4 • 2021 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € Tarjous (norm. 9,90 €) LIVE-LUOTAIN muuttaa kalastusta Perhopenkistä virvelin siimaan Ottavat AHVENLIPAT Kalapaikkana PORVOONJOKI Painouistimella syvemmälle MUIKUN verkkokalastus
44 Vavan varressa Sakke Yrjölä 51 Kalaherkut Muikut muhivat uunissa maukkaiksi 52 Nuorten tärpit 58 Historian havinaa 60 Seurat esittelyssä Rantakylän Kalakaverit 62 Ensimmäinen ONKI24 sai innostuneen vastaanoton 64 Viehekalastuksen SM 66 Kilpailutuloksia 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 16 Perhopenkistä virvelin siimaan 24 Painouistimella pintaa syvemmälle 30 Uutuudet 32 Kirjat 34 Lääkärin määräyksestä Kuusi herkullista lippaa 36 Tutkittua Elohopea vesiympäristössä ja kaloissa ELOKUU 2021 Sisällys 8 Live-luotain muuttaa kalastusta 26 Lähikalastuspaikka Porvoonjoki 42 Perhonurkka Härpäke 48 Muikku on kätevintä pyytää verkolla VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2021 3
ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 34 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Ku va : Ol li Sa ar i Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 576 3302. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh
elokuuta saakka. Monet hakevat kalastuksesta juuri tyyneyttä ja rauhaa luonnon helmassa luonnon ääniä kuunnellen. Kuva: Jaana Vetikko. Tätä kannatti lähes kolmasosa vastaajista. Työnantajan lahjoittamat tunnit voi käyttää vaikka Street Fishing -tapahtumissamme, joita järjestetään kaupungeissa ympäri Suomen. Pääkirjoitus ELOKUU 2021 JAANA VETIKKO KALASTUKSESTA APUA MIELEN HYVINVOINTIIN JA TYÖSTRESSIIN YLI neljännes suomalaisista on saanut kalastuksesta tai kalareissusta apua, kun omat tai maailman asiat ovat alkaneet ahdistaa, selviää SVK:n kyselytutkimuksesta. Tätä kirjoittaessa jo yli sata yritystä on saanut haasteen. Työntekijät voivat myös itse haastaa työnantajansa mukaan kampanjaan verkkosivuillamme (www.vapaa-ajankalastaja.fi/ fiksukalastaa) olevan lomakkeen kautta 30. Myös vapaaehtoistyö tuo iloa elämään. Kalastusinnostus on jatkunut tänä kesänä. Suomen Vapaa-ajankalastajat haluaa ylläpitää ja ruokkia kalastusinnostusta sekä toivottaa kaikki tervetulleeksi kalastusperheeseemme. Me välitämme haasteet eteenpäin yritysten HR-osastoille. Lähdetään kivalla porukalla kalaan tai mennään kalastuskilpailuihin, joissa tavataan tuttuja ehkä jopa laajemmaltakin alueelta. Toisille kalastus taas on tärkeä harrastus erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen kautta. L uonto ja kalastus elvyttävät ja rentouttavat mielen sekä antavat vastapainoa monelle tutuksi tulleelle nopearytmiselle elämäntyylille. Fiksu kalastaa. Se näkyy niin lupamyynneissä kuin paikoittain vesillä ja rannoilla. Kalalle lähtö auttaa katkaisemaan myös jatkuvaa tietotulvaa älylaitteiden ja näyttöpäätteiden äärellä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 5. Lisäksi kannatusta sai ehdotus, että työnantaja antaisi tämän tai viime vuoden tyky-tunnit työntekijöiden käyttöön kalastukseen varattuna aikana. Muun muassa Metsähallitus tiedotti heinäkuun lopulla Lapin kalastuslupien vähiin käymisestä ja osittain loppumisesta. Toivottavasti moni hyväksyy sen. Lasten onnistumisista ja ilosta saa itsellekin hyvän mielen. Omaa osaamista voi jakaa vaikka seurojen nuorisotoiminnassa. Haastoimme kesällä yritykset tarjoamaan työntekijöilleen vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Alkukesästä tekemässämme kyselyssä myös yli puolet suomalaisista kannatti kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. Onneksi pelkällä kalastonhoitomaksulla pääsee monille vesille. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan myös aivan kaupunkien ytimessä on usein upeita lähikalastuskohteita
Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. . Ku va : M ar cu s W iks trö m l erikoisvärinen viehe l jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Viking Lineltä alennukset ryhmäja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi): Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.. SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen. LIITTYMISLAHJANA VAIN 40 € VUOSI Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SVK:n jäseneksi Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys S V K:N JÄ S EN ENÄ Saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja! on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa
Monelle aloittelevalle kalastajalle kirjolohi on se ensimmäinen jalokalasaalis. Kirre voi tarjota nuorelle sen ihka ensimmäisen elämyksen, miltä suurempi kala tuntuu siiman päässä, mutta myös sen kalansaamisen riemun. Mukavaa alkavaa kalasyksyä kaikille! KIRJOLOHI Kalastajan kaksiteräinen miekka K irjolohi jakaa vahvasti kalastajien mielipiteitä. Jos vain maamme omat kalakannat olisivat elinvoimaisia. Usein kirreistutuksia puolustellaan hinnalla: kirjolohi on taimenta edullisempaa, mutta houkuttelee silti yhtä lailla kalastajia. Toisinaan lähden itsekin ihan vasiten kalastamaan kirreä. Jos tippavoimalat olisi räjäytetty huitsin nevadaan jokaista jonkkaa patoamasta. Jos ja jos… Valitettavasti se tulevaisuudenkuva ei vaikuta todennäköiseltä. Kenenkään nuoren kalastajanalun en ole kuullut myöskään manaavan, että tulipa kirjolohesta surkeaa ruokaa. Kokemukseni perusteella se vetää nuoren kalastajan suun muikealle