9,90 €) 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A. MIKROJIGAUS Kalapaikkana Simpelejärvi Hauen pintaviehekalastus VAAPUT ahvenvieheinä Viistoluotain hauen kalastuksessa 4 • 2020 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € 5,90 € TARJOU S (norm
32 Uutuudet 34 Lääkärin määräyksestä Kelaonki ja kohotyypit 36 Kalapaikkana Simpelejärvi 39 Suurkalan kalastajat esittelyssä Markus Sällinen 44 Vavan varressa Jukka Vetikko 47 Kirjat ELOKUU 2020 Sisällys 40 Vaaput ahvenvieheinä 16 Hauen pintaviehekalastus 58 Seurat esittelyssä Veitsiluodon Kalamiehet 48 Nuorten tärpit 52 Kalaherkut Marinadi tuo särmää pariloituun särkeen 54 Perhonurkka Pinkki murkku VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 3. 56 Virtamittarit määrittävät koskija virta-alueita kartalle 61 Historian havinaa 62 Kalapaikkana Hoikanlampi 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä 8 Mikrojigaus 22 Viiistoluotain hauen kalastuksessa 28 Tutkittua Viekö haukien lahtaaminen vain ojasta allikkoon
045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 576 3302. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala, Timo Lepistö puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A K u va : Ja an a V et ik k o 4 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0400 946 968. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 JUHLAKOORDINAATTORI – SVK 20 vuotta Johanna Antila (Velkua), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU AIK AK AU SL EH TIE N LII TO N JÄ SE N JA KE LU NO IN 35 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 45 € kotimaassa, Pohjoismaat 51 €, muut maat 58 €. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 573 9332 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh
SVK on tässä tärkeässä työssä mielellään mukana vaikuttamalla, ohjaamalla ja osallistumalla. Vaelluskalakannat on mahdollista saada nousuun. H einäkuun lopulla saatiin surullista luettavaa. Jokiin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen pääsyn niiden lisääntymisalueille. Tilannetta pahentavat ylikalastus, ympäristön saasteet sekä ilmastonmuutos. Viiden kansainvälisen ympäristöjärjestön julkaiseman raportin mukaan maailman vaelluskalakannat ovat romahtaneet 76 prosenttia viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. VAELLUSKALAKANNAT TARVITSEVAT TOIMIA NYT Pääkirjoitus ELOKUU 2020 JAANA VETIKKO MERIKOSKEN voimalaitospato on vaelluskalojen ensimmäinen nousueste Oulujokeen. Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi, taimen ja ankerias. Padot ja muut vaelluskalojen liikkumista estävät rakenteet on purettava tai ohitettava riittävän suurilla ja toimivilla ohitusuomilla. Vaelluskalakantojen romahdus on ihmisten syytä. Raportin laadinnassa mukana olleen WWF:n mukaan peli ei ole vielä menetetty. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 5. Sieltä ne siirtyvät mereen tai järveen syönnöstämään ja kasvamaan palaten taas myöhemmin takaisin synnyinvirtaansa lisääntymään. Suomessa on noin 159 000 jokikilometriä, joista yli 90 prosenttia on jollain tavoin rakennettuja. Erityisen paha tilanne on Euroopassa, jossa kannat ovat vähentyneet keskimäärin 93 prosenttia. Vaelluskaloille on tyypillistä, että ne lisääntyvät virtaavissa vesissä, kuten joissa ja puroissa. Ilmaston lämpeneminen voi sekoittaa kalojen vaelluksen ajoitusta, jolloin lisääntyminen ja ruoansaanti häiriintyvät. Kuva: Anssi Vainikka. Työtä siis riittää ja tahtoa tarvitaan. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja vaelluskalakannoille suotuisia päätöksiä. Suomi ei valitettavasti tee poikkeusta vaelluskalakatoon. Ennen kaikkea on varmistettava lainsäädännöllä, ettei vaelluskalakantojen ahdinkoa lisätä uusilla vesivoimahankkeilla tai muilla vesiluontoa pilaavilla toimilla
LAPSIJA NUORISOTOIMINTA . . Tue haukien lisääntymisalueiden ennallistamista. Luvan numero RA/2019/1192 20 VU OD ES TA 20 00 KAL ASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Luontosuhde Tukemalla lasten ja nuorten harrastekerhojen ja leirien kustannuksia olet auttamassa uutta sukupolvea kalastusharrastuksen pariin. Vastaamme mielellämme! Jaana Vetikko, p. Tue järjestömme vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tiedotusta ja valistustyötä ja olet kanssamme rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. VASTUULLINEN VAPAA-AJANKALASTUS HAUKITEHTAAT lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi TUE Lahjoita osoitteessa: Valittavissasi olevat lahjoituskohteet: Suomen Vapaa-ajankalastajien rahankeräyksen kautta voit tukea tärkeää toimintaa vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi.. . 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Rahankeräysluvan saaja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. Auta nuoria oppimaan myönteinen luontosuhde. Auta haukea sen erityisen tärkeässä tehtävässä vesistöjen hyvinvoinnin kannalta. . Tuellasi on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Heräsikö kysyttävää. Pidä huolta ympäristöstä ja niistä vesistä, joissa kalastamme
