1 • 2026 KALASTUKSEN PUOLESTA 10,90 € JIGIAHVENIA PILKKIJÄILTÄ Mestarin vinkit KUINKA MENESTYÄ pilkkikilpailuissa Haukiperho NARUSTA Vavan varressa RAPFAIJA LAJIkalastusta maailmalla Katsaus Katsaus perhonsidontaperhonsidontavälineisiin välineisiin
Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! Teroitamme myös IRTOPALATERÄT! Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. Jääporat Made in Finland by O rig in al O rig in al. www.laxstrom.com LAXSTRÖM LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet
31 Kalaherkut Pekonikuha 8 32 Pihistelijän välineet Haukiperho narusta 70 47 Urpo Uppoperho 51 Historian havinaa 52 Vavan varressa Rapfaija 54 Nuorten tärpit 62 Väärin kalastettu 48 Tutkittua Ilmastonmuutos haastaa totuttuja kalastustapoja 34 SVK:n jäsenseurat kunnostavat välineitä 36 Uutuudet 38 Lääkärin määräyksestä Päivänkorentojäljitelmiä irtorungolla 40 Perhonurkka Katsaus perhonsidontavälineisiin SM-pilkki Vanajaveden Rauttunselällä 72 Kilpailutuloksia Jigiahvenia pilkkijäiltä Mestarin vinkit VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 3. 60 Seurat esittelyssä Vuoden kalastusseura Veitsiluodon Kalamiehet 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2026 Sisällys 15 Henkilöuutinen 16 Kuinka menestyä pilkkikilpailuissa 22 Kalastuskilpailuilla on huomattavaa elämysarvoa osallistujille 28 Lajikalastusta maailmalla Mitä pakata mukaan
Kuva: Petter Nissén Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 530 0044, reetta.salo@kruunumedia.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 28 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 5 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. 0400 946 968. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 050 577 4656 KEHITTÄMISKOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Kruunu Media Oy, Reetta Salo, puh. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JAR I HE IKK IN EN . 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 576 3302. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin
Samoin jäsenrekisterissä seuratietojen ajan tasalla pitäminen varmistaa, että seura löytyy helposti silloin, kun uusi harrastaja etsii tietä mukaan. Nyt on hyvä tarttua mahdollisuuteen. elokuuta seurojen avointen ovien päivä, jolloin toivomme kunkin seuran järjestävän juuri oman näköistään toimintaa ja toivottavan kiinnostuneet tervetulleeksi tutustumaan siihen. Viime vuoden tapaan näihin kysymyksiin tarjoaa hyvän vastauksen myös Tule seuraani -teemavuotemme. Jokainen tapahtuma on mahdollisuus saada uusia jäseniä, innostaa ensikertalaisia kalastuksen pariin ja löytää uusia vastuunkantajia seuran toimintaan. Kuvassa tunnelmaa Stadin Kalajunnujen järjestämästä mimmien pilkkitapahtumasta. Kalastusseuroilla on valtava merkitys sekä harrastajien että kalastuskulttuurin tulevaisuudelle. Ne voivat olla kilpailuja, kalaretkiä, nuorten kalastustapahtumia, kunnostustalkoita, opastavia kursseja tai vaikkapa kahvittelua vapa kädessä veden äärellä. TAMMIKUU 2026 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN: TULE SEURAANI -TEEMA JATKUU Vuoden alku on vielä monelle seuralle suunnittelun aikaa. Tule seuraani -teemavuosi on kutsu toimintaan – ei vain uusille harrastajille, vaan myös seuroille itselleen. Näkyvyys ei synny itsestään, mutta pienillä teoilla se on kaikkien seurojen saavutettavissa. Järjestömme on tehnyt seurojen tueksi konkreettisia työkaluja, joiden käyttöön kannattaa tarttua. Niiden kautta opitaan vastuullista kalastusta, jaetaan monipuolisesti tietoa ja taitoa, pidetään vesistä ja kalakannoista huolta sekä ennen kaikkea tarjotaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan hienon harrastuksen pariin. Teemavuotemme kannustaa seuroja avaamaan oviaan – juuri omannäköisellä tavallaan. Kuva: Jaana Vetikko. Tehdään tästä vuodesta yhdessä kalastuksen, yhteisöllisyyden ja avoimien ovien vuosi. Kaikkien vapaa-ajankalastajien tapahtumakalenteri ei ole vain ilmoitustaulu, vaan näkyvyyden väline. Mitä tänä vuonna tehdään, keitä kutsutaan mukaan ja miten oma toiminta näkyy ulospäin. Sinne lisätty tapahtuma nousee esiin niin järjestön kuin piirienkin verkkosivuilla ja siitä tehdään säännöllisesti nostoja järjestön muihin viestintäkanaviin. TULE seuraani -teemavuoden kohokohtana järjestetään 29. Teemavuotemme ydin ovat tapahtumat. Sen ytimessä on yksinkertainen mutta tärkeä ajatus: kalastus on parhaimmillaan yhdessä koettua, ja seurat ovat tämän yhteisöllisyyden sydän. Tärkeintä ei ole tapahtuman muoto, vaan harrastajien kohtaaminen. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 5
