Vapaa-ajan Kalastaja 3/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kalan käsittely ja säilytys SIMPUN onginta Esteetön kalapaikka HOSSA. 3 • 2025 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Kesälomalla KALAAN KESÄVINKIT mökkikalastajalle Suomen viimeinen UMPIKELATESTI
F I. Tarkan tuotekehityksen sekä kalastajien lähettämien toiveiden myötä Ruthless Fishingin tuotevalikoima on vuosien varrella laajentunut kattamaan kaikki suomalaisten aktiivikalastajien tarpeet. kalastajien tarpeet. Tuotteiden suunnittelija, Joonas Väntti, tarjoaa myös kalastuksen harrastajille vinkkejä välineiden tehokkaaseen käyttöön Ruthless Fishingin sosiaalisen median kanavissa. Kalastusvideoilla käydään läpi tehokKalastusvideoilla käydään läpi tehokkaimmat tekniikat jigeillä, vaapuilla ja kovavieheillä kalastamiseen. R U T H L E S S F I S H I N G . @ R U T H L E S S F I S H I N G MAINOS W W W . Ruthless Fishing sai alkunsa kahden kalastajakaverin, Joonaksen ja Juhan, intohimosta kehittää Suomen vesistöissä tehokkaasti toimivia vieheitä. Yrityksen toiminta starttasi vuonna 2018 pienestä autotallista, joka toimi varastona ensimmäisille tuotteille, varastona ensimmäisille tuotteille, Orka-jigeille. Joonas viettää vesillä vuosittain aikaa satoja tunteja kalastaen suosikkikalojaan: ahventa, kuhaa ja haukea
52 Uutuudet 54 Lääkärin määräyksestä Pyrstölipat 8 Kesälomalla kalaan 84 Kalaherkut Kesäinen kalapaella 20 Kalastajan paratiisi Käsivarren erämaassa 56 Tutkittua Pyyntirasituksen vaikutuksista 80 Simpun onginta 60 Esteetön kalapaikka Hossa 67 Urpo Uppoperho 68 Perhonurkka Kissakoski ja Naarakoski 70 Vavan varressa Rolf Pilve 73 Tornionjoen kalastusmääräykset 74 Lohen surkea paluu 78 Neidenelva ja Nuorttijoki 86 Kesän paras kalaruoka 88 Nuorten tärpit 93 Kirjat 94 Seurat esittelyssä Vehmerin Kalakerho 98 Pilkkikuu 100 SM-pilkki 103 Kilpailutuloksia VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 3. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TOUKOKUU 2025 Sisällys 16 Kalastuspaikat kartalla 28 Henkilöuutiset 30 Kesävinkit mökkikalastajalle 38 Pihistelijän välineet Jigipyrstön hätäkorvikkeet 40 Kalan käsittely ja säilytys 46 Historian havinaa 47 Euroopan vapaa-ajankalastajat 48 Suomen viimeinen umpikelatesti
krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 0400 946 968. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 050 577 4656 KEHITTÄMISKOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Kuva: Jaana Vetikko. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAA NA VE TIK KO . AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 576 3302. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa
Kisassa on tarjolla upeita palkintoja, jotka lahjoittavat Visit Kotka-Hamina, Predator Fishing Finland ja Norolan – siis todellakin kannattaa osallistua! Kalastuksen voima piilee siinä, että se yhdistää sukupolvia, yhdistyksiä ja ystäviä. Viestintäkampanjamme kruunaa kesäkisamme, joka käynnistyy 3. Samalla tuemme seurojen jäsenhankintaa ja innostamme uusia harrastajia mukaan. Tapahtumakalenterimme tarjoaa jokaiselle jotakin: opastettuja retkiä, kalastuskilpailuja, leirejä ja kursseja kaikenikäisille ja -tasoisille harrastajille. Nyt on erinomainen hetki esitellä oman seuran toimintaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai kutsua vaikkapa paikallislehtien toimittajia tutustumaan tapahtumiin. Osallistuminen on helppoa: käy osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi ja lähetä oma kalajuttusi mukaan. Ihanaa ja kalaisaa kesää! KESÄKISAN voittaja pääsee 3 kaverin kanssa Visit Kotka-Haminan ja Predator Fishing Finlandin tarjoamalle 1000 euron arvoiselle kalastusreissulle oppaan veneellä ja opastuksella Kotkan-Haminan saariston parhaille kalapaikoille. Tänä vuonna nostamme esiin jäsenseurojemme arvokasta työtä Tule seuraani -teemavuoden merkeissä. Etsimme maan parhaita kalajuttuja, joissa yhdistyvät kalastuksen ilo, sattumukset ja muistot – juuri niitä hetkiä, joita ei unohdeta. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan lahjakortteja Norolanin kalastustarvikekauppaan. Haluamme kutsua kaikki seuramme mukaan yhteiseen viestintäkampanjaan, jonka avulla kerromme suurelle yleisölle, mitä kaikkea upeaa paikalliset kalastusseurat tekevät. Haluamme erityisesti kannustaa nuoria tarttumaan vapaan ja osallistumaan rohkeasti nuorten omiin tapahtumiin. Kalastus ei ole vain harrastus – se on myös yhteisö, elämyksiä ja oppimista luonnosta. K uv a: Ju ha O ja ha rju . kesäkuuta. TOUKOKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus KESÄ KUTSUU KALAAN ja mukaan Vapaa-ajankalastajien toimintaan! Kesä on vapaa-ajankalastajan kulta-aikaa ja Suomen Vapaa-ajankalastajien kesä on jälleen täynnä monipuolista ja innostavaa toimintaa ympäri maan. Tulkaa mukaan tapahtumiin, ottakaa nuori tai aikuinen mukaan kalaan – ja jakakaa se tarina meidän kaikkien iloksi. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 5. Tästä voimasta haluamme muistuttaa tänä kesänä
Kuusamon Uistin Oy Professori Räsäsentie 1-2 93600 Kuusamo, Finland @kuusamonuistin Kalastajan Opas 2025: Ilmainen printtilehti ja digiversio – Täynnä vinkkejä, tarinoita ja tuoteuutuuksia kalastuksen ystäville. UFO-SIIRA 45/7. KUUSAMON UUTUUDET 2025 PUNAHILE HEHKUBANAANI LILAPINKKI LAPIN KULTA SINIPINKKI PUMU MUSTA VAKE PAPUKAIJA HOPEA-KEVI VIEKAS 12 g VILKAS 13 g RÄSÄNEN 40/6 HELMI SANTERI SOLO DEEP 110/12 VIIKARI 10 g 18 g HEHKUBANAANI HEHKUBANAANI HEHKUBANAANI UUSI PUMU HEHKUBANAANI HEHKUBANAANI VÄREJÄ 2025 RÄSÄNEN 70/20 RÄSÄNEN 50/14 HELMI PAINAVA HAUKI HILE-B HILE-B NEMO-S HEHKUBANAANI VÄREJÄ 2025 www.kuusamonuistin.
Kerros Offia ja aloe veraa saunanraikkaalle iholle. Edellisestä tärpistä on kahdeksan tuntia; eeppiseksi äitynyt kalattomuus piinaa taas kerran kalamiestä. Kahlaaminen osoittautuu mahdottomaksi, ja rannat liian pusikkoisiksi. Kuka ties se löytyy eräelämän tarjoamasta muutoksesta arkeen, sen askeettisuudesta, siitä ettei mitään tule valmiina pöytään, vaan onnistuneet puitteet pitää kyetä luomaan niistä aineksista, jotka on annettu. Saunan jälkeen ylle puhtain niistä, jo käytetyistä vaatekerroista. Korvatulpat korviin, ettei itikoiden ininä pidä hereillä. Sitten vain tappamaan aikaa. Aamulla kotimatka eli 1200 kilsaa ahtaassa autossa, hirmuhelteessä. Kalastus on viisainta keskeyttää ja siirtyä huilimaan majapaikalle. Kohta sataa jo kaatamalla. Kaiken lisäksi hyttyset, mäkärät ja polttiaiset vaikuttaisivat kuoriutuneen joukolla. Seuraava päivä kokonaan mökissä, sillä sää ei yksinkertaisesti salli joelle lähtöä. Aivan varmasti mennään ensi suvena uudelleen. Josko myöhemmin vielä jokirantaan. Mökillä läpimärät kahlurit veks’ ja kuivaa ylle. Johan tässä alkaakin olla korkea aika ryhtyä suunnittelemaan tulevia reissuja. Kalastuksesta katoaa mielekkyys. Joka ikinen uksi on visusti tukittu. Joku kaivaa esille korttipakan. Olipahan taas elämys. Aurinko lököttää. Blå Bandin retkiruokaa pahimpaan nälkään. Ja heti kotiin päästyä viestinvaihtoa reissuseuralaisten kanssa. Saunan jälkeen on taas hetken puhdas olla. Kun sitä seuraavana viimeinkin sallii, on koko jonkka tulvan vallassa, ja heittopaikkojen etsiskelemisessä menee tuhottomasti aikaa. Jälleen ötökänpuremien lääkitsemistä. Aika kultaa muistot. Mistä niitä oikein tulee. Tekisi mieli riisua hiostavat kahluukamppeet, mutta sitten ykskaks: äsken aurinkoisena helottanut taivas on mennyt pilveen ja vettäkin on alkanut ripsiä. KALAREISSUN SUOLA Pärskeitä ILKKA HEIKKINEN O VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 7. Upeat maisemat, jotka mennä päivinä piiloutuivat sadesumun taakse, hyvästelevät meidät ja heittävät sydämiimme kaihoisan varjon. Täytyy valita hiki tai hyttyset. Vaan ei, sade jatkuu jatkumistaan, taitaa olla viisainta painella yöpuulle. Nälkään vaihteeksi makkaraa. Tuuli nousee ja tekee perhon heittämisestä yhtä turaamista. n hiki. Ei mikään makuelämys, mutta ravitsee riittävästi. Se tekee sen yllättävän äkkiä. Ryteikön halki, parin suon poikki ja vielä muutama kilometri vilkkaan maantien reunaa. Siispä kamat kasaan ja kantoon. Tai ehkei kalareissujen hohto sittenkään piile Pietarin kalasaaliissa, olemisen ja elämisen helppoudessa
TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN METSÄLAMMET ovat idyllisiä ja usein melko saalisvarmoja paikkoja. KELATTOMALLA vavalla onkimiseen ei tarvita minkäänlaista lupaa. HEITTOKALASTUS RAJOITUKSISTA löytyy tietoa sivulta kalastusrajoitus.fi. 8 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saappaita ei auta unohtaa
KALAAN VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 9. Kesälomalla VALTION kalastonhoitomaksu hoituu helpoiten netissä: eräluvat.fi. ALLE 18-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua. Mahdollisuudet ovat monet Kesäloma suo oivallisen tilaisuuden kaivaa ehkä jo hieman pölyttymäänkin päässeet kalavehkeet esille ja viritellä harrastusta uuteen iskuun. Kalastajien tavoin myös monet kalalajit pitävät kesän lämmöstä ja käyvät halukkaasti pyydyksiin
Siihen kiinnitetään vavan pituisella siimalla onkilaite, jollaisen saa eurolla parilla valmiina. Perinteinen pullea punavalkokoho on ihan käyttökelpoinen, mutta vielä paremmin toimii suippo ns. ONKIMINEN on helppo tapa narrata särvintä ruokapöytään. KYLMINÄ kesinä lohikalat ovat aktiivisia ja niiden koskikalastus saattaa tuottaa kelpo tuloksia. Niistä saa tietoa kalastusrajoitus.fi-sivustolta. Tuskin kannattaa turvautua pajumetsikön antimiin, sillä sieltä veistellyt raipat ovat pituuteensa nähden raskaita ja epämukavia. . Jos taas agendana on esimerkiksi viehekalastus tai kelaonginta, pitää harrastus aloittaa lupakaupoilla maksamalla valtion kalastonhoitomaksu. Kesällä ei iltasyöntiä kannata missata. kilpakoho. kilpakoho. Kuvassa onkijoita Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolla. ONKIKOHONA toimii paremmin suippo ns. KALASTUS on suosittu harrastus jopa kaupunkien sydämessä. . TELESKOOPPIVAVAN sopiva pituus on noin neljä metriä. Teleskooppivavan sopiva mitta on noin neljä metriä. . Onkiminen sopii mainiosti myös lapsille, eikä ole kallis harrastus. 10 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Se onnistuu helpoiten netissä (eraluvat.fi), mutta myös joissain metsähallituksen toimipisteissä. ALOITA ONKIMALLA Jokaisen oikeuksiin kuuluva mato-onkiminen on helppo ja melko saalisvarma tapa ottaa tuntumaa vapakalastuksen saloihin. Lämpimät kesät ovat hankalampia. Kalastonhoitomaksua ei kuitenkaan tarvita, jos ikää on alle 18 tai yli 69 vuotta. E nsin on kuitenkin selvitettävä, miten aikoo kalastaa eli tarvitaanko kalastuslupaa. Jos tyytyy perinteiseen mato-onkimiseen kelattomalla vavalla tai pilkkimiseen venettä tai laituria hyödyntäen, ei minkäänlaista lupaa tarvita, tietyt erityiskohteet kuitenkin pois lukien. Ellei valmiita välineitä satu omistamaan, jo kympillä saa käyttökelpoisen ongen
ONKIPAIKAKSI kelpaa melkein mikä tahansa paikka, jossa on vähintään metri vettä. Syötiksi mato, jonka voi kaivaa maasta itse tai ostaa myös kaupasta. Kunhan et anna liikenteen melun ja muun urbaanin hälinän häiritä. Noin varttitunnin kalastus per kohde tavallisia lippoja, pikkujigejä ja ruohosuojalusikoita käyttäen on riittänyt antamaan saalista useimmista paikoista. ONKISYÖTTI saa roikkua melko lähellä pohjaa. JÄNNITTÄVIÄ koskikalastuspaikkoja löytyy jopa useiden kaupunkien ytimestä. Sadesäällä siellä on jopa viihtyisää. Kotoa löytyvistä tarvikkeista käyttökelpoisia ovat vaikkapa kauraryynit, keitetty riisi, makaronit ja maissinjyvät. Tässä kalastetaan Lempäälän Kuokkalankoskilla. Sillathan rakennetaan poikkeuksetta vesistöjen kapeikkoihin, ja sellaisissa paikoissa vesi usein virtaa, parhaimmillaan lähes koskimaisesti. Otollinen onkipaikka voi olla vaikkapa kesämökin laituri, sataman aallonmurtaja, sillan alunen, niemen kärki, karin kylki, ruovikon reunus, puron suu tai melkein mikä hyvänsä paikka, jossa on tilaa pitkää vapaa heiluttaa ja vettä on mielellään vähintään metrin verran. Monista marketeistakin onkimatoja nykyisin löytyy, varmimmin toki kalastusvälineliikkeistä. Ei ole ollenkaan huono idea piipahtaa sillan alla kalaonneaan kokeilemassa. Mato-onkea käyttämällä lajikirjo olisi varmasti vieläkin laajempi. KALAPAIKKOJA LÖYTYY KAUPUNGEISTAKIN Viehekalastus avaa onkimista parempia saumoja isompien petojen, kuten hauen, kuhan ja lohikalojen, pyyntiin. Kokeile vaikkapa muodikasta street fishingiä, suomalaisittain katutai kaupunkikalastusta. Useimmat maamme kaupungeista ovat syntyneet vesistöjen varrelle ja tarjoavat jännittäviä mahdollisuuksia vapakalastukselle. Erinomaisen kokeilemisen arvoisina kalapaikkoina mainittakoon maantiesiltojen liepeet järvillä ja rannikolla. Jos merkkiä kaloista ei saa vaikkapa kymmenessä minuutissa, paikkaa lienee syytä vaihtaa. JOPA LOHIKALOIHIN MAHDOLLISUUKSIA Jopa lohikaloihin on mahdollisuus, mikäli kaupunkimaisemia halkoo virtavesi. Etenkin särkikaloja on helppo houkutella mäskäämällä eli heittämällä onkipaikalle jotain niille mieluisaa ruokaa. Helposti mielletään, ettei suurkaupungin sydämessä juuri kaloja ole, tai jos onkin, ne ovat syömäkelvottomiksi saastuneita. Virta puolestaan houkuttelee kaloja sinteistä saalistajiin. Matkan varrella VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 11. Kalaan automatkan varrella Kesäisillä pohjoisen reissuillani olen muutamaan kertaan testaillut, minkälaista kalastusta tarjoavat pääteiden varsille jäävien lampien ja järvien äärelle tehdyt levähdyspaikat. Veneen ja trailerin omistajalla mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, mutta ei veneettömänkään tarvitse tyhjin toimin kesäänsä viettää. Ahventen ohella tavallisinta tienvarsisaalista ovat hauet, mutta myös erinäisiä särkikaloja sekä pohjoisempana siikoja ja harjuksia on kirjanpitoon tullut merkattua. Osaava kaupunkikalastaja saattaa saada hienon potin makuvirheettömiä ahvenia, kuhia, haukia, lahnoja, särkiä tai vaikkapa säyneitä, kunhan vähän tietää mistä ja millä kalastaa. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kotkassa, Porvoossa, Imatralla, Heinolassa, Merikarvialla, Varkaudessa, Joensuussa, . Käsitykset ovat kuitenkin vahvasti vanhentuneita eli useimmiten täysin vääriä. Purkkimaissi kelpaa särkikaloille myös syötiksi. Sameassa vedessä vähempikin voi riittää. Hyvän kalapaikan ei todellakaan tarvitse olla syrjäinen erämaajärvi kaukana kaikesta, vaan se saattaa löytyä lähempää kuin luuletkaan. Parhaimmillaan ovat ahvenet olleet niin otillaan, ettei tyhjiä heittoja ole tarvinnut heittää käytännössä ollenkaan. SYÖTTI LÄHELLE POHJAA Koho kannattaa virittää siten, että syötti roikkuu melko lähellä pohjaa. Voikin sanoa, että tällaiset pro-kalastajien ylenkatsomat paikat voivat yllättää ennakkoluulottoman yrittäjän myönteisesti
Vavoissa tilanne on hieman kaksipiippuinen. Asiat yksinkertaistaen voidaan todeta, että mitä enemmän rahaa haluaa hankintaansa laittaa, sitä paremman virvelin saa. Sillä jo lataa linnunradalle kaikki tavallisimmat heittovieheet pois lukien raskaammat haukikuvat sekä kevyimmät UL-vieheet. 12 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Monilla taimenkoskilla lupamyynti keskeytetään eli koski ”suljetaan”, kun veden lämpötila ylittää kriittisen rajan. Kirjolohipitoisilla koskilla ei sulkutoimiin yleensä ryhdytä, joten kalastus saa jatkua. Ainakaan aloittelijan ei ole mitään järkeä sijoittaa vapaan isoa summaa, koska jo satasen puolikkaalla saa vallan toimivan, hienoista koheltamistakin kestävän. Virveli Perusvirveli ”jokaisen luokkaan” Kalastusvälineissä on nykyisin valtavasti valinnanvaraa, ja halvallakin löytää paljon käyttökelpoista. Hinnan lisäksi pitää kiinnittää huomiota kelan ja vavan kokoon. Jigit ovat oivallisia pyydyksiä silloinkin. MONILLA taimenkoskilla lupamyynti keskeytetään kuumina kesäaikoina. Kalleimmat vavat voivat olla äärimmilleen kevennettyjä ja herkistettyjä, usein myös tavallista herkempiä katkeamaan, mikä ei tietenkään ole mukavaa, vaikka takuu vahingon korvaisikin. PIENEHKÖ haspeli on suosituin kelatyyppi ja paras valinta myös aloittelijalle. VENEETÖN kalastaja tavoittaa kesäkuhat helpoimmin virtavesistä. Näitä kohteita yleensä myös hoidetaan istuttamalla jalokaloja, useimmiten onkikokoisia kirjolohia. Kajaanissa, Kuhmossa, Oulussa, Kemissä ja monessa muussa kaupungissamme on mainioita jokikalastuspaikkoja aivan ydinkeskustassa tai sen lähituntumassa. Tietoja luvanmyyntipaikoista, kalastussäännöistä ynnä muusta löytyy helposti googlaamalla, saattaapa netin syövereistä paljastua hyviä vinkkejä ottipaikoistakin. Se soveltuu oikeanlaiseen vapaan kiinnitettynä kevyestä ahvenen heittokalastuksesta jigittelyyn, lohikalojen koskikalastukseen ja kohtuullisen raskaaseen hauenpyyntiinkin. Näin erityisesti suosittaessa tunnettuja, vuosikymmeniä markkinoilla olleita merkkejä, kuten Shimano, Daiwa, Okuma, Abu, Penn tai Mitchell. Esimerkiksi paksuus 0,14-0,16 milliä tarjoaa parhaimmillaan jopa kymmenen kilon vetolujuuden, mikä riittää kyllä tavallisimmissa ja vähän epätavallisemmissakin kalastustilanteissa. Tällä suojellaan uhanalaisia kaloja pyyntistressiltä ja sen pahimmassa tapauksessa aiheuttamalta menehtymiseltä. Kesän kuumin aika, joka useimmiten osuu parhaalle lomakuukaudelle eli heinäkuulle, on kuitenkin kyseisten lajien pyyntiin Etelä-Suomessa huonoin mahdollinen. KOSKILLA tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi kalapaikkakohtainen lupa. Viileää vettä suosivina lohikalat passivoituvat, ja oikein kuumina kesinä saattaa esiintyä jopa näiden lajien joukkokuolemia. Koskilla tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi kalapaikkakohtainen lupa. Vavalle käypäinen pituus on noin seitsemän jalkaa eli 210 senttiä. Yleissiimaksi suositeltavin on kuitusiima, joka peittoaa perinteisen monofiilin niin tunnokkuudessa kuin vetolujuudessakin. Jos halutaan käyttää sitä ihan ”perusheittokalastuksessa”, sopiva viehesuositus on luokkaa 5-25 grammaa. Punalihaista fileetä pöytäänsä haikailevan . Haspelikeloissa hinta ja laatu korreloivat useimmiten hienosti, mutta jo 50-100 eurolla saa hyvällä todennäköisyydellä aivan riittävän laadukkaan kalakaverin moneksi vuodeksi. KESÄKOSKILTA KUHAA JA AHVENTA Koskikalastus tarkoittaa useimmille vavanheiluttajille taimenten, kirjolohien, harjusten ja muiden lohensukuisten tavoittelua perholla tai vieheellä. . Haspeleista puhuttaessa koko 2000 lienee kaikkein monikäyttöisin Suomen oloissa
. Myös rannan suuntaisia heittoja kannattaa välttää, vaikka ne kalansaannillisesti tehokkaita ovatkin. Lohikalojen sijaan kesäkoski voi tarjota mainion tilaisuuden vaikkapa lämmöstä nauttivien kuhien ja ahventen pyyntiin. Hankaluuksia aiheuttavat veteen vuosien varrella rojahtaneet puut, joita pahimmillaan makaa vieri vieressä. Jos metsälammesta uistimeensa tärpin saa, lähes varmasti siiman päässä elämöi ahven tai hauki, yleensä mallia pienehkö, mutta tuurilla kehukokoinenkin. KESÄILLAN hämyvalossa erityisesti kuhat virkistyvät saalistamaan. Pahimmillaan lampi voi olla niin soistunut tai ryteikköinen, että kalastus jää haaveeksi. KOHTEEKSI METSÄLAMPI Jos haaveissa siintää rauhallisempi ja luonnonmukaisempi kalastusympäristö, metsälampia ja pikkujärviä Suomessa on tuhansittain kautta koko maan. Kesäyössä voi kokea elämyksen, joka ei heti unohdu. Niiden aiheuttamaa kiusaa voi vältellä paitsi ruohosuojavieheillä myös kelaamalla siten, että rannan lähellä viehe kulkee pinnan tuntumassa. VALKOINEN jigi on metsälampiahventen mieleen. Lisäksi niiden keittiökelpoisuutta saattaa rajoittaa lihaan herkästi tarttuva ”mudan” maku. Jigin painopää valitaan sen mukaan, kuinka syvää vettä kalastetaan. Lukemattomia metsälampia vuosien varrella kiertäneenä voin sanoa, että jonkinlainen saalis niistä on kesäaikaan lähes varma, jos vain vesirajaan pääsee kohtuuhelposti (muista saappaat), eikä anna hyttysten ottaa erävoittoa (hyttysmyrkky). VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 13. kikalastuksessa voi välttyä. Onnistumisen maksimoimiseksi kannattaa hankkiutua pelipaikalle illan hämärtyessä tai aamun sarastaessa. MELAPYRSTÖISET JIGIT KÄYTETYIMPIÄ VIEHEITÄ Kosken saalistajat jallitetaan periaatteessa samoilla vieheillä, millä niitä heittokalastetaan seisovissakin vesissä. Lykyssä metsäautotietä pitkin pääsee ainakin niin lähelle, ettei saavuttaminen asetu esteeksi. kannattaa kuitenkin tiedostaa, että lämpimän veden aikaan myös kirjolohet ovat vaikeasti narrattavissa. Matalissa koskissa 5-10 grammaa riittää useimmiten. Lumpeikot, ruovikot ja muut vesikasvustot ovat juuri niitä paikkoja, missä luupäät saalista vaanivat. Luja kuitusiima säästää viehetappioissa, sillä pohjatärpeiltä ei kos. METSÄLAMMILTA tärpistä löytyy useimmiten ahven tai hauki. Koskien loppuliu´uissa, patojen alla, syvissä reunapoteroissa ja kaikenlaisissa montuissa itse koskessakin voi odottaa piikkiselkäisten yhteydenottoa. Kuhan ja ahvenen ohella virran pyörteistä voi pamahtaa äkäinen koskihauki, säyne, turpa tai muutamissa eteläsuomalaisissa kalapaikoissa särkikalojen kuningas toutainkin. Koska useimpien koskien vitsauksena on kova kalastuspaine, saaliin saaminen ei välttämättä muistuta kaupan kalatiskillä asioimista. Ahvenelle toimivat 3-6-senttiset lipat, jigit ja vaaput. Melapyrstöiset kalajigit lienevät edullisuutensa vuoksi käytetyimpiä, ahvenelle noin 5-6-senttiset ja kuhalle esimerkiksi 6-10-senttiset. Vieheet kannattaa valita nimenomaan pienehköjä yksilöitä varten, koska ne kelpaavat tarvittaessa isomuksillekin, mutta toisin päin huonosti. Useimmiten onkin niin, että pitkät heitot keskelle avovesiä ovat tuloksettomia ja kaikki kalat nappaavat kasvillisuusvyöhykkeeltä, joskus vasta aivan rantapenkan viereltä. Jos yksi halpa ja hyvä pitäisi tummavetiseen lampeen heittää, niin viisisenttinen nivelpyrstöinen kalajigi parin gramman päällä ja värissä valkoinen olisi varteenotettava ehdokas. Hämyvalossa kalat, kuha ennen kaikkea, virkistyvät saalistamaan. Haukea haastettaessa pitää varustautua ainakin muutamalla ruohosuojalusikalla. PIENET lipat, kuten kuvan Mepps, ovat tehokkaita vieheitä ahvenille. Asiaa kannattaakin puntaroida jo etukäteen kartan äärellä myös ilmakuvia tutkien. Kuha nappaa yleensä pohjan tuntumasta mutta ahven välivedestäkin. Kumpikin laji hakeutuu halukkaasti virtoihin niissä pörräävien kalanpoikasten houkuttelemina. Parhaassa tapauksessa lammen ympäristö on kokonaan mökitön ja kalastuspaine olematon
Tavallisimmin pärjää koilla 5-12 grammaa, mutta huippuohuita siimoja käyttävälle mikrojigaajalle koot 1-4 grammaakin ovat tärkeitä. Klassikkolipat Bete Lotto, Mepps Aglia, Kuusamo KUF, Blue Fox Vibrax, Calico Cat tai Abu Reflex pyytävät ahvenia ja jalokaloja vuosikymmenestä toiseen. Varsinkin lämpimän veden aikaan kalojen oleskellessa matalassa tai pinnan tuntumassa pääsevät helppokäyttöisten lippojen tehot oikeuksiinsa. Kirkkaissa vesissä kannattaa panostaa luonnonkaloja matkiviin, mutta sameissa myös ärsykevärit toimivat. Samaan sarjaan kuuluu viisisenttinen Räsänen-lusikkakin. SUOSITUIMPIA jigimalleja ovat melapyrstöiset kalajigit. Syvissä vesissä saatetaan joutua turvautumaan jopa 20-grammaisiin tai isompiin. Lisäksi tarvitaan setti sopivan painoisia jigipäitä riippuen siitä, kuinka syvältä ja minkä paksuisella siimalla kalastetaan. 14 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ruohikkoisissa vesissä ruohosuojattu, maamme myydyimmäksi vieheeksi mainostettu Rapala Minnow Spoon Weedless on varma valinta. Hauelle lusikat esimerkiksi koossa 6-12 senttiä ovat mieluisia suuhunpantavia. Sellaiset ovat omiaan varsinkin hauen kalastuksessa. Monissa kalastustarvikeliikkeissä pehmovieheitä myydään kuin irtokarkkeja, ja laskukin muodostuu pussin painon mukaan. Rapala Rattlin´ Rap ja Rippin´ Rap kumppaneineen uppoavat tehokkaasti ja toimivat jigien tavoin uitettuna syvissäkin vesissä. Kuhaa heittokalastettaessa kannattaa jigien ohella kokeilla niin sanottuja räminävaappuja. Koot 4-8 senttiä sopivat ahvenelle ja jalokaloille, 6-12 senttiä kuhalle ja peruskokoiselle hauelle. Jigien etuna on edullisuuden ja mainion pyytävyyden ohella huikea värivalikoima, joten pienehköllä investoinnilla pääsee kiinni hyvään lajitelmaan. RUOHOSUOJAVIEHEISSÄ metalliviiksi suojaa yksihaarakoukkua tarttumasta rehuihin. JIGIT ovat siitä kivoja vieheitä, että melko pienellä rahalla niitä saa jo hyvän koko-, värija mallilajitelman. . Unohtaa ei sovi metallivieheitäkään. Tällainen värimaailma soveltuu etenkin tummista ja sameista vesistä kalastamiseen. Jigimalleista suosituimpia lienevät melapyrstöiset kalajigit. Ehkä ensiksi kannattaa pysähtyä jigihyllyn äärellä. Vieheet . Pienet 4-5-senttiset vaaput, kuten Rapala Countdown, Rapala Shadow Rap Fat Jack ja Salmo Hornet syvännemallisena, ovat sellaisia tehopakkauksia, ettei ahvenen tai lohensukuisten pyyntiä voi edes ajatella ilman. Muutamalla hyvin valitulla ostoksella onneksi pärjää, jos ei aina täydellisesti niin kohtuudella kumminkin. KIRKKAISSA vesissä kannattaa valita luonnonkaloja matkivia vieheitä. Avoimemmissa olosuhteissa Bete Krokodil, Kuusamon Räsänen ja Professor, Abun Atom sekä moni, moni muu voi tuoda onnistumisen kokemuksia. Vieheistä vähäisen Kauppojen viehevalikoimat voivat tuntua läpitunkemattomalta viidakolta asiaan vihkiytymättömästä, mutta vaihtoehtojen paljous kertoo lähinnä alan kaupallisuudesta
Vuorokausimaksujen määrä ja osuus kaikista kalastonhoitomaksuista on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta kohoten noin 25 prosenttiin viime vuonna. Yhteistä on kuitenkin se, että vuorokausimaksujen määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä tasaisesti. Viimeisimmän lakimuutoksen myötä maksuvelvollisiksi tulleiden yli 64-vuotiaiden ikäryhmä on maksanut kalastonhoitomaksua yli odotusten. Jos lyhyet luvat ovat nuorten suosiossa, yli 45-vuotiaat suosivat koko vuoden kalastonhoitomaksua. KALASTONHOITOMAKSU KALASTONHOITOMAKSUILLA hyvä menekki alkuvuodesta – vuorokausilupien suosio tasaisessa kasvussa Viime vuonna kalastonhoitomaksuja hankittiin 9,6 miljoonan euron edestä ja yhteensä 288 000 kappaletta. Tuolloin pääasiallinen vuorokausimaksun lunastaja on 30–45-vuotias vapaa-ajankalastaja, joka kulkee kalalla kenties lohikalojen toivossa. Vuorokausimaksut ovat etenkin alle 30-vuotiaiden suosiossa, sillä he maksavat käytännössä puolet kaikista vuorokausimaksuista. Tänä vuonna kalastonhoitomaksuja oli maaliskuun loppuun mennessä lunastettu 45 000 kappaletta eli 33 prosenttia keskimääräistä enemmän. Vuorokausimaksuja lunastettiin viime vuonna noin 71 000 kappaletta, mikä on merkittävästi enemmän kuin viiden vuoden keskiarvo (45 000 kappaletta) ja peräti 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. PERHOKALASTAJAT tavoittelevat virtavesiltä usein lohikaloja. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa kalenterivuodeksi, viikoksi tai vuorokaudeksi. Suurin kysyntä näissä osuu kesälomakaudelle. He lunastavat yli puolet kaikista vuosimaksuista. Tästä huolimatta vuosimaksun lunastaneiden määrä laski viime vuonna noin kolme prosenttia. Loppusyksyllä lyhyitä kalastonhoitomaksuja alkavat ostaa muutkin kuin nuoret. Kuva: Mikko Törmänen/Keksi Agency.. Heidänkin tarvitsee saadakseen kalastaa maksaa valtion kalastonhoitomaksu ja muut tarvittavat kalastusluvat
Tulevana kesänä käymme SVK:n voimin läpi lisää kohteita ja tuotamme taas lisää esittelyitä Luontoon-palveluun. Aloittelevat pohtivat, mihin kannattaisi tai voisi mennä kalaan ja välillä konkaritkin hakevat vaikkapa uudella paikkakunnalla vieraillessaan tietoa alueen suosituista kalapaikoista. Toivottavasti tämä näkyy vapaa-ajankalastuksen suosion kasvuna ajan saatossa. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Metsähallituksen . LUONTOON-PALVELUN etusivunäkymä. Jokaisessa meidän tekemässämme esittelyssä kerrotaan lyhyesti kohteen keskeiset kalalajit, vinkkejä kohteessa kalastamiseen, tietoa kohteen luvista, säännöistä ja ohjeista sekä saapumisesta ja esteettömyydestä. lähikalastukseen soveltuvia paikkoja. SVK on ollut mukana sekä kalastuspuolen kehittämistyössä että sen sisällöntuotannossa. N yt kalapaikkaesittelyjä kerätään uudistuneeseen Luontoon-palveluun, joka löytyy osoitteesta luontoon.fi. Luontoon-palvelu on vielä uusi ja jatkuvan kehityksen alla. Kalastuskohteita pääsemme tietysti katsomaan kohdasta “Kalastus”. Sen on siis tarkoitus edistää luonnossa liikkumista. Sama pätee tietysti toisinkin päin: luultavasti yksi jos toinenkin kalastuksen harrastaja löytää jatkossa entistä helpommin tietoa muista ulkoiluharrastuksista ja huomaa pian yhdistävänsä näitä ja kalastusta entistä useammin. Valtaosa näistä on asutuskeskuksien läheisyydessä sijaitsevia ns. Kalastuspaikkoja kartalla luontoon.fi Kalapaikkatiedot ovat yksi netin haetuimmista kalastussisällöistä. Luontopalvelut. TEKSTI JANNE ANTILA 16 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koska palvelua käyttävät muutkin ulkoiluharrastajat, esimerkiksi retkeilijät tai melojat voivat nyt törmätä kalastustietoon helpommin kuin aiemmin. Toistaiseksi palvelusta löytyy reittejä ja kohteita kuvassa näkyviin neljään luontoaktiviteettiin liittyen. Kalapaikkaesittelyt on määrä nostaa myös vapaa-ajankalastaja.fi -verkkosivuillemme, kun Luontoon-palvelun tekniikka sen mahdollistaa. Lajikattausta laajennetaan ajan myötä. Palvelua itseään lainaten ”uusi palvelu kokoaa yhteen sekä Metsähallituksen että kuntien monipuoliset ulkoiluja luontokohteet, kuten kansallispuistot, retkeilyalueet, pyöräilyreitit, melontakohteet ja kalastuspaikat”. Kalastuspaikkojen osalta täytyy mainita, että sieltä löytyy paljon muitakin kuin Metsähallituksen tai kuntien kohteita, sillä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toimesta palveluun on viety jo noin 80 eri kalastuskohteen esittelyt kuvineen
VALITTUASI kohteen kartalta pääset katsomaan sen tietoja. Kohteen isot kuvat, keskeiset kalalajit, kalastusvinkit, sekä lupa-, saapumisja esteettömyystiedot aukeavat kyseisiä kohtia painamalla. klik VAASAN KALASTUSLAITURIT TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU . VOIT liikkua ja lähentää kartalla haluamaasi paikkaan ja katsoa mitä kalastuskohteita alueella on esitelty. Kalapaikkaesittelyjä – luontoon.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 17. KALASTUSLUVAT : Yleiskalastusoikeudet ovat voimassa. Laiturin sijainti päätettiin yhdessä Vaasan Urheilukalastajien, Pilk Kingsin ja Vaasan Kaupungin kanssa. Seuraavana vuonna laituriin rakentui 10-metrinen jatko-osa ja vuonna 2020 tuli vielä 10 metrin T-kappale laiturin päätyyn. Esimerkiksi Vaasan keskustan tuntumasta löytyy useita kohteita. NÄKYMÄ Onkilahden kalastuslaiturilta. Onkilahden kalastuslaituri SIJAINTI : Vaasa, Onkilahdenkatu 1. . TARINA LAITURIN TAUSTALLA Laituri on rakennettu kolmessa osassa. Laituri sijaitsee pysäköintialueen takana rannassa. ESTEETTÖMYYS : Laituri on osin esteellinen. YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : hauki, ahven, säyne, särki, sorva, kiiski ja salakka. Huomaa, että täällä onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on kielletty 20.4.–20.5 vuosina 2025–2027. SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT : Onginta eri muodoissaan sekä heittokalastus. Onkiminen ja pilkkiminen on maksutonta ja viehekalastukseen tulee 18–69-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu. kohteen tietoihin liittyen. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä ko. Laiturissa on korkea kynnys, sekä leveitä rakoja liitoskohdissa. Hakijana toimi Vaasan Urheilukalastajat. Ensimmäinen 10-metrinen osa ja kävelysilta laiturille rakentui vuonna 2018. . Rahoitus laiturin rakentamiseen tuli Varsinais-Suomen ELY-keskukselta kalatalouden edistämisvaroista. Onkilahden kalastuslaiturille pääsy ilman avustajaa on vaikeaa. Vaasan Kaupunki rakensi rantaan omalla kustannuksellaan tukevan kiviarkun, johon laituri on kiinnitetty. SUOSITELLUT AJANKOHDAT KALASTUKSELLE : kevät, kesä ja syksy. Yhteystiedoissa esittelyn sisällöntuottajaksi on merkitty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, joten kohteen tiedot ovat SVK:n syöttämiä
Laiturille päästääkseen on kiivettävä sillankaiteen yli ja alas laiturille pääsee vain portaita pitkin. Huomaa, että täällä onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on kielletty 20.4.–20.5 vuosina 2025–2027. Sundomin sillan kalastuslaituri SIJAINTI : Vaasa, Myrgrundintie. Vaasan kaupunki teki ja kustansi laiturin kiinnitykseen tarvittavan kiviarkun. Alue pysyy jäättömänä usein läpi talven, joten laiturit tarjoavat hyvää kalastusta monesti läpi vuoden. ESTEETTÖMYYS : Kohde on esteellinen, eikä sovellu liikuntarajoitteisille. MANSIKKASAAREN kalastuslaituri. Huomaa, että täällä onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus on kielletty 20.4.–20.5 vuosina 2025–2027. TARINA LAITURIN TAUSTALLA Vaasan Urheilukalastajat haki laiturin rakentamiseen ELY:ltä rahoitusta vuonna 2021. SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT : Jigaus eri muodoissaan, sekä hauelle, kuhalle, että ahvenelle. . SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT : Heittokalastus, erityisesti jigaus, sekä onginnan eri muodot ja silakan litkaaminen. Laiturissa ei ole kaiteita tai reunuksia. YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : ahven, kuha, silakka, särki, säyne, lahna, pasuri, salakka, siika. Laituri on Sundomin sillan kupeessa. Rahoitus myönnettiin ja laituri asennettiin saman vuoden aikana. Laiturin tuntumaan tutkimuskäyttöä varten myöhemmin asennettu hyljekarkotinlautta rajoittaa hieman heittosektoria, mutta ainakaan hylkeet eivät pääse kovin helposti karkottamaan alueelle kerääntyneitä kalaparvia. SUOSITELLUT AJANKOHDAT KALASTUKSELLE : Parhaat sesongit ovat keväällä ja syksyllä. Onkiminen ja pilkkiminen on maksutonta ja viehekalastukseen tulee 18–69-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu. Raumakarin kalastuslaiturit SIJAINTI : Naantali, Ukko-Pekan siltojen keskellä oleva saari. SUNDOMIN sillan kalastuslaituri. Onkiminen ja pilkkiminen on maksutonta ja viehekalastukseen tulee 18–69-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu. RAUMAKARIN itäisempi kalastuslaituri on varsin suosittu. YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : kuha, hauki, ahven, kuore, särki, säyne ja kiiski. TEKSTI JA KUVAT JANNE ANTILA Mansikkasaaren kalastuslaituri SIJAINTI : Vaasa, Mansikkasaaren eteläkärki. Kannattaa testata myös täkyongintaa, tuloksena voi olla komeita ahvenia, haukia tai kuhia. Se päätettiin seurojen ehdotuksen mukaisesti sijoittaa Sundomin sillan kupeeseen, joka on tunnetusti erinomainen kalapaikka. NAANTALIN KALASTUSLAITURIT KALASTUSLUVAT : Yleiskalastusoikeudet ovat voimassa. Kalapaikkaesittelyjä – luontoon.fi 18 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . . SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT JA VÄLINEVINKIT : Jigaus ja onginta. ESTEETTÖMYYS : Laiturissa on jyrkähkö ramppi. Myös täkyonginta antaa hyviä saaliita. Kaupunki tiedusteli vaasalaisten kalastusseurojen edustajilta, mikä olisi hyvä paikka laiturille. MANSIKKASAAREN kalastuslaiturin kiinnitys. . YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : ahven, hauki, kuha, kiiski, salakka, särki, säyne. Ahvenen ja kuhan osalta huippuaika osuu syys-lokakuulle. KALASTUSLUVAT : Yleiskalastusoikeudet ovat voimassa. Syys-lokakuussa vähintäänkin ahvensaalis on jigaajalle käytännössä varma. TARINA LAITURIN TAUSTALLA Kyseessä on Vaasan kaupungin entinen kelluva venelaituri, joka tuli tarpeettomaksi
Valtion kalastonhoitomaksun tarvitsevat 18–69-vuotiaat viehekalastusta tai kelaongintaa harrastavat kalastajat. KALASTUSLUVAT : Erityiskalastuskohde. . Keväällä viereisen Ukko-Pekan sillan ollessa ruuhkainen silakanlitkaajista, voi enemmän tilaa kaipaava tulla silakkajahtiin tälle laiturille, ja siikaakin salmessa ui. Laituri sijaitsee Kemin vapaan virkistyskalastusalueen rannassa. TARINA LAITURIN TAUSTALLA SVK:n kalatalousasiantuntija otti Naantalin kaupunkiin yhteyttä ja kävi kaupungin kanssa keskustelua erilaisista rantakalastusmahdollisuuksia kunnan alueella parantavista ratkaisuvaihtoehdoista. Ahvenen kalastuksessa suosittuja välineitä ovat pohjaonki matotai kalasyötillä, pienehköt jigit, lipat ja vaaput. KALASTUSLUVAT : Yleiskalastusoikeudet onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus ovat voimassa. Kesällä voi laiturin varjosta toki pilkkimälläkin napata ahvenia. KOHDETEKSTIT JA KUVAT PETTER NISSÉN KALASTUSLUVAT : Yleiskalastusoikeudet ovat voimassa. Kirjolohen kalastuksessa suosittuja välineitä ovat pohjaonki, sekä pienehköt värikkäät uistimet ja perhot. MANSIKKANOKAN onkilaituri Kemin merialueella. . KEMIN KALASTUSLAITURIT Veitsiluodon Kalapaikan kalastuslaituri SIJAINTI : Tankokarintie 39, 94830 Kemi SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT JA VÄLINEVINKIT : heittokalastus, kelaonginta, onginta, perhokalastus. Laituri on varustettu kaiteilla. YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : ahven, hauki, särki. Ei sovellu liikuntarajoitteisille. Lopputulemana kaupunki asennutti rantakalastajien kovassa suosiossa olevalle Raumakarille kaksi nimenomaan kalastuskäyttöön tarkoitettua laituria vuonna 2019. YLEISIMMÄT SAALISLAJIT : kirjolohi, ahven, hauki, särki. Laiturin sijainti on hyvä erityisesti ahvenen kalastukseen. VEITSILUODON Kalapaikan laavuja nuotiopaikka. SUOSITELLUT AJANKOHDAT KALASTUKSELLE : toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun. Kalastuslaituri on Kemin kaupungin rakentama ja palvelee Mansikkanokan ulkoilualueella vierailevia kalastajia. Avovesikauden parhaat ahvensesongit ovat touko-kesäkuun vaihde ja syys-lokakuu. Vapakalastukseen ei alueella tarvita vesialueen omistajalta ostettua lupaa. Valtion kalastonhoitomaksun tarvitsevat lisäksi 18–69-vuotiaat viehekalastusta tai kelaongintaa harrastavat kalastajat. Kalapaikkaesittelyjä – luontoon.fi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 19. Mansikkanokan onkilaituri LÄHIN OSOITE : Rantabulevardi 31, 94100 Kemi SUOSITELLUT KALASTUSTAVAT JA VÄLINEVINKIT : heittokalastus, kelaonginta, onginta. RAUMAKARIN läntisempi kalastuslaituri päästää kalastajan kapean ruokovyöhykkeen ulkopuolelle ja mahdollistaa näin kalastuksen. ESTEETTÖMYYS : Raumakari on kallioinen ja osin vaikeakulkuinen. . Kohteeseen Veitsiluodon Kalapaikka myydään kaikille halukkaille kalastuslupia vapakalastukseen. ESTEETTÖMYYS : Kalastuslaiturin rakenteissa on otettu huomioon liikuntarajoitteiset kalastajat loivalla kulkurampilla. Yleiskalastusoikeudet onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus eivät ole voimassa. Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaaminen ovat maksuttomia ja viehekalastukseen tulee 18–69-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu. VEITSILUODON Kalapaikan kalastuslaituri. Kalastuslaituri on Veitsiluodon Kalamiehet ry:n rakentama ja palvelee erityiskalastuskohteessa vierailevia kalastajia. Heittokalastus ja onkiminen onnistuvat hyvin. ESTEETTÖMYYS : Kalastuslaiturin rakenteissa on otettu huomioon liikuntarajoitteiset kalastajat loivalla kulkurampilla. SUOSITELLUT AJANKOHDAT KALASTUKSELLE : toukokuun puolivälistä lokakuun loppuun.
