3 • 2026 KALASTUKSEN PUOLESTA 10,90 € RANTAKALASTAJAN mahdollisuudet ÄRSYTÄ kala ottamaan SUUTARIN onginta Kalapaikkana Nurmeksen LOKINLAMMET VINKIT KILPAONGINTAAN Syrjäseutujen LAMMET
Laxström valmistaa kalastukseen liittyviä tuotteita niin Vapaa ajan kalastajille kuin Ammattikalastajille. Verkonostokoneet hydrauliset sekä 12V käyttöiset Hydraulikoneikot Katiskanostimet Merjärventie 318, 68500 Kruunupyy +35840 771 7322 www.laxstrom.com Verkonlasku/nosto sarvet Vapatelineet Atraimet
52 Uutuudet 54 Vavan varressa Oskari Reinman 8 82 Sammen onginta 78 Kilpaonkija Tero Kankaanpään vinkit menestykseen 86 Osakaskunnan talkoilla turoja tekemään 88 Nuorten tärpit 91 Kalaherkut Suppilovahverolahna 92 Historian havinaa 94 Seurat esittelyssä Kyröskala 96 Mormyskoinnin maailmanmestaruus Harri Nikulalle 98 Pilkkikuu 100 SM-pilkki 103 Kilpailutuloksia Rantakalastajan mahdollisuudet 56 Ruohosuoja pelastaa perhopäivän 62 Perhonurkka Jäniksenkarvasidokset 64 Kalapaikkana Nurmeksen Lokinlammet 70 Kilpaonginta yhdistää taidon ja taktiikan 76 Lääkärin määräyksestä Kilpaonkijan vavat VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 3. 80 Kilpaonginnan kerma kokoontuu heinäkuussa Suomeen 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TOUKOKUU 2026 Sisällys 14 Syrjäseutujen lammet 22 Suutarin onginta 29 Kalapaikkaesittelyt nyt SVK:n sivuilla 30 Pihistelijan välineet Ruokokoho 32 Lajikalastusta maailmalla Balkanin niemimaa 36 Bleidien värinä kutkuttaa kalojen makuhermoa 42 Ärsytä kala ottamaan 47 Henkilöuutiset 48 Tutkittua Mitä lämpenevät vedet tarkoittavat lohikaloille
Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 12, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 12, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 KEHITTÄMISKOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. Kuva: Jaana Vetikko. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Kruunu Media Oy, Reetta Salo, puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 12, 00580 Helsinki puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 12, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 28 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 12, 00580 Helsinki, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 0400 946 968. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT vapaa.ajankalastajalehti 4 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 050 530 0044, reetta.salo@kruunumedia.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 576 3302
Se vahvistaa henkistä hyvinvointia, tukee paikallisia palveluja ja madaltaa harrastamisen kynnystä. Kehysriihessä tehty ratkaisu nostaa samalla virikesetelin verovapaata enimmäismäärää ja tuo kalastuksen ja metsästyksen vihdoin osaksi etujärjestelmää. Maassamme myydään vuosittain valtava määrä kalastuslupia ja -palveluja, ja harrastuksen vaikutukset näkyvät laajasti myös maaseudun elinvoimassa. Kalastus tuo suomalaiset vesille, luontoon ja liikkeelle. Erityisen tärkeää on ollut koko kentän laaja yksimielisyys: kala-alan järjestöt ovat puhuneet asian puolesta yhteisellä äänellä. On tärkeää, että uudistuksen toimeenpanossa kuullaan alan toimijoita ja varmistetaan käytännöt, jotka aidosti tukevat harrastamista. Suomen Vapaa-ajankalastajat jatkaa aktiivista vaikuttamista sen varmistamiseksi, että virikesetelit käyvät kalastonhoitomaksun lisäksi mahdollisimman kattavasti myös kalastusseurojen tarjoamiin kalastuspalveluihin, kuten kursseihin ja tapahtumiin. TOUKOKUU 2026 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus VIRIKESETELIUUDISTUS ON PITKÄJÄNTEISEN EDUNVALVONNAN VOITTO S uomen hallituksen päätös laajentaa työnantajien tarjoaman virikesetelin käyttöala kalastukseen ja metsästykseen on historiallinen askel suomalaiselle vapaa-ajankalastukselle. Kuvat: Jaana Vetikko. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 5. Kireitä siimoja kesään! Kuva: Janne Antila. Sen taustalla on vuosien tai pikemminkin parin vuosikymmenen määrätietoinen työ, jota Suomen Vapaa-ajankalastajat on tehnyt yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa. Päätöksen merkitys ulottuu paljon yksittäisiä etuja pidemmälle. Nyt ratkaistaan, kuinka laajasti uudistus käytännössä toteutetaan ja millaisia palveluja virikesetelillä voidaan maksaa. Näin viesti päättäjille on ollut vahva ja uskottava. Päätös ei syntynyt hetkessä. TOIVOTTAVASTI tulevaisuudessa virikesetelillä voi maksaa myös kalastusseurojen järjestämien tapahtumien osallistumismaksuja. Samalla se antaa hyvän pohjan jatkaa työtä vapaa-ajankalastuksen aseman vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa. Asiaa on pidetty johdonmukaisesti esillä niin lausunnoissa, hallitusohjelmatavoitteissa kuin päättäjien tapaamisissakin. Uudistuksen odotetaan myös kasvattavan kalastonhoitomaksujen kokonaiskertymää, mikä käänteisesti vähentää painetta hinnankorotuksiin. Järjestömme työ ei kuitenkaan pääty tähän. Juuri näillä palveluilla madalletaan uusien harrastajien kynnystä tulla mukaan. Nyt saavutettu päätös osoittaa, että pitkäjänteinen yhteistyö ja yhtenäinen edunvalvonta tuottavat tulosta. Päätös tunnistaa sen, minkä alan harrastajat ovat tienneet jo pitkään: kalastus on merkittävä hyvinvointia, liikkumista, yhteisöllisyyttä ja luonnossa virkistäytymistä edistävä harrastus siinä missä monet muutkin liikuntaja vapaa-ajanharrastukset