ERÄMESSUILTA KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA! Erämessut tarjoaa runsaan messualueen lisäksi elämyksellistä ohjelmaa, asiantuntijatietoa ja mahdollisuuden kokeilla uutta. 19 € ja portilta 22 €) Ensi kesän seikkailut starttaavat Riihimäen Erämessuilla 5.–7.6.2026! Suomen Vapaa-ajankalastajat mukana messuilla!. Kalastus | Metsästys | Retkeily | Luonto Liity Erämessujen messuklubiin ja pysy mukana somessa! eramessut.fi Mikko ”Peltsi” Peltola Joppe Ranta Kalastajan Kanava • Kalastuksen maailmaan johdattaa Kalastajan Kanavan allas • Retkinikkarin lavaohjelmasta vastaa Joppe Ranta • Ohjelma-areenan tunnelman luo Mikko ”Peltsi” Peltola Jäsenille Erämessujen liput etuhintaan 17 €! Etu perushintaisista lipuista verkkokaupasta etukoodilla SVKeramessut26 (norm. kalankäsittelyä ja Roy Norron menestysreseptejä valmiiksi annoksiksi. Ohjelmassa mm
Tai tarttua vapaan ja painua vesille, sillä kalastuksen parissa ajatusten tulva laantuu ja mieli rauhoittuu edellistä varmemmin. Tarjolla on lukuisia keinoja, jotka on tarkoitettu seurojen omia tarpeita ja tavoitteita vahvistamaan. Olemme apunanne ja yhdessä löydämme ratkaisut kalastusseuratoiminnan uuteen nousuun. Teemavuoteen kytkeytyy runsaasti seurojen arjen helpottamiseksi tarkoitettuja toimia, mutta kyse on myös näkyvästä toiminnasta. Meidän tehtävänämme on kertoa niistä yhteisessä tapahtumakalenterissamme, jotta tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Hyvät seuratoimijat, älkää jääkö yksin murehtimaan, jos koette vastuun taakan liiaksi painavan. Kalastuksen janoisilla tulee tänäkin vuonna olemaan ylenpalttisesti mahdollisuuksia, mistä valita. Vuosi sitten kannustin kalastusseuroja lähtemään sankoin joukoin mukaan Vapaa-ajankalastajien Tule seuraani -teemavuoteen. Seurojen elinvoimaisuudesta huolehtimisen ohella on erittäin tärkeää pitää huolta vapaa-ajankalastuksen edellytyksistä. aailman meno ei hääviltä näytä. Samalla teemalla tullaan jatkamaan myös vuonna 2026, jotta jokainen seura ennättää halutessaan mukaan. Tylsältä kuulostavan strategiapäivityksen sisään lukeutuu monia merkittäviä päätöksiä siitä, mitä ovat päätavoitteemme tulevaisuudessa, millä toimenpiteillä ne on tarkoitus saavuttaa sekä millaiset arvot määrittelevät toimintaperiaatteitamme. Erityisellä mielenkiinnolla odotan Fisuun pilkkija onkiviikkojen tapahtumien hulinaa, seurojen järjestettäväksi annettavien Street Fishing -kilpailujen toteutusta sekä vuoden suurinta yksittäistä ponnistusta, seurajoukkueiden MM-kilpaongen kansainvälistä tunnelmaa Saimaan kanavalla. Vapaa-ajankalastajien rahat kyllä kelpaavat kalatalouden rattaita voitelemaan, mutta koko nykyisen kalastuslain kymmenen vuoden aikana ei harrastusmahdollisuuksiin ole tullut parannuksia koko valtakuntaa koskien. Meitä kaikkia eniten yhdistävä oma tapahtumakokonaisuutemme sijoittuu elokuun loppuun, jolloin vietettävänä kalastusseurojen avointen ovien päivänä toivottavasti seurat kautta maan raottavat toimintaansa uusille tulijoille. Osaltamme tulee huolehtia, että toteutumia ja uusia tarpeita käsitellään huolellisesti myös vapaa-ajankalastuksen näkökulmasta. Ihminen sotii, solvaa ja sotkee elämän edellytyksiä ja iloa ympäriltään kauhistuttavalla tavalla. Jokaisen nykyisen ja tulevan jäsenemme näkökulmasta oleellista on pystyä antamaan uskottava lupaus tekemämme työn vaikuttavuudesta. KALASTUS – EHTYMÄTÖN VOIMAVARA Pärskeitä OLLI SAARI SVK:n toiminnanjohtaja M Unohtumattomia kalastushetkiä vuodelle 2026! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 7. Päivittäisen kalastusharrastuksen hyväksi tehtävän työn ohella me Vapaa-ajankalastajat olemme alkaneet kääntämään katseita 2030-luvulle. Joskus on parempi suojella itseään ja sulkea silmät hetkeksi. Tällä hetkellä näyttää uhkaavasti sille, että kalastusharrastusta pidetään jonkinlaisena itsestään selvyytenä. Olen alkanut toistella, että ”tapahtumat tekevät teemavuoden”. Heikennyksiä ja velvoitteita on saatu senkin edestä. Samansuuntaista on sittemmin väläyttänyt myös kalahallinnon veturi maaja metsätalousministeriö, joka joulukuun kalastuslakipäivällä esitteli alustavaa listaa tarkistusta vaativista kokonaisuuksista. Kaupan päälle saattoi rantaan tuomisena olla seuraavan aterian raaka-aineet. Kirjoitin tässä samassa paikassa jo vuosi sitten esiin tarpeesta käynnistää väliarviointi kalastuslain toimivuudesta. Tämä tuli viime vuodenkin aikana henkilökohtaisesti monesti todettua
