2 • 2025 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € KOSKI KALASTUS haltuun Miksi kalat kasvavat tai eivät. Suurkalat 2024 Kalapaikkana HUOPANANKOSKI Meritaimenen kalastusta Pohjois-Norjassa Millainen on hyvä kahluukenkä?
Vuosittain järjestämme kymmeniä leirejä, satoja koulutapahtumia ja kerhoiltoja, ja tarjoamme lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä mukaan kalastusharrastuksen pariin. Koulutuksia järjestetään vuosittain monista eri aiheista. KA IKK IEN Vapaa-ajankalastajien TAPAHTUMAKALENTERI vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITA tapahtumasi! TAPAHTUMAKALENTERI on tarkoitettu SVK:n, sen jäsenseurojen, piirien ja yhteisöjäsenten tapahtumille.. Tutustu myös kursseihin, joissa pääsee oppimaan kalastustaitoja! Tule FISUUN! Tule OPPIMAAN! Tule KISAAMAAN! Halusit sitten haastaa itsesi, testata omia taitojasi ja viihtyä kaveriporukassa tai kilpailla tosissaan tavoitteena maajoukkueen edustuspaikka, meiltä löydät itsellesi sopivan tason, sarjan ja muodon kilpailla. Monipuolinen koulutustarjonta tukee seurojen ja piirien toimintaa. vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat Tiedot tulevista tapahtumista löydät Vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenterista: LÄHDE kalaan! Suomen Vapaa-ajankalastajilta saat tietoa kaikkeen kalastukseen liittyvästä, olitpa sitten aloittelija tai jo kokeneempi kalastaja
5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä MAALISKUU 2025 Sisällys 16 Kalapaikkana Huopanankoski 70 Ahven katiskasta herkkusuiden pöytään 74 Lohijoella-runo 8 Koski haastaa kalastajan 24 Millainen on hyvä kahluukenkä. 75 Suomi voitti joukkuemestaruuden PM-kisoissa 62 Nuorten tärpit 36 Ulkomaat Meritaimenen kalastusta Pohjois-Norjassa 42 Tutkittua Vapaa-ajankalastus ja yhteinen terveys 44 Uutuudet 46 Henkilöuutiset 47 Ennätyskalauutisia 48 Suurkalat 2024 52 Miksi kalat kasvavat tai eivät?. 57 Historian havinaa 58 Pihistelijän välineet Kivijigi 60 Kalaherkut Marsalkan seljanka 66 Kirjat 68 Seurat esittelyssä Raahen Urheilukalastajat 28 Vavan varressa Tommi Liimatainen 31 Urpo Uppoperho 32 Perhonurkka Kolme hyvää pinturia dry dropperiin 34 Lääkärin määräyksestä Meritaimenperhoja Itämerelle 76 Suomen morrijoukkueen taistelu MM-hopeasta 78 Pilkki12-kilpailussa jälleen senttipeliä ja hienoja saaliita 80 SM-onki kesäkuussa Seinäjoen Kyrkösjärvellä VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 3
Kuva: Jaana Vetikko. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : PIE TA RI SIP PO NE N AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 0400 946 968. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 576 3302. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh
Kuva: Jaana Vetikko. Monien kuntien lupakäytännöt ovat valitettavasti jääneet ajastaan jälkeen, mikä saattaa hankaloittaa uusien harrastajien mukaantuloa. Samalla ne tukevat matkailua lisäten kunnan vetovoimaa. LAITURIT ovat ehkä keskeisin lähikalastuksen palvelurakenne. Kalastuslupakäytännöt ovat keskeinen osa kalastuskulttuuria, ja niiden selkeys sekä helppous vaikuttavat suoraan harrastuksen houkuttelevuuteen. Esimerkiksi kuvassa oleva Haukivuoren venelaituri on avoinna ympäri vuoden mahdollistaen myös mm. Lähestyvät kuntavaalit tarjoavat oivan tilaisuuden nostaa keskusteluun lähikalastusmahdollisuuksien parantamisen ja merkityksen hyvinvoinnille. Lähikalastuspalvelut kuntoon -oppaaseen voi tutustua vapaa-ajankalastaja.fi-sivujen kirjastossa. MAALISKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus LÄHIKALASTUS kuntien hyvinvoinnin ja virkistyksen yhtenä tukipilarina Kalastus on suomalaisille rakas harrastus, joka yhdistää ihmiset luontoon ja edistää niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia. Hyvin hoidetut lähikalastuspaikat ja -palvelut tarjoavat kuntalaisille paitsi mahdollisuuden omatoimiseen kalastukseen, myös yhteisöllisiä elämyksiä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 5. Niille pääsyä ei tulisi estää turhaan. Laitetaan lähikalastuspaikat ja -palvelut kuntoon! . Suomen Vapaa-ajankalastajat julkaisi alkuvuodesta ”Lähikalastuspalvelut kuntoon” -oppaan, joka tarjoaa kunnille ja päättäjille tietoa siitä, kuinka lähikalastuskohteita voidaan kehittää helposti saavutettaviksi ja houkutteleviksi kaikille ikäryhmille. Kaupungistumisen ja kiireisen arjen keskellä lähikalastus tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden irtautua arjesta, virkistäytyä ja nauttia kotiseudun vesistöistä. nuorten kalastustapahtumat ja eläkeläisten onkikilpailut. Nyt on aika haastaa päättäjät ottamaan kantaa lähikalastuspalveluiden kehittämiseen ja varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus nauttia kalastuksesta helposti ja esteettömästi omassa lähiympäristössään. Lähikalastus ei vaadi isoja investointeja, vaan pienilläkin toimenpiteillä, kuten kulkuyhteyksien parantamisella, turhien esteiden poistamisella ja selkeillä opasteilla, voidaan merkittävästi parantaa alueiden saavutettavuutta ja käyttömukavuutta. On tärkeää, että kunnat päivittävät kalastuslupajärjestelmänsä vastaamaan nykypäivän tarpeita, esimerkiksi tarjoamalla monipuolisia lupia sekä sähköisiä lupapalveluita