KUUSAMON UUTUUDET 2026 RÄSÄNEN SIGNATURE 120/36 JANNE KOIVISTO SAKKE YRJÖLÄ NIKO SATTO BLACK PIKE & SKITMÖRT JEDDU & SÄRRE TAPIO & AHTI Kalastajan Opas 2026: Ilmainen printtilehti ja digiversio – Täynnä vinkkejä, tarinoita ja tuoteuutuuksia kalastuksen ystäville. www.kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1-2 93600 Kuusamo, Finland @kuusamonuistin VÄREJÄ 2026 VÄREJÄ 2026 KUF-LIPPA 7 g & 5 g PUNATAIMEN VIHERTAIMEN HUURREPINKKI RÄSÄNEN 70/20 LÄTKÄ 70/25 RÄSÄNEN 50/14 LÄTKÄ 70/14 & 70/25 VILLISILMÄ EVIL EYE VIEKAS 12 g VILKAS 13 g TOTAL PINK TRÄSKÖ PUNAHILE LAPIN KULTA VIIKARI 10 g 18 g
Yksi mieleenpainuvimmista tarinoista, joita olen saanut seurata, on Sannin matka kalastuksen pariin. Kauden päätteeksi hänellä kävi vielä onni arvonnassa, ja palkinnoksi osui virvelisetti. On hienoa nähdä, miten nopeasti epävarmuus muuttuu innostukseksi, kun vapa alkaa tuntua tutulta kädessä. Siitä alkoi selvästi uusi vaihe. Parhaimmillaan kalastus ei ole vain harrastus. Kalastus tuli tavallaan verenperintönä. Silti monelle naiselle tai tytölle kynnys lähteä mukaan kalastamaan voi olla yllättävän korkea. Monelle ensimmäinen kalastusreissu aikuisena voi olla jännittävä, jopa hieman pelottava kokemus. Sannin tarina on saanut minut pohtimaan myös omaa suhdettani kalastukseen. Toiminnalla on myös laajempi merkitys. Idea on yksinkertainen: kokoonnutaan yhdessä, opetellaan kalastuksen perusteita, jaetaan kokemuksia ja ennen kaikkea nautitaan ajasta veden äärellä. Toivon, että yhä useampi mimmi löytää tiensä kalastuksen pariin. Siksi on tärkeää, että on olemassa seuroja ja tapahtumia, joissa voi kokeilla turvallisesti ja rennossa ilmapiirissä. Se hetki oli täynnä iloa, hämmästystä ja onnistumisen tunnetta – juuri sellaisia hetkiä, joiden vuoksi tätä toimintaa järjestämme. Kalastusseuroissa tehdään valtavasti arvokasta työtä vapaaehtoisten voimin. Salon Urheilukalastajissa haluamme luoda matalan kynnyksen mahdollisuuden naisille tutustua kalastukseen. Kun kevät etenee ja vedet lämpenevät, alkaa taas uusi kalastuskausi ja samalla avautuu uusia mahdollisuuksia lähteä vesille. Juuri tähän tarpeeseen syntyi Mimmit kalastaa -toiminta. MIMMIT KALASTAA – yhdessä veden äärelle Pärskeitä KAISA JÄRVI Salon Urheilukalastajien puheenjohtaja Mimmit kalastaa -toiminnan vetäjä K VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 7. Monelle ensimmäinen kala on iso hetki ja samalla myös alku uudelle harrastukselle. Uusien ihmisten mukaan saaminen on tärkeää paitsi harrastuksen tulevaisuuden, myös yhteisöllisyyden kannalta. Se ei katso ikää, kokemusta tai sukupuolta. Se on yhteisö, joka tuo ihmisiä yhteen ja avaa oven luontoon. Siksi Mimmit kalastaa -toiminta tukee vahvasti myös kalastusseurojen nuorisotyötä. Sanni osallistui ensimmäistä kertaa Mimmit kalastaa -tapahtumaan siikaonkipäivässä. Veden äärellä on tilaa meille kaikille. Usein syynä ei ole kiinnostuksen puute, vaan yksinkertaisesti se, ettei ole ollut tilaisuutta kokeilla tai seuraa, jonka kanssa lähteä vesille. Isäni piti kalastukseen ja veneilyyn erikoistunutta liikettä, joten vapojen, vieheiden ja veneiden keskellä kasvaminen oli minulle arkea. Tärkeintä ei ole saaliin määrä, vaan yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen. Kalastus kuuluu kaikille. Nykyään Sanni on varsinainen kalamimmi, joka osallistuu tapahtumiimme säännöllisesti. Olen ollut siinä mielessä etuoikeutettu, että kalastus on ollut osa elämääni aivan vauvasta asti. Sanni osallistui ensimmäisen vuoden aikana lähes kaikkiin Mimmit kalastaa -tapahtumiimme. Mimmit kalastaa -toiminta on osoittanut, että kun kynnystä madalletaan ja ilmapiiri pidetään avoimena, uusia harrastajia löytyy. Muistan yhä hänen riemunsa, kun hän sai elämänsä ensimmäisen siian. Ensimmäinen kala jäi mieleen, mutta vielä hienompaa oli nähdä, mitä sen jälkeen tapahtui. Vasta Mimmit kalastaa -toiminnan myötä olen todella ymmärtänyt, ettei kaikilla ole ollut samanlaista mahdollisuutta kasvaa harrastuksen parissa. Mimmit kalastaa -tapahtumissa tunnelma on kannustava ja yhteisöllinen. Kun äidit innostuvat kalastuksesta, harrastus löytää usein tiensä myös perheen nuorimmille ja yhdistää sukupolvia ja vie ihmiset luontoon. Tarvitaan vain uteliaisuutta, ripaus rohkeutta ja joskus joku, joka sanoo: tule mukaan, kokeillaan yhdessä. Mukana on sekä ensikertalaisia että kokeneempia kalastajia, ja jokainen voi osallistua omalla tavallaan. alastus on harrastus, joka tarjoaa elämyksiä, rauhaa ja yhdessäoloa luonnossa
Rantakalastajan mahdollisuudet ovat siis sananmukaisesti mittavat, vaikka luvusta toki rajautuvat pois esimerkiksi yksityisrannat, rauhoitusalueet sekä lukemattomat luonnonolosuhteiden vuoksi kalastuskelvottomat rantakaistaleet. Lukemaan on sisällytetty niin merenrannikko, järvet kuin jokivarretkin. KOSKILLA pyydetään useimmiten istutettuja jalokaloja, joten kalastonhoitomaksun lisäksi tarvitaan kalapaikkakohtainen lupa. Monikaan ranta ei siksi anna saalistoiveille täyttymystä kuin satunnaisesti. Saaliista haikailevalle ei kuitenkaan vielä riitä, että pääsee suhteellisen esteettömästi ja laillisesti heittämään vieheen tai syötin veteen. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN Rohkeasti RANTAKALAAN Hyviä ottipaikkoja löytyy ympäri Suomen Läheskään kaikilla kalastajilla ei ole käytössään venettä, jolla pääsisi järvien tai meren ulapoita valloittamaan. Koska vesistöt olosuhteineen ja kalastoineen ovat kovin erilaisia eri puolilla maatamme, voimme raapaista aihetta vain pintapuolisesti. KIRKKAISSA vesissä kannattaa valita mieluummin syvä ranta. 