3 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Piikkimonnin onginta LIPPAKALASTUS UISTELUA TEKOTÄYLLÄ Ääriolojen lohenkalastus KOKKAA saaliskalasi! Kalapaikkana Kuhmon Iso Lentuankoski Vavan varressa Tommi Korpela
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä KESÄKUU 2023 Sisällys 50 Lääkärin määräyksestä Saaliin viilentämisniksit 28 Lohta pintaperholla 48 Uutuudet 16 Uistelua tekotäyllä 20 Ääriolojen lohenkalastus 32 Pelastetaan järvilohi -kampanja 34 Tutkittua Vapaa-ajankalastus on edelleen osaltaan kotitarvekalastusta 36 Rohmutokon nousu ja tuho 42 OmaSVK-mobiilipalvelu toimii jatkossa jäsenkorttina 44 Henkilöuutiset 45 Historian havinaa 46 Kalaherkut Sveitsinlohileike 65 Nuorttijoki 66 Tunturien taikaa ja taimenia Pohjois-Norjasta 72 Kokkaa saaliskalasi! 76 Seurat esittelyssä Kuhmon Kalamiehet 78 Lukijalta 80 Nuorten tärpit 84 Kalapaikkana Kuhmon Iso Lentuankoski 87 SM-onki Saimaan kanavalla 88 Pilkkikuu 2023 90 SM-pilkki 94 Kilpailutuloksia 8 Lippakalastus 52 Kalapaikkana Kangasalan Roine 54 Piikkimonnin onginta 58 Perhonurkka Siian perhokalastus on haastavaa 60 Vavan varressa Tommi Korpela 64 Neidenelva PILKKIKUU VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 3
PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 044 243 3519, maria.ahoranta@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 0400 946 968. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : AN U LA ST UM ÄK I AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 576 3302. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. K uv a: O ll i Sa ar i. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Maria Ahoranta, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim
Edunvalvontapainotteisen kevään jälkeen käännämme SVK:ssa katseet kesään. KALATALOUSALUEILLA on esitetty merkittäviä kalastusrajoituksia etenkin kuhan suojelemiseksi. Lisäksi päätöksenteon tulisi koskea niin pientä aluetta, että rajoitusten kohteena olevat ovat määritettävissä. Lähtökohtaisesti kalojen lisääntymisen turvaaminen on kannatettavaa. Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat nyt vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen on talvesta alkaen alkanut hyväksyä kalatalousalueiden käyttöja hoitosuunnitelmiin kirjattuja, paikoin ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Kun kaikki kalastajaryhmät havahtuvat siihen, että erityisesti Suomenlahden kalastuksellisesti tärkeillä sisälahdilla kalastus on keväällä, alkukesästä ja paikoin syksylläkin pitkälti kielletty, saattaa kalamellakka olla valmis. Yhteistä rajoitushakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Yhdistävänä tekijänä alueilla on esitetty merkittäviä kalastusrajoituksia etenkin kuhan suojelemiseksi, mutta kieltoja on haettu myös ahvenen, hauen ja mateen lisääntymisen turvaamiseksi. Yleiskalastusoikeuksilla kalastavien ohella rajoitukset koskevat myös kalastusoikeuden haltijan luvalla kalastavia, kalastusopastoimintaa ja kaupallista kalastusta. Kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää hyvin tiukkaa harkintaa. Kuva: Janne Rautanen. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Maistuvaa kalakesää! VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 5. Tällöin tulee ELY-keskuksien toimivaltaa kalastuksen rajoittamiseen tiukentaa, mutta toisaalta antaa niille selkeä mahdollisuus yksittäisen kalalajin rauhoittamiselle paikallisesti. Kaikkia kalastajaryhmiä koskevat kiellot ja niistä kuuluttelu ELY-keskuksen sähköisillä ilmoitustauluilla tuskin tätä ehtoa kattaa. Valtakunnallisesti kalastusrajoitusesityksiä tarkastellessa esille nousevat Suomenlahden alueen kalatalousalueet, mutta pohjoisemmassakin on paikoin samoja merkkejä. Epäilemme vahvasti, että annettujen ja haettavien kalastusrajoitusten mittakaava tulee kalastajille ilmi vasta jälkikäteen. Jos ELY-keskukset eivät korjaa toimintatapaansa (ja jo annettuja päätöksiä), on kalastusmahdollisuudet turvattava kalastuslain muutoksella. Olennaista on tunnistaa keinot, joilla se tehdään, sekä arvioida kunnolla rajoitusten laajuus ja tarpeellisuus. Kannustamme kaikkia innostumaan hienosta, monipuolisesta ja alati kehittyvästä harrastuksestamme sekä ottamaan nettisivuillamme osaa juuri alkaneeseen kesäkilpailuumme, jossa kysymme miltä kalastus maistuu. Pääkirjoitus KESÄKUU 2023 JAANA VETIKKO AIHEUTTAVATKO RAJOITUKSET KALAMELLAKAN. Rannikkovesiin painottuvat kiellot syövät kalastusmahdollisuuksia erityisesti veneettömiltä, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä merta edemmäs kalaan
