörivät vieheet 26 Kalapaikkana Suvasvesi 30 Tutkittua Vesihome tappaa, uudet taudit vaanivat 33 Kirjat 34 Lääkärin määräyksestä Heittovieheet meritaimenelle 36 Perhonurkka Loppukauden taimenperhot 43 Uutuudet VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 3
050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 0400 946 968. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. K uv a: O ll i Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : MA RC US WI KS TR ÖM . 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 576 3302. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 32 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh
Täytetään some kaloilla vielä ennen syksyn kalastuksia! VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 5. Muistetaan lisäksi lukuisat kiinnostavat särkikalamme, joista vaikkapa säynettä kannattaa tavoitella ongella alkusyksystä vesien jo hieman viilennyttyä. Heti perään lauantaina 27.8. Osaavan uistelijan kannattaa jatkaa kuhan uistelukautta myös alkusyksyyn. Pääkirjoitus ELOKUU 2022 JAANA VETIKKO SYYSKALASTUSTA JA TOIMINNAN SUUNNITTELUA VEITSILUODON Kalamiehet osallistui aikuistoiminnan seurapilotin järjestämiseen hyvin tuloksin. Tämän lehden ilmestyessä vietetään 25.8. Syksy on monelle heittokalastajalle vuoden odotetuinta aikaa, jolloin on lupa odottaa hyvällä varmuudella kansalliskalojamme ahvenia siiman päähän. Kuva: Petter Nissén. Kuten tämän lehden sivuilta 54-55 voitte lukea, aikuisille suunnattu matalan kynnyksen opastava toiminta kerää hyvin osallistujia. juhlistetaan Suomen luonnon päivää nostamalla lippu salkoon ja kertomalla omasta lempilajistaan (#lempilaji) sosiaalisessa mediassa. Vesien viiletessä parveutuvat ahvenet tankkaavat ravintoa hyvällä ruokahalulla tulevaa talvea ja keväistä kutua varten. fi/aikuistoiminta sekä mimmitkalastaa.fi. Aikuistoiminnan seurapilottien myötä on luotu uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka auttavat seuroja niin jäsenkuin varainhankinnassa sekä tuovat uutta virtaa tekemiseen. SVK:n ja seurojen yhteistyössä järjestämistä kalastuksen alkeiskursseista ja teematapahtumista on saatu loistavia kokemuksia sekä seuroihin uusia aktiivisia jäseniä. Parhaiten kuhat kuitenkin löytää jigaamalla tai pilkkimällä pohjan läheisyydestä, jonne ne vesien viiletessä siirtyvät. Joko Teidän seuranne tarttuisi toimeen ja järjestäisi aikuisille suunnattua opastavaa toimintaa. Eikä syyskalastuksesta puhuttaessa tietenkään sovi unohtaa haukea, jonka suuryksilöt siintävät monen heittokalastajan silmissä. Itämeripäivää, jolloin SVK jälleen auttaa haukia haukitehdastalkoissa. Syksyllä kalastusseuroissa ja -piireissä on aika aloittaa tulevan vuoden toiminnan suunnittelu. Nappaa parhaat vinkit siihen osoitteista vapaa-ajankalastaja. Näin elokuussa, kun kesän lomat on pidetty, monen ajatukset kääntyvät tulevaan kalastuskauteen. Säyneet voivat olla syönnöksellä hyvin lähellä samoja alueita, missä ne keväällä kutivat
l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin (kilpailut, leirit, matkat yms.) JÄSENEDUT VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 jäsentä. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys LIITTYMISLAHJANA ERIKOISVÄRINEN VIEHE Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Vapaa-ajankalastus tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Jäsenenä tuet toimintaamme ja hyödyt itse jäseneduista. majoituksista. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. . ME SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJISSA edistämme vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvomme vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Ku va : M ar cu s W iks trö m SV K :N JÄSENE N Ä Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita hyödyllisiä jäsenetuja! l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l Paljon hyödyllisiä etuja ja alennuksia mm
Hillan sijaan voi kerätä vaikkapa puolukkaa tai mustikkaa, ja lopulta Vuoksen muikkuravintoon tottuneet kalat maittavat makoisilta siinä missä Lapinkin eväkkäät. Eikä se Lappi sieltä mihinkään katoa. Vuosittain teemme yhden pidemmän kalareissun pohjoiseen ja joka vuosi sama ilmiö toistuu: Etelään palattuani olo on haikea, tuntuu kuin jotain puuttuisi, eivätkä etenkään eteläiset kalastuskohteet suuremmin houkuttele. K uulun niihin, jotka joka vuosi menettävät sydämestään palan Suomen Lapille. Maamme on täynnä upeita kalavesiä ja kalastusta, siitä nauttiminen taitaa ollakin lähinnä asennekysymys. Täytyy etsiä pohjoisten kalaretkien tunnelmaa lähempää. Kyllä kotikonnuiltaankin voi löytää seikkailuja. Vaivaiskoivujen sijaan puusto koostuu pääasiassa havupuista, eivätkä sitkaat pajupensaat tee kävelemisestä tetsaamista, eikä mailla halmeillakaan ole suota punkemassa lakkaa tai tupasvillaa. LÄÄKKEITÄ LAPINHULLUUTEEN Ja kyllä jopa Vuokselta voi löytää laajojakin kalastettavia alueita, jotka eivät virtaa autotien vieressä, saati kärsi ylikansoituksesta. Päätin kokeilla lähikalastusmatkailua. Kireitä siimoja kaikille kalastajille ja pitkiä hermoja kaikille, joita kaipuu Lappiin ei kaikesta huolimatta päästä otteestaan. Tuntureita ei ole, mutta paikoin sentään varsin jylhiä kallioita. Tunturien ja erämaamaisemien tunnelmaan on vaikea tempautua, vaikka täältäkin löytyy monia upeita ja paikoin erämaisiakin jokia ja jylhiä koskia. Kun niitä on luvassa vain harvoin, tulee niistä väkisinkin juhlaa. Sivelisin iholleni reilusti Offia. Keittelisin aina välillä nokipannukahvit, paistaisin nuotiolla tikkukalaa. Entä jos modifioisin eräänlaisen mukaelman. Ötököitä täällä kaakossa näet piisaa miltei yhtä reilusti kuin Suomi-neidon yläpäässä. Aina voi kuitenkin yrittää. Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 7. Siellä se odottaa ensi vuonna ja odottaa vielä seuraavanakin. Siinä välissä täytyy oppia tyytymään siihen mitä on; yllättävän monimuotoista kalastusta aivan kotinurkilla, ilman tuhannen kilometrin autoilua, pakkaamisen vaikeutta ja rahanmenoa. Porot eivät aiheuta liikennekaaosta. Arkipäiväistyessään Lappi-elämykset saattaisivat hyvinkin jättää säväyttämättä. Kun lomat on lusittu, ei pidemmille reissuille enää jää aikaa. Toisaalta taas… apajille pääsee vaivatta, eikä karttasovelluksia tarvita. Kun huristaa autolla jokirantaan ja virpoo tunnin parin ajan virveliä tai perhoa urbaanissa kaupunkimiljöössä, ei Lapin kosketus oikein tunnu. Kotipaikkakunnallani Imatralla velloo Vuoksi, lähimmillään alle kilometrin päässä kotoani. Kodin sijaan yöpyisin teltassa, tuttujen (ja ruuhkaisten) ottipaikkojen sijaan pystyttäisin leirini jonnekin syrjemmälle ja koittaisin kalastella vähemmän tuntemillani Vuoksen osilla. Olen yrittänyt keksiä keinoja, joilla tämän lapinhulluuden tuottaman tyhjyyden tunteen kykenisi täyttämään, edes osittain. Poroja ei näy, mutta silloin tällöin lähistölle saattaa eksyä mopopoika tai joku horjuva-askelinen. Tämä toisi lähiretkeilylle omanlaistaan autenttisuutta. Laittaisin puhelimeni kiinni
HEITTOKALASTUS KUINKA pitkiä matkoja jaksaa kävellä päivässä rinkka selässä. YKSITYISKOHTIEN miettiminen on tärkeää kalastusvaellukselle lähdettäessä. TEKSTI JA KUVAT MAURI SUOJANEN VAELTAEN KALASTAMAAN Kalastusähkyä pakoon tiettömien taipaleiden taakse 8 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Yksityiskohtien suunnittelu on yksi pimeiden talvi-iltojen mielipuuhaa, joten jätetään se myös lukijoille itselleen koettavaksi. Silloin alkaa mielessä pyöriä, miten touhuun saisi lisää mielekkyyttä. N etistä luetut jutut suurharjuksista tai taimenista kaukana ihmisvilinästä päivän parin patikoinnin päässä eivät jätä rauhaan. Minkälaiset varusteet löytyvät valmiiksi. ERÄLUVAT.FI-palvelun kartoista on hyvä tarkistaa vesistöjen kalastusluvat. MIHIN SITÄ LÄHTISI. Paikka, jota olen monelle suositellut, on Ruunaan alue Lieksassa. Tässä jutussa allekirjoittanut avaa kalastusvaelluksen perusasioita siten, että kaikilla, joilla kalastus on valmiiksi edes jollakin tasolla hallussa, pystyy lisäämään itse kalastukseen ”omavaraisen” siirtymisen ja leiriytymisen kalapaikoille vähän pidemmänkin matkan päähän. Hetken kun asiaa on makustellut, iskeekin epävarmuus. Jos aikaisempi kokemus vaeltamisesta on lähellä nollaa, on tärkeää, että aloittaa varovasti. Mihin sitä lähtisi. Mitä sinne nyt pitää pakata mukaan. Rinkka selkään ja erämaahan, kohti uusia elämyksiä. Kalastukseen saattaa joskus tulla ”ähky”, kun tutut vedet ja tutut alueet alkavat olla nähtyjä. Kuinka pitkiä matkoja jaksaa päivässä kävellä. Yleisesti ottaen kaikki järvet ovat kalastettavissa kalastonhoitomaksun turvin. Luvat VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 9. Yllättävän moni tässä vaiheessa suuntaa ajatuksensa tiettömien taipaleiden taa. Tärkeintä on ensin hahmottaa oma lähtötilanne. Samasta osoitteesta saa hankittua myös vapaluvat, joilla voi sitten kalastella myös koskija virtakohteita. SUUNNITTELUN PERUSASIAT Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon muutama perusasia. Kysymyksiä satelee enemmän kuin vastauksia. MINKÄLAISET varusteet löytyy jo valmiiksi. RuuLapissa riittää kalastettavaa Lapissa riittää kalastettavaa vettä. Onko rinkan kantaminen entuudestaan tuttua. Karttaohjelma on vähän väliä auki, kun pitää itselleen selvittää, missä se puro tai joki nyt tarkemmin ottaen sijaitsee. Alkaa pikkuhiljaa kyteä ajatus siitä, että tuota pitäisi kyllä itsekin kokeilla. Yhä useammin huomaa lukevansa reissuraportteja ja keskusteluja eri medioista. Jaksanko minä sitten kävellä niiden tavaroiden kanssa. Kannattaakin ennen suuriin erämaihin lähtöä tehdä vähintään yksi lyhyempi reissu, mielellään useampi. ” KIRJOITTAJA sai vaelluksella komean harjuksen. Siellä pystyy tekemään 1-3 päivän retken niin, että leiripaikoilla on aina myös hyvät kalavedet. Yhteistä näille tarinoille näyttää joka kerta olevan sijainti Lapin erämaissa siten, että lähellekään ei pääse autolla. Tarkkoja paikkavinkkejä tai reittivaihtoehtoja ei käydä läpi, mutta muutama erämaa-alue ja niistä hyvä vaelluksen aloituspaikka tulee mainituksi. Muutama poikkeuskin löytyy, ja ne on hyvä tarkistaa vaikkapa eräluvat.fi-palvelusta löytyvistä kartoista. MITÄ SINNE NYT PITÄÄ PAKATA MUKAAN