Haluamme olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe toimimalla yhdessä paremman kalastuksen puolesta. l Jäsenlehti Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (5 nroa vuodessa) l Etuja ja alennuksia mm. VAIN 45 € VUOSI LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen viehe.. SVK:N JÄSENENÄ saat Suomen parhaan kalastuslehden ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja: Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT LIITY SINÄKIN Me olemme jäseniä Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen mm. . majoituksista. Tutustu: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta VAPAA-AJANKALASTUS tuo harrastajalleen iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä. Tunnus 5001884 00003 VASTAUSLÄHETYS Suomen Vapaa-ajankalastajat maksaa postimaksun LIITYN SVK:N JÄSENEKSI Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 euroa (voit valita korkeintaan kaksi) : Syntymäaika Nuorisotoiminta Lisätietoa: vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys Haukitehtaat Vastuullinen kalastus Naistoiminta Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointija myyntiviestejä. Perustehtävämme on mahdollistaa tämä neuvonnan, edunvalvonnan ja kattavien palvelujen avulla sekä työskentelemällä kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. l Pääsy jäsenien omalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaaajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta hyödyllistä. l Edullisempi hinta osallistuessa vapaa-ajankalastajien tapahtumiin
Kilpailutilanteet jäävät päähän pyörimään ja niitä reflektoimalla kehittyy niin ikään. Ja miettikää sitä meininkiä, kun eteläafrikkalaisten joukkue laulaa Suomen joukkueen tunnusbiisiä Mon Chériä aamuyöllä raskaan kisaviikon päätteeksi! Seuraavat naisten MM-kisat käydään USA:ssa heinäkuussa. Suomen maajoukkue valitaan naisten SM-kisojen ja yleisten karsintakilpailujen kautta. On hallittava useita eri tekniikoita ja osattava kalastaa eri kalalajeja. On todella upeaa saada kilpailla maailman parhaiden naiskalastajien kanssa samoilla vesillä. Mutta toki hommassa oleellista on kilpailemisen palo, joka saa adrenaliinin kohisemaan suonissa. Kilpakalastuksessa on tärkeää päästä kalastamaan annettu alue mahdollisimman tehokkaasti. Menestyvä kilpakalastaja voi lähteä kalastusvaellukselle ilman tonnikalapurkkeja, sillä kalaa kyllä yleensä saa. TERVEISIÄ KILPAKALASTUKSEN KANSAINVÄLISILTÄ KISAKENTILTÄ Pärskeitä AINO HYNNÄ O VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 7. Pitkien talvien aikana ärsytetyt suomalaiset jokiveturit ovat varmasti vaarallisia vastuksia. Kisareissut ovat masokistimatkoja, joita pystyy fiilistelemään kunnolla vasta, kun urakka on ohi. Kilpakalastuksessa menestyminen vaatii kalastajalta monipuolisuutta. Hyödyksi on, että kisailija osaa itse sitoa tarvittavat ottipelit kisavesille. Ensimmäiset EM-kisat kalastimme Puolassa 2016, jolloin ei vielä ollut erikseen naisten MM-kisoja. Ylimääräistä joukkueen jäsentä käytetään muiden kilpailijoiden jeesaamiseen tai vakoilutehtäviin. Tunnelma sen sijaan on näissä karkeloissa loistava – naiset kisaavat hymy huulessa, mutta täysillä. Nykyisin naisten MM-kisat pidetään joka vuosi. Ja se on selvää, että hopeaa lähdetään kirkastamaan toden teolla. Vedessä liikkumisessa pituudesta on etua, joten tässä suhteessa keskimittainen kainaloihinsa asti kahlannut nainen alkaa olla kiipelissä tilanteessa, josta keskimittainen mies pystyy vielä tehokkaasti kalastamaan ja myös etenemään. Aamupala ja lounas pitää useimmiten pakkosyödä, jotta jaksaa kalastaa kolmen tunnin settinsä. Viime MM-kisoissa Tshekeissä jokaisella mitalimaalla oli haastavilla järvisektorilla puskajussi jos toinenkin kiikaroimassa pelimerkkejä maannaisilleen. Pitää osata kalastaa veneestä, rannalta, kosken kuohuista ja pusikoiden keskeltä. Kalastuspaikat vaihtelevat paljon ja kisasektoreita on erilaisissa vesistöissä virtaavasta vedestä seisovaan veteen. MM-kisoissa kalastava joukkue on viisihenkinen, mutta useimmilla mailla on myös varakalastajia, joita voidaan käyttää tarvittaessa toisen kalastajan tilalla. Kilpakalastajan pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa, sillä aikapaineessa kalastaminen vaatii ripeyttä ja aivot eivät (eivätkä mielellään myöskään siimat) saa mennä solmuun sen vuoksi, että kunto ei kestä. Jos pääset kahlaamaan metrin pidemmälle kuin vastustajasi, pääset käsiksi kalastamattomaan veteen ja näin ollen useimmiten myös koukuttamattomiin kaloihin. Tuo kisa jää finanssisyistä meiltä välistä. Eli toisin sanoen jäätävä stressi koko ajan. Myös taktiikkapuoli nousee tärkeään rooliin, kun kisataan parhaista sijoituksista. Ja jos joukkueen taloudellinen puoli on kunnossa, täydennetään iskuryhmää erillisellä kapteenilla sekä mahdollisesti myös managerilla. len ollut Suomen naisten perhokalastusmaajoukkueen matkassa sen perustamisesta lähtien. Kisaviikko on niin jännittävä, että miltei koko aamupäivän ennen kalastusta on fyysisesti huono olo. Kun lykätään kerta toisensa jälkeen haastavaan ja itselle uuteen paikkaan kalaan, kehittyy väkisinkin paremmaksi kalastajaksi. Sen sijaan katseet ovat jo Norjan 2026 MM-kisoissa. Itselläni on tapana viettää aina säännöllisesti hiljainen hetki norjalaisen harjuksen muistolle, joka karkasi haavin vanteelta ja vei mennessään henkilökohtaisen MM-pronssimitalini. Arvelisin, että sidoin itse likimain 300 perhoa viime MM-kisoja varten. Suomi-naiset ovat maailmalla tunnettuja jokivetureja, joiden kahlaaminen on maailmanluokkaa