KÄSIVARREN harjuskannat ovat sijaintiinsa nähden todella hyväkasvuisia. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT VILLE VÄHÄ KALASTAJAN PARATIISI Käsivarren erämaassa 20 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PORO-LÄTÄSENON vesissä ui monia kalastajien toivelajeja
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 21. Tällaisissa koskissa on pääasiassa pienehköä harjusta ja taimenta, isompaa kalaa harvoin. KUMIVEVENE tai kelluntarengas parantavat kalastusmahdollisuuksia. Kuvan vasemmassa laidassa häämöttää jyrkkäpiirteinen Saivaara, jonka päällä on Kekkosen muistolaatta. Näissä tarunhohtoisissa vesissä ui lohien lisäksi muitakin kalastajien toivelajeja, kuten harjuksia, siikoja ja taimenia. POROENON siiatkin ovat komean kokoisia. Tornionjoen pohjoisin latvavesistö, Poro-Lätäseno, saa alkunsa tuntureiden keskeltä Suomineidon käsivarresta. Poroja Lätäsenon jylhät tunturimaisemat ja monipuolinen kalasto houkuttelevat kalastajia vuosi toisensa jälkeen. . POROENON yläosan kosket ovat kivikkoisia ja matalia
Kaikki jokija purovedet on rauhoitettu kalastamiselta ajalla 1.9.–30.11. Jokien yhtymäkohdasta on merelle matkaa vielä yli 400 kilometriä, alku Muonionjokena ja loppu Tornionjokena. METSÄHALLITUKSEN VAPALUPAAN 1432 kuuluu Poroeno, alkaen Kekkosen kämpän kohdalta alavirtaan ja päättyen Torisenon yhtymäkohtaan. Metsähallitus kuitenkin suosittelee, että kaikki taimenet vapautetaan. Kalastuksen lisäksi Käsivarren ainutlaatuinen luonto ja Suomen ainoat yli tuhanteen metriin yltävät suurtunturit houkuttelevat alueelle runsaasti retkeilijöitä. Ensimmäiset 40 kilometriä joki virtaa Poroenona, kunnes siihen yhtyvät ensin Rommaeno ja myöhemmin Toriseno. Loppuosa Lätäsenosta kuuluu Kelottijärven osakaskunnalle, jonne voi ostaa kalastuslupia esimerkiksi Vikkurin lomakylästä. Vaikka Käsivarren alueen Enot tunnetaankin erityisesti suurharjuksista, niin lohikantojen elpymisen myötä Lätäsenosta on tullut myös suosittu lohenkalastuskohde. Täällä on mahdollisuus myös rautuun, jota löytyy Valtijoen keskijuoksulta ylöspäin ja myös monesta alueen tunturijärvestä, kuten Toskalista. Alueen kalasto on monipuolinen sisältäen harjusta, siikaa ja taimenta. Sivujokiin ja järville on omat lupansa. Vetensä nämä järvet keräävät Pitsusja Lossujärveä ympäröiviltä alueilta. YLÄOSA ON PUUTTOMALLA TUNTURILLA Jokireitin yläosa käsittää Porojärven ja Ruunuvuopion välisen alueen, jossa maisemat ovat todella hienoja. Laajempaa julkisuutta alueelle toi Suomen presidentti Urho Kekkonen , joka teki 1960ja 1970-luvuilla hiihtoja kalastusretkiä Porojärven ympäristöön. Saitsijoessa on kaikki kalastus kielletty välillä Lätäseno-Saitsijärvi. Kalastusluvat kuntoon Poro-Lätäsenon ja niihin laskevien jokien kalastusluvat jakautuvat useaan erilliseen lupa-alueeseen. Ensimmäiset kilometrit Poroenoa ovat matalaa ja kivistä, kalastona pääasiallisesti pienehköjä harjuksia. Torisenolla tarvitaan puolestaan vapalupa 1426, joka sisältää Torisenon, Vuontisjokisuusta Lätäsenolle saakka. Erälupien nettisivuilta (eraluvat.fi) löytyvät tarkemmat ja ajantasaiset lupaehdot. JOKIREITIN PITUUS YLI SATA KILOMETRIÄ Poro-Lätäsenon jokireitti lähtee Porojärvestä, joka on osa Skadja-, Veneja Jogasjärven muodostamaa järviketjua. Siitä alkaa Lätäsenon vapalupa-alue 1423 jatkuen Isokurkkion alle, itärannalla Jalkosensaaren alapuolelle ja länsirannalla Vähäkurkkion alle. Nämä kolme Enoa virtaavat seuraavat 70 kilometriä Lätäsenona Markkinaan, jossa se kohtaa Kilpisjärvestä tulevan Könkämäenon. Viime vuosina Huhtasen Akin ja Äijä -koiran seikkailut ovat puolestaan tuoneet Käsivarren maisemat ja kalapaikat tutuksi suositun tv-sarjan kautta. POROHARJU, joka myös Kiinanmuurina tunnetaan, halkoo puutonta tunturia. Metsähallituksen karttapalvelussa (retkikartta.fi) on puolestaan hyvät kartat lupa-alueista. Se saa alkunsa Raittijärven pohjoispuolelta ja päättyy Poroenon ylittämisen jälkeen Harrijoen varteen. Hieman ennen Rabatjärveä olevasta Luvat . . 22 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Haltin ja Ridnitšohkkan rinteillä olevat lumenviipymät pitävät latvavedet viileinä kesähelteilläkin. POROENON luusuaan laskeva Valtijoki on yksi alueen hienoimpia jokia. KALASTUSAIKA Poro-Lätäsenolla on 1.6.–31.8. LOHIKANNAT ovat elpyneet Käsivarren alueella. Rannat ovat soisia ja hyvät telttapaikat kortilla. Esimerkiksi Valtijoki ja Rommaeno kuuluvat Käsivarsi-Tarvanto 1401 vapalupaan. Vapaluvat 1432 ja 1423 sisältävät vain Poroja Lätäsenon. Ruokakalat toki sieltäkin saa, mutta suurharrit ovat harvemmassa. K äsivarren erämaa-alue on ollut jo pitkään niin paikallisten asukkaiden kuin turistienkin suosima kalastuskohde. KALOJEN ALAMITAT OVAT: lohi 60 cm, harjus 35 cm ja taimen (kaikki muodot) 50 cm. LATVAVEDET pysyvät viileinä kesähelteelläkin. Joen kalasto on monipuolinen: harjuksia, taimenia, siikoja ja rautuja. Puutonta tunturinummea ja karuja rakkakivikoita sekä kristallinkirkkaita järviä ja jokia
Nivojen jälkeen alkaa noin neljä kilometriä pitkä saariosuus. Maisemallisesti hienoa aluetta, mutta kalastuksen kannalta se ei edusta joen parhaimmistoa. koskiosuudesta löytyy myös syvempää vettä ja siten myös isompia kaloja. stoppari, joka nostaa koskiluokituksen kolmen ja neljän välille. Oletettavasti autiotuvan takia tällä alueella on ajoittain ruuhkaista, vaikka kalastuksen kannalta kyseinen alue ei ole ainakaan itselleni näyttäytynyt erityisen hyvänä. Kuohuvat kosket päättyvät Z-mutkana tunnettuun tiukkaan kurviin, jossa joki kääntyy virtaa. TENOMUOTKAN niska on tunnettu taimenpaikka. Pirunportin jälkeen tulee useamman kilometrin pituinen matala ja nivamainen osuus. Hitaasti virtaavat suvannot ovat puolestaan suursiikojen valtakuntaa. JOKIREITIN yläosalla on kristallinkirkkaita järviä ja jokia. Kuvan 54 cm pitkä ja arviolta noin 1,4 kg painava harjus tuli Poroenon yläosalta. PIRUNPORTTI on mykistävä paikka, jossa Poroeno puristuu vain muutaman metrin levyiseen kanjoniin ja päättyy todella syvään kallioiden ympäröimään altaaseen. Täällä kalastajille riittää tutkittavaa. Parikilometrisen kiivaan koskijakson alla on Tenomuotkan autiotupa. maan kohti etelää. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 23. . Jos tavoittelee vielä isompia, niin kannattaa keskittää kalastus vähemmän kalastetuille alueille. Harjun alapuolinen osuus aina Ruunuvuopioon asti on otollista kalastusaluetta. Kosken lopussa on melojien päänmenoksi ns. Pohja on helppo kahlata, syvemmissä montuissa on yllättävän isoja kaloja ja rannoilta löytyy mukavia leiripaikkoja. KILON rajan rikkominen harjuksella onnistuu Poro-Lätäsenolla varsin helposti. Ylempänäkin lohia tavataan, mutta Poroenossa ne ovat saaliina tuiki harvinaisia. Koskien alta ja nivoista tavoittaa harjuksia. Isompien koskien, kuten nelosluokan Runkkakosken, niskoilla päivystävät taimenet. Pirunportissa joki puristuu kallioiden väliin todella kapeaksi ränniksi. TENOMUOTKASTA ROMMANSUULLE Tenomuotkan niska on tunnettu taimenpaikka, mutta itse sain siitä elokuussa 2018 yllättäen lohen. Poroharjulle saavuttaessa tulee vastaan hienoja leiripaikkoja ja harjusten koko on parempi kuin ylempänä
Parin kilometrin päässä Torisja Lätäsenon yhtymäkohdas24 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Poroenon suulle matkaa noin neljä kilometriä. Teltalla voi pysähtyä ruuhkaisten kämppäseutujen ulkopuolelle, mikä voi näkyä parempina kalasaaliina. Seuraava autiotupa, Tenomuotka, on noin 20 kilometriä Poroenoa alavirtaan. Ylhäällä harjun päällä on hyvä pitää leiriä ja tähyillä mahdollisia ottipaikkoja. Hieman kosken alapuolella Rommaeno yhtyy Poroenoon. POROENON alaosalla, ennen Rommaenon yhtymäkohtaa, joki levenee ja jakautuu useaan haaraan. Jogasjärven autiotupa Porojärvestä länteen olevan Jogašjávrin etelärannalla. Taimenta löytyy myös Munnikurkkion alapuoliselta koskiosuudelta. . MUNNIKURKKIO JA HIRVASSUVANTO Tämä alue on ehkäpä koko jokialueen vähiten kalastettuja alueita. Poroenon suulla on kuuden hengen autiotupa. Autiotuvat ovat sesonkiaikoina varsin kovalla käytöllä ja siksi kannattaa varautua telttamajoitukseen. Sen jälkeen olevassa Välisuvannossa on puolestaan mukavankokoista harjusta. Nyt vartioasema rivitaloineen ja helikopterikenttineen on purettu, jäljellä on vain lukittu rantasauna. ALUEELLA on harvakseltaan autiotupia. Munnikurkkiossa oli rajavartioasema toiminnassa vuosina 1957–1991. Se on joen länsirannalla, Karravaarasta noin 1,5 kilometriä koilliseen. Pinniskosken autiotupa tuhoutui tulipalossa talvella 2012 ja uutta tupaa ei ole paikalle rakennettu. . Poroja Lätäsenon tuvat Käsivarren erämaa-alueella on suhteellisen tiheä autioja varaustupien verkosto, mutta Poro-Lätäsenon varressa ne ovat kuitenkin harvassa. Kekkosenkämppä. Isokurkkion autiotupa sijaitsee nimensä mukaisesti Isokurkkion kosken yläsuvannolla. Kosken niska on nykyisin lohipaikka ja kurkkion syvissä kalliomontuissa oleilee taimenia. Tästä vajaa kilometri itään on saunallinen kahdeksan hengen vuokratupa ns. Itse koski on laskemisen kannalta yksi pahimmista (luokka 4–5) ja ainakin kanootilla liikkuvan on syytä ohittaa se maitse. Tuvat Saarijakso loppuu Suukoskeen, joka on Poroenon viimeinen koski. Samassa pihapiirissä on myös neljän hengen vuokratupa. Tässä kohtaa kannattaa harkita käymistä Rommaenon puolella. MUNNIKURKKIOSSA oli aikoinaan Suomen syrjäisin rajavartioasema. Romman rannat ovat monin paikoin vaikeakulkuisia, mutta vastineeksi voi olla tarjolla todellisia suurharjuksia. . Poro-Lätäsenon puolessa välissä oleva Hirvasvuopion autiotupa löytyy Lätäsenon länsirannalta, Jámetsuolun kohdalla olevasta lahdesta. ISOT ahvenet saattavat yllättää kalastajan esimerkiksi Lätäsenon isoilla suvannoilla ja jokivarren järvissä. Ennen Isokurkkiota on Metsähallituksen huoltamat laavut Neuhkamassa (Mukkakoskella) ja Saitsikoskella. Nykyisin jäljellä on vain lukittu rantasauna ja hyvä nurmikenttä teltoille. HIRVASSUVANNOSTA löytyy suurahvenia. Tämä melkein kilon ahven puraisi Lotto-lippaa Hirvasvuopiossa. Saunallinen vuokratupa sijaitsee autiotuvalta vajaan kilometrin verran alavirtaan, pienen kosken kohdalta
. Suosittuja kalapaikkoja on Pinniskoskesta alaspäin tultaessa lukuisia, tunnetuimpia lienevät Mukkakoski, Kinnerpuska, Saitsikoski, Herrankorva, Luossajärämä ja Isokurkkio. Jos suurahvenet kiinnostavat, niin niitä löytyy Hirvassuvannosta ja lähialueen järvistä, kuten Guoskatjávrista. JOEN SUOSITUIN OSUUS Pinniskoskelta alaspäin alkaa Lätäsenon ruuhkaisin osuus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 25. Alaosan kosket soveltuvat hyvin lohen kalastamiseen rannalta, yksi suosituimmista siihen on Saitsikoski. Alaosa on osittain hiekkapohjaista suvantoa, mutta kalapaikkojakin sieltä löytyy. Alueella on myös suurempaa taimenta. KALASTUSPAIKOILLE pääsee hyvin myös vaelluspolkuja pitkin. Suvantoalueella elelee kuitenkin isoa harjusta, joten vaivannäkö yleensä kannattaa. Eri vaihtoehdot kannattaa punnita huolella. Sekä vesitasossa että . JOKIVARTEEN PÄÄSEE KONEVOIMALLAKIN Poro-Lätäsenon jokireitille pääsee monella eri tavalla. Isokurkkio on vesitilanteesta riippumatta jokireitin vaarallisin koski (luokka 4+). Suvannossa on kivan kokoista ahventa ja vaikeasti tavoitettavia siikoja. Meritaimenia ne eivät kuitenkaan tämänhetkisen tietämyksen perusteella ole, vaan joessa koko ikänsä eläneitä. Lentokuljetuksella kulkevat ihmisten ja matkatavaroiden lisäksi tarvittaessa myös kumiveneet ja kanootit. TORISENON alaosaa vesitasosta kuvattuna. VARSINKAAN Lätäsenon alaosalla lohi ei ole enää nykyisin saaliskalana harvinaisuus. Seuraavat 18 kilometriä ovatkin sitten suvantoa, jossa on välissä vain Hirvasvuopio ja pari nivaa. ISOKURKKION yläpuolisilla suvannoilla on turistinkin mahdollista päästä lohensoutuun. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lätäseno. Sietkasullojen saarijakso on kauttaaltaan matalaa, sieltä on tarvittaessa helppo kahlata joen ylitse. Isokurkkion alapuoliset Vähakurkkio (luokka 3) ja Pahtakoski tarjoavat viimeiset koskikalastuskohteet ennen noin 14 kilomerin pituista Lätäsenon loppusuvantoa. Nopein ja helpoin tapa on käyttää Kilpisjärveltä lähtevää vesitasoa (polarlento.fi) tai helikopteria (heliflite.fi). Myös turistilla on mahdollisuus lohensoutuun, sillä alueen matkailupalveluyrittäjillä on tarjolla vuokraveneitä. sa on syvää suvantoa, selvää isojen kalojen aluetta. Sen voi ohittaa maitse autiotuvan kohdalta lähtevää polkua pitkin tai sitten laskea noin puoliväliin ja rantautua ennen pahimpia kuohuja. Kuvan pieni koiraslohi, kossi, tuli Patonivoilta. Hyvänä lohivuotena niitä näkee hyppivän melkein jokaisen kosken niskalla. Paikalliset soutavat lohta Isokurkkion yläpuolisilla suvannoilla ja nivoilla. Rannat ovat pusikkoisia, soisia ja vaikeakulkuisia. Kalastuspaineesta huolimatta kilon rajan saa täällä harjuksella varsin helposti rikki
Sen jälkeen yli 400 kilometriä Tornion-Muonionjokea ja vielä reilu 100 kilometriä Lätäs-Poroenoa. Ylimmän esiintymishavainnon jälkeen alavirtaan siirryttäessä lohenpoikasia esiintyy lähes kaikilla poikasille soveltuvilla koskialueilla. 26 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SUURIMMAT poikastiheydet löytyvät Mukkakosken ja Vähä-Kurkkion väliltä. Tutkimukset on toteutettu lentämällä vesitasolla Porojärvelle tai Hirvasvuopioon, ja laskemalla sitten kumiveneillä jokea alas Markkinaan. Lohet nousevat kudulle myös osaan sivujokia, kuten Saitsijokeen ja Rommaenoon. Kalkkoaivin tien kautta. Pohjoisimmat ja samalla ylimmät lohenpoikaset on löydetty Poroenon latvoilta, vain noin seitsemän kilometriä Porojärveltä alaspäin. Kuljetuksista kannattaa kysellä matkailuyrittäjiltä, joiden yhteystietoja löytyy esimerkiksi Enontekiön matkailusivuilta (enontekiolapland.com) VAELTAMINEN ANTOISIN TAPA PÄÄSTÄ PAIKALLE Mikäli aikaa on reilusti, niin antoisin tapa on vaeltaa paikalle. Muita sähkökalastuksissa tavattuja kalalajeja ovat olleet taimen, harjus, siika, kirjoeväsimppu, mutu, made, hauki ja ahven. Näistä kaikista lähtee paljon kuljettuja polkuja tunturiin. Yhteispituutta koko vaellukselle tulee yli 2 000 kilometriä. Vaelluksen voi aloittaa esimerkiksi Ropinsalmelta, Iitosta, Saarikoskelta tai Kilpisjärvellä. KUVAN koskesta ovat löytyneet Poroenon ylimmät lohenpoikaset. Raudun poikasia on löydetty vain Lätäsenon yläosalta, Valtijoen ja Poroenon yhtymäkohdasta. Maastoautoilla ja mönkijöillä tietä kyllä pääsee, mutta henkilöautoa ei voi suositella. Tälle koskelle kutemaan nousseiden lohien on täytynyt vaeltaa ensin noin 1 500 kilometriä Itämeren pääaltaalta Perämeren pohjukkaan, Tornionjoen suulle. Kyseessä on nykyhistorian pohjoisin Itämeren lohen poikashavainto. Paikallisilta matkailuyrittäjiltä voi ostaa kuljetuksen esimerkiksi Kalkkoaivin autiotuvalle tai Neuhkaman laavulle. POHJOISIMMAT lohenpoikaset on löydetty Poroenon latvoilta. Koneeseen mahtuu enintään kolme matkustajaa ja matkustajien paino tavaroineen saa olla korkeintaan 350 kiloa. Autolla on mahdollisuus ajaa Lätäsenon alaosalle ns. Kilpisjärveltä lähdettäessä yksi reittivaihLuonnonvarakeskus seuraa Poro-Lätäsenon ja sen sivujokien lohenpoikastiheyksiä sähkökoekalastuksin. Markkinasta voi ostaa myös venekyydin Pahtakosken alapuolelle. Tämä saksalaisten sota-aikana rakentama tieura johtaa Kilpisjärventieltä aina Kalkkoaivin autiotuvalle saakka. Tie on kuitenkin nykyisin todella huonossa kunnossa. Koneen ulkopuolelle voi kiinnittää esimerkiksi kanootin. Lohi . helikopterissa on kuitenkin painorajat, joten mukaan otettava tavaramäärä on syytä suunnitella hyvin ja punnita se jo kotona. Poikastiheydet kasvavat vesistön keskijuoksulle saavuttaessa ja suurimmat tiheydet löytyvät Mukkakosken ja Vähä-Kurkkion väliltä. Matkaa tälle Poroharjun yläpuolella olevalle poikasalueella tulee mereltä yli 500 kilometriä. VESITASO valmiina pakattavaksi Kilpisjärven lentosatamassa. Matkanvarrella on sähkökalastettu kartoituksien perusteella otollisimmat lohen kutuja poikasalueet. Lohien kutuvaelluksella pituutta yli 2 000 kilometriä
Oman kokemuksen perusteella kalat on helpompi löytää veden ollessa alhaalla. Sähkökalastus soveltuu parhaiten käytettäväksi virtavesissä eläville kaloille, kuten lohien ja taimenien poikasille. Joet ovat vielä tulvassa ja kalojen löytäminen on vaikeaa. Sähkökentän vaikutuspiirissä kalan pään ja pyrstön välille muodostuu jännite-ero, mikä aiheuttaa kalalle pakkouintireaktion kohti anodia. TAIMENEN alamitta Poro-Lätäsenossa on 50 cm. Sähkökalastus VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 27. Mittataimenen saaminen ei ole helppoa. Kalan saavuttua riittävän lähelle se taintuu hetkellisesti ja nousee pintaan, jolloin sen voi kerätä haaviin. Kesäkuun loppua kohden tulvat laskevat, vedet lämpenevät ja hyönteisiä alkaa kuoritumaan kalojen iloksi. . Sähkökalastamalla tietoa virtavesien kalakannoista toehto on Tsahkaljärven kautta Termisjärvelle ja siitä joko Kaitsa-Siedjonjoen kautta Porojärvelle tai Rommaenoa seuraillen Poroenon alaosaan. Kumiveneellä tai kanootilla liikkeellä olevalle alhainen vedenkorkeus tietää hankaluuksia. Kesäkuu on lähes aina liian aikainen ajankohta. Tämä saadaan aikaan sähkökalastuslaitteiden muuntajan, virtalähteen, positiivisen elektrodin (anodi) ja negatiivisen elektrodin (katodi) avulla. Lopuksi kalat laitetaan virkoamaan hapekkaaseen veteen, jonka jälkeen ne vapautetaan takaisin pyyntialueelle. Samalla saadaan tietoa alueen muiden kalakantojen tilasta. Suositusten mukaisesti taimen vapautettiin jatkamaan elämäänsä. SÄHKÖKALASTAJAT Poroenon yläosalla kartoittamassa lohen poikasten esiintymistä ja tiheyksiä. Kosket muuttuvat kivisiksi ja selkeät laskulinjat katoavat. Sähkökalastus perustuu veteen muodostettuun tasavirtakenttään. Ihmisten kannalta ei niinkään iloksi, pahin räkkäaika ajoittuu yleensä heinäkuulle ja elokuun alkuun. Saarikoskelta voi kävellä tai vaikka ajaa maastopyörällä mönkijäuraa Raittijärven suuntaan ja kääntyä Buoiddesoaivin kohdalta Itään, Munnikurkkioon menevälle uralle. Kumpikaan ei ole helppo reitti, mutta matkalla on useita todella hyviä kalapaikkoja. Elokuun puolen välin paikkeilla räkkä helpottuu, mutta siihen osuvat usein myös ensimmäiset runsaat syyssateet. . Poro-Lätäsenon jokireitin laskemisessa on otettava huomioon vesitilanteen lisäksi monia muitakin asioita, mutta ne ovat oman juttunsa aihe. POROENON yläosalla lohelle soveltuvia kutualueita ei ole kovin runsaasti, mutta jokea alaspäin tultaessa pohjan rakenne muuttuu kutukuoppien kaivuulle suosiollisemmaksi. Poro-Lätäsenon tapaisessa tunturialueella olevassa jyrkässä joessa veden korkeuden vaihtelut ovat nopeita. Kuvan taimen oli 58 cm ja tuli saaliiksi Poroenosta, kosken niskalta. Kuvassa olevat lohen poikaset ovat peräisin edellissyksyn kudusta. Ne on nukutettu tarkempaa tutkimusta varten ja vapautettiin sen jälkeen takaisin jokeen. Oikein tehtynä sähkökalastus ei tapa tai vahingoita kaloja. Pyydetyt kalat tunnistetaan ja lasketaan sekä tarvittaessa nukutetaan tarkempaa mittausta ja punnitusta varten. Varsinkin Poroenon puolelle tulee pitkiä pätkiä, joissa joutuu pahimmassa tapauksessa kilometrikaupalla vetämään ja kantamaan kumivenettä tai kanoottia. Ja muutenkin kalastus tulvivassa joessa on haastavampaa. Sähkökalastus on aina luvanvaraista toimintaa ja vaatii erikoislaitteiden lisäksi erityisosaamista. Samalla voidaan ottaa esimerkiksi suomunäyte kalan iän ja kasvun määrittämiseksi. Sähkökoekalastus on tutkimusmenetelmä, jota käytetään kalakantojen rakenteen, koon ja tiheyden arviointiin sekä erilaisten näytteiden keräämiseen. Lyhyesti sanottuna heinäkuu on kalastusta ajatellen varmin valinta. Iitosta lähtee puolestaan polku Ropin autiotuvan vieritse Kaskasjoelle, jota seurailemalla pääsee Torisenolle ja edelleen Lätäsenolle. KALASTUSTA VESITILANTEEN ARMOILLA Mikä on paras ajankohta lähteä Poro-Lätäsenolle. Vettä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. SÄHKÖKALASTUS soveltuu parhaiten virtavesissä eläville kaloille. KALAT on yleensä helpompi löytää veden ollessa alhaalla. . Erityisesti nousu tapahtuu hämmästyttävän rivakasti, ja yön aikana vesi saattaa nousta rantapusikoihin
ELISA Juurikka on ahkera kilpailija. Kalastus kuuluu kaikille ”Kun sain tiedon valinnastani, se tuntui minusta niin epätodelliselta, että menin ihan sanattomaksi. HENNA Lindroos on vuoden 2025 Vapaa-ajankalastaja HENKILÖUUTISET HENNA Lindroos on toiminut vapaa-ajankalastuksen edistäjänä näkyvästi vuosia. Hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa Instagram-tilillään @neitinuuskamuikkunen ja on antanut lehtihaastatteluja, joissa hän edistää kestävää kalastusta ja innostaa uusia harrastajia lajin pariin. ELISA Juurikka on Vuoden Kilpakalastaja 2025 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön hallitus on valinnut Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi 2025 Henna Lindroosin. Ehkä on niin, että omat tekemiset ovat osa arkista elämää, eikä sitä itse pysty tajuamaan niiden merkitystä. Vuoden kilpakalastajaksi 2025 on valittu Elisa Juurikka. 28 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hän on ollut erittäin aktiivinen SVK:n toiminnan kehittämisessä ja ollut keskeisessä roolissa muun muassa uusien toimintamuotojen ja tapahtumien, kuten Mimmit-hankkeen ja aikuistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi hän toimii aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksessa ja sen kilpailujaostossa. Kuva: Jaana Vetikko. Hänet palkittiin Vuoden Vapaa-ajankalastajana SVK:n kevätkokouksessa maaliskuussa. Tämä kuulluksi tuleminen on tärkeää myös sen vuoksi, että olen aikuistoimikunnan puheenjohtajana voinut viedä kentän viestiä järjestötasolle. Ehdotukset tulee toimittaa sähköpostitse kilpailutoimikunnan sihteerille Marcus Wikströmille. Valinta perustuu Lindroosin ansiokkaaseen työhön vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi ja sen tunnettuuden lisäämiseksi. Lindroos on kotoisin Hämeenlinnasta ja osallistunut aktiivisesti myös Hämeenlinnan Urheilukalastajien toimintaan. ”On hienoa, että meillä on järjestö, jossa olen kokenut tulleeni kuulluksi kalastajana, yksilönä ja äitinä. SVK:n kilpailutoimikunta haluaa muistuttaa, että kaikki keskusjärjestöön kuuluvat kalastusseurat ja kerhot saavat ehdottaa ansioituneita henkilöitä. Omasta merkityksestään vapaa-ajankalastuksen edistämisessä hän arvioi onnistuneensa ravistelemaan kalastuksessa vallalla olevia stereotypioita. SVK:n kilpailutoimikunta painotti Vuoden Kilpakalastajan vuosittaisessa valinnassaan aktiivista osallistumista järjestön eri SM-kisoihin, osallistumista seuratoimintaan sekä medianäkyvyyttä. Hänen somevaikuttamisensa on tuonut lisäarvoa myös järjestön jäsenhankintaan ja tunnettuuteen. Nyt on seuroilla aikaa vuoden loppuun asti pohtia ehdokasta kuluvan vuoden kilpakalastajaksi. Lisäksi Lindroos on toiminut vapaaehtoisesti SVK:n henkilöjäsenhankinnan keulakuvana tuottaen ja luovuttaen kalastusaiheisia kuvia, videoita ja tekstejä järjestön käytettäväksi. Olen erittäin otettu ja koen valintani suurena kunnianosoituksena”, Lindroos korostaa. Vuonna 2024 Elisa valittiin myös Pohjois-Pohjanmaan nuorisotoimijaksi. ”Olen osaltani onnistunut osoittamaan, että kalastus kuuluu todellakin kaikille ja tuonut positiivista näkyvyyttä harrastukselle”, Lindroos arvioi. SVK myös kuuntelee, ja monet aloitteemme ja mielipiteemme onkin otettu huomioon”, Lindroos sanoo. Kilpailutoimikunta valitsi Vuoden Kilpakalastajaksi 2025 Iin Kalamiehiä ja Meri-Lapin Urheilukalastajia edustavan Elisa Juurikan. Viimeisimpänä hän on ollut mukana Mimmit testaa -konseptin pilotoinnissa, mikä on edistänyt kalastuksen vetovoimaisuutta ja järjestön tunnettuutta. Valinnassaan toimikunta otti huomioon Elisan vuoden 2024 kilpailusaavutukset, joihin kuului: SM-pilkin esikilpailun voitto, SM-pilkin henkilökohtainen hopeasija sekä joukkuehopea, SM-kiiskipilkin neljäs sija ja SM-veneongen hopeasija. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä ensi vuoden puolella. Lindroos on myös näkyvä ja innostava kalastusharrastuksen puolestapuhuja. Lindroos toimii SVK:n aikuistoimikunnan puheenjohtajana ja on osallistunut aktiivisesti aikuisille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen
2. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 100 €. 3. KILPAILUN KOLME PARASTA KUVAA PALKITAAN: 1. Muistathan myös kysyä luvan kuvattavalta/kuvattavilta. Esimerkiksi aikakauslehden kanteen soveltuvan kuvan olisi oltava tiedostokooltaan vähintään noin 5 megatavua. Kuvan julkaisua varten tarvitaan kuvan ottajan suostumus. Jotta kuvien mahdollinen julkaisu lehdessä onnistuisi, ne pitäisi ottaa riittävän tasokkaalla kameralla varustetulla puhelimella tai digikameralla. 050 577 4656 (Ismo Malin) tai 050 525 7806 (Jaana Vetikko). Vapaa-ajan Kalastaja -lehti on julistanut kaikille kalastuksen harrastajille avoimen valokuvauskilpailun, jossa aiheena on – totta kai – kalastus, muuten aihe on vapaa. Kalastat millä tavalla tahansa, nappaa kuvia kalastustilanteista, saaliskaloistasi tai kalastusretkien aikana tapahtuneista hauskoista sattumuksista. PARHAITA KALASTUSKUVIA. Kuvan tulee olla alkuperäinen ja muokkaamaton. Jotta kesäkalastuskin pääsee kilpailussa esille, voi kuvia lähettää aina heinäkuun loppuun asti. Tekoälyn avulla rakennettuja kuvia ei hyväksytä kilpailuun. KILPAILUKUVAT LÄHETETÄÄN SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi tai jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi. Kuvien tulisi olla aiemmin julkaisemattomia. Lehdessä käytettäviä kuvia voidaan muokata kevyesti esimerkiksi rajaamalla. LISÄTIETOJA myös, puh. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan kolme viehelajitelmaa. Kuvakilpailun voittajat valitsee Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitus. Vapaa-ajan Kalastajan valokuvauskilpailussa haetaan Kilpailun tarkoituksena on myös etsiä kilpailukuvista sopivia otoksia lehdessä julkaistavaksi. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 75 €. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 50 €. Voit myös kuvata kaverisi kalastusta tai pyytää kaveria taltioimaan omia edesottamuksiasi. Kansikuvasta tai juttujen kuvituskuvista maksetaan lehden taksan mukainen kuvapalkkio
Mökkielämään ja kesään kuuluu luonnollisena osana myös kalastus, mutta aika usein kuulee sanottavan, että ”kävin monta kertaa viime kesänä kalassa, enkä saanut yhtikäs mitään.” ESIMERKKEJÄ ahvenenkalastajan arsenaalista. Moni suomalainen suuntaa kesällä omalle tai vuokratulle mökille, joka useimmiten sijaitsee jonkun vesistön äärellä. 30 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Ykkösluokan vapaan soveltuva kela on monesti haspeli kokoluokassa 1 (kelassa saattaa lukea ”1000”). KALASTUSMUKAVUUS ALKAA TASAPAINOSTA JA SOPIVUUDESTA Ennen kalaan lähtöä pitää luonnollisesti tarkistaa, että välineet ovat kunnossa ja että ne soveltuvat kyseiseen kalastusmuotoon. Hauenkalastukseen on tarjolla monenlaisia vapoja ja keloja, ja kalastussetin valintaperiaate on sama kuin ahvenen kalastuksessa: valitse varustus vieheiden mukaan. Ahvenen kalastukseen tarvitaan ykköstai ultralight-luokan välineitä. Hauki vaatii ahvenvapasettiin verrattuna asteen pari jykevämpää varustusta. Tämän tyyppisellä vavalla herkutellaan ihan pikkuruisilla vieheillä, joilla saattaa saada yllätyssaaliitakin. LIPPA on kesän ehdottomia klassikkovieheitä. na on viskata kevyemmän puolen vieheitä, riittää yleisluokan vapasetti, jossa viehesuosituksena 10-30 grammaa. Jos tarkoitukse. Käydään siis hieman läpi perusvinkkejä, joilla saattaa olla positiivista vaikutusta kalastuksen tuloksellisuuteen ja vesillä viihtyvyyteen. Micro-avokelan sopiva kokoluokka on yleensä ”500”. Mikäli kaapistasi löytyy vain yksi heittovapa ja tähyät sillä niin haukia, kuhia kuin ahveniakin, niin kalastuksesi teho kärsii varmasti. Toki näitä kaikkia kalalajeja voi pyytää yhdellä ja samalla vapasetillä mutta ahvenluokan vavalla ei pysty heittämään isompaa hauelle tarkoitettua viehettä, eikä haukivehkeillä vuorostaan ahvenelle sopivaa kevyehkön luokan lippaa. Oikein mitoitetuilla kalastusvälineillä muuttuu kalastus sekä miellyttävämmäksi että tehokkaammaksi. Näin painavia vieheitä on mukavampaa heittää hyrräkelalla VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 31. Näiden vapojen viehesuositukset voivat liikkua esimerkiksi 20-80 gramman tuntumassa, osa jopa 150 grammaan asti. Niin kutsutun microlight-vavan lukemat voivat olla niinkin pienet kuin 1-5 grammaa. Jos tähtäimessä sen sijaan ovat mahtihauet, niille pitäisi lähtökohtaisesti tarjota isompia vieheitä. NÄIN ONNISTUT mökkikalastuksessa TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM Vinkit kesän saaliisiin S illoin jossain kohtaa suoritusta niin sanotusti pätkii, ja mikäli toistaa samaa tai samoja virheitä kerta toisensa jälkeen, niin saalispäiväkirja saattaa tosiaan näyttää pyöreää nollaa. Sopivana haukiluokan haspelina voidaan pitää luokkaa 2500. Ykkösluokan vavan viehesuositus voi liikkua 5-20 gramman tuntumassa ja UL-vavan vuorostaan 2-10 gramman tietämillä
Vaihtoehtoisesti voidaan monofiilin sijasta käyttää palanen kaksipuolista teippiä kuitusiiman pohjaksi. 32 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Muistetaan myös, että kela-vapakombo saisi mielellään olla mahdollisimman kevyt. ja tarjolla on lukemattomasti hyviä vaihtoehtoja. Kelan pohjalle kannattaa kelata kierroksen verran monofilisiimaa, jottei koko kuitusiimapaketti lähde pyörimään tyhjää kela-akselin ympäri. . Sopivan vavan viehesuositus on noin 10-30 grammaa ja kelaksi sopii 2500-luokan haspeli. PIKKULUSIKAT sopivat hauenkalastuksen lisäksi mainiosti myös ahventen houkutteluun. KUITUSIIMALLA KONTAKTI VARMISTUU Hyvä siimavalinta ahvenkelalle on noin 0,08-0,12 millin paksuinen kuitusiima hieman kalastusmenetelmästä ja kalan koosta riippuen. Lisäksi vahvasti etupainoinen setti on käsille ja selälle raskas, erityisesti jos kalastustuokiosta muodostuu hieman pitempi. JIGI on tehokas ja halpa viehe ja jigirasioissa pysyvät kumilötköt hyvin järjestyksessä. VAAPPUJA on monenlaisia ja kirjava on myös niistä kiinnostuneiden petokalojen joukko. Vapa-kelasetti on tasapainossa, kun hieman kelan kiinnityskohdan etupuolelta löytyy kohta, jossa yhdellä sormella tasapainoillen vapa ei kallistu eteen-, eikä taaksepäin. Oli mielen päällä mikä setti tahansa, niin kalastusvälineliikkeissä saa asiantuntevia neuvoja sopivan setin löytämiseen. . Kuhan vapasetin koko asettuu ahvenen ja hauen settien välimaastoon
Venepilkintäkausi on parhaimmillaan juuri syksyllä ja rasiasta voidaan nyt kaivaa niitä suurimpia pystyja tasapainopilkkejä siiman jatkeeksi. Fluorocarbon on vedessä liki näkymätöntä ja lisäksi se kestää hankaamista jokseenkin hyvin. Ensinnäkin kuitusiima on lähes venymätöntä ja kalan tärpit tuntuvat näin ollen hyvin käteen asti. Silloin on mikrojigien ja pikkuvieheiden aika. Kirkkaanpuoleisissa vesissä kalakin näkee värikkään kuitusiiman erittäin hyvin ja siksi kannattaa sitoa siiman päähän niin kutsuttu fluorocarbon-peruke. Viileähkön veden aikana nopeasti liikkuva viehe näyttää kalojen näkökulmasta luonnottomalta, eli muistetaan pitää kelauksessa verkkaista tahtia yllä. Leveälehtiset versiot on tarkoitettu matalaan veteen tai pintaveteen, kapealehtiset vuorostaan syvempiin vesiin. Sitä on tarjolla monissa eri muodoissa ja väreissä, ja lusikka soveltuu laajasti eri petokalojen pyyntiin. Kun vieherasiasta kaivetaan ne kaikkein pienimmät, niin kutsutut mikrojigit, saattaa ääni kellossa muuttua. Näin ollen kontakti vieheeseen katoaa ja vastaiskut tulevat liian myöhään. Pysäytä kelaus ja anna lusikan vajota sekunti tai kaksi, ja yleensä tärppi tulee juuri tässä vajoamishetkellä. Pikkuruinen viehe näyttää sen sijaan lähinnä ”karkilta” ja sen osuessa nokan eteen, voi kalalla olla sangen vaikeaa pysyä passiivisena. Hauet ovat tulleet rantamatalaan ja isotkaan ”kumiankat” eivät niitä hätkäytä. Tämä tekniikka toimii erityisen hyvin, kun ahven mässäilee aivan pinnan tuntumassa tai matalassa vedessä. OIKEA VIEHE OIKEAAN HETKEEN Alkukesästä vesi ei yleensä ole vielä kovin lämmintä. Keskipäivän kesähelteellä, jolloin hauet eivät viitsi edes vilkaista laajapotkuiseen megavaappuun päin, voi pieni ärsyttävästi pärisevä lippauistin olla se ainut iskurefleksiä laukaiseva lääke. Lusikkauistin on lipan tavoin kestoklassikko. NIIN kutsutut mikrojigit ovat ankean kalapäivän teholääke. Alkukesästä toimivat muun muassa laiskasti potkivat lusikat, vaaput sekä erilaiset jigit hitaasti uitettuna. Myös ahven voi välillä murjottaa pohjalla, ja normijigit saavat lähinnä haukotuksia aikaiseksi. Lipasta KUITUSIIMA ON LÄHES VENYMÄTÖNTÄ JA KALAN TÄRPIT TUNTUVAT HYVIN KÄTEEN ASTI ” Pikkuvieheet pelastavat vaikean päivän Tulee myös päiviä, jolloin mikään viehe tai uittotyyli ei tunnu kaloille kelpaavan. Normaalikokoiset tai isot vieheet näyttäytyvät kaloille kokonaisina aterioina, mutta jos ruokahalua ei sillä hetkellä ole, niin suut pysyvät supussa. Lippa on perinteinen ja erittäin toimiva lämpimän veden viehe ja sitä voi tarjota kaikille petokaloille. Rauhallinen uittaminen yhdistettynä lyhyihin pysähdyksiin tuottaa yleensä tulosta. Muutaman ahvenen jälkeen voidaan palata takaisin normikokoisiin jigeihin, ja syönti yleensä sen kun jatkuu. Kuitusiima kannattaa yleensä hankkia värillisenä, jolloin siiman tarkkailu muun muassa tärppien osalta helpottuu. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 33. Kuitusiima ei myöskään kaipaa niin voimakasta vastaiskua kuin monofiilisiima. Kun loppukesän hellepäivänä ahvenparvi on jahtaamassa pikkukalaparvea niin, että pikkukalat suorastaan lentelevät pinnassa, heitä silloin lusikka parven keskelle. Kuhalle valitaan noin 0,10-0,16 milliä paksua kuitusiimaa ja hauelle vuorostaan noin 0,16-0,24-millinen. saattaa kiinnostua myös säyne, ja riittävän pienessä koossa sitä voi tarjota myös siialle ja harjukselle. Monofiilisiimassa on myös ”siimamuisti”, eli jos siima on pidemmän aikaa puolalla, niin se ”muistaa” puolan muodon ja jää ikään kuin sykkyrälle veden pinnalle. Ala sitten heti kelata nopeasti siten, että lusikka nousee pintaan ja ”surffaa” vedenpinnan päällä. Pienet vieheet Se pitää siiman yhtä lailla paikallaan. Ahvenet ja kuhat ovat syvemmällä ja niille tarjotaan hieman normaalia isompia jigejä, suhteellisen hitaasti uitettuna. Miksi juuri kuitusiima. Syksyllä, kun kalat ”tankkaavat” tulevaa talvea varten, voidaan viehettä monesti suurentaa. Keskija loppukesästä vedet ovat lämpimiä ja kala aktiivinen. Fluorocarbon kestää myös hauen hampaissa jotenkuten, mutta puhtaassa hauenkalastuksessa kannattaa kuitenkin varmistaa saaliis valitsemalla esimerkiksi dyneema-peruke siiman jatkeeksi. Pienemmässä koossa, noin 5-12-grammaisena, lusikka soveltuu erinomaisesti ahvenen kalastukseen. Kunhan saa pikkuruisella silikonitoukalla sen yhden ahvenen ärsytettyä iskuun, niin tämän jälkeen on yleensä peli auki
EDULLINEN JIGI PYYTÄÄ HYVIN Jigi on erittäin pyytävä ja vieläpä suhteellisen halpa viehe. Tiuhaan tärisevät pikkuvaaput ovat monesti kesäahventen mieleen, ja laiskasti kylkiään välähtelevät versiot maistuvat usein hauelle. Ensin jigin annetaan vajota pohjaan tai haluttuun syvyyteen. Lusikkaa voi tietenkin uittaa myös normitavalla, jolloin lusikan annetaan vajota haluttuun syvyyteen, minkä jälkeen kelausta vuorotellaan lyhyiden pysähdysten kanssa. KESÄPÄIVÄN ruokakalat kiinnostuivat tällä kertaa norssin väreissä olevasta niin kutsutusta eleettömästä jigistä, jossa jigipyrstössä ei ole juurikaan omaa liikettä. Se koostuu kahdesta osasta; painokoukusta sekä silikonipyrstöstä. VAAPPU ON MONIPUOLINEN Vaappu on erittäin monipuolinen viehe, jota saa kelluvana tai uppoavana versiona, syvälle sukeltavana tai pintavedessä liplattelevana. 34 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Hieman kärjistäen voikin sanoa, että melkein joka tilanteeseen löytyy siihen soveltuva vaappu. Toiset on suunniteltu heittokalastukseen ja lentävät sangen mukavasti, jopa jonkinasteisessa tuulessa. Yhtenä vaappujen alakastina voidaan pitää myös erilaisia jerkkivieheitä. Ne ovat lähinnä hauelle tarkoitettuja spesiaalivieheitä, ja vaativat – painonsa takia – monesti erikoisvavan niiden heittelyyn. Jotkut vaaput on tehty puhtaasti vetouistelemiseen. Kuvassa pari ”potkuriviehettä”, jollaisen kelpuuttaa monikin eri petokala saaliikseen. Sitten tehdään pari kolme kammen pyöräytystä, minkä jälkeen jigin annetaan taas vajota pohjaan tai alasTIUHAAN TÄRISEVÄT PIKKUVAAPUT OVAT MONESTI KESÄAHVENTEN MIELEEN. Ne ovat yleensä kokoonsa nähden kevyitä ja lentävät näin ollen kehnosti. ERIKOISVIEHEITÄ on monenlaisia tarjolla. Pienempien jerkkien nakkelu onnistuu toki tavallisellakin haukivavalla. Suurin osa jerkeistä on niin sanottuja käsialavieheitä, eli ne vaativat toimiakseen aktiivista uittamista, kuten kelausta/pysäytystä, vavankärjellä nykimistä jne. Jigiä uitetaan perinteisesti pohjaa pitkin pomputtamalla, mutta sitä voi toki uittaa myös välivedessä. ” .