virneelle. Ääriajattelu kukoistaa: osa vetää vankalla perstuntumalla painavaakin paatosta, osa miettii maltillisemmin, moni tyytyy seuraamaan sivusta. Someaikana saattaa saada äläkän aikaiseksi vain lataamalla internettiin kuvan saaliiksi saadusta kirjolohesta. Ja jos kalastuspolitiikka olisi kestävällä pohjalla. Eväbroileri, evämakkara, joka maistuu mudalta. Ja eivätpähän enää ole siellä taimeniamme härnimässä. Kun on tohkeissaan saaliista, ei välttämättä tule ajatelleeksi kalastuksensa etiikkaa tai päämääriä sen filosofisemmin, mutta äkkiä kuvan alle alkaakin kertyä kommentteja. Varmasti jokainen tietää, että kotoisissa vesissämme kirjolohi, kuten vieraslajit vesistöissä yleensäkin, on lähes poikkeuksetta haittalaji. Eläköön Kekkonen! Maltillisemmat tyytyvät seuraamaan vääntöä hiljaa sivusta ja syömään popcorneja. Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 7. Kalastuspaineen kasvattamisen lisäksi se saattaa häiritä esimerkiksi taimenen kutua. Saakutin Kekkonen! Vastapuoli puolustaa: maukas ruokakala, laittaa siiman päässä hanttiin mukavasti, haastava kalastettava. Kirjolohta kuitenkin lasketaan myös vesistöihin, joissa vielä kituuttaa harvalukuisena esimerkiksi taimenia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kalastamalla kirret äkkiä pois taimenia hätyyttämästä tekisi taimenille palveluksen. Tällöin kalastetaan yleensä ”umpeen rakennetuissa” kohteissa tai vaellusyhteyksettömissä lammissa. Tällöin tiedostava kalastaja saa jo miettimällä miettiä. Minusta kalastus ylipäänsä on lähes aina sarja eettisiä ja vähemmän eettisiä valintoja, ja kalastustyylistä riippumatta kalastaja toimii ainakin jossain määrin itsekkäästi. Toisaalta jos sata tai viisisataa kalastajaa tekee saman eetoksen pauloissa saman valinnan, saattaa kalastuspaine aiheuttaa taimenelle enemmän haittaa kuin kirjolohi milloinkaan. Nykyisen tilanteen vallitessa en kuitenkaan lähtisi syyllistämään itseään kirjolohta, enkä kalastajaa, joka tahtoo niitä kalastaa. Parantamisen varaa on maamme istutuspolitiikassa, yrittäjien ja kalastajien asenteissa ja ties missä
Anturin voi suunnata haluamaansa suuntaan ja seurata keilaan osuneiden kalojen liikkeitä. VÄLINEET KALASTUSTILANTEESSA ruudulla näkyy myös viehe. Uusi teknologia myös jakaa mielipiteitä ja moni kysyy, onko nyt menty liian pitkälle. Perinteisen kaikunäkymän tarkoitus on vain kertoa numeroita nopeammin, jos pohja matka-ajossa nousee yllättäen pystyyn. Kala etsitään viistoluotaimella ja kalastetaan livellä. Anturi itsessään koostuu useammasta, eri suuntiin suunnatusta kaikumoduulista, joista laite muodostaa yhtenäisen näkymän. LIVE-LUOTAIMIEN ruudulla näkyy ainoastaan nykyhetki. Kalastustilanteessa ruudulla näkyy myös viehe, joka voidaan tarjota tarkasti kalan näkökenttään ja oikea-aikaisesti uittaen. Erona tavalliseen kaikuun luotaushistoria ei jää ruudulle näkyviin, vaan ruudulla näkyy ainoastaan nykyhetki. TEKSTI JA KUVAT TEEMU KOSKI Kalastajan katse veden alle LIVE-LUOTAIN muuttaa kalastusta Kalastuskentän kuumin puheenaihe ovat live-luotaimet, jotka ovat mullistaneet käsityksemme isojen kalojen koosta ja määrästä. L ive-luotaimet, Garminin LiveScope ja Lowrancen Active Target etunenässä tuottavat reaaliaikaista ja elävää kuvaa pinnan alta. Viistoluotain ja Live ovat tärkeimmissä rooleissa, ja kartta antaa apua liikkumiseen ja navigointiin. Vieheen uittoa myös pystytään muuttamaan kalan reaktioita seuraten. 8 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämä vaatii runsaasti prosessointitehoa ja siksi laitteissa on mukana oma erillinen prosessoriykTÄSMÄKALASTAJAN luotainpatteri
Varsinkin ahvenet ovat alituisessa liikkeessä ja liven avulla heitot voidaan suunnata sinne, missä kaloja näkyy, vaikka niitä ei varsinaisesti täsmäkalastettaisikaan. sikkö. KALAN HAHMOJA JA SUHRUJA Moni on nähnyt videoita, joista kalat on helppo tunnistaa lajilleen pientenkin yksityiskohtien erottuessa selkeästi. Paketin voi liittää saman merkin live-yhteensopivaan näyttöön ja setti on valmis. Rajoitteita liven käyttöön luovat muut vedessä olevat esineet, kuten vesikasvit, kivet ja puut. Ja silti harjaantuneinkin livettäjä huomaa toisinaan tarjonneensa viehettään rankapuulle, jota luuli pohjalla makaavaksi suurhaueksi. Suurin hyöty suurten kalojen kalastajalle Liven suurin etu lienee se, että viehe saadaan tarjottua aivan kalan näkökenttään ja sitä voidaan uittaa kalan reaktioita seuraillen. Ja mitä isompi kala on, sitä helpompi se on havaita. Ja kala voidaan paikantaa jo kaukana veneestä, joten viehe myös voidaan tarjota kalalle sitä veneellä häiritsemättä. LIVE-LUOTAIMELLA kala voidaan paikantaa jo kaukana veneestä. VENEEN ollessa liikkeellä pitää kohdetta hakea jatkuvasti anturia pyörittäen. Parvikalojen, yleensä ruokakoon kuhan ja ahvenen pyynnissä etu ei ole yhtä huomattava, vaikka tuntuva onkin. Toinen vaihtoehto on kiinnittää anturi sähkömoottorin varteen, mutta tämä hankaloittaa veneen ohjaamista ja luotaimen käyttöä samaan aikaan. Useimmat kiinnittävät anturin erilliseen pyöritettävään anturitelineeseen veneen sivulla, jolloin keilan voi suunnata haluamaansa suuntaan telinettä pyörittämällä. Jos näitä on paljon, on kalojen paikantaminen luotaimella todella hankalaa ja vaatii alituista keskittymistä ruudun tuijottamiseen. Mutta mitä vähemmän alueella on kalaa, sitä suurempi hyöty livestä saadaan. Veneen lähellä olevat kohteet erottuvat selkeästi ja kalat on helppo tunnistaa, mutta veneen liikkuessa kohde häviää näytöltä nopeasti, ellei sitä koko ajan haeta anturia pyörittäen. Ei siis ole ihme, että teknologia on mullistanut juuri suurten, ja yleensä harvassa olevien yksittäisten kalojen pyynnin. Ja hiukankaan kauempana olevat kohteet ovat lähinnä epämääräisiä LIVE-LUOTAIMISTA on iso hyöty etenkin suurten ja yksikseen liikkuvien kalojen täsmäkalastuksessa. Tämän myötä tärppivarmuus paranee huomattavasti. Hyödyt VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 9. Oikeassa elämässä tällaiset kuvat saa unohtaa