Yhden illoista päätteeksi käsiteltiin saalis yhdessä mummolan keittiön pöydän ääressä. Kielen mennessään vievältä tekemiseltä ja lopputulokselta. Maistuu takuulla! Oma kalastusvuosi on edennyt – kuten aiemmatkin tähän asti – vakaassa aaltoliikkeessä, missä onnistuneet ja ei niin onnistuneet reissut vuorottelevat. Mutta seuraavina päivinä alkoi sujua! Onnistuin saamaan pilkillä elämäni ensimmäisen järvikuhan. K ävimme pääsiäisenä suvun ja kolmen sukupolven kera pilkillä kaikkina neljänä vapaapäivänä. Yhteisiä hetkiä, joita soisi olevan enemmän. Pohjaan palaneelta touhulta kaikkinensa. Jokainen meistä kalastusta harrastavista tietää, että joskus kalastus maistuu mahtavalta. Fileoinnin opettelu sujui porukassa ja taito karttui, kun oli osaava opastaja ja samalla sai itse konkreettisesti tehdä. Rennosti yhdessä tehden. Karkuutuksilta. Tänä vuonna tuomme vapaa-ajankalastajissa kalastusharrastuksen monipuolisuutta esille Kalastus maistuu! -teemavuoden alla jakaen 52 tapaa innostua kalastuksesta. Ja sitten ei muuta kuin kokkailemaan yhdessä tuoreesta, itse pyydetystä kalasta syötävää. Osalle se on yksi tietty juttu, osalle vuoden kierron mahdollistama monipuolisuus. Mukavalta yhdessäololta. Kauan tavoitellun kohdekalan tärpiltä. Mutta siinä se taika ehkä onkin. Jos et vielä ole tutustunut, vilkaisehan nettisivuiltamme kausikohtaisia vinkkejä! Saatat löytää jotain ihan uutta ja kiinnostavaa. Itse ajattelen, että kalastusharrastus on vähän niin kuin elämänmittainen rakkaustarina, yläja alamäkineen. Vaikka saalis noiden neljän kalastuspäivän aikana ei määrällisesti ollut valtaisa, oli reissu nousujohteinen, yhdessä olo antoisaa ja yksittäiset onnistumiset ilahduttivat. Syksyllä voi oman kalastusseuran kanssa järjestää vaikka kalankäsittelykurssin. Sää helli ja aurinko sävytti jään pintaa täydeltä terältä törmäyskraaterijärven yllä. Kauneudellaan sydäntä riipaisevilta maisemilta. Kokeilemalla löytää itselleen sopivan. Haluamme myös kannustaa kaikkia opettelemaan kalankäsittelyn taitoa ja jakamaan sitä myös eteenpäin. Kahdessa toisiaan täydentävässä perusvoimassa. Sekin lienee tuttua, että joskus kalastus maistuu pelkiltä pettymyksiltä. Ensimmäisen pilkkipäivän aikana ei tekeminen oikein ottanut sujuakseen. Kilometreiltä kävelyä tai veneellä ajoa ilman tärpin Pärskeitä JOHANNA ANTILA VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 7. Välinerikoilta. ELÄMÄNMITTAINEN RAKKAUSTARINA tärppiä. Kesällä voi perheen tai kavereiden kesken laittaa kalareissun jälkeen pystyyn yhteisen ”kalankäsittelylinjaston”, vaikka mökillä tai takapihalla. Ja sellaista vastaanhan meillä kellään ei liene mitään, koska siinä se maku piilee. Yhtä hienoa oli todistaa lapsen saaliita, veljen iloa isosta ahvenesta ja isän komeaa kuhaa, joka tarttui kiinni niiltä kuuluisilta viimeisiltä ”käytäisiinkö tuolla vielä” -rei’iltä. Tärkeintä lienee löytää se oma tekemisen tapa kalastuksen parista, niin kuin muutenkin elämässä. Kannatti käydä! Tehtiin nuotiotulet jäälle ja juteltiin niitä näitä, ihan muitakin kuin kalajuttuja. Lopputuloksena istuin yksin mummolan lintutornissa huonoa kalaonneani (ja -taitoa) manaten
Vapakalastajan sanastossa lippa tarkoittaa kuitenkin pirteästi hyrisevää viehettä, jolla kokemattomampikin kelaaja saattaa päästä saamamiehen tai -naisen kirjoihin. TEKSTI JA KUVAT JARI TUISKUNEN Helppokäyttöinen viehe mataliin vesiin ja virtoihin sekä painotettuna syvänteisiin LIPASTA on moneen lähtöön Lippoja esiintyy esimerkiksi päähineissä, talojen katoissa ja huonekaluissa. Liukkaalla alustalla jalankulkija voi ottaa lipat, jos huonosti sattuu. 8 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HERMAN Renfors tunnetaan lipan uranuurtajana Suomessa. HEITTOKALASTUS RANSKALAISSYNTYISELLÄ Mepps Anglia -lipalla on ollut suurin vaikutus lippojen muotoiluun
JIGI on syrjäyttänyt lipan monilla kalastuksen osa-alueilla. MEPPS Aglia on oikea peruslippojen äiti. LIPALLA on erityisen hankalaa kalastaa syvästä vedestä. Tässä tapauksessa sitä on tehostettu perhokoukulla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 9
Maailman suosituimmaksikin tituleeratun lippamerkin täystai osakopioita ilmestyy markkinoille tämän tästä, jos kohta tehtaan omakin tuotanto on yhä täydessä vauhdissa ja mallisto laajentunut hurjasti sitten Aglian syntypäivien. MATALIEN VESIEN VIEHEITÄ Lipoilla on siis pitkä ja värikäs historia takanaan, mutta voidaan ilman epäröintiä samalla todeta, että nykyisin niitä ei käytetä läheskään yhtä paljon kuin takavuosina. Lippojen, kuten toki monien muidenkin vieheiden hankala puoli on, että niillä on vaikea kalastaa tehokkaasti syvästä vedestä. Enää ei tainnut lippoja olla edes mukana seuraavilla reissuilla. Ruovikon reunus, karikon kylki, matalarantainen metsälampi, ahventen ?. Valaiseva esimerkki omasta kokemushistoriastani. L ippauistimia on maailman kalavesiin heitelty jo yli 150 vuotta. Kajana oli rakenteeltaan varsin erilainen kuin useimmat nykyisin myynnissä olevat lipat, sillä siitä puuttui painorunko kokonaan ja teelusikan mallinen lehti kiinnittyi reiän kautta suoraan runkolankaan. Toki uppoavan metallivieheen saa painumaan vaikka kymmenen metrin syvyyteen, se ei ole ongelma. MATALA haukien ja ahventen asuttama metsälampi on mainio ympäristö lippakalastukselle. Lippojen kanssa ei oikein onnistu jigityylinen kelaus-pysäytysuittokaan, koska sillä uinti ei käynnisty yhtä herkästi kuin useimmilla muilla viehetyypeillä. Suomessa viehetyypin uranuurtajana tunnetaan kajaanilainen Herman Renfors, joka ryhtyi valmistamaan 1800-luvun loppupuolella Kajana-merkkistä lippaa. Näistä lisää jäljempänä. 