Isompi viehe karsii tehokkaasti pienempiä kuhia, mikä on erityisen tärkeää vesistöissä, joissa esiintyy paljon alamittaista kuhaa. AHVEN on hyväksynyt tarjotun mikrojigin. Rusehtavassa vedessä toimivat yleensä punaiset ja oranssiset sävyt, savisameassa vedessä vuorostaan keltainen ja valkoinen. Löytyy spinnerbaiteja, blade baiteja, spin taileja, poppereita, shadeja jne. Keskitä kalastuksesi virtaaviin paikkoihin tai näiden tuntumaan. Jos huomaat lokkiparven jahtaavan pikkukaloja pinnasta, on todennäköistä, että pikkukalojen alta löytyy niitä hamuava ahvenparvi. Kirkkaissa vesissä kannattaa ensin kokeilla luonnonmukaisia värityksiä, sillä liian värikkäät vieheet saattavat näissä paikoissa ennemmin säikäyttää kuin houkuttaa. Jos kaipaa hieman vaihtelua vieherasioidensa perinteisiin antimiin, kannattaa ilman muuta hankkia näitä erikoisuuksia ainakin muutamia. Ahvenet eivät vielä ole parveutuneet, vaan esiintyvät hajanaisesti kutualueiden tuntumassa. Hauelle voi tarjota vieherasian isoimpia vieheitä. Kaupoista saa nykyään vaikka millaisia hieman erikoisempiakin vieheitä. Vieheen koko valitaan ensisijaisesti saaliin mukaan, eli pienempiä vieheitä varataan mukaan pikkuahventen kotinurkille ja suurempia taas, jos tiedossa on kunnon körmyniskoja. Normaali ahvenjigi on 5-7 senttiä pitkä, mutta isomuksille voidaan tarjota kymmensenttisiä ja suurempiakin silikoniherkkuja. Samat kokoluokkaspeksit koskevat muitakin viehetyyppejä. Netistä löytyy hyviä opetusvideoita liki kaikkien eri viehetyyppien uittotekniikoista ja aina kannattaa tehdä omiakin kokeiluja. Ne ovat oikein uitettuina erittäin pyytäviä uistimia. Esimerkiksi kesäinen popperikalastus on hauskaa puuhaa, jossa parikiloisen hauen pintatärppi saattaa olla räjähtävän näyttävä. Keskikesän kuumimpina päivinä kannattaa suunnata vesille aamutuimaan sekä illalla, kun keskipäivän porottavassa säässä kalat viettävät mieluusti siestaa. Heitot kannattaa suunnata suoraan näihin pikkukalakeskittymiin, ja antaa uistimen vajota sekunnin tai kaksi ennen kelaamisen aloittamista. Syönnillään oleva viherkylki tuntuu kelpuuttavan lähes minkä tahansa ohitsensa vipeltävän otuksen. VIEHEIDEN VÄRIT JA KOKO Vieheiden väreillä on merkitystä siinä mielessä, että sameissa vesissä värikkäät fantasiavieheet näkyvät luonnonvärejä paremmin. Hauki on opportunisti, joka pyrkii saalistamaan mahdollisimman isoa saalista mahdollisimman vähällä energialla. OTTIPAIKAT AHVENELLE Loppukeväällä tai alkukesällä kevätkutuiset kalat ovat juuri kuteneet ja ovat nälissään. Muistetaan kuitenkin, että hauelle voidaan tarjota myös normikokoisia vieheitä. Perinteisiin ottipaikkoihin kuuluvat myös ahvenvitakasvuston ja lumpeiden reuna-alueet. Isommat hauet eivät vierasta pinnassa räpiköivää sorsanpoikasta tai omaa lajitoveriaankaan. Katseet kannattaa suunnata paikkoihin, joista löy. Tätä toistetaan, kunnes siima kiristyy ja kala on kiinni. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 35. Kudun jälkeen ne ovat monesti hyvinkin laihassa kunnossa, eivätkä tarjoa kotikokille parasta makuelämystä. Salmet ja silta-aukot ovat hyviä esimerkkejä kesäahventen oleskelupaikoista, ja myös laiturit ympäristöineen ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja. Ne ottavat kuitenkin hanakasti kalastajan tarjoamiin vieheisiin. Niihin kerääntyy isoja parvia pikkukalaa ja ahvenet seuraavat perässä. Eli krokoluokan hauille voidaan tarjota jopa 20-30 sentin pituisia vieheitä, jotka toki vaativat raskaamman luokan heittovälineitäkin. Siniset ja vihreät sävyt toimivat monesti luonnonvärien rinnalla ja ovat siten myös kokeilun arvoisia värityksiä. Kalat aistivat kyllä ”pakoon säntäävän” vieheen kylkiviiva-aistillaan, mutta pienikin näköhavainto auttaa kalaa iskemään kiinni uistimeen. SUURKUHAN JAHTAAJAN KANNATTAA ISONTAA SIIMAN PÄÄSSÄ OLEVAA HERKKUPALAA PYKÄLÄ TAI KAKSI. Kuhalle tarjotaan yleensä 10-15-senttisiä vieheitä, mutta suurkuhan jahtaajan kannattaa isontaa siiman päässä olevaa herkkupalaa pykälä tai kaksi. Tärppi tulee todennäköisesti nopeasti ja päättäväisesti! Syksyllä vedet viilenevät ja ahvenparvet suuntaavat lämpöisempiin vesiin. päin sekunnin kaksi. Keskikesää kohti mentäessä ne ovat ehtineet hiukan tankata ja lihan laatu on jo huomattavasti parempi
Vedenalaiset montut keräävät lämpimämpää vettä ja siten myös ahvenia. Monttureunojen ”ronkkiminen” jigillä tai isohkolla pilkillä on tehokasta ja saa takuuvarmasti raitapaitojen kidat ammolleen. Osoitehan on eraluvat. Keväällä kuhakoiraat jäävät vartioimaan mätiä ja iskevät aggressiivisesti kiinni kaikkeen niiden reviirille tulevaan. Ruohosuojatulla vieheellä pääsee haravoimaan näitäkin paikkoja ja nyt voi saada todellisia mahtitärppejä. KUHA EI OLE NOPEA SAALISTAJA, VAAN SE LIIKKUU HITAASTI, SAALISTA VAANIEN. Koiraat kannattaakin jättää rauhaan, jotta mädistä kuoriutuisi uusia sukupolvia. BLADEBAIT on kesälämpimien erikoisviehe. HAUKI VIIHTYY VIILEÄSSÄ VEDESSÄ Viileämmässä vedessä viihtyvä hauki pitää erityisesti kevätja syyskeleistä. Kuha ei ole nopea saalistaja, vaan se liikkuu hitaasti, saalista vaanien. Kesähelteillä isompi hauki suuntaa ulommaksi, syvempiin ja viileämpiin vesiin. Tulee vain muistaa, että lain mukaan täyn tulee ehdottomasti olla kuollut, ennen koukkuun laittamista. . Koukut ja kohot valitaan täkykalan koon mukaan, hyviä vinkkejä ja virityksiä on netti pullollaan. Tuulenpuoleiset rannat, virtapaikat ja niiden reunat sekä kivikkojen – myös vedenalaisten – ympäristöt ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja. ” 36 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Silloin vatsat ovat mädistä ja maidista tyhjentyneet ja ruokahalu on kova. LUVAT, LIIVIT JA JÄRKI MUKAAN Kalastajaa koettelevat välillä kelit ja mukava reissu on pitkälti kiinni vaatetuksesta. Moni suurkalojen tavoittelija vannookin täyllä onkimisen tehokkuuteen, koska siinä ”viehe” on aito. Tätä reseptiä isomukset eivät siis osaa samalla tavalla varoa, vaan jäävät herkemmin niin sanotusti nalkkiin. fi/kalastus/kalastonhoitomaksu. Sopivaa pintavaappua vedetään moottoritai soutuveneellä ja vauhtia pidetään juuri sen verran, että vaappu ui. Sieltä se saattaa saaliskalojen toivossa tehdä pikavisiittejä rantamatalaan, ja nämä pistot tapahtuvat yleensä hyvinkin aikaisin aamulla, ennen niin sanottua kukonlaulua. Kohteekseen voi tässä vaiheessa ottaa naaraat, jotka heti kudun jälkeen siirtyvät syönnökselle kutualueen ulkopuolelle. Ruohikot, jotka kesähelteellä tarjosivat lähinnä hauentumppeja, ovat tähän vuodenaikaan isojenkin haukimammojen suosiossa. Myöhemmin kesällä kuha viihtyy päivisin pitkälti pohjan tuntumassa, erityisesti aurinkoisina päivinä, ja nousee hämärän tullessa kohti pintaa jahtaamaan pikkukaloja. KUHAA KESÄILTAISIN Kuhaa voidaan pitää ahvenen ”serkkuna”, sekin on lämpimän veden kala ja kesäiltojen hiipivä saalistaja. Täyllä isomuksia Isot kalat ovat yleensä nähneet monenlaisia vieheitä ja mahdollisesti olleet jopa koukutettuina kerran kaksi. Kalastonhoitomaksu tulee jokaisella heittokalastusta harrastavalla 18-69-vuotiaalla olla suoritettuna, ja sen voi hoitaa kuntoon vaikka rannassa, kuitenkin aina ennen kalastuksen aloittamista. Nyt sopii tarjota isompia, laiskasti potkivia vaappuja, kumivieheitä ja lusikoita. Lämpöisinä kesäiltoina se saalistaa niinkin pinnassa, että sen selkäevä saattaa näkyä vedenpinnan yläpuolella. tyy ympäristöä edes aavistuksen lämpimämpää vettä. Täky Aamu-unisten kesäihmisten kannattaa sen sijaan metsästää haukia syvänteiden reunoilta ja ihan selkävesiltäkin. Tällöin on tarjolla kuhanuistelijan herkkuhetkiä. Siksi ne osaavat karttaa kalamiehen tarjoamia herkkuja, eivätkä kovinkaan herkästi haksahda hyviinkään jäljitelmiin. Kelaus pidetään maltillisena veden ollessa vielä viileää. Kylminä päivinä kannattaa varustautua kerrospukeutumisella ja hellepäivinä suojaavalla aurinkorasvalla, aurinkolaseilla sekä lippiksellä. Keväisin hauki on otillaan heti kudun jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi suojaiset lahdet ja erityisesti sellaiset, joista löytyy myös hieman syvempää vettä. Täyksi kelpaavat liki kaikki kalat; pienistä salakoista aina puolen kilon lahnoihin, tai ylikin asti. Muistetaan myös laittaa pelastusliivit päälle ennen vesille menoa. Syksyllä hauet jälleen rantautuvat. Viimeksi mainitussa tapauksessa on laadukkaasta kaikuluotaimesta suuresti apua. Salakat ovat mainioita syöttejä ahvenja kuhakalastuksessa, lahnat kelpaavat vuorostaan haukisuvun isoimmille matameille. Tähän pulmaan on olemassa yksi keino ylitse muiden; täkykalastus. Koukkujen on syytä olla teräviä, jotta ne uppoaisivat kuhan luiseen suuhun
Suomen aiemmat kohteet Unescon luetteloissa ovat saunomisperinne Suomessa ja kaustislainen viulunsoitto. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 37. 044 777 1201 ovh. Ennallistaminen voi vähentää maaperän hiilipäästöjä ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta mahdolliset hyödyt realisoituvat vasta pitkän ajan kuluessa. Luettelossa on tällä hetkellä lähes 800 kohdetta. 9,90 –15% TORNIONJOKI TORNIONJOEN lippokalastusta ehdotetaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Suomi ja Ruotsi esittävät Tornionjoen lippokalastusta Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Päätös valinnasta saadaan joulukuussa 2026. Kuva: Jaakko Heikkilä/Museovirasto. 0447771201 -jone laplap@laplap.fi laplap.fi Touko-kesäkuun tai niin kauan kuin varastossa tavaraa riittää: NOPEAT NAPPAAVAT PARHAAT! • kalastusverkot • Mikado-heittovavat ja -kelat • jigit • siimat • kaikki vaaput • uistimet • lipat • fileveitset ja teroittimet • perhonsidontatarvikkeet ja perhokoukut Bombarda KOHOT Lotto LIPAT 2,54 8,41 Nils Master VAAPUT www.laplapshop.fi Huurretie 7 H 18, 87500 Kajaani puh. Ennallistaminen auttaa palauttamaan soiden alkuperäisen kasvillisuuden ja eläimistön, mikä tukee luonnon monimuotoisuutta. Metsätalous Oy:n lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti viime vuonna soita valtion budjettirahoituksella 1000 hehtaarin verran. Museovirasto on valmistellut hakemusta ”Tornionjoen lippokalastus – elävä kulttuuriperintö Ruotsin ja Suomen rajalla” opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta yhteistyössä Tornionlaakson museon ja lippokalastusyhteisöjen kanssa. Soiden ennallistamista tehdään käytännössä esimerkiksi täyttämällä tai patoamalla ojia sekä tarvittaessa poistamalla puustoa. ”Tornionjoen lippokalastuskulttuuri on erinomainen esimerkki kulttuurisen yhteisön muodostumisesta ylittäen myös valtion rajat”, toteaa tiedeja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Perinne on vahva ja elinvoimainen joen molemmin puolin sekä Ruotsissa että Suomessa. Tulevaisuudessa näillä soilla ei tehdä enää hakkuita tai muitakaan soiden vesitalouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Se myös parantaa vesien laatua, koska suot toimivat luonnollisina suodattimina, jotka vähentävät ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumista vesistöihin. Ennallistetut suot merkitään Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään toiminnan ulkopuolelle jääviksi alue-ekologisiksi kohteiksi. Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelon tavoitteena on lisätä aineettoman kulttuuriperinnön näkyvyyttä, lisätä yleistä tietoisuutta siitä sekä edistää vuoropuhelua, joka kunnioittaa kulttuurista moninaisuutta. Metsähallitus on pinta-alallisesti Suomen suurin yksittäinen soiden ennallistaja. Lippokalastusoikeudet on noin 75 tilalla tai suvulla, ja perinnettä harjoittaa aktiivisesti arviolta 150 henkilöä. Lisäksi suot ovat merkittäviä hiilivarastoja. Kohde-esityksessä Tornionjoen lippokalastus on tunnistettu ja määritelty aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukTORNIONJOEN lippokalastuksen keskeisiä alueita ovat Kukkolankoski ja Matkakoski joen alajuoksulla. 2,99 ovh. Lisäksi poistettiin 118 kalojen vaellusestettä ja kunnostettiin puroja 22,3 kilometrin verran. Ennallistamisen ja muiden luonnonhoitotöiden kustannukset olivat noin miljoona euroa, ja ne katettiin Metsätalous Oy:n tulorahoituksella. Ilmiön keskeisiä harjoittamispaikkoja ovat Kukkolankoski ja Matkakoski Tornionjoen alajuoksulla. 9,90 –15% –15% –15% KESÄKALASTUS 8,41 ovh. sen kriteerien mukaisesti. ENNALLISTAMINEN SOITA ennallistettiin Metsähallituksen monikäyttömetsissä lähes 2000 hehtaaria Metsähallituksen monikäyttömetsissä ennallistettiin vuonna 2024 ahkerasti soita, yhteensä yli 1800 hehtaarin alalta
Koitin saada tönkköön suikaleeseen edes vähän eloa hapsuttamalla pyrstöä saksilla, mutta tällä ei ollut kummoista vaikutusta uintiin tai pyytävyyteen. Ja voihan sitä joskus vähän säästääkin tekemällä saalista antavia kalavälineitä romusta. Pari kalaa sain sillä silti. Siitä oli helppo leikata halutun kokoinen suikale jigikoukkuun. 3 38 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Ajatuksena oli testata, mitä helposti saatavia ja toivottavasti toimivia hätäkorvikkeita löytyisi jigikoukkuun pujotettavaksi. Tällä palstalla luodaan kalastustarvikkeita kulloinkin käsillä olevista tykötarpeista ja testataan tuotosten toimivuutta käytännössä. TE KS TI JA KUVAT JAN NE AN T I L A Pihistelijän kotikutoiset 1 2 JIGIPYRSTÖN hätäkorvikkeet Tällä kertaa päätin lähteä lähirantaan lyhyelle jigausreissulle ilman jigipyrstöjä. Ensimmäinen käyttökelpoisen oloinen löytö osui silmään parkkipaikan nurkassa: pieni pätkä tienvarsista tuttua keltaista riistanauhaa. Tavoitteena ei ole viimeistelty lopputulos, vaan kalastuksen mahdollistaminen kunnollisen tarvikkeen puuttuessa. Muovi oli kuitenkin sen verran jämäkkää, että eloisaksi tätä pyrstöä ei voinut kehua. Hapsutetullakin riistanauhasuikaleella nousi pari kalaa
Ainoa helppo tapa saada lehti pysymään koukussa heitossa, oli liu’uttaa se kauluskoukun alle puristuksiin. Kalasteltuani hetken muovisuikaleella, päätin vaihtaa täysin luomuun. Hetken asiaa mietittyäni päädyin leikkaamaan hylätyn tyynyliinan reunasta sopivan suikaleen. Läheisen puun lehdet vaikuttivat muotokieleltään varsin pyytäviltä, joten annoin niille mahdollisuuden näyttää kyntensä. 4 5 6 7 VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 39. Ainakaan mikrotai makromuovia ei tästä pyrstöstä päätyisi vesistöön. Niin ja hinta! Laskin yhdestä normaalikokoisesta tyynyliinasta saatavan tasan tuhat kpl 1 cm x 7 cm kokoista kangassuikaletta. Lisäplussana ainakin muovittomuus, helppo leikattavuus saksilla juuri haluamaansa muotoon ja kokoon, saatavuus eri väreissä tai mahdollisuus värittää itse. Tästä huolimatta lehti katosi koukusta usein heti ensimmäisen tärpin myötä. Eli ensi kerralla, kun olet heittämässä tyynyliinaa tai vaikka reikiintyneitä kalsareita kohti roskista, mietipä uudemman kerran – käsissäsi on käytännössä kasa toimivia “jigipyrstöjä” vuosiksi eteenpäin. Riistanauhan ja lehden jälkeen halusin koukkuun jotain, joka siinä myös pysyisi, mutta olisi samalla eloisaa ja muovitonta. Se pysyi koukussa varsin hyvin, oli liikkeiltään eloisa ja vieläpä antoi saalista. Osa ensimmäisistä tärpeistä tosin jäi kiinni eli lehdelläkin saa kalaa! Tärppejä tuntui tulevan lehteen selkeästi aktiivisemmin kuin riistanauhaan, mutta huono pysyvyys koukussa vähensi lehden käyttökelpoisuutta käytännössä. Kangassuikale osoittautuikin yllättävän päteväksi jigipyrstön korvikkeeksi
MITÄ korkeampi lämpötila on, sitä nopeammin kalan kuolonkankeus häviää. NÄIN KÄSITTELET saaliskalasi oikein Perkaus, säilytys ja virheet, joita kannattaa välttää 40 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KALANKÄSITTELY TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN RAJUSTI taistelevalle kalalle ei välttämättä synny lainkaan kuolonkankeutta
Supistuneet lihakset jäykistävät kalaa ja kuolonkankeus kestää, kunnes valkuaista pilkkovat entsyymit ovat hajottaneet riittävästi lihaksessa sijaitsevia sidoksia. Joskus saattaa käydä niin, että siiman päässä taisteleva kala kuluttaa varastoglykogeeninsä loppuun. K aikki kalastajat tietävät, että pyydystämisen jälkeen kala alkaa jäykistyä. Oikea tapa on pyyhkiä peratut kalat talouspaperilla. Tästä syystä kuolonkankeutta ei synny lainkaan. Lähellä nollaa astetta esimerkiksi siian kuolonkankeus kestää muutamia päiviä. Kun kalastaja on vihdoin saanut kunnon saaliin, sen jälkeiset toimenpiteet ratkaisevat, miten hyvää ruokaa kaloista voi laittaa. Kun kala kuolee, verenkierto lakkaa kuljettamasta happea lihaksiin. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä nopeammin jäykkyys häviää. Pyyntituore kala vaatii oikean säilytyksen, oikeasta perkaamisesta puhumattakaan. Monet mikrobit eivät siedä alhaista pH:ta, joten kalan pilaantuminen hidastuu tai jopa pysähtyy. PERATUT KALAT JÄÄKAAPPIIN HUILIMAAN YÖN YLI Kuolonkankeuden aikana kalan lihaksen pH-arvo laskee 7,2:sta 6,3:een. Kalojen lihaksissa on varastoituneena hiilihydraattia eli glykogeeniä. Tällöin vapautuu lihasenergiaa, joka supistaa kalan lihaksia voimakkaasti. KALOJEN kannattaa antaa huilia jääkaapissa yön yli ennen ruoaksi valmistamista. Hyvä lukija, osaatko sinä perata ja säilyttää kalat oikein. Varastoglykogeeni muuttuu ilman happea entsyymien vaikutuksesta maitohapoksi. Tästä syystä pitkään väsytetty lohi ei välttämättä jäykistykään kylmässä. Samalla katoaa myös kalan syötävyys. Sille tulee rigor mortis eli kuolonkankeus. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 41. Jos jätät kesähelteillä pyydystetyn hauen auringon paahteeseen veneen pohjalle, kuolonkankeus katoaa nopeasti. LIIAN tuoreena kala käpristyy voimakkaasti pannulla paistettaessa. Kuolonkankeuden kesto vaihtelee kalalajeittain ja on sidoksissa lämpötilaan. KAKSI vaihtoehtoa puhdistaa saalis. Kalan kuolonkankeuden ja sen keston ymmärtäminen on ruoan. Fileiden peseminen vedellä luo mikrobeille oivan kasvualustan kalan lihaksissa
KALAN HAJU Monen mielestä kala haisee epämiellyttävältä. laittajalle tärkeää. nen juuttisäkki. Mutta meillä suomalaisilla on yksi käsittämätön uskomus – kalat pitää pestä puhtaiksi! Olen nähnyt useamman kerran, miten iso lohi suolistetaan ja sen jälkeen kala pestään ”puhtaaksi” jokivedellä. VERESTÄ OIKEIN Useimmat kalamiehet ymmärtävät sen, että kun saaliskala on tainnutettu, se pitää verestää. Kalat pitäisi saada oikeanlaiseen muotoon kokille vietäviksi. Lisäksi osa bakteereista, kuten Listeria monocytogenes ja Clostridium botulinum saattavat aiheuttaa erittäin vaarallisia ruokamyrkytyksiä. Helteellä lohi pilaantuu nopeasti. Jäiden päällä kalan lämpötila laskee nopeasti ja samalla sen pilaantuminen hidastuu merkittävästi. Vedellä, joka kuhisee bakteereja muita epämiellyttäviä pöpöjä. Kalastus muuttuu äärimmäisen haastavaksi, sillä hirmuhelteellä soutaminen on rankkaa. Hydrolyyttisessä hajoamisessa triglyseridit hajoavat takaisin 42 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Parvi saattaa uida silloin pyytäjien ohi. Suosittelen kookasta kylmälaukkua, joka on täytetty jääpaloilla. Jos lohi iskee vieheeseen ja se saadaan veneeseen, tilanne on vakava. Verestä saatu kala ja laita se kasteltuun juuttisäkkiin. Vanha kansa tiesi asiat kokemuksen perusteella ja sananlaskun mukaan kalat on laitettava potkivina pataan ja päivänvanhana pannulle. KYLMÄKETJU KUNTOON Keväällä ja syksyllä saaliin säilyttäminen ei ole hankalaa, kun ilma on viileää. Kesähelteillä kuhat nousevat iltaisin pinnan tuntumaan ruokailemaan. Ne haisevat ja maistuvat pahoilta hyvinkin pieninä pitoisuuksina. PERKAUKSESSA EI KÄYTETÄ VETTÄ Kalojen perkaamisen pitää onnistua jokaiselta kalastajalta. Sitten vain uuteen yritykseen. Lainaan seuraavassa omaa tekstiäni vuosien takaa: ”Kalan kuoltua bakteerit iskevät kalan lihaksiin ja ne hajottavat rakenneproteiineja yhdisteiksi, joista osa on pahanmakuisia. JÄIDEN seassa säilytettynä kalan pilaantuminen hidastuu merkittävästi. Bakteerit ovat kalojen pahimpia pilaajia. Opettele mieluummin oikea pistokohta, verestä kapealla puukolla ja anna veren valua pois. Oikea vastaus kuuluu, ettei millekään. Lohikalat ovat rasvaisina erityisen herkkiä pilaantumaan ja se johtuu osaltaan kalan rasvojen laadun huononemisesta joko hydrolyysin tai hapettumisen avulla. Lohen soutajien tilanne on muuttunut Norjassa huonompaan suuntaan. Lisäksi juomat pysyvät sopivan viileinä. Mitä tehdä. Kala on myös helpompi fileoida, kun sen kurkkua ei ole katkaistu. Muuten tuore eli tauro kala käpristyy, kipristyy ja kutistuu pannulla. Harjuksessa saattaa olla vieno timjamin tuoksu ja merikaloissa aavistuksenomainen merellinen aromi. Jos veitsen terä osuu kalan sydämeen, sen toiminta loppuu. Kun sydän ei pumppaa verta, se jää kalan kudoksiin. Auringon lämpö haihduttaa märkää säkkiä ja fysiikan lakien mukaan kala jäähtyy. Väärin. 1800-luvun englantilaisissa keittokirjoissa annetaan perusohje, joka kuuluu suomennettuna: ”Ota eilen pyydystetty lohi”. Jos lohiparvi on hollilla, ei aikaa kämpillä käymiseen ole. Yleinen metodi on leikata kalan kurkku poikki. Härskiintyneen kalan pistävä ”kalamainen” ja ammoniakkimainen haju syntyy, kun bakteerit pelkistävät mauttoman trimetyyliamiinioksidin voimakashajuiseksi trimetyyliamiiniksi. Äkilliset helteet sulattavat vuoriston lumet ja joet tulvivat rajusti. Lisäksi ilman happi ja ympäristön mikrobit iskevät kalojen rasvoihin. Jos kuparikylki iskee vaappuun, se pitää säilyttää verestämisen jälkeen kylmässä. Tilanteen pelastaa perinteilähtöaineiksi, glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi. Verien laskeminen parantaa lihan laatua ja kala säilyy paremmin. Sääntö pätee nykyäänkin ja perattujen kalojen, muikkua lukuun ottamatta, on annettava huilia jääkaapissa yön yli. . PARASTA on, kun laitat verestetyt saaliskalat kylmälaukkuun, jossa on jäitä. Ainoastaan pilaantuneeseen kalaan tulee ”kalamainen” haju. Se taas huonontaa säilyvyyttä ja kalan makua. Ja kala haisee pahalle”. Silloin kaksoissidoksia sisältävät monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat pahanhajuisiksi yhdisteiksi, kuten aldehydeiksi, ketoneiksi ja hiilivedyiksi. Suomustukseen löytyy suomustusrautoja, eivätkä filettien hinnat päätä huimaa. SAALISKALA pitää välittömästi tainnutuksen jälkeen verestää. Mille tuore kala sitten haisee tai tuoksuu. Koostumus muuttuu kumimaiseksi, eikä makukaan ole kohdallaan
Ilman vettä perattujen fileiden kunto pysyi erittäin hyvänä pitkään. Pesäkkeet laskettiin ja kun otettiin huomioon laimennussuhde, saimme tiedon alkuperäisestä bakteerimäärästä. Lainaan omaa tekstiäni vuosien takaa: ”Toimitin nipun talvella lammikosta ongittujen kirjolohien fileitä Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksen laboratorioon Kuopioon. Kala verestetään ja lohi laitetaan pakkaseen kokonaisena. A-näytteet oli fileoitu . Vedestä peräisin olevia bakteereja löytyy kalan pinnalla, kiduksissa sekä suolistossa. Sen pyytäminen on kallista ja jos tuuria on mukana, kotiin viemisinä on lohi tai useampia. Tällä tavalla pääset herkuttelemaan myös lohen maksalla ja mahdollisella mädillä. Tällä konstilla kymppikilon kala kestää umpijäässä yli puolitoista vuorokautta heinäkuun helteilläkin. SUUREN lohen perkaus on tarkkaa hommaa. Ehjä lohen nahka toimii ikään kuin vakuumipussina. Oikea lämpötila pitäisi olla + 4 Celsiusastetta, mieluummin alle. . Alustalla bakteerit pystyivät lisääntymään siten, että aina yhdestä bakteerista muodostui silmin havaittava bakteeripesäke. NAHALTAAN ehjä ja avaamaton kala voi säilyä paremmin pakkasessa. KASTELTU juuttisäkki saattaa pelastaa saaliskalan liialta lämpenemiseltä. Miten kalat saadaan vaikkapa Keski-Norjasta priimakunnossa koti-Suomeen. Sitten ne ryhtyvät lisääntymään ja mitä lämpimämpää, sitä nopeammin. Kotimatkan alkaessa kiedo jäinen lohi tai lohet ensin sanomalehteen ja sen jälkeen pakkaa ne jätesäkkiin. Pakastaminen on paras tapa, ja mitä kylmemmässä kalan saa pakastettua, sen parempi. Älä perkaa lohta lainkaan Lohi ja varsinkin atlantinlohi on arvokas kala. Kymppikiloinen lohi saa viettää vähintään kaksi vuorokautta pakkasessa, ennen kuin se on umpijäässä. Lopuksi näytteet suljettiin puhtaisiin muovipusseihin ilmatiiviisti. Kun peratut kala tai fileet pestään vedessä, bakteerit leviävät kaikkialle kalaan. Eikä vettä edes näytetä kalan fileille. Aseta lohipaketti kahden paksun makuupussin sisälle. hygieenisesti, ja ne pyyhittiin puhtaaksi talouspaperilla. Hyvä hygienia on kaiken perusta. Jos pakastearkussa on yhtä aikaa jäätymässä useita lohia, aikaa on varattava vieläkin enemmän. Norjalaiset eivät avaa lohia lainkaan, jos pakastavat ne. Testasin aikoinaan, miten järvivedellä läträäminen vaikuttaa kalan bakteeripitoisuuden kasvuun. TÄSSÄ näkymä, jota en haluaisi nähdä. Mikrobien suhteen tulos oli hyväksyttävä, mutta kuusi vuorokautta säilytetyssä kalafileessä oli sellainen tuoksu, että paistamatta jäi. Lohi VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 43. B-näytteet taas pestiin huolella lähes nolla-asteisella jokivedellä. Mutta rasvainen lohi ei jäädy nopeasti. Näytteiden pinnasta otettiin materiaalia, joka laimennettiin steriilillä nesteellä ja levitettiin hyytelömäiselle kasvualustalle. Turmiollinen happi ja bakteerit eivät pääse tekemään tuhojaan. Kuuden vuorokauden säilytyksen jälkeen tulos oli 8800 pmy/g, eli pesäkkeitä muodostavaa yksikköä, mikä vastaa elävien bakteerien määrää grammassa. Näytteitä säilytettiin + 6 Celsiusasteen lämpötilassa, sillä usein se vastaa normijääkaapin säilytyslämpötilaa. Kotona voit sahata lohen tai lohet sopivan kokoisiksi paloiksi, jotka tyhjiöpakataan ja laitetaan pakkaseen odottamaan juhlahetkeä. Kalastaja ”pesee” saaliinsa mikrobeja täynnä olevassa jokivedessä. Teippaa paketti tiiviiksi ilmastointiteipillä
KUN fileoit kaloja, puhdista työtaso mahdollisimman huolellisesti ja käytä desinfioituja filettejä. Pitkässä juoksussa se tulee halvimmaksi. Vielä paremman kuvan veden vaikutuksesta antaa kymmenen päivän säilytyksen jälkeinen tulos. . Tyhjiöpakattu filee sen sijaan säilyy moitteettomana jopa kaksi vuotta. NYLJETYT ahvenet säilyvät pitkään vakuumissa. . Älä myöskään hanki saaliskaloihin ja kalojen fileisiin ylimääräisiä bakteereja. Muovipussiin pakattu rasvaisen kalan filee ei säily priimana neljää, viittä kuukautta pidempää aikaa pakkasessa. Jätin muutaman nieriän pakkasen syleilyyn yli vuodeksi. Itse olen kantapääopiston kautta oppinut sen, että kannattaa hankkia kerralla kunnollinen laite. Tähänkin pulmaan löytyy ratkaisu – tyhjiöpakkauslaite. Hämmästys oli suuri, sillä aikanaan hitaasti sulatettu kala oli erinomaisessa kunnossa. Mutta ei mitä tahansa tyhjiöpakkauslaitetta. KOKONAISESTA pakastetusta lohesta sahattu pala säilyy pitkään vakuumissa. 44 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Silloin kalat ovat huippulaatua ja maku paras mahdollinen. Säilytä kaloja alle + 4 C°-asteessa korkeintaan vuorokauden verran. Vertailun vuoksi vedellä pestyn fileen tulos oli jo kolmen päivän jälkeen 11 000 pmy/g, eli mikrobit olivat lähteneet lisääntymään reippaasti. Halvimmat värkit ovat pääsääntöisesti elektronisia muovipussin sulkijoita ja imuteho jää alhaiseksi. Aikanaan kasvatin hyvin pienessä mittakaavassa kirjolohia ja nieriöitä. Lisäksi saumasta ei välttämättä tule tiivistä ja laitteen käyttö on hidasta. Syysteurastuksen aikaan vakumoin kalat ja laitoin ne pakkasarkun uumeniin. Tyhjiö suojaa parhaiten Pakastettujen kalojen säilyvyys on rajallinen. Jos kalaa kertyy vuoden aikana vähänkin enemmän, suosittelen tyhjiöpakkauslaitteen hankkimista. Erot olivat todella suuria, joten älä milloinkaan missään tapauksessa pese perattuja saaliskaloja vedellä. VAKUMOINNIN ansiosta savukalat säilyvät jopa pari vuotta pakkasessa. Tyhjiö . JOPA vesijohtovedessä on runsaasti kalaan laatua huonontavia bakteereja. Veden mukana tulevat mikro-organismit lisääntyvät rajusti ja kalan laatu huononee. Ei edes vesijohtovedellä, siitäkin löytyy riittävästi bakteereja. Viiden vuorokauden jälkeen tulos oli 81 000 pmy/g ja kuuden vuorokauden säilytyksen jälkeen tulos oli 2 400 000 pmy/g. Pidä kylmäketju kunnossa, fileointiveitset puhtaina, puhdista kalojen ruumiinontelot ja fileet vain ja ainoastaan talouspaperilla. Silloin ilman vettä peratusta näytteestä mitattiin 420 000 pmy/g ja veden kanssa peratusta näytteestä 140 000 000 pmy/g”. Mitä rasvaisempi kala on, sitä huonommin se kestää pakastamista
Sitten painat saumausnäppäintä ”Manual seal” ja kone tekee valitsemasi sauman pussiin. Koneeseen voi liittää myös vakuumiputken, jonka avulla voit käyttää vakumointirasioita. Finnvacum Pro Finnvacumn Pro -tyhjiöpakkauskone on teräsrunkoinen. Helpoin tapa on käyttää valmiita vakuumipusseja, silloin homma sujuu nopeasti. Koneen huolto onnistuu kotimaassa ja varaosia, kuten kammiotiivisteitä, saumauksen teflonsuojateippejä ja saumauspalkkeja löytyy maahantuojan varastosta. Laite on helppo pitää puhtaana. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 45. Kone voitti aikanaan ruotsalaisen Allt om Jakt & Vapen -lehden tyhjiöpakkauslaiteiden vertailun. FINNVACUM Pro on todella tehokas ja monikäyttöinen tyhjiöpakkauslaite. EDESMENNYT Eidselvan lohikuningas ja oppi-isäni Egil Dahl pakasti saalislohet aina kokonaisina. Toiminnon ansiosta pystyt vakumoimaan kosteita kaloja ja herkempiä eväkkäitä, kuten muikkuja ja siikoja. Mutta koneen manuaalinen vakumointi (Pulse Vacuum -näppäin) on ehdottomasti parempi vaihtoehto. Automaattiasetuksella ne rusentuisivat liiskaksi. MITÄ rasvaisempi kala on, sitä huonommin se kestää pakastamista. Saumausvaihtoehtoja on kolme. Tuoreet muikut säilyvät paremmin, kun ne tyhjiöpakkaa vuoassa. Koneessa on näppärä vakuumirullan säilytystila ja vakuumirullaleikkuri. Moist tekee myös yhden sauman, mutta saumausaika on pidempi. PELKKÄÄN pakastepussiin pakattu kalan filee säilyy hyvänä korkeintaan viisi kuukautta. Dry tekee yhden sauman nopeasti ja on suositeltavin vaihtoehto. Voit käyttää automaattista vakumointia ja saumausta, jolloin kone hoitaa homman ja tekee valitun sauman. Taakse jäivät lähes puolta kalliimmat laitteet. Samalla estät vakuumipussin rikkoutumisen, kun vakumoit kokonaisia ja piikikkäitä kaloja. Hinta-laatusuhde on erinomainen. Se tarkoittaa tehoa ja nopeutta vakumointiin. Sauma on riittävän leveä, reilu kolme millimetriä ja sen laatu on moitteeton. Kaiken kaikkiaan Finnvacum Pro on helppokäyttöinen, vahvarakenteinen ja nopea työjuhta, jolta voi odottaa todella pitkää käyttöikää. Manuaalinen vakumointi on parempi vaihtoehto Koneen käyttö on varsin helppoa pienen harjoittelun jälkeen. . Extended tekee kaksoissauman ja saumausaika on pitkä. Vakuumirullan kanssa joudut tekemään kaksi saumaa. Kysy lähintä kauppiasta myllyposti.fi . Hintaa koneelle kertyy jutun kirjoitushetkellä 329 euroa ja hintaan sisältyy yksi 40 cm x 6 metriä vakuumirulla. Koneen maksimisaumausleveys on neljäkymmentä senttimetriä, mikä mahdollistaa kookkaidenkin lohien vakumoinnin. Helppo pitää puhtaana Mikä parasta, saumauksen jälkeen kone on välittömästi valmis jatkamaan hommia. Kun painat Pulse Vacuum -näppäintä, kone imee tyhjiötä näppäimen painamisen ajan, painamisen loputtua koneen vakumointi loppuu heti, mutta tyhjiö säilyy. Siinä on kaksinkertainen mäntäpumppu ja imuteho on kolmekymmentä litraa minuutissa. FINNVACUM Pron Pulse -toiminnon ansiosta pehmeät savumuikut voi pakata tyhjiöön, ilman että ne rusentuvat liiskaksi. Isompikin vakumointiurakka onnistuu. . Voit toistaa tämän useita kertoja ja saat aikaan juuri haluamasi tyhjiön pussiin