LIIKKEESSÄ olevan kalan seuraaminen live-luotaimella on kovassa sivutuulessa liki mahdotonta. LIVELUOTAIMIA suosivat etenkin suurkalojen kalastukseen keskittyneet. 10 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalat etsitään viistoluotaimella ja kalastetaan livellä. LIVEN keila on hyvin kapea
Anturissa on kolme eri suuntiin osoittavaa kaikumoduulia, joista prosessoriyksikkö kokoaa yhtenäisen kuvan. Harrastuksen kirjo on äärettömän moninainen, kuten myös Suomen kalavedet. Liven avulla uusiin vesiin pääsee nopeammin kiinni ja tällainen järvihyppely onkin monen mielestä lajin suola. UUSILLE VESILLE Partojen pärinää aiheuttaa myös se, että kalastajat eivät tunne toistensa odotuksia. HALUTESSAAN kalat osaavat kadota parhaankin kalatutkan tavoittamattomiin. Mutta saaliita on hiukan turhaa vertailla samalla asteikolla. Hiemankaan uusien vesien tutkimusmatkailua harrastavalla suhde LIVE pitää pystyä suuntaamaan sinne, missä kala on, ja veneen vähänkään liikkuessa anturia saa pyörittää jatkuvasti. Mutta kuten nähty on, tuo laite huomattavaa etua sen käyttöön perehtyneelle kalastajalle. Tässä kohtaa kertoja kuitenkin jättää usein tyhjät reissut mainitsematta, eikä kuuntelijakaan hahmota, että vesillä on vietetty aikaa tuntitolkulla ja mainitut viisi kalaa voivat olla päivän koko saalis. Live antaa kalastajalle aivan omaa tasoaan olevan mahdollisuuden erikoistua haluamiinsa kohteisiin. Pelkkä saaliin koko tai määrä ei lopulta ole ratkaisevaa. Liikkeessä olevan kohteen seuraaminen kovassa sivutuulessa onkin liki mahdotonta. Suurkalojen livetys, kuten suurten kalojen muukin kalastus, on siis yksitoikkoista puurtamista, jossa kaloja saadaan vain harvoin. Ihan ok päivä…” Mikä ”ihan ok”. Vene VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 11. LIVE-LUOTAIMEN avulla uusiin vesiin pääsee nopeammin kiinni. Jotta luotaimesta saadaan sen hyöty täysimääräisenä irti, on sen käyttäminen jatkuvaa anturin pyörittelyä ja veneen ohjaamista. Eihän tuollaisia määriä isoja kaloja ole kukaan ennen saanut. Näin voi käydä myös tutuilla vesillä. Yhtä tärkeää voi olla myös se, mistä ja milienee lähempänä kalaa joka kolmas vesillä vietetty tunti, ja onnistumisia tasaavat päivät, jolloin kohdekoon kalasta ei nähdä evän vilaustakaan. Neljä haukea ja kuha kymmeneen tuntiin ei kuulostakaan yhtä paljolta. Veneen tarkka liikuttelu vaatii keskittymistä ja kipparin pitää koko ajan hahmottaa, missä suunnassa kala on. Jos suurkaloja tavoitellessaan pidemmän ajan keskiarvossa pääsee edes kala per tunti -tahtiin, voi onnitella itseään. Ja vielä päivä päivän perään. Venetervan tuoksusta mökkivesillään nauttivasta kuhansoutajasta maan toiselle laidalle ulottuvat reissut muutaman isomuksen toivossa tuntuvat järjettömiltä toisen hekumoidessa kuukausitolkulla sillä, mitä kaloja tulevassa reissukohteessa elelee. Liven keila on myös hyvin kapea, ja veneen pienikin kääntyminen saa myös anturin kääntymään. Pyöritettävän, ja ajon ajaksi vedestä nostettavan anturitelineen pitää olla kipparin käden ulottuvilla. Tähän pystyvät vain taitavimmat, ja hekin vain parhailla kalapaikoillaan. Tuohan on unelmien kalareissu! Livettäjien juttuja kuunnellessa moni pyörittelee päätään. Halutessaan kalat osaavat kadota parhaankin kalatutkan ulottumattomiin, ja lopulta jättää vielä iskemättäkin. Ja kala pitää hakea uudestaan keilaan. Tuulinen sää vaatiikin kipparilta jatkuvaa työntekoa ja pitkää pinnaa, varsinkin jos kalat sattuvat olemaan liikkuvalla päällä. kutkuttavan jännittävää kuin löytää iso kala ja nähdä sen kääntyvän vieheensä perään. Ja kahvinporoista ennustamista muistuttavaa tulkintaa siitä, mikä loimiska on tavoiteltu kohde, ja mikä ei. SUURKALOJEN LIVETYS ”Neljä metrihaukea ja kasivitonen kuha. suhruja ja revontulien lailla loimahtelevia läiskiä. Toisesta tämä on tylsää kuin mikä, kun taas toisen mielestä mikään ei ole yhtä Veneen asemointi Tyynessä veneen asemoiminen on jopa helppoa, mutta tuulen kasvaessa homma vaikeutuu