8 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tässä jokunen suuntaviiva. Toisaalta oikein jyrkästi syvenevät rannat eivät kuitenkaan ole yleensä antoisia. Onneksi kaloja tavoittaa myös rantojen tuntumasta, joten pyynnin ja saaliin makuun pääsee kyllä. Mutta siis kelvollistakin kalastusrantaa on tarjolla runsain mitoin. Tosin silloin on kalastuspaikka valittava tavallista tarkemmin. RANTAKALASTAJAN mahdollisuudet ovat mittavat. Mieluummin kohtuullisen syvä kuin matala ranta-alue. HYVÄN KALASTUSRANNAN TUNTOMERKIT Minkälainen sitten olisi hyvä, todennäköisesti saalistakin antava rantakalastuspaikka. Ei, sillä myös kaloilla on omat vaatimukset esiintymispaikkojensa suhteen. Varsinkin kirkkaissa vesissä isommat kalat karttavat matalia rantoja ja näkevät myös kalastajan helpommin. S uomen rantaviivan pituudeksi on laskettu yli 300 000 kilometriä
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 9. KOVIN jyrkästi syvenevä ranta ei ole yleensä antoisa. RANNASSA saisi olla sopivasti vesikasvillisuutta
Mieluummin tuulen puoleinen kuin tyyni ranta. Tosin viehemenetysten riski kasvaa tällaisilla paikoilla, mutta niin kasvavat tärppimahdollisuudetkin. LIIKA vesikasvillisuus vaikeuttaa vieheen uittamista. Saalis voi yllättää. Myrskyt ovat toki asia erikseen, silloin on syytä hakeutua tyynen puolelle. LAITURILTA NAPPAA Luonnonrantojen lisäksi kalastajalle tarjoutuu monenlaisia ihmisen tekemiä rakenteita, jotka voivat avata mahdollisuuksia tuloksekkaaseen kalastukseen. Mato-ongin PIENEHKÖ hauki kuuluu rantakalastajan tyypillisimpiin viehesaaliisiin ympäri avovesikauden. Ota aina myös huomioon, kuinka saat mahdollisen kalan rantautettua. Mutkitteleva rantaviiva luo lahtia ja niemiä, joissa kalat viihtyvät. 10 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lyhytkin laiturinnysä soveltuu erinomaisesti vaikkapa heittämisen harjoitteluun, kun puita ja pusikoita ei ole häiritsemässä, eikä vesikasvejakaan välttämättä riesaksi asti. Mieluummin kiviä ja uppopuita kuin tasaista pohjaa. Sellaisia ovat vaikkapa laiturit, satamien aallonmurtajat, siltojen aluset ja tiepengerrykset. Virralla on varsinkin viileän ja lämpimän veden aikaan vahva kaloja houkuttava vaikutus. Kasvillisuus tarjoaa kaloille suojaa ja ravintoa, hauelle myös erinomaisia lymypaikkoja. MUTKITTELEVA rantaviiva on antoisampi kuin suora. Jyrkän kallion laelta ei sellaista helposti ylös oteta. Mieluummin vesikasvillisuutta kuin paljasta pohjaa. MONET maamme teistä kulkevat aivan vesistöjen vieritse, eikä ole ollenkaan hölmömpi idea pysähtyä sopivan näköiseen paikkaan heittämään viehettä. Laituri on monen aloittelevan kalastajan ensimmäinen pyyntipaikka. Ilmansuunnan merkitys vähenee kesällä, voi kääntyä varjorannan eduksikin. Etenkin keväällä vesi lämpiää nopeammin aurinkorannoilla ja vetää puoleensa kaloja, joista monet myös kutevat tähän vuodenaikaan. Esimerkiksi keväällä ja alkukesällä tuuli tuo mukanaan lämmennyttä pintavettä ja houkuttelee kaloja tuulirannoille ”lämmittelemään”. Mieluummin auringonpuoleinen kuin varjoranta. Niemen kärjestä avautuu mainiot heittomahdollisuudet moneen ilmansuuntaan. Mieluummin muodoltaan vaihteleva rantaviiva kuin suora. Sintti nousee vavalla nostaenkin, mutta kilovonkale vaatii jo haavimista tai rannalle liu´uttamista. Tuulen suunta vaikuttaa kalojen liikkeisiin ja useimmiten toimii se ranta, jonne tuuli puhaltaa. Mieluummin virtauksen kuin seisovan veden vaikutuspiirissä. Tosin kasvillisuutta ei saa olla niin paljon, että se liiaksi vaikeuttaa tai jopa estää vieheen uittamista
Yli kilon ahveniakin on niissä joskus kiskottu. Kahluuhousuista voi rantakalastajalle olla paljonkin hyötyä. Kenenkään yksityislaiturille tai sataman suljetulle venelaiturille ei tietysti saa mennä ilman lupaa, mutta varsinkin kaupunkiympäristöstä löytyy myös kaikille avoimia laitureita virkistystarkoituksiin. Huonona puolena mainittakoon NYT ovat pihdit tarpeen. Uimarannalta/laiturilta kalastaminen on joidenkin kaupunkien järjestyssäännöissä kielletty, ja vaikkei olisikaan, sitä pitää välttää ainakin uimarien läsnä ollessa. Eikä turhaan, sillä kilo rikkoitui sillä reissulla. Helposti ylimääräinen onki tai haavi unohtuu matkan varrelle. Hyvänä esimerkkinä erilaiset laituripilkkikilpailut, joissa saaliit voivat kohota ihan yhtä suuriksi kuin jäältä kalastettavissa pilkkikisoissa. Tämä kalantuoksuinen kombinaatio kannattaa pitää mielessä. taan kelluvat lankkurakennelmat ovat suorastaan ihanteellisia. Koska liikuttua tulee paljon, ei ole hyvä, jos tuon tuosta joutuu laskemaan jotain käsistään maahan. Ihannetilanteessa kaiken tarpeellisen pystyy helposti kantamaan ja kalastamaankin samalla. Parhaimmat ovat kymmenien tai jopa yli sadan metrin mittaisia ja kulkevat ylitse monien syvyysvyöhykkeiden. VIRVELI ja mato-onki ovat molemmat käypäisiä rantakalastajan työkaluja. Metsälammilla liikuttaessa pitkävartiset saappaat ovat oikea jalkinetyyppi. Kohtalainen vetolujuus auttaa välttymään kohtuuttomilta viehemenetyksiltä. Vavaksi varsin yleispätevä on seitsemänjalkainen, noin viehepainoille 5-25 grammaa rankattu haspelivapa, jonka kela on kokoluokkaa 1000-2000. Metsälammet ja monet rehevät järvet ovat usein niin pehmeäpohjaisia, että ainakin pitemmät kahlailut joutuu unohtamaan. Kovilla, loivasti syvenevillä soraja kivikkopohjilla housujen avulla pääsee jopa kymmenien metrien päähän rantaviivasta, mikä luonnollisesti avaa uusia ulottuvuuksia myös heittopituuksille. Varusteet LAITURIT tarjoavat usein hyviä kalapaikkoja, varsinkin jos pyynti ajoitetaan vaikkapa kesäiltaan. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 11. Parhaassa tapauksessa laituri voi sijaita erinomaisella ottipaikalla, josta tavoittaa isonkin vonkaleen. Joskus tosin pari metriäkin riittää, kuten eräällä lammella, jota ympäröi kauttaaltaan tiheä, mutta kapea järviruokovyö. Siltojen tienoot ovat siinäkin mielessä hyviä pyyntipaikkoja, että ne saavuttaa autolla helposti, ne eivät ole kenenkään yksityismailla, ja sateen sattuessa kannen alla pysyy kuivana. Hyttysten läsnäolo kannattaa ottaa huomioon asianmukaisilla karkotteilla. Rantakalastajan varustus Rantakalastajan kannattaa pyrkiä mahdollisimman kevyeen varustukseen. Eväitä juomineen kannattaa toki myös kyytiin ottaa. Ja kuten jo aiemmin totesimme, virtaava vesi vetää eväkkäitä puoleensa magneetin lailla, olipa sitten kysymys pikkukaloista tai niitä jahtaavista pedoista. Paitsi tietysti koskilla niitä käytetään myös vaikkapa rannikolla meritaimenta jahdattaessa. RANTAKALASTAJAN kannattaa varautua mahdollisimman kevyellä varustuksella. KAUPUNKIYMPÄRISTÖSTÄ löytyy kaikille avoimia virkistyslaitureita. Sillat rakennetaan kustannussyistä yleensä järvien tai merenrannikon kapeikkoihin, joihin herkästi muodostuu virtauksia, parhaimmillaan lähes koskimaisia. Tarpeeksi tilava selkäreppu tai vaikka reppujakkara saa sisäänsä pari uistinrasiaa huolella valittuine ottipeleineen, pihdit koukun irrottamiseksi kalan kidasta, puukon, koukkuviilan, kokoontaittuvan haavin, perukkeita + lukkoleikareita, varasiimaa, saalispussin ja mahdollisesti pieneen tilaan menevän varavavan keloineen. Siimaksi esimerkiksi 0,120,16 millin kuitua, hauenpyyntiin hieman vahvempaakin. VARRELLE VIRRAN, ALLE SILLAN Edellä jo mainittiin virtavesi ja sillat. Ainoa mahdollisuus päästä tarjoamaan viehettä sikäläisille kiloahvenille edellytti kahluuhousuihin pukeutumista ja aukon raivaamista ruovikkoon
Eikä tietenkään päällä humiseva liikenne ja sillanalusten yleinen roskaisuus kaunosielun mieltä hivele. Esimerkiksi suon keskelle merkitty lampi saattaa olla vetisen ympäristönsä vuoksi saavuttamaton. METSÄLAMMILLA saa yleensä kalastaa rauhassa, ja saaliiseenkin on mainio mahdollisuus. Pieni lippa maittaa raitapaitaisille. Piirroskarttaa sekä satelliittikuvia hyödyntäen arvioidaan ennen lopullista päätöstä, PITKÄHEITTOINEN lusikka, kuten vaikkapa Kuusamo Lätkä, tavoittaa vähän ulompanakin lymyävät pedot. Eikä isompikaan vonkale olisi harvinaisuus. SILTOJEN katveessa on usein virtaavaa vettä ja monenlaista kalaelämää. Lisäksi kohtuullisen kävelymatkan päähän soisi käytettävissä olevalla kulkuneuvolla pääsevän. Mahdollinen vesiliikenne kannattaa kuitenkin ottaa huomioon. VIRTAAVA vesi siltojen yhteydessä vetää eväkkäitä puoleensa. Myös vesikasvillisuutta voi olla niin runsaasti, että vaikka rantaan pääsisikin, kalastus ei onnistu edes ruohovieheillä kuin keväällä ennen vesikasvien ilmaantumista. Ja saattaapa lampea ympäröidä niin tiheä puustokin, että tarpeeksi avoimet heittopaikat ovat harvassa. Helpottavaa on myös tiedostaa, että eteläsuomalaisittain tyypillisissä tummavetisissä lammissa kalat luuraavat usein lähellä rantoja. Etelä-Suomessa vuolteet ovat myös särjensukuisista petomaisimman eli toutaimen tyypillistä saalistusympäristöä. 12 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. METSÄLAMMET ovat yleensä melko varmoja paikkoja saada saalista. Lisäksi lammet ovat melko varmoja paikkoja saada saalista, ainakin pieniä ahvenia ja haukia. Sopivaa käyntikohdetta etsittäessä kannattaa viivähtää kartan ääressä, jollainen löytyy esimerkiksi nettiosoitteesta retkikartta.fi. onko kohde ylipäätään rannalta kalastettavissa. AHVEN on Suomen yleisin kala ja taattu pyyntikohde monenlaisilla vesillä. Ota huomioon, että valitettavan moni metsätie on nykyisin puomitettu, joten auton voi joutua jättämään melko kauaskin aiotusta paikasta. Kylmän veden aikaan siltavirrasta voi tavoittaa tuurilla taimenen tai kirjolohen, pohjaonkimalla jopa mateen. Tarvittaessa koukuksi voi vaihtaa ruohosuojatun. erilainen sillalta pudotettu tai rakennusvaiheessa veteen jätetty roina, johon pohjalla uitetut vieheet voivat tarttua kiinni. Tällaisella rasialla pärjää kirjolohivesillä ja monessa muussakin paikassa. Valitse mieluummin kohde, jonka rannalla ei ole asumuksia tai kesämökkejä, ei ainakaan paljon. Tyypillisiä saaliskaloja ovat viileän tai lämpimän veden aikaan ahven, hauki ja kuha, mato-onkijalla lisäksi erilaiset särkikalat. Onneksi hieman hakien kelvollisia kalapaikkoja kyllä yleensä löytyy. Näin varsin RANTAKALASTAJA arvostaa usein pitkäheittoisia vieheitä. METSÄLAMMELLE AHVENJA HAUKIJAHTIIN Luonnonrauhaa ja esteettisiä elämyksiä etsivälle metsälampireissu voi tarjota toiveiden täyttymyksen