Näillä reissuilla lienee ollut yllättävän suuri merkitys koko maalle. Erilaisilla retkillä, kuten kalastaessa, Kekkosen välitön luonne pääsi hyvin esille ja retkien aikana saatettiin keskustella, solmia suhteita ja päättää monista asioista. Urheilukalastaja 3/1966 -lehdessä oli artikkeli Urheilukalastajain liiton kunniajäsenen, Kekkosen kesästä, jossa kerrottiin presidentin kalaretkistä niin ulkokuin kotimaassa. Tasavallan Presidentin kalastuskesä 1966 Laerdalin seutu on varmasti eräs lohenkalastajan unelmapaikkoja. Ja kaikki ne mieltä vapisuttavat tunnevireet, jotka tähän jaloon pyyntiin liittyvät, on varmasti eletty. Seuraavassa kuvallinen poiminta valtion päämiehen lohireissusta. Ja hyvinhän saalista tuli: kolme lohta painoltaan 11 kg, 8 kg ja 7 kg. Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa... Yhtenä Kekkosen vallankäytön keskeisenä osana oli erilaiset eräretket, joilla mm. Tiedossa oli hyvin myös, ettei Kekkosen kalareissuilla ollut suotavaa saada ainakaan enempää, eikä isompia kaloja kuin presidentti, muuten välittömyys saattoi kadota. Tie kulkee yli karujen tuntureitten, seuraa silmukkoina tunturipurojen ja jokien varsia ja laskeutuu varsin jyrkästi vuonon perällä aukeavaan laaksoon. Sikälikin onnistui kalastus, että kaikki ne kalat, jotka iskivät kiinni, saatiin myös ylös. Kekkosen kalastusharrastus tiedettiin myös ulkomailla ja hän olikin päässyt vieraaksi monelle kuululle kalastuspaikalle, kuten vuonna 1966 Norjan maineikkaalle Laerdal-lohijoelle. Retkillä oli mukana usein maamme niin vanhoja kuin tuleviakin vaikuttajia sekä kavereita kaikista sosiaaliryhmistä yritysjohtajista ja vallankäyttäjistä aina taiteilijoihin ja tavallisiin kansalaisiin. Jylhien tunturien saartama vehmas laakso, jota kirkasvetinen, vuolasvirtainen joki halkoo. Koko seurueen yhteissaalista, 7 lohta, pidettiin suhteellisen hyvänä aikaiseen ajankohtaan nähden. . Historian havinaa Artikkeleita, uutisia ja tarinoita menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA . ta. Hän voitti 23-vuotiaana korkeushypyssä Suomen mestaruuden tuloksella 185 ja hän liikkui sekä harrasti koko elämänsä aktiivisesti. PRESIDENTTI Kekkosen ilmeestä näkee, että iso lohi on kiinni. 46 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Eräs suosittuja turistireittejä kulkee tätä kautta. . KOKEMUSTA ja taitoa vaadittiin presidentiltä, ennen kuin Laerdaljoki luovutti 11-kiloisen lohen. Presidentin matka sattui siihen vaiheeseen, jolloin uistimen käyttö oli edullisempaa. hiihdettiin, metsästettiin tai kalastettiin. P residentti Urho Kekkonen Urho Kekkonen (1900–1986) oli urheilumiehiä. Jo itse matka Laerdalsøyriin on elämys. Kuvista voi todeta, kuinka hätä, pahat aavistukset, toivorikas optimismi ja lopuksi ansaittu hyvä mieli, jota viereltä seuraavan paikallisen asiantuntijan kädenpuristus yhä lämmittää, vaihtelevat pyyntimiehen ilmeissä. Lohenkalastus tapahtuu joko uistinta tai perhoa heittäen. Vielä tässä vaiheessa kaikki on mahdollista
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 47. Nykyisin kasvavassa määrin EU:n kalastusmääräykset vaikuttavat vapaa-ajankalastukseen. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Euroopan parlamentin jäsen André Rodrigues (Portugali, S&D/ EU PECH komitea), ja lisäksi tilaisuuteen osallistui neljä muuta parlamentin jäsentä eri puolueista. Suomessa keskusteluun on erityisesti noussut Itämeren lohenkalastuksen säätely ja sen vaikutukset lohen vetouisteluun. EUROOPAN vapaa-ajankalastajien kokousta isännöi Euroopan virkistyskalastusja vesistöfoorumi. Muita kalastusta koskevia määräyksiä ovat olleet muun muassa ankeriaan kalastuksen rajoitukset, kalastusperäisen muoviroskan keräysjärjestelmä (tuottajayhteisölle) ja valmisteilla oleva lyijyn käyttökielto kalastuksessa. Tilaisuutta isännöi Euroopan virkistyskalastusja vesistöfoorumi. huhtikuuta järjestettyyn tilaisuuteen, jossa käsiteltiin vapaa-ajankalastuksen sosioekonomista merkitystä. Vapaa-ajankalastus tuottaa merkittävissä määrin hyvinvointia, sillä on merkitystä kalakantoihin ja se liikuttaa valtavia rahavirtoja, joten se pitää ottaa mukaan yhteisen kalastuspolitiikan päätöksentekoon. TEKSTI JANNE RAUTANEN KUVA CECILE FOUQUET, ALIENOR EUROOPAN VAPAA-AJANKALASTAJAT EU-PARLAMENTISSA Vapaa-ajankalastus otettava paremmin huomioon päätöksenteossa E uroopan vapaa-ajankalastajien (European Anglers Alliance, EAA) kaksipäiväinen kokousrypäs huipentui EU-parlamentin tiloissa 8. SVK:n edustajana toimi Janne Rautanen . ERITYISESTI LOHEN KALASTUS PUHUTTAA SUOMALAISIA Tilaisuuden tavoitteena oli vakuuttaa päättäjät vapaa-ajankalastuksen merkityksestä ja siitä, että vapaa-ajankalastajat tulisi ottaa mukaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan päätöksentekoon. Viime vuosina EU:sta jo voimaan astuneita tai tulevia määräyksiä ovat muun muassa kalastuksen valvonta-asetuksen tuomat muutokset, kuten vapaa-ajankalastajien merisaaliin myynnin tiukempi sanktiointi, velvoite sähköisestä tiedonkeruujärjestelmästä (Omakala) ja tiettyjen kalalajien ilmoitusvelvollisuus. Tilaisuuteen osallistui yhteensä yli 25 henkilöä eri organisaatioista. Euroopan kymmenien miljoonien kalastuksen harrastajien aiheuttama vuotuinen liikevaihto on suuruudeltaan kymmeniä miljardeja euroja. Myös Euroopan komission kalastuksesta vastaavasta yksiköstä (DG MARE) oli paikalla kolme edustajaa, mukaan luettuna yhteisen kalastuspolitiikan evaluoinnista vastaava johtaja Stylianos Mitolidis . Ajankohta tilaisuudelle oli mietitty huolella, sillä parhaillaan on menossa yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) evaluointi
TESTIN LUONTEESTA Päätimme etukäteen, ettemme tee perinteistä vertailutestiä, jossa käydään kela kelalta läpi niiden hyvät ja huonot puolet, ja laitetaan rullat paremmuusjärjestykseen. HYRRÄÄN tottuneella umpparikin uppoaa helposti kämmenpohjaotteeseen. Kättä se kuitenkin väsyttää. Enimmäkseen Ruotsin Svängstassa tehdyillä, eli ennen vuotta 1982 valmistetuilla Abumaticeilla. UMPIKELOJEN mallisto kutistuu kutistumistaan. Suomen viimeinen UMPIKELATESTI. Suomessa ei oikeastaan myydä enää kuin kahden merkkisiä irtoumppareita, Daiwaa ja Abua, sekä muutamia muovisia halpissettejä. Emme myöskään halunneet lähteä pelkästään kaivelemaan sitä, mikä umppareissa . Päätimme, että umpikelat pääsevät vielä kerran testiin. Samalla arvelimme, että tämä voi olla viimeinen umpikelatesti, joka Suomessa tehdään. VÄLINEET TEKSTI JA KUVAT NIKO SATTO JA MIKA NUMMISTO TESTASIMME umpikeloja pääasiassa Saaristomerellä. Aloimme pohtia, voisiko olla mahdollista, että nykyaikainen umpikela olisi sittenkin turhaan sorsittu ja oikeastaan ihan hyvä kalastusväline. Maailman suurimman umpikelavalmistajan, amerikkalaisen Zebcon, kelojakaan Suomessa ei ole tarjolla. O lemme viimeisten viiden vuoden kalastaneet satoja tunteja vanhoilla umpikeloilla. Jos umpikelaa haluaa ehdottomasti käyttää, nykyaikaisella välineellä pystyy ongelmitta kattamaan suurimman osan kotimaisista kalastustilanteista. 48 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vaikka päätyisimme mihin lopputulokseen, umpikelojen mallisto kutistuu kutistumistaan. Toisaalta umpikelassa oikein mikään asia ei ole paremmin kuin muissa kelatyypeissä
UMPPARILLA pystyy hyvin heittämään myös kauas. TESTIIN SAAPUNEET KELAT Saimme testiin kaikkiaan viisi umpikelaa. On olemassa pieni joukko niitä, jotka haluavat edelleen kalastaa umpikelalla. on mahdollisesti huonommin kuin muissa kelatyypeissä. Daiwasta voi todeta, että kun tekee kerralla hyvän, ei tarvitse joka vuosi muuttaa mallia. Huoletta voi sanoa, että Suomen kalojen kanssa umpparilla pärjää. . Lähestyimme asiaa sillä ajatuksella, että jos umpparilla haluaa kalastaa, pärjääkö sillä edelleen kaikenlaisessa kalastuksessa. Muut testimallit ovat Abun satavuo. Vanhaa nimeä käyttää vain sarjan kallein ja vanhin malli, 2016 ilmestynyt Abumatic STX. NYKYKELOJEN sisuskaluja olisi väärin moittia heppoisiksi. Abun Max X on kuitenkin siimatilavuudeltaan sen verran pieni, ettei siihen mahdu kunnollista haukisiimaa. Daiwalta testattavaksi tuli lippulaivamalli, moninkertainen testivoittaja, Goldcast III GC100. ABUISSA on näppärä siimankiinnityssysteemi; ei tarvitse kaivella saksilla puolanpohjaa. Daiwan, Abumatic STX:n ja Max Pron runko on metallia, ja niiden laatu on valovuoden parempi kuin 1980-luvulla moneen perheeseen osVAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 49. Varsinkin Abun umpikeloissa on hyvä, litteä ja kuminen kammennuppi, josta saa erinomaisen otteen. Rakenteeltaan ja jossain määrin osiltaankin samanlainen Goldcast I tuli markkinoille jo 1978, hieman muutettu Goldcast II heti seuraavana vuonna ja nykymuotoinen Goldcast III vuonna 1983 eli peräti 42 vuotta sitten! Noin 70 euron hintaisen Goldcastin lisäksi Daiwan nykymallistossa on 30 euron hintaisia Silvercast-malleja. Rajaamme siksi sen vastauksen ulkopuolelle ja toteamme, että ainakin yli 40 euron umpparilla pärjää varsin pitkälle. . Jos siima on hyvää, umpparilla heittää kauas. Purefishing toimitti testiin neljä mallia. TESTIIN osallistui kaikkiaan viisi umpikelaa. tisjuhlavuonna 2021 julkaistut Max Pro, Max STX ja Max X. Muun muassa siksi, että ovat sellaisella kalastaneet aina ennenkin ja vaihto toiseen kelatyyppiin tuntuisi vieraalta. Daiwan kampi on kovamuovinen, mutta ihan kelvollinen sekin. Testasimme umpikeloja pääasiassa Saaristomerellä, jonkin verran satakuntalaisella järvellä ja pääsipä joku keloista mukaan Kainuuseen ja Lappiinkin. KELOILLE annettiin kyytiä erilaisissa tilanteissa. UMPPARIEN heikot heittopituudet ovat ihan höpöhöpöjuttuja. Kaikissa Abuissa on vaihdettava kätisyys. Lyhyt vastaus on: kyllä pärjää. Hinnat vaihtelevat Max X:n reilusta kolmesta kympistä Abumatic STX:n noin kuuteen kymppiin. NO, PÄRJÄÄKÖ SILLÄ UMPPARILLA. Abut ovat Max X -malleja lukuun ottamatta ulkoisesti melko samanlaisia ja erot syntyvät lähinnä käytetyistä materiaaleista ja laakerien määrästä. . Esimerkiksi vanhempi Abumatic STX ja Max Pro ovat kaikilta ilmoiteltuilta ominaisuuksiltaan eli laakereiltaan, välitykseltään ja siimatilavuudeltaan samanlaisia, mutta painoa STX:ssä on 44 grammaa enemmän
Yksi kauppias kertoi vastikään, että umppareita on ruosteongelmien takia tuotu takaisin lyhyen ajan sisällä ostosta. Koska haspelissa märkä siima jää kokonaan kelan ulkopuoliseen puolaan, se ei myöskään ole yhtä altis korroosiolle. Lapset Umpikela sopii lapselle – vai sopiiko. NYKY-ABUJEN jalat ovat matalia ja paksuja. Tämä on kohtalainen vaihtoehto, jos vavassa on etukahva. Alkuun kesti hahmottaa, mihin suuntaan jarrua oikein pitäisi kiristää. Toinen vaihtoehto on pitää 50 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Nykyisin, kun tällainen ote alkaa olla aika harvinainen, monessakaan vavassa ei enää ole varsinaista etukahvaa. Sitkeässä roikkuu sekin luulo, että haspeli olisi lapsille hankala kelatyyppi ja että umpikela olisi heille paras valinta. tetuissa, heppoisesta muovista tehdyissä harrastuksentappajissa. Myytti periytyy vuosikymmenten takaa, jolloin keloissa käytettiin 0,45–0,50 millin paksuista sen ajan monofiilisiimaa, joka vaihdettiin vasta kun oli pakko. Daiwassakin kätisyyden voi vaihtaa, mutta vastapuolen nuppi ei pyöri. Jos nykyumpparia aikoo käyttää, se kannattaa merikalastuksen jälkeen huuhdella tai edes avata kupu. Se on ergonomian voitto, mutta vanhoihin mutkakahvavapoihin kelat eivät käy. Abu saa pienen miinuksen hankalista jarrunsäätökiekoista, joista puuttuvat merkinnät +/-. Testiryhmässämme oli 4–12-vuotiaita lapsia, joista osa oli kalastanut umpikelalla, osa ei koskaan millään kelalla. maan kaloille. Daiwan numeroitua kiekkoa on helpompi pyörittää ja kerralla oikeaan suuntaan. Samalla rahalla voi siis odottaa saavansa suhteessa paremman haspelikelan. Haspelin valintaa puolustaa se, että maailman mittakaavassa haspelit ovat monin verroin suositumpia ja sitä kautta niiden valmistaminen ja kuluttajahinnat halvempia. NYKYUMPPARIT ovat monesti alttiita ruostumaan. Lapsi oppii nopeasti heittämään haspelilla ja se oli paikoin jopa helpompi lapselle paremman ergonomian vuoksi. Mitään merkittävää etua umpikela ei kuitenkaan edelleenkään tuo lapsen käyttöön. KUN Goldcast I (takana) vuonna 1978 esiteltiin, se oli todella moderni kela. Ennen vanhaan umppareilla kalastettaessa pidettiin usein kiinni vavasta kelan etupuolella. Goldcastit ovat kaikkiaan kestäneet käsittämättömän hyvin aikaa ja käyttöä. Todistimme tämän väitteen vääräksi takavuosina naapurilehden testissä. la ja ote, jossa kelan pääty upotetaan kämmenpohjaan, rasittaa kättä. . Nykysiimoilla ja vavoilla umpparin heittopituus kattaa jokseenkin kaikki perustilanteet. Abuissa vaihdettavan kelauskätisyyden vastanuppi hankaa ärsyttävästi kämmenpohjaan. Iästä riippumatta testitulos oli päivänselvä. Siimatilavuutta yli 40 euron umppareissa on riittävästi kaikkeen muuhun kotimaiseen heittokalastukseen paitsi lohihommiin. Lisäksi jarrut ovat aivan riittäviä koti. Sitkeässä istuva väite heikoista heittopituuksista ei kunnon siimoilla ole todellinen ongelma. Tässä testissä mukana olevat kelat ovat ergonomialtaan noita pian 15 vuotta sitten kokeiltuja keloja parempia ja siten sopivat lapsen käteen paremmin. Umpikela istuu vavassa suhteellisen korkealUMPIKELAN jarrut ovat aivan riittäviä kotimaan kaloille. ERGONOMIA SUURIN MIINUS Jarrun säätämisen lisäksi umpikelojen vaivana on niiden kehno yleisergonomia
Siima umppariin Kaarinalainen MH-Toimi Oy, joka toimii Trabucco-siimojen maahantuojana, sponsoroi meille monofiilisiimat testikäyttöön. Umpikelaan monofiilisiima sopii sekä fiilikseltään että teknisistä syistä, ja koska monofiili on joka tapauksessa edullista, euron tai parin säästö on tässä kohdassa huonoa säästöä. Abu Max X -mallissa on kuitenkin niin pieni siimatilavuus, että sitä ei kannata yleiskalastukseen hankkia. Tämä on hyvä tiedostaa, jos umpparin hankkii ja haluaisi jostain syystä käyttää vanhaa vapaa. Siima VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 51. Tämä oli ergonomisesti muuten järkevää, mutta vavan paino monikertaistui valurautaklöntin takia. Umpikelalla siis pärjää, mutta oikeastaan millään osa-alueella se ei ole haspelia tai hyrrää parempi. Jalan mataluuden ja paksuuden vuoksi nykymallit eivät sovi vanhoihin mutkavapoihin. NYKYISET umpikelat eivät sovi vanhoihin mutkavapoihin. kiinni vavasta kelan takana, mutta tämän me koimme raskaaksi ja hankalaksi. Nykyvavoissa kelakiinnike on suora, ja siksi monet umpparit istuvat melko korkealla. Ergonomia-asiaa pohdiskellessamme totesimme, että vaikka umpikelakin on kehittynyt, yksi suuri syy sen vähenevään suosioon on muiden kelatyyppien kehittyminen umpparia enemmän. Abu on kiinnittänyt tähän huomiota ja madaltanut kelajalan vartta niin, että kela on lähempänä aihiota. Umpikelat olivat aikanaan senkin vuoksi suosittuja, että haspelit olivat kolhoja ja raskaita niiden rinnalla. Kestävyys oli huippuluokkaa, mutta ominaisuudet selvää 60-lukua. NYKYINEN haspeli on umpikelaa kevyempi ja hiljaisempi. Kokeilimme myös monikuitusiimaa, mutta emme vieläkään ole vakuuttuneita siitä, että se olisi hyvä valinta umppariin. Se maksoi 40 prosenttia Daiwan hinnasta, mutta oli laadultaan ja ominaisuuksiltaan vielä kauempana. Goldcastin hintaluokkaa puolestaan edusti jo 1967 esitelty Abumatic 150. Vanhoissa umpikelavavoissa kelakiinnikkeenä oli metallinen mutka, jolla kela saatiin istumaan alempana. Daiwassa oli kohtuullisen hyvä siima valmiina, joten sitä ei vaihdettu, mutta Abujen siimat katkeilivat turhan herkästi, joten vaihdoimme tilalle parempaa siimaa. Venymätön siima vaatii myös sitä, että jarrun saa suhteellisen kireälle, jotta kela ei anna tärpissä liikaa myöden. Kalastusmukavuus ja vieheiden säästyminen tuovat nopeasti satsauksen takaisin. Matalan puolan vuoksi siima ei puolaudu kunnolla ristiin, ja purkautuu siten kehnosti kelalta. Daiwa lähetti testiin reilun 30 euron hintalappua kantavan Goldcast-vavan, jossa kelakiinnikettä on ohennettu reilusti. Se ei umpikeloissa ainakaan kovin helposti onnistu. Trabucco-monofiilisiimat ovat suosittuja, sillä ne ovat kestäviä, suhteellisen kovapintaisia ja melko liukkaita, joten heittopituuden ja kestävyyden suhde on hyvä. Nyt tilanne on toisin päin. 1978 esiteltiin myös Abumatic 320 -halpiskela (takana). Kaikki vanhat totuudet umpikelojen heittopituuksista ovat jo vanhentunutta tietoa, mutta niin ovat myös haspelien vaikeuteen liittyvät väitteet. . Ainakin Goldcast-kelan kanssa yhdistelmä toimi hyvin ja vapa oli muutenkin erittäin miellyttävä yleiskäyttöä ajatellen. Ja vaikka muinoin lapselle ostettiin ensikelaksi umppari, koska se oli edullinen ja näppärä, kyllä nykyään on perustellumpaa – ja nimenomaan samoista syistä! – ostaa lapselle kevyehkö haspeli. Nykyaikainen haspeli on kevyt, hiljainen ja tasainen, ja umpikela sen rinnalla iso ja painava. TESTIRYHMÄN SUOSITUS Jos haluat heittää umpikelalla siksi, että umpikela on ”se juttu”, pärjäät nykykeloilla todennäköisesti kaikissa tilanteissa
Vieheen kehittäneet ja sitä valmistavat Matti Alho ja Vesa Esko kertovat uutuudellaan yrittäneensä yhdistää yhteen uistimeen meritaimenvieheiden tärkeimmät ominaisuudet. Lipat pääsivät myös testattaviksi ja osoittautuivat todella toimiviksi, sillä nuoret saivat niillä hyvin ahvenia ja haukia lähialueen järvistä. Samalla vieheen painoa lisättiin kolme grammaa, jolloin heittopituuskin kasvoi. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2025 (ilmestyy 29.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 7.7. 52 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kangasalla sijaitsevassa pajassa syntyy uusi tuttavuus vieherasioihin – lippa nimeltään Pörriäinen. Lisätiedot: • Jaana Vetikko puh. Pörriäisen kehittely alkoi, kun Penttilä sai ajatuksen, että lippoja voisi valmistaa nuorten kerhoilloissa. Se vajoaa hitaasti ja vaakasuoraan”, Alho ja Esko lupaavat. Kesän 2025 aikana värikarttaa on tarkoitus vielä laajentaa. . Varmauintinen ja pitkälle lentävä Pörriäinen on varustettu laadukkailla BKK:n koukuilla. Tästä innostuneena Penttilä rupesi ideoimaan lisää värejä, joita on tällä hetkellä tarjolla kuutta eri vaihtoehtoa. Alho ja Esko kertovat, että Lohnu Puikon ensimmäinen, omassa testikäytössä ollut malli oli hieman kevyempi ja siinä oli line thru -ominaisuus perinteisten uistinrenkaiden kanssa. Myös nuorisoreissu Merikarvianjoelle oli näille nuorten maalaamille lipoille menestys. Myös uusia viehevirityksiä on kokeiltavana, mutta toistaiseksi Penttilä panostaa lippoihin, jotka ovat hänen ensiaskeleensa vieheenvalmistuksessa. Siitä on tarjolla kuusi eri värivaihtoehtoa. Näin vieheen painoksi tuli 25 grammaa ja pituutta sillä on 12 senttiä. Värimaailmaan voi tutustua Instagramissa @spinlurefinland. Tällä hetkellä Pörriäis-lippoja löytyy Tampereella Nippon Verkosta ja niitä voi myös tilata suoraan Penttilän pajalta sähköpostilla spinlurefinland@gmail.com. Lisäksi kelaustuntuma on kevyt, jolloin taimenen kopaisut tuntee helposti. LOHNU Puikko120 on pitkäheittoinen meritaimenviehe. ”Se ei ole myöskään pelkkä käsialaviehe, kuten monet puikot ovat, vaan sillä on myös oma hieno uinti ja se kestää kovaakin kelausta. 050 525 7806 • Ismo Malin puh. Lohnu Puikon lisäksi muita Lohnu Uistimen viehemalleja ovat Vanhis (lohen ja ahvenen kalastukseen suunniteltu heittovaappu) ja Lohnu 110 (moottoriuisteluun suunniteltu vetopelti, erityisesti merija järvilohelle). ”Tästä kuitenkin luovuttiin lähinnä valmistusteknisistä syistä ja myös siksi, että umpirunko on kestävämpi. Heidän mukaansa Lohnu Puikko on pitkäheittoinen ja lentää muotonsa ja painonsa ansiosta kuin luoti kovassakin tulessa. Hän valoi muotit ja teki lipparungot valmiiksi. Viehe sai alkunsa Hervannan-Kaukajärven Kalakerhon nuorten askarteluilloissa, joissa vieheen kehittäjä Markus Penttilä toimii vetäjänä. Lisätietoja ja tilaukset: lohnu.uistimet@gmail.com. 050 577 4656 • ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi Uutta vieherasoihin – Pörriäinen maistuu ahvenelle, hauelle sekä harjukselle ja taimenelle Lohnu Puikkoon yhdistetty meritaimenvieheen tärkeimmät ominaisuudet Laihialla toimiva Lohnu Uistin on valmistanut kesäksi 2025 uutuusvieheen nimeltään Lohnu Puikko120. Pörriäistä valmistetaan kahdessa koossa, joista pienemmällä on painoa 9 grammaa ja pituutta 3,5 senttiä, kun taas isomman version mitat ovat 13 grammaa ja 4,5 senttiä. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Näin nuorille jäi kerhoiltoihin tehtäväksi lipan rakentaminen ja maalaaminen. Se on täysin lyijytön ja sen runkolanka ja painotus ovat ruostumatonta terästä. . Kesän 2024 Norjan reissulla lippoja päästiin testaamaan myös pohjoisen kaloille, ja varsinkin värit Veritimantti (punamusta) ja Nokkosperhonen (oranssi) toimivat mallikkaasti harjukselle ja taimenelle. uutta TEKSTI ISMO MALI N Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@ vapaa-ajankalastaja.fi. PÖRRIÄINEN-LIPPA värissä Veritimantti maistuu ahventen ja haukien lisäksi myös harjukselle ja taimenelle
Pakkauksessa on mukana vesiheinäja tehopotkuri, joita voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Force Pron kaikki osat, mukaan lukien komposiittirakenteinen rikiputki ja vahvistettu kaapeli, on suunniteltu kestämään ankaria olosuhteita ja suojattu korroosiota ja suolaveden vaikutuksia vastaan. . Nopean keittoajan (3 min 15 s/litra) ja keveytensä (4,1 kg) ansiosta Genesis Basecamp tarjoaa tehokkaan ja helposti liikuteltavan ratkaisun ruuan valmistamiseen ulkona. Moottorilla on rajoitettu kolmen vuoden takuu ja rikiputkella rajoitettu elinikäinen takuu. Lisäksi keraamisesti suojattu piezo-sytytin takaa laitteelle entistä paremman toimintavarmuuden. Se on tehokas ja helppokäyttöinen keitin, joka on suunniteltu monipuoliseen leiri-, veneily,-tai matkailukäyttöön Pieneen kantolaukkuun pakattu kahden polttimen keitin toimii normaalilla retkikeittimen kaasulla ja se on helppo sytyttää integroidulla piezo-sytyttimellä. Uuden peruutustoiminnon avulla venettä pystyy myös helposti peruuttamaan kääntämättä moottorin ajosuuntaa toisin päin. Keittoastian lukitusmekanismia on myös kehitetty ja sen kiinnittäminen ja irrottaminen on aiempaa helpompaa kolmipisteisen lukitusjärjestelmän ansiosta. Näiden ansiosta Force Pro tuottaa erinomaista veneen paikannusteknologiaa, kun käytetään taivasankkuria, suunnan ylläpitoa tai reitin seurantaa. Keitin sisältää viiden litran FluxPot-kattilan, paistinpannun, jossa on tarttumaton pinnoite, kantolaukun, tuulisuojan, polttoaineregulaattorin ja kaasusäiliön tukijalan. GARMININ uusi Force® Pro -keulamoottori on suojattu korroosiota ja suolaveden vaikutuksia vastaan. GENESIS Basecamp -keittojärjestelmä on taitettava kahdella polttimolla varustettu leirikeitin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 53. Peruutustoiminnosta on hyötyä erityisesti hitaassa vauhdissa ja ahtaissa tiloissa, kuten puroissa tai laituripaikoilla. Lisäksi se on päivittänyt Fast boil -sarjan Flash Fast Boil 1.0 ja Zip 0.8L -keittimet. . Jos kalastetaan pimeässä, moottorin rungon päällä oleva valaistu osoitin näyttää, mihin suuntaan ollaan menossa. Poltinosassa on puolestaan uutuutena kumipintaiset reunukset, jotka helpottavat keittoastian kiinnittämistä ja liekin säätämistä. Genesis Basecamp -keittojärjestelmä on taitettava, kahdella polttimella varustettu leirikeitin, joka toimii isobutaanikaasulla. Flash-malleissa oranssi otealue lisää näkyvyyttä. Tehokkuutensa ansiosta Force Pro jaksaa toimia koko päivän tehojaan menettämättä luotainhäiriöiden pysyessä minimaalisina. Garmin lupaa: Uudella Force® Pro -keulamoottorilla veneen saa tarkasti kalaparvien läheisyyteen Garmin on esitellyt Force® Pro -keulamoottorin, joka on varustettu harjattomalla moottorilla ja tehopotkurilla. Lisätietoja: vandernet.com/sport/valmistajat/Jetboil. Moottori on lisäksi erittäin hiljainen, joten kalatkaan eivät sitä helpolla huomaa. Jetboil®:n Fast Boil -keitinmallistoa on kehitetty asiakaspalautteen pohjalta, mutta samalla on säilytetty keittimien nopeat, kevyet, kompaktit ja energiatehokkaat ominaisuudet. Vielä kompaktimpaa vaihtoehtoa etsiville Zip 0.8L -keitin tarjoaa vieläkin kevyemmän vaihtoehdon. Flash 1.0L -keittimen keittoaika on nopea ja se painaa vain 372 grammaa, joten se on ihanteellinen kumppani vaelluksille ja kevytretkeilyyn. FLASH 1.0 -kaasukeitin. Force Pron skannaava anturi näyttää luotainkuvaa, jossa vedenalaiset rakenteet ja kalat näkyvät veneen sivuilla ja alla tarkasti. Uutuutena Flash 1.0L -malleissa on sytytysjärjestelmä, jossa sytytys on integroituna venttiiliohjaimeen, jolloin polttimen voi sytyttää yksinkertaisesti kääntämällä venttiiliä. Uudet Jetboil® -keittimet kevyesti mukaan pieniin ja suurin seikkailuihin Jetboil® on tuonut Suomen markkinoille uuden Genesis Basecamp -keittojärjestelmän. Tämän ansiosta moottorissa riittää tehoa nopeisiin siirtymiin myös kovassa tuulessa ja voimakkaassa virtauksessa. Moottorista löytyy lisäksi monitaajuus-GPS erittäin suorituskykykyistä taivasankkuria varten ja integroitu skannaava Ultra High-Defininition -anturi. . Kun keulamoottori integroidaan langattomasti Garmin-karttaplottereihin, voidaan luoda reittejä, kuvioita ja jälkiä, joita moottori seuraa kalastuksen aikana. Näin veneen pystyy sijoittamaan entistäkin tarkemmin esimerkiksi matalikkojen ja kalaparvien läheisyyteen
Tässä Vapaa-ajan Kalastajan testiviisikkoon valikoitiin pienimmän pään kokoja 9-10-grammaisista versioista. Kyseessä ei ole ihan uusi keksintö, mutta jonkinlainen pyrstölippabuumi on nyt menossa. Emme laittaneet testivieheitä varsinaisesti paremmuusjärjestykseen, mutta kirjasimme ylös joitakin havaintoja kaikista testatuista. Testasimme viiden eri valmistajan pyrstölippoja. Pyrstölipoilla on oma paikkansa ja hetkensä. Plussat ja miinukset: Vaatii testiviisikosta selvästi kovimman vauhdin uinnin käynnistymiseen, joka on kuitenkin käynnistyttyään varsin eloisaa. Hitaassa kelausvauhdissa ja pudotuksissa eloton. Kalastustesteissä kohdelajina tällä kertaa olleille ahvenille pyrstölipat kelpasivat suupalaksi hyvin, mutta ylivoimaiseksi ottivieheeksi en kuitenkaan niitä kuvailisi. Parhaimmillaan ne ovat tilanteissa, jolloin tarvitaan vilkasta uintia. Vauhdissa eloisa uinti 54 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saatavilla on monen kokoisia pyrstölippoja pienistä aina suuriin haukivieheisiin saakka. lääkärin määräyksestä TE K STI J A K UV AT PETTE R N ISS É N LIPPAPERHEEN PERHEENLISÄYKSEKSI noin kymppigrammaiset pyrstölipat V iime vuosina vieherintamalle runsaalla valikoimalla rynnänneet pyrstölipat ovat mukava lisä uistinrasiaan. Markkinoilla on totuttuun tapaan laajat valikoimat erilaisia värityksiä, joista löytyy ottiväri kaikille kalastuskauden hetkille. Pyrstölipan perusidea on toimia lippana, jossa painorunko estää lippaa kiertämästä siimaa ja mahdollistaa pitkät heitot. Hieman koukun ja lipan sotkeutumista heitettäessä. Jakki Tailspinner 10 g Väri: FS001 Mitattu pituus: 74 mm Testattu uinnin käynnistymisen herkkyys asteikolla 1-5: 2 Painorungon uinnin elävyys: Vain kovassa vauhdissa eläväinen. Tuollaisia ominaisuuksia näille vieheille ainakin tavoitellaan. Peruslippaan verrattuna painotus helpottaa vieheen monipuolista uittamista hieman syvemmissäkin vesissä pohjan tuntumassa. Monet valmistajat mainostavat pyrstölippansa herkkää uintia niin pudotuksissa kuin kelattaessa. Uinnin herkkyydessä oli aika suuria eroja sekä lipan pyörimisen että painorungon uintiliikkeen osalta. Pyrstölipat ovat varsinkin lämpimän veden aikaan varteenotettavia ottivieheitä vaikka ahvenelle, kuhalle, hauelle, taimenelle, harjukselle, raudulle, kirjolohelle, säyneelle ja toutaimelle
Kuusamon Uistin Viikari 10 g Väri: Sinioranssi UV Mitattu pituus: 60 mm Testattu uinnin käynnistymisen herkkyys asteikolla 1-5: 4 Painorungon uinnin elävyys: Vilkas eloisa sivuttaisliike ja kylkien vilkutus. Painavan tungsten-rungon myötä testiviisikon pienikokoisin. Plussat ja miinukset: Lippa liikkuu eloisasti hitaassakin vauhdissa pudotuksessa ja vedossa. Plussat ja miinukset: Toimii keskinopeassa kelausvauhdissa aika hyvin. Plussat ja miinukset: Lippa liikkuu eloisasti hitaassakin vauhdissa pudotuksessa ja vedossa. Keskinopeaan kelausvauhtiin hyvä Patriot Twisty Jig Spinner 10 g Väri: 05 Mitattu pituus: 59 mm Testattu uinnin käynnistymisen herkkyys asteikolla 1-5: 5 Painorungon uinnin elävyys: Tiheä sivuttaispotku ja kylkitirinä. UV-maalaus. Monipuolisen vilkas liike Savage Gear Fat Tail Spin 9 g Väri: Dirty Silver Mitattu pituus: 57 mm Testattu uinnin käynnistymisen herkkyys asteikolla 1-5: 3 Painorungon uinnin elävyys: Pieni sivuttaispotku. Westin Dropbite Tungsten Spin Tail 9 g Väri: Firetiger Mitattu pituus: 49 mm Testattu uinnin käynnistymisen herkkyys asteikolla 1-5: 4 Painorungon uinnin elävyys: Pieni sivuttaispotku. Vakiona värikoukku. Pitkäheittoinen. Painorungon liike monipuolisen vilkas. Plussat ja miinukset: Lippa liikkuu eloisasti hitaassakin vauhdissa pudotuksessa ja vedossa. Vakiona värikoukku. Pudotuksissa lipan liike ei ollut testiviisikon herkimmästä päästä. Pitkäheittoinen Herkin uinnin käynnistyminen VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 55. Testiviisikon herkin lipan uinnin käynnistyminen
T E KS T I JA K U V AT A N SSI V A I NI KK A Tutkittua PYYNTIRASITUKSEN VAIKUTUKSISTA kertyy uutta tietoa Pyydettyjen kalojen vapauttaminen toimii tavoitellulla tavalla vain, jos pyyntistressi ei heikennä kalan menestystä luonnossa pyynnin jälkeen. Kansainvälisesti aihetta tutkitaan ahkerasti ja pyydä ja päästä -kalastuksesta on vastikään julkaistu myös uusi konsensushakuinen alan johtavien tutkijoiden essee. M ikä on hyväksi kalakannalle, ei aina ole hyväksi yksilölle. Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. On päivänselvää, että kalastetuimmat kalakannat eivät yleisesti kestäisi sellaista kuolleisuutta, joka aiheutuisi, jos vapaa-ajankalastajat tappaisivat kaikki saamansa kalat. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä. Tilanne voidaan ratkaista joko rajoittamalla kalastusta hyvin voimakkaasti tai hyväksymällä se, että suuren kalastajajoukon suuresta saaliista osa on yksinkertaisesti pakko vapauttaa. Corsin ym. 2025). (2025) esseen mukaan pyydä ja päästä -keskustelun valokeilassa ovat usein kalastajat, joille kalastus on tärkeä osa elämäntapaa, ja jotka ovat vieneet oman erikoisosaamisensa hyvin pitkälle ja jotka harjoittavat kalojen vapauttamista vapaaeh56 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tämän ristiriidan ymmärtäminen ja hyväksyminen on toisinaan varsin kuumentuneen pyydä ja päästä -keskustelun ytimessä ( CorCorsi si ym
Corsin ym. mukaan on tärkeää, ettei myöskään pyydä ja päästä -kalastuksen aiheuttamista haitoista tehdä oletuksia ja että mahdolliset säätelypäätökset perustuisivat tutkittuun tietoon. He muistuttavat, että kalastus on aina kuluttavaa luonnon hyväksikäyttöä, vaikka kalastajan aikomuksena ei olisi syödä yhtään kalaa. (2025) mukaan kalastuksen kultainen sääntö on kunnioittaa kaloja ja kanssakalastajia. Tarvetta on kuitenkin aidolle kokonaisnäkemykselle ja niin pakollisten kuin vapaaehtoisten vapautusperusteiden arvioinnille. Corsin ym. Kalan sydän voi lisäksi käyttää maitohappoa suoraan energian lähteenään. mukaan yksittäisen kalastajan on usein liian vaikeaa ymmärtää kalakantaan vaikuttavia lukuisia mekanismeja, ja kalastuksen säätelyn tulisi aina perustua kovaan tietoon kalastuskuolleisuudesta. VAVALLA pyydetyt radiomerkityt taimenet ovat onnistuneesti jatkaneet kutunousua. Vain kylkien tuntumassa kypsänä ruskealta näyttävä lihas on ns. KAIKKI PERUSTUU KUNNIOITUKSEEN Corsin ym. Kun kala nostetaan pois vedestä, estyy myös hiilidioksidin poistuminen verestä ja sen pitoisuus voi nousta. Maitohapon anioni on laktaatti, jonka pitoisuutta veressä tutkimuksissa yleensä mitataan. Kun rasitus helpottaa ja hapensaanti palautuu, kalan maksa alkaa muuntaa maitohappoa takaisin glukoosiksi Cori-syklissä. Kalan veteen vapautuksen jälkeen sydämen syke puolestaan nousee normaalia tiheämmäksi, ja happi/ hiilidioksiditasapaino pyrkii palautumaan. KUTUAJAN ulkopuolella tyypillisen kokoiset kuhat kestävän pyynnin hyvin, eikä kuolleisuutta ole allaskokeissa todettu. Suomessa kalan käsittelyyn ja vapauttamiseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita on kansainvälisesti verraten äärimmäisen vähän, mutta yleisesti ottaen hyvän kalan käsittelyn tärkeys ja siten sen ohjeistamisen tärkeys kasvavat koko ajan myös yhteiskuntien yleisen asennemuutoksen myötä. Kun tätä tietoa ei useimmiten ole saatavissa, joudutaan säätelypäätöksiä tehtäessä helposti sosiaalisesti kestämättömiin tilanteisiin. Rauhallisesti liikkuessaan kala käyttää vain punaisen lihaksen tuottamaa aerobista lihasvoimaa, kun kaikki isommat ponnistelut edellyttävät valkoisten isojen lihasten käyttöä. Kun kala joutuu kovaan fyysiseen rasitukseen tai sen hapensaanti vaikeutuu esimerkiksi ilma-altistuksen vuoksi, kala tuottaa glukoosista energiaa anaerobisen glykolyysin avulla (Ferguson & Tufts 1982). . punaista, aerobista lihasta, jota on sitä enemmän, mitä enemmän kalalaji normaalisti liikkuu. Tämän vuoksi kaloilla on luontaisesti verraten hyvä kyky käsitellä valkoisen lihaksen tuottamaa maitohappoa. Samoin kalan syke laskee ja sen kudosten natrium/kloridi-ionitasapaino voi järkkyä. MAITOHAPPO ON ERÄÄNLAISTA LAINAA Akuuttina stressireaktiona kaikkeen häiriöön kalan kortisolipitoisuus kasvaa ja sen seurauksena verenkiertoon vapautuu glukoosia. Tutkittua toisesti perustuen vuosien mittaan saatuun ymmärrykseen ja kokemukseen. valkoista, aina pääosin hapettomasti toimivaa lihasta. LIHAS VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 57. Kalalla on kahdenlaista lihaskudosta, valkoista ja punaista Suurin osa kalan lihaksesta on ns. Corsin ym. Suurin punaisen lihaksen suhde valkoiseen on tonnikalojen ja makrillien kaltaisilla aktiivisilla ulappakaloilla. mukaan kalastajien keskinäisen kunnioituksen ylläpitäminen on tärkeää tässäkin yhteydessä: kalastuksen säätelystä vastaavien tulisi tarjota varsinkin aloittelijoille tietoa kalojen käsittelystä, ja esiin tuleviin virheisiin pitäisi puuttua ymmärtävästi ja ohjeistavasti julkisen lynkkauksen sijaan.