TYHJÄLLE TONTILLE EI KANNATA HEITTÄÄ Tyhjälle tontille ei kannata heittää. VENEEN lähellä ja veneen pysyessä liikkumattomana kuva on yksityiskohtaisen tarkkaa, mutta käytännössä pohja ja kalat erottuvat ruudulta erivärisinä ”revontulina”, joista kalastajan tehtävä on tunnistaa tavoittelemansa kohteet. Kalojen etsimisessä viistokaiku on oivallinen apuväline, ja live otetaan käyttöön vasta, kun viiston ruudulle ilmestyy jotain mielenkiintoista. Tässä on eroa sekä päivissä että yksilöissä, ja ensimmäinen heitto on aina se tärkein. Entuudestaan tuntemattomilta vesiltä saatu onnistuminen maistuu aina makeammalta kuin tutun paikan hinkkaaminen tai huhujen ja jo saatujen kalojen perässä juokseminen. Varsinkin hauen kohdalla tätä kutsutaan ”katiskan kokemiseksi”. VIISTOKAIKU AUTTAA KALOJEN ETSINNÄSSÄ Kaikki alkaa kalan etsimisestä. Mitä hankalammat olosuhteet ovat, sitä nopeammin viehe pitää saada kalan luokse, mutta liian nopeasti vajoava viehe vajoaa liian nopeasti. Tämä pätee varsinkin kuhaan, joka muutenkin on pidättyväisempi luonnoltaan. Kuha 12 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Poiskääntyneen kalan saaminen iskemään on monin verroin epävarmempaa kuin vieheen ensi kertaa havaitsevan kalan. Jopa iskuun kiihdyttävä kuha hylkää pyydön heti, kun se vajoaa kalan alapuolelle. Jos näkymä on esteetön, eikä siinä näy kalaa, ei siinä silloin kalaa ole. Toinen tyyli on ajaa vene siten, että kala jää kohtisuoraan veneen sivulle anturin puolelle venettä. Täsmäkalastuksen idea on siinä, että kalastettava kohde paikannetaan tavalla tai toisella, ja viehe tarjotaan kalan näkökenttään. Tämä vaatii hetken opettelua, sillä isokin kala voi poispäin uidessaan erottua vain muutamana himmeänä häilähdyksenä. Rajatapauksiin kehittyy kalastajalle melko nopeasti kuudes aisti, jota ei osaa selittää. Kuha kiinnostuu jigistä varovaisesti, mutta perään lähdettyään iskee lähes varmasti, jos viehe ei liiku liian nopeasti, ja jos se ei vajoa pohjalle. Viehe tarjoillaan kalan näkökenttään joko ajamalla kalan päälle ja pudottamalla viehe alas, tai heittämällä viehe havaitun kalan luo. Mitä useamman heiton tilanne vaatii, sitä heikommiksi mahdollisuudet käyvät, varsinkin jos kala on jo aiemmin havainnut ja ehkä jopa reagoinut vieheeseen. ISOKIN kala voi erottua ruudulla vain himmeänä häilähdyksenä. Lähtökohtaisesti kalaa kalastetaan aina niin kaukaa kuin olosuhteet antavat myöden, mutta jos otus kieltäytyy reagoimasta, venettä siirretään pikkuhiljaa lähemmäs, kunnes lopulta kala on suoraan veneen alla ja sitä pyydetään vertikaalijigillä. Jotkut etsivät kaloja pelkästään live-luotaimella, mutta tämä vaatii anturin jatkuvaa pyörittämistä. Aktiivinen kala tahtoo vieheen, eikä ole kovinkaan kranttu, passiivisen kalan taas pahimmillaan säikähtäessä nopeasti kohti tulevaa uistinta. Monet ajavat kalan ”piikkiin” eli suoraan keulan eteen. Onnistumisista kertovat kuvat isoista kaloista tulkitaan helposti pelkäksi kilopornoksi ja egon pönkittämiseksi, mutta usein niissä on taustalla muutakin, joka ei joko viestistä välity, tai sitä ei haluta siitä nähdä. Parhaimmillaan kuva on selkeä, eikä jätä epäilykselle sijaa, mutta läheskään aina iso kala ei viistossa näytä isolta kalalta. Perhokalastuksessa pörriäinen koitetaan saada virtaan sille linjalle, mistä kala sapuskaansa napsii. Syvässä vedessä sama tehdään kaikuluotaimen avulla. Paikalla saattaa olla runsaasti kuhaa, jotka iskevät jigiin halulla, kunhan se uitetaan hitaasti niiden yläpuolelta. Joku haituva ruudulla on iso kala, kun toinen samannäköinen ei ole. JÄNNITTÄVIN OSUUS – ITSE KALASTAMINEN Tämän jälkeen on vuorossa prosessin jännittävin osuus, eli itse kalastaminen. Jigit ja pehmovieheet ovat tässä parhaimmillaan, koska niiden uintisyvyyttä on helpoin säätää painottamalla. Pohjassa makaava hauki saattaa jättää huomiotta kaikki yli uiKuhanjigaajan raastava hämmennys Liven paljastamana knoppitietona sanottakoon, että joskus pahin virhe, jonka kuhanjigaaja voi tehdä, on päästää vieheensä pohjalle. KUHA ei huoli koskaan pohjaan putoavaa jigiä. Mutta yhtä kaikki, epäilyttävät kohteet pysähdytään tarkistamaan. Kun päätös kalastamisesta on tehty, ajetaan vene kalaan nähden sellaiseen asentoon, josta sitä on helppo kalastaa ja pyritään pitämään vene paikallaan ja kala luotaimen keilassa ainakin siihen saakka, että nähdään kalan vieheestä kiinnostuneen. Veneen malli ja sisustus ratkaisevat, mistä suunnasta kalaa on helpoin kalastaa, ja jokaisella kipparilla on hiukan oma tyylinsä lähestyä kalaa. Tällaisista kuhaparvista anturia pyörittelevä kippari tyypillisesti napsii kuhan toisensa perään muun miehistön pyytäessä pelkkää tyhjää. ten kala on tullut
Älä kuitenkaan koskaan päästä viehettä vajoamaan kalan alapuolelle. TÄSMÄTESSÄ tilanteet tulevat nopeasti, ja varsinkin yksin kalastaessa useammasta vavasta on hyötyä. Usein eväkäs vain poistuu paikalta, mutta varsinkin iso hauki saattaa myös heittäytyä pohjaan makaamaan reagoimatta enää mihinkään. perinteisin menetelmin, ja siksi saaliina harvinaisia. Näin nopea muutos on hieman hämmentävää, eikä vähiten monesta täsmäkalastusta harrastavasta. Toisinaan päätöksentekoa auttaa pieni pysäytys, toisinaan taas varovainen kiritys. ISON KALAN ÄHKY Live-luotaimet ovat vallanneet oman tilansa nykyaikaisessa heittokalastuksessa rytinällä, jollaiseen harva uutuus on pystynyt. Bonuksena jättiläismäinen kumikala, jolla usein saa heräteltyä pienemmät vieheet hylänneen suurhauen iskemään. Mitä hitaammin se lähtee vieheen perään, sitä hankalampi sitä on saada iskemään. Näin ei tietenkään ole joka paikassa, ja on myös paljon vesiä, joissa viiden kilon kuha on poikkeuksellisen iso. Ne vain ovat hankalia pyydettäviä ns. Varsinkin jos näkee jo ruudulta, että kala on ”vain” nätti, mutta ei varsinaisesti ”tahtoo VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 13. Kuha varsinkaan ei voi sietää moista. On vesiä, joissa viisikiloinen kuha tai metrinen hauki eivät ole isoja kaloja, vaikka monesta siltä tuntuukin. Toki ne ovat erityisen haluttuja myös saaliina, mutta mitä kun viiden kilon