KOSKIKALASTUS MONISSA koskikalastuskohteissa on kova pyyntipaine. TEKSTI JA KUVAT: JARI TUISKUNEN KOSKI haastaa kalastajan 8 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. KOSKIKALASTUKSESSA ei elektroniikkaa voi juurikaan hyödyntää
PURONIERIÄ on kaunis ja maukas lohikala, jota tavataan varsinkin Kemijoen latvoilla, mutta paikoin Etelä-Suomessakin. KALAT ovat suosituissa koskikohteissa koulutetumpia. MUISTA varata mukaasi kumihavashaavi. KOSKI haastaa kalastajan Oman kosken opetteluun kannattaa uhrata aikaa . Haitallisena vieraslajina sen voi ottaa ruoaksi hyvällä omallatunnolla. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 9
Vielä mielenkiintoisemmaksi elämä muuttuu, kun heittää vieheen virran pyörteisiin. Järvillä ja merellä saamahenkilöiden veneissä on usein monenlaista elektroniikkaa, jonka avulla apajat löytyvät vääjäämättä, kunhan niiden etsimiseen uhrataan tarpeeksi aikaa. Molemmat kannattaa varmasti kalastaa, mutta monttu vellovan veden keskellä on kesälämpimillä todennäköisempi lymypaikka. Tyhjien reissujen todennäköisyys pienenee, kun ”oman koskensa” opetteluun ONKO kala kuohussa vai tyynemmällä niska-alueella. Kun vielä tiedostetaan, että monissa kohteissa pyyntipaine on melkoisen kova ja kalat siksi tavallista koulutetumpia, ei ihme, että monet joutuvat poistumaan kotimatkalle köykäisin saalisrepuin. 10 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PYRI aina löytämään virranosista monttuja. Sitäkin aina ripaus tarvitaan, mutta menestyksen juuret ovat huomattavasti syvemmällä. KOSKEN loppuliuku on yleensä erinomainen apaja kesäiltoina. Koskikalastus kuuluu niihin vapakalastuksen lajeihin, joissa saalismenestys perustuu pitkälle omaan osaamiseen. Ikuisuuskysymykseen on etsitty vastauksia kautta aikain, eikä ongelman ratkaisuksi riitä pelkkä kalaonni. KOSKIKALASTUS on mahdollista myös talvella, jos virta vain on auki ja kalastussääntö sen sallii. Sen sijaan koskilla ei elektroniikkaa voi juurikaan hyödyntää, joten kalat pitää löytää perinteisesti virtaa tulkiten ja kulloinkin otollista viehettä oikealla tavalla tarjoten. M iksi toinen saa kalaa ja toinen ei. . Virtaava vesi on elementti, jota jaksaa katsella kuin nuotiossa loimuavaa tulta konsanaan. Kala toki edelleen päättää, haluaako se naamansa eteen tiputettuun vieheeseen puraista vai ei, mutta mahdollisuudet puraisuun moninkertaistuvat
Väkäsetön koukku auttaa. KOSKEN loppuliuku on yleensä paikka, josta lohikalojen ohella kuhat, ahvenet ja vaikkapa säyneet löytyvät. Erinomainen apaja etenkin kesäiltoina. Sillä tarkoitetaan kykyä ymmärtää virran käyttäytymistä, sen syvyyssuhteita sekä kalojen todennäköisimpiä olinpaikkoja. VAELLUSKALOJEN nousu pysähtyy voimalapatoihin, joten padon alle saattaa kertyä huomattavia kalamääriä. Varsinkin lohikalat ovat herkkiä vääränlaiselle käsittelylle, joten esimerkiksi pönökuvien ottaminen vapautettavista yksilöistä alkaa jo olla lain harmaalla alueella. Kalaa ei kuitenkaan saa pitää, vaan se on laskettava kuolleenakin veteen takaisin. Mikäli toisin menettelee ja siitä kiinni jää, voi seurauksena olla sakon lisäksi usean tuhannen euron korvausvaatimus. Tällainen kala tulisi päästää koukusta mielellään kuiville nostamatta ja mahdollisimman vähän vahinkoa tuottaen. Mutta jos ”laiton” kala on niin vahingoittunut, että sen selviäminen on epätodennäköistä, se pitää tappaa. Usein tällaisissa paikoissa kalastus on kielletty, mutta Nokian Siuronkoskella se on mahdollista. Pyri aina löytämään koskesta tai koskea loivemmista virranosista monttuja. Aivan liikaa onkin joutunut katselemaan sätkiviä saalispusseja ja rantatörmällä henkitoreissaan loikkivia kaloja. Jokainen voi myös tykönänsä miettiä, onko esimerkiksi luonnonvaraisen taimenen koskikalastus ylipäätään järkevää, vaikka sitä pyydä ja päästä -menetelmällä tehdäänkin. . käyttää aikaa, eikä lannistu, vaikka tulokset antavat odottaa. ISOT siltapilarit ja kivien katveet muodostavat kaloiille mieluisia paikkoja. Vastuullisuus Vastuullisesti koskella Vuoden 2024 alusta kalastuslakiin saatiin tervetullut uudistus, jonka mukaan saalis on lopetettava nopeasti ja mahdollisimman kivuttomasti. Pikkupuroissa syvänteet ovat aivan avainasemassa. . Kun vielä tiedostamme, että kalojen suosikkipaikat vaihtelevat veden lämpötilan ja korkeuden mukaan, on parhaiden ottipaikkojen esitteleminen sanallisesti haastavaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 11. Koskia on hyvin monenlaisia alkaen