Mitään vaikutuksia ei kuitenkaan havaittu enää viikon tai kuukauden kuluttua käsittelyistä, joten ainakaan tämän tutkimuksen perusteella kalojen väsyttäminen ja ilma-altistus eivät johda pysyviin aivovaurioihin. 58 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Herkimpiä tälle ovat todennäköisesti (usein isot) lohikalat, jotka on väsytetty kyljelleen kaatumiseen asti. Tämä tarkoittaa, että karppiin on alettava suhtautua mahdollisena vieraslajina myös Suomessa. (2018) perhokalastuspainotteisissa kokeissa. Pienillä lohikaloilla alle minuutin kesälämpötiloissa tapahtunut ilma-altistus ei lisännyt kuolleisuutta Rothin ym. On oletettavaa, että myös kalojen sinänsä nisäkkäisiin verrattuna tehokkaasti korjautuvat aivot vaativat happea, mikä tarkoittaa, että hapen verestä kuluttava pyyntirasitus tai ilma-altistus voisi vaikuttaa kalojen kognitiivisiin kykyihin. Ihmislääketieteessä on valitettavan selkeää, miten hyvin lyhytkin verenkierron pysähtyminen johtaa isoihin aivovaurioihin. Pelkkä fyysinen rasitus ei uintikokeiden perusteella vaikuttanut kirjolohien työmuistiin mutta kaikki käsittelyt, joihin sisältyi vähintään 30 sekunnin ilma-altistus, heikensivät työmuistia 3-4 tuntia käsittelyjen jälkeen. Mitä lämpimämpää on, sitä haitallisempaa ilma-altistus todennäköisesti on nollan yläpuolisissa lämpötiloissa ja päinvastoin pakkaslämpötiloissa. (1983) mukaan liian voimakas happamoituminen tappaa kalan, usein 4-8 tuntia rasituksen jälkeen, joskin kuolleisuuteen voi olla muitakin myötävaikuttavia tekijöitä ja tutkimusta syistä tarvittaisiin edelleen (Elliot Holder ym. HAPPIVELKAA Maitohapon pitoisuutta nostavat sekä fyysinen rasitus että aika, jona kala ei saa happea kidusten kautta. (2025) jäljittelivät pyyntija ilma-altistustressiä kirjolohilla, joiden käyttäytymistä seurattiin konenäköön perustuen erityisessä Y:n muotoisessa altaassa. Pahasti happivelkainen kala voi kuolla tunteja vapautuksen jälkeen ja nämä kuolemat jäävät useimmiten havaitsematta, sillä vastoin yleisiä uskomuksia kuolleet kalat eivät nouse pintaan, vaan painuvat pohjaan. Suurin riski vapautetulle kalalle koituu luontaisista pedoista, joille väsynyt ja hapuileva kala on helppoa saalista. Woodin ym. Lue lisää: https://doi.org/10.1093/fshmag/vuae024 https://doi.org/10.1139/f92-129 https://doi.org/10.1111/j.1095-8649.1983.tb04739.x https://doi.org/10.1111/faf.12696 https://doi.org/10.1098/rsbl.2024.0527 https://doi.org/10.1002/nafm.10184 https://doi.org/10.1080/03632415.2015.1074570 Tutkittua . Tätä tutkiakseen ruotsalaiset Henrik Flink ym. Keskeisenä suosituksena ilma-altistuksen vaikutuksista yhteenvedon laaKarppi Joacim Näslund ja Mikael Andersson raportoivat Aquaculture, Fish and Fisheries -lehdessä (2025), että Tukholman saariston Ingarö-saarelta on löytynyt itsestään lisääntyvä karppipopulaatio golfradan reilun 7000 m 2 kokoisesta kastelulammikosta. ALLASOLOSUHTEISSA tehdyt pyydä ja päästä -kokeet ovat osoittaneet, että taimen kestää pyynnin hyvin, kunhan koukku ei tartu liian syvälle nieluun. Tästä ilmeinen seuraus on se, että kala on väsytettävä nopeasti kalan kokoon suhteutetuilla kalastusvälineillä, eikä kalaa saisi pitää ilmassa yhtään pidempään kuin on välttämätöntä. (2015) esittävät, että kalaa ei pidä pitää poissa vedestä yli kymmentä sekuntia ja että välineet on suhteutettava pyydettäviin kaloihin. Oleellista tässä on huomata, että kalan fysiologia kestää luontaisestikin lyhytaikaista hapettomuutta, mutta tällä on rajat sekä aina jälkeenpäin tuleva energeettinen kustannus, joka voi viime kädessä heijastua kalan mahdollisuuksiin kasvaa ja lisääntyä. Huolestuttava huomio klassisten kirjolohitutkimusten perusteella on se, ettei kalan lähteminen kalastajan käsistä kerro, miten loppuun väsytetylle kalalle voi lopulta käydä. Maitohappo on myös voimakas happo, joka laskee kalan kudosten pH-pitoisuutta jopa useita pH-yksikön kymmenyksiä. https://doi.org/10.1002/aff2.70056 tineet Katrina Cook ym. 2022). PITKÄ VÄSYTYS JA ILMAALTISTUS LISÄÄVÄT NS. AIHEUTTAAKO HAPETTOMUUS AIVOVAURIOITA
Mukaan omat liinavaatteet tai vuokrataan paikan päällä (10 €/setti). Könkämäenolla voi saada saaliiksi lisäksi taimenia, siikoja ja haukia. Pihapiirissä on kota. 4.–8.8. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalastuselämysmatka 4.– 8. Hyvällä tuurilla myös lohen! Mökkien vieressä Kilpisjärvellä on kätevintä kalastaa veneestä käsin rautua, harjusta tai siikaa. LISÄTIEDOT Petter Nissén puh. Hinta ei sisällä kalastuksen aikana mukana kulkevaa kalastusopasta. Läheltä löytyy palveluista muun muassa markettitasoinen kauppa Kilpishalli, huoltoasema ja useita ruokailupaikkoja. Ruokailut ovat omakustanteisia. Mökkien pihasta on hieno näkymä Saanatunturille, jossa voi piipahtaa retkellä kalastuksen lisäksi. Pienen patikkamatkan päässä päätieltä on lähialueilla useampia järviä, joista voi kalastaa rannasta heitellen harjusta, siikaa ja paikoin myös rautua. Matka on omatoiminen. Kilpisjärvellä majoitumme Saivaara Mökeissä, jotka tarjoavat kaikki kotoisat mukavuudet saunoineen ja kodinkoneineen. Kalastuksellisesti Kilpisjärven seutu Käsivarressa on erittäin monipuolinen. Kalastuselämysmatka KILPISJÄRVELLE Kuvat: Petter Nissén. Matkalle mahtuu 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta ILMOITTAUTUMISET VIIMEISTÄÄN 30.6. 0500 440 923 tai petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi. Suosituimmat kalastusmuodot matkalla ovat heittokalastus, perhokalastus ja vetouistelu. MENNESSÄ sähköisellä lomakkeella vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat/kalastuselamysmatka-suomen-kasivarteen tai Jaana Piskonen puh. Matkan hinta SVK:n jäseniltä 160 €/hlö (ei jäsenet 180 €/ hlö). Myös Norjaan ja Jäämerelle on lyhyt matka autoilla maisemia ihailemaan ja kokeilemaan merikalastusta. Hintaan sisältyy majoitus mökissä ja vinkit kalastuksesta ennen matkaa ja paikan päällä. Kilpisjärvestä laskeva Könkämäeno on jokikalastuksen suosikkikohde ja kuuluisa mahdollisuudesta tartuttaa siiman päähän suurkalan mitat täyttävä harjus. Saivaara Mökit Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT. 050 597 4933, jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. elokuuta Kilpisjärvelle. Käytössämme on kolme erillistä 54 neliömetrin kokoista taloa, joissa on makuupaikat viidelle
SUOMEN ESTEETTÖMÄT KALAPAIKAT TEKSTI JA KUVAT JERE HUOVINEN Suomussalmen kunnan pohjoisosassa sijaitsee Suomen 40. Hossaan ei ole juurikaan julkista liikennettä, ja paikka on kaukana kaikista sitä ympäröivistä kuntakeskuksista. Hossa sai kansallispuiston statuksen satavuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2017. Tätä aiemmin se oli valtion omistama retkeilyalue. kansallispuisto, nimeltään Hossa. Kalapaikkana HOSSA 60 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Juttusarjan tarkoituksena on tuoda kalastajien tietoisuuteen maassamme sijaitsevia, kaikille kalastajaryhmille soveltuvia kalapaikkoja sekä virtaavissa että seisovissa vesissä. Sana ”Hossa”, tarkoittaa saamen kielellä kaukaista paikkaa, ja sitä se onkin. -sarjassa esitellään esteettömiä kalapaikkoja 15-vuotiaan, pyörätuolilla liikkuvan perhokalastajan @fishingboywithwheelchair näkökulmasta katsottuna
Hossan kansallispuiston läpi virtaava Hossanjoki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden koskikalastukseen sekä vesiretkeilyyn. Lammen pohjoisosassa sijaitsee neljä erillistä kalastuslaituria, joista yksi on tilavan laavurakennelman vieressä. Paikka löytyy osoitteesta: Jatkonsalmentie 6, Suomussalmi. H ossan maine hyvänä, ja ennen kaikkea kauniina kalapaikkana on ollut kalastuksen harrastajien tiedossa jo pitkään. Hossan alueen erityiskalastuskohteiden kalastukseen tarvitaan Metsähallituksen vapalupa nro. Huosilammen kalastuslaitureiden sivuilla on suoja-aidat, joista toista aitaa vasten on rakennettu istuinpenkki. Aiempien kalaistutusten jäljiltä, Hossan alueen vesistöissä on nykyään luontaisesti lisääntyvät vahvat siikaja harjuskannat. HUOSIJA KEIHÄSLAMPI OVAT HOSSAN SUOSITUIMMAT KALASTUSKOHTEET Hossan suosituimmat kalastuskohteet ovat koko perheen kalastuskohteiksi soveltuvat Huosija Keihäslampi. Laitureiden metalliset etukaiteet ovat hieman sivulaitoja matalampia, ja niissä on aukkoja vapoja varten. Aiemmin Hossan vesistöihin istutettiin valtavasti eri kalalajeja kalastajia varten. Laavu ja sen yhteydessä sijaitsevat nuotiopaikat ovat täysin esteettömiä. Tarvittavien kalastuslupien hankkiminen, ja alueella olevien vuokraveneiden varaaminen onnistuu kätevästi luontokeskuksesta. HUOSILLAMMEN kirjolohi hyväksyi sille tarjotun perhon. Huosilammen eteläsyvänteellä on syvyyttä noin 30 metriä ja kirjolohet viihtyvät syvänteen ympäristössä. Huosilammen parhaat kalapaikat sijaitsevat lammen keskivaiheilla sijaitsevan laavurakennelman ja Jatkonsalmentien välisellä alueella. Hossassa sijaitsee Hossan luontokeskus, mistä saa mm. istutetaan säännöllisesti kirjolohta. HUOSILAMMEN grillauspaikka. Lammet sijaitsevat kansallispuiston ulkopuolella ja näihin helposti saavutettaviin kalastuskohteisiin . Tätä nuoremmat henkilöt eivät yleiskalastusoikeuskohteissa tarvitse lainkaan kalastuslupia. Yleiskalastusoikeuden piiriin kuuluvilla vesialueilla yli 18-vuotiaat saavat kalastaa pelkällä kalastonhoitomaksulla. Kristallinkirkkaat suppalammet ja hiekkarantaiset järvet ovat aina houkutelleet kalastajia sekä retkeilijöitä luokseen. 5502. Huosilampi on noin 11 hehtaarin suuruinen, erittäin kirkasvetinen lampi. Laitureilta tapahtuvaan perhokalastukseen tarvittavaa takaheittotilaa, erityisesti laitu. Huosilammen rannoilta pystyy kalastamaan heittokalastusvälineillä koko lammen alueella, mutta perhokalastus on puustoisen maaston vuoksi haastavaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 61. neuvoja alueen kalastukseen ja retkeilyyn. Huosilampi sijaitsee luontokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja lammelle johtaa esteetön, helppokulkuinen polku. Nykypäivänä istutuksia tehdään huomattavasti vähemmän ja maltillisemmin
Elävien syöttien ja tahnojen käyttö lammissa on kielletty. Suurin syvyys lammessa on noin 24 metriä. KEIHÄSLAMMEN eteläranta soveltuu perhokalastukseen. Kahluuvarusteiden avulla pystyy kahlaamaan kauas rannasta. Parkkipaikka sijaitsee tien varressa, ja parkkipaikalta Umpi-Valkeaisen venerantaan on noin 200 metriä. UMPI-, JA ISO-VALKEAINEN OVAT KANSALLISPUISTON HELMIÄ Hossan muita tunnettuja kalavesiä ovat Umpija Iso-Valkeainen. Järven rannalla on muutamia vuokraveneitä, joiden varaukset tehdään Hossan luontokeskuksesta. Heittokalastusta pystyy harjoittamaan missä kohdin tahansa, mutta takaheittotilaa tarvitseville perhokalastajille löytyy ainoastaan yksi paikka, missä pystyy kohtuullisesti heittämään. HUOSILAMMELLE johtaa helppokulkuinen esteetön polku. Paikka sijaitsee lammen etelärannalla, nuotiopaikan välittömässä läheisyydessä. Takaheittotilaa on jonkin verran ainoastaan laavurakennelman edustan laiturilla, sekä kaikkein kauimmaisella, lammen pohjoispäässä sijaitsevalla laiturilla. Huosija Keihäslammella saa kalastaa ainoastaan heittokalastusvälineillä tai perholla. . Nämä kohteet sijaitsevat kansallispuiston alueella, Pistonlehdontien molemmilla puolilla. Lisäksi lammella on yksi kalastuslaituri, jolta pystyy perhokalastusvälineillä kalastamaan tehokkaasti. Laitureiden sivuttaissuunnassa heittotilaa on, mutta istualtaan tapahtuva perhonheitto on korkeiden sivuaitojen vuoksi vaikeaa. Umpi-Valkeainen on syvä, kirkasvetinen harjujärvi ja se on pinta-alaltaan 26 hehtaaria. Keihäslampi sijaitsee Huosilammen välittömässä läheisyydessä, Jatkosalmentien toisella puolella. Keihäslampi on noin neljän hehtaarin suuruinen lampi, ja se syvenee rannoilta nopeasti. Kei. Vuokraveneiden 62 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. häslammen länsipääty on matala ja lammen pohja on tässä kohdin kovaa hiekkaa. reiden etupuolelle suuntautuviin heittoihin, ei juurikaan ole. Keihäslammen suurin syvyys on yli 15 metriä ja lammen rannat ovat puustoiset
Kristal. Saaren ympäristö on hyvää kalastusaluetta ja erityisesti harjukset suosivat sen ympäristöä. Kaikissa Hossan alueen järvissä ja lammissa esiintyy myös runsaasti ahvenia. Vuokraveneiden säilytyspaikka sijaitsee isomman ja syvemmän alueen rannalla, järvelle johtavan soratien päässä. vähäisen määrän vuoksi lammella ei ole koskaan liikaa kalastajia, sillä oman veneen tai kanootin käyttö kohteessa on kielletty. Umpi-Valkeaiseen ei istuteta pyyntikokoisia kaloja, vaan istutukset tehdään poikasistutuksina. EVÄSTAUKO Umpi-Valkeaisen kahtia jakavassa kapeikossa. Umpi-Valkeainen on monen Hossan kävijän suosikkipaikka, ja se jakautuu pienen kapeikon vuoksi kahteen erilliseen alueeseen. . UMPI-VALKEAISELLE parkkipaikalta johtava tieura. Soutumatka lammen syvänteelle on lyhyt, ja lammen eteläosan keskellä sijaitsee saari. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 63. Kelluntarenkaan käyttö on molemmissa järvissä sallittua. Umpi-Valkeaisen kalasto koostuu pääosin taimenista ja harjuksista
Umpi-Valkeaisen eteläpäädyn syvin alue on erityisesti vetouistelijoiden suosiossa. Kahluuvarusteiden avulla kalastus helpottuu jonkin verran, mutta tehokkainta on kalastaa veneestä tai kelluntarenkaasta. Lammen pohjoisosassa on pitkulainen, muusta lammesta eriytynyt alue, missä on vettä syvimmillään noin seitseman metriä. Perhokalastusalueeseen kuuluvat lisäksi Leveänkosken yläpuolella sijaitsevat Kuusija Kaivoskosket. Iso-Valkeaisella saa käyttää myös omaa venettä sekä sähköperämoottoria. Alueella on useita tulipaikkoja sekä erilaisia laavuja. 64 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Iso-Valkeainen on pinta-alaltaan 37 hehtaaria ja sen suurin syvyys on noin 25 metriä. lin kirkkaassa vedessä on mahdollista nähdä hiekkapohjan päällä uivia kaloja, vaikka vettä on paikassa useita metrejä. Hossanjoen tunnetuimmat koskikalastusalueet ovat Niskankoski, Leveänkoski, Pystynkoski, Kuikankosket ja Alakoski. Umpi-Valkeainen soveltuu kohtalaisesti myös rannalta tapahtuvaan kalastukseen. Esteetöntä kulkua Hossanjoen koskialueille ei ole. Leveänkoski on alue, missä on sallittu ainoastaan perinteisillä perhokalastusvälineillä tapahtuva kalastus. Hossanjoen pääsaaliskala on joessa luonHOSSANJOEN Leveänkoski on hieno kalapaikka. Iso-Valkeaisen rannalla sijaitsee kolme Metsähallituksen isännöimää vuokratupaa. 5502 lupa-alueeseen ja tällä alueella on useita erilaisia koskikalastusalueita. Iso-Valkeainen on rantaja kelluntarengaskalastajan kannalta liian suuri kokonaisuus, mutta järvelle saa vuokrattua soutuveneitä luontokeskuksesta. Iso-Valkeaisen tavoitelluimpia saaliskaloja ovat suurkalakokoon kasvavat siiat sekä harjukset ja taimenet. HOSSANJOKI Hossanjärvestä alkunsa saava Hossanjoki kuuluu kuuden kilometrin matkalta Metsähallituksen vapaluvan nro. Useimmille koskille kulkevat vahvat polut tai pitkospuut. Kalat suosivat erityisesti järven pohjoispäätyä, sekä järven keskellä sijaitsevaa, muuta aluetta matalampaa kapeikkoa
Niille kelpasivat useat erilaiset perhot, mutta tehokkaimpia olivat riikinkukkorunkoiset. OMAT KOKEMUKSET HOSSAN KALAVESILTÄ Kävin kalastamassa Hossan kalavesiä ensimmäistä kertaa heinäkuun alussa vuonna 2024. Yritimme mennä myös parille muulle koskelle, mutta rantaan pääsy oli harmiksemme pyörätuolin kanssa mahdotonta. Illalla Umpi-Valkeaisen eteläpäädyn kalat, jotka tunnistimme harjuksiksi, aktivoituivat ja ne alkoivat ruokailla pinnasta sekä aivan pintakalvon alta. Suosituimmat koskialueet ovat voimakkaan kalastuspaineen alaisia, ja isojen kalojen saaliiksi saaminen saattaa olla haastavaa. Seuraavana aamuna suuntasimme Umpi-Valkeaiselle. Jonkin ajan kuluttua kirjolohi kelpuutti perhon, ja reissun ensimmäinen kala oli haavissa. Harvoin olen nähnyt luonnon vesistöissä noin kirkasta vettä. Tarkoitus oli kalastaa myös Hossanjoella, mutta pääsy Leveänkosken perhokalastusalueelle ei onnistunut edes maastopyörätuolilla. Kokeilimme lukuisia erilaisia perhoja, mutta yhtä tukevampaa tärppiä lukuun ottamatta, emme saaneet havaintoa kaloista. Kaloja oli siellä täällä, mutta kirkkaassa vedessä ne karttoivat venettä, vaikka veden syvyys oli yli viisi metriä. Kalastus kirkkaissa vesissä ei ole helppoa, sillä kalat näkevät jo kaukaa rannalla liikaa hosuvan kalastajan, ja lisäksi kaloilla on mahdollisuus tarkastella kriittisellä silmällä niille tarjottuja vieheitä ja perhoja. Lisäksi yksittäisiä kalojen pintakäyntejä näkyi myös läheisen nuotiopaikan kohdalla. Samalla saimme alueen kartan, hieman tietoa alueen kalastuksesta sekä meille mahdollisesti soveltuvista kalastuskohteista. Aloitin kalastuksen upposiimalla ja Booby-perhoilla. Lähdimme tutustumaan myös muihin kalastuslaitureihin. Löysimme yhden kohdan, missä oli hyvin takaheittotilaa ja tarjosimme perhoja pinnassa näyttäytyville kaloille. Saaliiksi saadut kalat olivat rasvaeväleikattuja ja 35-45 sentin pituisia. Maastopyörätuolilla pääsi paikkaan kohtuullisen helposti. Sain samalla perholla myös toisen kirjolohen. Parkkipaikalta ei rantaan maastopyörätuolilla päässyt, mutta Jatkonsalmentieltä lähtee Huosilammen rantaan maastopyörätuolille soveltuva polku. Kalastimme perholla, joten suuntasimme lammen vastakkaisella rannalla sijaitsevan niemen kärkeen, koska tiedossamme oli, että paikassa oli jonkin verran takaheittotilaa. Kalat iskivät hanakkaasti perhoihin ja kaikki saaliiksi saadut kalat olivat taimenia. tokeskuksessa. Lammen rannalle pääsee kohtuullisen helposti tavallisella pyörätuolilla, mutta valitsimme liikkumisvälineeksi leveämpirenkaisen maastopyörätuolin. Meillä oli mukanamme Live-kaikuluotain, jolla oli mielenkiintoista selvittää lammen vedenalaista elämää. Siirtyminen hieman kauemmas näistä ruuhkakohteista muuttaa usein tilanteen. Pohjoisin kalastuslaituri soveltui hyvin perhokalastukseen, mutta sen edusta oli grillauspaikan laituria huomattavasti matalampi, ja tuona iltana kirjolohet suosivat selvästi syvempää vettä. Ensimmäinen kalastuskohteemme oli Keihäslampi, sillä lammella ei tuolloin näkynyt muita kalastajia. Lammen keskiosalla sijaitsevan laavurakennelman edustan laituri oli neljästä laiturista houkuttelevin, ja suuntasimme sinne. Polku sijaitsee noin sata metriä Huosija Keihäslammen väliseltä parkkipaikalta luontokeskuksen suuntaan mentäessä. Kaikuluotaimesta näki selvästi, että vaikka vesisyvyyttä oli useita metrejä, niin kalat reagoivat niille tarjottuihin perhoihin lähes välittömästi, kun ne ehtivät hieman upota. Koskelle johtaa hyväkuntoiset pitkospuut, mutta ne olivat liian kapeat erilaisille pyörätuoleille. Ahvenet olivat erittäin kiinnostuneita tummista perhoistamme, mutta tällä kertaa emme olleet niitä kalastamassa. Tässä vaiheessa olimme sateen vuoksi sen verran märkiä, että oli sopiva aika lähteä kuivattelemaan vaatteita ja lämmittämään saunaa. Lisäksi Hossanjokeen istutetaan kesäaikaan säännöllisesti pyyntikokoisia, eväleikattuja taimenia. Kirkkaassa vedessä oli hienoa seurata kalan uimista perho suussaan. Saapumisiltana vettä satoi rankasti, mutta kalaan oli päästävä. Hossassa kalastus onnistuu kätevästi yhdellä taisesti lisääntyvä ja runsaslukuisena esiintyvä harjus. Kahdelta laiturilta ei perhon heittäminen onnistunut ja niiden ympäristössä oli paljon uppopuita, joihin perhot olisivat todennäköisesti tarttuneet. Viimeisinä kalastuskohteina olivat Huosilammen kalastuslaiturit. Löysimme meidät kalastusetäisyydelle päästäviä kaloja Umpi-Valkeaisen eteläja pohjoisosat erottavan kapeikon läheisyydestä. Tarvittavat kalastusluvat sekä venevaraukset saimme hoidettua kätevästi luonVAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 65. Siirryimme myöhemmin kalastamaan tien toisella puolella sijaitsevaa Huosilampea, ja näimme heti muutamia hyviä kirjolohien tuikkeja eteläsyvänteen ympärillä. Hiekkaisten harjumaisemien ympäröimät kristallinkirkkaat vesistöt ovat ainutlaatuisia kalastuspaikkoja. Vene odotti sovitussa paikassa, ja lähdimme tutustumaan lampeen. Valitettavasti voimakas ukkosrintama keskeytti mielenkiintoisesti alkaneen kalastuksen. YHTEENVETO JA ESTEETÖN NÄKÖKULMA Hossa on upea paikka. Kirjolohi nappasi oranssin perhon jo toisella uitolla
Hossanjoen koskikalastuskohteille ei pääse edes maastopyörätuolilla. Näistä kahdesta Umpi-Valkeainen on kalastettavissa myös kelluntarenkaasta. 3 / 5 KOKONAISARVOSANA Hossan kalapaikoille: kalastusluvalla ja luvan saa helposti ostettua joko Hossan luontokeskuksesta tai esimerkiksi kännykällä. Huosilammen kalastuslaitureista parhaimmalla paikalla on grillipaikan edustan kalastuslaituri. Lammen rannalla ei ole lainkaan laituritms. Mikäli lammen kalat liikkuvat pääasiassa eteläsyvänteen läheisyydessä, on kalan saaminen kalastuslaitureilta tuolloin vähintäänkin haastavaa. Keihäsja Huosilampi ovat molemmat helposti saavutettavia kirjolohen kalastuskohteita, jotka soveltuvat hyvin perhekalastuskohteiksi. Kaksi muuta kalastuslaituria ovat tehokasta kalastusta ajatellen hieman hankalassa paikassa, niitä ympäröivän matalan veden ja uppopuiden vuoksi. Esteettömään retkeilyyn Hossassa on hyviä mahdollisuuksia, mutta niihin emme tällä reissulla ehtineet tutustua. Umpija Iso-Valkeaisen kalastus onnistuu näppärästi veneestä käsin, mutta veneeseen pääsy, erityisesti Umpi-Valkeaisella on vaikeaa. Ainoa paikka, mihin jokainen kalastaja . Parhaat kalastusalueet sijaitsevat lammen eteläosassa, suuren syvänteen ympäristössä. pääsee, ovat Huosilammen pohjoispäädyn kalastuslaiturit. Hossan soveltuvuus esteettömiä kalapaikkoja tarvitsevalle kalastajalle on kohtuullinen. Iso-Valkeaiselle emme tällä reissulla ehtineet, joten sen kalastuksesta meillä ei ole omakohtaista tietoa. 66 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HOSSANJOELLE johtaa hyväkuntoiset pitkospuut, mutta harmiksemme ne olivat pyörätuolille liian kapeat. Erityiskalastuskohteiden ulkopuolisia vesistöjä on Hossassa runsaasti, ja niiden kalastukseen riittää pelkkä valtion kalastonhoitomaksu. Huosilampi on kooltaan Keihäslampea suurempi, ja siinä on selkeitä kalojen ottipaikkoja. rakennelmaa, jota voisi käyttää apuna veneeseen pääsemiseksi. Hossan kansallispuistossa sijaitsevat suppajärvet, Umpija Iso-Valkeainen tarjoavat mahdollisuuden kalastaa isoja kaloja, mutta molemmissa järvissä tehokkaaseen kalastukseen tarvitaan vene. Keihäslampi on helpoiten kalastettavissa viehekalastusvälinein, mutta myös perhokalastus onnistuu lammella kohtuullisesti. Lisäksi pohjoisimmassa sijaitsevan kalastuslaiturin ympäristö on varmuudella oikeaan aikaan toimiva kalapaikka. Kalat kiertelevät syvänteen ympärillä koko ajan, ja välillä rannalta pystyy heittämään vieheen niiden uintireitille
Urpo on kajaanilaisen perhokalastajan ja kalapaikkaoppaiden kirjoittajan Simo Yli-Lonttisen luomus. Voimalaitoksen länsipuolelle vanhaan koskiuomaan tehtäisiin myös lohikalojen poikastuotantoon soveltuvia alueita. Lisäksi luvanhaltijan tulisi ylläpitää Imatran kaupunkipuroa ja toteuttaa kalataloudelliset kunnostukset Voimanpuron sekä Imatrankosken ja Tainionkosken voimalaitosten välisellä jokialueella. Retkellä on oiva tilaisuus kokeilla miltä tuntuu, jos kännykän ja elektroniikan jättää pariksi päiväksi kokonaan pois. Joku lähtee reissuun mieluiten porukalla, toinen ei halua haitoiksi ketään muita. Urpo on ihan ihmeperho 1980-luvulta! Se on ollut horroksessa Kajaaninjoen töyräällä jo vuosikymmeniä. Kalateiden, uomien ja poikastuotantoalueiden rakentamiseksi tulee toimittaa määräajassa aluehallintovirastolle vesilain mukaiset hakemukset. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 67. URPO UPPOPERHO TIESITKÖ TÄMÄN Urpo Uppoperho on lehtemme uusvanha sarjakuva. Haetut velvoitteet turvaavat kalakantojen luontaista elinkiertoa. Perusteluina hakemuksille todetaan muun muassa, että olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet vedenlaadussa, vesistön ekologisessa tilassa, vaelluskalakantojen kehittymisessä, kalataloudessa sekä toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa. VELVOITE TAINIONKOSKEN ja Imatrankosken istutusvelvoitteita haetaan muutettaviksi Imatralla Varsinais-Suomen ELY-keskus hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta nykyisten istutusvelvoitteiden korvaamista kalankulun mahdollistavien rakenteiden sekä poikastuotantoalueiden ja kalataloudellisten kunnostusten toteuttamisella Tainionkosken ja Imatrankosken voimalaitoksilla. Luonnonrauha Retkeillä voi moneen tyyliin. Luvanhaltijalle haetaan määrättäväksi myös veden luovuttaminen uusiin uomiin korvauksetta, vaikutusten tarkkailu ja kalatalousmaksu. Toinen vannoo innovaatioiden nimeen. Lisäksi luvanhaltijan tulisi tarkkailla vaikutuksia sekä maksaa kalatalousmaksua. Toinen menee samoilla vanhoilla vermeillä vuosikymmenestä toiseen. Retkeilyvarustekaupoista löytyy värkkiä ja vempelettä moneen lähtöön. Imatrankoskella ELY-keskus esittää, että voimalaitoksen länsipuolelle rakennetaan kalatie ja poikastuotantoalue. Yksi asia on nykyihmiselle kuitenkin kokeilemisen arvoinen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen vaatii, että Tainionkoskella voimalaitoksen itäpuolelle vanhaan koskiuomaan rakennetaan kalatie ja lohikalojen poikastuotantoalueita sekä länsipuolelle Tainionkosken kaupunkipuro. Lisäksi luvanhaltijan tulisi toteuttaa voimalaitoksen yläpuoliseen Vuoksen pääuomaan kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä. Mutta nyt kaikki muuttuu ja pääset mukaan Urpon seikkailuihin
Lupia voi ostaa: ostaluvat.fi LUVAT KISSAKOSKI VIRTAA KAHDESSA UOMASSA Kosken keskellä on saari, joka jakaa sen kahteen eri uomaan. Kalastusluvat 2025 Kalastuskausi: 1.1.–31.8. 68 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Koskien kalasto koostuu pääasiassa istutetuista taimenista, jotka ovat kooltaan 25-40 senttiä. Paikkana Naarakoski on melko heikosti tunnettu, ja itsekin olen löytänyt sen vasta viime vuosien aikana. Koski koostuu alempana sijaitsevasta Kissakoskesta ja ylempänä olevasta Naarakoskesta. sekä rauhoitusajan jälkeen 1.12.–31.12. . TAIMEN taivuttaa vapaa Kissakosken sivu-uomassa. Kosken loppuliuku on kirjolohien suosimaa aluetta, mutta sieltä tavoittaa myös hyvänkokoisia säyneitä ja varsinkin hämärän tullessa kuhia. Vuorokausilupia myydään yhteensä 16 kpl/vrk max. Kosken hidasvirtainen niska on myös kirjolohien suosimaa aluetta, mutta varsinaisesta niskaimusta voi löytyä myös taimenia. . KISSAKOSKEN vasemmanpuoleinen uoma tarjoaa lukemattomia piilopaikkoja taimenille. Kalastuslupien hinnat: vrk/28 €, 12 t/24 € ja 6 t/20 €. Kissakoski on näistä kahdesta se enemmän kalastettu paikka. Pääuoma on noin 20 metriä leveä ja lyhyt kivikkoinen koskipätkä, jonka keskelle on jätetty selkeä veneuoma. Näistä alempi sijaitsee lähempänä parkkipaikkaa, ja sen rannalla on myös laavu sekä huussi. Rannat molemmin puolin pääuomaa ovat varsinkin matalammalla vedellä pocket-tyyppistä kivikkoa, joka pitää sisällään suuria määriä pientä taimenta. perhonurkka T E K S TI JY RK I H ILT UNE N K U V AT J Y R K I J A IS A -M AR I A H I LT U N E N KISSAKOSKI JA NAARAKOSKI perhokalastajan silmin N aarakoski sijaitsee Äänekosken länsipuolella noin 50 kilometriä pohjoiseen Jyväskylästä. Säännölliset kirjolohi-istutukset takaavat, että kotiin viemistäkin löytyy
Lähdin kalastamaan laavurannan puoleisen rannan pocketteja alhaalta ylös. Kun lopulta laitoin vavat nippuun ja suuntasin kohti autoa, näin muiden kalastajien saapuvan koskelle. Ei isoja mutta 30-40 sentin kieppeillä olevia taimenia, jotka tarjosivat hyvän vastuksen kevyillä välineillä. KUNNOSTETTU NAARAKOSKI PIILOTTAA MONTTUJA Ylempänä sijaitseva Naarakoski on kunnostuksen jäljiltä huomattavasti syvempi paikka, joten kahlatessa kannattaa pitää varansa. Kuivasin perhon ja jatkoin etenemistä, toinen taimen. Parhaiten näillä alueilla ovat toimineet nymfit sekä pinturit dry-dropper-tekniikoilla kalastettuna. Ylävirtaan mentäessä oikealla rannalla on kiinteistö, jonka ranta-alueella liikkuminen on kielletty, joten kalastus keskittyy vasemman rannan puolelle. Niskalle päästyäni sama oli toistunut yli puolenkymmentä kertaa. Jatkoin kalastusta vielä muutaman tunnin ja kalaa nousi sieltä täältä. Kahlasin hiukan lähemmäs pintakäyntiä, kuivasin rauhassa perhon ja heti ensimmäisellä heitolla siihen nousi vauraampi kala. Korkeamman veden aikaan streamerit ovat olleet selkeästi parhaita ottipelejä. Tältäkin alueelta löytyy taimenia varovaisella kalastuksella. Kala tuntui olevan erittäin aktiivista ja huomasin myös niskalla pari pintakäyntiä. Ei aikaakaan, kun ensimmäinen taimen kävi hakemassa pintaperhon aivan rannan tuntumasta. Jos kalastajia ei ole vähään aikaan ollut häiritsemässä kaloja, niin taimenia löytyy usein aivan rantaviivan läheisyydestä. Muita aamuvirkkuja ei koskella näkynyt ja ilmassa oli selkeää kalantuoksua. Kalapäiväkirjan kertomaa ”Olin laittanut kellon soimaan hyvissä ajoin ja aamu-usva leijaili joen yläpuolella, kun saavuin Kissakosken laavulle. Kosken alaosan hidasvirtainen ja syvä loppuliuku on kirjolohien mieleen, ja varsinkin istutuksen jälkeen niitä sieltä tavoittaa. Niskalla näkeekin usein pintovia kaloja ja niitä kannattaa käydä yrittämässä. Kosken yläpuolelta alkaa lyhyt, hidasvirtaisempi, syvä ja ilmeetön virta, josta tavoittaa kirjolohia. Harvemmin siellä näkee kenenkään kalastavan, mutta itselleni kyseinen sivu-uoma on tarjonnut mukavan määrän kalaa, ja varsinkin pintaperhokalastus on ollut hyvä tapa saada kaloja haavin perälle. Osa pintovista kaloista on säyneitä tai särkiä, mutta joukossa on myös taimenia ja kirjolohia. Kala veteli ympäri niskaa ja tuntui viihtyvän ilmassa enemmän kuin vedessä. Oikeanpuoleinen ranta sisältää vasenta rantaa enemmän kalastettavaa, mutta kalatiheys on hiukan pienempi. Tästä ylöspäin virta kiihtyy, ja myös taimenia alkaa löytyä. Vielä eteenpäin ja taas otti pintaperhoon. Loppukesästä vesi käy todella vähiin, mutta silti sieltä tavoittaa taimenia, jotka ottavat innolla perhoihin. Näistä poteroista löytyy lähinnä särkikalaa, mutta viileämmän veden aikaan satunnaisia taimenia. Kissakosken sivu-uomaa ei kannata ohittaa, sillä se on hyvin mielenkiintoinen paikka. Tällä alueella usein näkee, kun taimenet seurailevat pintaperhoja metrikaupalla ja ottavat lopulta sen luottavaisesti. Kannatti olla aikaisin liikkeellä.” . Lopulta haavin pohjalle solahti reilu 1,5 kilon kirjolohi, josta sai kotiin vietävää. Isojen kivenlohkareiden väleistä löytyy äkkisyviä monttuja, joihin astuessaan saa kahluuhousut täyteen vettä. Sidoin siimaan dry-dropper-kombon, josta yläperhoksi valikoitui laskuvarjohäkiläinen cdc/elk caddis ja päätyyn 3 millin kuulalla varustettu pt-nymfi. KISSAKOSKEN sivu-uomaa matalan veden aikaan. NAARAKOSKEN kuohuja alkukesällä. Alavirrasta katsottuna vasemmanpuoleinen ranta väliniskalle on ollut yleensä kalaisampi paikka taimenille, mutta tämäkin on pitkälti kiinni vallitsevasta vedenkorkeudesta. Matalassa vedessä ohuilla perukkeilla kalastettaessa ne antavat hyvän vastuksen. Virran tasaisuuden ja syvyyden vuoksi kalastus on ollut tehokkainta nymfeillä tai liitseillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 69. . perhonurkka Varsinainen koski on hyvin lyhyt kivikkoinen pätkä, joka sisältää lukemattomia pocketteja taimenille. Paikkana tämä ei vedä vertoja varsinaisille koskipätkille, mutta toisinaan sieltä saa ihan hyviäkin saaliita. Upposiimat ja liitsit ovat hyvä ratkaisu, jos haluaa kalastaa hiukan kauempaa. Loppukesästä kun vesi on vähissä, tälle alueelle muodostuu useita seisovan veden poteroita
Sinunkin kannattaa liittyä. Valitse täältä sopiva jäsenyysmuoto: vapaa-ajankalastaja.fi/ liity-jaseneksi/ 70 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vavan varressa TE K S T I J A K U VA T JUHA OJ AH A R JU ROLF PILVE Kalastus on täydellinen vastapaino keikkailulle JÄSENEKSI Rolf Pilve on Vapaa-ajankalastajien jäsen