10 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigit ovat syrjäyttäneet tämän viehetyypin monilla kalastuksen osa-alueilla. SYVÄLTÄ kalastaessa voi siimaan lipan etupuolelle kiinnittää apupainoa. Siis sieltä, missä esimerkiksi ahvenet, kuhat ja hauetkin aika usein möllöttävät. Uidakseen kaloja kiinnostavalla tavalla eli pyöriäkseen lippa vaatii kohtuullisen kelausvauhdin, ja kun sitä ylläpidetään, viehe nousee varsin jyrkässä kulmassa pois pohjan tuntumasta, kalojen ulottuvilta. Tällaisen paketin heittäminen on kuitenkin sotkualtista, epätarkkaa, eikä järin miellyttävääkään. Lippojen nykymuotoiluun lienee vaikuttanut eniten Mepps Aglia, jonka ranskalainen insinööri Andre Meulnart kehitti vuonna 1938. ”Lippaa parempaa ahvenviehettä ei ole eikä tule”, kuului hänen mottonsa. BETE Lotto on varmaankin maamme suosituin kirjolohilippa, mutta toimii loistavasti myös tunturivesillä. Mutta kun sitä pitäisi uittaa pitempi matka moisessa syvyydessä, alkaa fysiikka vastustaa. Jos siis tavallisen ”pintalipan” kanssa pitää kalastaa syvältä, voi toki kokeilla siimaan vieheen etupuolelle kiinnitettävää apupainoa. ?. Koitti sitten muuan syksyinen kalareissu Ahvenanmaalle, jossa tavoitteenamme olivat erityisesti ahvenet. Toinen vaihtoehto on turvautua erilaisiin painolippoihin, joista löytyy varsin toimivia ratkaisuja syväongelmaan. Kun raitapaidat eivät sillä kerralla löytyneet karien matalikoilta tai ruovikoiden reunoilta, vaan jostain viiden metrin haastavammalta puolelta, koki lippafanaatikko täystyrmäyksen ja heti perään täyskääntymyksen. Heitettävyydeltään tuote ei siis ollut kummoinen ja kulki lähellä pintaa, joskin pyytävyys taisi olla riittävän hyvä, koskapa malli pysyi markkinoilla Puustjärven Vieheen toimesta aina viime vuosille saakka. HELPPOJA KÄYTTÄÄ Mutta kun kalat tavoittaa suhteellisen matalasta vedestä, lipat ovat silloin omimmassa ympäristössään. Syykin on ilmeinen. Olin löytänyt jigit omiksi ottivieheikseni joskus 1980-luvulla, mutta kaverini oli yhä lippafanaatikko. Mutta jos varovasti pelaa, niin tulosta saattaa kyllä tulla. SYVÄLLÄ kulkevia painolippoja voi käyttää vaikkapa kuhan pyynnissä. KUN kala on matalassa, ovat lipat omimmassa ympäristössään
. Kaikista edellä mainituista lipoista, Kufia ja Loimua lukuun ottamatta, on saatavana ”kumikalaversioita”. Ylärivissä vasemmalta Mepps Aglia, Bete Lotto, Calico Cat, Abu Reflex ja Reflex ”kumikalalla”. ?. Tällaiset vieheet tunnetaan erinomaisina tarjouksina varsinkin matalassa vedessä viihtyville ahvenille ja hauille. Lipat Suosittuja lippoja ?. ?. ?. Laaja koko-, värija mallivalikoima takaa saalista laajalla kalarintamalla ahvenista lohikaloihin ja haukiin. KLASSIKKOLIPPOJA. BLUE Fox Super Vibrax on viehepakkien peruskauraa. Myös isot särkikalat toutain ja säyne tarttuvat tarjoukseen. Koot 4, 6, 8 ja 13 grammaa. KUN kala on matalassa, ovat lipat omimmassa ympäristössään. ?. Suomen suosituin ja kehutuin lippa lienee Finlandia Uistimen valmistama BETE LOTTO , jota tehdään viidessä eri koossa ja lukemattomissa väreissä. ABU REFLEX monine variantteineen kannattaa sitoa siimaan, kun tarvitaan pitkäheittoista, vähän tavanomaista syvemmällä kulkevaa lippaa ahvenelle ja jalokaloille. Varmoja valintoja niin ahvenelle kuin jalokaloille, miksei myös pienemmälle hauelle, ovat LOIMU-LIPPA (4 ja 7 g) sekä KUF-LIPPA (5 ja 7 g). matkiva pehmytkala roikkuu lipan perässä ja pyörähtelee uidessaan. LIPAN perässä roikkuva kumikala kelpaa erityisesti ahvenille ja hauille. Kuusamon Uistimella on maailman pohjoisimpana uistintehtaana vahvaa osaamista Lapissa mutta toki etelämpänäkin toimivista lipoista. Niissä muikkua, salakkaa tms. Koot 7, 12 ja 18 grammaa. MEPPS AGLIA on oikea peruslippojen äiti. Loton erikoisuutena on kalan mallinen runko, joka antaa uintiin oman keikuttavan mausteensa ja lisäksi mainiot heitto-ominaisuudet. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 11. Alarivissä Blue Fox Vibrax (2 kpl), Kuusamo KUF-lippa ja Loimu-lippa. Ruotsalaisen Abun lipat olivat 50 vuotta sitten jokaisen virvelikalastajan täytyy-vieheitä, ja vaikka suhteellinen suosio on vuosien varrella laskenut, ei pyytävyys liene muuksi muuttunut. ?. BLUE FOX SUPER VIBRAX on Mepps Aglian tavoin viehepakkien peruskauraa, varsinkin jos pyyntikohteisiin kuuluvat ahven ja jalokalat koskilla tai seisovissa vesissä. Erittäin herkkäuintinen lippa tilanteisiin, joissa kalat ovat melko matalassa tai pinnan tuntumassa. Tätä legendaarista viehettä on aikain saatossa valmistettu ainakin kahdeksassa koossa (nro 00-6), joskin tuoreimmassa katalogissa kokoja näytti olevan enää kuusi kahden ääripään puuttuessa. Mainoksen mukaan siiman kiertyminen ehkäistyy rungossa olevan ”vastavoimaroottorin” sekä käännetyn kiinnityslenkin ansiosta, mutta kalastuksellisesti tärkeintä on varmasti lipan herkkäuintisuus ja helppoheittoisuus yhdistettynä monipuoliseen värivalikoimaan. Ranskalaislähtöinen CALICO CAT on myös sinnitellyt vuosikymmenet suosikkilippojen joukossa. Ahvenen ja hauen pyytäjänä sen sahalaitakuvioiset lipat erityisesti tunnetaan. Loton ansiot ulottuvat etelän kirjolohikoskilta Lapin tuntureille, missä vieheen maine harjuksen, taimenen ja raudun huijaajana on vertaansa vailla. Kokoja on kuusi välillä 3-20 grammaa ja pienemmät versiot sopivat mainiosti myös kirjolohen, raudun tai harjuksen evääksi
Nämä puheet kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa ja kokeilla lippaa rohkeasti vaikka keskellä talvea. SUURET särkikalat kuten toutain ovat niin ikään lipan tulilinjalla. LIPALLA voi kalastaa kesät talvet. 12 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Melko harvoin tulee vastaan tilanteita, että jonkinlainen pikakelaus olisi valttia, mutta kyllä sellaistakin kannattaa erityisesti lämpimään aikaan kokeilla. Viimemainitussa tapauksessa lippa kulkee ehkä turhan lähellä pintaa eli kaukana kaloista, tai jos kalat ovat esimerkiksi kylmän veden passivoimia, eivät ne silloinkaan välitä vauhtikelauksesta. Niiden käyttäminen on kokemattomallekin kammenpyörittäjälle simppeliä heitä ja kelaa -kalastusta. Eräät raskasrunkoiset ja kapealehtiset lipat on nimenomaan tehty virtakalastukseen, . Esimerkiksi monilla vaapuilla voi esiintyä pystyssä pysymisen vaikeuksia kosken pyörteissä, eikä niitä voi käyttää kuin miedommissa virtapaikoissa, mutta lippojen pyörimistä eivät kiivaimmatkaan kuohut estä. Toimintaongelmia esiintyy lähinnä pintakulkuisimmilla eli kevytrakenteisilla ja leveälehtisillä malleilla: Kova virta saattaa nostaa sellaisen aivan pintakalvoon, jopa sylkäistä vedestä ilmaan, mikä ei tietenkään ole kalastavuuden kannalta hyvä asia. Toisaalta samalla pitää varoa uittamasta viehettä liian nopeasti. SOPIVAT VIRTAVETEEN Lippojen hyvä puoli on siinäkin, että ne eivät ole ollenkaan arkoja koskien vaihteleville virtauksille. PIENEHKÖLLE hauelle lippa on mitä mainioin houkutin. Usein paras tai ainakin riittävän hyvin toimiva uittovauhti on sellainen, jossa lehti alkaa juuri pyöriä ilman takertelua. Tällaisiakin pystyy käyttämään painottamalla siimaa vaikkapa puolen metrin päästä vieheen etupuolelta, jolloin pintautumistaipumus eliminoituu. Lähinnä huomioon otettava asia on kelausnopeus: Vauhdin tulee riittää lipan lehden jatkuvaan takertelemattomaan pyörimiseen – varsinkin kuitusiimaa käytettäessä toimimisen yleensä tuntee helposti vapakädessä asti. . pinta-ajo, lohikalojen asuttama tunturijärvi tai kuohuva koski, kaikissa tilanteissa lippa on elementissään. LIPAN toimiva uittovauhti on hyvä, kun lehti alkaa pyöriä ilman takertelua. Usein kuulee väitettävän, että lippa on nimenomaan lämpimien vesien viehe, eikä sillä kylmän ajan kalastuksessa ”tee mitään”. Ei tarvitse ymmärtää tuon taivaallista niin sanotusta käsialasta, joka puolestaan on esimerkiksi jigihommissa onnistumisen edellytys
Painolipoissa ongelma on ratkaistu toisella tavalla: Joko kevytrunkoisen lipan etupuolelle on lisätty erillinen painopää, tai vieheen runko on raskas ja lippa roikkuu rungon perässä herkän leikarin varassa. Sellaisia on saatavana hyvin varustetuista kalastustarvikeliikkeistä. Lipat ruohovieheinä Lippa toimii muita viehetyyppejä paremmin myös ruohikko-olosuhteissa, varsinkin jos kalastetaan esimerkiksi kovavartisten kortteiden ja kaislojen seasta. Virta itsessään antaa lipalle ”kelausvauhdin” ja saa lehden pyörimään, vaikkei viehe liikkuisi vedessä eteenpäin juuri ollenkaan. Mörrum Spinnaren ja kaltaistensa hienouksiin kuuluu, että sillä pystytään painopään ansiosta kalastamaan myös tavanomaisia lippasyvyyksiä syvemmältä. . Lehti tavallaan taklaa kasvinvarsia tieltään ja suojaa koukun katveessaan kiinni tarttumiselta. PAINORUNKOISET MUODISSA Viime vuosina painopäälippoja huomattavasti suositumpia ovat olleet painorunkoiset lipat, myös minun kalastuksessani. Omassa käytössäni vieheen ansiolistalla komeilee muun muassa yksi suurimmista saamistani meritaimenista, mutta