Koska useimmat suomalaiset kaupungit ovat rakentuneet vesistöjen äärelle, on selvää, että etsivä löytää myös monenlaisia kalastusmahdollisuuksia. Toisaalta saaliiksi voi saada hyvällä todennäköisyydellä lohikaloja kuten kirjolohia ja KAUPUNKIKALASTAJA löytää ottipaikkoja jopa ihan suurkaupunkien keskustoista. Toki myös normikoukkuiset lusikat ja lipat tuovat onnistumisia siellä, missä kasvillisuus ei kalastusta haittaa. Tietysti markkinaihmiset ovat rakentaneet ilmiön ympärille omanlaisensa kalastusvälineistön ja muodin, mutta siihen hömppään ei tarvitse mukaan lähteä. Jos pyyntikohteena on hauki, ainakin ruohosuojattuja lusikoita pitää mukaan varata. Edellyttäen tietysti, että ne muutoin ovat kulloiseenkin kalastuksen lajiin soveliaat. Tammerkoski on yksi tunnetuista kalastuskohteista. HAUKEA kalastaessa kannattaa valita ruohosuojattuja lusikoita mukaan. Tarkoitukseen kelpaavat juuri ne vavat ja kelat, jotka sattuu omistamaan. Ongelma voi koskea lähinnä joitakin aikanaan pilattuja pikkujärviä, ei juurikaan isoja reittivesiä. Kaupunkikalastuksestakin puhutaan. Lyhyen ajan. Laji ei siis ihan joka kukkarolle sovellu. VALKOINEN KIEHTOO TUMMAN VEDEN ASUKKIA Mikä sitten on kulloinkin ottava viehe, jää tässäkin vaille varmaa vastausta. Silloin kannattaakin kohteeksi vaihtaa lämmöstä pitävät ahvenet, kuhat, hauet, säyneet tai vaikka toutaimet. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 13. Vaikka kaupunkiympäristössä kalastaminen saattaa tuntua oudolta, kalansaantiin voi olla jopa erinomaiset mahdollisuudet. Joku saattaa ajatella, että vedet asutuskeskuksen ytimessä ovat saastuneita ja kalat syömäkelvottomia, mutta onneksi asia ei nykyään useimmiten ole niin. Kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla muistaen toki varmistaa, että kalastus kohteessa on luvallista. Varsinkin valkoinen väri tuntuu tumman veden asukkeja kiehtovan. KOSKIEN järviin työntyvät loppuliu´ut vetävät puoleensa muun muassa kuhia etenkin lämpimään aikaan. Valitettavasti hyvien koskikohteiden tarjonta on paljon vähäisempää kuin järvien ja lampien, joten kalastuspaine rasittaa niitä. Parhaimmillaan lohensuvun koskipyynti on kylmän ja viileän veden aikaan, kun taas kesällä vedenlämmön lähennellessä 20 astetta pyynti muuttuu vaikeammaksi. Esimerkiksi voimaloiden alaja yläpuolella se ei sitä yleensä ole. KOSKELTA JALOA SAALISTA Monen veneettömän viehekalastajan tie vie kesäaikaan koskille. Kesäillalla nappaa. Muista aina tutustua myös koskikohtaisiin kalastussääntöihin, joissa kerrotaan muun muassa saaliskiintiöistä, mahdollisista vieheja kalastustaparajoituksista, alamitoista, rauhoitusajoista ja rauhoitetuista kaloista. Street fishing taimenia, jotka muutoin ovat ainakin etelän rantakalastajalle harvinaista herkkua. kin siellä, missä kasvaa esimerkiksi lummetta, ulpukkaa tai järviruokoa. Street fishingiä harrastamaan Street fishing eli suoraan käännettynä katukalastus on terminä harrastukselle, jota harjoitetaan urbaanissa ympäristössä, vaikkapa keskellä kaupunkia. KOSKILLA joutuu yleensä luvasta maksamaan kalapaikkakohtaisesti. Mitä suurempi virta, sitä varmemmin se vetää puoleensa monen lajisia kaloja tarjoillen pyyntihetkiä vaikkapa lämpiminä, valoisina kesäiltoina. Hinta voi olla esimerkiksi noin 1520 euroa vuorokaudelta, paikoin huomattavasti enemmänkin. Rapala Minnow Spoon Weedless on tunnetuin tämän vieheheimon edustaja. Kun vielä sopiva viehe sattuu siiman päähän, on tärppi ajan kysymys. Lisäksi koskilla joutuu yleensä luvasta maksamaan kalapaikkakohtaisesti. Pitkät heitot lammen ”keskelle” eivät ole oleellisia, vaan tarkat sijoitukset kasvillisuuden aukkoihin tai järviruokovyön reunalle. Ahvenille erinomaisia vieheitä ovat pikkulippojen ja -vaappujen ohella pienet, parin gramman päällä varustetut jigit
METSÄLAMMILLE pääsee aikaisemmin pilkkijäille kuin isoille vesille. TEKSTI JA KUVAT ANSSI VAINIKKA KESKITALVI on ainoa aika, jolloin isot järvet on kalastajan ykkösvalinta. Syrjäseutujen SALAISET LAMMET Vaihtoehtoja ruuhkalle ja teknologiaähkylle 14 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Tämän jutun tarkoituksena on kannustaa kokeilemaan syrjäseutujen kalastusta ilman tyypillistä teknologista ylikyllästystä. Pienten vesien hauenkalastajaa odottaa kudun jälkeinen lyhyt, mutta sitäkin hurjempi syönti-ikkuna, eivätkä lammet toivottomia ole edes loppusyksyllä. Erikseen tulevat vielä rehevät suutarija ruutanalammet ja muut särkikalaparatiisit, mutta tässä jutussa keskitytään karuihin metsäja suolampiin tai -järviin – mitään yleispätevää erottavaa tekijää lammella ja järvellä ei ole. Lumisin keskitalvi on ainut aika, jolloin isot järvet ovat kalastajalle selvä ykkösvalinta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 15. Kun kesätuulet puhaltavat selille vaahtopäitä, lampivesillä tuuli avaa kalastajalle hyttysettömiä hetkiä. Tällaisia lampia Suomen peruskartoilta löytyy erityisesti sinisen viivoituksen peittämiltä alueilta. Tavallinen mielikuva lammesta on hyttysiä parveileva mustavetinen suolutakko, josta mato-ongella voi liian pitkään odottamalla saada isosilmäisen mustan pienen ahvenen ja talviaikaan lähinnä pahan mielen. Nimenomaan ahvenvesinä lammet ovat verrattomia: kalojen koko ei välttämättä vastaa Puruvettä, mutta yllättävän moni lampi tarjoaa aivan käypäisiä paistettavan kokoisia ahvenia. KUHAN saanti ei lampija metsäjärvikalastuksessa onnistu. Miltä sen sijaan kuulostaisi lampi, jossa tyyppikala on 300 gramman ahven tai kilon siika. O n vuodenaikoja ja tilanteita, jolloin suurille selkävesille ei yksinkertaisesti ole menemistä. LAMMILLA YKKÖSLAJI ON AHVEN Lampija metsäjärvikalastuksessa kuha saadaan kohdelajeista ainakin pääsääntöisesti tiputtaa pois, mutta tilalle tulevat siika, suursärki ja suurkiiski – esimerkiksi Pilkkikuun kannalta kiinnostavat lajit. MIKSI LAMMILLE. Ja vaikka mateenpilkkijäkin yleensä suuntaa isoille järville, ei joidenkin kymmenien hehtaarien kokoluokan järviä kannata tyystin unohtaa. LAMPIAHVEN kuin Puruvedeltä. AHVENVESINÄ metsälammet ovat verrattomia. Syystalvella metsälammet kantavat pilkkijää parhaimmillaan jo parikin kuukautta ennen isoja vesiä ja myös keväällä lampijäät kantavat pidempään. Tai lampi, jossa elelee 35-senttisiä särkiä, metrikaksikymmentäsenttisiä haukia Lampikalastuksesta on kirjoitettu kymmeniä artikkeleita, mutta ne eivät ole likimainkaan vielä paljastaneet kaikkea sitä potentiaalia, joka Suomen kymmeniin tuhansiin lampiin, metsäjärviin ja niitä yhdistäviin jokiin ja puroihin kätkeytyy