kuha ei enää tunnu edes isolta. tetut vieheet, mutta kiinnostuu ylleen lasketusta vertikaalijigistä välittömästi. Ja jos koemme kookkaat kalat erityisen arvokkaiksi yksilöiksi, onko oikein keskittyä vain niiden tavoitteluun nyt, kun niiden löytämisestä on tullut hetkittäin jopa helppoa. ÄLÄ koskaan päästä viehettä kalan alapuolelle. Jossain vaiheessa kalastajan pitää vain luovuttaa ja jatkaa matkaa. Onko jokaista kalaa pakko yrittää. Yleensä tilaa on vain jommallekummalle, ja on kalastajan pelisilmästä kiinni, miten valitsee. Samoin monien ennätyskalanoteeraukset. LIVE-LUOTAIMET ovat hilanneet käsityksen isosta kalasta uudelle tasolle. Aiemmin isoilta tuntuneet kalat ovatkin yhtäkkiä melko tavallisia, ja samalla niiden saaminen on kokenut selvän inflaation henkilökohtaisella tasolla. Kalastusta kannattaa jatkaa viehettä vaihdellen niin kauan kuin kala tilannetta sietää. Viisi eri tavalla painotettua viehettä eri syvyydestä löytyville kaloille. ONKO JOKAISTA KALAA PAKKO YRITTÄÄ. Viimeisen parin vuoden aikana käsitys siitä, mikä on iso kala, ja paljonko sellaisia vesissämme uiskentelee, on hilattu uudelle tasolle. ÄLÄ PÄÄSTÄ VIEHETTÄ KALAN ALAPUOLELLE Joskus kala reagoi vieheeseen iskemällä välittömästi. Mutta hankala sellaisen ohikaan on yrittämättä ajaa
Pitääkö Live kieltää. Koska jos pysähtyy ronkkimaan jokaista kuhaparttia tai ahvenrykelmää, ei koskaan ehdi ison kalan luo. Kuinka monta kookasta kalaa saan pyytää, ja tekeekö kalan vapauttaminen hommasta hyväksyttävää edes omissa silmissäni. Livellä menetetään se jännitys, kun ei koskaan tiedä milloin kala iskee, ja mikä se on. Se ei silti poista yksilön vastuuta. Muutakin saattaa tosin ilmetä. Kokoamalla viikon kuvat yhteen julkaisuun tai ripottelemalla yhden onnistuneen reissun kuvat eri päiville saadaan aikaan tehokas viesti, josta tärppien väliin jääneet tyhjät tunnit eivät välity. EI KERTA TEE LIVEKALASTAJAA Live-luotaimet ovat vieneet saaliit tasolle, jota emme uskoneet vielä muutama vuosi sitten olevan olemassakaan. Liven vaikutus suurkalakantoihin jäänee lopultakin melko pienen joukon harteille. Mutta tästäkään huolimatta live, kuten muutkaan luotaimet, ei tuo veneeseen yhtäkään kalaa. Missä vaiheessa kalastuksen tarjoama jännitys ja riemu vaihtuvat pelkäksi tärppihimon tyydyttämiseksi ja kilopornoksi. Kuva: Juha Ojaharju. Isojen kalojen täsmäkalastus on etupäässä turhauttavan pitkiä tunteja tyhjän luotaamista, minkä lisäksi homma vaatii kanttia ajaa monen hyvän kalapaikan ohi. Kuinka monta kalaa minä saan koukuttaa. Pidemmän ajan keskiarvona kalan saa joka kolmas tunti. Kalastaja on vastuussa siitä mitä ja miten paljon pyytää, ja hänellä on melko vapaat kädet oman kiintiönsä määrittämisessä. Paitsi se, kun kala on todella valtava. Kalastajan vastuu 14 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tulevaisuudessa laite tulee yleistymään, kuten viistokaikukin on tehnyt. Sopiva alue on etsitty, kuten ennenkin, ja katsottu, mitä siellä on kalastamalla alue läpi. Tätä kysyivät Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hannu Lehtonen ja professori Juha Merilä viime kesänä ja pohdintaa jatkoi Risto Jussila ERÄ-lehdessä 6/21. Laitteen ympärillä on käyty paljon keskustelua ja somen kuvatulvan perusteella on helppo kuvitella täsmäkalastuksen olevan kuin kurpitsojen poimimista tunkiolta. Kun eihän se kuulemma ole kuin ajaa päälle ja tiputtaa suuhun. saada”-kokoa. Koska ketä ne edes kiinnostavat. LIVELLÄ menetetään jännitys – koska kala iskee ja mikä se on. Kehotan kaikkia aiheesta kiinnostuneita ja varsinkin kalastuksen ja kalojen parissa töitä ja päätöksiä tekeviä hyppäämään veneeseen katsomaan, miltä homma näyttää livenä. Vaarana on, että teknologian avustuksella tulokset hilataan sellaiselle tasolle, jossa mikään ei enää tunnu miltään. Ja kieltämättä tekniikka on osaavissa käsissä hurjan tehokas. Homman voi vetää överiksi monella tapaa, kysymys on ensi kädessä kalastajan vastuusta ja moraalista. Jokaiselta täsmäkalastajalta löytyy kokemuksia järisyttävän isoista kaloista, jotka eivät välitä vieheistä tuon taivaallista, tai eivät ainakaan iske. Kirjoittajalla nämä pohdinnat ovat johtaneet siihen, että liveä ei ole käynnistetty moneen reissuun. Näiden jahtaaminen vain tietää tolkuttoman paljon tyhjiä tunteja vesillä, mutta siinäpä sitä riittää haastetta sitä haluavalle. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. TÄSMÄKALASTUS on suurimmilta osin puuduttavaa tyhjän ruudun tuijottamista ja ajamista. Hinta hillitsee monen haluja vielä toistaiseksi, mutta kun laitteita löytyy jo nyt useammilta valmistajilta, on vain ajan kysymys, milloin hinta laskee. Harvalla tähän riittää intoa, ja alkuhuuman jälkeen kiinnostus ruudun tuijottamiseen laantuu varmasti monelta täsmäkalastajaltakin. YKSINÄÄN live-luotain ei tuo veneeseen yhtään kalaa