myöntää täytyy, ettei tämä ottipeli ole käynyt siiman päässä varmaan kymmeneen vuoteen. Jotta raskasrunnan edustajia taida enää muutenkaan helposti kaupoista löytää. HEINIKKOISESSA ympäristössä lippa toimii muita ei-ruohouistimia paremmin lehden pyörimisen suojellessa koukkua kiinni tarttumiselta. Ensin mainittua tyyppiä edustaa esimerkiksi klassinen Abu-viehe Mörrum Spinnare, jota pidettiin takavuosina jopa Ahvenanmaan suosituimpana haukivieheenä. LIPALLA voi kalastaa kesät talvet. Tämän tyyppisillä lipoilla on lisäksi paremmat syväkulkuominaisuudet, mitä kalojen suosiossa olevien pohjamonttujen saavuttaminen usein vaatii. Termi ei liene mitenkään virallinen, mutta kuvaa hyvin lippatyyppiä, joka on rakennettu normaalia raskaammaksi ja siten syväkulkuisemmaksi. Jos uintireitin saa kulkemaan sopivasti oletettujen ottipaikkojen ylitse tai jopa pysähtymään toviksi asentomontun päälle hyrisemään, tärpin kokeminen riippuu enää kalasta. koinen lippa säilyttäisi pyörimisensä, pitäisi kelausvauhdin olla huomattavan suuri. Uusimmasta Abu-katalogista se näyttää kuitenkin jo poistuneen, eikä tämän tyylisuuneivätkä ne seisovissa vesissä oikein toimikaan ilman nopeaa kelausta. Toimiminen kuitenkin edellyttää suhteellisen ripeää ja katkotonta kelausta. ERILAISET ”kumikalalipat”, kuvassa Vibraxin versio aiheesta, ovat erittäin tehokkaita ahvenen ja hauen houkuttimia. . Tällöin tehokkaimpia ”ruoholippoja” ovat leveälehtiset mallit, joiden lehti pyörii isossa kulmassa runkoon nähden. Tässä tapauksessa ei paino vaikeuta lipan pyörimistä, vaan päinvastoin Mörrum Spinnaren herkkä lehti hyrisee jo alaspäin vajotessaankin. Lippa kiinnittyy leikarin avulla suoraan rungon perään, jossa se hyrisee todella herkästi pienestäkin liikkeestä. Heittoja uppoamisominaisuudet ovat siis useimpiin muihin vieheisiin verrattuna ensiluokkaiset. Niiden runko muistuttaa malliltaan pientä vaappua mutta on valettu metallista, jolloin se parin kolmen sentin mittaisenakin saavuttaa huomattavan painon. Ruohikkoviehe VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 13. PAINORUNKOISTEN lippojen heittoja uppoamisominaisuudet ovat ensiluokkaiset. Koukku roikkuu vatsassa ja siimalenkki on useimmiten sijoitettu vieheen selkään, samaan tapaan kuin niin sanotuilla räminävaapuilla. PAINOLIPOILLA SYVÄNTEISIIN Edellä jo mainittiin sana painolippa. Jos tavallinen Mepps Aglia -tyyppinen lippa tuunataan raskaaksi laittamalla siihen huomattavasti alkuperäistä painavampi runko, se saadaan kyllä syväuintiseksi, mutta uintiominaisuudet samalla huononevat, elleivät tuhoudu kokonaan. Lippojen ruoho-ominaisuuksia voidaan parantaa entisestään laittamalla peruskoukun tilalle ruohosuojattu versio. Koskikalastuksessa tehokas taktiikka on antaa virran painaa lippaan uintiliike ja kelailla vain sen verran, mitä mahdollinen uinnin ylläpitäminen, pohjaan painumisen estäminen tai vaikka koskikivien väisteleminen vaatii. ERITYISESTI kapealehtiset ja raskaspainoiset lipat ovat omiaan virtakalastusessa
Syvästä vedestä kalastettaessa nämä vieheet antavat kunnon pyyntivastuksen jigeillekin, sillä monttujen ronkkiminen vaikka yli 10 metriin saakka onnistuu vaivattomasti. On ollut päiviä, jolloin jigaajat ovat käyneet rasioillani painolippoja lainaamassa, mutta on toki päinvastaisiakin kokemuksia vastaan tullut. Sitä paremmin, mitä ohuempaa siimaa käyttää. Mutta ehdottoman kokeilemisen arvoinen viehetyyppi silti. Kirjolohia olenkin näillä onnistunut narraamaan kohtalaisesti, joskin hiukan on virinnyt fiilis, että tärppien määrä suhteessa ylös tulleisiin on suurehko. LIPPOJA kannattaa kokeilla myös syvillä pohjoisen rautujärvillä. Sitä paitsi: Eivät nämä vieheet ole pelkästään pohjaronaajia, vaan aivan hyvin niitä pystyy uittamaan myös pintavesissä. Kun samalla heittojen ulottuvuus on huippuluokkaa, saavuttaa etäisemmätkin hotspotit helposti. ERILAISIA painolippoja. Koska painolipat ovat kooltaan helposti keskiverto-jigejä pienempiä, ne tuntuvat houkuttavan tavallista herkemmin myös pikkuahvenia iskemään. Pohjatuntuma myös säilyy, kun uittotyyliksi otetaan stop & go -tekniikka: Vieheen vajotus pohjalle, pari kolme nopeahkoa kammenkierrosta, pysäytys ja vajotus, kammenkierrokset jne. Tällöin kelaus pitää tietysti aloittaa heti vieheen pudottua veteen ja jatkaa sitä ilman pysäytyksiä. Heitto poikkivirtaan, vapa hieman koholle, ja virta hoitaa uittamisen. Ylhäällä vasemmalla Mörrum Spinnare ja vierellä Spro Asp Jigging Spinner. Eivät tosin kyrmyniskakokoisetkaan ole harvinaisia koukusta päästeltäviä. PAINOLIPALLA KOSKEN MONTTUJA RONKKIMAAN Koskikalastuksessa viehetyypin etuna on, että sillä pääsee ronkkimaan tehokkaasti monttuja, joihin ei normilipoilla tahdo päästä. 