Kesäkuussa näin jonkun pilkkivän sup-laudalta. Aloin hymyillä. Jäättömän talven ja kauniin kevään ansiosta veneet palasivat aikaisin vesille, jos olivat sieltä koko talvena pois olleetkaan. Kunnes eräänä päivänä, aivan sattumalta, havaitsin sen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 7. Hetkeä myöhemmin vastaani tuli nuori polkupyöräilijä, jonka repusta pilkisti virvelin katkaistun vavan päät. Ja se jos mikä, on kalastajan onni. Ulkona oleminen toi monelle lohtua. Eräänä kesäkuun päivänä päätinkin tervehdyksen sijaan kysyä, onko tullut saalista. Jos kuljen tiettyyn aikaan, he ovat siellä vuorenvarmasti kaikki. Samaan aikaan niin minä kuin moni muukin alkoi täyttää kaikesta maallisesta touhotuksesta tyhjentyneitä päiviään kävellen ja pyöräillen. Yhden reitin varrella, jota kuljen liki päivittäin, istuu kolme varttuneempaa herrasmiestä vapoineen. Siellä vapoineen istuivat samat herrat, kuten aina, joka päivä. Kun maailma ympärillä muuttuu, joskus poikkeuksellisestikin, on tärkeä pitää kiinni niistä asioista, jotka muistuttavat tutusta arjesta. Heillä oli silloin, ja oli aina ollutkin, suomalaiseen kansanluonteeseen ja korona-aikaan riittävä ja soveltuva turvaväli. Kuin mikään ympärillä ei voisi heidän päiviensä kulkua muuttaa. Kun kesää kohden poikkeusajat alkoivat helpottaa, samat narraajat istuivat silti tutuilla paikoillaan kalassa. KUN AIKA PYSÄHTYI, KALASTAJAT EIVÄT M aalis-huhtikuun vaihteessa Helsinki, tuo eläväinen ja alati liikkeessä oleva kotikaupunkini, oli pysähtynyt. Monille rantakiville ilmestyi myös sellaisia onkijoita, jotka vaikuttivat aivan uusilta ja ei aina niin tottuneilta kalastajilta. Se, jos mikä, on lohdullista. Kävellessäni reipasta iltalenkkiä, katsoin kävelysillalta alas rantaan. Aloin jo huhtikuussa huikata heille “kireitä siimoja” ohi kävellessäni. Kuin seinään, kiireiset päivät muuttuivat hitaiksi ja unenomaisiksi. Yksi asia oli kuten aina ennenkin. Koskaan aiemmin en minä, saati kukaan muukaan, ollut sellaista todistanut. Silti retket hiljentyneessä kaupungissa olivat usein jopa unenomaisempia kuin kotiin tiivistynyt arki. Kadut olivat tyhjiä ja ihmiset linnoittautuivat koteihinsa etätöihin ja -kouluun. Ei ollut, mutta ei se ollut kuulemma edes pääasia. MINNA WIKSTRÖM Pärskeitä Kevään kuluessa aloin retkilläni seurata poukamista ja niemennokista vilkkuvia vapoja
ISOILLEKIN petokaloille kelpaa ravinnoksi pienet vatsantäytteet. MIKROJIGIT ovat krantuimmillekin kaloille herkkua vailla vertaa. JIGIKALASTUS TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN 8 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Samalla dieetillä etenevät elämäänsä ahvenet ja useimmat särkikalat. Mikrokoon jigi on osaavan kalastajan käytössä todellinen tehoviehe. Kuten tiedämme, kalat käyttävät luonnossa lajilleen tyypillistä ravintoa. MIKROJIGIT MYÖTÄTUULESSA Viime vuosina myös jigaajat ovat tajunneet saman. Toisaalta muilla kotimaisilla kaloilla ei haukimaista nielemiskapasiteettia ole. Niillä vain suuriakin taimenia siiman jatkoksi jallitetaan. Ison hauen kurkusta saattaa solahtaa jopa kilon painoinen saalis vaivatta. K aikki alkaa biologiasta. PIENI AHVEN ON TYYPILLISIN MIKROJIGAAJAN SAALIS. Kun mikään ei kelpaa, MIKROJIGI pelastaa päivän Jokainen jigittelijä tuntee tilanteen, kun kalat vain näykkivät viehettä, vaan eivät tahdo jäädä kiinni millään. Hännät luistavat paikoiltaan, katkeilevatkin, mutta harvoin koukku raahaa mukanaan syyllistä. Oikea ratkaisu ongelmaan on pienentää jigiä. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 9. MIKROJIGEISTÄ löytyy paljon erilaisia ötökkäjäljitelmiä. Kun siis pienet itikat maittavat, lienee selvää, että niitä jäljitteleville vieheillekin löytyy ottajansa. Pelimiehet käyttävät termiä mikrojigi puhuessaan kaikkein pienimmistä kuminpätkistä, jotka ovat krantuillekin kaloille herkkuja vailla vertaa. Reissun ideana oli pysähdellä tienvarsiRUTKASTI on kokoeroa mikrojigin ja suuren kalajigin välillä. Suurisuiset pedot, hauki etunenässä, hamuavat vatsantäytteeksi pikkukaloja, jotka eivät välttämättä niin pieniä ole. Eikä ole tavatonta, että haukikin nappaa selkärangattoman ötökän vatsansa täytteeksi, jos muuta ei ole saatavilla. Vaikka esimerkiksi useimmat lohikalat ovat isoina petoja, niille kelpaa pikkukalojen lisäksi mainiosti proteiinipitoinen hyönteisravintokin. MIKROJIGIT ovat paljon tavanomaista pienempiä jigejä. Tämän tietävät luonnostaan kaikki perhokalastajat, joilla rasioiden sisältö painottuu herkästi parin kolmen sentin mittaisiin larvoihin, pupiin, nymfeihin ja muihin hyönteisjäljitelmiin. Kerrottakoon tähän aluksi esimerkiksi kaverin kanssa tekemästämme puolileikillisestä testireissusta Tampereelta Jäämerelle. Yksi jos toinenkin maahantuoja on alkanutkin tuoda niitä markkinoille, ja vauhti tuntuu yhä kiihtyvän