Kalastus on hyvää vastapainoa ammatin hektisyydelle ja stressille, jotka usein liittyvät esiintymiseen”, Rolf kertoo. Lapsena käytiin Pirkanmaalla aika paljon eri koskikohteissa kalassa. Kalastuksen lisäksi vapaa-aikaan kuuluu myös kuntosalilla treenaaminen. MONIPUOLISTA KALASTUSTA ”Perhokalastus on isoin intohimon kohde. KIERTUEILLA EI YLEENSÄ EHDI KALASTAA ”En pidä kiertueilla vapaa mukana. Aluksi ihan sellaista ahvenen ja hauen kalastusta järvellä”, Rolf kertoo kalastusharrastuksensa alkuhetkistä. Hän tykkää käydä Lapin vaelluksilla ja nimenomaan perhokalastamassa. Mä olen fanittanut Jereä silloin 2000-luvun taitteessa, kun Celesty oli aktiivinen. Se on kuin piraijan ja toutaimen sekoitus, joka on tosi aggressiivinen siiman päässä. Kalastus on hyvin olennainen osaa vapaa-ajanviettoa. ROLF Pilve mielipuuhassaan. Siinä oli aika pitkä tauko. Etenkin perhokalastus on lähellä sydäntä, mutta se ei ole ainoa metodi, vaan Rolf kalastaa hyvin monipuolisesti. Kesähelteillä turvan ja ison särjen perhokalastus on tärkeä sesonki. Muusikon ammatti on ollut selkeänä jo pienestä pitäen ja harjoittelu on myös maistunut. Kesä-heinäkuussa vesien lämmöt nousevat usein niin korkealle, että lohikaloja ei voi onkia. Perhokalastus kohdistuu hyvin paljon lohen ja meritaimenen kalastukseen. Joka sesonkiin löytyy kalastusta”, hän jatkaa. Aikataulut ovat yleensä niin hektisiä, että ei ehdi kalastaa. Rolf näytti myös osaamistaan taimenen kalastuksessa, kun hän sai reissun ensimmäisenä iltana todella upean 72-senttisen taimenen. ”Kalahommat jäi kokonaan 12–13 vuoden iässä. Tehnyt musiikkia noin viisitoista vuotta. Menimme viidakossa kumiveneellä jokea alaspäin ja kalastimme Machaca-nimistä kalaa. Musiikki vei teini-ikäisenä niin paljon. Tosi nopeasti tuli virveli mukaan, siinä neljän-viiden vanhana on jo heitetty virveliä. Se oli Costa Ricassa, kun oli pari vapaapäivää. ”Nautin hirveästi jigaamisesta ja pilkkimisestä. Faija on ollut kova kalamies aina. Siihen aikaan pääkohteena oli kirjolohi. Ensin käytiin kirjolohilammella kokeilemassa hommaa. Ensin mato-ongella kokeiltiin hommaa. Lisäksi siinä iässä oli paljon muutakin”, Rolf paljastaa. ”Siitä siirryttiin pikkuhiljaa kirjolohen kalastukseen. Kuinka yleistä kalastusharrastus on muusikoiden parissa. MUUSIKOT VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 71. Esimerkiksi Celestyn rumpali Jere Luokkamäki ja Sportfiskarnan ennätyskalarekisteröinnistä vastaava Nicka Hellenberg, joka myös on rumpali. KUKA. Reissun aikana ehdimme jutella monipuolisesti kalastuksesta ja vähän muustakin. Rolf Michael Pilve Asuu Helsingissä ja on kotoisin Tampereelta. Sitä ennen hän on ottanut yksityistunteja rumpujen soitossa. Silloin kohde vaihtuu särkikaloihin”, Rolf kertoo kalastuksestaan. Varsinkin Viinikanjoella Parkanossa käytiin paljon heittämässä virveliä. ”Ai Jere on kalamiehiä. Esimerkiksi Battle Beastin kitaristi Juuso. Jonkin verran olen musiikkipiireissä törmännyt kalamiehiin. Vavan varressa M etallirumpalina tunnettu Rolf Pilve on myös intohimoinen vapakalastaja. Rolf on opiskellut muusikon opinnot Pop & Jazz konservatoriossa. Liikumme usein metropolialueilla, joissa kalastusmahdollisuudet ovat rajattuja. Pikkasen vanhempana kokeilin perhokalastusta,” hän jatkaa. Kiinnosti vain soittaa ja kuunnella musiikkia. Kävimme Rolfin kanssa elokuussa 2024 kalastamassa taimenta eräällä joella. . Syksyllä kun perhokausi on ehtoopuolella, niin alkaa jo odottamaan, milloin pääse heiluttelemaan tasapainoa ja katselemaan kaikuluotaimen ruutua. Olen aikoinaan laittanut Jerelle viestiäkin, että miten voi basareita soittaa niin nopeasti. KALASTUS ALKOI HYVIN NUORENA ”Olen kalastanut ihan pikkuskidistä alkaen. Yhden päivän olen käynyt kalassa keikkareissulla. Kalastavia muusikoita Muusikoiden parista löytyy Rolfin lisäksi muitakin, jotka harrastavat kalastusta. Soittaa ammatikseen rumpuja Stratovariuksessa ja opettaa rumpujen soittoa
Siitä eteenpäin se on sellaista laskettelua, eikä ole enää niin tarkkaa saako sen ylös asti. . Kala otti kiinni ja ensimmäinen kymmenen minuuttia meni sillai, että ei tapahtunut oikein mitään. Se oli hieno kymmenminuuttinen. Kalat olivat turpia, kummatkin yli 50-senttisiä ja tosi paksuja ja upeita kaloja. Heitin Santikkaa poikkivirtaan. Aina löytyy uusia haasteita ja mielenkiintoisia menetelmiä.” LOHENKALASTUSTA ”Heinäkuun puolivälissä kävin Norjassa, Stjørdalselvalla kalastamassa lohta. Tunneskaala oli aika laaja siinä vuorokauden aikana.” VÄSYTYS Omalla kohdallani on usein vaikea nauttia ison kalan väsytyksestä, kun saa aina pelätä kalan karkaamista. . 72 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siitä jäi kuitenkin hyvä karma seuraavalle päivälle, joka oli viimeinen lupapäivä. Patagonian reissulta on jäänyt mieleen reissun isoin meritaimen, minkä sain. Se oli vajaan kahdeksan kilon möltti ja se tuli ihan pilkkopimeässä ja tosi pienimuotoisesta kohdasta. Kun saa otin, niin tietää että on mennyt jotain oikein.” . Noin isoa kalaa pimeässä väsytellessä, kun ei näe yhtään mitä tapahtuu, kuuluu vain kauheita molahduksia ja hyppyjä – se oli hieno kokemus.” ISOJA LOHIA NORJASTA ”Mieleen on jäänyt myös Norjan reissulta kala, jonka menetin. Kalastus on niin moniulotteinen laji, kun siihen menee syvälle. Tähän nappasi suurlohi Norjassa. Turvat ovat kovia taistelemaan, ja varsinkin kun oli kova kuohu ja koski. Mulla lohikalojen kalastus perustuu pitkälti Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan suuntautuviin reissuihin. Vavan varressa Hassuinta on, että sitä kalastetaan vähän vihreän kuulan näköisillä hedelmäpoppereilla. Sitten se ralli alkoi. Se oli iso onnistuminen ja ne kalat ovat jääneet mieleen. Machaca on kasvissyöjä ja poppereilla imitoidaan puusta tippuvaa hedelmää. Sitä ei kuitenkaan saanut liikkeellekään sieltä. Se on se paras fiilis. Se oli Trondelagin alueelta ainoita jokia, jotka avautuivat huonon lohen nousun takia tehdyn sulun jälkeen. Virranpaine oli kova, mutta pääsin onneksi kahlaamaan vähän parempaan paikkaan. Aloitetaan särkikaloista. Sain kairattua tunnin sisään samasta kohdasta 10ja 13-kiloiset kalat, ikään kuin lohdutuspalkintona. Se tyhjyys mikä iski, kun se siima katkesi, ja kun se oli jo niin lähellä. Toisaalta musta tuntuu, että 70 prosenttia pelistä on pelattu, kun saa otin. Vaikea arvioida kokoa, mutta +15 kiloa joka tapauksessa. ULLSOCKEN, jolla Rolf sai 72-senttisen taimenen. Kaksi hienointa mitä olen saanut tuli Vantaanjoelta nymfaamalla, tosi ohuilla piuhoilla kovasta koskesta. Se oli mielenkiintoista, tosi hauska kala onkia. SUNRAY shadow, eli tuttavallisemmin Santikka. Se on ikävää, kun meillä Suomessa vedet ovat siinä kunnossa että, ei pääse kotimaassa täysipainoisesti harrastamaan”, Rolf paljastaa. Ka. Siinä oli sellainen hiekkasärkkä, johon kalan olisi voinut rantauttaa vanhan liiton tyyliin. Kala vaan jurotti pohjassa, ei potkinut, eikä tehnyt mitään. Joella oli haavipakko, joten ajatuksena oli, että se pitää haavia. . Oli aika kova paikka sen puolesta, että olin ihan rintaa myöten kahluussa. Kuinka sinä Rolf näet asian. Lopulta haavimisen yhteydessä se pamautti 0,45 millin Trabuccon poikki. ”Näinhän se vähän on. TAIMEN lähti hyvissä voimissa takaisin jokeen. Menin sen kanssa 450 metriä alavirtaan. KOMEA taimen on lopulta haavissa. UPEAA taimenta kelpaa esitellä. Ne tuli viiden minuutin säteellä toisistaan, samasta uittolinjasta, ihan tosi pienestä reiästä. la kävi varmaan kuusi kertaa ilmassa puolen tunnin aikana. ROLFIN HIENOIMMAT KALAT ”Niitä on muutamia
”SVK kannatti kausikiintiön ottamista käyttöön Tornionjoen lohikannan heikon tilan takia. LOHENKALASTUS ALKAA 9. TORNIONJOKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 73. Tutkijoiden näkemyksiin pohjautuva kahden lohen kausikiintiö oli SVK:n esittämää tiukempi”, kertoo kalatalousasiantuntija Petter Nissén . SVK:n ehdotus oli jokialueen osalta 4-6 lohta kalastajaa kohden kaudessa koskien kaikkia pyyntimuotoja. Maaja metsätalousministeriö sekä Ruotsin merija vesiviranomainen sopivat tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä, jotka tulevat voimaan 1. Näillä rajoituksilla tuetaan sekä lohi-, taimenettä harjuskantoja. klo 19.00 ja viimeinen sallittu kalastuspäivä on 15.8. SVK:N KAUSIKIINTIÖEHDOTUS OLI 4-6 LOHTA Neuvotteluissa päädyttiin tutkijoiden laskelmien perusteella kahden lohen kausikiintiöön, minkä arvioidaan vähentävän jokisaalista noin neljänneksellä. TEKSTI ISMO MALIN Kuva: Petter Nissén TORNIONJOEN KALASTUSMÄÄRÄYKSIÄ kiristetään Ensi kesänä sallitaan jokialueella vain kaksi lohta kalastajaa kohden T ornionjoen kalastusmääräyksiä kiristetään jokialueella. Lisäksi sovittiin, että veneellä kalastettaessa voidaan käyttää enintään neljää vapaa venettä kohden ja että varrellisen nostokoukun käyttö kielletään. Tornionjoen kalastusta koskevaan yhteiseen pöytäkirjaan otettiin uutena elementtinä kalastajakohtainen enintään kahden lohen saaliskiintiö, joka koskee koko kalastuskautta ja kaikkia kalastusmuotoja joessa. Suomi ja Ruotsi neuvottelevat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain. Määräyksellä pyritään huolehtimaan kalastusmatkailuyritysten toimintaedellytyksistä ottamalla samalla huomioon, että tutkimusten mukaan lohet kestävät elokuussa käsittelyn paremmin kuin kesän alkupuolella. Siksi lohen kalastuspainetta joessa ja meressä on tarpeen vähentää. Sovituilla toimilla suojellaan lisääntymisen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita suurikokoisia lohia, jotka nousevat jokeen kalastuskauden alussa ja jotka ovat asettuneet kutureviireilleen joessa kalastuskauden lopussa. Tämän jälkeen lohen kalastaminen on sallittu 25.8 saakka vieheillä, joissa on väkäsettömät koukut ja siten, että kaikki saaliiksi saadut yli 65 senttimetrin pituiset lohet vapautetaan välittömästi. Suomi ehdotti myös meren rysäkalastuksen myöhentämistä ja kalastajakohtaisten rysämäärien rajoittamista sopimusalueella, mutta siitä ei päästy yhteisymmärrykseen. kesäkuuta. KESÄKUUTA Lohenkalastus Tornionjoessa alkaa 9.6. Kahden saaliiksi otetun lohen jälkeen lohen kalastus on lopetettava loppukaudeksi. Suomi tulee osaltaan säätelemään merellä tapahtuvaa kaupallista kalastusta niin, että se tukee lohien nousua jokiin. Kausikohtaisen kiintiön käyttöönottoa puollettiin laajasti sidosryhmien lausunnoissa. Lohikanta tarvitsee elvytystoimia. Molemmat maat pyrkivät kuitenkin säätelemään merellä tapahtuvaa kaupallista kalastusta niin, että se tukee lohien nousua jokiin. Molempien maiden viranomaisten tulkinnan mukaan kahden lohen kausikiintiön täytyttyä kalastaja voi toimia edelleen soutu-uistelussa soutajana, jos veneessä olevalla toisella kalastajalla on henkilökohtaista lohikiintiötä jäljellä. Tavoitteena on varmistaa, että määräykset ovat riittävällä tasolla suhteessa kalakantojen tilaan ja että kalastus sopimusalueella on kestävää. HEIKKO LOHENNOUSU TODENNÄKÖISESTI JATKUU Tulevalle kalastuskaudelle tehdyt muutokset liittyvät siihen, että lohen heikko nousu Tornionjokeen todennäköisesti jatkuu. Ehdotus tuli osittain hyväksytyksi, koska kausikiintiö asetettiin koskemaan kaikkia jokialueen pyyntimuotoja, myös lippoja verkkokalastusta
74 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JUHA JORMANAINEN KUVAT MAUNO BOGDANOFFIN ARKISTO ASIANTUNTIJA PANU ORELL, LUKE Villien lohien elämä on ollut kovaa vuosisatojen ajan. Ovatko merivirrat muuttaneet kulkuaan vai onko merivesi lämmennyt liikaa. Tutkijat totesivat, että 40–60-senttisten haukien ravinnosta . Kummankin joen lohikannat olivat huonossa kunnossa ja kärsineet liian voimakkaasta kalastuspaineesta. Se kuuluu luonnon kiertokulkuun ja lohikantojen syklisyyteen. Lohen surkea PALUU Tenolla synkät vuodet K aikki ihmettelevät, minne Tenon nousulohet ovat kadonneet. Tutkimuksen tulos oli huolestuttava. NINA:n tutkimus tehtiin vuosina 20182019 Tenojoen latvajoissa, Iešjoessa ja Kaarasjoessa. KALASTUKSEN VOIMAKAS RAJOITTAMINEN EI AUTTANUT Kukaan ei varmuudella tiedä, miksi lohet ovat vähentyneet. Lohenpoikaset ovat tukevampaa evästä taimenille. KOOKKAAT meritaimenet eivät elä pelkästään hyönteisravinnolla. Norjan ympäristötutkimuslaitoksen, NINA:n, tutkimusraportti vuodelta 2020 toi esiin vanhoja lohen jokipoikasten uhkia – hauen ja meritaimenen. On ollut hyviä, huonoja ja hyvin huonoja lohikesiä. Kalastusta on rajoitettu Tenolla voimakkaasti, mutta se ei ole parantanut lohikantojen tilannetta. Mutta Tenolla jokeen palaavien nousulohien määrän romahdus on hämmästyttänyt kaikki. Mikä on vuonoissa sijaitsevien kassilohien levittämien lohitäiden osuus. Vai onko syy lohenpoikasten ja vaelluspoikasten eli smolttien väheneminen. Mistä löytyy syy. Onko ravinto hävinnyt lohen syönnösalueilta
Se riippuu paljolti jokeen nousevien kyttyröiden määrästä. Kyttyrälohta eli Oncorhynchus gorbuschaa on esiintynyt Tenossa jo viime vuosituhannella, mutta pieniä määrinä. Verkko oli 50-millinen ja kalastus tapahtui paikoissa, joissa lohi ei enää syyskuussa viihtynyt. Suurimittaisen Tenon valtauksen kyttyrälohet aloittivat vuonna 2017. Suuremmat meritaimenet käyttävät mielellään ravinnokseen lohen jokipoikasia. . Joen yläosalla kalastaneiden saaliit ovat olleet jopa 30–40 haukea kesässä. Kaudella 2024 joen alaosista saatiin useamman kymmenen hauen saaliita. Luken tutkijan Panu Orellin mukaan vaelluspoikasten määrästä on kohtalaisen hyvää tietoa vuodesta 2002 alkaen. Bogdanoff toteaa, että jokeen nousevien meritaimenten määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Tapporaha on edelleen voimassa. Kuva: Bengt Finstad, NINA. Yhdeksälläkymmenellä viidellä lohella oli yhteensä 444 lohitäitä. Vuonna 2025 nousijoita saattaa olla yli miljoona. Mutta viime vuosikymmeninä haukisaaliit ovat kasvaneet. Kaikki kyttyrälohet kuolevat kudun jälkeen, eikä kukaan vielä tiedä, miten mätänevät kalat vaikuttavat joen ekosysteemiin. MAUNO Bogdanoff ja Tenon kyttyrälohi. Tällainen määrä lohitäitä villissä lohessa voi olla vaarallinen sen terveydelle. NINA:n tutkimuksen mukaan myös meritaimen on uhka lohenpoikasille koko Tenojoen vesistössä. NINA:N tutkimusten mukaan osa haukien ravinnosta Tenon latvajoissa koostuu lohen poikasista ja mereen vaeltavista vaelluspoikasista eli smolteista. Vastaavasti lohen myös jokipoikastuotanto on seurantojen perusteella pysynyt Inarijoessa sangen hyvänä näihin päiviin asti. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 75. Lisäksi 1970-luvulle asti alajuoksun norjalaiset ja suomalaiset paikalliset kulkuttivat taimenia syksyisin. Toisaalta näin on luonnossa ollut . Oman osansa joen poikastuotannosta vievät myös harjukset ja siiat, jotka ovat mätirosvoja. Bogdanoff kertoi, että paikalliset pyydystivät mateita soutusuvannoista. Silloin jokeen nousi noin viisituhatta kyttyrälohta. Tutkimustietojen perusteella Tenon viimeaikainen lohikantojen romahdus johtuu pitkälti lohen merivaiheen aikaisen kuolleisuuden kasvusta. viisikymmentä prosenttia oli lohen jokipoikasia ja smoltteja. Made kuuluu lohenpoikasten vihollisiin. Saaliiksi saatujen luupäiden vatsoista löytyy hyvin usein lohen jokipoikasia, parreja. Kyttyrälohien suurimittainen Tenon valtaus alkoi 2017 KYTTYRÄLOHI . Meritaimenen lisäksi Tenosta löytyy kalalaji, joka on ehkä runsaslukuisin koko joessa – made. Panun mukaan ei ole näyttöä siitä, että lohen jokipoikasten tuotanto olisi vähentynyt näillä jokialueilla petokalojen vaikutuksesta. Vuonna 2021 määrä oli jo viisikymmentätuhatta ja 2023 jopa sataviisikymmentätuhatta kalaa. Tenolla ikänsä asuneen ja kalastaneen Mauno Bogdanoffin mukaan haukia on saatu saaliiksi aina, mutta ei merkittävästi. NINAN tutkimuksen mukaan lähes puolet alueen lohen poikasista oli joutunut haukien saaliiksi. Huolestuttava uutinen on, että vuonna 2023 norjalaiset tutkijat löysivät lohitäitä kyttyrälohista. Muutamia vuosia sitten meritaimenista maksettiin Norjan puolella jopa tapporahaa. Eräs kalastaja pyydysti mateita 1990-luvun alkupuolella Tenolla kahden ja puolen kilometrin matkalla kaksi viikkoa. Smolttien määrän merkittävästä vähenemisestä ei ole havaintoja, vaan tuotanto on säilynyt samanlaisella tasolla. Manu kertoo, että aikoinaan taimenen pyyntikausi oli pidempi. Mateita piti vähentää, sillä lohet eivät viihtyneet limamikkojen kanssa. Kahdestasadasta tutkitusta kalasta noin puolella oli lohitäitä. PAIKALLISTEN MUKAAN HAUKIKANTA ON LISÄÄNTYNYT Tenon pääuoman haukikanta on paikallisten mukaan lisääntynyt. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, eikä kukaan tiedä, miten se saattaa vaikuttaa Atlantin lohiin. Kyttyrälohi on potentiaalinen uhka Tenon lohille, mutta tulevaisuus näyttää, kuinka suuri uhka on. Tästä syystä Tenon vesistön Norjan paikallishallinto lupasi aikanaan tapporahan jokaisesta vesistöstä pyydystetystä luupäästä. LOHITÄIT ovat suuri uhka villeille lohikannoille. JOKIPOIKASILLA ON OTTAJIA Meritaimen on lisääntynyt merkittävästi Tenossa viimeisten vuosikymmenien aikana. Iešjoessa ja Kaarasjoessa hauet verottavat jokipoikasia, mutta mikä on ollut tilanne Utsjoessa ja Inarijoessa. Koukkupyynnillä saatu saalis oli liki neljäsataa madetta. Tulevina vuosina nousumäärät saatetaan mitata miljoonissa kaloissa
UHKA TULEE MERELTÄ Norjassa lohenkasvatus tapahtuu merellä vuonojen suojassa olevissa verkkoaltaissa. Tälläkin hetkellä niissä uiskentelee lähes 1,5 miljoonaa tonnia kasvatuslohia. TENOSSA oli ja on edelleen muitakin kaloja kuin lohia. Petokalat käyttävät ravinnokseen niitä kaloja, joita vesistössä on eniten. On hämmästyttävää, että muutamassa vuodessa Utsjokeen nousemassa olleiden lohien määrä on pudonnut lähes 8000 lohesta noin 500 loheen. Punaisilla tolpilla on merkitty Tenon ja Tenovuonon sekä lähirannikkoalueen kalastuskiellon aikaiset nousulohimäärät vuosina 20212024. Lohenkasvattamojen hankalimpia riesoja on lohitäi, Lepeophtheirus salmonis. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun Utsjoesta on vuodesta toiseen lähtenyt kutakuinkin samaa tasoa oleva smolttimäärä kohti merta. 76 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tenossa jokipoikaset ja vaelluspoikaset ovat yleisiä saaliskaloja. Toki niillä on ollut oma osansa tässä prosessissa. . Eikä kasvanut petokalojen määrä helpota joen hyvin pieneksi käyneen lohikannan elpymistä. Se on valtava biomassa. Petokalat eivät ole kuitenkaan yksin aiheuttaneet vuonna 2019 alkanutta Tenon lohikantojen jyrkkää alamäkeä. NO US UL OH IA VUOSI Utsjokeen nousseiden lohien määrät 2002-2024 LOHIMÄÄRÄT TUTKIJA PANU ORELL, LUKE Kuvassa Utsjokeen nousseiden ja videoseurannalla laskettujen lohien määrät vuosina 2002-2024. aina. Lohenmäti maistuu myös siioille. Kuvassa paikallisten luvallinen verkkosaalis. Asioiden mittakaavojen ymmärtämiseksi vuoden 2018 tolppaan on lisätty punaisella värillä arvio siitä lohimäärästä, joka Utsjokeen olisi sinä vuonna noussut, jos lohenkalastuskielto olisi jo silloin ollut voimassa. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin keskiarvoa
Vesialueet perinteisten kasvattamoiden ympärillä ovat lohitäiden ja sen esiasteiden saastuttamia. Vuonna 2020 kalojen määrä oli vain 14 381 kappaletta. Kasvattamoissa riehuvat myös kalataudit. Se tarkoittaa kahtatoista, viittätoista vuotta. Norjan kalastushallinto on esittänyt merikalastuksen kieltämistä koko Finnmarkin alueella vuonna 2025. Osalla niistä on kalasairauksia ja ne saattavat levitä villeihin kaloihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että määrät ovat liian pieniä. Eikä salakalastusta pidä unohtaa. Tenon nousulohien määrän väheneminen jatkuu edelleen. Iholle tuleviin haavoihin kehittyy infektioita ja kalojen kehon suolatasapaino järkkyy. Tenon osalta koko Tenovuono ja sen läheiset rannikkoalueet niin itään kuin länteenkin ovat olleet lohenkalastuskiellossa vuodesta 2021 alkaen. Pitää muistaa, että osasyy nykyiseen tilanteeseen on ollut paikallisten aikanaan harjoittama rajoittamaton kalastus kiinteillä pyydyksillä ja kulkutuksella. Se on vain osa kaikista salaverkoista. Se saattaa aiheuttaa kalan kuoleman. Tenovuonossa kassikasvattamoja ei ole, mutta monella Norjan lohijoella syönnösvaellukselle lähtevät lohen vaelluspoikaset joutuvat uimaan vuonosta avomerelle ohi kassikasvattamojen. Loinen lisääntyy vauhdikkaasti ja elää kalan iholla käyttäen kalan kudoksia ravinnokseen. Lohenkasvatus on valtavaa teollisuutta Norjassa. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA ALAMÄKI JATKUU JYRKKÄNÄ Tenon palautuminen ennalleen saattaa viedä ainakin kaksi kutukiertoa. Merikalastusta on vähennetty voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Silloin vaarana on pyydyksiin joutuminen. Jos ja kun ne pääsevät lisääntymään villien kalojen kanssa, lohien geneettinen perimä heikentyy. Jos smolttiparvi ui saastuneella vesialueella, lohitäit tarttuvat kaloihin. Se edellyttää, että jokeen nousee riittävästi lohia. Tutkimusten mukaan ne saattavat vierailla muissakin vuonoissa ja jokisuissa ennen määränpäätään. Varsinkin suurten nousulohien määrä on vähentynyt koko ajan. Pahimmassa tapauksessa Tenon ja monen muun Norjan lohijoen alamäki jatkuu edelleen jyrkkänä. Vuosittain kasvatuskasseista karkaa valtava määrä lohia. Lisäksi merivirrat kuljettavat näitä loisia laajoille alueille. Samalla virtaukset kuljettavat lohitäiden esiasteita ja aikuisia täitä laajoille merialueille. Tavoite on nostaa vuosituotanto viiteen miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Lohet kun eivät aina ui suoraan kotijokeensa. TULEVAISUUS Lohen merikalastuksella on ollut oma merkityksensä lohikantoihin. Monen asiantuntijan mielestä kassikasvatus on villien lohien suurin uhka Norjassa. Vuonna 2018 Tenoon nousi kaikuluotaimien mukaan 32 445 kalaa. Karkurilohia on noussut Tenoon niin kauan kuin niitä on esiintynyt. Atlantin lohen tila on tällä hetkellä globaalisti heikkenemässä. Oman osansa saaliista ovat ottaneet myös urheilukalastajat. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 77. Kuva: Juha Jormanainen. Lohitäitä yritetään pitää aisoissa kasvattamoissa lääkkeillä ja lämpöhoidoilla, mutta lopullista ratkaisua ei ole löydetty. Kassikasvattamon ympärillä olevassa vesialueessa on valtava määrä lohitäitä ja niiden esiasteita. Silloin ne saattavat saada iholleen melkoisen määrän lohitäitä. On esitetty, että viisi lohitäitä smoltin pinnalla riittää tappamaan sen. TENOVUONOSSA kassikasvattamoja ei ole, mutta monen Norjan lohijoen vuonossa on. Vuonna 2024 viranomaiset takavarikoivat Tromssan ja Finnmarkin läänien vesialueilta yhdeksänkymmentä laitonta verkkojataa. Vuoden 2024 nousulohien määrä oli ainoastaan 8241 yksilöä
Vesitilannetta kannattaa kysellä ennen kalareissua Tulppion Majoilta. Kalan voi mitata edelleen Tiskon terassilla tai kalasta voi nyt ottaa kuvan jokivarressa. Komea, koukkuleukainen isäntälohi katkoo hennon vavan ja iso lohi jää saamatta. Sääntöihin on tulossa muutoksia viimeistään toukokuussa. 78 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Sarjoina ovat entiset: yleinen sarja ja alle 15-vuotiaat. KALASTUS JATKUU ENTISIN HINNOIN Neidenelvalla kalastus jatkuu entisin hinnoin. osoitteesta hannu.nettihotelli.org. Tämä kesä on vielä arvoitus, eli nouseeko kyttyrää ja jos nousee, niin paljonko sitä nousee. Tulppio on hyvä tukikohta, josta voi tehdä päiväretkiä lähelle ja kauemHarjuskisaan uudet säännöt Harjuskisa järjestetään 1.6.-10.9. Säännöt löytyvät Tiskon aulasta ja 31.5. ”Myymme paikan päällä joelle päivä-, viikkoja kausilupia, emme valtion kalastonhoitomaksua”, Tulppion Majojen isäntä Niko Lakela tarkentaa. Joessa voi olla tulvaa kauden alussa ja veden määrä riippuu lumien sulamisesta. Enni Heljasvuo heittelee uistinta Korpinivan rannalla. Kalastuslupien hinnat ovat nekin viime kesältä. Jos kyttyrää nousee jokeen, kala nappaa ahnaasti perhoon, lippaan, uistimeen ja vaappuun, oikeastaan lähes mihin vain vieheeseen. Mahdollisista muista rajoituksista ei ole vielä ilmoitettu. ”Kalastusseura Neidenelvens Fiskefellesskap on valmis estämään valtion rahallisen tuen avulla kyttyrän nousun Kolttakönkään yläpuolelle ja siitä edelleen Suomen puolelle Näätämöjokeen”, seuran puheenjohtaja Karl-Magne Arvola vakuuttaa. N uorttijoen kesäkalastus alkaa 1. Hyvä on opetella sen avulla kalan perkuu ja fileointi. Suurimmat saadut atlannin lohet ovat lähes 20-kiloisia. Neidenelva-Näätämöjoen paikallinen yhteistyöryhmä kokoustaa ja sopii omalta osaltaan kesän lohestuksesta molemmin puolin rajaa. näin määrää joen kalastussääntö. Luvat kannattaa ostaa netin kautta osoitteesta eraluvat.fi. kesäkuuta. Yhteistyöryhmä tekee päätöksensä viimeistään toukokuussa. Neidenelva on suurista lohista tunnettu joki. TEKSTI JA KUVA HANNU KOSTILAINEN TEKSTI HANNU KOSTILAINEN HARJUSKISAN SÄÄNNÖT muuttuvat Luonnonkaunis Nuorttijoki odottaa jälleen kalastajia Kisa NEIDENELVAN lohikesä on jo ovella Kyttyrälohen nousu mietityttää N orjan puolen Näätämöjoella Neidenelvalla joen kesä 2025 on ennakkoon täynnä arvoituksia. Kyttyrälohta eli ”kyttyrää” on noussut jokeen runsaasti kesinä 2019, 2021 ja 2023. Kaikki palkinnot arvotaan. Sen jälkeen ehkä alkaa kolme-neljä viikkoa kestävä suurin ryntäys. KOKO PERHEEN JOKI Nuorttijoella eli Nuortilla kalastaa koko perhe. Kesän säännöt kannattaa käydä lukaisemassa sivuilta neiden.no tai facesta Neidenelvens Fiskefellesskap. Sieltä löytyy myös joen kalastussääntö ja muut määräykset. Kesän kalastussääntöön ei ole tullut muutoksia. KOHTA nappaa. Se on kova taistelemaan ja sitä on mukava väsyttää. Ota mukaan tukevat hauki-luokan kalastusvälineet. Uutta on jo nyt, että atlannin lohia kalastaja saa vapauttaa kauden aikana enintään 15. Saatu kyttyrä on vieraslaji, jota ei saa palauttaa jokeen, vaan kala tulee ottaa ja tappaa. kesäkuuta ja kestää elokuun loppuun. OTA KYTTYRÄ RUOKAKALAKSI Nuorille kalastajille Neidenelvan kyttyrä on oiva saaliskala. Myös Tulppiosta saa lupia. Kirkaskylkisenä ja juuri jokeen nousseena se on hyvä ruokakala. Atlannin lohia saa ottaa kalastajaa kohti yhden per kalastusvuorokausi, kyttyrälohella ei ole ollut saalisrajoitusta. Parhaiten jokivarsilla pärjäävät yläkouluikäiset ja heitä vanhemmat. Kalastus alkaa 1. Yksittäisiä kyttyröitä voi alkaa nousta jo ennen juhannusta. Pienimmät saadut kyttyrät ovat painaneet alle kilon, mutta aiempina kesinä nousijoiden joukossa on ollut yli kolmen kilon kaloja
Kuva: Sanni Aro.. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista. mas. Kesän viehevinkkejä löytyy päärakennus Tiskon viehenäyttelystä. Näytteillä on myös Nuortin Elinkautisten ottiperhoja, joista perhokalastaja saa hyviä vinkkejä. Autolla pääsee lähemmäs alavirran ottipaikkoja, muun muassa Sotajokisuuhun ja Kärekeojalle. Ylimmälle Hirvashaudalle kävelee P-paikalta merkittyä polkua pitkin reilut puoli tuntia. Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin. KA IKK IEN Vapaa-ajankalastajien TAPAHTUMAKALENTERI vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITA tapahtumasi! TAPAHTUMAKALENTERI on tarkoitettu SVK:n, sen jäsenseurojen, piirien ja yhteisöjäsenten tapahtumille. SIIMAN PÄÄHÄN PIENIÄ LIPPOJA, VAAPPUJA JA UISTIMIA Nuortin harjukset ja taimenet nappaavat ahneesti pieniin vieheisiin. Tutustu myös kursseihin, joissa pääsee oppimaan kalastustaitoja! Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla. Näytillä on myös Simo Lupeen sitoma aito Nalle Puh, kansallisperhomme. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. Keräysohjeet löytyvät aulan ilmoitustaululta. Kuva: Riku Aro. Ruokavirasto tutkii myös tänä kesänä harjusten evänäytteitä. Kalastuksen vai aloittaa jo Tulppion kohdilta. SANNI Aro nappasi perholla ison harjuksen. Mukaan kannattaa ottaa paljon erilaisia 5-12 -gramman vieheitä ja kokeilla mihin niistä kala nappaa. Jokivartta on kalastettavana yli 150 kilometriä, joten toisia kalastajia ei välttämättä näe päivän aikana. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: LÄHDE kalaan! Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja. PAAVO Aro nappasi Nuortista komean harrin
Kun Urpoerämies-porukan jäsenet tekivät onnistuneen simpunkalastusreissun veneellä, alkoivat mahdollisuudet simppujen kalastamiseen näyttäytyä uudessa valossa. 80 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Matka suuntautui samaiselle Kasnäsin edustan merialueelle, jossa Urpoerämies-tiimin Jani , Oskari ja Pauli olivat puoli vuotta aikaisemmin olleet simppuja kalastamassa. Kummankin simppulajin kutu ajoittuu joulu-helmikuulle. Sittemmin pilkkijöiden simppukontaktit olivat niillä vesillä kuulemma harvinaistuneet, eikä pilkkijäitäkään enää ollut entiseen malliin. Tarkoituksena oli aloittaa päivä kalastamalla härkäsimppuja, joita pitäisi löytyä tähän aikaan vuodesta välisaaristosta. Plotterista näkyi, että alla oli noin . . Hetken ajettuamme Oskari vähensi kaasua ja pian kelluimme paikallaan. Opiskeluaikoina olin saanut simppuja pilkillä, kun kävimme Turun saaristossa ahvenia pilkkimässä. HÄRKÄSIMPULLA on selkeät nystyrät päässä. Lähdimme kaverini Oskari Kujasen kanssa kalastamaan simppuja marraskuun alussa. SIMPPUA onkimassa Oskarin kanssa Kasnäsissa TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHAJU A jatus suurkalakokoisten simppujen kalastamisesta oli ollut keskusteluissa jo pitkään; mistä, milloin ja miten niitä kannattaisi yrittää. HÄRKÄSIMPPUJA SAARTEN SUOJISTA Oskari suuntasi veneen satamasta suoraan länteen avoimemmille vesille. AJOITUS ON TÄRKEÄ Kun haluaa saada mahdollisimman suuren simpun, kannattaa niitä kalastaa juuri ennen kutua, jolloin ne ovat painavimmillaan. ISOSIMPUN kaunista vatsanpuolen kuviointia
Tosin tämän reissun aikaan isosimpun raja oli vielä 500 grammaa. Pian nousi toinen ja kolmaskin. Isosimput viihtyvät uloimpien saarien ja luotojen ulkopuolella. Pian tuli yksi li. Omassa vavassani paino oli liukuvana koukun yläpuolella. Yksi laji viihtyy karuissa virtavesissä, toinen rehevissä järvissä. Simput viihtyvät lämpimän veden aikaan syvällä, josta löytyy niille sopivaa, 10 ºC vettä. Kaikki pieniä, noin 150 gramman kaloja. kymmenen metrin matalikko ja sen ympärillä laajasti syvää vettä. Pian olimme taas uudella matalikolla. Sama kuvio toistui kerta toisensa jälkeen: aina kun vaihdoimme uuteen paikkaan, tuli nopeasti muutama härkäsimppu, minkä jälkeen kalan tulo hiljeni ja oli taas aika siirtyä hieman. Kutuaika ajoittuu joulu-helmikuulle. ULOMMAS MERELLE Koska keli oli heikkotuulinen, päätimme tehdä pidemmän siirtymän ulommaksi merelle. Avasin kelan sangan ja päästin painon pohjaan. . Ennen kuin olin saanut oman pyytöni veteen, nosti Oskari jo ensimmäisen härkäsimpun veneeseen. . Samalla tämä harrastusmuoto vie kalastajan yhä uusille kalapaikoille. Vedestä nousi pieni härkäsimppu, suunnilleen samankokoinen kuin Oskarin edellisestä paikasta saamat. Härkäsimpun suurkalaraja on 300 grammaa ja isosimpun 400 grammaa. Oskari sai myös kalan, mutta pian syönti loppui. Härkäsimppu ja isosimppu elävät meressä ja parhaat mahdollisuudet niiden kalastamiseen ovat eteläja lounaisrannikolla. Suuntasimme siis sinne. . sää. Hyvän kokoinen silti. Eri lajia olevien suurkalojen kalastaminen on jatkuvaa uuden opettelua. Vinkkejä härkäsimpun ja isosimpun kalastamiseen . Laskimme syötit veteen ja lähes heti tuli tuplatärppi; veneeseen nousi kaksi härkäsimppua samaan aikaan. Muutin myös rigauksen samankaltaiseksi kuin Oskarin ongessa, sillä se vaikutti toimivammalta. Ehkä särjen liha ei ollutkaan kovin hyvä syötti. Hyviä paikkoja ovat rinteet ja syvän veden ympäröimät matalammat alueet. Otin kalanpalan pois koukusta ja vaihdoin tilalle kaksi matoa. MATO MAISTUU HÄRKÄSIMPUILLE Hetken kalasteltuamme paikka oli koluttu ja suuntasimme kohti seuraava pattia. OSKARIN simppu, joka tarkemmin katsottuna oli isosimppu. Syötiksi kiinnitin palan särjen lihaa. Suurimmatkin saamamme härkäsimput jäivät selvästi alle 200 gramman. Härkäsimput tulevat sisemmäksi saaristoon ja niitä löytää ulkoja välisaaristosta. Siiman päässä oli päärynäpaino ja sen yläpuolella sivutapsi, jossa oli syöttinä mato. Siirryimme matalikolla hieman eri kohtaan. Pomputtelin painoa varovasti pohjassa, kohta vavan kärki värähti ja kala oli kiinni. Oskari laski jo jigivapaan sidottua onkeaan kohti pohjaa. Kalaa nousi, mutta koko ei ollut toivotunlaista. Simppuja saa jigeillä, mutta matosyötti parantaa kalan tuloa. Syötti kannattaa tarjoilla pohjassa tai aivan sen tuntumassa. Oskari kertoi, että isosimpun ottipaikat Vinkit VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 81. Tutki sääennusteita ja varmistu, että alla on riittävän suuri ja merikelpoinen vene, kun suuntaat isosimppuja kalastamaan. Simput tulevat matalammille alueille, kun vedet viilenevät. . . Itse en ollut saanut vielä minkäänlaista tärppiä. Tavoitteenamme oli saada isosimppuja ja ne viihtyvät ulkosaaristossa, jopa aivan uloimpien saarien ja luotojen ulkopuolella.