Työntekijät voivat myös itse haastaa työnantajansa mukaan kampanjaan SVK:n verkkosivuilla (www. SVK VAPAA-AJANKALASTAJAT haastaa yritykset antamaan työntekijöilleen kalastusaikaa Yli neljännes suomalaisista kertoo saaneensa kalastuksesta tai kalareissusta apua ahdistukseen. Ruokavirasto kehottaa kalankasvattajia toistaiseksi pidättäytymään tuomasta eläviä viljelykaloja Tanskasta IHN-taudin leviämisriskin vuoksi.. IHN-VIRUS AHVENANMAALLA lopetettiin kirjolohia kalojen IHN-taudin vuoksi Ahvenanmaalla on lopetettu kolmen IHN-tartunnan saaneen kalanviljelylaitoksen kirjolohet. Toimenpiteellä pyritään estämään lohikalojen IHN-taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille Ahvenmaalla. Tätä kannatti lähes kolmasosa vastaajista, miehet naisia enemmän. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen. vapaa-ajankalastaja.fi/fiksukalastaa) olevan lomakkeen kautta 30. Ruokaviraston mukaan alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. 49 €/vuosi TA RJO USHINTAAN : 39 € 6 nro vuosikerta Tarjous koskee vain UUSIA TILAAJIA. Vain vajaa neljäsosa vastaajista ei uskonut, että kalastuksesta olisi apua. Ahvenanmaalle virus kulkeutui tanskalaiselta kalanviljelylaitokselta keväällä tuotujen kirjolohien mukana. päivä elokuuta asti. Noin kolmasosa kyselyyn vastaajista totesi, ettei ole tätä koskaan kokeillut, mutta voisi kokeilla. SVK välittää haasteet eteenpäin yritysten HR-osastoille. Yli neljännes suomalaisista on saanut kalastuksesta tai kalareissusta apua, kun omat asiat/maailman asiat ovat alkaneet ahdistaa, selviää Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) tuoreesta kyselytutkimuksesta. Ahvenanmaalaisen kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi IHN-virusta toukokuun lopulla ja myöhemmin tartunta varmistui myös kahdesta muusta pitopaikasta. IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia, joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti. Lisäksi kannatusta sai ehdotus, että työnantaja antaisi tämän tai viime vuoden tyky-tunnit työntekijöiden käyttöön kalastukseen varattuna aikana. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaakin yritykset tarjoamaan työntekijöilleen vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Kalastusmatkoilla näiden on todettu lisääntyvän jopa yli 70–80 prosentilla. SVK:n kyselyssä yli puolet suomalaisista kannatti myös kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. NORM. Tanskan IHN-positiivisilta kalanviljelylaitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu Manner-Suomeen kaloja. Kaikkien haasteen lähettäneiden kesken arvotaan lahjakortti kalareissuun Ahvenanmaalle. IHN ei tartu ihmisiin. Ruokavirasto on perustanut Ahvenmaan tautitapausten ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan kalasiirtoja. 050 577 4656 tai ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi TILAA itselle tai lahjaksi Tietoa vapakalastuksen kaikista muodoista, kaloista, kalapaikoista ja kalastusvälineistä. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin ja haukiin. Yhteensä lopetettuja kaloja oli noin puoli miljoonaa kiloa. Se vaikuttaa tutkitusti positiivisesti paitsi fyysiseen, myös sosiaaliseen ja ennen kaikkea psyykkiseen hyvinvointiin. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa yritykset tarjoamaan työntekijöilleen kesällä vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. TILAUKSET: puh. Vain joka kymmenes vastusti ehdotusta. SVK:n tiedottaja Jaana Vetikon mukaan kalastus on hyödyllinen luontoharrastus, joka lisää harrastajansa ulkoilua ja liikkumista
HEITTOKALASTUS KARVOISTA sidottu putkiperhon tapainen viehe osoittautui ottipeliksi hauille. TEKSTI JA KUVAT PERTTI KANERVA 16 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. VIRVELIKALUSTOLLA voi kalastaa lähes painottomallakin perholla
Virvelöinnissä heitettävä paino on uistimessa, jota heitetään. toperho kolminkertaisti painonsa. MYÖS OMAN PENKIN KARVAMAKKARA TOIMI Arto Kojo testasi aikoinaan karvaisen uutuusvieheen ja sai sillä julmasti haukia. Märkää perhoa saattoi heittää kuin painavampaakin metalliuistinta. PERHOPENKISTÄ virvelin siimaan Virvelilläkin voi käyttää perhoja, joilla saa kaloja siinä missä erilaisilla uistimilla, toisinaan jopa paljon paremmin. Hyvä esimerkki ovat gramman parin painoiset perholiitsit/leechit, joita voi heittää auttavasti järeillä perhovälineillä sekä UL-virvelillä. Karvakillerin sitominen onnistuu sidontaohjeilla, jotka löytyvät muun muassa Suuresta suomalaisesta perhokalastuskirjasta , jonka saa lainattua useimmista kirjastoista. Seuraavassa esitellään kymmenkunta erilaista mahdollisuutta kalastaa perholla virveliä apuna käyttäen. PERHONSIDONTAPENKISSÄ voi helposti rakentaa virvelillä heitettäviä perhovieheitä. Sen idea oli kastella viehe, jolloin karvoihin imeytynyt vesi toimii heittopainona ja käytännössä kalastettaessa ”heitetään vettä”. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 17. Kuiva Hairy Killer ei paina kuin seitsemän grammaa, mutta märäksi kasteltu heitABU Hairy Killer on hauskan näköinen ”karvamakkara”, joka painaa kuivana 7 g ja märkänä noin 21 g. Mutta perhoilla voi kalastaa myös virvelikalustolla jopa lähes painotonta perhoa, kunhan tavalla tai toisella hoidetaan heittoon tarvittava painotus. V irvelöinti ja perhokalastus ovat kaksi eri kalastusmuotoa, onhan niiden perusidea lähtökohtaisesti erilainen. Pitihän Abun karvaperhosta sitoa oma Karvakilleri-versio, ja kokeilla heittoperhoa myös itse. Seuraavassa kerromme, miten perholla voi kalastaa virveliä käyttäen. Markkinoille on tullut vieheitä, joihin on yhdistelty niin perhojen kuin uistintenkin ominaisuuksia. KALASTUS perhovieheillä voidaan jakaa kolmeen kastiin. UISTIMEN JA PERHON RAJA ON HÄMÄRTYNYT Takavuosina uistimilla ja perhoilla oli selvä ero, mutta nykyään perhojen ja uistinten raja on hämärtynyt. Kun painotusta on