Niiden hankinnassa kannattaa ostohetkellä kokeilla, että varpaat eivät törmää kengän kärkeen, kun jalkaa polkaisee etuviistoon vasten lattiaa narujen tietenkin ollessa solmittuna normaaliin kireyteen. Reissun loppuosan halusin kulkea Ivalojoen rantoja pitkin Kultalasta aina autolle asti. Siinä vaiheessa, kun Hammastunturi oli valittu seuraavan reissun kohteeksi, hahmottelin retken kestoksi 8 päivää maastossa. Esimerkki Kengistä on pidettävä huolta Kengät ovat yksi onnistuneen vaellusreissun kulmakivistä. Silloin päivämatkat helposti jopa puolittuvat. Hammastunturin erämaahan Jos ollaan tilanteessa, että treenireissut on jo tehty ja tähtäimessä on se ihka ensimmäinen erämaareissu, alkavat vieläkin intensiivisemmät karttasulkeiset. Suunnitelma oli nyt kasassa. ESIMERKIKSI 3-6 kilometriä on hyvä päivittäinen etapinväli. VARUSTEISIIN KANNATTAA SATSATA Riippumatta retken pituudesta, varustepuoleen kannattaa satsata. Alueen valitsemisen jälkeen alkaa pohdinta, joka pitää sisällään aikamoisen kokonaisuuden, kuten muun muassa lähtöpaikan, reissun keston, matkan, leiripaikat, kalastettavat alueet ja niin edelleen. Lähtöpaikaksi muodostui Ivalon lentokentän takana oleva metsätien pää, jonne pystyi jättämään auton parkkiin. Erämaa-alueilla tulen teko on vähän vapaampaa, eli siitä ei tarvinnut erikseen huolehtia. Alempia kerroksia lisätään tai poistetaan sään mukaan. Runko alkoi siten hahmottua. Kengiksi valitaan nilkkaa tukevat vaelluskengät tai vastaavat. Hyvä rasvaus ja uudet pohjalliset tarvittaessa riittävät. Liikaa ei voi myöskään muistuttaa siitä, että upouudet kengät täytyy aina si10 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tekniset alusvaatteet, JATKOREITIN suunnittelua Hammastunturissa. naan koskikierros on suhteellisen helppo, koko matkan polkuja tai pitkospuita käveltävä reitti. Päähineeksi sopii kunkin vaeltajan oma suosikki sieltä nopeimmin kuivuvien päästä. Kengät kosteutta johtavat välikerrokset ja vedensekä tuulenpitävä hupullinen kuoriasu muodostavat perusvaatetuksen. Kun itselleen sopivat kengät löytää, niistä kannattaa pitää hyvää huolta. On muuten yllättävän suuri ero, jos kuljetaan maastossa, jossa ei polkuja pysty hyödyntämään. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. Otanpa esimerkiksi yhden oman reissun Hammastunturin erämaahan. Suositusta etappeihin on vähän vaikea antaa, koska vaeltajan lähtötilanne ja kuljettava reitti luonnollisesti vaikuttavat, mutta 3-6 kilometrin väliin olisi päivämarssit hyvä saada mahtumaan. Vaatetus, kengät ja kantoväline ovat ensimmäisiä, joiden toimivuus pitää varmistaa. Toinen tärkeä asia on koekävellen testata, ettei kantapää pääse askelluksessa ”hölskymään”. ETAPPEJA valittaessa kannattaa ottaa huomioon myös juomaveden saatavuus säännöllisesti. Nahkakengille säännöllinen rasvaus ja pohjallisten ja narujen vaihto tarvittaessa kannattaa tehdä riittävän usein. Ideana on kuitenkin se, että yrittää löytää ”harjoittelualueen”, jossa reitit on merkattu ja kuljetaan käytännössä koko ajan polkuja pitkin riittävän lyhyin päiväetapein. VAELLUSKENGÄT kannattaa huoltaa säännöllisesti. Suunnittelin loput päiväetapit 7-11 kilometrin pituisiksi niin, että leiripaikassa oli aina puro tai muu juomaveden lähde ja hyvä kalapaikka
Eteiseen kannattaa leikellä pressusta pieni lattia, jonka päällä on mukava pitää tavaroita ja riisua kengät ennen telttaan menoa. Itselläni miellyttävä maksimi jää hiukan alle tuon kolmasosan ja käytössäni on 75 litrainen rinkka. Sen voisi aloittaa vaikkapa majoittumisesta. Kannattaakin ostohetkellä kiinnittää näiden osien säädettävyyteen huomiota. Lisäksi eteistila tuo mukavasti sateenja tuulensuojaa niin tavaroille kuin esimerkiksi ruoan keittelyn ajaksi, jos ja kun sitä vettä kuitenkin vihmoo jossain vaiheessa. Sen jälkeen valittavaksi jää vielä täyte; kuitu vai untuva. Rinkkojen koko ilmoitetaan usein litroissa ja peruskäytössä ovat yleensä välillä 5080 litran kantovälineet. Aluksi on kuitenkin suunniteltava perusvarustus. Kun tarkoituksena on tehdä kalastukseen painottuva vaellus, täytyy sieltä löytyä myös sopiva annos kalavehkeitä. tila eli absidi. KUITUPUSSI on untuvapussia helppohuoltoisempi makuupussi. Se esimerkiksi antaa sateenja tuulensuojaa varusteille ja ruoan laittoon. RINKKA KÄYTTÄJÄN JA TAVARAMÄÄRÄN MUKAAN Kantovälineen eli rinkan valintaan vaikuttavat ensisijaisesti käyttäjän fysiikka ja tarvittavien tavaroiden määrä. Makuupussin valintaa ohjailee eniten lämmön tarve. RINKAN pitää olla säädettävissä kantajansa mittoihin sopivaksi. Tämä aiheuttaakin usein päänvaivaa. Tuolla 80-litraisella pärjää jo kummasti vähän pidemmänkin reissun, riippuen tietysti siitä, miten paljon tavaraa jaksaa ja viitsii kantaa mukanaan. Itse käytän kuitupusseja, koska ne ovat vähän helppohuoltoisempia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että rinkkaan pakataan maksimissaan yksi kolmasosa omasta painosta. Kannattaa tässäkin turvautua netin syövereihin, sillä useilta valmistajilta löytyy omista tuotteistaan seikkaperäiset selvitykset eri lämpöarvoista. Niissä on yleensä erillinen sisäteltta ja sisäänmenoaukossa erillinen eteisVAELLUSTELTTOJA LÖYTYY VALTAVA VALIKOIMA ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 11. Pahimmat rakot ja hiertymät muutaman kilometrin marssin päätteeksi aiheutuvat usein juuri uusista kengistä. PAKOLLISIA PAKATTAVIA: TELTTA, MAKUUPUSSI JA -ALUSTA Seuraavaksi tarkastellaankin sitten itse rinkan