Näitä ohuuksia ei tapaa markkinoilla vielä kovin yleisesti. Esimerkiksi Sufix Nanobraid lupaa 0,04-milliselle 2,8 kilon ja 0,06-milliselle 3,3 kilon lujuutta. Kaupoissa voi törmätä myös 0,06-milliseksi väitettyyn Berkley Whiplash -kuitusiimaan, jonka vetolujuudeksi luvataan huikea 10,6 kiloa. Mikrojigittely on toistaiseksi ollut sen verran pienen piirin puuhastelua, etteivät kauppiaat ole siimoihinkaan suuresti satsanneet. Puhutaan paksuuksista 0,04-0,06 milliä, ehkä ”hätätilassa” 0,08-millinenkin menettelee. Mutta ainakin nettikauppojen kautta tavaraa on saatavissa. Pysäkkejä oli matkan varrella kaksikymmentä. Toki saaliskalat olivat mikrokokoisia nekin, mutta kun syönti oli sattumoisin täysin jumissa, jigeillä pääsi sentään nautiskelemaan väsytyksen hurmasta pikkuseitien ja -turskien kanssa vähän väliä. Siima HAUKI iskee mikrojigiin yllättävän mielellään, ja yllättävän usein mormyska jää nätisti huulenreunaan kiinni niin että kalan saa myös ylös saakka. Mikä hauskinta, jopa Jäämerellä mikrojigit peittosivat muut vieheet lukemin 30-0. Kussakin paikassa kalastimme kymmenisen minuuttia. Kaverin lajit olivat ahven ja hauki. Minä käytin koko matkan ajan mikrojigiä, kaveri puolestaan muita perusvieheitä tyyliin Lotto-lippa, Mepps, Minnow Spoon jne. Saamistani kalalajeista yleisin oli ahven, mutta myös haukia, särkiä, harjuksia, siikoja ja yksi taimenkin mahtui joukkoon. Löytäminen voi olla vaikeaa jopa kalastusvälineliikkeistä, marketeista puhumattakaan. SIIMAKSI mikrojigaaja valitsee kuitua. Todellisuudessa lupaukset lienevät hieman optimistisia, mutta niillä kampittaa kyllä melko isonkin kalan, jos malttaa väsytellä. Niistä 16 paikassa sain mikroillani kaloja tai ainakin tärppejä, kun kaverilla vastaava tulos oli vaivaiset kolme. 10 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toki siimakatkojakin tulee. Tässä tapauksessa siima on, väitteistään huolimatta, jotain aivan muuta kuin mikrolight-tavaraa ja kannattaa jättää ostamatta. levikkeillä, jotka sijoittuvat aivan järvien tai lampien rannoille, siis paikkoihin, joissa autoilijat pysähtelevät herkästi jalkojaan oikomaan tai paineitaan purkamaan. Sopivaa siimaa nettikaupoista Siimaksi mikrojigaaja valitsee kuitua, koska ainoastaan sitä on saatavana riittävän ohuena, mutta samalla edes kohtuullisesti kestävänä. Vetolujuudeltaan ohuimmat kuitusiimat ovat reilun kahden kilon luokkaa. VETOLUJUUDELTAAN ohuimmat kuitusiimat ovat parin kilon luokkaa
” VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 11. Hentous tarkoittaa samalla sitä, että kovin raakaa käsittelyä vavat eivät välttämättä kestä. Joku mieltää mikroksi jo viisisenttisen luirun, itselläni "oikea" koko alkaa vasta 2-3 sentin tienoilla. Mitään pituuksia tai painoja ei kannata kuitenkaan asettaa määritelmän rajoiksi. MIKROILIJAN VIEHEET Mikrojigit ovat siis jigejä, joiden etuliite viittaa paljon tavanomaista pienempään kokoon. Kun siimakin on hiuksenohut, kankivapa katkottaa sen paljon helpommin esimerkiksi vastaiskussa, ellei aihio myötäile yhtään. Mallitarjonta eroaa jossain määrin isommista lajitovereistaan. MIKROJIGITARJONTAA edustavat tässä merkit KP Baits, 13 Fishing ja Crazy Fish. Vavaksi kannattaa valita mahdollisimman kevyt ja notkeakärkinen, vaikka jigihommissa yleensä jäykkyyttä suositaankin. Löytyy toki tuttuja ankanräpyläkaloja ja sirppipyrstötoukkia vain pienempään muottiin puristettuna, mutta lisäksi tarjonnassa on huomiota herättävän TYYNI SÄÄ ON MIKROJIGAUKSESSA ISO ETU, SILLÄ TUULESSA EI KEVYEN VIEHEEN HEITTÄMINEN JA UITTAMINEN TAHDO ONNISTUA. Kelaksi luonnollinen ja oikeastaan ainoa mahdollinen valinta on minikokoinen haspeli kokoluokitukseltaan 500-1000. KELAKSI ainoa valinta on minikokoinen haspeli. Jos siimatila tuntuu turhan suurelta, pohjalle voi puolata jotain jätesiimaa toppaukseksi, ja päälle sitten varsinainen kalastussiima. Siimatilavuus ei tule ongelmia aiheuttamaan kuin korkeintaan ”käänteisesti”: Siimaa mahtuu puolalle niin paljon, ettei se tule täyteen yhdellä reilun sadan metrin rullalla. Painoltaan mikrojigivavat ovat noin 100-grammaisia tai jopa hieman alle tavallisimman pituuden vaihdellessa välillä 5,57 jalkaa. VAVAN pitää olla kevyt ja notkeakärkinen. HERKKYYTTÄ VAPAKALUSTOON Mikrojigailussa tarvitaan omanlaisensa välineet, mikäli homman haluaa hoitaa tehokkaasti ja nautittavasti. Voimaheitot ylipainoisilla vieheillä ja rajut kiskomiset irti pohjasta ovat siis kiellettyjä. Kelan ominaisuuksista tärkeimmät ovat keveyden lisäksi pehmeä jarru, toimintavarma sanka ja herkkäkäyntisyys. Notkealla piiskalla on parempi vippailla jopa vain gramman painoisia vieheitä