Laskimme onget veteen maininkien keinuttaessa venettä. HÄRKÄSIMPPUJA NOUSEE Ajoimme takaisin sisemmäksi ja suuntasimme härkäsimppupaikoille. Kelasin kalaa ylös ja odotin näkeväni värikkään isosimpun, mutta vedestä nousi kuitenkin jo tutuksi tullut härkäsimppu. Sain simpun ylös ja kiinnitin ensimmäisenä huomiota sen punaoranssiin vatsakuviointiin. Oskari laittoi kalan muovipussiin ja minä kaivoin puntarin esille. Ulompana tuuli hieman enemmän kuin saariston suojissa, ei kuitenkaan liikaa. ovat samanlaisia syvän veden ympäröimiä patteja kuin härkäsimppujen kalastuspaikat, mutta ne sijaitsevat selvästi syvemmällä. Ainut ero oli, että laitoimme enemmän matoja koukkuun. Oskarilla vapa tosin taipui selvästi useammin kuin minulla. . ”Nyt on selvästi isompi kala kiinni, saa nähdä mitä lajia”, sanoi Oskari. Tuuli oli hieman yltynyt, mutta täällä ei ollut maininkeja ja olo parani kummallakin. Laitoin uutta matoa koukkuun ja pian nousi taas komeat värit omaava isosimppu veneeseen. Tuntui siis aivan mahdolliselta saada näiltä vesiltä suurkalarajan ylittävä isosimppu, tai miksei myös rajan ylittävä härkäsimppu. Välineet, rigaukset ja syötit olivat samat kuin härkäsimppuja kalastaessa. ”Näitä ei siis olekaan pelkästään saarten suojissa, vaan myös täällä ulompana”, totesin Oskarille. Puhaltelimme, pidimme katseen horisontissa ja yritimme parhaamme mukaan kalastaa. Hetken kuluttua Oskari ilmoitti, että tuntee olonsa huonovointiseksi. Marraskuinen päivä on lyhyt ja puoli viiden aikaan oli jo niin hämärää, että oli aika lopettaa kalastus. Välineemme olivat melkein samanlaiset, mutta jostain syystä Oskarilla oli parempi ote härkäsimppujen koukuttamisessa. Siitä pois muovipussin paino ja jää 360 grammaa. Tai tarkemmin sanottunsa ilmaus kuului: ”Mulla on melkein yrjöt kurkussa.” Neuvoin pitämään katseen horisontissa, onneksi itselläni oli mainio olo. Härkäsimppuja löytyi nopeasti ja kalastimme kovalla innolla. MAININGIT KEINUTTAVAT Oskarin saama kala ei siis ollut suurkala, mutta hyvänkokoinen isosimppu kuitenkin. Kalastimme nopeasti yhden paikan ja siirryimme aina kalan tulon heikennyttyä uudelle paikalle. Vaaka näytti lukemia 380 grammaa. Olimme pitäneet sitä värinsä perusteella itsestään selvästi härkäsimppuna, mutta eikö ollutkin niin, että punaoranssi vatsa on vain koirasisosimpuilla ja naarasisosimput ovat värittömämpiä. Pian vavassa tärähti taas lupaavasti ja kala oli kiinni. Myös Oskarilla oli kala kiinni ja sekin oli isosimppu. Härkäsimppuja nousi, mutta ei tarpeeksi suuria. Oliko Oskarin kalalla härkäsimpulle tunnusomaisia sarvia. Katselimme kaloja ihastellen. HÄRKÄSIMPUN suuhun mahtuu isompikin syötti. Simpun kalastaminen oli kuitenkin ollut hauskaa ja siihen pitää vielä palata uudestaan, todennäköisesti lähempänä kutuaikaa. Otin haavin esiin ja Oskari kelaili kalaa ylöspäin. Kohta vedessä näkyi iso, tumma kala, joka pian lipui haaviin. Ehkä suuremmat yksilöt tulevat näille paikoille vasta lähempänä kutuaikaa. HÄRKÄSIMPPUPAIKKA merikortilla nähtynä. ISOMPIA SIMPPUJA LÖYTYY Ensimmäinen tärppi tuli nopeasti. Samalla alkoi mieleen tulla Oskarin hetkeä aikaisemmin saama suuri simppu. Puolen tunnin kuluttua kummallakin oli jo niin oksettava olo, että oli pakko luovuttaa. Otimme kuvat tarkasteluun ja pian totuus valkeni; ei ollut sarvia vaan oli piikit, eikä se näin ollen siis ollut härkäsimppu, vaan isosimppu. 82 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. . ”Tämä on nyt isosimppu, onpa hieno”, ajattelin. Samalla kun laskin härkäsimppua veteen, teki Oskari tartutuksen. Maininkien keinutus teki kuitenkin tehtävänsä ja minullakin alkoi olo tuntua huonolta. Jatkoimme siis kalastusta. ”Härkäsimppu, varmasti suurkala!”, iloitsimme veneessä yhteen ääneen. Selvästi yli suurkalarajan! LAJINTUNNISTUS UUSIKSI Kun kala oli kuvattu, siirryimme hieman ja jatkoimme kalastusta. Kala oli kiinni ja tällä kerralla vapa taipui kunnolla
(03) 752 5696 Tervetuloa! HALIJA LINDROOS-TUOTTEIDEN TEHTAANMYYMÄLÄ n Nettikauppa: www.era-lindroos.fi n Ari Paatajan opastuksella KALAAN SUOMENLAHDELLE www.apajamatkat.fi Supersuosittu TOIVELAHJA kalamiehelle (50v., 60v.,70v. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 83. https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/ Vuokrausja palvelutiedustelut, Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille OTTIPAIKKA lakimajakka.fi toimisto@lakimajakka.fi Puh. 040 849 6665 Laaja-alaista kokemusta ja asiantuntemusta kaikilta juridiikan osa-alueilta. Soutu-uistelukilpailu 28.-29.6.2025 Kesälahdella Lisätiedot www.karjalankalamiehet.fi Pä äp alk int o 50 00 € VUOKRATAAN veneitä Lapissa! LUE LISÄÄ JA VARAA! tunturilapinkuriiri.fi/vene asiakaspalvelu@tunturilapinkuriiri.fi JÄRVIVENE Terhi Saiman sähkömoottorilla JOKIVENE Tenolainen 9 hv moottorilla OTA OTTIPAIKKA ONKEESI! Timo Lepistö p. Meiltä löydät tuoreet syötit. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi www.korkiakoskenuistin.fi Monipuolinen KALASTUSTARVIKELIIKE Tehtaankatu 2, Riihimäki, 040 614 8186 Avoinna ark. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi . 8–17, la 9–13 Avattu verkkokauppa: www.jessevaaput.fi Tutustu lehtemme nettisivuihin osoitteessa: vapaa-ajankalastajalehti.fi PURUVEDEN LOHIKUNINGAS 2025 42. Uusi osoite Launeella: Mustamäenkatu 72, Lahti, p. ...) KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!! p. Tutustuthan myös verkkokauppaan, jota päivitetään jatkuvasti. Aukioloajat: Arkisin 9-18 Lauantaisin 9-16 Puh: 045 138 8888 Martinkyläntie 53, Vantaa www.ossilehti?shing.. !!! Osta vaikka koko Ossilehti?shing !!! !!! Verkkokauppa ja varasto myytävänä !!! !!! Lue nettisivuiltamme lisää !!! ILMOITUSMYYNTI: Timo Lepistö p. 040 505 2225 Onkitukusta saat asiantuntevaa palvelua. Tuotevalikoima laajenee
Espanjalainen klassikko taipuu kotimaisiin makuihin 84 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TE K S TI K AR I N YB ER G K U V A T JA AN A VE TI K K O KALAHERKUT KESÄINEN PAELLA tuo Välimeren tunnelman kotipihaan KESÄINEN kalapaella on näyttävä ja maistuva tarjottava isommallekin porukalle
hauki tai kuha) (tai 200 g pieniä kokonaisia mustekaloja) 200–400 g kylmäsavustettua kuutioitua kirjolohifileetä (tai 150 g chorizo-makkaraa) 3 isoa sipulia (yhteensä 200–250 g) hienonnettuna 6-10 kpl valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 punainen paprika (250–300 g) hienonnettuna 3 isoa tomaattia (noin 300 g) kuutioituna 1-2 dl (1 ruukku) persiljaa silputtuna 1 sitruuna 4 dl risottoriisiä 8 dl kalatai kanalientä 2 dl valkoviiniä 2 tl jauhettua kurkumaa (tai sahramia) 4 rkl ruokaöljyä (oliivitai rypsiöljy) hienoa merisuolaa 2 tl rouhittua mustapippuria 3 tl paprikajauhetta Suolaa etukäteen nahattomat ja ruodottomat vaalealihaiset noin 1,5 cm/sivu kalakuutiot sekä kypsentämättömät sulatetut ravut noin 1/3 tl hienolla merisuolalla. PAELLAN kokoaminen alkaa sipuleiden ja risottoriisin paistamisella. Paellan nimi tulee valencian kielestä, missä se tarkoittaa kookasta laakeaa rautapannua, jossa voidaan valmistaa suuria määriä ruokia. Tarjoile paella välittömästi esimerkiksi aiolin ja vihreän salaatin kanssa. Kuullota. Paistamisen jälkeen paellan annetaan levätä kannen tai folion alla noin 15 minuuttia ennen tarjoilua. . . VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 85. Koristele persiljasilpulla ja sitruunalohkoilla. Anna kiehua tasaisessa lämmössä noin 15–20 minuutin ajan, kunnes riisi on pehmeää ja liemi on imeytynyt. Chorizo-makkaran asemesta paellaan voi lisätä kylmäsavustettua kirjolohta syvää suolaista makua antamaan. Lisää lientä välillä tarvittaessa. Tämä usein sahramilla maustettu kullankeltainen riisipannu voi sisältää myös ns. Lisää katkaravut ja sinisimpukat paellan pinnalle ja anna paistua vielä noin 5-10 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä. Merenelävistä kalakuutiot, ravut ja sinisimpukat lisätään pannulle vasta valmistamisen loppuvaiheessa (5-10 minuuttia ennen olosuhteista ja pannun lämmöstä riippuen), etteivät ne kypsene liikaa tai muutu sitkeiksi. Kuumenna ruokaöljyä pannussa ja ruskista kalakuutiot ja katkaravut. Suomalaisessa versiossa mustekalan voi korvata kiinteälihaisella vaalealla kalafileellä (esim. Kaada pannulle kalaliemi, valkoviini ja puolen sitruunan mehu. Siirrä myös ne toiseen säilytysastiaan. Tällöin pannun lämpötilaa on syytä laskea viimeistään parin minuutin kuluessa, ettei paella pala pohjaan. hauki). NÄIN SYNTYY TÄYDELLINEN SOCARRAT Tavallinen pyttipannun valmistusta jäljittelevä valmistusmenetelmä eli paellan muurikkapannulla avotulen lämmöllä kypsentäminen on kaikille kotikokeille tuttu, mutta haastavampi espanjalainen vaihtoehto on yrittää luoda paellaan karamellisoitunut ”socarrat”-pohja. KALAPALAT lisätään paellaan loppupuolella, jotta ne eivät ehdi hajota. Aito valencialainen paellaresepti kehiteltiin alun perin riisistä, kanintai kananlihasta, etanoista ja vihanneksista koostuvaksi isolle vieraskatraalle valmistettavaksi mättöruoaksi. Sekoita. Lisää pannulle riisi ja paista sitä hetki. Lisää kanakuutiot, sekoita. Lisää vaaleat kalakuutiot ja kylmäsavukirjolohikuutiot ja paista vielä muutaman minuutin ajan. Sekoita hyvin. Lisää paprikaja tomaattikuutiot sekä rouhittu mustapippuri. Jos käytät kypsiä rapuja, ne lisätään vasta lopuksi pannulle, eikä niitä tarvitse suolata. Kaada pannulle öljyä, kurkuma (tai sahrami) ja paprikajauhe sekä hienonnettu valkosipuli ja sipuli. K E SÄ I N E N KA L A PAEL L A (4-6 henkilölle) 500 g kanaa leikattuna luuttomiksi pienehköiksi paloiksi 400 g kuorittuja jättikatkarapuja tai kotimaisia rapuja 400 g kuorellisia keitettyjä sinisimpukoita 400 g vaaleita nahattomia ja ruodottomia kalakuutioita (esim. P aella on alun perin espanjalainen klassikkoruoka, jota on hyvällä syyllä kutsuttu myös Espanjan kansallisruoaksi tai Suomessa jopa ”espanjalaiseksi pyttipannuksi” perinteisen pyttipannun kanssa samankaltaisten valmistustekniikoidensa vuoksi. Muurikan pohjalle valuneen liemen karamellisoituminen alkaa, kun pannulle kaadettu kuiva riisi on keittynyt tiiviiksi kasaan liemessä, ja kun se alkaa paistua rasvassa. Tämän huomaa liemen alkaessa rätistä pannulla. Tarkista paellan maku ja mausta tarvittaessa lisää. Siirrä ne toiseen säilytysastiaan paellan muiden ainesten kypsymisen ajaksi. Paellan suomalaisena vastikkeena voidaan pitää muurikkapannua, joka myös soveltuu täydellisesti paellan kotimaisen version valmistamiseen. Kiinteänä kalana hauki sopii hyvin paellaan. mixta-versiona chorizo-makkaraa ja erilaisia mereneläviä, kuten jättikatkarapuja, sinisimpukoita ja joskus myös mustekalaa. Kuumenna ruokaöljyä pannussa ja ruskista kanakuutiot
Kun tuoreeseen kalaan yhdistää muutaman klassisen kesäherkun, syntyy eväs, joka on monen mielestä kesän kulinaarinen kohokohta. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN Kesän paras kalaruoka ON KESÄN KOHOKOHTIA Kesä on kalaruokien kulta-aikaa. Ahvenet, kuhat ja muikut ovat parhaimmillaan ja käyvät pyydyksiin. TÄMÄ yhdistelmä on lyömätön – kesäruokien ykkönen. 86 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Aloita kastikkeen teolla. Jos viini ei maistu, kylmä lähdevesi on erinomainen valinta ruokajuomaksi. Proteiini, muutama lisäke ja herkullinen kastike on kaikki, mitä tarvitaan. Ruskista sen jälkeen kalat, noin minuutti puoleltaan. Siinä se sitten on, tuoreiden järvikalojen ja kantarellien herkullinen liitto. Ahventa saa vaikka onkimalla ja muikun pyynti vaatii hieman taitoa verkkokalastuksessa. Silppua sipulit ja kuullota niitä muutama minuutti keskilämmöllä. Kaikkien kalojen kanssa katkeamaton kylmäketju on kaiken perusta. Ruoan ja viini tulee tukea toisiaan, jolloin yksi plus yksi onkin kolme. Sekoita hyvin. Muista, että ahvenfileiden pitää viihtyä kylmässä jääkaapissa yön yli, mutta muikkujen pitää olla mahdollisimman tuoreita. Vähemmän on enemmän. Annostele kuumille lautasille perunat, kalat ja kastike. Aloitetaan raaka-aineista. (tarveaineet neljälle) 800 g perattuja muikkuja tai ahvenfileitä 600-700 g varhaisperunoita (siikli) 1 nippu tilliä 1 l kantarelleja silputtuna 20-30 pientä kantarellia 2-3 salottisipulia 2 dl kuivaa ranskalaista valkoviiniä 2 dl kasvislientä loraus sherryä 3-4 dl smetanaa suolaa valkopippuria sauvasekoitin VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 87. Kuumenna voi pannulla niin, että vaahtoaminen loppuu. Kun koostumus on sopivan sakea, laita kastike sivuun ja pidä lämpimänä. K E SÄ N PA R AS K ALA RUO K A . Voimakassuolainen voi on erinomainen vaihtoehto, sillä suolaa ei välttämättä tarvitse lisätä kaloihin lainkaan. Tuore kala on herkullista, varsinkin jos sen pyytää ihan itse. Kiehauta kastike ja lisää siihen tilkka sherryä ja pieni nokare voita. LISÄKKEET LUONNOSTA Paistettuina ahven ja muikku ovat parhaimmillaan. Tai muikkuja verkottavan tutun. Mausta valkopippurilla ja tarvittaessa suolalla. Maksaa, mutta myös maistuu. Lisäkkeeksi valitsin varhaisperunoita, joista siikli (Solanum tuberosum) on herkullisin. Kantarelli (Cantharellus cibarius) on jokaisen tuntema, herkullinen sieni. Jos tarjoat tämän upean evään kanssa halpaa Rieslingiä, tuhoat ruoan maun. On makuasia, kumman kalan valitsee – molemmat ovat herkullisia. Kaada keitinvesi perunoista ja kuivaa perunoita hetki kattilan pohjalla, jotta kosteus poistuu. Melko kiinteä peruna on ohutkuorinen ja oikein kasvatettuna tavattoman herkullinen. Lisää valkoviini, kasvisliemi ja kuullotetut sipulit. Ripottele päälle pienet paistetut kantarellit ja tarjoa ruoka. Muista käyttää tasakokoisia perunoita, muuten ne eivät kypsy samaan aikaan. Edesmennyt uistinmestari Pauli Smeds totesi aikanaan, että kalat paistetaan voissa, ei moottoriöljyssä. Keitä nestettä kokoon ja mausta suolalla ja pippurilla. Kun raitapaita on saatu saaliiksi, napakka isku silmien väliin, verestys ja kala jäiden sekaan. Lisää smetana lusikallinen kerrallaan ja keitä kastiketta kokoon. Paista kantarellisilppua runsaassa kuumassa voissa viitisen minuuttia. Muista tärkeä asia viinin suhteen – ei kyykkyviinejä. Margariinit ja kasvisöljyt eivät sovi kalojen paistamiseen, piste. NÄISTÄ raaka-aineista syntyy tähtiluokan ruokaa. Älä anna sipulien ruskistua. Siis erinomainen kumppani paistetulle kalalle. Paista pieniä kantarelleja hyvin kuumassa voissa muutama minuutti ja mausta suolalla. Joten pöytään ranskalaista Pouilly-Fuméta, Sancerrea tai Premier Cru Chablista. Maku on intensiivinen, jopa aavistuksen makea. Parasta on, jos poimit sienet aamupäivällä ja valmistat ruoaksi illalla. Aja kastike sileäksi sauvasekoittimella ja kiehauta. Lisäksi vielä hyvää ranskalaista valkoviiniä (lasillinen kokille inspiraation lähteeksi), voita, suolaa, kasvislientä ja valkopippuria. Kun perunat alkavat kypsyä, on aika paistaa kalat. Ulkomaiset tuttuni ovat haltioituneet näistä yksinkertaisista ja puhtaista mauista. Kun muikkuja irrotetaan verkoista, ne nakataan myös jäillä lastattuun kylmälaukkuun. V ähemmän on enemmän, sanovat monet maailman huippukokit. Laita tasakokoiset varhaisperunat kiehumaan suolalla ja tillinvarsilla maustettuun veteen. Kun lähdet jahtaamaan ahvenia, muista ottaa mukaasi kylmälaukku, jossa on riittävästi jäitä. Sitten tarvitaan kastike – sienikastike. Mutta vain silloin kun laatu ja tuoreus ovat taattuja. Tarkennan vielä, että voissa paistettuina. Nosta pannu liedeltä alustan päälle. Tämän evään tähdeksi valitsemme kalan ja ykköspaikasta kisaavat ahven ja muikku. Lisäksi kokin pitää hallita tekniikat ja kypsennystavat erittäin hyvin. Se pitää vissisti paikkansa, mutta raaka-aineiden on oltava ensiluokkaisia. Kauniin kullankeltainen sieni on aromikas ja poimijan onneksi siinä on harvoin toukkia
Yleensä uudessa paikassa joutuu hakemaan askelmerkkiä oman aikansa, ennen kuin pääsee edes näkemäänkään kaloja. Havaitsimme kaikuluotaimesta heti, että parinkymmenen metrin syvyydellä kalaa oli väliveden tuntumassa ja sehän tiesi hyvää. PINNASTA JA SYVEMPÄÄKIN Vaikka luotain näytti kalaa olevan kymmenen metrin syvyydessä, päätimme aloittaa uistelun pinnan tuntumasta. Keskityimme muutaman päivän ajan kalastelemaan järven eteläpuolella sijaitsevassa vuonossa ja saimme kokea siellä hienoja elämyksiä. AaPeen paras lomareissu kesällä 2024 suuntautui pohjoiseen. TEKSTI JA KUVAT MATTI KELA Nieriä ja taimen olivat syönnillään Inarilla Kesällä on kiva olla lomalla, mutta vielä kivempi on olla lomalla ja kalalla. Lapin ylivoimaisesti suurin järvi on Inarijärvi ja pääsimme vierailemaan siellä elokuun puolivälissä. Mikäli suunnittelee nappaavansa taimenet Inarin kuuluisilta Vasikkaja Kasariseliltä, on syytä katsoa säätiedotus tarkasti. Syksyisin uistellessa NÄISSÄ maisemissa on mahtava retkeillä ja uistella. Onneksemme Inarin ikiaikaiset kalajumalat olivat suopealla päällä ja saimme kokea kalastuksen mukavampaa puolta. Inarijärven valtavan suuret selkävedet ovat venekalastajalle haastavia tuulisella säällä, joten me valitsimme kohteeksi suojaisimpia alueita. Vaikka tuuli ei ollut kova, niin isolla järvellä aalto ehtii nousta kohtuullisen korkeaksi. KESÄLOMA ON ihmisen parasta aikaa AAPEEN KANSSA kalassa Juttusarjassa tutustutaan kalastukseen liittyviin teemoihin nuoren kalastajanalun kanssa. vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon. Liitä mukaan nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Me ehdimme matkamme aikana kalastella tukikohdasta noin pari kilometriä suuntaansa ja se oli ihan riittävästi. Me suuntasimme reissumme täysin uusille vesille, joissa emme olleet aiemmin kalastelleet. TUURILLA VAI TAIDOLLA Niinhän se vanha sanonta kuuluu, että ”hyvällä kalastajalla on aina myös vähän tuuria”. Voi vain kuvitella Inarijärven suuria selkiä kovalla myrskyllä. Ensimmäisenä kalastuspäivänä oli puolipilvistä ja juuri sopiva tuuli, ja järven pinta oli aalloilla, ei kuitenkaan liikaa, vaan veneessä pystyi toimimaan. ”Hyvää kalareissua ei välttämättä tee mahtisaalis – hyvät eväät tekevät sen varmasti”. Kovan tuulen yllättäessä voi tiedossa olla ongelmia, sillä ajomatkat ovat pitkiä ja rannat karikkoisia. I narijärvi on todella suuri järvialue ja siellä voisi viettää vaikka koko kesän ja siltikin sieltä löytäisi uusia kalapaikkoja päivittäin. Reissullemme sattui muutama kohtuullisen tuulinen päivä ja yksi täysin tyyni hellepäivä. KUNNIOITA LUONTOA JA SÄÄTÄ Kartasta katsottuna Inarijärvi on iso ja kunnioitusta herättävä. nuorten tärpit LÄHETÄ kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista. Olimme kuitenkin ajoittaneet reissumme sopivaan ”kuun asentoon”, joten ainakin teoria olisi puolellamme mahdollisen saaliin saamisen suhteen. 88 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 89. Alamittaisten kalojen kanssa on syytä olla varovainen. Kalat olivat tosi aktiivisia ja mistä vain löydettiin kaikuluotaimeen kala, niin se nappasi kiinni. Uistimen valinta on aina mielenkiintoista hommaa. Olipa mukava nähdä Inarijärven virkeä taimen. Tärkeintä on säätää uistelunopeus niin, että jokainen pyynnissä oleva uistin ui poukkoilevalla tavalla. Pääsääntöisesti kalat olivat pieniä, kuitenkin muutama mittakala oli seassa, joten reissu oli hyvinkin onnistunut. Uistimiin nappasi myös pari harmaanieriää. Nieriä ja taimen olivat syönnillään. Uisteluvauhti oli gps:n mukaan noin 3,54 kilometriä tunnissa, eikä tuommoinen viritys silloin vielä kovin syvälle mene, vaan uistin liputtelee enimmillään noin kahden metrin syvyydessä. Uistelun aloituksesta ei mennyt pitkäänkään, kun pikkuplaanarin takana vedettyyn peltiin narahti jo kala kiinni. Pelkästään yksipuoliseen hakkaavaan uintiin eivät punalihaiset tahdo napata. Aapee laittoi uistinpakista siimanpäähän ihan hyviksi todettuja perusvärejä. ei haittaa, vaikka vaappu välillä vilahtaisi pinnassakin aaltojen välistä. Takila hujautettiin vielä kymmenen metrin syvyyteen siinä toivossa, että jospa isomus pamahtaisi sieltä kiinni. Sinertävät ja violetit ovat yleensä olleet toimivia kirkkaassa vedessä taimenelle, kuten myös perinteiset muikkuvärit. Meillä oli ajatuksena tarjota napattavaksi vaappua ja peltiä. Harmaanieriä oli meille uusi tuttavuus, joten otimme yhden semmoisenkin jäähileeseen. Pottu, porkkana ja sipuli saisivat illallisella vierelleen parhaan mahdollisen kumppanin. ONNI MYÖTÄ Hassua olla uistelemassa, kun saa kalaa. Se on Inarijärveen aikanaan istutettu vieraslaji, jota ei käsittääkseni enää nykyään istuteta. Jo veteen arvioituna ensimmäinen kala ylitti vaaditun alamittarajan ja lupaus iltanuotiolla paistettavasta taimenesta tuli näin askeleen lähemmäksi. Jotkut vaaput uivat parhaiten jopa nopeudessa 7 km/h, vastaavasti oikein ohut pelti ei tarvitse nopeutta kuin 3 km/h. Lämpimässä vePerusväreillä alkuun Uistimen valinta INARIN taimen ja AP. Se ei ollut häävi ruokakala, ei lähellekään verrattavissa taimeneen ja rautuun. Jos uistellessa valitsee kokeiltavaksi erilaisia vieheitä, on niiden uinti syytä varmistaa ennen pyyntiin laittamista. Joskus se kuitenkin sattuu se hyvän tuurin hetki – yleensä ei. Aapee valitsi pariin vapaan 60 gramman siimapainon ja painon jälkeen siimaa vapautettiin mittarikelalta vielä 100-120 jalkaa, eli kolmisenkymmentä metriä. ILTAPALA VARMISTETTU HETI ALUSSA Kaikuluotain näytti lupaavia kaaria veneemme alla. Ivalosta mukaan hankittu jäähile ei mennyt hukkaan tällä reissulla. Nyt ei kuitenkaan vesi ollut vielä niin kylmää, että olisi kannattanut ihan pintoja vedellä
Kalat painuivat pohjan tuntumaan ja vaikka niitä luotaimessa nähtiin, niin yksikään taimen tai rautu ei ollut syönnillään. HAUKI ei ole Inarilla runsaslukuinen uistelijan saaliina, mutta rannan läheisyydestä niitä löytyy jonkin verran. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. HARRI HUKASSA Keräsimme uisteluvavat pois ja Aapee viritteli mukana olevan heittohaspelin toiVUOSIVIEHE TILATTAVISSA Kilpailuvieheenä on tänä vuonna ensimmäistä kertaa Grosarin Veka Special, joka toimii niin heittämällä sekä vetouistelussa. Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. SITTEN HILJENI Reissun loppupuolella tuuli tyyntyi ja tuli kesän viimeisimmät lämpimät päivät. Inari tarjoaa kyllä hienot puitteet veneilylle ja retkeilylle. Silloin kalan vapauttaminen onnistuu ja kala ei vahingoitu. Vaikutti siltä, että siellä ei olisi kalaa koskaan ollutkaan. . Paikat, joista olimme aiemmin saaneet hyviä kaloja, olivat aivan totaalisen hiljaisia. Päätimme vaihtaa taktiikkaa. + toimituskulut 12€ 90 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vuosiviehettä on valmistettu ainoastaan 200 kappaletta. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata vain SVK:n toimistolta. Johtuukohan se siitä, että pukki tietää myös Inarin ottivärit. Pitkillä pihdeillä voi koukun pyöräyttää pois kalan suupielestä jo vedessä, eikä kalaa tarvitse nostaa vedestä pois ollenkaan. 050 597 4933 VUOSI VIEHE 2025 dessä kala vaurioituu herkästi. Ilman tuota pukin oivallusta kalansaaliimme olisi jäänyt laihaksi. ja päättyy 31.1., joten aikaa tehdä värityksiä on reilusti. Meille kävi nimittäin niin, että edellisjouluna pukki toi Aapeelle joululahjaksi uistimen, joka oli ylivoimainen meidän Inarin reissullamme. Vaan mitäpä sitä enempää kalaa pyytämään kuin on tarvis. JOULUPUKKI OSAA Kaikkihan tietävät, että joulupukki on kotoisin Inarijärven läheltä Korvatunturilta. Kuusamon uistimen valmistamalla kirkaskylkisellä, violetilla Räsäsellä saatiin lähes kaikki kalat. Lämpötila lähenteli hellelukemia, kun aurinkokin vielä rävötti pilvettömältä taivaalta. Löysimme hienon hiekkarannan, jolla rohkeimmat kävivät vielä uimassa Inarin viilenevässä illassa. Meillä oli ruokakalat kyydissä ja päätimme loppupäivän katsella maisemia. Kilpailu alkaa aina 1.10
mintakuntoon. Silläkin alueella, jossa me kalastimme, oli ”silmän kantamattomiin” todella hyvän näköisiä harjuspaikkoja – ainakin näin ihmisen mielestä. Ryhmästä saat myös apua eri kalalajien tunnistamiseen, sekä vinkkejä niiden narraamiseen. Inarijärvi on tunnettu hyvistä harjusvesistään ja ajattelimme, että ihan taatusti me sitä harria saadaankin. Silloin on lomailijalla syytä olla mukana iloinen mieli. Upeat maisemat ja koskematon luonto ovat taatusti yhdet hienoimmista, mitä Suomesta löytyy. INARIJÄRVELTÄ löytyy runsaasti hyvän näköisiä harjusvesiä. Kalat kuvataan totutusti ohjeiden mukaan ja lähetetään kuvat kilpailun omaan Whatsapp-ryhmään ikäluokittain. Haasta kaverit ja perheenjäsenet mukaan! FISUUN FONGAUS LYHYESTI l Lasten ja nuorten oma lajikalastuskilpailu l Kalasta, kuvaa ja raportoi mahdollisimman monta kalalajia ja/tai mahdollisimman suuria lajin yksilöitä l Kilpailuaika 1.6.-31.8. Emme saaneet ensimmäistäkään harria, vaikka tarjosimme kaikenlaista ”lippaa ja läppää”. 050 597 4933 Fisuun Fongaus 2025 Kuinka monta kalalajia ja kuinka suuria yksilöitä saat kalastettua kesän aikana. Tai kerta kaikkiaan kaloilla on suu kiinni, eikä niitä väkisin oteta. Lähdimme ihan summassa ajelemaan rantakivikkojen läheisiä vesiä ja etsimään sieltä harjuksia. l Kilpailualueena koko Suomi l Kaksi eri ikäsarjaa 0-12 v. Fisuun Fongauksesta riittää iloa ja puuhaa vaikka koko kesäksi. Paikallinen serkkupoikani vitsaili minulle kerran, että Inarissa on myös yksi huono puoli. Keskittymällä sen lisäksi kalojen kokoon voi kalastella mielekkäästi koko kesän kotikonnuillaankin! Eli, lajeja voit pyytää kuten ennenkin, mutta lisäksi toukokuussa julkistetaan valikoima kalalajeja, joista voit koon mukaan onkia lisäpisteitä aina suurkaloihin saakka. K uv a: M ik ae l Ja ak ko la . Tarvitset vain älypuhelimen, mittanauhan, hieman kalastusvälineitä (ongella pääsee jo pitkälle) sekä reipasta seikkailumieltä. ”Jos siellä käy kerran – siellä joutuu käymään aina.” . Muutama hauki sentään kävi riemastuttamassa väsymätöntä heittokalastajaa. Harjukset olivatkin sitten eri mieltä. ILMOITTAUTUMINEN, ohjeet ja tulospalvelu vapaa-ajankalastaja.fi/ fisuunfongaus VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 91. TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi , puh. Kilpailukonsepti muuttuu kesäksi 2025 merkittävästi: Paitsi että yrität saada pyydettyä mahdollisimman monta eri kalalajia, nyt myös koolla on väliä! Fongarillehan käy usein niin, että tie menee pelkkien lajien kanssa vähän tukkoon, ilman, että matkustaa koko kesän ympäri maan. Lasten ja nuorten oma lajikalastuskilpailu Fisuun Fongaus järjestetään jälleen kesälomalla. ja 13-18 v. Läheskään aina Inarijärvi ei tarjoa kalastajalleen tätä parempaa puolta, vaan se voi olla tavoittamattomissa rajun sään vuoksi. LUONTO ON PARASTA ANTIA Tällä reissulla kalaonni oli meille suosiollinen ja pääsimme kalan makuun. Ainahan Inarin luonnosta voi nauttia muutenkin kuin pelkästään kalastuksen muodossa
92 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 044 547 9116 Kuhmo: Syväjärvi Sievi: Maasydänjärvi Sodankylä: Ahvenlampi Vaala: Manamansalo, Särkinen Kemi: Veitsiluodon Kalapaikka Kysy lisää: petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Tässä kisassa saaliin painolla ei siis ole väliä vaan kalan pituus ratkaisee. HUOM! Tutustuthan Vapapäivän lisätietoihin ja kohteisiin, jotka löytyvät fisuun.fi, eraluvat.fi ja Facebook > Vapapäivä sivuilta. vuorokauden ajan, kunhan hoitaa ilmoittautumisen kuntoon. Tervetuloa osallistumaan nuorten omaan kalastuskilpailuun! FIKSU KALASTAA Ahventa 1.-31.8. Nuorille jaetaan Vapapäivä-pinssit, jotka toimivat päivän kalalupana sekä Vapapäivä-uistimet, niin kauan kuin uistimia riittää (jaossa 1 400 kpl). Paikalla ovat SVK:n ohjaajat opastamassa nuorille kalastusta. Vapapäivän opastetut kohteet ovat: Salo, Teijo: Matildanjärvi Ikaalinen: Teerilampi Lammi (Evo): Niemisjärvet Kysy lisää: janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Sinä päätät missä ja milloin kilpailet! Kilpailukalat ilmoitetaan kuvan kanssa Whatsappilla ja tuloksia pääset seuraamaan päivittyvästä tulosseurannasta. Sarjojen kolmen parhaan palkitsemisen lisäksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken tavarapalkintoja! Ahvenen kalastaminen aktiivivälinein on todella monipuolista ja hauskaa puuhaa, joten lähde rohkeasti mukaan! Kuva: Matti Kulju. 0400 946 968 Kivijärvi: Heikinlampi Kysy lisää: juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Kilpailu on maksuton ja avoin kaikille 7-17-vuotiaille. Tapahtuman järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Metsähallitus. Omatoimikohteilla nuorilla sekä heitä kyyditsevillä aikuisilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi koko 7.6. Opastetuilla kohteilla kalastetaan klo 10-15 kaikkiaan kahdellatoista virkistyskalastuskohteella. Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/ tapahtumat. Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu kaikki nuoret mukaan kalastuskilpailuun, jossa kisataan kolmen pisimmän ahvenen yhteismitalla. 0500 440 923 VAPAPÄIVÄ käynnistää kesälomat! K uv at : Ja nn e R au ta ne n. 045 113 3050 Mikkeli: Valkeajärvi Lieksa: Ruunaa Neitikoski Nurmes: Peurajärvi Kysy lisää: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. Vapapäivänä alle 18-vuotiaat saavat kalastaa ilmaiseksi monissa Metsähallituksen kalapaikoissa sekä Kemin Veitsiluodon Kalapaikalla. Kesän riemukkain nuorten kalastustapahtuma Vapapäivä järjestetään lauantaina 7.6. Kisa-aikaa on elokuu ja alueena koko Suomi. Kilpailussa kisataan kahdessa sarjassa, 7-13-vuotiaat ja 14-17-vuotiaat, Baitsin lahjoittamista palkinnoista
Tärkeintä on välttää kajoamasta potentiaalisesti happamiin sulfaattimaakerroksiin. Julkaistavaa teosta varten runojen määrää, joka oli alun perin 70, oli kuitenkin tiivistettävä, ja siihen Vainikainen sai apua oman nykyisen asuinpaikkansa Varpaisjärven kahdeksasluokkalaisilta. Teoksessa esitellään 35 suomalaista kalaa, kuten muun muassa ahven, hauki, pasuri, imukala ja rantanuoliainen. Happamassa ympäristössä myös haitalliset metallit muuttuvat liukoiseen muotoon ja voivat päätyä pohjaveteen tai vesistöihin. Jos maa pääsee kosketuksiin ilman kanssa, rikkiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa. Happamilla sulfaattimailla ja mustaliuskealueilla voi syntyä merkittäviä haittoja, kun maata kuivatetaan tai maamassoja kaivetaan ylös. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 93. Kirja sopii mainiosti yhteiseksi luettavaksi lapsille ja heidän vanhemmilleen, isovanhemmilleen tai muille läheisille aikuisille. Riskit on otettava huomioon kaikessa tällaisilla mailla tapahtuvassa toiminnassa jo toiminnan suunnittelussa. ”Kotimaisten kalalajien määrä ja elintapojen runsaus yllätti minut. Idean Karppi kaupassa -lastenrunokirjaansa Vainikainen sai osallistuessaan startup-kurssille, jolla kehotettiin kehittämään ideaa, joka olisi hänelle yrittäjäksi pyrkijänä intohimo. Teemasivu osoitteesta vesi.fi/teemasivu/happamat-sulfaattimaat/. Vesi.fi-palvelun uudelle teemasivulle on koottu tietoa siitä, miten happamilla sulfaattimailla pitää toimia, jotta haitoilta vältytään. Sen runot on riimitellyt pohjoiskarjalalainen kääntäjä, tulkki ja lastenrunoilija Sanna Vainikainen. Yksi laji käy Bermudalla lisääntymässä ja toinen rakentaa pesän. Jos vesistön pH-taso laskee nopeasti, kalat ja muu eliöstö voivat kuolla Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja rakentamiselle. Vaikka ongelmat syntyvät käytännössä aina ihmisen toiminnasta, äärisäät pahentavat tilannetta, joten ilmastonmuutos uhkaa lisätä sulfaattimaiden ympäristöhaittoja. Erityisesti rannikon jokien valuma-alueilla vedenlaatu ja vesiluonto kärsivät happamuudesta ja haitallisista metalleista. Tietoa happamilla sulfaattimailla toimimisesta on koottu uudelle teemasivulle, joka opastaa, kuinka haittoja voidaan ennakoida ja vähentää. Kun tulvat ja rankkasateet huuhtovat hapanta kuormitusta vesistöön, veden pH-taso laskee äkillisesti ja voimakkaasti, mikä johtaa pahimmillaan kalojen ja muun eliöstön kuolemaan. Joku möllöttää pohjalla melkein koko elämänsä, ja jotkut taas reissaavat väsymättä”, Vainikainen kertoo. Runot ovat kuin myös kuin tehtyjä ääneen luettaviksi, mikä varmaan on ollut tarkoituskin. Kirjat T E K ST I IS MO MA LI N Suomen kalalajit tutuiksi hauskoissa runoissa: Sanna Vainikaisen ja Sakke Yrjölän KARPPI KAUPASSA viihdyttää koko perhettä Karppi kaupassa on kiva tapa tutustua Suomen kaloihin. Opettavaisten ja hauskojen runojen rinnalla nähdään eläväisistä luontotulkinnoistaan tunnetun Sakke Yrjölän kalakuvituksia. Yrjölä vastaa myös kirjaan sisältyvistä kalaesittelyistä. Koululaisten raati äänesti Karppi kaupassa -kirjaan mukaan päässeet 35 runoa. Hän päätti kirjoittaa runoja suomalaisista kaloista, koska halusi siirtää nykylapsille eteenpäin tietoa lajistomme runsaudesta ja ominaispiirteistä. Jos kaivaminen tai kuivatus on kuitenkin välttämätöntä, kaivuumassojen ja alueelta purkautuvien vesien käsittely on suunniteltava huolellisesti. Karppi kaupassa – kalarunoja Sanna Vainikainen ja Sakke Yrjölä Otava 2025 64 s., kovakantinen ISBN 978-951-1-49915-2 SULFAATTIMAAT MITEN toimia happamilla sulfaattimailla. Toimet on kuvattu erikseen neljälle toimintasektorille eli maataloudelle, metsätaloudelle, rakentamiselle ja ruoppaukselle sekä maankäytön suunnittelulle
Siinä ei hänen mukaansa osallistujamäärään vaikuta sää tai muut tekijät, kun osallistujina on joko koko koulu tai pienempi valikoitunut ryhmä oppilaita. ”Järjestämme esimerkiksi koululaisten pilkkipäiviä, jossa kerhomme tarjoaa kaikille osallistujille onget ja yleensä palkitaan ainakin suurimman kalan saajat. Lisäksi istuimet ja pilkkiteltta lämmittelytilaksi ovat valmiina. TE K S TI IS M O M ALIN KUVAT VE H M E RIN K A L AK ER H O N AR K IS TO seurat esittelyssä VEHMERIN KALAKERHO toimii monipuolisesti ja nuorten ehdoilla Tavoitteena luoda pysyviä kaveruussuhteita ja ikuinen luontoharrastus VEHMERIN Kalakerhon tavoite on tapahtumillaan ja leireillään luoda nuorille pysyviä kaveruussuhteita ja ikuinen luontoharrastus, josta voi ammentaa voimaa muuhun elämään. Totta kai autoimme häntä tavoitteen saavuttamisessa. Kun oppilaat saapuvat rantaan, pilkkionkiin on valmiiksi pujotettu toukat ja myös reiät on tehty valmiiksi. Se ei ole mikään ihme, sillä vuonna 1993 perustetun seuran toiminta painottuu nuoriin ja heidän kalastusharrastuksensa tukemiseen. Lisäksi Vehmersalmen pitäjänraati avusti kerhoa, ja saimme sen ansiosta hankittua ison teltan ja makuualustat”, Helin mainitsee. ”Yksi tyttö halusi kiirehtiä vaappunsa valmistumista, ja kysyin miksi. Myös erilaiset koululaisille suunnatut koulutukset kuuluvat Kuopion Vehmersalmella toimivan VEKA:n ohjelmaan. VEKA:n puheenjohtaja Toni Helinin mukaan koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on parasta ja tehokkainta toimintaa nuorten parissa. 94 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. V ehmerin Kalakerho, VEKA, sai maaliskuussa tunnustusta Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiriltä nuorisotyöstään. Myös esikoululaisille järjestämme samankaltaisia pilkkitapahtumia”, Helin kertoo. ”Viimeisimmät leirimme on pidetty yhden jäsenemme saarimökillä, jossa on petipaikat vähintään 15 nuorelle. Osa teki sen aikana vaapun balsapalikasta ja osa valmiimmista aihioista. TOIMITAAN NUORTEN TOIVEIDEN MUKAAN Vaikka VEKA:lla ei ole omaa kalastustukikohtaa, leiripaikkojen löytäminen on ollut helppoa. Hän halusi ehdottomasti saada sen valmiiksi isänpäivälahjaksi. Erityisesti viehekurssi 9-luokkalaisille on jäänyt Helinin mieleen. Voi kuvitella, että isukki on nyt maailman onnellisin isä, kun on saanut oman tytön valmistaman vaapun lahjaksi”, Helin myhäilee