sisältöä. Kunnolliset kumisaappaatkaan eivät ole pois suljettu vaihtoehto, kunhan huolehtii siitä, että ne eivät ole numeron verran liian isot ja hölskyvät. RINKKAAN pakataan korkeintaan yksi kolmasosa kantajan painosta. Palataan tähän kuitenkin vähän tuonnempana. Olen itse kävellyt yhden 80 kilometrin reissun Nokian Trek -kumisaappailla ilman pienintäkään ongelmaa. Rinkka pitää valita niin, että olkaviilekkeet ja lantiovyö saadaan säädettyä sopivalle kohdalle kantajan kokoon nähden. Tästä joutuu jokainen sitten muodostamaan oman mielipiteensä. sään ajaa lyhyemmillä kävelylenkeillä niin, että ne muotoutuvat omalle jalalle sopivaksi. Niissä on eteinen eli absidi, joka on monessa suhteessa hyödyllinen. Kätevimpiä, joskaan ei aina kevyimpiä, ovat niin sanotut tunneliteltat. Sisäteltta tuo viileillä keleillä hiukan lisälämpöä, puhumattakaan siitä, että nuo innokkaat inisevät pikkuystävämme pysyvät hiukan paremmin loitolla, kun kerroksia on kaksi. Teltta Eteinen on hyödyllinen Tunneliteltat ovat hyvä vaihtoehto. Tuplavillasukat ja oikea kokovalinta varmistivat, että saappaat olivat erittäin hyvin jalkaan istuvat ja loppujen lopuksi yllättävän mukavat. Hakusanalla ”vaellusteltta” löytyy netistä valtava määrä erityyppisiä ja hintaisia vaihtoehtoja. Tämä on tietysti suuntaa antava, sillä maksimipainoon vaikuttavat luonnollisesti myös kantajan fyysiset ominaisuudet. Teltta, makuupussi ja makuualusta ovat tietysti ne pakolliset. Ne luokitellaan kolmeen eri standardiin lämmittävyyden mukaan
Koska kalassa ollaan, pidän mukana pientä pulloa ruokaöljyä kalojen paistamiseen. Perinteinen sinolipoltin on itsellä vaihtunut kaasupolttimeen jo aikaa sitten, koska kaasun käyttö on vaan niin paljon siistimpää ja nopeampaa. Teltan eteisestä eli absidista saa tuulenja sateensuojan. Näistä muodostuukin yleensä se suurin kilomääräinen painolasti. Jälkimmäisillä saa helpommin vähän lisäpaksuutta alustaan, jos kaipaa pehmeyttä alleen. Kaikista kevyin vaihtoehto se ei ole, mutta keittimen rakenne hyvine tuulensuojineen on osoittautunut monasti kultaakin arvokkaammaksi. TUNNELITELTTA on vaelluksella kätevä. Eväsosastossa kulkee mukana ainakin myös suolaa, mustapippuria, valmiiksi repäistyjä ja taiteltuja folion palasia, näkkäriä, korppuja, pähkinöitä, metvurstia, murukahvia ja sokeria. Ruoanlaitto 12 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ruoka muodostaa usein suuren osan kannettavan tavaran kokonaispainosta. Oikein säästeliäällä keittelyllä kaasua kuluu noin 60-80 grammaa päivässä. KIRJOITTAJA pakkaa aina yhden päivän ruokatarvikkeet omaan nyyttiinsä, jolloin on helppo ottaa aina yksi nyytti käyttöön ja pitää loput rinkassa. Trangian kattilat, pieni muovilautanen, kuksa ja lusikkahaarukka riittävät ruokailuvälineiksi. Tiskivälineiksi riittää kuuma vesi ja katajan oksa. Kaasun menekiksi on omilla reissuilla vakiintunut noin 60 grammaa päivässä, jos reissaajia on kaksi ja käyttää kaasua säästeliäästi. Ilmatäytteisistä alustoista löytyy myös itsetäyttyviä malleja. Perinteisellä sinoli-polttimellakin on paikkansa, mutta kyllä kaasu on niin paljon siistimpi ja nopeampi käyttää, että sen suuntaan kallistun ainakin itse. Omassa käytössäni on neljän sentin paksuinen itsetäyttyvä alusta. Pakkaan itse aina yhden päivän ruokatarvikkeet omaan nyyttiinsä, silloin on helppo ottaa aina yksi nyytti käyttöön ja pitää loput rinkan uumenissa. TRANGIA yhdistettynä kaasupolttimeen on keittovälineenä usein paras ratkaisu. Makuualustalla on parikin oleellista tehtävää: pehmustaa ja eristää. Ruoanlaittovälineet ja -tarvikkeet Trangia tai sen tyyppinen retkikeitin on omasta mielestäni paras väline ruoanvalmistukseen ja muuhun keittelyyn. Yleisesti käytetty Trangia on ehkäpä paras keittoväline, yhdistettynä kaasupolttimeen. Aamuksi puuroannospusselja ja niin edelleen. Kannattaakin varustautua erilaisilla kuivamuonilla, esimerkiksi nuudelit, pasta-ateriat ja niin edelleen. Pääluokat näissä ovat joko neopreeniset varsin kevyet tai ilmatäytteiset alustat. MYÖS KEITTOJA RUOKAILUVÄLINEET MUKAAN Majoitusvälineiden lisäksi rinkkaan pakataan keittoja ruokailuvälineet, ruoat ja vaatteet. KEITTOVÄLINEISTÄ muodostuu yleensä suurin kilomääräinen lasti rinkkaan
Erilaisista annospusseista saa kasattua hyvän päiväsetin. Ajan saatossa olen myös oppinut, että parin päivän ylimääräiset annokset kannattaa aina olla mukana. Riittävä energiansaanti on tärkeää, jotta patikkaa jaksaa jatkaa useamman päivän. RUOKAA kannattaa varata yleensä parin päivän ylimääräisetkin annokset mukaan. Päiväkohtaiseen nyyttiin pakataan aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Muuta ei oikeastaan tarvitse, sillä niillä pärjää kaikki ruokailut. Lusikkahaarukka, kuksa ja syvä lautanen. Kun tekee muutaman lyhyemmän treenireissun, jokaiselle muodostuu oma lista tarvikkeista, jotka haluaa pitää mukanaan. Eikä kannata valmisteluissa unohtaa, että ruoka-aineksia voi myös itse kuivattaa. Trangian kattilat ja kahvipannu edellisten lisäksi täydentävät välineistön. VAIHTOVAATTEITA JA PIKKUSÄLÄÄ Vaihtovaatteita pakataan mukaan myös, mutta harkiten. Ruoka Muut tarvikkeet Pikkusälää tarvitaan aina Pikkusälää pitää olla myös mukana. RUOKAÖLJYÄ kannattaa pitää