TEKSTI PETTER NISSÉN KUVAT JARI HEIKKINEN SPIKE Tail -mallin jigiin napannut ahven on juuri syönyt kuoreen. Suurten ahventen pilkkiminen jigillä luotainta apuna käyttäen on kovassa nosteessa. Useilla pilkkijöillä tämä kalastusmuoto on vielä kokeilematta ja siihen liittyvä tietotaito vähäinen. Annetaan mestarin kertoa. 8 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vapaa-ajan Kalastaja raottaa ovea lajin pariin yhdessä pitkään jigipilkintää harrastaneen Jari Heikkisen kanssa. PILKINTÄ AHVEN pitää luonnolliselta tuntuvasta pehmeästä jigistä JUTUN vinkit sopivat erityisesti Saimaan kaltaisille kirkkaille ja suurille vesialueille. Jarin kotivedet eri osissa Saimaata ovat kirkasvetisiä suurempia järvialueita ja vinkit sopivat erityisen hyvin sellaisiin vesistöihin
Pääväriltään jigit ovat hopeanharmaita ja niiden pinnassa on lilan tai sinisen värin häivähdyksiä aivan kuin oikeissa kaloissa. KOTIPAIKKA: Mikkeli. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 9. Evä Baitsin jigit on valmistettu pehmeistä materiaaleista. SUOSIKKI KALASTUSMUODOT ERI VUODENAIKOINA: Talvella sekä suurten että pienten ahventen pilkintä. Yli 40-senttisiä ahvenia ei ole juurikaan karannut kahdeksan sentin jigeistä ja sama koko on toiminut myös suurimmille puolen metrin ahvenille. Muista kilpailuista muun muassa Pilkkiliigan voitto kaksi kertaa ja Ahvenopen kakkossija kaksi kertaa. Tiedän, että esimerkiksi merellä monet käyttävät pilkinnässä värikkäämpiäkin jigejä, mutta kirkasvetisillä järvillä ne eivät ole ainakaan minun valikoimassani. Harrastaa aktiivisesti liikuntaa, muun muassa salibandyä. Viimeisillä avovesillä taimenen vetouistelu. LEMPIRUOKA AHVENESTA: Paistetut ahvenfileet ja perunamuusi ovat aivan selvä ykkönen. Syksyllä hauen ja muidenkin lajien heittokalastus. Jari Heikkinen IKÄ: 37 vuotta. KILPAILUMENESTYS: Perhokalastuksen maailmanmestaruus joukkueessa ja henkilökohtainen hopea. Ahvenen tunnustellessa suullaan pehmeää jigiä se tuntuu luonnolliselta ja hylkäämisiä tapahtuu harvoin. Mitaleiden joukossa useampia henkilökohtaisia Suomen mestaruuksia. LUONNONKALAN VÄRITYS KELPAA AHVENILLE Isot ahvenet ovat kotivesissäni mieltyneet kuoreen ja muikun värisiin jigeihin, jotka matkivat niiden syönnöksistä löytyvää ruokaa. JIGIAHVENIA pilkkijäiltä Kalastajan profiili MUIKUN ja kuoreen väriset luonnonkalaa jäljittelevät jigit ovat ahvenille mieleisiä. HARRASTUSTAUSTAA: Pilkkiminen, onginta, perhokalastus, heittokalastus, vetouistelu ja muutkin kalastusmuodot. Keväällä ja kesällä perhokalastus niin kauan kuin olosuhteet ovat siihen sopivat. Paistettu ahven sopii hyvin myös ruisleivän päälle. Viime aikoina panostanut eniten heittokalastukseen. KOOKKAAT ahvenet pysyvät kahdeksan sentin jigeissä kiinni. Niitä on saatavilla usealta eri valmistajalta, mutta oma suosikkini on Evä Baits, joka on kotimainen käsityönä valmistettu jigi. Näissä jigeissä yhteistä on aidon kalan muoto ja väritys. Toisessa pyrstön malli muistuttaa oikeaa kalan pyrstöä ja toisessa pyrstö on piikkimäinen. MERELLÄ toimii yleensä värikkäämmät jigit kuin järvillä. Mestari Jari Heikkisen vinkit ja taktiikat K äytän realistisia aidon kalan näköisiä jigejä. Kovemman jigin tai tasapainon kanssa hylkäämisiä tapahtuu enemmän. KALASTUSSEURAT: Fly Fishing Club Jyväskylä, Hirvensalmen Kalamiehet, Mikkelin Koskikalastajat. SM-mitaleita SM-pilkissä, SM-kaikupilkissä, SM-laituripilkissä, SM-kiiskipilkissä, SM-ongessa ja SM-vetouistelussa. 300-grammaisille ja suuremmille ahvenille optimikoko on jigipilkinnässä mielestäni kahdeksan senttiä. Suosin kahta eri jigimallia Real-tail ja Spike Tail, joilla pärjää kaikissa kalastustilanteissa ahvenen jigipilkinnässä. KOOKKAILLE AHVENILLE KAHDEKSAN SENTIN JIGI Kohdekalan koko määrittelee käytetyn jigin pituuden
Se voi laukaista jigiä pohjaan seuranneen kalan iskemään kiinni. YLEENSÄ agressiviset jigin liikkeet pelästyttävät ahvenia. Toisinaan ahvenparven ollessa reiän alla voin käyttää kymmenen gramman päätä, jolloin saan tarjottua jigin takaisin nopeammin. ERILAISILLA jigeillä varustettuja vapoja on kätevä kuljettaa ahkion vapatelineissä. Tavakseni on tullut varmistaa jigin pysyminen hyvässä asennossa jigipäässä tipalla pikaliimaa. PIKALIIMALLA kiinnitetty jigi pysyy pyöreässä jigipäässä hyvässä asennossa. Uittotyylissäni sivulle uivasta jigipäästä voisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Yleissääntönä voisi sanoa, että aggressiiviset liikkeet jopa pelottavat kaloja. Samanlaista pohjaan laskemisen taktiikkaa voi kokeilla myös tasapainolla pilkkiessä, jos kalat eivät aktivoidu