Jos lampikalastus ei vielä näillä mainospuheilla kiinnosta, miltä vaikuttaisi tieto siitä, että lammissa voi olla jopa kymmenen kertaa enemmän kalaa hehtaarilla kuin isoilla järvillä. Parhaat lammet eivät välttämättä ole teiden varsilla, joskin helposti saavutettaviakin hyviä vesiä kyllä on. Pienen koon takia pienissä järvissä ei luonnollisesti ole kalaa loputtomasti ja salailuun on syytäkin. Kelluntarengas on vesikulkuvälineistä luonnonläheisin, mutta suorantaan tai muuten upottavan pohjan kohdalta rantaan nousemisen tekniikka on hyvä osata. Rannassa on syytä olla tarkkana, etteivät räpylät tai muut tavarat karkaa käsistä. Tällaisen saamisen jälkeen paljon puhutustakin lammesta tulee hyvin äkkiä salainen lampi. SYYTÄ SALAILUUN VOI OLLA Koeverkkokalastukset ovat paljastaneet, että vaikka lammen tyyppikala olisi 20-grammainen, voi seassa piileskellä yksittäisiä kiloluokan ja jopa puolen metrin luokan ahvenia. Yhdet allekirjoittaneen Jet Finit lienevät edelleen erään Hossan suolammen yllättävän syvän rannan yllättävän pehmeässä mutapohjassa. Matalarantaiset, metsäiset tai erityisen hakoiset lammet ovat helpompia kalastettavia jäältä tai jonkinlaisen kulkupelin avulla avoveden aikana. Kalastusta auttavat kulkuvälineet Suorantaiset lammet ovat useimmiten kalastettavissa varsin hyvin rannalta, kunhan hallitsee sopivan letkeän askelluksen ja välttää pahimmat silmäkkeet. Rantaan pääsee riisumalla räpylät, nostamalla jalat sammalmättäälle ja hiissaamalla sitten renkaan suomättään päälle tai niin lähelle rantaa kuin mahdollista. Siinä missä karujen selkävesien ahventiheys voi olla alle kilon hehtaarilla, voi tuottoisassa lammessa piillä jopa 50 kiloa ahventa hehtaarilla. Talvella puolestaan sukset tai liukulumikengät ja ahkio ovat usein tarpeen kalapaikkojen saavuttamiseksi. VENEELLÄ saattaa välttää metsälammilla pahimman hyttyspaljouden. TUOTTOISASSA lammessa voi olla jopa 50 kiloa ahventa hehtaarilla. Kaverin kanssa myös kumivene, kanootti tai muu kevyesti siirrettävä vene, kuten jon boat tai rehellinen ruuhi, helpottavat kalastusta, ja auttavat ehkäpä välttämään myös pahinta alkukesän hyttyspaljoutta. 16 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Metsähallituksen tapana on viime vuosina ollut levittää metsäautoteille terävää kivimursketta, joka rikkoo helposti henkilöauton renkaat, joten maastokelpoinen auto tai riittävä maltti voivat myös olla tarpeen. Myös kotimaassamme kovin lukuisat ojat voivat tehdä lampien kiertämisestä pituushyppykykyjä koettelevaa urheilua. Syrjäiset metsälammet toisinaan yllättävät. tai istutettuna luonnonravinnolla kasvaneita arkoja taimenia. Lopulta renkaasta pääsee ponnistamaan eteenpäin suoraan rannalle. Muutaman reissun ne vuodessa silti hyvin kestävät, vaikka ensijäillä pilkkirepun vetoisuus vastaan jo tulisikin kalojen intoutuessa iskemään värikoukkutai ketjupilkkiin. KULKUVÄLINEET ETSIVÄ löytää
KAIKULUOTAIN on oleellinen apu lampipilkilläkin. Siinä missä selkävesillä GPS voi olla ainut keino löytää kala-alueita, lammilla voidaan luottaa perinteisiin maamerkkeihin. Pienvesillä varjot, auringon peittymiset pilveen, sadekuurot ja pienetkin tuulenvireet voivat olla ratkaisevia. Lapin loman arkisena lyhytkorvikkeena voi lampikalaan lähteä myös teltan tai riip METSÄJÄRVISTÄ kaloja on huomattavasti helpompi löytää kuin suurilta seliltä. Hiljalleen lammilla kalastellessa on hyvä mahdollisuus päästä näkemään myös isoja nisäkkäitä. MUKAVA perhoahven salaisesta lammesta. Yhdessä vertailussa lammet peittoavat suuret selät suvereenisti: lammista kalat on huomattavasti helpompi löytää. Ja on käynyt niinkin, että täysin hiljaisen keskikesän päivän ja illan jälkeen ahvenet ovat hullaantuneet hirmusyönnille yhdentoista jälkeen illalla. Jos karhua ei halua kohdata epämiellyttävän läheltä, voi kulkiessaan pitää hieman ääntäkin. Aina lampikalat eivät syö, ja ne vaikuttavat olevan isojen järvien kaloja oikukkaampia. Kellonaika ratkaisee Alkutalvesta paras syönti lammilla on yleensä päivän valoisimpaan aikaan ja kevättä kohti syönti jakaantuu aamuun ja iltaan. Olen kerran löytänyt itseni karhunpentujen ja rannan välistä; äänekäs puhe riitti lähipusikossa äännelleelle emokarhulle, eikä pikaisesti katsottua uintisuuntaa tarvinnut ottaa. Kesäaikaan varhainen aamu on varmin, mutta on myös aamuja, jolloin kalat aktivoituvat vasta aamupäivällä. LAMPIKALAT ovat usein isojen järvien kaloja oikukkaampia syönniltään. Varsinkin pilkillä kaikuluotain kertoo kuitenkin helposti sen, onko heikon kalantulon syynä kalojen puuttuminen vai niiden haluttomuus ottaa pilkkiin. Hyvin passiivinen kala tahtoo kadota myös kaikuluotaimen ulottumattomiin. Lammilla iltasyönti on yleensä selvästi parempaa kuin suurilla vesillä. Tämän vuoksi myöskään kertakäynti ei koskaan kerro koko