. Paikkoina ovat olleet mm. Tässä ollaan Vauhtiajot-tapahtumassa. Esimerkiksi samassa kisassa voi kalastaa jigaamalla, virvelöimällä haluamallaan vieheellä, laituripilkkien tai vaikka perhostellen”, hän vinkkaa. ”Tehkää yhteistyötä myös muiden kalastusseurojen kanssa ja laajentakaa kilpailuihin useita lajeja. Toinen leireistä on järvikalastuspainotteinen ja toinen virtaavan veden äärellä”, hän jatkaa. Lisäksi nuorisotapahtumiin kannattaa sisällyttää myös muuta tekemistä kuin kalastus. seurat esittelyssä VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 95. Myös kalankäsittely ja valmistus kuuluvat leirien ohjelmaan”, Helin selvittää. Esimerkkeinä Helin luettelee erilaiset pelit sekä frisbeegolfin, jousiammunnan ja tarkkuusheiton. . VEKA tekee vuosittain jonnekin useamman päivän kalareissun, joka on suunnattu pelkästään jäsenille. VINKIT . Itse en ole perehtynyt someen, mutta olen sen vastuun saanut siirrettyä nuoremmille kerholaisille ja heillä intoa riittää”, Helin kiittelee. Kuva viimeisimmältä reissulta Ruotsin Jockfalliin. ”Viritämme katiskoita, verkkoja ja esittelemme muitakin perinteisiä pyydyskalastuksen muotoja ja tuulastusta. Helin kehottaa lisäksi yhteistyöhän esimerkiksi partiolaisten ja paikallisten metsästysseurojen kanssa. ”Vuoden 2025 leirit ovatkin telttaleirejä, ja nuorten toive oli, että järjestäisimme leirin 10-15ja toisen 15-18-vuotiaille, ja toimimme nuorten toiveiden mukaan. Tärkeää on hänen mukaansa myös, että Vehmerin Kalakerhossa noudatetaan kalastuksen eettisiä ohjeita, jotka löytyvät kerhon nettisivuilta. VEHMERIN Kalakeron puheenjohtaja Toni Helin. Hossa, Manamansalo ja Lokinlampi. Varmaan kotona oltiin siitä otettuja”, hän uskoo. Leireillä nuoret pääsevät vapakalastuksen lisäksi tutustumaan virtavesien kunnostustyöhön ja pyydyskalastukseen monella eri tapaa. ”Viimeisimmältä leiriltä nuoret veivät mukanaan savumuikkuja ja kalafileitä kotiin viemisiksi. PUHEENJOHTAJA Helinin mukaan Vehmerin Kalakerhon toimintaa pyörittää muutaman hengen ydinporukka, joka lähtee käytännössä mukaan kaikkeen. ”Käyttäkää nettisivujen laadintaan ammattilaista, vaikka se vähän maksaakin. Vinkkejä muille kalastusseuroille: Näkykää somessa ja panostakaa nettiin Kun Heliniltä kysyy, kuinka kalastusseuran kannattaa toimia, jotta jäsenmäärä pysyisi samana ja jopa nousisi, niin vastaus kuuluu: ”Näkykää somessa ja panostakaa nettisivuihinne.” Ne on myös hänen mielestään tärkeää pitää ajan tasalla
Kaikki jätesäkin palauttaneet palkitaan”, Helin kertoo. Kiitos valtakunnan parhaasta lehdestä. Iso osa jäsenistä on jo ylittänyt nuorisojäsenyyden iän, mutta ovat pysyneet edelleen kerhossa mukana.” Onnistumisesta kertoo myös nuorisojäsenten määrän kasvu. Kuva on otettu 1. . Lisäksi olemme järjestäneet jo vuosia Suvasveden lohikuninkuus -uistelukisan, jonka kaikki tuotot käytetään lohikalojen poikasistutuksiin”, Helin mainitsee. Sen parissa moni vaikeakin asia tuntuu helpommalta. Kyseinen luokka aloittaa tämän vuoden syksyllä ala-asteen kolmannen. ”Vaikka perheiden taloustilanne tiukkenee, niin silti olemme saaneet pidettyä jäsenmäärän hyvällä tasolla. ”Kun vanhemmat tulevat lasten kanssa tapahtumiin, niin silloin heille on helppo kertoa kerhon toiminnasta. Niiden kustannukset eivät kuitenkaan saisi nousta kovin korkeiksi”, Helin sanoo. ”Olemme esimerkiksi mukana miljoona roskapussia kampanjassa eli useissa tapahtumissa nuoret siistivät ympäristöä roskia keräämällä. Jäseniä on nyt 113, ja heistä nuorisojäseniä noin 30. ”Hänen kauttaan pääsemme halutessamme mukaan ja pyrimme viemään nuoria tutustumaan muun muassa kalojen istutuksiin. Lisäksi koska seuran hallitukseen on yleensä vaikea saada nuoria mukaan, kehittäkää sitä varten siellä keskusjärjestössä sopivat porkkanat. KALATALOUSALUEEN TOIMINTAA MYÖS TUTUKSI Vehmerin Kerhon sihteeri Terho Kauhanen on Suvasveden kalatalousalueen ja Pohjois-Savon vapaa-ajankalastajapiirin hallituksessa, minkä ansiosta myös kalavesien hoitotyö on mukana kerhon toiminnassa. Jäseneksi liittyminen on tehty todella helpoksi SVK:n Sense-rekisterissä”, hän arvioi. TERVEISET KESKUSJÄRJESTÖLLE JA MUILLEKIN VAPAA-AJANKALASTAJILLE ”Teette kaikki arvokasta työtä ja annatte nuorten elämään hienon harrastuksen. . VEKA:lla on Vehmersalmen koululla kalakummiluokka, jota se on lupautunut tukemaan kalastusharrastuksessa aina yläasteen loppuun asti. Toimintamme on vakiintunut ja huomioitu laajasti, joten jäsenmäärä saadaan pidettyä hyvällä tasolla myös jatkossa. luokalla, aikuiset kuvassa ovat opettaja Katja Räsänen ja VEKA:n puheenjohtaja Toni Helin. ”Toki olemme mukana Lowrance-uistelucupin osakilpailussa, piiricupin pilkkikisassa ja järjestämme Suvasveden lohikuninkuuskilpailun, mutta osallistumme myös muun muassa jouluremmakkaan, Vehmersalmi-päiviin ja syysryssäykseen. ”Tavoitteemme on luoda pysyviä kaveruussuhteita ja ikuinen luontoharrastus, josta voi ammentaa voimaa muuhun elämään”, Helin korostaa. JÄSENMÄÄRÄ HYVÄLLÄ TASOLLA JA NUORTEN MÄÄRÄ KASVUSSA Helin arvioi VEKA:n onnistuneen toiminnassaan hyvin, mitä todistaa jäsenmäärän suotuisa kehitys. Kaikista tapahtumista saamme julkisuutta ja useista tapahtumista olemme saaneet myös uusia jäseniä”, Helin kertoo. KERHO NÄKYY JA ON HUOMATTU VEKA osallistuu kaikkiin yleisiin tapahtumiin alueellaan, jos se on mahdollista, sillä Helinin mukaan eniten uusia jäseniä tulee sellaisista tapahtumista, jotka eivät liity kalastukseen ollenkaan. seurat esittelyssä 96 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vapaa-ajan Kalastaja -lehti on myös hyvä houkutin liittymään kerhoon. VEKA:n kalastusleiriläisiä menossa Suolasaareen Roikanvedellä. Tule seuraani -teemavuoden kunniaksi joitain kehitysideoita seurojen toiminnan kehittämiseksi olisi myös hyvä saada
Karsintakilpailujen paikkakunnat: l KRISTIINANKAUPUNKI l LAHTI l RUOKOLAHTI Yksipäiväinen kilpailu l Kilpailukaloina ahven ja hauki l Tuloksissa otetaan huomioon kolme pisintä kalaa/laji l Top 10 suoraan finaaliin, jos 4 kalaa kortilla l Säännöt noudattelevat Viehekalastuksen SM -kilpailua LISÄTIEDOT julkistetaan tämän kesän Viehekalastuksen SM -kilpailussa.. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Järjestäjä: 12.-14.6. VIEHEKALASTUKSEN KETKÄ OVAT Suomen parhaat viehekalastajat. Varapäivä 21.9. Seuraa kilpailun livelähetystä perjantaina 13.6. Youtube: @vapaa-ajankalastajat Lohjanjärvi viehekalastuksen-sm.fi Lue lisää ja ilmoittaudu: Ku va : To ni Ra isi o Viehekalastuksen SM -KARSINNAT Pääsystä Viehekalastuksen SM -kilpailuun 2026 karsitaan 20.9.2025
Taso oli selvästi kovempi kuin Fiilistely-sarjassa, aivan kuten kuuluukin. Kalailmoituksia tuli käytännössä päivittäin ja niiden myötä sijoitukset muuttuivat. Pasalan Mäskääjät nousi sijalta 25. Pro-sarjan puolella kärkikolmikko oli: 1) Pasalan Mäskääjät, 239,80, 2) Team Salon Hurjat, 238,70 ja 3) OAJ, 232,50. Kuukauden loputtua tulokset olivat selvillä. voittoon ja uusi samalla viimevuotisen Pilkkikuun voittonsa. Näissä pilkkikilpailuissa on osattava kalastaa eri lajien suuria yksilöitä, joten osallistujilta vaaditaan monipuolista osaamista. Tämä muutti hieman asetelmia, kun osa aikaisemmin Fiilistelysarjaan osallistuneista joukkueista siirtyi Pro-sarjaan. Ykkönen ja kakkonen olivat tasapisteissä, mutta JaVe oli ykkösenä 72,20 pistettä antaneen 19 cm kiisken ansiosta. Missäpä muussa kilpailussa tarvittaisiin parhaita niksejä esimerkiksi suurten kiiskien tai särkien pilkkimiseen. PILKKIKUUSSA TILANNE SAATTOI MUUTTUA PÄIVITTÄIN Kuukauden aikana ehtii yleensä tapahtua paljon ja niin tapahtui myös tänä vuonna. Muutoksia tapahtui aivan viime hetkille saakka. Kärjessä Fishingteam_TKM, joka oli myös viime vuonna tässä vaiheessa johdossa. LÄHTÖASETELMAT Pilkkikuu alkoi niistä asetelmista, mihin Pilkki12-kilpailussa oli jääty. Kovimman nousun teki Töttörön Kittaajat, joka nousi sijalta 20 kolmanneksi. Kolmen kärjessä kaikilla joukkueilla oli yli 200 cm. 98 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Aikaisemmin 1,4. Kala voidaan hylätä, jos tuomaristo on yksimielisesti sitä mieltä, että kala ei ole tuore. Sääntö myös selkeytti sarjajakoa, mikä oli oikein hyvä. Team Salon Hurjat oli pitkään Pilkkikuun kärjessä, mutta jäi lopulta niukasti kakkoseksi, vain 1,1 pisteen erolla. Tilanne oli hyvin tasainen. Siian kerroin on 1,5. Tilanne Fiilistelysarjassa Pilkki12 jälkeen oli: 1) JaVe 185,00 cm, 2) HePaLa Fishing Group 185,00 cm ja 3) Team Kairanvarressa 176,60 cm. . Tuloskin oli melkein sama; viime vuonna se oli 240,20. sijalta voittajaksi. Fiilistely-sarjassa on live-luotaimen käyttö kielletty. PILKKIKUU PILKKIKUU TÖTTÖRÖN Kittaajat ja särki 35 cm, Fiilistely-sarja. KILPAILUT TEKSTI JUHA OJAHARJU PILKKIKUUSSA nousi isoja kaloja Katso kaikki tulokset ja kalakuvat kilpailun nettisivulta: vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ Kaikki sääntömuutokset vuoden 2025 kilpailussa . Pro-sarjassa kärkikolmikon muodostivat: 1) FishingTeam_Tkm 221,80 cm, 2) Team Salon Hurjat 217,80 cm ja 3) Erämaankeisarit 202,90 cm. Alea lacta est I oli puolestaan parantanut nelossijansa kakkoseksi. TÄLLAISTA madetta kelpaa pidellä. Fiilistelysarjan kärki oli seuraava: 1) Koukut pohjassa, 228,60, 2) Alea lacta est I, 220,50 ja 3) Töttörön kittaajat, 217,90. Koukut pohjassa oli noussut Pilkki12-kilpailun jälkeiseltä 7. . Pilkkikuussa tulosta kuitenkin syntyi ja he saivat myös koko kilpailun suurimman ahvenen. Kilpailukalat kuvataan ja ilmoitetaan heti, kun kala on saatu, tai viimeistään 15 minuutin kuluttua. UUSI SÄÄNTÖ SELKEYTTI SARJAJAKOA Uutena sääntönä tämän vuoden kilpailuissa oli, että jos joukkueen jompikumpi jäsen, tai kummatkin, on aikaisempina vuosina sijoittunut Pilkki12 tai Pilkkikuu-kilpailussa kolmen parhaan joukkoon, osallistuu joukkue Pro-sarjaan. ALEA lacta est I ja komea siika 54 cm, Fiilistely-sarja. Pilkki12:n tulokset ovat siis joukkueilla saatuna ja niitä lähdetään parantamaan Pilkkikuussa. Näissä kilpailuissa ne ovat kullanarvoisia. . OAJ aloitti ilmeisesti kilpailun vasta Pilkkikuun puolella, sillä he olivat vielä Pilkki12 jälkeen ilman tulosta. . SÄÄNNÖT P ilkkikuu ja sitä edeltävä Pilkki12 ovat perinteisiin pilkkikilpailuihin verrattuna hyvin erilaisia. HePaLa:n suurin kala oli 69 pisteen arvoinen made. Jos joukkueen jompikumpi jäsen, tai kummatkin, on aikaisempina vuosina sijoittunut Pilkki12/Pilkkikuu-kilpailussa kolmen parhaan joukkoon, osallistuu joukkue Pro-sarjaan. Team Salon Hurjat, made 80 cm, Pro-sarja
tosissaan onkiville FIILISTELY . Fiilistelysarjassa Baits.fi, Kalastuskolmio ja Kuusamon Uistin.. 2 x 150 € Happy Angler SIJA 3. 2 x 250 € Happy Angler SIJA 2. Kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely ja Pro. klo 21.00 ONKI24-kilpailussa on mukana seitsemän yleistä särkikalalajia. rennosti kalastaville Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT Pilkkikuu 2025 tulokset Suluissa on ensin kalan pituus kertoimen kanssa ja toisena kalan oikea pituus. 2 x 120 € Happy Angler SIJA 3. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Fiilistely-sarja: SIJA 1. Kokoa kahden hengen joukkue, ilmoittaudu kilpailuun ja suuntaa parhaille onkipaikoillesi. Paremmuuden ratkaisee kolmen eri lajin yhteispituus. Tarkista uudet sääntömuutokset kisan nettisivulta: Palkintojen arvot ja palkitsija: Valitse oman taitotasosi ja tavoitteiden mukainen sarja: 24 TUNTIA 7 KALALAJIA 3 ERI LAJIN YHTEISPITUUS RATKAISEE Kisan pääyhteistyökumppanina on Happy Angler PRO ?. Lisää tuloksia vapaa-ajankalastaja.fi/ kilpailut/rajattomat-kilpailut/pilkki12/. 2 x 75 € Happy Angler Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa VAPAA-AJANKALASTAJA.FI/ONKI24 27.6. Pilkkikuun palkinnoista vastasivat Pro-sarjan osalta Rapala/13Fishing ja Baits.fi. klo 21.00 – 28.6. 2 x 60 € Onkitukku Pro-sarja: SIJA 1. Kilpailualueena ovat kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. PASALAN Mäskääjät ja ahven 47 cm, Pro-sarja. Pro, top 3 1) Pasalan Mäskääjät, Juuso Triipponen & Jali Veranen 239,80 cm: Ahven (84.60 47 cm) Särki (78.20 34 cm) Made (77.00 77 cm), 2) Team Salon Hurjat, Jimi Tulonen & Aleksander Rättö, 238.70 cm: Ahven (82.80 46 cm) Särki (75.90 – 33 cm) Made (80.00 80 cm), 3) OAJ, Olli Eriksson & Jussi Wacklin 232,50 cm: Ahven (90.00 50 cm) Made (72.00 72 cm) Siika (70.50 47 cm) Fiilistely, top 3 1) Koukut pohjassa, Jere Saarinen & Pyry Piiroinen 228,60 cm: Ahven (84.60 47 cm) Särki (69.00 30 cm) Made (75.00 75 cm), 2) Alea lacta est I, Jani Tiainen & Antti Rapala 220,50 cm: Ahven (77.40 43 cm) Särki (62.10 27 cm) Siika (81.00 54 cm), 3) Töttörön Kittajat, Niko Vehviläinen & Henry Merikallio 217.90: Ahven (68.40 38 cm) Särki (80.50 35 cm) Made (69.00 69 cm). Kilpailukalat valokuvataan mittalaudalla ja ilmoitetaan kännykällä tulosohjelmaan. Pilkkikuu-kilpailun yhteistyökumppanit KOUKUT pohjassa ja Fiilistely-sarjan suurin ahven, 47 cm. Voit onkia koko 24 h ajan, tai vaikkapa vain muutaman tunnin. Myös Ahvenanmaa on mukana. 2 x 250 € Happy Angler SIJA 2
maaliskuuta Rantasalmen Kolkonjärvellä. Kilpailutermein kyseessä oli siis ”lentokeli”, mikä tarkoittaa hyviä olosuhteita jäällä juoksemiselle. Olosuhteet olivat mainiot, pari pakkasastetta ja muutama sentti lunta. 100 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. SM-PILKKI pilkittiin Rantasalmella Pilkkikilpailuista se periteisin – eli SM-pilkki – kilpailtiin tänä vuonna 1. KILPAILUT TEKSTI JA KUVAT MARCUS WIKSTRÖM Yli tuhat pilkkijää kultajahdissa Kolkonjärvellä SM PILKKI SM-PILKKI kilpailtiin pääasiassa harmaassa, mutta tuulettomassa säässä
Tämän vuoden esikisassa tulokset olivat kuitenkin siihen verrattuna todella hyvät, joten saalistoiveet olivat kilpakansalla jokseenkin korkealla. Kaikusarjassa nähtiin ylivoimainen voitto, kun Hirvensalmen Kalamiehiä edustanut Juha-Pekka Ollikainen nappasi kirkkaimman mitalin tuloksellaan 2,9 kiloa. Kilpailunjohtaja Kalevi Sallinen apujoukkoineen hoiti kilpailujärjestelyt erinomaisesti ja kokonaisuus pysyi hienosti kasassa alusta loppuun. SM PILKKI K olkonjärvellä pilkittiin saman kilpailun merkeissä vuonna 2017 ja silloin raitapaidat olivat erityisen nihkeällä päällä. Starttiviivalle asettui peräti 1004 kilpailijaa, jotka lähtölaukauksen kajahtaessa levittäytyivät kullankiilto silmissä Kolkonjärvelle vähän joka suuntaan. Toiseksi pilkki Timo Suikka Kallan Kalakavereista, ja kolmanneksi Joona Myller Pohjois-Karjalan Urheilukalastajista. Kaikusarjassa punnitaan vain kilpailijan viisi suurinta ahventa, eli Juha-Pekka onnistui siis löytämään kunnon körmyjä! Toiseksi tuli Hannu Matilainen Suonenjoen Talvionkijoista jääden vajaa 900 grammaa voittajan tuloksesta. Hopealle pilkki Vilma Turunen Puruveden Kalaharreista ja pronssille vuorostaan Ruokolahden Urheilukalastajien Antti Siponen . Pronssin nappasi Juho Kohonen Puijon Pilkistä. Niinhän siinä lopulta kävi, että kilpailussa ei nähty esikisan kaltaisia tuloksia, vaan niistä jäätiin selvästi. KILPAILUPIIREISSÄ varsin tunnettu Sami Kainulainen sijoittui miesten sarjassa kymmenenneksi. Karkkilan Kalastusseuraa edustanut Lauri Åman nousi voittajaksi vain kolmen gramman turvin toiseksi tulleeseen Jimi Niskaseen Iisalmen Pilkkijöistä. Kolmanneksi pilkki Otto Rahko Pilk Kingsistä. Grammapeli oli erityisesti alle 19-vuotiaiden poikien sarjassa ratkaisevaa. SM PILKKI VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 101. Lahden Kalaveikkoja edustanut Petteri Moilanen kantoi vaa´alle reilut 4,6 kiloa painaneen saalispussin ja sillä hän kuittasi kultamitalin lisäksi samanlaisen Raymarinen pilkkikaikupaketin kuin Lauri. . Isot kiitokset kilpaorganisaatiolle, kaikille kilpailijoille sekä Raymarinelle mahtavista lisäpalkinnoista! Ensi vuoden SM-pilkki kilpaillaan 28.2. Hopeamitalin sai Iisalmen Pilkkijöitä edustanut Jesse Niskanen . Tuloksissa otettiin huomioon tuttuun tyyliin jokaisen piirin nuorten henkilökohtaisten sarjojen tulokset. Voitto maistui selkeästi makealta, Laurin voittokarjaisun kuuli takuulla koko paikalla ollut ihmismassa. Pronssille pilkki Parikkalan Kalastusseuran Olli Soikkeli . Alle 12-vuotiaiden sarjan voitto meni tällä kertaa Rantakylän Kalakavereita edustaneelle Onni Hämäläiselle . Poikien alle 15-vuotiaiden sarjassa voitto meni Eelis Hämäläiselle Rantakylän Kalakavereista. Vanajavedellä Toijalassa. Mainittakoon vielä, että Laurin sisko Anna voitti kullan tyttöjen alle 19-vuotiaiden sarjassa ja yhdessä isä-Pasin kanssa Åmanit voittivat vielä perhesarjankin. KIVIJÄRVEN KALAVEIKOT PARAS SEURA, ETELÄ-SAVO YKKÖNEN PIIREISTÄ Kivijärven Kalaveikot vei parhaimman kalastusseuran tittelin, Puijon Pilkki sijoittui toiseksi ja kolmanneksi tuli Ylä-Keiteleen Koukku. KILPAILUN KOVIN 4,6 KILON TULOS MIESTEN SARJASSA Miesten sarjassa nähtiin jälleen kilpailun kovin tulos. Tämä tarkoitti samalla sitä, että jälleen kerran taisto meni grammapeliksi, jossa yksikin kala saattoi ratkaista mitalisijan. Parhaimman piirin titteli meni tälläkin kertaa Etelä-Savolle, toiseksi tuli Pohjois-Savo ja kolmanneksi Etelä-Suomi. Laurin saalis oli samalla koko kilpailun suurin nuorten sarjoissa, mikä tarkoitti lisäpalkintona Raymarinen kaikusetin, sisältäen Element 7 HV7” -karttaplotterin CHIRPja HyperVision-kaikuluotaimilla, Wi-Fi, GPS 10 Hz, HV-100 4-in-1 -pp.anturin ja Pohjois-Euroopan LightHouse-kartan sekä Raymarine Element -pilkkikalastussarjan, laukun, akun, laturin, kaikuanturin ja kellukkeen. Kilpailunjohtaja Kalevi Sallinen kertoikin, että kilpailuaamuna vallinnut harmaa pilvipeite olisi syönnin kannalta paras mahdollinen, ainakin jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa. JÄLLEEN YKSIKIN KALA SAATTOI RATKAISTA MITALISIJAN Kymmeneltä alkoi itse kisa ja ahventa näytti kyllä sieltä täältä nousevan, mutta moni kilpailija valitti nihkeyttä
Miehet: 1) Kallan Kk 1 (Jussi Voutilainen, Niko Karjalainen, Timo Suikka, Tuomo Kuutsa) 12 570, 2) Kivijärven Kv (Jani Hartonen, Juha Lainejärvi, Petri Lilja, Markus Lyömiö) 12 191, 3) Ylä-Keiteleen Koukku 2 (Pekka Korhonen, Samppa Ylönen, Tomi Tapaninen, Niko Korhonen) 11 300. Miehet: 1) Petteri Moilanen, Lahden Kv 4666, 2) Timo Suikka, Kallan Kk 4420, 3) Joona Myller, Pohjois-Karjalan Uk 4180, 4) Jani Hartonen, Kivijärven Kalaveikot 4074, 5) Jari Heikkinen, Hirvensalmen Km 3968, 6) Petri Lilja, Kivijärven Kv 3843. Naisveteraanit: 1) Laukaan Ahvenpojat 1 (Asta Honkonen, Kaija Vainio, Laila Laitiolampi) 3247, 2) Puruveden Kala-Harrit 1 (Riitta Behm, Raita Östring, Riitta Pekkinen) 2537, 3) Kuusamon Uistinseura 1 (Raija Veteläinen, Aila Heiskanen, Vuokko Kurvinen) 2514. Joukkueet: Nuoret (15-19v.): 1) Rantakylän Kk 1 (Henrik Karhunen, Johannes Hämäläinen) 2613, 2) Iisalmen Pilkkijät 1 (Jimi Niskanen, Jesse Niskanen) 2457, 3) Puijon Pilkki 1 (Juho Kohonen, Eemeli Koivisto) 1789. Paras seura: 1) Kivijärven Kalaveikot 42 015, 2) Puijon Pilkki 33 290, 3) Ylä-Keiteleen Koukku 30 721. Naisveteraanit 65v.: 1) Kaija Vainio, Laukaan Ahvenpojat 1899, 2) Maria Järvinen, Hattulan Km 1746, 3) Riitta Pekkinen, Puruveden Kala-Harrit 1659, 4) Raija Veteläinen, Kuusamon Uistinseura 1609, 5) Ulla Holmberg, Onki-86 1582, 6) Sinikka Murtonen, Rantakylän Kk 1475. Kaikusarja: 1) Suonenjoen Talvionkijat 1 (Kari Koponen, Markku Koponen, Hannu Matilainen) 3225, 2) Heinolan Seudun Em 1 (Marko Puolakka, Reino Puistola, Mika Hokkanen) 3061, 3) Rantakylän Kk 1 (Heikki Kämppi, Juha Kämppi, Aapo Nykänen) 2950. Perheet: 1) Karkkilan Ks 1 (Pasi, Lauri ja Anna Åman) 5203, 2) Lakeuden Uk 1 (Ukko, Iita ja Kari Pihlajamäki, Lauri Heikkilä) 4914, 3) Sulkavan Vapa-Veikot 2 (Pinja, Tomi ja Tero Hiltunen) 1424. Miesveteraanit 75v.: 1) Seppo Hänninen, Suonenjoen Talvionkijat 2591, 2) Reijo Saviranta, Nilakan Kk 2549, 3) Vesa Poutanen, Lappeenrannan Uk 2385, 4) Otto Huovinen, Pohjois-Karjalan Uk 2328, 5) Paavo Pasanen, Nilsiän Pilkkijät 2319, 6) Pertti Hämäläinen, Parikkalan Ks 2280. SM PILKKI SM PILKKI 102 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Pojat 19v.: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks, 1588, 2) Jimi Niskanen, Iisalmen Pilkkijät 1585, 3) Juho Kohonen, Puijon Pilkki 1564, 4) Henrik Karhunen, Rantakylän Kk 1480, 5) Mikael Hartikainen Kivijärven Kv 1246, 6) Eeli Turunen, Pogostan Nykyttäjät 1174. KAIKUSARJASSA seurataan näytöltä jään alla tapahtuvaa liikehdintää. Miesveteraanit: 1) Laukaan Ahvenpojat 1 (Arto Kääriäinen, Esko Naukkarinen, Unto Närhi, Matti Marjanen) 7501, 2) Kivijärven Kv (Pekka Kokko, Ari Grönlund, Jaakko Villanen, Tapani Hovatov) 7020, 3) Team Sensas Finland 1 (Reijo Niemi, Jyrki Haaraoja, Ari Lampila, Rauno Mäkelä) 6363. Naiset: 1) Sirpa Kolehmainen, Suonenjoen Talvionkijat 2874, 2) Heidi Pernu, Lakeuden Uk 2452, 3) Elisa Juurikka, Iin Km 2309, 4) Tarja Manninen, Pyhäjärven Pilkkijät 1744, 5) Kirsi Saloniemi, Varkauden Talvionkijat 1618, 6) Paula Saarinen, Pohjois-Karjalan Uk 1547. Naiset: 1) Lakeuden Uk 1 (Heidi Pernu, Tarja Huhtala, Raija Pekonniemi) 3342, 2) Pohjois-Karjalan Uk 1 (Paula Saarinen, Saara Silvennoinen, Iida Issakainen) 3179, 3) Pyhäjärven Pilkkijät 1 (Tiina Kokko, Kaarina Julkunen, Tarja Manninen)) 2957. Paras piiri (kaikki nuoret): 1) Etelä-Savo 8009, 2) Pohjois-Savo 7620, 3) Etelä-Suomi 3901. Miesveteraanit 65v.: 1) Esko Naukkarinen, Laukaan Ahvenpojat 3073, 2) Jarmo Mäkipelto, Lehtimäen Uk 2710, 3) Antero Käyhkö 2698, 4) Ari Lampila, Team Sensas Finland 2458, 5) Jouni Toppinen, Kiuruveden Vk 2453, 6) Reino Asikainen, Puijon Pilkki 2316. Kaikusarja (viiden ahvenen yhteispaino): 1) Juha-Pekka Ollikainen, Hirvensalmen Km 2912, 2) Hannu Matilainen, Suonenjoen Talvionkijat 2027, 3) Olli Soikkeli, Parikkalan Ks 1744, 4) Mika Hokkanen, Heinolan Seudun Em 1652, 5) Jouni Puujoki, Heinäveden Uk 1492, 6) Juha Kämppi, Rantakylän Kk 1316. Tytöt 19v.: 1) Anna Åman, Karkkilan Ks 1427, 2) Helmi Korhonen, Ylä-Keiteleen Koukku 1008. . Pojat 15v.: 1) Eelis Hämäläinen, Rantakylän Kk 1078, 2) Jesse Niskanen, Iisalmen Pilkkijät 872, 3) Otto Rahko, Pilk Kings 860, 4) Ukko Pihlajamäki, Lakeuden Uk 750, 5) Jakke Peltonen, Ylä-Keiteleen Koukku 660, 6) Kalle Keronen, Pohjois-Karjalan Uk 572. tulokset (g): Lisää tuloksia osoitteessa: vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset Henkilökohtaiset sarjat: Nuoret 12v.: 1) Onni Hämäläinen, Rantakylän Kk 596, 2) Vilma Turunen, Puruveden Kh 450, 3) Antti Siponen, Ruokolahden Uk 384, 4) Leo Toropainen, Sulkavan Vapa-Veikot 327, 5) Elmeri Kujanpää, Härmän Seudun Kalastajat 306, 6) Verneri Toivonen, Lohjan Ks 172. Naisveteraanit 75v.: 1) Vuokko Tuominen, Virtain Pilkkijät 1626, 2) Seija Kokkarinen, Puijon Pilkki 1478, 3) Raija Kortelainen, Suonenjoen Talvionkijat 1148, 4) Asta Honkonen, Laukaan Ahvenpojat 1104, 5) Terttu Tammisuo, Savonlinnan Uk 968, 6) Riitta Saastamoinen, Pielaveden Pilkkijät 704. Tytöt 15v.: 1) Saana Korhonen, Ylä-Keiteleen Koukku 326, 2) Lara Ruuskanen, Varkauden Talvionkijat 36
Kaikki tulokset ovat grammoina, jos toisin ei ole ilmoitettu. Kisaan osallistui 27 suomalaista ja seitsemän virolaista. Naisveteraanit 55v: 1) Paula Saarinen 5230, 2) Raija Pekonniemi 3976, 3) Riitta Pekkinen 3210. Naiset 65v: 1) Liisa Korhonen, Lohimaan Kk, 6372, 2) Kirsti Manninen, Pyhäjärven Pilkkijät, 5477, 3) Aila Heiskanen, Kuusamon Uistinseura, 5458. Miesveteraanit 55v.: 1) Tapio Mustalahti 7933, 2) Seppo Huttu 6267, 3) Pentti Ronkainen 4619. Paikkansa vuoden 2026 morrijoukkueeseen lunastivat Seppo Pönni, Harri Nikula, Jussi Rossi, Antti Sillanpää, Eija Lokasaari-Leskiranta ja Olli Saarela. Naisjuniorit: 1) Saana Korhonen 616, 2) Anna Åman 141. Kuva: Tintti Drake. Karsinta keräsi huikean osallistujamäärän, yhteensä 149 pilkkijää taisteli maajoukkueen paikoista. Miesveteraanit 70v.: 1) Tapani Hovatov 7495, 2) Aki Räsänen 5028, 3) Raimo Tuominen 4345. SM-särkipilkki 16.3. Kokkolan Öjanjärvellä. n Lisää tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/tulokset/. Miehet: 1) Pielaveden Pilkkijät2 (Esa Lappi, Sami Kumpulainen, Kari Ikäheimo) 23590, 2) Varpaisjärven Vk1 (Matti Kulju, Tom Lindroos, Niko Palovaara) 17614, 3) Rautaruukin Uk (Jari Heinonen, Ari Karhunen, Jarno Pyhälä) 16276. Miesveteraanit: 1) Puijon Pilkki2 (Pekka Hujanen, Martti Nissinen, Mauri Jylkkä) 16856, 2) Survarit1 (Reijo Turunen, Risto Rautiainen, Unto Leinonen) 15028, 3) Pyhäjärven Pilkkijät1 (Jarmo Vartiainen, Paavo Niskanen, Erkki Manninen) 12369. Joukkueet Nuoret 12v: 1) Vapa Varkaus/Team Affenet (Hilma Arffman, Helena Arffman) 690. Nuoret 19v: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks, 4425, 2) Jere Utriainen, Pyhäjärven Pilkkijät, 3721, 3) Matti Illikainen, Vieskan Vk, 3041. Oulujärven Melalahti Pilkkimaajoukkueen loppukarsinta vuodelle 2026 kisattiin 15.3. Tulokset (p): 1) Seppo Pönni 9, 2) Harri Nikula 10, 3) Jussi Rossi 10, 4) Antti Sillanpää 14, 5) Eija Lokasaari-Leskiranta 17, 6) Olli Saarela 19. Miehet 65v: 1) Markku Puurunen, Pyhännän Vk, 8623, 2) Raimo Tuominen, Virtain Pilkkijät, 7913, Unto Leinonen, Survarit, 7283. Nuoret: 1) Karkkilan Ks1 (Anna Åman, Lauri Åman) 7177, 2) Pyhäjärven Pilkkijät1 (Juuso Kauranen, Jere Utriainen) 4862, 3) Iisalmen Pilkkijät1 (Jimi Niskanen, Jesse Niskanen) 3491. Porovesi, Iisalmi Nuoret 12v: 1) Hilma Arffman, Vapa Varkaus/Team Affenet, 501, 2) Helena Arffman, Vapa Varkaus/Team Affenet, 189. Naiset: 1) Sotkamon Km (Aila Kokkonen, Jaana Polvinen) 12138, 2) Pohjois-Karjalan Uk (Saara Silvennoinen, Paula Saarinen) 11166, 3) Puijon Pilkki3 (Heli Jylkkä-Pendikäinen, Johanna Yli-Höyrä) 10921. Kokkolan Öjanjärvi MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2026 kilpailtiin 29.-30.3. tulokset (g): Pilkkimaajoukkuekarsinnat 15.3. Naiset: 1) Salla Hovatov 2611, 2) Iida Issakainen 2570, 3) Heidi Pernu 2348. Virolaiset anoivat ja saivat SVK:n pilkkijaostolta luvan osallistua Suomessa järjestettävään karsintaan, kun heikosta jäätilanteesta johtuen he eivät pystyneet sellaista omassa maassaan tällä kertaa järjestämään. Nuoret 15v: 1) Jesse Niskanen, Iisalmen Pilkkijät, 1759, 2) Sylvi Arffman, Vapa Varkaus/Team Affenet, 621, 3) Emil Karhunen, Rantakylän Kk, 150. Miesjuniorit: 1) Jere Utriainen 2004, 2) Aatu Ojavuo 1850, 3) Janne Martikainen 1496. Miehet: 1) Matias Torvinen 5948, 2) Waltteri Ramula 5587, 3) Toni Neuvonen 5102. Oulujärven Melalahdella. Naiset: 1) Paula Saarinen Pohjois-Karjalan Uk, 7308, 2) Heli Jylkkä-Pendikäinen, Puijon Pilkki, 7049, 3) Jaana Polvinen, Sotkamon Km, 6569. MM-morrin loppukarsinnat 29.-30.3. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 103. Naisveteraanit 70v.: 1) Vuokko Tuominen 2487, 2) Mervi Niemelä 2228, 3) Riitta Saastamoinen 2031. Miehet: 1) Kari Ikäheimo, Pielaveden Pilkkijät, 10017, 2) Esa Lappi, Pielaveden Pilkkijät, 8677, 3) Ari Karhunen, Rautaruukin Uk, 8443. TEAM Affenet eli Arffamanin perheen Helena, Hilma, Sylvi ja isä Mika
to 24.7. . . . . . . . . Naiset: 1) Iin Km (Elisa Juurikka, Marianne Viinikainen) 19, 2) Pohjois-Karjalan Uk (Paula Saarinen, Saara Silvennoinen) 22, 3) Lapuan seudun Kk (Heidi Pernu, Tarja Huhtala) 28. Naiset: 1) Aila Kokkonen, Sotkamon Km, 4, 2) Elisa Juurikka, Iin Km, 5, 3) Heidi Pernu, Lapuan seudun Kk, 6. . . . . . 17:30–20:30 Valkeakoski . . . . Kuva: Matti Kulju. . . Nuoret: 1) Nils-Mahte Lukkari, 948, 2) Anna Åman, 535, 3) Adam Laitinen, 332. . . ke 3.9. . . . . . . . . . . . . . Oulujärvi, Vuottolahti Tulokset (p) Miehet: 1) Jukka Vähämäki, Kurikan Uk, 12, 2) Vesa kuusela, Kuusankosken Ks, 14, 3) Waltteri Ramula, Vapa Varkaus, 15. 17–20 Salo . . . 17–20 Hämeenlinna . Street Fishing -konseptimme on tehty sopimaan kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta, joten lämpimästi tervetuloa! Kisapalkintoina on lahjakortteja Ruotoon. . . . 17–20 Turku . . . . . . to 14.8. . . . . . . . . Tuulispäänjärvi, Inari Miehet: 1) Elmo Olkkola, 2779, 2) Antti Tuovinen, 2416, 3) Tuomas Muhonen, 2171. . ke 21.5. . . 17:30–19:30 (Tammerkosken kalastus) Helsinki . . . . 17–20 KURSSIT Vaasa . . . 17:30–20:30 Jyväskylä . . . ti 19.8. . . . . . Miesveteraanit: 1) Puijon Pilkki1 (Esko Voutilainen, Mauri Jylkkä, Martti Nissinen) 36, 2) Kivijärven Kv1 (Tapani Hovatov, Ari Grönlund, Ari Hartikainen) 40, 3) Pohjois-Karjalan Uk (Otto Huovinen, Heikki Martikainen, Pertti Myyry) 71. 17:30–20 Turku . . 17:30–20:30 Tampere . 17:30–20:30 Helsinki . . . 17:30–19:30 (laituripilkki/onki) Tampere 2 . SM-morri 5.4. . ti 12.8. 104 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ti 26.8. . Joukkueet: 1) Kaldoaivin Kalastajat (Elmo Olkkola, Marja Olkkola, Nils-Mahte Lukkari) 4854, 2) HEUK2 (Aki Tuovinen, Antti Tuovinen, Timo Turunen) 4611, 3) Veskon Pojat (Osmo Muhonen, Tuomas Muhonen, Pekka Kokko) 3280. . . to 10.7. . Joukkueet Miehet: 1) Lempäälän Kk1 (Tero Kankaanpää, Ville Lehtinen, Pekka Rintamaa) 64, 2) Somervaaran Eränkävijät (Heikki Luoma, Sami Kähkölä, Mikko Toiviainen) 102, 3) Kuusankosken Ks (Vesa Kuusela, Roni Kuusela, Toni Stenberg) 109. . . . . . Naiset: 1) Sari Kerttula, 1399, 2) Raili Huhtamella, 1271, 3) Marja Olkkola, 1127. . . . . 17–20 Pori . . . . . . to 12.6. . . . Nuoret19v: 1) Lauri Åman, Karkkilan Ks, 4, 2) Eeli Turunen, Pogostan Nykyttäjät, 5, 3) Anna Åman, Karkkilan Ks, 5. . . . . . to 17.7. . . . ma 26.5. . ti 22.7. . . . . STREET FISHING -kisat ja -kurssit 2025 Muodosta kaverin kanssa tiimi ja tule kisaan! Kisojen lisäksi on tarjolla myös kursseja, joihin voi osallistua ilman kaveriakin! Jos haluat vinkkejä tai muuten vain kokeilla katukalastusta ennen kisaa, niin Street Fishing -kurssi toimii tähän hyvin. . . . . . Miesveteraanit: 1) Martti Nissinen, Puijon Pilkki, 6, 2) Tapani Hovatov, Kivijärven Kv, 6, 3) Ari Grönlund, Kivijärven Kv, 10. . . . 17–20 Tampere 1 . . . . . . . . . Tervetuloa! KISAT Vaasa . . . . . . . to 28.8. Naisveteraanit: 1) Ensi Aikio, Toholammin Pilkkijät, 3, 2) Raija Veteläinen, Kuusamon Uistinseura, 4, 3) Eija Saarela-Mäkynen, Lakeuden Uk, 7. . Näihin kilpailuihin ja kursseille voi ilmoittautua kuka vain. . . Nuoret: 1) Karkkilan Ks1 (Anna Åman, Lauri Åman) 9. . ma 11.8. . . . . . . . . 17–19 JÄÄLLÄ oli liukasta ja keväistä. . 17:30–20:30 Kajaani . . Tapahtumia on luultavasti tullut lisää lehden aineistopäivän jälkeen, joten katso ajantasaiset tiedot osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/ streetfishing. . . . SM-rautupilkki 26.4. . . pe 22.8. . . . . . .
Omatoimisesti Norjassa kalastetun meritaimenen tuonti Suomeen on sallittua riippumatta siitä, onko se pyydetty merestä tai sisävesistä. Arpaonni suosi seuraavia: Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 100 €: Alpo Koivusalo, Mänttä. Lisätiedot martin.granvik@me.com tai puh. Norjan pohjoisissa lääneissä Nordland, Troms ja Finnmark meritaimenen alamitta on 30 cm ja muualla maassa pääsääntöisesti 35 cm. Kilpailu on kaksipäiväinen, molempina päivinä yksi 4h erä. Kilpailukalat ja alamitat: hauki 45 cm ja ahven 25 cm. Ilmoittautuminen etukäteen 4.7. Roskat Haltuun, Helsinki, Vanhakaupunginkosken suvanto, Marcus Wikström 4.-8.8. klo 6–8 välisenä aikana, ja ainoastaan seuran edustajan kuittausta vastaan. Kilpailualue rauhoitettu 2.-7.6. Jutussa oli myös virheellinen tieto meritaimenen alamitoista Norjan merialueilla. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8 -10. Ilmoittautuminen 11.7. 0400 497 644, jouni.hartolankta@gmail.com. 040 835 2928, ajtuomainen@gmail.com. 2. 0400 497 644, jouni.hartolankta@gmail.com. com). Uutiskirje on ilmainen ja ilmestyy noin kerran kuukaudessa. kisakansliasta klo 17-19 tai la 7.6. Maksu ilmoittautumisen jälkeen Seinäjoen Seudun Onkijat Ry:n tilille: FI79 5419 0140 0679 05. Kilpailussa ei saa käyttää sähkötai perämoottoria. Kilpailukeskus Hartolan venesatama, Visainlahdentie. Joukkuekisaan ilmoittautuminen kisapaikalla. osa (kaksi osakilpailua) Seinäjoen Kyrönjoella 14.-15.6. SM-soutu-uistelu la 19.7. Kilpailuaika klo 10-17, lopussa 30 min siirtymä. Kalankäsittelysetti (fileointiveitsi, kalapiikki, teroituspuikko), arvo 60 €: Risto Lehtonen, Kuusamo. Merkitty/rajattu kilpailualue on rauhoitettu kalastukselta alkaen 7.7. SVK:n vetouistelumestaruus su 8.6. Pirkanmaan Erämessut, Parkano, Janne Rautanen 7.6. Kilpailualue koko järvi. mennessä (Antti Tuomainen, Ainonkuja 4, 78400 Varkaus, p. 040 835 2928, ajtuomainen@gmail. Tilaa uutiskirje nettisivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi. Hartolassa. mennessä https://forms.gle/W3AfHcUXhinW9Ffy5. Kilpailuaika klo 10-16 + 30 min siirtymät. Ilmoittautumiseen/kilpailukortteihin liittyvät tiedustelut: Antti Tuomainen, p. mennessä, juha.kosonen@edu.liperi.fi tai: SM-soutu, Juha Kosonen, Mäntytie 21, 83100 Liperi. SM ONKI Monijäsenyysarvonnan voittajat Suomen Vapaa-ajankalastajat halusi palkita muutamia jäseniään ja arpoi 26.3. Paljon onnea voittajille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2025 105. Lisätietoja: Timo Ylitalo timo.ylitalo@kfs.fi tai 050 571 5200. Osallistumismaksut viimeistään 3.6. 040 7345 908 tai juha.kosonen@edu.liperi.fi. Kilpailualueena Jääsjärvi. Kilpailuaika klo 11-17 + 30 min siirtymät. Norjan voimassa olevia kalojen pyyntimittoja voi tarkastella fiskeridir.no ja lovdata.no -sivustoilta. Viestiksi ”SM-kilpaonki” ja seuran tai osallistujan nimi. Ilmoittautuminen seuroittain SM-onki 2025 nettisivuilla: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/smonki/ 25.5. mennessä kuluvan vuoden jäsenmaksun useampaan kalaseuraan (tai seuraan ja henkilöjäsenyyden) maksaneiden kesken palkintoja. OIKAISU Vapaa-ajan Kalastaja lehdessä 2/2025 julkaistussa jutussa meritaimenen kalastuksesta Pohjois-Norjassa oli virheellinen tieto kalojen tuontisäädöksistä Norjasta Suomeen. Tulevia kilpailuja Kilpaongen maajoukkuekarsinnat vuoden 2026 joukkueisiin kaksiosaisena: 1. Lisätiedot: heidi.pernu@gmail.com tai 044 355 4109. SM-heittouistelu la 7.6. Ilmoittautumiset https://forms.gle/x4wTPrVoKyJCeyXx9, 6.6. Kilpailukeskus Teerijärven keskustan urheilukentän rannalla, osoitteessa Eteläinen Teerijärventie 8. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Seinäjoen Kyrkösjärvellä (Sevontie 1). Kilpailukortit ja muu materiaali pe 8.6. 6.–8.6. mennessä. Saimaan kanavalla (hevoshaka). Lisätietoja kilpailusta: 040 559 9463 tai pohjanmaanvapaaajankalastajat@gmail.com. Lisätiedot: Juha Kosonen, p. Kilpailualueena Jääsjärvi. Kilpailukalat ja alamitat: hauki 50 cm, kerroin 1, kuha 46 cm, kerroin 2, ja ahven 25 cm, kerroin 3. Teerijärven Heimsjönillä. SM KILPAONKI Tilaa SVK:n uutiskirje ja tiedät mitä tapahtuu Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirje tuo ajankohtaiset järjestöuutiset suoraan sähköpostiisi. Kilpailuaika klo 11-15, alussa ja lopussa 30 min siirtymät. SM-kilpaonki 12.-13.7. Saimaan Kanava, Hevoshaka. SM-onki la 7.6. osa 6.-7.9. Vapaa-ajan Kalastajan toimitus pahoittelee virheitä. Kilpailumaksut Team Sensas Finland ry:n tilille ilmoittautumisen jälkeen: FI74 5750 0120 2281 77. Lisätietoja: Jouni Neuvonen p. Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajan tasalla niin tärkeimmistä päätöksistä, tulevista tapahtumista kuin parhaista tarjouksistakin. Missä SVK menee. Kilpailupaikan risteyksen osoite: Orpanantie 1, Seinäjoki, jonka kohdasta käännytään vastakkaiseen suuntaan (ei Orpanantielle). Liperin Kirkkolahdella. Kilpailukeskus Liperin Kirkkorannassa, osoitteessa Heinävedentie 2a, 83100 Liperi. 050 506 5407. Hartolassa. Vapapäivä Metsähallituksen kohteilla, Janne Rautanen 12.6. Viestiksi ”Maajoukkuekarsinta” ja osallistujan nimi. Kilpailukeskus Hartolan venesatama, Visainlahdentie. Lisätietoja: Jouni Neuvonen p. Kilpailukalat: hauki (50 cm, kerroin 1), ahven (25 cm, kerroin 3), kuha (43 cm, kerroin 3), säyne ja siika (40 cm, kerroin 1). Kalastuselämysmatka Kilpisjärvi, Käsivarsi, Petter Nissén Yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät järjestön infolaatikosta sivulta 4. SM-veneonki la 9.8. Lahjakortti Ruotoon, Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa, arvo 75 €: Ville-Antti Jaakkola, Jääli. Lisätiedot: Timo Ylitalo timo.ylitalo@kfs.fi tai 050 571 5200
PUHELINPALVELU 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-15. Tositteen saa maksutavasta riippuen paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. krs, 33960 Pirkkala l Timo Lepistö, puh 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi 4 / 2025 ilmestyy 1 31.1. Esteetön kalapaikka Raippaluoto Hauen syyskalastus Kuva: Jaana Vetikko. 2 28.3. 5 28.11. 4. 3 30.5. 29.8. 2. LEHDET 2025 29.8. KALASTONHOITOMAKSU 2025 l 47 €/vuosi l 16 €/viikko l 6 €/päivä Maksaminen Kalastusluvista lisää tietoa: l vapaa-ajankalastaja.fi l eraluvat.fi Kalastusrajoituksista tietoa: l kalastusrajoitus.fi 1. ERÄLUVAT -SOVELLUS Sovelluksessa kalastonhoitomaksu maksetaan samoin kuin verkkokaupassa. MENNESSÄ toimitukseen: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI: Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Räminävaapuilla kalastaminen Kastikkeita kalalle 106 3 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. 4 29.8. PALVELUTISKIT Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa. ILMESTYVÄÄN LEHTEEN toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 7.7. VERKKOKAUPPA ERÄLUVAT.FI Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 3
majoituksista. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. . SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY sinäkin Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Ku va : Jaa na Ve tik ko l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (5 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm
6 414886 500440 25003 PAL. 2025 – 30 650044 – 2503 Lowrance Eagle VAK 3 2025 220x250mm.indd 1 Lowrance Eagle VAK 3 2025 220x250mm.indd 1 8.5.2025 14.46.29 8.5.2025 14.46.29. VKO