nappaamaan välivedessä. PILKKIMISEEN VALITAAN KEVYT JIGIPÄÄ Itselläni jigipään painon valinta ei liity pilkkiessä juurikaan veden syvyyteen. vyempi jigipää, sitä paremmin ahven saa imaistua jigin suuhunsa ja tarttuu kunnolla. Talvella käyttämäni jigien koko on jonkin verran pienempi kuin kesäkalastuksessa, jolloin koot ovat usein isoille ahvenille 10-13 senttiä. Piikkipyrstöinen jigi toimii hyvin myös pohjasta kalastaessa. Toisinaan ahvenet ovat passiivisia, eivätkä nappaa jigiin, vaikka ovat reiän alla. Ajoahventen parvi voi toisinaan ohittaa reiän aika nopeasti ja kymmenen kalan parvesta ehtii saada ylös vain muutaman kalan. Mitään suuria ja nykiviä liikkeitä en tee. Pilkkipaikalla voi olla vettä esimerkiksi kahdeksan metriä ja tällöin laskisin jigin väliveteen noin neljään metriin. 10-senttisillä jigeillä tulee jo enemmän pyrstötärppejä ja pyrstössä roikkumista tarttumatta jigiin. Ilman luotainta kannattaa kokeilla välivedestä Kotivesilläni parhaat ison ahvenen pyyntisyvyydet ovat yleensä 5-10 metrin syvyysalueilla. Välivesi ja pohja 10 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Mitä ke AHVENET nousevat pohjankin läheisyydestä tutustumaan välivedessä tarjottuun jigiin. Liveluotaimen avulla pilkkiessä näkee hyvin, kuinka ahvenet reagoivat erilaisiin uittotyyleihin. Suurille ahvenille oma käsialani on enimmäkseen jigin paikallaan pitäminen ja pienet väristykset, joihin voi liittää hidasta nostoa. ISOMMILLA 10-senttisillä jigeillä tulee enemmän pelkkiä pyrstötärppejä. Tällöin voi kokeilla jigin laskemista ihan pohjalle, jossa sitä pidetään paikallaan ja tehdään vain pieniä väristyksiä. Liimaa voi laittaa jigin ja jigipään väliseen saumaan tai koukun varteen. Käytän lähes pelkästään viiden gramman päitä jopa viidentoista metrin syvyydestä pilkkiessä. Tämä koskee vain tilanteita, joissa syönti on kovaa ja nopeus on valttia. Ilman luotainta kalastaessani etsisin ahventa mainituista syvyyksistä. PYÖREÄ JIGIPÄÄ SOPII UITTOTYYLIIN Käytän aina pyöreää jigipäätä ahvenia pilkkiessäni. 100-200-grammaisille ahvenille käytän pienempiä jigejä koossa 3-5 senttiä. Isojen ahventen nyppiessä jigiä se voi muutoin liikkua huonoon asentoon. Ahvenet liikkuvat yleensä lähempänä pohjaa, mutta nousevat pääsääntöisesti hyvin ylöspäin vieheelle
Onnistuneen houkuttelun jälkeen voi halutessaan vaihtaa pelkkään jigiin ja käyttää sitä varsinaiseen kalojen nosteluun. Isoa pystypilkkiä käyttäessäni tapsin pituus on puolen metrin ja metrin välillä. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 11. Tasapainon muodolla on mielestäni paljon merkitystä. TASAPAINOPILKIN päätykoukut saattavat tarttua herkästi jään reunaan kalaa nostaessa. Suosin sikarin mallisia runkoja, joissa on kunnollinen mahaprofiili. NOPEASTI liikkuvasta parvesta voi kymmenen gramman jigipäällä ehtiä helpommin nostamaan kalaa. Kala on usein kiinni mahakoukussa. Jigiin verrattuna huonona puolena pidän tasapainoissa päätykoukkujen tarttumista jäänreunaan kalaa nostaessa. Tapsin päähän laitan jigin tai ison morrin. Houkuttelu JIGIPILKINTÄÄN perehtymällä mahdollisuus suurahventen saamiseen kasvaa huomattavasti. Tasapaino saa olla usein hieman jigiä suurempi 10-12-senttinen, jopa 15-senttinen. Iltapäivällä ahventen ollessa passiivisia voi houkutuspilkin käyttämisestä olla apua. Houkuttelua tasapainolla ja pystypilkillä Tasapainoa ja voimakkaasti sivulle leijaavaa pystypilkkiä voin käyttää kalojen houkutteluun ja herättelyyn
ON HYVÄ TIEDOSTAA, ETTEIVÄT KAIKKI LUOTAIMESSA NÄKYVÄT KALAT NAPPAA OLLENKAAN. LUOTAIMELLA NÄKEE TARKASTI YKSITYISKOHTIA Luotaimen avulla pitää saada syvyyden lisäksi kuva pohjan muodoista ja esimerkiksi kivistä tai kasvillisuudesta. Tällöin oppii tunnistamaan kalan koon näytöltä paremmin. JÄYKKÄKÄRKINEN perusvapa 0.30-millisellä siimalla on hyvä setti suurahventen jigipilkintään. Liveluotaimella pärjää aivan kaikissa tilanteissa ja sen ominaisuudet ovat monipuoliset. Kalojen näkyminen avannon alla ja liveluotaimessa sivuillakin joka suuntaan eli 360 astetta on hyvä ominaisuus. Vastaiskun oikea ajoittaminen on kalan tartuttamisessa jigiin tärkeintä. 