14 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOSKIKALASTUKSESSA painolippa toimii hyvin ohuen kuitusiiman kera. Omassa käytössäni nämä vieheet ovat toimineet erityisesti ahvenen pyynnissä, ja kun veneessä on ollut samanaikaisesti myös jigaajia, on ollut helppo vertailla viehetyyppien saalistavuuseroja. Alapuolella Storm Gomoku Spinnereitä ja Kaweri Spinnereitä. Myös kuha saattaa painolippaan mielistyä, hauesta puhumattakaan. Sama taktiikka siis kuin jigiä uitettaessa. KOSKIKALASTUKSESSA lippa on helppo ja huoleton viehe. Vahva olettamus on myös, että esimerkiksi syvillä, pitkiä heittoja vaativilla pohjoisen rautujärvillä painolipan kokeileminen saattaa tuottaa punalihaista särvintä leirinuotiolle. Ehkä kirjolohen isku osuu herkästi perässä pyörivään lippaan eikä niinkään runkoon, jossa koukku on. Kalastuksessa kannattaa ehdottomasti suosia ohuehkoa kuitusiimaa, vaikkapa 0,08-0,10-millistä. Muista lipoista poiketen painolipat eivät myöskään kierrä siimaa, joten ne soveltuvat haluttaessa vaikka kevyeen vetouisteluun
LISÄTIETOJA: WWW.MERCURYMARINE.COM/KESAKAMPANJA KESÄ ON PARASTA AIKAA OSTAA MERCURY! YLIMÄÄRÄINEN TEHTAAN TUKI JOPA 600 EUR! * LISÄALENNUS -10€ / HEVOSVOIMA 2,5?HV 25€ V 5?HV 50 € V 10?HV 100 € V 20?HV 200 € V 30?HV 300 € V 40?HV 400 € V 50?HV 500 € V 60?HV 600 € V *ETU KOSKEE KAIKKIA 2.5-60 HV, AJALLA 21.4-31.7.2023 FI_SummerCampaign_2023.indd 2 25/04/2023 14:02:10 SVK VAPAA-AJANKALASTAJAT kevätkokouksessaan: Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta, kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään kalastamaan enenevästi sisävesille. Yhteistä hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi SVK:n mielestä käyttää tiukkaa harkintaa. Tästä syystä SVK näkee kalastuslain muutostarpeina ELY-keskuksen toimivallan tiukentamisen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistamista ELY-keskukselle. Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin. Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttöja hoitosuunnitelmien valmistumisen myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Myös kalastusharrastuksen edistäminen ja voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat merkittävästi. Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia ei ole arvioitu. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien kalastusmahdollisuuksia. ”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu on valitettavasti vapaa vapaa-ajankalastuksen laajamittaisille rajoitustoimille”, SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari pahoittelee. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaati viranomaisen toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta. SVK korostaa myös, ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi.
Kertaalleen sulatetut täyt voi toki pakastaa uudestaan, mutta niiden jäntevyys ja kestävyys kärsivät merkittävästi toimenpiteestä. Kun kyseessä on mitä suurimmissa SAVAGEARIN salakka istuu loistavasti Minnow-huppuun ja jäljittelee kokonsa puolesta hottamuikkua. Tarjolla on esimerkiksi salakkaa, ahventa ja kuoretta niin hyvin jäljitteleviä jigejä, että väkisinkin tulee mieleen niiden kokeileminen raksihupussa. VETOUISTELU TEKSTI JA KUVAT JARI RANNISTO Helpompi ja kestävämpi vaihtoehto Luonnonkalan käytön etuja uistelussa harva kieltää. Täkykalojen käyttö uistelussa vaatii hieman vaivaa. 16 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Moni onkin kokeillut menestyksellä. TEKOTÄYLLÄ uistelemaan Y hä useampi jigmalli on käytännössä tarkka jäljitelmä esikuvastaan. KOUKKUJEN paikan vaihtaminen tekotäkyyn ei pilaa sen rakennetta. Vannoutunut raksiuistelija ei tästäkään säikähdä. TEKOTÄKY on helpompi ja kestävämpi vaihtoehto. Tekotäky on sopivissa oloissa tuottoisa pyydys, jolla on omat vahvuutensa. Sen jälkeen ne on säilytettävä pakastettuina käyttöön asti. Täyt on joko ostettava tai pyydettävä itse. 3D-tekniikka ja jigien valamisen kehittyminen ovat mahdollistaneet muodon ja pientenkin yksityiskohtien tarkan jäljentämisen. Tekotäky onkin paljon helpompi ja kestävämpi vaihtoehto. Aina aito täkykala ei ole mahdollinen tai edes sallittu pyyntiväline. SAMAT OPIT PÄTEVÄT Täkyraksien virittämisessä on useampia koulukuntia