mukana kalojen paistoa varten. Lyhyillä treenireissuilla pystyy nopeasti muodostamaan käsityksen siitä, mitä kaikkea tarviketta mukaan kannattaa ottaa. Ei kannata myöskään unohtaa hyvin varusteltua ensiapulaukkua. Päiväkohtaisen ruokapaketin lisäksi mukaan kannattaa ottaa energiapatukoita ja muuta naposteltavaa, josta saa nopeasti energiaa. Ei siis kannata täyttää rinkkaa pelkillä vaihtosukilla, alushousuilla ja t-paidoilla. Nykyään on hyviä muovisia astioita, jotka on helppo pestä ja ovat kevyitä. Varoituksen sana silti: Jos viikon syö lounaaksi nuudelia, johon on sekoitettu pussillinen lämmin kuppi-kantarellikeittoa, alkaa se lopulta jäädä syömättä. Varsinkin pidemmillä retkillä suunnitelmiin saattaa tulla ennalta arvaamattomia muutoksia, ja monestakin syystä saattaa ylimääräinen päivä tai kaksi reissulla vierähtää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 13. Paketteja on sitten vähintään joka päivälle yksi. Kuumaksi juomaksi pakataan tietysti vielä murukahvia tai teepusseja. TUNTURIYLÄNGÖILLÄ NÄKEE PITKÄLLE. Jokaiselle ruokahetkelle vielä siivu pari esimerkiksi näkkäriä. Hyviä aineksia ovat keveytensä takia esimerkiksi puuroainespussit, kiisselijauhe, nuudelit, pussikeitot, pastat jne. Ensiapulaukku, joka sisältää myös ainakin särkylääkettä, puukon, monitoimityökalun, pätkän narua ja rautalankaa, pikku rullan ilmastointiteippiä. ” ENSIAPULAUKKU on syytä olla matkassa, samoin muuta tarpeellista tarviketta. Likaiset vaatteet voi aina hyvän kelin aikana huuhtoa puhtaaksi ja kuivatella puun oksilla. Riittävä energiansaanti auttaa jaksamaan Ruokahuolto on asia, jonka miettimiseen kannattaa vähän panostaa. Tuore tavara ei lämpimillä keleillä pitkään säily, joten pääosaa näyttelevät kaikenlaiset kuiva-ainekset. Mikrokuitukankainen pyyhe ja muut hygieniatarvikkeet pakataan myös omaan nyyttiinsä. Itselläni on tapana kerätä aina yhden päivän ruoka-annos yhteen pakettiin. Lisäksi mukaan pakataan erinäinen määrä pikkusälää, kuten narua, ilmastointiteippiä, sokeria, suolaa, pimeän aikaan otsalamppu, vain joitakin mainitakseni. Kannattaa siis vaihdella menyytä päivittäin
Saattaa käydä niin, että perhostelija odottelee pari päivää tyyntyviä tuulia ja samaan aikaan virvelimies nostelee lottolipoilla kalaa. Rasian yhdessä lokerossa kulkee mukana reilu kasa lukkoleikareita, joita ei kannata unohtaa, kun lipoilla kalastetaan. Itselläni ei ole koskaan sattunut niin, että kaksi vapaa tai kaksi kelaa menisi samalla reissulla epäkuntoon. Ensimmäinen vaelluspäivä kannattaa suunnitella niin, että aloitukseksi tulee vähän lyhyempi etappi. 14 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhosteluun haastetta tuo varsinkin avotunturissa ainainen tuuli. Kelat puolestaan kulkevat kampi taitettuna sivutaskussa. ENSIMMÄISEN retkipäivän etappi kannattaa suunnitella lyhyemmäksi. Kahluuvälineitä en ole koskaan mukaan ottanut, vaikka niistä joissain tapauksissa hyötyä olisikin. Kalastusvälineet Tärkeimmät kuitenkin ovat vesitiiviisti pakattu kartta ja kompassi. Jos siis mukana ovat virvelivälineet, settini on kaksi kelaa ja kaksi teleskooppivapaa, jotka ovat siitä kivoja, että ne kulkevat omassa säilytysputkessaan kivasti rinkan kyljessä ja ovat kasassa ollessaan lyhyitä paketteja. Seuraavina päivinä matka alkaakin sitten taittumaan huomattavasti mukavammin. Kun kaikki pitää kantaa mukana, karsintaa on pakko välinearsenaalissa tehdä. Lisäksi mukana on yksi kaksipuoleinen vieherasia. Jokin suo saattaakin olla ylitsepääsemätön, jonkun puron ylitys suunnitellusta kohdasta ei tulvan takia onnistukaan tai etappi saattaa olla oletettua huomattavasti raskaampi. Älypuhelinta on nykyään kätevä käyttää karttasovelluksena, mutta pelkästään sen varaan ei missään nimessä voi laskea. KUN ODOTETTU PÄIVÄ KOITTAA Viimein kauan odotettu päivä koittaa ja on aika heittää rinkka selkään. Toisella puolella on tavallisia lippoja ja toisella lottolipppoja, jotka ovat sellaisia yleisvieheitä, että käytännössä kalastan suurimmaksi osaksi niillä. Teleskooppivapa, jossa 500-1000-luokan kela kuitusiimalla varustettuna ja pieni rasia, johon mahtuu 10-15 lippauistinta, sekä lukkoleikareita. Jos edellisestä reissusta on kulunut jo aikaa, niin yllättävän raskaalta se rinkka selässä tuntuu. Perhovälineissä jatkuu sama kaksi ja kaksi -trendi. Perhoilla kalastaessa eduksi voi laskea perhojen keveyden, sillä isompikaan rasia ottipelejä lisättynä muutamalla tippisiimarullalla ja perukkeella ei paljoa paina. VAPOJA ja keloja kannattaa ottaa matkaan kaksin kappalein. Jos vähän haluaa riskeerata ja luottaa siihen, että mitään ei hajoa, pärjää vähimmillään yhdellä virvelisetillä ja rasiallisella uistimia. Kevyt haavi on mukana isomuksen varalta, ja helposti se paikkansa rinkan päältä löytää. Vapoja ja keloja kaksin kappalein Palataanpa niihin kalastusvälineisiin. Väsyneenä tekee usein myös huonoja päätöksiä. Ei edes, vaikka varavirtapankkeja olisikin mukana. VESITIIVIISTI pakatut kartta ja kompassi ovat tärkeimmät varusteet. Tätä riskiä minimoidakseni pakkaan yleensä vain virvelivälineet mukaan. Aina pitää muistaa käyttää harkintaa, eikä yrittää väkisin puskea alkuperäistä suunnitelmaa, jos se ei ole järkevää. Eli kannattaa pitää riittävästi taukoja ja suunnitella päivämatkat niin, että voimareserviä on kohteeseen tultua vielä KARTTA ja kompassi kannattaa pitää veden kestävässä pussissa käden ulottuvilla. Vaikka reitin olisi suunnitellut kuinka hyvin tahansa, aina pitää myös varautua ja olla valmis suunnitelman muutoksiin. Todellisuudessa vapoja ja keloja kuitenkin kannattaa olla mukana kaksin kappalein. Lisäksi vieherasia ja kevyt haavi. Sopivan lyhyt siirtymä ensimmäiselle leiripaikalle antaa kropalle aikaa tottua