puromaisista liruista suuriin raivoaviin pärskykoskiin ja kaikkiin niiden välimuotoihin. Tässä kuitenkin muutamia suuntaviivoja. KOSKENLUKIJAN AAKKOSET Osaavan koskikalastajan tärkeä työkalu on koskenlukutaito. ETENKIN pikkupuroissa syvänteet ovat avainasemassa. Niihin varsinkin isommat kalat mielellään asettuvat. Muista ainakin varata mukaasi kalaystävällinen kumihavashaavi. Toivottavasti myös seuraavilta riveiltä löytyy vinkkejä saalisonnea parantamaan. Tämä taito antaa paljon paremmat eväät saaliin saamiseen kuin vieheen randomviskominen, vaikka toki jälkimmäiselläkin taktiikalla joskus onnistuu. Isot koskikivet tai vaikkapa siltapilarit muodostavat huopeisiinsa katveita, joissa kalat voivat pysytellä ilman suuria ponnisteluja. Kirkkaassa vedessä syvänne erottuu ympäristöään tummempana, sameassa sen keksii parhaiten yläpuolelle muodostuvasta tasaisemmasta virrasta eli peilistä. Tappovaatimus ei kuitenkaan koske kaloja, jotka laki vaatii vapautettavaksi esimerkiksi alamitan, rauhoitusajan tai uhanalaisuuden vuoksi
Veden lämpötila otettakoon huomioon siten, että kylmässä kalat viihtyvät keskimäärin heikompien virtausten alueella, kun taas kesäkuumilla ne majoittuvat todennäköisemmin kosken hapekkaisiin kuohuihin. Erityisesti kalat pitävät siitä, että virta kuristuu nieluksi ennen koskeen syöksymistään. Muussa tapauksessa parin gramman hauli perhon yläpuolella antaa tarvittavan upotuksen. Koskien niskat, varsinkin jos ne ovat suhteellisen syviä, ovat ehdottomia hotspotteja. Kätevä joskin meillä harvemmin käytetty menetelmä. Niiden idea on periaatteessa sama kuin spinflugan eli mahdollistaa kevyen vieheen eli useimmiten perhon heittäminen pitkälle ja uittaminen halutussa syvyydessä. Kala saattaa piileksiä niin kiven etukuin takapuolella ja sivullakin. Kohon annetaan ajelehtia virran mukana mahdollisimman vapaasti samalla seuraten tärppejä. Pikkuviehetarjoilun vaihtoehtoja Kalastuspaine on kova. Tulvavesi puolestaan ajaa kaloja lähemmäs seesteisempiä rantoja, kun taas matalalla vedellä heikon virtauksen vallitessa ottipaikat ovat huomattavasti keskemmällä jokea. Siis siellä, missä on luultavimmin syvempää. . Vieheitä lentää ristitulessa kohti monttua, jossa lymyää lohi jos toinenkin. 12 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Perhojen ohella erittäin tehokkaita ja edullisia vieheitä ovat pienet 3-5 cm kalatai toukkajigit painottamattomaan yksihaarakoukkuun pujotettuna. Jos valitset vieheeksi painotetun liitsin, ei erillistä siimapainoa tarvita. BOMBETTE: Bombeteksi kutsutaan heittopainoja, jotka muodoltaan muistuttavat onkijoiden käyttämiä kilpakohoja, mutta ovat painotettuina eri nopeuksilla uppoavia. PADOT ovat takuuvarmoja ottipaikkoja. VIEHEEN pienentäminen voi auttaa kosken ronkeleille kaloille. Kaikenlaiset padot, joko luonnon tai ihmisen rakentamat, ovat takuuvarmoja ottipaikkoja hidastaessaan tai jopa estäessään kalojen vaelluksen. Jalokaloille eivät yli 20 asteen lämpötilat ole kuitenkaan enää otollisia, ja joillakin koskilla luvanmyynti keskeytetään lämpimimmäksi ajaksi. Tällaisiin paikkoihin voi kertyä huomattavia määriä niin pikkukaloja kuin niitä himoitsevia petojakin. Vieheinä käytetään mikrojigejä, jotka voivat olla jopa vain sentin parin mittaisia pujotettuna gramman parin painopäähän, esimerkiksi volframimormyskaan. PIENIKIN viehe voidaan saada kaukana tai syvällä olevien kalojen ulottuville käyttämällä painoja, heittokohoja tai bombetteja. Kuitusiiman päähän kannattaa laittaa esimerkiksi 0,20-millinen fluorihiilitapsi. Tarjoilu HEITTOKOHO: Tämä pieni ja halpa kapine avaa kalastukselle uudet ulottuvuudet oikein käytettynä. Ylävirtaan heitettäessä siimaa kelataan sisälle sen mukaan, että tuntuma kohoon säilyy. Suosi värikkäitä eli helposti erottuvia kohoja. Kaikkiin epätavallisiin liikahduksiin vastataan vastaiskulla. Yleensä kalastus on kielletty voimaloiden yläja alapuolella, mutta ellei, siitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. MIKROLIGHT-KALASTUS: Tässä lajissa käytetään erittäin kevyttä vapakalustoa ja ohutta, 0,04-0,06 millin kuitusiimaa. Usein tärppääjä on pohja, mutta toisinaan kalakin. Tosin kelluviakin bombetteja löytyy. Seuraavassa vinkkejä, kuinka pikkuvieheenkin saa toimitettua sinne missä kalat ovat. Moni istukas on jo viimeiseen kiusaukseensa langennut ja jatkaa elämää enää pyytäjänsä kalajutuissa. Parinkymmenen sentin painotapsi rakennetaan yleensä T-leikariin metrin puolentoista päähän vieheen etupuolelle. Avainasemassa on vieheen pienentäminen ja siiman ohentaminen. Uppokiven löytää sameastakin vedestä sen alapuolelleen nostattamista pintapyörteistä. Voi myös päästää siimaa kelalta ja laajentaa pyyntialuetta entisestään. SPINFLUGA: Ruotsalaislähtöistä termiä kantaa menetelmä, jossa perho tai muukin viehe saadaan kulkemaan pohjan tuntumassa käyttämällä upotusapuna lyhyttä sivutapsia metallipainoineen. Heittokohon avulla voi esimerkiksi pientä liitsiä tai muuta perhoa tarjota hyvinkin etäällä oleville kaloille, koska painava mötikkä lentää riittävän jämäkällä vavalla todella kauas. On kuitenkin loputon joukko kikkoja, joilla voi yrittää ronkelikkoja narrata. Kun paino valitaan sopivaksi, viehe kulkee lähellä pohjaa, muttei kuitenkaan tartu sinne ainakaan liian helposti. Myös pienet liitsit toimivat mikrojigailussa. Kiinnitä kohon alle pätkä siimaa, jonka uskot ulottuvan lähelle pohjaa kalapaikassasi, metri puolitoista usein riittää. Jäljelle on jäänyt viisaimpien ja onnekkaimpien joukko, jota ei enää helpolla huiputeta