Hyvin pientä syötävää jäljittelevien jigien kohdalla raksihupun jättäminen kokonaan pois voi olla paras vaihtoehto. Käytön jälkeen jigit ja muut pehmeät muovivalmisteet on kuitenkin syytä poispiakin kalan fileetä muistuttavia lituskoja pehmeitä muovikorvikkeita. Oikea täkykala ei moisesta erityisemmin pidä, vaan alkaa pehmetä ja muuttuu samalla vaikeammin säädettäväksi. anchovy) muotoisen pehmytmuovisen vieheen sisällä on ohut alumiiniluiska, joka mahdollistaa täyn taivuttelun, niin että se jää asentoonsa. PEHMEÄ SEOS TUOTTAA ELÄVÄMMÄN UINNIN Jigaukseen myytävät uudet tarkat jäljitelmät salakoista, kuoreista ja piikkikaloista ovat käyttökelpoisempia kuin Baitrixin tuotteet aikanaan. Pienimmillään vieheen uiman putken halkaisija voi olla vain muutamia senttejä ja laajimmillaan useita kymmeniä senttejä, jolloin tynnyri-ilmaus ei ole enää lainkaan liioittelua. TEKOTÄYT Osa pehmytmuovisista täkykalan jäljitelmistä on tehty erityisesti raksihuppuja varten. Täkyraksissakin pehmeä seos tuottaa yleensä elävämmän ja vaihtelevamman uinTÄKYRAKSIIN sopivia kumikaloja on paljon. FILEELLE tarkoitettu Teaser-huppu toimii järvilohelle. TUNNETUIN tekotäky Suomen markkinoilla on salakkaa muistuttava Blind Bleak. Nykyiset jigien valuseokset ovat yhtä aikaa hyvin pehmeitä ja kestäviä. Esimerkiksi järvilohet keskittyvät syksyisin ajoittain piikkikalan syömiseen. Samantapaista uintia on syytä tavoitella myös tekotäyn kanssa. Koukkujen paikan vaihtaminen vaikka useita kertoja ei pilaa tekotäkyä. Alimpana Yhdysvaltain Suurilla järvillä käytettävä raksi tekofileellä. Baitrixin valikoimiin kuului myös silliä ja teaser-rakseissa käytettäviä fileitä muistuttavia tuotteita. TEKOTÄYN kanssa uistellessa on tavoitteena tynnyrimäisesti eteenpäin kieppuva pyytö. Lopputulos muistuttaa vanhoja muovirasioita, jotka eivät kestäneet jigejä. Yhdysvaltojen Suurilla järvillä täkyuistelussa käytetään lähinnä fileerakseja ja niitä varten on kehitelty useamHoukutinlevy VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 17. Syöttinä Saltwater Gulp -levystä leikattu pala. Yhteen yksitai kolmihaarakoukkuun pujotettuna se pyörähtelee houkuttelevasti uittavan houkuttimen perässä. Aidon sardellin (engl. Raksiuistelussa tavoitteena on yleensä tynnyrimäisesti eteenpäin kieppuva pyytö. Samat raksihuput käyvät niin aidolle täkykalalle kuin tekotäyllekin. Jos luonnonkalan virittäminen raksihuppuun on hallussa, samoilla eväillä pärjää myös tekotäkyjen kanssa. Houkutinlevyillä lisää liikettä Houkutinlevyillä tekotäkyihin saadaan liikettä samoin kuin oikeisiin täkykaloihin. Piikkikala on niin pieni, että sen jäljittely oikealla täkykalalla on liki mahdotonta. Sen sijaan pieni jigi, jonka esikuva vielä parhaassa tapauksessa on piikkikala, voi olla loistava valinta. Opetteluvaiheessa olevalle kestävämmät tekotäyt tarjoavat helpon tavan opetella säätämisen logiikkaa. Markkinoillamme on näkynyt vain satunnaisesti pohjoisamerikkalaisia jo toimintansa lopettaneen Baitrixin tekotäkyjä. Silloin jigi vertautuu lähinnä vetoperhoon, joka saa kaiken uintiliikkeensä houkutinlevyn liikkeestä. Näistä meidän markkinoillamme tunnetuin on Blind Bleak. taa hupuista, sillä osa niistä reagoi materiaalin kanssa. Blindin Bleak vastaa muodoltaan varsin hyvin salakkaa. Tämä helpottaa opettelua, koska uinnin säätäminen ja saatavat uinnit eivät juurikaan muutu, vaikka täkykala vaihdettaisiin muoviseen jäljitelmään. Pää on hieman terävämpi, mutta istuvuus Salsoihin, Jackpoteihin, Anchovy Specialin ja O´kin raksihuppuihin on lähes täydellinen. Itse asiassa Blindin Bleak on hyvin tarkasti samanlainen kuin vanhempi Baitrixin Anchovy -tekotäky. määrin käsialaviehe, jokainen virittää myös täkynsä hieman eri tavalla
Pyrstön lisävastuksen takia hupun niskavetoreikä on usein hyvä valinta. Perusteet ovat samat. Kun raksiin pujotetaan lapiopyrstöinen kalajigi, uinti muuttuu selvästi. Ruotsissa on osassa järviä määräykset, joiden mukaan siellä saa käyttää ainoastaan samasta vesistöstä pyydettyä täkykalaa. HAUKI ei säikähdä takilankuulaa, vaan vapautuspituus voidaan pitää lyhyenä. Tämä on yksi syy, miksi esimerkiksi Suomen merialueilta pyydettyjä täkykaloja ei saa käyttää sisävesillä. Lisäpainolla voidaan hillitä jigin kaatumista kyljelleen. Jigit ja tekotäyt eivät vatkauksesta säikähdä. Iso hauki ei säikähdä takilan kuulaa, jos uistelusyvyyttä on sen verLuonnonkalan käytön rajoitukset Täkykalojen käyttöä rajoittaville määräyksille on järkevät perusteet. POTKULLA TAI ILMAN Jigien käyttö raksihupuissa antaa käyttäjälle yhden selkeän edun. HAUKEA ISOILLA SHADEILLÄ Hauen heittokalastuksessa käytetään paljon isoja kalajigejä, jotka soveltuvat suoraan uisteluvieheiksi. LÄKKÄRÄN käyttö täkyraksin edessä on tehokas keino saada uintiin vaihtelua. Senkin kanssa luonnonkalan on oltava hyvälaatuinen varsinkin kovempaa uisteltaessa. Pehmeän luonnonkalan kestävyys on silloin aina kuitenkin koetuksella. Vetovauhti on kuitenkin pidettävä lähes kaikilla jigimalleilla ja rikauksilla hyvin maltillisena. Yhdysvaltain Suurilla järvillä saa käyttää täkynä ainoastaan VHS-viruksen saastuttamattomilta alueilta pyydettyjä sillejä. Liian iso lapio pienentää uintitynnyriä, mutta leikkaamalla lapiota saksilla pienemmäksi uintiin voidaan vaikuttaa selvästi. Isojen kalajigien heittely on rankka laji, mutta uistelussa vieheen koon