Loppuaika ennen unia meneekin sitten leppoisaa leirielämää viettäen. Kokemuksia karttuu pienilläkin retkillä ja yhtäkkiä huomaakin jo suunnittelevansa viikon erämaaretkeä. KATSE SINNE, MINNE ASTUU Kävelee sitten poluilla tai poluttomassa maastossa, katse kannattaa aina pitää sinne mihin astuu. Leirin purku, rinkan pakkaus ja kohti seuraavaa etappia. LEIRIPAIKAN MANÖÖVERIT Kun saavutaan leiripaikalle, manööverit ovat itselläni aina samat. Suurimmat kompastelut itsellänikin on tullut, kun yli kymmenen askelta ihailee taivaanrannan maisemia tai vastarinteessä olevaa porotokkaa. Eikä pidä lannistua, vaikka ensimmäiset reissut menisivätkin jostain syystä ”vihkoon”. Siihen saattaa jäädä kerrasta koukkuun, tai sitten ei. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kännykän akkua ei kannata päästää tyhjäksi navigoinnin takia. Jos sumu yllättää, voi kompassisuunnalla jatkaa matkaa, mutta suosittelen kyllä harkitsemaan pysähtymistä ja leirin pystyttämistä siksi aikaa, että keli taas selkenee. K uv a: Ja an a V et ik ko .. TILAUKSET: puh. LOPPUSANAT Vaeltamalla kalaan on vähän niin kuin oma lajinsa. Joku liukas puunjuuri tai pyörähtävä kivi sinne jalan alle ennen pitkää osuu. Jos käytössä on karttasovelluksia kännykässä tai muussa navigointilaitteessa, nyt on niiden aika. Olenpa muutaman kerran vielä huomannut jonkun tavaran, joka olisi varmasti unohtunut siihen kannon nokkaan ilman tätä tarkistuskierrosta. Kompassisuunnassa pysytteleminen näkyvyyden ollessa käytännössä nolla on yllättävän haastavaa. Aamulla aamutoimet ja tulevan päivän reitin tarkistamista, ellei sitten jää samaan paikkaan pidemmäksi aikaa. Varmistan, että alue jää sellaiseen kuntoon, että on vaikea huomata siinä kenenkään olleen. Tämän jälkeen voikin alkaa katselemaan ympärilleen samalla, kun kasaa kalavehkeet kuntoon. Kuten missä tahansa harrastuksessa, kannattaa muistaa lähteä varovasti liikkeelle. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi TILAA ITSELLE TAI LAHJAKSI Tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Ja kun kalastusvaellus on kyseessä, pitäähän niitä voimia jäljellä ollakin, että pääsee kalojakin jallittamaan. Ensin majoite pystyyn, sitten ruokahuolto ja pieni lepo. Kun muistaa nauttia paljon ja suorittaa vähän, on jo suuri riski koukkuun jäämiselle. Teen aina pienen kierroksen leiripaikassa juuri ennen lähtöä. jäljellä. -LEHTI LAHJA HINT AAN : 39 € 6 nro vuosikerta -LEHTI LAHJA HINT AAN : 39 € 6 nro vuosikerta KÄNNYKÄN akkua ei kannata kuluttaa navigoimiseen. Karttaa pidetään koko ajan lähettyvillä ja seurataan sitä niin, että koko ajan on tietoinen, missä kulkee ja mihin ilmansuuntaan on menossa. Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA. Ensin parin, kolmen päivän treenireissuja muutama, niin on jo paljon viisaampi
16 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saahan niitä, toisinaan hyvinkin. Seesteinen suvanto, kosken loppuliuku tai sopivan syvä reunapotero virran kyljessä ovat välillä tupaten täynnä ahnaita ahvenia. PERHO vastaan JIGI VÄLINEET TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNENN Merimaskun ahvenja kuha-apajilla Ahvenia perholla. Helppohan niitä on perhollakin poimia kalareppunsa täytteeksi. SILLAN alla on hyvä ottipaikka
Vaikka tiesinkin Janin kovaksi perhokalastajaksi – hän on kilpaillut lajissa EM-tasolla asti ja toiminut myös monena vuonna kyseisen joukkueen kapteenina – ajattelin etukäteen perhon mahdollisuudet varsin ohuiksi. Mukava olla, muttei ehkä kalakelinä paras mahdollinen. Huh, tuohan saattaisi jopa toimia… ”SALAISET” aseet. Siinä voi jopa jigimies joutua kalantulossa ahtaalle.” Mitäpä tuollaisen haasteen edessä voi muuta tehdä kuin järjestää pieni kisa. NYT OTETAAN PYYNTITAVOISTA MITTAA ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 17. Tästä on tullut ennen, ja tästä saisimme nytkin. M utta entäpä kun kalapaikkana on meri. Kalastusopas Jani Ollikainen tuntui olevan varma asiastaan: ”Kyllä perho toimii merelläkin välillä todella tehokkaasti. Sakeat salakkaparvet lipittivät pinnasta syötävää ja silloin tällöin veden peili särkyi isommistakin möyrähdyksistä. Ajoimme aluksi erääseen tietopaikkaan silmänkantamattoman miljoonaruovikon reunalla. Vähänkin kovempi tuuli tai ottihaluinen kala syvällä, siinäpä jo pari perhomiestä lannistavaa hidastetta. Jani kalastaisi perinteisillä perhovälineillä, minä jigeillä. Tunnettu ahvenja kuha-apaja varsinkin syksyisin. Siinä yksinäinen kivi puhkaisee pinnan ja tekee pienen reiän umpitiheään ruokovyöhön. Kilpa-areenana olisivat Janin kotivedet Naantalin Merimaskussa, kapea virtaisa suntti Särkänsalmen sillasta pohjoiseen päin. BOOBY VASTAAN HUNTER Jani aloitti nopeasti uppoavalla siimalla ja vaalealla Booby-perholla, jonka suuret silmät on tehty foamista ja antavat sidokselle hyvän nosteen. Heti kiven ulkopuolella pohja viettää jyrkästi muutamien metrien syvyyteen. Kun siima laahaa pohjaa pitkin, perho kulkee jonkin verran pohjan yllä eli juuri oikeassa kalastussyvyydessä, josta jigimieskin ahvenensa yleensä tavoittaa. PERHOKALASTAJALLE EI SELITTELYMAHDOLLISUUTTA Kisapäivälle sattui kuitenkin sellainen sää, ettei se jättänyt perhokalastajalle minkäänlaisia eväitä selitellä mahdollista huonoa menestystään. Meri lepäsi peilityynenä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöäkin oli enemmän kuin syyskuun puolessa välissä saattoi kohtuudella toivoa. Heitto ja ahven, tai jos käytät kahta perhoa niin tupla-ahven