Itse käytän tehtävässä eniten pieniä volframimormyskoita, joiden paino liikkuu välillä 0,5-3 grammaa. Näissä olosuhteissa avautuu mikrojigailijalle paras mahdollinen pätemisen paikka. Kaupoissa myydään myös minikokoisia lyijypäitä, joita on saatavana alle gramman ITSE OLEN PÄÄSSYT LUKUISIA KERTOJA SAAMAMIEHEN MAINEESEEN JUURI MIKROJIGIEN AVUSTUKSELLA. PAINOPÄÄLLÄKIN TÄRKEÄ ROOLI Tärkeä rooli on tietysti myös painopäällä. Yksi iso plussa mikrojigeille pitää tässä välissä antaa: Suurikin lajitelma niitä mahtuu vaikka povitaskuun, eikä paina juuri mitään. Kun parhaita ottipaikkoja rasitetaan viehetulella pahimmillaan lähes 24/7-taktiikalla, kaloista kasvaa äärimmäisen varovaisia ja viehetietoisia. paljon erilaisia hyönteis-, äyriäisja epämääräisempiä ötökkäjäljitelmiä. Jos vielä vesi on matalalla, kirkasta ja lämmintä, lohikalojen aktiivisuustaso laskee entisestään. Itse olen päässyt lukuisia kertoja saamamiehen maineeseen juuri mikrojigien avustuksella. Pakkauksen hinta on muutaman euron luokkaa. Ne saattavat suorastaan säikähtää ja sännätä tiehensä, kun naaman eteen kurvaa aggressiivisesti koukkiva lusikka tai iso räikeänvärinen vaappu. Mikroon vaihtaminen on antanut kiintiöllisen eli kaksi kirreä parhaimmillaan kahdella ensimmäisellä heitolla! 12 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Volframin etuna on parempi heitettävyys ja tehokkaampi uppoavuus normaaleihin lyijypäihin verrattuna. Jigit myydään useamman kappaleen pakkauksissa ja "kilotavarakaupasta" niitä on turha etsiä. Koukun varressa on usein väkäsiä, jotta jigi pysyy paremmin paikoillaan. ” painoisista alkaen. MIKROJIGEJÄ mahtuu suurikin valikoima taskuun. Pikkuruiset vieheet ääriohuella siimalla tarjottuna saattavat olla juuri se ärsyke, joka saa kalan suun raottumaan sopivasti. MIKROJIGEJÄ myydään yleensä useamman kappaleen pakkauksissa. Ei ole kerta eikä kaksi, kun kirjolohet kumppaneineen ovat ylenkatsoneet Räsäsiä, Salmo Horneteja, Lotto-lippoja, liitsejä ja muita koskikalastajan perushoukutuksia. Koskilla saaliinsaamisen kenties suurin este on kalastuspaine. TRIGGER X -merkkiset mikrojigit antavat hieman käsitystä jigien koosta ja malleista. Kelpaavat toki nekin erityisesti matalista vesistä kalastamiseen. Voi käyttää pienempää kokoa ja saavuttaa silti riittävät kalastusominaisuudet. Matala, kirkas vesi soveltuu agendaan täydellisesti. MIKROJIGAILUA KOSKILLA Omasta mielestäni yksi parhaista mikrojigausmiljöistä on lohikalapitoinen koski
Koko, malli ja väri vaikuttavat ihan yhtä paljon kuin muissa vieheissä, eikä ehkä kannata unohtaa hajunkaan merkitystä. KOSKILLA kannattaa olla erityisen tarkka painopään valinnassa. Selkeästi kuitenkin huomaa, että tärpit vähenevät, mitä isommaksi mikrojigi käy. Valinnat koskille Koskilla kalastavan mikrojigailijan kannattaa olla tarkkana etenkin painopään valinnassa. Toisaalta liika keveyskään ei ole eduksi, sillä jigillä olisi hyvä päästä läpi pintavirrasta pohjan tuntumaan. Varsinaisia mikrokalastajan koskisaaliita ovat kuitenkin ahvenet. Mikä sitten on paras valinta jigiksi, riippuu tietenkin vaikka mistä. Parasta on, kun jigin saa leijailemaan hyönteisenkevyesti virran mukana pohjan läheisyydessä. Sitä suurempaa en ole vielä onnistunut mikrojigillä ylös vääntämään. MIKROJIGIEN painopäiksi hyviä ovat volframimormyskat, mutta lyijystä valetutkin kelpaavat. Liian raskas putoaa pohjalle turhan helposti, eikä sitä koskikivien koloista hevin saa pelastettua. MYÖS RAITAPAITOJA JA SÄRKIKALOJA Joskus ovat lohensukuiset jääneet saamatta, mutta silloin saamisen riemua ovat kirvoittaneet ahvenet, särjet, säyneet, salakat, pasurit, lahnat, joskus jopa kuhat ja toutaimet. Oma suosikkini on ollut surviaissääsken toukan kokoinen ja pitkälle muotoinenkin silikoninpätkä nimeltään Trigger-X Wax Tail, mutta kokeilemista voi suositella tässäkin harrastuksessa. Riippuu toki kalapaikan syvyyssuhteista ja virran voimakkuudesta, mikä paino on loppupeleissä sopivin, mutta jo gramman volframimorri riittää yllättävän usein. Toki monet tulokkaista ovat niin pieniä, ettei niitä "normaalikokoisilla" vieheillä juuri voisi saadakaan. Koskitaktiikkaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 13. On joskus suorastaan häkellyttävää havaita, kun täysin kuolleen tuntuisesta virrasta alkaa nousta työkalun vaihtamisen myötä raitapaitoja lähes joka heitolla. Edellä mainitun Wax Tailin pituus on 25 ja paksuus vain pari milliä. Oikealla kaksi ”perinteistä” mikrojigipäätä. Mutta kun joukossa saattaa olla kunnon fileeassuja, kirkastuu hymy huulille ja nollareissuksi jo tuomittu kalapäivä kääntyy komeasti saalisilotteluksi. Neljän kilon toutaimen kesyttäminen ylös 0,04 millin langalla on kokemus, joka puskee herkästi uniin saakka. LOHIKALAPITOINEN koski sopii hyvin mikrojigaukseen