riittävästi, perho muuttuu vieheeksi. Hairy Killer on karvoista sidottu putkiperhon tapainen viehe, joka osoittautui heti kovan luokan ottipeliksi hauille. Ja toden totta, kyllä se oman perhopenkin karvamakkarakin toimi. Perhokalastuksessa puolestaan heitetään perhosiimaa, johon se heitettävä paino on ”piilotettu”. Suurempi mullistus tapahtui, kun Abu esitteli reilut kymmenen vuotta sitten Hairy Killer -heittoperhonsa. Värejä ja virityksiä, joita ei muilta löydy. Virvelillä heitettäviin paino + perho -viritelmiin, heittoperhoihin ja veneen perässä vedettäviin perhoihin. Itse asiassa perhonsidontapenkissä voi sitoa ja rakentaa melko helposti virvelillä heitettäviä ”perhovieheitä” sekä lisäillä uistimiin erilaisia lisähoukutuksia. Vieheitä voi myös korjailla ja ehostaa perhopenkissä. Jäljitelmiä voi tehdä perhopenkissä. Perhosiiman heitto vaatii luonnollisesti eri kaluston ja heittotekniikan kuin virvelissä käytetään. Se oli ennennäkemätön yhdistelmä perhoa ja uistinta, vieläpä hyvin toimiva. Nämä kalastustavat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kastiin
ERI painon luotipääperukkeilla saa helposti vaihdettua perhosta uistimeen ja takaisin. Luotipääperukkeita voi tehdä pakkiin valmiiksi varalle ja eri painotuksilla. Valmiiksi tehdyillä eri painon luotipääperukkeilla saisi helposti ja nopeasti muutettua painotusta, mutta myös haluttaessa vaihdettua perhosta uistimeen ja takaisin ilman turhia näpräilyjä. SPINFLUGASSA perhomenekki voi olla suurta. Erilaisia ja eripainoisia luodin mallisia kalastuspainoja on markkinoilla jonkin verran niin lyijyisiä kuin volframisia (tungsten), mutta tarjontaa voisi tosin olla enemmänkin. Perukkeet 18 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Luotipääperukkeita pakkiin valmiiksi Yksi näppärä, yksinkertainen ja hauki-ja kuhavesillekin sopiva spinflugaviritys on ”luotipääperuke”. Pohjan ”vaikeudesta” ja painoista riippuen spinflugassa perhomenekki voi olla suurta. Siinä runkona on puruperuke, johon on pujotettu luotipääpaino sekä lisätty viehelukko helppoon perhonvaihtoon. Leikariin liitetään noin vavan pituinen perhotapsi ja pääsiimaa ohuempi lyhyt painotapsi. Tuttuja spinflugan paikkoja ovat muun muassa Kymijoki ja Tornionjoki. Kelauksella ja vavan liikkeillä kalastaja loihtii perholle kaloja houkuttavia liikkeitä. Puruperukkeen toiseen päähän tietenkin lenkki ja näin perholle ja virvelille sopiva luotipääperuke on valmis. Bombette on tullut tutuksi siian ja ahvenen pohjaonkijoille matosyöttiä käytettäessä, mutta bombette toimii hyvin kelluttavilla perhoilla järvillä ja spinflugan tapaan virtavesillä. Joku voi ajatella äkkivilkaisulla, että kyse on kaikille harrinkalastajille tutusta kelluvasta heittokohosta tai vesipalVirvelillä heitettävät paino + perho -viritelmät PERINTEISESSÄ spinfluga-systeemissä on pääsiima, johon liitetään tynnyritai kolmihaaraleikari. SPINFLUGA JA LUOTIPÄÄPERUKE Spinfluga on vanha tuttu isompien lohijokien perhoviritelmä, jota voi käyttää myös rajallisesti järvillä. Spinfluga sopii myös seisovaan veteen, kunhan valitaan sopivan pienehkö painotus ja mielellään isohko eloisa perho, niin perhon saa muuttumaan käsialavieheeksi. Samaan spinflugan kastiin kuuluvaksi voi luokitella myös yksinkertaiset siimapainotukset, joita liitetään suoraan pääsiimaan. BOMBETTEPAINOLLA voi heittää perhoa spinflugan tapaan taimenkoskilla ja lohijoilla sekä saada onnistumisia. VALMIISEEN luotipääperukkeeseen on helppo ja nopea vaihtaa perho ja lenkkipäinen peruke on myös helppo vaihtaa pois tai eri painoiseen. Kokemus opettaa valitsemaan painotuksen virtauksiin sopivaksi. BOMBETTE Bombette on heittokalastukseen suunniteltu liukupaino, jolla voi kalastaa kaikista syvyyksistä pinnasta pohjaan, mutta yleensä bombettepainoilla pyritään kalastamaan pohjasta tai pohjan tuntumasta. Spinflugan perusidea on virvelisiimaan lisättävän painotuksen avulla saada perhot (ja miksei myös uistimet) uimaan isommilla ja syvemmillä virtavesillä pohjan tuntumassa sekä heitettyä kauas paikkoihin, joihin perhokalastusvälinein ei yllä
Kohon/vesipallon perään lisätään perhotapsi perhoineen. Bombeteja löytyy viidestä grammasta ylöspäin aina useiden kymmenien grammojen puntteihin saakka. Matalaan pieni ja syvälle iso, mutta myös kalapaikan säännöt voivat ohjata kalastusta. Antenni ehkäisee yllättävän hyvin painon juuttumista kiinni pohjaan ja herkistää tärppituntumaa. Jos tuntee järvensä, voi etsiä kalaa järven syvänteistä, jonne ne tavan mukaan kirkkaana helleaikana pakenevat. KOSKIKALASTUKSESSA Bombette on lähes sama kuin spinfluga-systeemi. Siiman päähän lisätään voimakkaasti kelluttava perho, esimerkiksi isosilmäinen Booby ja mahdollisiin sivutapseihin haluttaessa pieniä nymfejä. spinflugaan, joka on monin paikoin kielletty. Siima pujotetaan antennista painon läpi ja siiman päähän lisätään toppari ja tapsi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2021 19. BOMBETEILLA pyritään yleensä kalastamaan pohjan tuntumasta. Vastaisku tehdään heti, kun kalan isku on havaittu. Bombeten taakse toppariin liitetään tapsi, jonka pituus voi olla muutamista kymmenistä senteistä noin vavan PERINTEINEN heittokoho tai vesipallo on monille tuttu menetelmä Lapin harjuksen kalastuksesta. Bombetella kalastetaan pohjasta. losta perholitkoineen, mutta mainitut ovat lähinnä ongenkohon korvikkeita pinnan