kasvu ei vaikuta juuri mitenkään. Tekotäky tuo näihin tilanteisiin turvallisen ja helppokäyttöisen vaihtoehdon. Tämän takia monet poistavat Blindin tekotäystä alumiinilistan sisältä. AIDOT täkykalat saattavat pakastettunakin levittää erilaisia kalatauteja. V-pyrstöisellä kalajigillä tai 3D-mallinetuilla pikkukaloilla varustetun raksihupun uinti muistuttaa luonnonkalalla aikaan saatavaa. Myös takilan vapauttimen toimivuus kuitusiiman kanssa on syytä varmistaa etukäteen, jotta siima ei vapaudu liian helposti. Heittokalastuksesta tutut rikaukset pätevät myös uistelussa. Sama pätee vaapun tapaan uitettaviin rakseihin, kuten Viikin raksiin. Läkkärän käyttö täkyraksin edessä on yksi tehokas keino saada uintiin vaihtelua, joka toimii erityisesti lämpimän veden aikana. Syöttikalan taivuteltavuus menetetään, mutta hieman pehmeämpänä täyn uinti on eloisampi ja vaihtelevampi. nin. Osa hauen kalastajista on siirtynyt käyttämään myös uistelussa kuitusiimaa parantaakseen tartutuksia hitaassa vauhdissa. Syvätakila on mainio apuväline saada iso viehe haluttuun syvyyteen. Täkykalojen siirtäminen vesistöistä toiseen saattaa levittää myös rapuruttoa. Pakastetutkin täkykalat saattavat levittää erilaisia kalatauteja, joiden torjuminen taudinkantajan levittyä on hyvin hankalaa. Jigin potku sekoittaa uintia ja tuo siihen vaihtelua. Jigiruuvi ja vatsan alle kiinnitetyt kolmihaarakoukut ovat oikea valinta. Jigi raksissa kestää kovaa vetoa ja vaikka useamman hauen tärpinkin. ISO HAUKI EI SÄIKY TAKILANKUULAA Tartutuksia voi parantaa myös lyhentämällä vapautuspituuksia. Rajoitukset 18 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Tämän jälkeen listaan tartutaan pihdeillä kiinni ja vedetään täyn rungon suuntaisesti taaksepäin. Vaikka jigien värimaailmat ja viimeistelyt ovat kehittyneet valtavasti, luonnollinen kalan kyljen väläytys jää uupumaan. 2-3 metrin vapautuspituus parantaa osaltaan tartutuksia. Yksi tekijä voi kuitenkin olla jigin luontaisen hajun peittäminen tai ainakin jollain tavalla vaimentaminen. Alumiinilista PIENEN jigin läpi neulalla vedetty peruke ja yksi koukku uivat hienosti paksun tapsin päässä houkuttimen perässä. Pohjoisamerikkalaisilla uisteluvesillä osa kalastajista käyttää hajusteita jopa oikeiden täkykalojen kanssa. Alumiinilistan taivutuksella saa näyttäviä uinteja, mutta samalla jostain syystä kalastavuus on ainakin omissa kokeiluissani kärsinyt. Osaa Suomessakin myytävistä jigeistä on terästetty kalaöljyillä. RAKSIN eteen pujotettu läkkärä antaa tekotäyllekin vaihtelevan arvaamattoman uinnin. Sen saa työnnettyä helposti kalan peräpäästä materiaalin läpi. Lista tulee aukon kautta ulos yllättävän siististi rikkomatta materiaalia enempää. Poista alumiinilista Blindin täkykaloissa on sisällä ohut alumiinilista, jota taivuttamalla voidaan säätää raksin uintia. Myös vaappurakseissa uintiliike on listattomalla täyllä selvästi luonnollisempi. Suurin syy on haukijigien uiminen houkuttelevasti ilmankin huppua. Ensimmäinen on luonnollisen suomupeitteen kiilto. Isoja täkyjä varten on muutamia vaapun tavoin uittavia raksihuppuja, mutta niiden käyttö jigien kanssa on vähäistä. TEKOTÄKYYN ei saa luonnollista suomupeitteen kiiltoa. Toinen asia on haju. Tekotäkyjen kanssa tämä on vieläkin perustellumpaa. ISOT haukishadit sopivat sellaisenaan uisteluun. ran, että vene ei pelota kalaa. Sen takia nykyään poistankin aina alumiinilistan. VAIN HAJU PUUTTUU Kestävällä ja aidonnäköisellä tekotäyllä on oikeastaan vain kaksi isompaa puutetta. Hileillä on saatu jonkin verran tätä efektiä aikaiseksi, mutta edelleen jää toivomisen varaa. TEKOTÄKYJEN kanssa on suositeltavaa käyttää kalaöljyhajusteita. Olen seuraillut siimaan kiinnitettävien videokameroiden tallenteista, kuinka lohet ja taimenet seuraavat välillä pitkiäkin aikoja oikealla kalalla varustettuja rakseja. Lista korvaa perinteisen tapsisiimasta täyn kaarelle kiristämisen. Kalat uivat ajoittain niin lähellä raksia, että niiden on käytännössä pakko myös haistaa täkykalasta lähteviä aromeja. Niiden hyödystä ei ole kuitenkaan pitäviä näyttöjä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 3 2023 19
KIRJOITTAJA ja ensimmäisen laskun lohijalka kesältä 2022. Miten saada lohi ottamaan vieheisiin, kun vesi on huipputulvassa tai todella matalalla. . Eräänä suvena Utsjoki oli Euroopan kuumin paikka lohireissuni aikana ja Tenon vesi matalalla. Viime vuosina Keski-Norjassa kesäkuussa ilman lämpötila on ollut yli kolmenkymmentä astetta, ja Namsen on ollut suurtulvassa. Nykykesien sää saattaa olla aivan jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet. 20 3 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TEKSTI JA KUVAT JUHA JORMANAINEN ÄÄRIOLOJEN LOHENKALASTUS Miten toimia, kun joki tulvii tai vesi loppuu