Mutta varoituksen sana loppuun. Mutta jos annetaan määrän korvata laatu, näillä vieheillä on taattu paikkansa kenen tahansa vavanheiluttajan kikkakokoelmassa. METSÄLAMMILLA mikrojigi peittoaa jopa madolla onkimisen. Kalastus on ylivoimaisesti mielekkäintä matalissa, jopa erittäin matalissa paikoissa, joskin painopäätä kasvattamalla vieheen saa uppoamaan tarvittaessa vaikka kymmeneen metriin. Keskenkasvuisia yksilöitä olen saanut molemmista lajeista runsaasti. Välttämättä vapaliikettä ei tarvita ollenkaan, sillä virtakin antaa vieheelle omia koukeroitaan. Pieni värähdys tai liikkeen pysähtyminen paljastavat vastaiskun paikan. Auttaa suuresti, jos siiman väri on helposti vettä vasten erottuva, vaikkapa valkoinen. Madolla ei ole ollut mitään jakoa niissä turnauksissa. Ja tietysti toivottavinta on jälleen tyyni tai pikkutuulinen sää. Ellei tule, aina kannattaa kokeilla hidastettua. Pitkät tempaisut, joita käsialaan on saattanut pesiytyä isommilla jigeillä kalastettaessa, ovat tarpeettomia. SEISOVISSA VESISSÄ Mikrojigien lumo toimii myös järvillä ja merellä, jos vain olosuhteet herkän kalastamisen sallivat. Odota siis mieluusti suotuisia tuulia tai hakeudu tarpeeksi suojaiseen paikkaan, ennen kuin kaivat mikrovehkeet esille. Pilkkien 14 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jos ja kun vesikasvillisuus tarjoaa aukkoja, niitä ronkkimalla saa tärppejä hurjimmillaan joka heitolla. SAALISTA SINTEISTÄ MONSTEREIHIN Mikrojigaajan saaliskalat voivat olla ihan mitä tahansa mikrokoon ja monsterin väliltä, kun ahvenesta, lohija särkikaloista puhutaan. Jos vesi rantaviivan vierellä on kohtuullisen syvää, kuten monilla rahkasammalpenkkaisilla lammilla yleensä, tulosta saattaa syntyä yksinkertaisesti pomputtamalla jigiä vavan ulottuvuutta hyödyntäen lumpeenlehtien lomassa. Iso hauki ja kuha eivät sen sijaan kovin mielellään tunnu mikrosyömisiin puuttuvan, vaikka vahinkoja varmasti sattuu niillekin. Alle kymmenasteisessa vedessä suosittelen kalastamista niin pienellä painopäällä kuin mahdollista. Käytön rajoittimena voi olla tuulen lisäksi runsas vesikasvillisuus. ” MIKROJIGEILLÄ kalastessa ovat pitkät tempaisut tarpeettomia. Säästyy monelta ongelmalta ja pettymykseltä. Isoilla vesillä mikrojigaaja pärjää tietysti parhaiten, jos alla on vene, vaikkapa vain soutuvoimalla liikuteltava. Luonnollisesti mikrojigikalojen keskikoko jää pienemmäksi suhteessa "normaalikokoisilla" vieheillä pyydettäviin, koska mikroon nappaavat pienimmätkin sintit mielellään. Kilpakalastajan tuskin kannattaa edes astua veneeseen ilman näitä aseita, jos saalista halutaan saada hankalissakin olosuhteissa. Heittojen ei yleensä tarvitse olla pitkiä, koska kalat pörräävät rantojen tuntumassa. Tärpit ovat usein todella huomaamattomia, joten siiman ja veden leikkauskohtaa kannattaa seurata tarkasti. Kova tuuli haittaa mikrojigaajan työskentelyä todella paljon, varsinkin jos se puhaltaa vastaan tai sivulta. KUKAAN EI KIELLÄ KOKEILEMASTA MIKROJIGAUSTA VAIKKA JÄÄMEREN RANNALLA. Ohuen siiman vuoksi ei koukun irti vetäminen välttämättä onnistu sitkeimmistä kasvinvarsista, ja uusien jigien solmiminen hiussiimaan on perin tuskallista ainakin näköongelmaiselle. Hidastelu toimii myös lämpimällä vedellä, mutta silloin tulosta tulee nopeatempoisellakin tyylillä. Toimii myös pilkkinä Varsinkin tummavetisillä metsälammilla mikrojigi toimii myös pilkkinä. Metsälammen ahvenet ovat oivallisia mikrojigaajan pyyntikohteita. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi myös vinkata, että mitä kylmempi vesi, sitä verkkaisempaa saa jigin uittaminen olla. Aloittelijan kannattaa lähteä liikkeelle "normaalikokoisilla" vieheillä ja harkita mikrokokoisia vasta kokemuksen kartuttua. Joskus olemme leikkimielisesti kilpailleet, kumpi pyyntitapa on metsälammella tehokkaampi, mato-onki vai mikrojigi. Suurin ”rantapilkillä” saamani ahven on painanut 700 grammaa. UITTO PIENIN NYPÄYTYKSIN Mikrojigiä uitetaan pienin vavankärjen nypäytyksin ja väristyksin. Tuulen vuoksi kevyen vieheen upottaminen pyyntisyvyyteen voi osoittautua mahdottomaksi, puhumattakaan että pussilla olevasta siimasta voisi seurata mahdollisia tärppejä