läheltä kalastukseen. Kiemurtelevilla madoilla kalastavat saattavat käyttää useampia leikareita estämään siiman kiertymistä, mutta tekovieheillä, kuten perhoilla ei tätä vaaraa ole. mittaan. Topparina voi olla vieherengas, leikari tai kierteenpoistaja. Hieman jännityksessä olevasta vavasta huomaa kalan iskun, jos sitä ei satu kahvaan asti tuntemaan. Bombette heitetään Boobyn kera syvempään veteen ja hitaasti vetäen taukoja pitäen härnätään kalat ottamaan. Eri painoisen tai muotoisen bombeten valinnalla voi myös vaikuttaa uppoamisnopeuteen, jolloin kalastaja voi halutessaan kalastaa tehokkaasti pinnasta, välivedestä tai pohjasta ja vaikuttaa samalla myös kalastusnopeuteen. BOMBETELLA VIEHE HALUTTUUN SYVYYTEEN Bombeten tarkoitus on viedä viehe/ syötti haluttuun syvyyteen. spinfluga-systeemi. Aurinkoinen tyyni hellepäivä on normaalisti kalamiehelle kauhistuksen paikka, mutta bombette-kalastaja voi vetää silti kalan poikineen. Yleensä paino valitaan kalapaikan syvyyden mukaan. Koskilla, ahvenkarikolla ja istarijärvellä pärjää uppoavalla 10-15 gramman bombetella, jolla kampaa nopeasti ison alueen. Koholla ja (liuku)painolla on ero. Pidempiä tapseja on hankala heittää. Bombette rinnastetaan ns. PALLOSILMÄINEN Booby nymfitapseineen on järvikalastajan salainen ase, koskilla bombeten perään lisätään yleensä uppotai putkiperho. On myös selvä, että louhikossa, vesikasvustoissa ja uppopuita vilisevällä rannalla myös bombettepainoja voi mennä, mutta onneksi ne eivät maksa älyttömyyksiä. KOSKELLA BOMBETTE TOIMII PARHAITEN VÄLIVEDESSÄ Istutuslammelle ja ahvenkarikolle voi alkuun valita noin metrin pituisen 0,20 milliä paksun tapsin ja ohentaa tai pidentää sitä tarpeen mukaan, jos tapahtumia ei ala kuulua. Käytännössä bombette on pitkulainen siimassa liukuva heittopaino, jonka edessä on pitkä antenni, jonka tulee sojottaa siimassa vavan suuntaan. Koskikalastuksessa bombette on hyvin pitkälle sama kuin ns
Esimerkiksi noin 20–50 sentin vaapun etupuolelle voi lisätä lyhyeen tapsiin perhon. perhot toimivat ja koukkukoko voi olla 12-8-haarukassa. Yleensä perholeechien pyrstöt sidotaan marabousta, mutta pehmeistä ketun karvoista sidottu Kettuliitsi kestää helposti hieman pidempään. Heittäen tulee helposti siimasotkuja, mutta ne välttää yksinkertaisesti, kun laskee siimaa veneen perään soutaen. Valitaan siis paino, jolla perho ei joka heitolla ole pohjassa ja kammataan hitaasti uittaen kuin spinflugalla konsanaan sopivat kalakohdat alavirrasta. materiaaleista. Istutusvesillä erilaiset toukkamaiset hyönteisjäljitelmät osuvat paremmin ja perhokokokin voi olla paria pykälää pienempi kuin ahvenille tarjottavat perhot. Ja tietenkin perinteiset useiden grammojen jigikoukut voi sitoa jigiperhoiksi höyhenistä, karvoista, kimalteista jne. Kelluvat vaaput ovat siinä mielessä hyviä, että vaapun noustessa pintaan, perho nousee mukana. PERHO VAAPUN PERÄSSÄ HERÄTTÄÄ KIRJOLOHEN Sama viritelmä toimii myös istutusjärvillä tai esimerkiksi vaapun nokkalenkkiin voi liittää pitkän tapsin, jolloin perho ui vieheen takana. VIEHE + TAPSIPERHO EDESSÄ TAI TAKANA Vanha suomalainen sanonta toteaa, että ”kateus vie kalatkin vedestä”. Ahven on ahne ja kateellinen kala, joka tykkää napsia saalista toisten nenän edestä, tosin kalastettaessa ahneella ahvenella on toisen sanonnan mukaan ”paskainen loppu”. Bombetella kykenee kalastamaan myös välkkyvin tinseliperhoin poikkitai ylävirtaan spinflugaa paremmin. Syntyy armoton kisa, kuka sen ”makupalan” lopulta saa. Niitä käytetään perhokalustolla alkukaudesta ja syvempiin monttuihin, mutta 1-2 gramman perholeechit toimivat hyvin ohuilla kuitusiimoilla myös UL-virvelillä. 20 4 2021 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Red Tag, Zulu jne. raitapaita on osoittanut myös perisuomalaisen luonteensa. Hitaassa virrassa ja järeällä bombettepainolla on toki mahdollista päästä helposti pohjaan, mutta paremmin systeemi toimii välivedessä. Yllättäen sanonnan kateuspeli jatkuu pinnan alla. Vaappu herättää kirjolohen mielenkiinnon ja huomatessaan pienen perhon, kala iskee perhoon, oli se sitten vieheen edessä tai takana. 1-3 gramman jigipäät ovat näppäriä painoja perholle. Perhoiksi kelpaavat aivan tavalliset uppoperhot, joissa ahventa kalastettaessa on hieman punaista tai oranssia. Ahventen kateellisen ahneutta voi käyttää myös hyväkseen ja tarjota pientä perhoa (ahvenvärisen) vieheen edessä. Erona oikeastaan on, että bombette ei virtavesissä kalasta aivan pohjasta, vaan ennemminkin välivedestä tai läheltä pintaa. Hyvin sitomalla ja materiaalit tarkasti valiten jiKIMALTEISTA jigikoukkuun sidottu Tinselijigi välkkyy vedessä kuin pikkukala ja saa petokalat iskuun. USEIDEN grammojen jigikoukut voi myös sitoa jigiperhoiksi. Tällä menetelmällä olen saanut vuosien saatossa monet savustusahvenet. Myös viiden millin tai isommilla volframikuulilla saa perholle painoa, mutta valmiit mikrokokoiset 1-3 gramman jigipäät ovat käytännössä tosi näppäriä. Määritelmä osuu hyvin suomalaisten kalastuskulttuuriin sekä Suomen kansalliskala ahveneen. Vesiemme Virvelin heittoperhot JIGILIITSIT Perhoja pilkkileechit ovat monille tuttuja ottiperhoja. Ja nykyään hyviä 1-3 gramman jigipäitä saa monen kokoisiin koukkuihin valettuina. Ahvenparvi saattaa seurata rauhallisesti tarjottua viehettä, mutta jos yksikin aikoo napata kiinni, niin koko parvi herää