2D-luotaimella saatava tieto on paljon rajallisempaa, eikä sillä saa käsitystä avannon ympäristössä tapahtuvista kalojen liikkeistä. LIVELUOTAIMEN OMINAISUUDET PESEVÄT 2D-LUOTAIMEN Viimeiset kaksi talvea olen käyttänyt pelkästään liveluotainta. Lukko on solmua parempi tilanteissa, jolloin käytössä on vain yksi tai pari vapaa ja tarvitsee nopeasti vaihtaa jigiä. Tällöin voi hyvinkin käyttää solmua kiinnitykseen. Liveluotaimen perusasetukset ovat valmiiksi sopivat useimpiin kalastustilanteisiin, eikä asetuksia kannata alkaa jatkuvasti säätämään. SOLMUJEN uusiminen kalastusretkien välillä on tärkeää. Itselläni on ahkiossa käyttövalmiina enemmän vapoja, joissa on erilaisia jigejä ja painoja. Pienemmissä mikrojigeissä käytän koukun kokoja 1 tai 2. Varovainen iso ahven voi kääntyä pilkkireikää lähestyessään poispäin vaikka viiden metrin päästä, mikä ei ole ollenkaan harvinaista. En ole kuitenkaan kokenut naputuksesta olevan haittaa kalastustilanteissa, vaikka osa pilkkijöistä sellaistakin näkemystä edustaa. JIGIPÄÄN OMA KOUKKU RIITTÄÄ TARTUTTAMAAN Kokeilin jigipilkintää aloitellessani erilaisia rigauksia eli lisäkoukun virittämistä jigin pyrstöpäähän jigipään oman koukun lisäksi. Vinkkinä suosittelen luotaimen näytön syvyysalueen pitämistä samana, vaikka veden syvyys muuttuisi. Tällöin on paljon helpompaa etsiä kaloja pilkkialueelta. ” 12 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Lukoista suosikkini on Curly Snap -pikalukko, johon viehe kiinnitetään kiertämällä, eikä lukkoa tarvitse avata erikseen lainkaan. Kotivesillä pidän vakiona 14 metrin syvyysaluetta näytöllä ja olen oppinut lukemaan piirtyvien kalojen koon hyvin. Mahdollisena huonompana ominaisuutena liveluotaimen anturi pitää naputtavaa ääntä ja on siksi äänekkäämpi kuin 2D-luotain. Kokemuksiini perustuen en näe lisäkoukkuja tarpeelliseksi alle 10 sentin mittaisiin jigeihin isojen ahventen pyynnissä. Suosikkini jigipäistä on BKK ja siinä on mielestäni laadukkaat koukut. Pitää malttaa odottaa, että pienen nypläämisen sijaan siimassa alkaa tuntua aavistuksen painoa ja sitten tehdään vastaisku. Solmujen uusiminen kalastusretkien välillä on tärkeää, myös lukkoihin, koska ne heikkenevät ja kuluvat kalojen suussakin. Syvyysalueen muuttaminen näytöllä johtaa myös kalan piirtymiseen eri kokoisena näytölle. Eniten käyttämääni kokoon kahdeksan sentin jigiin sopii jigipää, jonka koukkukoko on 1/0 tai 2/0. Yli 10 sentin pituisiin jigeihin voi laittaa yhden lisäkoukun pyrstöpäähän. PIKALUKKO NOPEUTTAA JIGIN VAIHTOA Käytän jigipään kiinnitykseen sekä solmua että lukkoa. VASTAISKUN ajoitus on tärkein hetki kalan tartuttamisessa jigiin
Joskus käy niin, että ruokakokoisia ahvenia pilkkiessä parven seasta nappaakin suurahven esimerkiksi viidentoista metrin syvyydestä. Käyttämääni paksummilla siimoilla kalastustuntuma menee huonoksi. Tällöin on tehtävä kova päätös ja otettava suurahven ruokapöytään vapauttamisen sijaan. KUN ALOITAN UUDEN KALASTUSMUODON HARRASTAMISEN, HALUAN PEREHTYÄ SIIHEN PERIN POHJIN. 2D-kaiulla pilVapautettavat kalat käsitellään ripeästi Vapautettavat kalat on hyvä laittaa heti veteen. Kalan vapautusta harkitessa on hyvä muistaa myös vastuullisuus. Kalastuspäivän aikana tulee toisinaan käveltyä jäällä kymmenisen kilometriä kaloja etsien. Isot ahvenet ovat monesti arkoja, eikä reikää kannata silloin kairata suoraan kalan päälle. Kovalla pakkasellakin on mietittävä vastuullisuutta, koska kalan silmät jäätyvät silloin hetkessä. Ohuemmilla siimoilla puolestaan sotkeutumisen vaara kasvaa suureksi kalaa ylös nostaessa. YLI kymmenestä metristä saadun kalan selviytyminen on vapauttamisen jälkeen epävarmaa. Kesästä poiketen talvella ahvenet eivät ole niin selkeästi pikkukalaparvien seassa tai ympärillä. Isojen kalojen vapauttamista varten olen varustautunut vesiastialla tai esimerkiksi Ikean kestokassilla, johon laitan kairan suojuksella vettä pilkkireiästä. Kokemuksieni perusteella kaloja ei kannata mielellään vapauttaa selvästi kymmentä metriä syvemmästä pilkittäessä, koska selviytymisprosentti huononee tuolloin merkittävästi. Siimana suosikkini on pilkkimisessä 0,30-millinen monofiili, enkä yleensä käytä siinä erillistä peruketta. Liveluotaimen käyttäjä voi neuvoa muita mihin kohtaan reikiä kannattaa kairata. PILKKIVAVASSA pitää olla tunnokas jäykkä kärki. kittäessä pysytään huomattavasti pienemmällä valikoidulla alueella ja pilkkiminen on enemmän liikkuvien kalojen odottelua. ” Kalojen käsittely VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 13. Kassi on myös tilava ja kalat mahtuvat hyvin olemaan vedessä vaakatasossa. OIKEILLA VÄLINEILLÄ TUNTUMA PYSYY HYVÄNÄ Käytän pilkkivapoina ihan perusmallin Delfin-vapoja. Vavassa pitää olla tunnokas aika jäykkä kärki. Pilkkireiällä kannattaa myös välttää kolinaa ja liikkumista kalojen ollessa arkoja. Talvella taktiikkani on etsiä isoja kaloja mieluummin kuin pikkukalaparvia. Suurahvenet liikkuvat usein yksin selkävesillä. Kestokassi