OIKEA KELLONAIKA: Aamu ja ilta, keskikesällä valoisa yökin toimivat usein keskipäivää paremmin. TULVIVA vesi ajaa kaloja yleensä kohti seesteisempiä rantoja. . . SÄÄ: Otollinen sää koskireissulle voi olla vaikkapa sade, jolloin muut eivät ole viitsineet paikalle lähteä. Vinkit Saalista odotettavissa . LEVEILLÄ virroilla pitkät heitot saattavat olla menestyksen salaisuus. OTTIPAIKAN RAUHOITTUMINEN: Jo tunninkin tauko viehepommitukselta saattaa aktivoida kalan. Sameassa vedessä näkösyvyys voi olla vain joitakin kymmeniä senttejä, pahimmillaan muutamia senttejä, joten kalat eivät pysty näkemään viehettä kaukaa. NÄKÖSYVYYDELLÄ MERKITYSTÄ Jos kuuluu ottipaikan löytäminen avainasioihin, myös oikeanlaisen vieheen uittaminen sinne pyytävällä tavalla kysyy tietotaitoa. KIRJOLOHI on tavallisin koskisaalis EteläSuomessa ja viiden sentin Räsänen yksi suosituimmista vieheistä sen pyytämiseen. Kirkas vesi puolestaan antaa kalalle mahdollisuuden havainnoida myös pinnalla kulkevia vieheitä, joten täsmäuitto naaman eteen ei ole yhtä oleellista. Kehnoin tilanne on virran lähes seisahtuessa, mutta ei tulvajuoksutuskaan yleensä toivottava ole. . . Kannattaa kiinnittää huomiota veden kirkkauteen. RAUHOITUKSEN PÄÄTTYMISPÄIVÄ: Ensimmäinen joulukuuta on ”varma” ottipäivä niillä koskilla, joilla rauhoitusta on vietetty. Ja vaikkei sameus suurempia näköesteitä asettaisikaan, pohjan lähelle on usein hyvä päästä silti. Toisaalta kirkkaissa . Muista tosin, että monet kosket ovat kiinni kuturauhoituksen vuoksi ajalla 1.9.-30.11. TAUKO viehepommitukselta saattaa aktivoida kalan. Samasta syystä varhaisaamut ovat usein antoisia, jos ottipaikat pääsee ensimmäisenä korkkaamaan. . VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 13. Oikopolku saalisonneen on tietysti kysyä vinkkejä kokeneemmalta kaverilta tai katsella, missä ja ennen kaikkea minne osaavat onkijat vieheitään heittävät ja miten niitä uittavat. . Huonoissa näkyvyysolosuhteissa viehe kannattaa siis uittaa pohjan tuntumassa, mahdollisimman läheltä kalan olinpaikkaa. MONET virtavedet ihminen on muokannut kauas luonnontilasta, mutta se ei välttämättä estä kaloja ja kalastajia viihtymästä. OIKEA VUODENAIKA: Lohikaloille viileän ja kylmän veden aika eli kevät ja syksy. HYVÄ VIRTAUS: Monia koskikohteita säännöstellään siten, että virtaus muuttuu jopa päivittäin. . Muuttuvan virtauksen hetki aktivoi usein kaloja laittaen ne vaihtamaan olinpaikkojaan. Kuha ja ahven nappaavat paremmin veden lämmettyä yli 10 asteeseen. Toki niillä on muitakin aisteja, jotka toimivat näkyvyydestä riippumatta, mutta näköaisti on silti monien päiväaktiivisten petojen saalistuksessa tärkeä
Kymmenen senttiä alkaa olla maksimimitta esimerkiksi taimenille, lohelle ja varsinkin kirjolohelle, ja silloinkin vieheen tulisi . Hyvä ulottuvuus avaa samalla vähän häirittyjä ottipaikkoja, joista kalojen narraaminen on helpompaa. Jos se ei siihen omin avuin kykene, pitää käyttää apupainotusta. Tässä uhriksi joutunut harjus. Vieheen tulee kulkea riittävän syvällä, usein pohjan lähellä. olla malliltaan solakka. Kalastusta yleensä myös valvotaan huomattavasti paremmin kuin järvillä ja merellä. Luvat olosuhteissa myös vieheen ”väärä” malli, väri, uinti, koko sekä liian paksu siima, kiharainen peruke ja muut epämieluisat yksityiskohdat aiheuttavat herkemmin hylkäystuomion. SÄRJEN sukuinen turpa on haksahtanut lohivieheeseen. Kelluvia vieheitä löytyy etenkin vaapuista. Tietoja luvista ja niiden myyntipaikoista löytyy helposti kosken nimeä googlettamalla. MYÖHÄISsyksyllä tai talvella vieheeseen nappaavat lohet ja useimmat taimenet ovat niin sanottuja talvikkoja, jotka pitää laskea pois. PIENET muikun malliset vaaput, kuten Rapala Countdown, kelpaavat kaikenlaisille koskikaloille. Yhteenvetona: Kirkkaissa vesissä itse viehe merkitsee enemmän, sameissa taas sen oikeanlainen tarjoilu. 14 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Samalla on syytä tutustua kosken kalastussääntöihin, kuten esimerkiksi saaliskiintiöön, sallittuihin kalastusvälineisiin ja lupa-alueeseen. Kuhille ja etenkin hauille voi toki kookkaampaakin evästä esitellä. . KIRKKAISSA vesissä vieheen yksityiskohdilla on enemmän merkitystä. . OIKEA VIEHE OIKEAAN TILANTEESEEN Aiheesta nimeltä ottivieheet ei voi välttyä tällaisten juttujen yhteydessä. Vieheen uinnin pitää kestää kosken virtauksia. Vieheen toimiminen edellyttää muutamia ominaisuuksia, joista yhdenkin puuttuminen saattaa romuttaa tärppitoiveet. Tavallisemmin jalokalojen koskivieheet ovat kuitenkin pituusluokkaa 3-8 senttiä. Nuorille on usein tarjolla lupia puoleen hintaan. Tietynlaisissa tilanteissa