Muut Suomi onkii -tapahtumat: LA 29.8. Ajankohtaista kalastustietoutta, yllätyspalkintoja ja muuta mukavaa ohjelmaa. Mukana järjestämässä Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, Vaasan Urheilukalastajat, Pilk Kings ja SVK. 0400 633 263 • www.ekvkp.fi SVK:n JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA 20 VU OD ES TA 20 00 KALASSA HYVÄ SSÄ SEU RA SS A Luontosuhde TAPAHTUMAT OVAT ILMAISTAPAHTUMIA K u v a : Yle /La ura P o h ja v irt a Muutokset mahdollisia.. Kokeneemmat harrastajat ovat tervetulleita näyttämään mallia paikan päälle. Musiikki: SUURET SETELIT, juontajana näyttelijä Valtteri Lehtinen Mukana järjestelyissä Etelä-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri, Lappeenrannan Urheilukalastajat, Lappeenrannan Perhokalastajat, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala, Luontokeskus Saimaarium, Etelä-Saimaan Meripelastus-seura, PEPO Futis, Urheilu Koskimies, Karels Oy, Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. SU 30.8. Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi Suomi silakkalitkaa -päätapahtuma LA 26.9. Mikkeli, Varkaus, Kemi, Kajaani, Lahti, Rauma, Viitasaari. Helsinki, Lempäälä, Turku, Ylivieska. KLO 12-16 Satamatori, Lappeenranta, Etelä-Karjala Koko perheen ongintatapahtuma loppukesän tunnelmissa! Ohjelmassa mm. opastettua ongintaa Lappeenrannan satamassa Kasinonpuistossa ja paljon oheisohjelmaa lapsille ja vanhemmille, mm. Tarjolla opastusta ja vinkkejä tähän erityisesti nuoremmille hieman vieraampaan, jännittävään lajiin. LISÄTIEDOT: Etelä-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri, Pekka Turunen, p. LISÄTIEDOT: Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, Veli-Matti Mäenpää p. 040 559 9463 • www.povapi.com Suomi onkii -päätapahtuma SU 30.8. aarteenetsintää, yllätyspalkintoja, tuotemyyntiä ja -esittelyä, musiikkiesityksiä. KLO 10-14 Raippaluodon silta, Mustasaari, Pohjanmaa Silakanlitkausta merellisissä maisemissa! Tervetuloa Raippaluodon komeisiin, merellisiin maisemiin tutustumaan syyssilakan litkaukseen. Kalankäsittelyä ja maittavia paistettuja silakoita
HEITTOKALASTUS TEKSTI • KUVAT TEEMU KOSKI Kevyttä kesäkivaa ja isoja kaloja matalasta HAUEN pintaviehekalastus 16 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Poppereiden sun muiden sammakoiden heittäminen onnistuu erinomaisesti jigivehkeillä. Koska mitä muuta kalastaja voi tehdä kuin nauraa, kun kiukkuinen hauki jatkaa syöksyään komealla kaarella pinnan yläpuolella. Pinnassa kiitävä viehe kerää kiukkuisia tärppejä tärpin perään, kunnes hauki lopulta onnistuu osumaan vieheeseenkin. Parhaimmillaan pintavieheet ovat ilman muuta matalassa, kasvuston seassa tai reunoilla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 17. PINNASSA uitettuun lipanlehdellä höystettyyn jerkkiin iskenyt hauki. ?. Tärkeää on kuitenkin pitää vauhti yllä. Toisinaan taas isokin hauki on niin matalassa, että sitä pitää pyytää pintakalvossa kulkevilla vieheillä. KEVYESTI KESÄILLASSA Parhaimmillaan pintaviehekalastus on rentoa ja kiireetöntä kalastelua kauniissa kesäillassa, ja kevyillä välineillä. ?. Tämä kannattaa pitää mielessä myös kalan iskiessä ohi. Joskus vauhtia saa olla reilusti, toisinaan taas rauhallisempi tempo toimii paremmin. ” Hauen pintaviehekalastusta voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta. Jigaamiseen sopivalla vavalla saa myös vastaiskuun tarpeeksi tehoa. Mutta tätä pidemmistä pysäytyksistä ei ole kuin haittaa. TEMPOA JOUTUU USEIN SÄÄTÄMÄÄN VASTAPELURIN TUNNETILAA VASTAAVAKSI. Lumpeiden seassa väijyvä elukka ei ole kuuluisa pitkäpinnaisuudestaan, ja sopivasti pinnassa räpiköivä viehe saa tuon rantapusikon raggarin vadin kellahtamaan aivan ylösalaisin. Uitto saa olla epäsäännöllistä ja nykivää, mutta tempoa joutuu usein säätämään vastapelurin tunnetilaa vastaavaksi. KESÄKELI ja matalan vitaikon reunalta popperoitu kauniinvärinen ja tanakka hauki. Kesähauen pyynti lumpeiden seasta on jännittävää ja hauskaa. Taika raukeaa, kun viehe pysähtyy. Matkaa jatkava viehe kerää uuden tärpin pysäytettyä varmemmin. Pienet spurtit voivat auttaa seurailevaa kalaa päätöksenteossa, kuten aivan lyhyet, hengenvedon pituiset tauotkin. H auki on hauska kala. Tosin puolen metrin päässä vieheestä. Usein hauella on selviä vaikeuksia kohdistaa iskuaan oikein, mutta kun vain malttaa jatkaa uittamista, se yrittää melko varmasti uudestaan, ja uudestaan. Pintavieheiden lumo tuntuu olevan juuri liikkeessä ja pärskeissä. Seiskajalkaisella, napakalla vavalla saa eloa uittoon ja viehettä on helppo ohjailla kasvuston seassa. Pintaviehekalastus ei liene tehokkain tapa pyytää haukea, mutta ehkäpä hauskin