totuutta tietystä kalapaikasta. LUONNONRAUHAA Jos lampien hyvä kalatiheys ei itsessään houkuttele, miltä kuulostaisi kalastuspäivä näkemättä muita ihmisiä tai täysin korkkaamaton jää. Toisena päivänä puolen kilon ahvenia tuntuu olevan jokaisessa niemen nokassa ja lahdelmassa, kun taas toisena päivänä sama lampi voi vaikuttaa täysin kalattomalta. Avovesiaikaan syvyyden näkee kirkasvetisillä lammilla paljain silmin, ja päiväaikaan kalat löytyvät yleensä alueilta, joilla pohjaan asti ei näe. Karhua todennäköisempi lampivieras on kuitenkin hirvi. Tai ylipäätään mahdollisuus lähteä kalaan pelkkä reppu selässä ja vapa kädessä. Hankalinta lampikalastus on yleensä auringonpaisteella ja kylmällä pohjoistuulella tai täysin tyynenä hellepäivänä, ja parasta kuurosateisena heikkotuulisena päivänä mutta jokainen lampi tuntuu olevan erilainen, eikä mitään yleistä säännönmukaisuutta tunnu olevan. LAMMILLA iltasyönti on yleensä parempaa kuin isoilla vesillä. OTTIAIKA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 17. LAMPIKALASTUS on erityisen mukavaa, kun leirin pystyttää rantaan
Savustettuna humusjärven kaloja ei erota muista. Isoimmat petokalat kannattaa lampivesissäkin päästää lisääntymään. Pienet lammet ehtii yleensä kiertää kokonaan yhden kalastusrupeaman aikana. Syrjäisten kirkasvetisten lampien vesi on keittämisen jälkeen sopivaa ruuanlaittoon ja kahvinkeittoon, joten välttämättä mukana ei tarvitse kantaa myöskään isoja vesivarastoja. Jos lammen tai järven pohja on riittävän kova ja tasainen, voi myös perinteinen poh HARJUALUEIDEN lammet ovat yleensä hyviä kalapaikkoja. Kenties jonkun mielestä vanhanaikaiseksikin moitittava menetelmä on syömäahventen hakuun aivan käypäinen. MAKU 18 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Humusvesien kaloissa on kirkkaiden vesien kaloja enemmän elohopeaa, mutta tuskinpa kukaan lampikaloja joka päivä syö. Lampikalojen maussa on eroja Yleensä kirkasvetisten järvien kalat ovat oivallisia ruokakaloja, eikä makuvirheitä esiinny, mutta yleisesti lampien välillä on suuria eroja. Humusveteen kuparia ja punaisen sävyjä, kirkkaaseen veteen kultaa, hopeaa ja sinisen sävyjä. LAMMET voivat yllättää. METSÄLAMMILLA toimii pehmeätoiminen 10-grammaisille vieheille suunniteltu vapa. Tässä yllätyksen järjesti Lottoon napannut särki. Tällöin varhainen aamuherätyskin on helpompi, kun matkustamiseen ei mene aikaa. SUORANTAISET lammet ovat helppoja kalastettavia kevyin välinein. KALASTUSTA PERINTEISESTI TAI UUSIA MENETELMIÄ KOKEILLEN Mato-ongen jälkeen varmin väline saada lampiahven kesäaikaan on perinteinen virveli: käytännössä kevyt avokela, ohut kuitusiima ja kovien vieheiden heittämiseen suunniteltu suhteellisen pehmeätoiminen alle 10-grammaisille vieheille toimiva vapa, jolla heitetään Meppsin ykköstai kakkoskoon lippaa tai vastaavan kokoista Kuusamon Kuffia, Myrin Miraa, Bluefoxin Vibraxia, Abun Droppenia tai Beten Lottoa. Menetelmänä virvelöinti ei myöskään tarvitse erityistä opastusta; kalat löytyvät perinteisistä paikoista, kasvustojen laidoilta, soisen jyrkän rannan juurelta, saarten ja niemenkärkien matalilta reunoilta tai joskus mahdollisimman kaukaa avovedestä. SAVUSTETTUNA humusjärvien kaloja ei erota muiden mausta. pumaton kanssa, sillä mikäpä hienompaa kuin herätä kesäaamun lintujen lauluun tai vaikka kevättalviseen valoon. Joidenkin lampien ahvenet voivat maistua aivan sammalelta, eikä mustimpien lampien haukea tulisi edes mieleen maistaa, mutta välttämättä humusjärvenkään kalat eivät maistu mudalle
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2026 19. KEVÄTHAUELLE sopivat samanlaiset haukivieheet kuin muuallakin. KUN KOSKET ”KIEHUVAT”, KOKEILE LAMPIPERHOKALASTUSTA Väitän, että mielenkiintoisinta lampikalastus on perhovälinein kelluntarenkaasta, koska silloin avautuu mahdollisuus myös moniin lampiin istutettuihin siikoihin ja haukiriski pienenee ainakin jonkin verran. Isomusahventen yhyttämiseksi tuhatveljien joukosta voi hieman valikoivampi viehe olla paikallaan: kesällä isohkoilla vieheillä kalas IHAN kiva siika salaisesta lammesta. Eihän järven koko sinänsä mitenkään rajoita käytettäviä tekniikoita. tettava, pilkillä talvella vain sinttikalaa antava lampi, voikin osoittautua ihan hyväksi. Onpa iso lippa, kuten vitos-kutoskoon Vibrax, edelleen käypäinen yli metrin hauellekin. Jigejä voidaan uittaa myös lähempänä pintaa, ja mikseivät pohjalla heiluteltavat kelluvat jigit toimisi lammillakin. Tyypillinen 50-150 gramman painoinen humuslammen ahven on pieni verrattuna tyypilliseen suurten järvien jigiahveneen, minkä takia pieni lippa toimii paremmin kuin 10-senttinen kalajigi. Pienvesien keväthauelle taas sopivat samanlaiset haukivieheet kuin muuallakin, joskin isojen haukishadien viskely rannalta voi olla epäkäytännöllistä ja vieheen pohjaan jäämisen riski voi vähentää intoa käyttää kalleimpia käsityöjerkkejä. KALOJEN tavoittelu lähempänä pintaa ja rantoja voi olla järkevämpää. Matalilla pienvesillä kevennetyt haukilusikat ja perinteiset suspijigit toimivat hyvin, mutta rajallisen nykyvalikoiman takia on lähes pakko käyttää itse rigattuja pieniä haukishadeja. Lampivesillä tuntuu luontevalta heittää lippaa, vaikka lipalla hyvin harvoin enää yrittäisi ahventa isoilta vesiltä. MYÖS istutettu taimen pärjää lammissa, mutta istutustaimenlampia ei Suomessa ole kovinkaan monia johtuen istukkaiden korkeasta hinnasta ja salakalastusongelmista. Perhosiimana