kelluvuus on avainominaisuus. Jos kalastetaan leveää virtaa, heittopituudella saattaa olla ratkaiseva merkitys. Ellet saa viehettäsi lentämään kalojen näkösektoriin, jäät vuorenvarmasti saaliitta. Varsinkin vaapuissa on paljon sellaisia, joita ei vuolaissa virroissa voi juuri käyttää. Useimmiten luvan voi maksaa myös netissä. HARJUKSEN paikkauskollisuus tekee siitä erittäin haavoittuvan kalastukselle. Tuhansia erilaisia uittaneena voin kuitenkin sanoa, että kalan saattaa saada todella monen nimisillä ja mallisilla uistimilla. ”Ainoaa oikeaa” viehettä ei ole olemassakaan, mutta paljon toki sellaisia, joiden saalisodote ei ole koskilla kummoinenkaan. Kun ottipaikka on heitonkantamattomissa alavirran puolella, kelluvan vaapun voi laskettaa sinne virran mukana ilman pohjaan tarttumisen riskiä ja saada kaukokala satimeen. Vuosilupa on paljon kalastaville edullisin vaihtoehto, jos sellainen on tarjolla. Ensinnäkin vieheen koon on oltava tavoiteltavan kalan ruokailutottumuksiin nähden järkevä. Niiden paikka on seisovissa vesissä. Tästä lisää myöhemmin. Luvat kuntoon Koskikalastuksessa tarvitaan valtion kalastonhoitomaksun (18-69-vuotiaat) lisäksi yleensä paikkakohtainen lupa, jonka hinta on useimmiten noin 15-25 euroa vuorokaudessa, mutta joissakin vapakiintiökohteissa huomattavasti kalliimpikin
Myös lohen pyyntiä koskevat tiukat rajoitukset, joihin pitää tutustua ennen kalastamaan ryhtymistä. Särkikaloista toutain on kohonnut monen eteläsuomalaisen koskikalastajan suosikiksi vahvistuneen kannan ansiosta. Eteläsuomalaisille tunnetuin kohde on Kotkan Kymijoki, jossa parhaat tärppimahdollisuudet ovat loppukesällä ja syksyllä. Myös säyne ja etelärannikon joissa turpa kasvavat kookkaiksi ja nappaavat halulla vieheisiin. Tavallisin lohikalasaalis eteläsuomalaisissa joissa on onkikokoisena istutettu kirjolohi, viljellyistä lajeista halvin ja helpoimmin saatavilla. www.laplapshop.fi laplap@laplap.fi Monesti hyvä ajatus lämpimään päähän johtaa parhaaseen lopputulokseen! Yhteistyössä LapLap Oy KIITOS JA ONNEA Suomen pilkkimaajoukkue – 10 % alennus verkkokaupassamme Koodi voimassa toukokuun loppuun. . Lapissa, jossa taimenkannat ovat vielä kohtuulliset, on luonnontaimenenkin ottaminen eräksi määrätyin reunaehdoin mahdollista. Sen sijaan vieraslaji puronieriää jopa suositellaan kalastettavaksi mahdollisimman paljon. Merilohi saattaa koetella koskikalastajan välineiden kestävyyttä muutamissa rannikkomme lohijoissa. Näitä lajeja ei vielä uhanalaisiksi lueta, mutta erilaiset paikkakohtaiset säädökset niitäkin koskevat. TAIMENEN saajan tulee tietää, voiko saaliin ottaa vai pitääkö se vapauttaa. Varsinkin keskikesän hämäräaika on kuhan pyynnille otollista. POIKASAUNOO -koodilla. Eikä koskikalastaja välttyne myöskään ajoittaisilta haukikontakteilta. Mutta ellei ole varma asiastaan, taimen kannattaa aina päästää vapaaksi. Muista lohikaloista harjus ja siika ovat potentiaalisia koskikalastuskohteita varsinkin Lapissa, mutta paikoin etelässäkin. Varsinkin lämpimään vuodenaikaan kuha ja ahven ovat mielekkäitä kohteita, sillä ne hakeutuvat halukkaasti virtoihin saalistamaan niihin pakkautuvia pikkukaloja. KOSKIKALASTAJAN VASTAPELURIT Koskilta voi narrata monia muitakin lajeja kuin lohensukuisia, vaikka jälkimmäiset varmasti useimmilla pääkohteena ovatkin. Jopa yli viisikiloiseksi kasvava petosärki on haastava huijattava ja voimakas vastus siiman päässä. Painoltaan istukkaat ovat tavallisesti vajaasta kilosta puoleentoista, mutta monikiloisiakin saatetaan joskus areenalle laskea. Monilla koskilla taimenen tappaminen on kokonaan kielletty, mutta toisilla rasvaeväleikatun eli istutetun saa ottaa mittarajan (usein 50 cm) ylittyessä. KUHAA, AHVENTA JA SÄRKIKALOJA Koskilta kannattaa tavoitella myös monia muita kalalajeja. Paras aika suurtoutainjahdille on toukokuussa. Koska puhutaan erittäin uhanalaisesta lajista, on kalastussääntöihin syytä tutustua tarkoin. Taimenesta tavataan meri-, järvija puromuotoa riippuen kalan kasvuympäristöstä. Rasvaevä tai sen puuttuminen on avainasemassa
HUOPANA kuuluu edelleen maamme taimenkoskien ykköskaartiin. KOSKESTA nousee 70 sentin rajan ylittäviä suurtaimenia vuosittain. KALAPAIKKA TEKSTI JA KUVAT PIETARI SIPPONEN Kirjailija Juhani Ahon tunnetuksi tekemä Viitasaaren Huopanankoski lienee Suomen perinteikkäin taimenkoski. Koskella on kalastettu perholla taimenta jo 1800-luvun lopulta alkaen. 16 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