Vieheen voi heittää lähes minkälaiseen rytöön tahansa, eikä se tartu kiinni. Ongelmana kuitenkin on, että hauki puhkoo runkoon reikiä, jolloin vieheestä tuVIEHEEN SAA NAKATA NIIN PITKÄLLE LUMPEIKKOON KUIN KANTTI KESTÄÄ. Kunhan muistaa olla pysäyttämättä viehettä kalan eteen. Näillä uitto saa olla popperia rauhallisempaa, mutta pääsääntöisesti jatkuvaa. Osa pintajerkeistä kelluu vaakatasossa. Niiden teho perustuu pärskähdykseen ja ääneen. Toiset taas ovat hiukan peräpainoisia ja kelluvat pystyasennossa. ” 18 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Haukien lisäksi vitaikkojen liepeillä kuljeskelee myös ahvenia ja tukevaniskaisia säyneitä, jotka myös osoittavat mielenkiintoa pintavieheisiin. Kirjoittajan omia suosikkeja ovat pystyasennossa kelluvat, joissa on usein monipuolisempi uinti. Varsinkin auringon ollessa matalalla varjot ovat pitkiä ja kertovat kalalle, että lähistöllä on liikkeellä joku itseä kookkaampi otus. RUOHOSUOJATUT SAMMAKOT Sammakot, joissa on ontto, pehmeä runko ja tämän suojaan jäävä kaksihaarakoukku, tulevat Amerikasta, jossa niillä kalastetaan bassia. Mutta liian aikaisin pysäytetty viehe saa vanan vain katoamaan. VENE MAHDOLLISIMMAN LÄHELLE KALAPAIKKAA Pintavieheillä kalastettaessa vene kannattaa viedä melko lähelle kalapaikkaa, jolloin vieheen ohjailu on helpompaa ja heitot tarkempia. Päinvastoin, jos kala epäröi iskeä, voi vauhtia hiukan kiihdyttää. Lyhyin, mutta terävin nykäyksin uitettuna viehe pärskäyttää vettä ja toisinaan päästää pehmeän plopsahduksen. Popperien ohella pintavieherasiaan kannattaa hankkia myös pinnassa puolelta toiselle syöksähteleviä "walk the dog" -tyylisiä pintajerkkejä. ??. Yhtä kaikki, pintavieheillä kalastaminen on huiman hauskaa. Viehe silti kalastaa aina veteen osuessaan. Poppereita, pintajerkkejä ja sammakoita kannattaa uittaa vavalla nykien, kun taas suoraviivaisemmin uivia eläimiä sopivaa vauhtia kelaten. . POPPERIT JA PINTAJERKIT Kuppinokkaiset popperit ovat ehkä tunnetuimpia pintavieheitä. Takapainoiset vieheet myös lentävät pidemmälle. Vieheen perään ilmestyvästä, kiihdyttävästä vanasta voi päätellä kalan aikovan iskeä ihan koht’silleen, ja tässä kohtaa pysäyttämällä voi auttaa kalaa myös osumaan. ?. Pehmeitä ja rauhallisia nykäyksiä ja lyhyitä katkoja. Sammakkoa kannattaa heittää rohkeasti synkkiinkin pusikoihin. Kalan iskiessä runko kuitenkin painuu kasaan, jolloin koukut tulevat esiin. Uitto vaatii hiukan rytmitajua, ja sopiva perustempo on antaa vieheen pysähtyä silmänräpäyksen ajaksi ennen uutta nykäisyä. Tärppi voi tulla aivan tiheimmänkin kortteikon seasta, kunhan kortteet vain kasvavat vedessä. Luonnostaan sammakot uivat melko verkkaisesti takajaloillaan sätkien, mikä on hyvä lähtökohta vieheen uittamiseen. ?. Matalassa kalat ovat hieman arempia, joten kovia kolauksia kannattaa välttää ja pyrkiä sijoittumaan siten, että oma varjo ei heilu kalan silmillä. Ei haittaa, vaikka viehe tulisi suurimman osan heitosta korrelta toiselle loikkien. PINTAVIEHEKALASTAJAN peruskalustoon kuuluvat erilaiset pintajerkit, popperit, ruohosuojatut sammakot ja erilaiset eläimet. Popperit kiinnostavatkin usein ahvenia enemmän kuin haukia, kun taas pintajerkit ovat enemmän hauen mieleen. Ahvenparven sattuessa kohdalle saattaa kevytmielinen hauki-ilottelu siis muuttua kertaheitolla hiukan totisemmaksi
Näitä jäljittelevät vieheet ovat ainakin hauskan näköisiä. lee uppoava. KESÄMATALISTAKIN voi löytää mojovia sattumia ja selkämatalikoilla popperia voi hätyytellä myös odotusarvoa kookkaampi otus. Tämän ikkunan opettelu ja oikeiden paikkojen etsiminen voi siis olla palkitsevaa. Sammakot siis vaativat hiukan huolenpitoa ja pikaliimaa pysyäkseen käyttökuntoisina. oikeilla vieheillä, jäävät nämä jalkoihin. SELKÄMATALIKOT ?. Kerran popperia kuitenkin hätyytti kala, josta näki heti, että nyt ei ole kyseessä ahven. VAPAA-AJAN KALASTAJA 4 2020 19. Kokemusten perusteella hauen pitää olla kovalla syönnillä, että näihin, hiukan kookkaampiin laitteisiin saa tärppejä. Asiaa ihmetellessä vastaavia kokemuksia on löytynyt muiltakin, ja yhteistä näille on joko pilvinen keli ja voimakas tuuli, tai hämärän hetket. Sattumasta siis ei ole kyse. Kaikuluotain näytti ottipaikalla syvyydeksi 0,9 metriä vedenlämpöjen huidellessa parinkympin tienoilla. Näitä ahvenenkalastuksen sivuosumia kuuluu kuitenkin osuneen vähän yhdelle jos toiselle: Iltahämärissä ja sopivalla kelillä isokin hauki voi käydä matalassa. Ja jos seurueessa muut kalastavat ns. Tämä luokiteltiin sattumaksi, mutta matalikoiden ahvenenkalastusta opetellessa 4-5 kilon haukia on käynyt veneessä useampia. Varsinkin jokivesissä näiden kuvittelisi toimivan, mutta hienoista yksityiskohdista ja uinnista huolimatta tulokset ovat jääneet vaisuiksi. Tartuttaminen onnistui vasta neljännestä tärpistä, ja melkoisen väännön jälkeen haavissa lepäsi 109-senttinen suurhauki. Lepakkoluolan innovaationurkkauksen luomuksista löytyy silti mukavan helpSelkämatalikoiden sattumat Suurhaukea tavoitteleville kesäinen pintaviehekalastus on usein lähinnä hauskaa ajankulua, mutta tässäkin on muttansa. Myös aivan keskellä kesää. ROTAT JA MUUT RÄPELTIMET Pienet nisäkkäät ja linnunpoikaset kuuluvat myös hauen ruokalistalle. Ahvenen popperointi isojen järvien selkämatalikoilta on myös hauskaa ja tehokasta, ja illan tullen näillä paikoilla voi käydä melkoinen kuhina. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, kuinka yleistä tämä on. Yleensä nämä menevät sattuman piikkiin, kuten kuvan 109-senttinen nälkäkurki. Omassa käytössä nämä ovat kuitenkin olleet pieni pettymys. Tästä syystä eläintarhan testaaminen ottipaikoilla on jäänyt melko vähäiseksi. Kalantuloa hidas uppoaminen ei kuitenkaan haittaa, kyllähän sammakotkin sukeltavat. Oikeissa olosuhteissa selkämatalikoilla käy pyörähtämässä ja syönnöstämässä isojakin haukia
Ei haittaa, vaikka viehe pysäytyksissä nousisi pintaan tai uidessaan piirtäisi vanaa, mutta aivan kalvossa kulkevat uistimet eivät ole osoittautuneet yhtä hyviksi. BB:n saa uimaan houkuttelevan horjuvasti pehmeän määrätietoisin, hiukan pidemmin liikkein, mutta pysäytyksissä se nousee pintaan kellumaan. Se ei juuri haittaa vieheen uintia, mutta mahdollistaa vieheen uittamisen niin hitaasti kuin haluaa vaikka aivan pintakalvossa. Buster Jerk Shallow taas on, yksilöstä ja koukutuksesta riippuen hitaasti kelluva tai uppoava. Tämän läpi pujotetaan pätkää rautalankaa, jonka toiseen päähän tehdään lenkki ja toinen pää taitetaan alaspäin. Näistä Big Bandit on selvästi kelluva ja sopii paremmin kaikkein hankalimpiin paikkoihin. Sopivasti kevennetty kumi vajoaa äärettömän hitaasti, mutta nousee kelatessa aivan pintakalvon alle. Sen avulla viehettä on mahdollista uittaa aivan pinnan tuntumassa, ja äärimmäisen hitaasti. Tilanteisiin, joissa vieheellä ei ole tilaa uida kuin muutama kymmenen senttiä, sen sijaan törmätään tämän tästä. TYNKÄKAISLAN PÄÄLLE PINTAJERKKIÄ Omissa käsissä hitaasti kelluvista jerkeistä yli muiden erottuu kaksi mallia: Vanhan klassikon, Buster Jerkin matalauintinen shallow-malli ja tämän isoveli Big Bandit shallow. Sopivan kokoisella kellukkeella viehe saadaan uppoamaan tai kellumaan haluttua vauhtia. Pysäyttäessä viehe syöksyy kohti pohjaa pää edellä kuin syöksypommittaja. Sen uittaminen onnistuu vielä alle kahdenkymmenen sentin syvyydessä, ja se sopii erinomaisesti alkukevään tynkäkaislan päällä kalastukseen. Näissäkin tilanteissa viehe saa kulkea mieluummin pintakalvon alapuolella kuin aivan kalvossa. On hiukan tuurissaan minkälaisen yksilön hyllystä saa napattua, RAUTALANGANPÄTKÄSTÄ ja sopivasta solumuovista saa tehtyä keventimen isoille haukikumeille. Koukkupaketin pohjalevyinä on usein tiivistä solumuovia, josta leikataan sopivan kokoinen suikale. Kirjoittaja ainakaan ei muista yhtäkään tilannetta, jolloin nimenomaan vieheen pintauintisuus olisi ollut ratkaiseva tekijä. Kaunis viritys ei ole, mutta toimiva. Sama pätee myös merelle, varsinkin alkutalven kalastukseen matalissa lahdissa. Niiden ongelma on kuitenkin niiden uppoamisnopeus. Haukikumit kelluviksi Pehmovieheet ovat erinomaisen kalastavia haukivieheitä, jotka toimivat hyvin myös äärimmäisen hitaassa vauhdissa. Tyypillisesti viehe pitää vielä saada uitettua hitaasti ja selvin pysäytyksin, jotta kylmänkankea hauki ehtii siitä innostua. pouittoisia, suoraan kelaamalla uitettavia vieheitä uteliaille ja ennakkoluulottomille. Hidas uitto ryyditettynä pitkillä pysäytyksillä on toimiva konsepti, mutta harvassa ovat ne vieheet, joilla tämä onnistuu. On tilanteita, joissa on vain pakko pystyä kalastamaan kasvustojen päällä hitaasti. Oma ratkaisuni tähän on ”laitesukeltajaksi” nimetty viritys. Tällaisia ovat alkukevään tynkäkaislat, alkusyksyn vitaikot ynnä muut tilanteet, joissa haukia pitää kalastaa vesikasvien päältä. Pienellä spurtilla vieheen pyrstö rikkoo pintakalvon, mutta muuten viehe kulkee vanaa perässään piirtäen. Spinnerbaitit ja pehmovieheiden offset-koukut ovat haastaneet omia suosikkeja, mutta nämä eivät pärjää silloin, kun veden lämpötila edellyttää hidasta uittoa ja pysäytyksiä. Useimmiten tärppi tulee vieheen noustessa kohti pintaa, mutta moni hauki on myös iskenyt pinnalla paikallaan kelluvaan jerkkiin. PEHMOVIEHEET 20 4 2020 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Taitettu pää painetaan vieheen selkään ja lenkki pujotetaan viehelukkoon koukkurigin ja jigiruuvin kaveriksi. ISOA KALAA MATALASTA Iso hauki ei tunnu juurikaan mieltyneen pintavieheisiin, eikä varsinkaan kylmässä vedessä. Särkikalojen kudun aikaan isojakin haukia liikkuu samoilla alueilla ja aivan matalassa. Kun vettä on alle metri, ja pohjassa liehuu herkästi koukkuun tarttuvaa vesisammalta, pitää viehe saada kulkemaan aivan pinnan tuntumassa. Moni onkin kehitellyt kumeihin erilaisia keventimiä ja kellukkeita