vitosuppo ns. Hitaasti uppoava lasisiima voi olla tarpeen, jos vesi on matalaa ja kalat arkoja, ja pintoville kaloille luonnollisesti kelluva siima. Kevyet jerkit toimivat. jalinjajigaus toimia. Syvät lammet ovat usein kuitenkin pohjalta hapettomia tai vähintään kylmiä, joten kalojen tavoittelu lähempää pintaa ja rantoja voi olla jigausta fiksumpaa. VIEHEET SAALISKALAN KOON MUKAAN Saaliskalan koko on vieheen valinnan kannalta oleellisin. sweep-siima on ollut paras yleissiima: sillä pystyy tarvittaessa kalastamaan metrinkin vedestä, mutta tavoittaa helposti myös 5-6 metrin syvyydet. Tuuheasti häkilöidyt liitsit ja boobyt toimivat ahvenelle ja liki varma aloitusväri on mustavalkoinen, jossa pyrstöön on sidottu YLI 35-senttiset ahvenet kannattaa lammillakin vapauttaa tuottamaan lisää isomuksia. Perhokalastuksessa tuntuma kaloihin on monin verroin parempi kuin uistinkalastuksessa, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, myös ahvenet pintovat hyönteisravinnon perässä pohjoisen Suomen vesissä. REHEVÄT metsäjärvet ovat hyviä haukipaikkoja. Toisaalta kalakukkokoon ahvenille jopa 00-koon Mepps voi olla liian iso: UL-välineillä heitetyillä itse tehdyillä mikrolipoilla voi päästä yli sadankin ahvenen päiväsaaliiseen, jos ahvenkukkoa tekee mieli, eikä mato-onginta kiinnosta, mutta perinteinen joustavalla vavalla tehtävä kevytkalastus on tahtonut suotta jäädä pehmoviehebuumin ja jäykkien jigivapojen alle. Yhtä lailla vaaput ja lusikatkin voivat olla käyttökelpoisia
Tuottoisimmat lammet ovat pohjaan asti valoisia ja niiden happitilanne on hyvä pohjaan asti myös talvisin. Isotkin ahvenet ottavat hanakasti myös pieniin nymfeihin, larvoihin ja buzzereihin. Silver badger -värisen häkilän (Whiting American Rooster Saddle) tilalla väri "black laced white" toimisi vielä paremmin, mutta sen saatavuus on heikkoa. Päätä solmu ja varmista lakalla. TUOTTOISIMMILLA lammilla on happitilanne hyvä pohjaan asti myös talvisin. Kalaisia pienvesiä löytyy ympäri maata, mutta Hossan aluetta ja muuta Itä-Suomea ei voi olla tässä yhteydessä mainitsematta. Esimerkiksi Metsähallituksen alueellinen viehelupa voi olla lisäsijoituksen arvoinen varsinkin, jos tiedossa on hyviä siikavesiä. Anssin ahvenliitsi Materiaalit #8 koon TMC 3769SP-BL tai väkäsellisenä TMC 3769 -koukku 3,5 mm kupari/valkoinen/musta/ punainen volframikuula wooly bugger -marabouta, mustaa ja claret-punaista krystal flash/tinseli silver badger-värinen kukonsatula Sidonta Sido kuulapää tiukasti paikoilleen, varmista lakalla tai pikaliimalla. Näin sidottu liitsi jäljitellee parhaiten pikkukalaa, mutta on vedessä hyvin elävä ja maistuu kaloille kirjolohesta haukeen. Jos kalaa ei kohtuullisessa ajassa kuulu, on paras vaihtaa lampea. ERITYISLUPAVESILLE ERITYISET VÄLINEET Lohikaloja tavoiteltaessa upposiimoin syvälle upotettavat liitsit toimivat yleensä päivisin mutta öisin pintautuvalle kalalle tarvitaan asianmukaiset pintaperhot ja kelluvat siimat. ANSSIN ahvenperho. Lampikalastuksen mielenkiintoisin puoli onkin siinä, että päivän aikana ehtii koluta kymmenenkin kohdetta, ja jo tilastollisesti jossain vaiheessa päivää edessä on onnistumisiakin. KALASTUSRAJOITUS.FI:stä on hyvä tarkistaa kohdealueen erityisvedet. OHJE 20 3 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kiinnitä 2-4 kimalletta, leikkaa pyrstön maksimipituuteen. Useaa perhoa käytettäessä on muistettava hankkia tarpeelliset luvat, koska kalastonhoitomaksulla saa käyttää vain yhtä perhoa. Paljon kalastetuilla järvillä, kuten Hossan erityislupavesillä voidaan tarvita perusmenetelmiä hienostuneempia tapoja, valvottuja öitä ja pitkiä perukkeita, mutta harvoin kalastetuilla lammilla ei juuri liitsivariaatioita kummempia perhoja tarvitse. PAIKKAVALINNAT VEDENLAATU EDELLÄ Parhaat mahdollisuudet hyviin saaliisiin ja ruokakaloihin on vedenjakaja-alueiden lammilla, joihin ei kartan perusteella näytä laskevan ojia ja jotka ovat suhteellisen matalia (alle 5 metriä) ja rikkonaisia. Kahdella perholla voi saada kaksi ahventa kerralla. Vuokravesien ja muiden kalastuskieltoaluiden varalta on aina paras tarkistaa kalastusrajoitus.fi:stä kohdealueen erityisvedet. Sido hieman isompi hyppynen mustaa marabouta pyrstön alaosaksi. Retkiorientoitunut luontoihminen voi matkat tehdä vaikkapa maastopyörällä: talvella siirtymähiihtelyt auttavat myös henkilökohtaisen lämpötalouden ylläpidossa. pieni claret-punainen lisä-ärsyke. Vaikeinta kalojen saaminen on syvistä tummavetisistä ojitettujen turvemaiden lammista, jotka ovat hyvin heikkotuottoisia ja todennäköisesti hapettomia aivan pintakerrosta lukuun ottamatta. HOSSAN seutu on ahvenenkalastajan paratiisi. Varmoja valintoja ovat myös oliivinväriset, kokomustat ja punamustat yhdistelmät. Sido toinen hyppynen mustaa marabouta viimeistelemään pyrstön. Ilomantsin ja Kuusamon väliseltä alueelta löytyy valinnanvaraa 6769 järven verran, varmasti rauhallisia retkipaikkoja ja parhaassa tapauksessa se oma salainen lampi. Harjaa ilmavaksi. Erilaisia steamereita voi käyttää, jos ei ole tarvetta elätellä toiveita sivusaalissiiasta tai ennätyssärjestä. Halutessasi käytä hieman punaista kimalledubbingia pohjalle ja vahvista häkilöinti ohuella kuparilangalla. Sido pieni hyppynen claret-punaista marabouta pyrstön pohjaksi. Valitse sopivan pituinen ja värinen satulahöyhen, kiinnitä se tyvestä lähelle pyrstöä ja kierrä se tuuheaksi häkiläksi koko koukun varren mitalle