. . Kokonaisuudessaan noin kilometrin mittainen Huopanankoski virtaa Vuosjärvestä Muuruejärveen. Huopanankoski on todellinen kulttuurikoski ja sen historiaan voi tutustua kesäisin Vanhan sillan tuntumassa sijaitsevan vanhan hautomon kalastushistoriallisessa näyttelyssä. Välissä on siis päivittäinen kolmen tunnin rauhoitus, joka antaa suositulla koskella kaloilla ansaittua rauhaa. Kalastajien on käytettävä vieheessään (perho tai uistin) ainoastaan yhtä yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. Yli 60 sentin taimen ei ole harvinainen saaliskala ja 70 sentin rajan ylittäviä suurtaimenia nousee koskelta vuosittain. Vaikka moni asia on aikojen saatossa muuttunut, niin yli sata vuotta myöhemmin Huopana kuuluu yhä maamme taimenkoskien ykköskaartiin. KOSKELLA on käytettävä ainoastaan yhtä yksihaaraista väkäsetöntä koukkua. . Luvat varataan puhelimitse tai sähköpostilla, tarkemmat tiedot Huopanankosken verkkosivuilta huopanankoski.com, josta löytyy myös kosken varaustilanne. Kalastusta pyöritetään siis C&R-säännöillä kyseisten lajien osalta. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 17. HUOPANAN KOSKI Säännöt Taimenia ja historian havinaa A hon lastuissa esiintyvät Huopanan mulloset sekä lohiksi kutsutut suuret taimenet ovat saavuttaneet jo legendaarisen maineen. Kalastus koskella keskeytetään, mikäli vedenlämpö ylittää 21 asteen pysyvästi. Kosken taimenet ovat pääosin siinä asustavia paikkakaloja, mutta varsinkin alkukesästä koskeen nousee myös kirkkaita järviasukkeja. Koskesta löytyykin hyvin taimenta, sillä myös läheisten järvien sekä koskien istukkaita vaeltaa koskialueelle. Niin sanotut korriluvat sumukorentoaikaan 30.4. Kevään sumukorentoaikaan kahlaaminen on mahdollista Saunasuvannosta alaspäin, tarkempaan kahluukieltokarttaan voi tutustua kosken verkkosivuilla. asti. Huopanankoskella on nykyään käytössä 8 kalastajan kalastuskiintiö. Parhaillaan sama Kalastusluvat ja säännöt . Kalastuslupa alkaa toukokuusta elokuuhun klo 18 ja päättyy seuraavana päivänä klo 15. Koko kosken vuokraus 8 kalastajalle maksaa kesäaikaan 650 euroa ja yksittäinen kalastuslupa 85 euroa. Voit myös varata samalla majoituksen sekä halutessasi ruokailuja. saakka ovat päivälupia klo 06-22. Suurimman Huopanan taimenensa Aho sai syyskuussa 1917, kun kahden muun 7,5 kilon kalan lisäksi koskesta nousi 7,750 kilon taimen. Erityisesti uistinkalastajien kannattaa ottaa huomioon tämä ennen koskelle suuntautuvaa kalastusreissua. . HUOM! Nämä ovat kosken vuoden 2024 sääntöjä. HUOPANAN MULLOSET OVAT SAAVUTTANEET JO LEGENDAARISEN MAINEEN. . PÄÄKALANA TAIMEN, MYÖS MUITA RUNSAASTI Huopanankosken selvästi tavoitelluin saaliskala on taimen. Kaikki taimenet, harjukset ja järvilohet on vapautettava mahdollisimman pikaisesti kalan riittävän elpymisen jälkeen. Juhani Ahon kalapäiväkirjasta vuosilta 1907-1920 löytyy hänen Huopanankoskelta saamiaan suuria yli 2 kilon kaloja 342 kpl, joiden keskipaino oli 4,27 kiloa. Viime vuosina keskeytyksistä on valitettavasti tullut jokakesäinen ilmiö. . Huopanan lohikaloja koskevien C&Rsääntöjen vuoksi samat isommatkin paikkataimenet käyvät varsinkin alkukesästä usein siiman päässä, minkä voi todentaa kalastajien saaliskuvista. Kalastajien tavoittelemia kookkaita taimenia asustaa myös koskialueella mukavasti. Käy tutustumassa verkkosivuilla, onko sääntöihin tullut tarkennuksia kesälle 2025. Keskeytyksestä ilmoitetaan lupia keskeytysjaksolle lunastaneille asiakkaille välittömästi keskeytyspäätöksen jälkeen. Kahluukielto on voimassa koskialueilla 30.5. KOSKEEN nousee myös kirkkaita järviasukkeja. Kilometrin matkalle mahtuu todella monipuolista vettä taimenen kalastajalle. Kevättalven korrilupien hinta on 45 euroa
Muutamana viime kesänä välisuvannossa on esiintynyt runsaasti kookkaita 2-3 kilon lahnoja, jotka ovat erinomaisia uunitai savukaloja. NISKA JA TORIKOSKEN YLÄOSA Vuosjärvestä alkunsa saavan kosken niska-alueelta voi hyvällä tuurilla saada siiman päähän järvestä ruokailemaan nousseen taimenen. HUOPANAN kalastoon kuuluu myös perinteiset järvikalalajimme. Saarensalmi on ollut viime vuodet rauhoitettuna Metsän keskellä virtaava laitimmainen sivu-uoma eli Saarensalmi on viime vuosina ollut rauhoitettu alaosaa lukuun ottamatta poikastuotantoalueeksi. Peilimäisestä alueesta alaspäin alkaa Saarensalmen matala koskipätkä, joka on lähinnä pienten taimenten elinpaikkaa ja pysynee jatkossakin rauhoitettuna. Vanhan sillan seutu on perinteisesti ollut kosken parasta harjusaluetta. Kesäaikaan erityisesti niskan murtumakohdan tuntumassa majailee lähes poikkeuksetta taimenia. Niska-alue on paremmin kalastettavissa kioskin vastarannan puolelta. Säyneitä tavoittaa monesti parhaiten kosken yläosista, jossa ne voivat ärhäköillä ensiotteillaan pelästyttää taimenta tavoittelevan kalastajan. Tämä Saarensalmen yläosa aina pitkään laajaan peilimäiseen alueeseen asti olikin pienimuotoisuudestaan huolimatta erinomaista kookkaamman taimenen paikkaa erityisesti korkealla vedellä. Niska-alue on kokeilemisen arvoinen myös alkukevään sumukorentoaikaan, jolloin sieltä voi tavoittaa kuoriutuvia korreja syöviä kaloja. SAARENSALMI on ollut rauhoitettuna poikastuotantoalueeksi. Tämä kertoo siitä, että isommatkin kalat selviävät oikealla käsittelyllä hyvin väsytyksistä ja alkavat ruokailla nopeasti uudestaan. Niskan jälkeen alkavaa koskialuetta kutsutaan Torikoskeksi, jonka ylempi pätkä käsittää vajaan sadan metrin alueen niskalta vuonna 1986 rakennetulle maantiesillalle, MONIKILOISET KOSKIHAUET OVAT YLLÄTTÄNEET MONET SUURTAIMENEN TAVOITTELIJAT. Rauhoitusalue on viime vuosina loppunut vanhan punaisen saunarakennuksen edessä sijaitsevaan niin sanottuun