TÄSTÄ se alkaa, tuumii Jani Ollikainen avausahvenestaan. Lisäksi nivelpyrstöisen Fishunterin materiaali on keskivertoa pehmeämpää ja liike siksi eloisampi kuin jäykemmillä kumeilla. Lempinimi juontaa siitä, että pienet, eloisauintiset kalajigit ovat usein epäreilun tehokkaita verrattuna suurempiin sukulaisiinsa. EPÄREILUA KALASTUSTA Aluksi kisa eteni tasatahtiin, sillä kumpikaan meistä ei saanut tärppiä. Alinna Janin ”syömähammas” vaalea Booby. Kunnes sitten ahvenparvi ilmestyi veneen vierelle ja jigi poimi niistä ensimmäisen, toisen, kolmannen… Pelin henki alkoi nopeasti hahmottua. Minun valintani oli 55-millinen Mikado Fishunter -kalajigi, jota kaveripiirissä on tavattu kutsua Epäreiluksi. Fishunter-kalajigi oli perin epäreilu kilpakumppaniaan kohtaan, ja kaula saaliskirjanpidossa kasvoi sitä mukaa, kun aurinko taivaankaarella eteni. Mittasimme jokaisen kalan pituuden ja tallensimme sen paperille, joten saatoimme samalla tehdä tiedettä ahventen kokojakaumasta pyyntivälineiden kesken. MIKADO Fishunter toimi näissä väreissä. 18 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Oikean kokoisen pään valinta on ihan yhtä tärkeä rasti kuin itse jiginkin, sillä pohjan pitää olla saavutettavissa mutta ei liian nopeasti. Jani pyrki heittämään enemmän matalaan veteen rantojen tuntumaan, jolloin perholla 40 VAIHTEEKSI vähän isompi, hymyilee Jani. Toisaalta maanläheisempiäkään sävyjä ei kannata hyljeksiä, eikä varsinkaan unohtaa eri värien kokeilemista, jos elämää siiman päässä ei tunnu syntyvän. Vapa luokkaa 6-7 . Nyt oli kuulemma aivan liian kaunis ja tyyni keli, kuten muutamat reitille sattuneet jigailijat kertoivat saaliskuulumisia udellessamme. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2022 19. Sen sijaan perhosaaliista löytyi neljä rimanalittajaa kooltaan 13, 14, 15 ja 16 senttiä. Koska tilanne jigin ja perhon välillä ei tuntunut muuksi muuttuvan, päätimme lopettaa kamppailun, kun jommallakummalla pyyntivälineellä eli jigillä olisi 40 kalanoteerausta kasassa. Laskettaessa ahventen pituuksista keskiarvo saadaan perhon saldoksi 20,1 senttiä jigin 24,2 senttiä vastaan. Sen sijaan vieheiden uittopaikat saattoivat vaikuttaa lopputulokseen. MIKSI PERHO VALIKOI PIENEMPIÄ. Ei syönyt kala heidän mielestään ollenkaan… Kiertelimme eri kohteissa sunttialueella, poikkesimme kurkkimassa myös Särkänsalmen sillan eteläpuolella. Perhovälineet meriahvenjahtiin . Sanottavasti tilanne ei kohentunut edes perhojen ja siimatyypin vaihtelulla tai perukkeessa olevan perhomäärän tuplaamisella. Siimoiksi kelluva, intermediate ja nopeasti uppoava . Mitä kylmempi vesi, sitä kauemmin saa vajoaminen kestää. Pääasia on, että vieheen saa uimaan luontevasti pohjan tuntumassa. Palattuamme takaisin sillan pohjoispuolelle ahvenet löytyivät nopeasti ja saaliskirjanpito jatkoi venymistään. Perhon sopiva pituus on noin 5-10 senttiä, isolle ahvenelle enemmänkin. Jigillä pohjan tuntumasta Ahventa ja kuhaa tavoiteltaessa jigi on suosituin pyyntimenetelmä, vaikka toki sen vaihtoehtona voi kokeilla esimerkiksi räminävaappuja ja pieniä lusikkauistimiakin. Välillä kalat ovat hämmästyttävän kranttuja makumieltymyksissään. Salmen syvyys, virtaus ja mahdolliset tuuliolot huomioon ottaen sopivat jigipäiden painot löytyvät yleensä väliltä 8-20 grammaa. Alueen hyvä puoli on pahojen vieheloukkujen vähäisyys, pois lukien siltojen vierustat. Ahventen saalistaessa pinnassa kannattaa kokeilla myös popperien ja surffilautojen kaltaisia pintaperhoja. Siihen tarvittiin noin neljä tuntia. Miksi sitten perho valikoi selvästi pienempiä ahvenia. Vastaavasti suurimmat ahvenet olivat jigillä 31 ja perholla 27 senttiä. LIIAN KAUNIS JA TYYLI KELI Toki Janillakin oli omat hetkensä ja perho pelitti ihan kohtuullisesti, mutta enimmäkseen veneen peräosasta kuului manauksia tärppien huonosta tarttumisesta tai siitä, ettei tärppejä edes ollut. Vieheen koon voisi olettaa selittävän jotain, mutta tässä tapauksessa ainakaan pituuseroa ei käyttämiemme perhojen ja jigien välillä juuri ollut. Pehmikseen lankesi vain yksi alle 20-senttinen, sekin puolta senttiä vaille. Myös ahventen kokojakauma suosi jigimiestä. Jos jigi tussahtaa pohjalle kammenkierrosten jälkeisessä stopissa lähes välittömästi, ei se juurikaan kalasta. Mitä krantummalla syönnillä kalat ovat, sitä nihkeämmin tärpit jalostuvat tartutuksiksi. Salmen vesi on enemmän tai vähemmän savisameaa, minkä vuoksi voimakkaat ärsykevärit ovat usein kalojen mieleen. Perhoina