saunamonttuun. Muista lohikaloista koskella esiintyy jonkin verran harjusta sekä satunnaisesti järvilohia. Huhuja on kuitenkin kantautunut, että Saarensalmen yläosa Kuninkaanväylästä muutamia kymmeniä metrejä alaspäin olisi ensi kesänä taas kalastettavan alueen piirissä. Rauhoitus 18 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Itse en tosin ole onnistunut siitä isomuksia tavoittamaan. Varmistathan tiedon kosken verkkosivuilta ennen reissuasi. Harjukset ovat viime vuosina tehneet paluuta kosken kalastoon luultavasti poikasistutusten ansiosta. Haukia löytyy myös runsaasti hieman miedomman virran alueilta. yli 60-senttinen taimenyksilö on käynyt haavissa useamman kerran kalastusluvan aikana. Huopanan kalastokaartiin kuuluvat toki myös perinteiset järvilajimme, kuten hauki, ahven, lahna, säyne ja särki. ” TORIKOSKEA ja sen asukki. Kyseinen monttu on tunnettu isomman taimenen paikka. Lisäksi erityisesti Vanhan sillan alapuolen koskikuohuista napanneet voimakkaat monikiloiset koskihauet ovat yllättäneet monet suurtaimenen tavoittelijat
Niskan murtumakohdan jälkeen erityisesti kioskin puoleisella rannalla on useampia kivirykelmiä, jotka tarjoavat taimenille hyviä suojapaikkoja. TORIKOSKEA uuden sillan yläpuolelta alkukesän korkealla vedellä. TORIKOSKEN ALAOSAN KUOHUT ENNEN VÄLISUVANTOA Tien alapuolella Torikoski kuohuaa kovavirtaisena ennen laskeutumistaan välisuvantoon. Tämä pätkä sisältää useampia pienempiä ja isompia kiventakusia sekä peilejä. Korkealla vedellä kaloja löytyy aivan rannasta, joten muista kalastaa aina rantaviiva ennen keskivirtaan kahlaamista. . KIRKAS alkukesän huopanalainen. . Isompaa kalaa väsyteltäessä paikka varsinkin korkean veden aikaan on hieman hankala, kun virranpaine on melko kova ja kalat pyrkivät helposti sillan alapuolelta alkaviin koviin koskiryöppyihin. UUDEN sillan yläpuolinen virranreuna on isomman kalan paikka. Myös päävirran reuna on hyvä taimenpaikka, jossa majailee myös kookkaampia yksilöitä. Moni pieni ja vaatimattoman näköinenkin peili lähempänä keskivirtaa saattaa varsin. MAANTIESILLAN yläpuolinen alue on kalaisaa. jossa Sininen tie ylittää Huopanankosken. Tämä sillan yläpuolinen alue on kalaisaa, mutta jostain syystä usein suhteellisen vähän kalastettua paikkaa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 2 2025 19. KORKEAN veden aikaan kaloja löytyy aivan rannasta. Aivan maantiesillan yläpuolella kioskin vastarannalla sijaitsee hyvä kookkaamman taimenen asentopaikka rannan peilin päävirran puoleisessa virranreunassa
Täällä voit kahlata hyvin irti rannasta ja tarjoilla perhoa tai viehettä VÄLISUVANNON jälkeen tuleva voimalaitosuoma on kalastuskiellossa. Optimistinen kalamies voi siis ottaa kesän reissulleen savupöntön matkaan mukaan. Suvannon suosituin ja paras kalastuspaikka sijaitsee kioskin vastapuoleisen tulipaikan tuntumassa. Tääl20 2 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ESA Pölkki ja Välisuvannon komea taimen. Välisuvannon loppuosassa kosken vedet jakautuvat kolmeen haaraan – voimalaitosuomaan, Kuninkaanväylään ja Saarensalmeen. KIOSKIN vastarannalta voi saada kesäaikaan yli kaksikiloisia lahnoja. suvannon keskellä menevän päävirran tuntumaan, jossa kookkaat taimenet monesti oleskelevat. Nämä syöntiajat eivät välttämättä osu iltatai yöaikaan, esimerkiksi keskipäivä on tarjonnut monesti erinomaista isomman taimenen kalastusta. Kuten jo sanottu, niin välisuvanto on erittäin suosittu kalastuspaikka – varsinkin kioskin vastapuoli tuntuu usein olevan jatkuvasti miehitetty. Välisuvannon kaloilla on selkeät aktiivisuusjaksot, jolloin täysin kuolleelta tuntunut paikka tuntuu heräävän eloon ja isommat kalat aktivoituvat joukolla. Aktiivisuusajoista voi saada monesti vihiä myös paikantamalla näyttäytyviä kaloja. Se on tunnettu ison kalan paikka, josta myös saadaan suuri osa kosken kookkaista taimenista. . Välisuvanto on myös otollinen paikka kookkaamman kalan väsyttämiseen, kunhan onnistuu pitämään ne Kuninkaanväylän niskan paremmalla puolella. Toki myös kioskin puolelta pystyy kalastamaan varsinkin välisuvannon yläosasta päävirran reunan tuntumassa sijaitsevia kookkaan kalan paikkoja. lä kioskin vastarannan puolella on majaillut viime vuosina kesäaikaan runsaasti suuria yli kaksikiloisia lahnoja, jotka ottavat hyvin ainakin pikkuperhoihin. VÄLISUVANNON kuohuja kioskin vastarannalta. Korkeammalla vedellä päävirran reunaan kioskin vastapuolelle muodostuu pitkä peili, joka on kookkaan kalan asentopaikka. Torikosken molemmilta puolilta löytyy hyviä kalapaikkoja ennen sen laskeutumista välisuvantoon. kin alkukesästä olla kookkaan taimenen olinpaikka. Korkealla vedellä päävirtaa on vaikea kalastaa, mutta loppukesän matalalla vedellä päävirran reunat voi kalastaa tarkasti myös sillan alapuolisella pätkällä. Välisuvannon länsirannalla sijaitsee Huopanankosken kioski. VÄLISUVANTO ON SUOSITUIN KALAPAIKKA Torikosken vedet laskevat välisuvantoon, joka on suvanto-nimestään huolimatta erityisesti korkealla vedellä varsin kovavirtainen alue. . Välisuvanto on Huopanankosken suosituin kalastuspaikka