toimivat monenlaiset streamer-tyyliset sidokset, joissa voi olla kelluttavia tai vajottavia ominaisuuksia. Perhovälineet JIGI petti myös muutaman pienen hauen, joita perholla ei tullut lainkaan. Neljän sentin pituusero on ahvenesta puhuttaessa jo varsin merkittävä ja tarkoittanee tämän kokoluokan kaloilla lähes sataa painogrammaa. Jigikaloista kolme oli pieniä haukia suurimman mittauttaessa 52 senttiä, perhoa eivät hauet häirinneet lainkaan. Vajoamisessa saisi kulua ainakin muutama sekunti, että kala ehtii vieheeseen reagoida. Vaikeaa oli ahventen saaminen välillä minullakin, mutta se kuuluu lajin luonteeseen. Muutamat ”varmat” spotit kuitenkin pettivät, vaikka sillä kierroksella jigi tavoittikin vertailumme suurimman 31-senttisen ahvenen. Jigikalastus JIGILLÄ ENEMMÄN JA ISOMPIA Lopputulos ei jättänyt perhokalastajalle jossittelun mahdollisuuksia: Jigi 40 ja perho 15 kalaa
Vaaranpaikkoja löytyy. Minä taas pystyin jigittelemään luontevasti syvemmältäkin. Jäältä pilkkiminen ei sen sijaan onnistu kuin kovimpina pakkastalvina, ja silloinkin pitää liikkumisessaan olla hyvin varovainen. Leveys vaihtelee kahdenja neljänsadan metrin välillä ja syvyys pysyttelee pääasiassa kymmenen metrin matalammalla puolella. JIGIKALASTAJAN keskivertoahven oli tällä kerralla 24-senttinen. Ahvenparveen saattaa törmätä niin syvempien ruokoreunusten liepeillä kuin kuhapaikoilla suntin keskiosissakin. Virtaus tunnetusti houkuttaa paikalle kaloja laidasta laitaan: poikasia ja muita vähäväkisiä sekä niitä saalistavia petoja. tavoitti pohjan helpommin. Toisaalta kausi saattaa tarjota hyviä onnistumisia aina vuodenvaihteen tienoille saakka, mikäli pakkaset pysyvät aisoissa. Lopputoteamuksena sanottakoon, että mereltäkin voi ahvenia perhovälineillä pyytää ja saada, mutta osaavaa jigimiestä tuskin kannattaa lähteä kisaan haastamaan. Eivätkä siirtymät ole pitkiä. Merimaskun salmikapeikko ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Salmi sinänsä ei pikkupakkasia säikähdä, sillä virta pitää vedet sulana pitkään. KUHAA, AHVENTA JA HAUKEA Kuha on yksi salmen vetovoimatekijöistä. Se tunnetaan erinomaisena kohteena niin ahvenen, kuhan kuin hauenkin vapakalastukseen. Kymppejäkin alueelta ilmoitetaan säännöllisesti. Nykymitallinen kuha ei ole enää harvinaisuus, kun sellainen vielä kymmenkunta vuotta sitten olisi ollut lähes unelmasaalis. Ahvenia ja kuhia saakin usein samoilta ankkurisijoilta vuorotahtia. Välineet löytyvät oppaalta ja kulkuneuvoina palvelevat erilaiset Buster-veneet, joiden ”lähettiläs” Ollikainen samalla on. Ahvenen isoserkut saapuvat alueelle sankemmin joukoin vasta syys-lokakuun tietämissä, jolloin vedet ovat reilusti viilentyneet. Voimakkaiden virtausten vuoksi jäänmuodostus on hidasta ja sulaminen nopeaa. KALASTUSKOHTEENA MERIMASKUN SUNTTI Tässä leikkimielisessä kilpailussamme näyttämönä toimi pitkä ja kapea salmialue Naantalin Merimaskussa. Kalastaminen sitä vastoin saattaa olla pinnalla ajelehtivan riitteen ja umpeutuvien vaparenkaiden vuoksi turhan haasteellista. Kesäaikaan salmen valtalajeja ainakin viehekalastajan kannalta ovat ahven ja hauki, mutta molempia saa mainiosti syksylläkin. Ja ehkä myös kalajigin elävä liike oli vastustamattomampi houkutus ”isoille” ahvenille kuin perhon eleettömyys, mene tiedä. Kartalla salmi saa useampiakin nimiä sen mukaan, mistä kohdasta kulloinkin puhutaan: Kirkonsalmi, Apajasalmi, Kaidansalmi ja Särkänsalmi. Oppaan kanssa Merimaskun vesille Jos oma osaaminen ja kalusto tuntuvat puutteellisilta, tässä kuvatuille vesille sekä muillekin Turun saaristossa järjestyy opastettua kalastusta. ALAMITAN NOSTO NÄKYY KUHAN KOOSSA Kuhien ongelmana on täälläkin ollut pienikokoisuus, mutta taannoinen alamitan nosto 37 sentistä 42 senttiin on alkanut purra vähitellen. Särkänsalmen luota etelään suuremmille selille siirryttäessä pohja tosin sukeltaa reilummin ja 20 metrin syvyyskäyränkin sisälle jää vesialaa runsaasti. Tuurilla voi jigin kyydissä saapua useampikiloinenkin vonkale, joka tosin kannattaisi päästää takaisin lajin geneettistä hyvinvointia vahvistamaan. Salmella on mittaa viitisen kilometriä riippuen vähän siitä, mistä sen laskee alkavaksi ja mihin päättyväksi. Veneestä pilkkiminen onnistuu sellaisissa olosuhteissa paremmin. Kalastustyylinä voi olla niin jigaamista, jerkkaamista, pilkkimistä kuin vaikkapa perhokalastustakin. Lisätietoja Jani Ollikaisen opastoiminnasta löytyy osoitteesta buster.fish/kalastusretket-kalastusopas-jani-ollikainen/ puh. Jani Ollikainen on pitkään alalla toiminut kalastusopas ja tuntee kotivetensä jokaista poukamaa ja penkanreunaa myöten. Merellä tuulet ja niiden myötä vaihteleva vedenkorkeus luovat salmiin virtauksia, jotka voivat olla etenkin kovemmilla tuulilla varsin voimakkaita. Opas 20 4 2022 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ja koska mutkitteleva suntti tarjoaa mukavasti suojaa tuulten äityessä tuimiksi, pienemmilläkin paateilla pärjää. Hauet löytyvät suntin reunojen lähes katkeamattomilta ruokorivistöiltä ja muista kasvillisuuspoukamista, eivätkä metrin rajan rikkovat ole harvinaisia. Tulija saa veneensä vesille Särkänsalmen venesatamasta, jolloin ollaan tuossa tuokiossa pelipaikkojen äärellä. 045 126 9334