mahtuu pieneen tilaan ja sitä on kätevä kuljettaa ahkiossa. Vapautettavien suurkalojen käsittelyn tulee olla kuitenkin ripeää, jotta kalat säilyvät hyväkuntoisina. Juuri tuon paksuinen siima toimii aika syvissäkin vesissä ja tuntuma jigiin on hyvä. Toisinaan mukana on yksi tai kaksi kalakaveria, joiden kanssa voidaan yhtä liveluotainta käyttämällä jallittaa näytöllä näkyviä kaloja. Suurimman osan pilkkiretkistäni olen yksin liikkeellä. Parempi taktiikka aralle kalalle on yrittää päätellä kalan uintisuuntaa ja kairata reikä etukäteen sen kuvitellun uintireitin kohdalle. Sekin on hyvä syy vapauttaa tärkeät emokalat, jos vaan kalastustilanne sen sallii. Suosin ruokakaloina pienempiä alle 40 sentin ja 200-600 gramman ahvenia. Nollakolmekymppisellä siimalla suurenkin ahvenen saa nostettua ripeästi jään päälle. Pidemmälle kevättä kohti mentäessä ja ahvenen mädin kasvaessa kalan lihan laatu heikkenee. Esimerkiksi kuoreparvet voivat talvella liikkua paljon aivan jään alapuolella ja ahvenet lähempänä pohjaa, josta ne nousevat välillä ylempiin vesikerroksiin syömään jopa aivan jään alle. Monet käyttävät jigipilkinnässä puoVESIASTIASSA vapautettavat kalat pysyvät hyväkuntoisina jigin irrotuksen ajan. KAIKULUOTAIN HELPOTTAA KALOJEN LÖYTÄMISTÄ Kaloja etsiessäni kairaan uuden reiän varsin nopeasti noin kolmenkymmenen metrin päähän, jos luotaimessa ei näy tavoiteltavia kaloja avannon alla tai sen läheisyydessä. Minulla ei ole tapana väsytellä ahvenia turhan pitkään. Siinä saa ihan hyvää liikuntaa samalla
Ne saavat arvoisensa paikan kotiin saavuttuaan. Teräpalat ovat helposti vaihdettavissa myös jäällä ollessa. Kairassa on paljon hyviä ominaisuuksia. ISOILLE KALOILLE TARVITAAN SUURI REIKÄ Kairoista selkeä suosikkini on porakoneella hyvin pyörivä StrikeMaster kahdensantuumaisena. ottipaikkoja. Kairassa on muovikierre, jonka myötä saavutettu keveys on hyödyksi pitkien pilkkipäivien aikana. ” 14 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Näppituntuma on, että korkeapaineella ja kirkkaalla säällä kalat voivat löytyä hieman syvemmältä ja voivat olla arempia. Kalaan voi siis lähteä kellonajasta riippumatta, mutta kannattaa miettiä, mikä taktiikka on tilanteeseen paras, paikallaan kyttääminen vai liikkuminen. len metrin fluorocarbon peruketta, varsinkin vesillä, joissa haukia on runsaasti. Korkeapaine voi olla hyväksi ja täysikuun aikanakin kalat aktivoituvat. Menen kalaan aina, kun pääsen, säästä ja ilmanpaineesta riippumatta. 2D-luotaimen avulla pienellä alueella kalastaessa ahventen aamuaktiivisuuden hyödyntäminen korostuu. Toisinaan päivän pilkkiretken ainoat ahvenet nappaavat juuri auringon noustessa. Ensinnäkin reikä on riittävän suuri, jotta isotkin kalat mahtuvat hyvin nousemaan jäälle. Myöhemmin päivällä ahvenet liikkuvat hieman vähemmän, mutta ovat löydettävissä liveluotaimella ja ilman luotaintakin parhaiten liikkumalla aktiivisesti itse. Yleensäkin loivat penkat ja tasaiset hyllymäiset alueet ovat parempia paikkoja kuin kovin jyrkät rinteet. Pilkillä suurimmat saamani kaksi ahventa ovat olleet pituudeltaan mitattuna 51-senttinen yksilö ja painoltaan punnittuna 1,780-kiloinen yksilö. Huippusyönti voi käynnistyä esimerkiksi, kun kirkas auringonpaiste vaihtuu äkillisesti pilviseksi ja kevyt lumisadekaan ei siinä hetkessä ole pahitteeksi. LUOTAIN EI TUO SAALISTAKUUTA, KYLLÄ NIITÄ KALOJA PITÄÄ EDELLEEN OSATA KALASTAA. 50-senttisiä ahvenia olen saanut pilkillä useampia. Kaksi suurahventa, jotka vahingoittuivat pyyntitilanteessa, ovat juuri valmistuneet eläintentäyttäjällä trofeekaloiksi. AAMUSYÖNTI ON HYVÄÄ PILKKIAIKAA Ahvenet ovat usein aktiivisimmillaan aikaisin aamulla, jolloin yhdellä pilkkireiällä odottelukin voi tuottaa saalista kalaparvien liikkuessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saaren päästä harjanteena pitkälle jatkuva alue, suoran rannan yksittäinen uloke tai lahtialueen selvästi muuta aluetta syvempi monttu. SUURIMMAT SAALISAHVENET PUOLIMETRISIÄ Olen saanut pitkän harrastusurani aikana yli kiloisia ahvenia kymmenittäin tai ehkä enemmänkin. KAHDEKSAN tuuman StrikeMaster -akkuporakoneella on Jarin kairavalinta suurkalojen pyyntiin. SUUREN ahvenen pilkkipaikat ovat yleensä perusmuoodoista poikkeavia alueita. Enemmän syöntihalukkuuteen vaikuttavat mielestäni kuitenkin kalastuspäivän aikana tapahtuvat sään muutokset. AAMUN sarastaessa ahvenet ovat usein hyvällä syönnillä. KALAAN MENNÄÄN OLOSUHTEISTA RIIPPUMATTA Ilmanpaine ja sääolosuhteet eivät näyttele suurta roolia omassa kalastuksessani. En ole havainnut muovikierteessä mitään kestävyysongelmiakaan. Syvän veden läheisyys voi olla plussaa paikan valinnassa. Keskellä järven selkää sijaitsevien matalikkojen loivasti syventyvät reunat ovat hyviä LOIVAT penkat ovat parempia alueita kuin kovin jyrkät rinteet. POIKKEAVAT POHJANMUODOT KERÄÄVÄT SUURAHVENIA Hyvät suuren ahvenen pilkkipaikat ovat yleensä järven perusmuodoista poikkeavia alueita
Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. Valinnan perusteina ovat muun muassa Salmelan tekemät aloitteet vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, toimenpiteet kalakantojen kehittämiseksi sekä hänen aktiivinen osallistumisensa kalatalousalueiden toimintaan ja tapahtumiin. Salmela osallistuu aktiivisesti myös käytännön kunnostustoimiin, kuten kalojen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseen, kutupaikkojen kunnostamiseen sekä rantojen siivoamiseen. VUODEN 2025 kalatalousalue-edustaja Reijo Salmela korostaa avointa keskustelua ja kaikkien osapuolten kuulemista kalatalousalueiden päätöksenteossa. Kuva: Juha Ojaharju. Alun perin vaasalainen, viime vuodet Vimpelissä asunut Salmela tunnetaan perusteellisena ja sitoutuneena edustajana. ”Olisi erittäin toivottavaa, että kalatalousalueissa asioita valmisteltaessa osallistettaisiin kaikki toimijat. Kalatalousalueiden toimintatapojen kehittämisessä Salmela korostaa avointa valmistelua ja kaikkien osapuolten kuulemista. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 15. 12 € Kalastajan TASKUTIETO Vuoden 2026 kalenterista löydät tietoa mm. Tunnustus myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Salmela palkittiin loppiaisena kymmenennessä Vaasassa järjestetyssä turotapahtumassa. Olipa kyse kalatalousalueen käyttöja hoitosuunnitelman valmistelusta, kalastuksen valvonnasta tai virheellisistä päätöksistä valittamisesta, hän hoitaa tehtävänsä huolellisesti ja asiantuntevasti. Vapaa-ajankalastajien edustajana Salmela toimii Järviseudun ja Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalueilla, ja hänellä on luottamustehtäviä myös muissa kalatalousalan organisaatioissa. Hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä kalavesien ja kalastusmahdollisuuksien kehittämiseksi jo vuosikymmenten ajan, aina kalastusalueiden ajoista lähtien. HENKILÖUUTINEN REIJO Salmelasta ensimmäinen Vuoden kalatalousalue-edustaja – kunnostaa kalavesiä ja valvoo vapaa-ajankalastuksen etuja Suomen Vapaa-ajankalastajat on valinnut Reijo Salmelan Vaasan Urheilukalastajista Vuoden kalatalousalue-edustajaksi 2025. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Rialinna Liuku 2.0 liukupilkkisarja MESTAREIDEN VALINTA JO VUOSIEN AJAN! Juurus 6,5 cm Nilakka 5 cm Nilakka 3,5 cm Syväri 6 cm Viima 5 cm Viima 6,5 cm Viima 8,5 cm Nilakka 6,5 cm Pystypilkit Harjus • Juurus • Viima • Pyry • Nilakka GARMIN STRIKER PLUS 4 -pilkkipaketti LAAJA VALIKOIMA vieheiden valmistustarvikkeita 275 ,189 ,STRIKEMASTER LITEFLITE LAZER moottorikaira BADGER 150-7 Professional kit kynäruisku 129 ,CREATEX Airbrush -kynäruiskuvärit Kalastajan verkkokauppa WWW.RIALINNA.FI • 8’’/200 mm Vapaa-ajankalastajan KALENTERI 2026 l Venepilkintä l Kalastajan etiketti l Särkikalojen tunnistus l Kalastajan solmut l Ottikalenteri Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT TILAUKSET jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi • puh. Näin asioita voitaisiin edistää huomattavasti sujuvammin ja kaikkien asiantuntemusta hyödyntäen”, Salmela toteaa. • venepilkinnästä • särkikalojen tunnistuksesta • kalastajan solmuista • Kalastajan etiketistä • kalojen ottipäivistä Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. 050 597 4933 + toimituskulut
Selvittelemme myös laajemmin Teron toimintatapoja ja ajatuksia siitä, miten pilkkikilpailussa menestytään. ”Kilpailuun on tänä vuonna viikon rauhoitusaika, mikä tarkoittaa, että harjoittelusta ei välttämättä ole niin suurta hyötyä. Pari harjoituskertaa ehdin tehdä. Silloin kävin koettamassa vanhoja paikkoja, mistä aikaisemmin olen saanut kaloja, sekä koettamassa myös paria edelliskerran ottipaikkaa, olisiko niissä vielä kalat samalla alueella. Harjoituksissa olen yrittänyt löytää kivikoiden ja saarien reunasta 3-4 metrin vedestä 30-100 gramman kalaa ja niin, että sitä olisi siinä isolla alueella, mikä riittäisi koko kisan ajaksi. Syksyisin saavat kyllä hyvin tuolta isompaa kalaa, mutta jotenkin tuntuu, että se passivoituu talven tullen, eikä ota pilkkeihin oikein KILPAILUN järjestävän Pilk Kingsin Hannu Ala-Honkola antaa ohjeita ennen lähtöä. Kilpailualue on myös tosi laaja ja rikkonainen, eli kalapaikkoja voi käytännössä olla missä vaan. 16 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Miten menestynyt kilpakalastaja Tero Kankaanpää valmistautuu tähän kilpailuun, mikä on Teron ennakkosuunnitelma ja miten se toteutuu. Toisen harjoittelureissun tein noin viikko ennen kisaa. Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin PM-kilpailu lähestyy ja aikaa kilpailuun on muutama päivä. Sen kokoista kalaa tuolla alueella tuntuu olevan. MUIDEN kilpailijoiden edesottamuksia on hyvä seurata. Kolme viikkoa ennen kisaa kävin koettamassa vähän uusia alueita, missä en ole ikinä pilkkinyt, ja kartoittamassa löytyykö niiltä alueilta kalaa. Luottamus tapsipilkkiin ja vaistoihin PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU TERO KANKAANPÄÄ avaa kilpapilkkijän taktiikkaa Tulossa on Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin PM-pilkkikilpailu, joka järjestetään Raippaluodon Revöfjärdenillä, Vistanin puolella. AIOTKO KÄYDÄ, tai oletko jo käynyt harjoittelemassa, vai menetkö vanhan tiedon pohjalta
Harjoitusten perusteella kyllä + 50 gramman kalojen saaminen tuntui tosi haastavalta ja muutenkin kalojen syöntihalukkuus oli heikkoa. Siksi en ole isompaa kalaa yrittänyt etsiä. Aloituspaikan vielä valitsen vähän tarkemmin sen mukaan, kuinka paljon minnekin menee porukkaa. Mitään huippupaikkoja en löytänyt. Joillain alueilla, missä oli kalaa, oli sen koko vain 20-30 grammaa. ”Uskoisin että voittotulokseen tarvitaan noin kymmenen kilon saalis. Pari ketjuja värikoukkupilkkiä otan varmuuden vuoksi joukkoon, jos osun paremmin syövän kalan alueelle.” PALJONKO ARVIOIT, että voittotulokseen tarvitaan. Jos löytää alueen, missä on sekakalaa koko päiväksi tai sitten sattuu saamaan hetken isompia, niin on korkealla lopputuloksissa.” MITÄ MUITA keskeisiä asioita kuuluu taktiikkaasi kyseisen kisan osalta. Kisa-aamuna teen päätöksen näiden kahden paikan välillä ja menen jommallekummalle alueelle.” MINKÄ KOKOISTA ahventa tavoittelet. Pienempi kala pysyy todennäköisesti jossain saaren ja kivikon reunassa paremmin paikalla. Sen jälkeen vaan lähden kairaamaan ja etsimään kaloja ja pilkkimään niillä pilkeillä, joihin luotan.” LIUKUPILKKI on Teron luottoväline. Tiedossa on pari aluetta, joissa oli nyt kalaa ja joista olen myös aikaisempina vuosina saanut kaloja. TEROLLA oli mukana useita samanlaisia kehimisvapoja. ”Tarkoitus on pilkkiä koko päivä tapsipilkillä tai jos kohdalle sattuu isompaa kalaa, niin koetan pilkkiä myös isolla morrilla. Harjoituskielto on myös niin pitkä, että todennäköisesti isomman kalan parvi on liikkunut ihan muualle viikon aikana. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 17. ”Mitään sen ihmeempää taktiikkaa ei ole. hyvin. Syöttinä näissä käytän 2-3 kärpäsentoukkaa, sekä 2-3 surviaista kaverina, millä saa todennäköisesti kalat ottamaan paremmin kiinni. PIIRINMESTARUUSKILPAILUN lähtömerkki on annettu ja osallistujat suuntaavat jäälle. ”Tavoite olisi saada 30-100 gramman sekakalaa ja jos välillä saisi +150 gramman bonuskaloja joukkoon.” MILLÄ VÄLINEILLÄ aiot kalastaa kilpailussa. Aiemmin voittotulokset ovat olleet 10-15 kilon välissä, mutta harjoitusten perusteella kymmenen kilon tulos on tosi kova
Tai toisin päin, jos löytyy joku hyvä alue, missä on kalaa hyvin ja se on hyvällä syönnillä, niin jokunen ketjupilkki löytyy myös repusta. Aina vähän riippuu paikasta; kuinka syvää siellä on ja minkälaista kalaa pilkitään. AHVENTA nousee, mutta koko on vähän pientä. Yleisesti ottaen kaikki pilkit ovat sidottuna aina valmiiksi kiinni vapoihin, ettei niitä tarvitse kisan aikana sitoa.” TEROLLA oli syöttirasiassa sekä surviaissääsken, että kärpäsen toukkia. ”Vähän alle 10-vuotiaana tuli käytyä ensimmäisiä kertoja pilkillä. ”Yleensä 10-15 vapaa. LÖYTYIKÖ KALAA aloituspaikalta, vai jouduitko etsimään sitä. Yleensä on muutama erilainen pilkki, millä tulee oletetusti pilkittyä ja niille vielä samanlaiset varavavat. Koukkuun hän pujotti kumpiakin. Yleisiä kisoja olen kiertänyt vuodesta 2004.” MITKÄ OVAT parhaat meriittisi kilpapilkinnässä. Isän mukana kävin aluksi jossain ammattiliiton pilkkikisoissa ja joissain muissa pienissä kyläyhdistyksien järjestämissä kisoissa. Kaloja ei ollut ihan siinä, missä ajattelin niiden olevan. ”Noin 30-40 kisaa.” Välineet kuntoon ennen kilpailua MONTAKO VAPAA ja minkä tyyppisiä välineitä sinulla yleensä on valmiiksi sidottuna mukana kilpailussa. TERO kairaa reiät käsin. ”SM-pilkin henkilökohtaisen sarjan voitto Kuusamossa 2018 ja Nuasjärvellä 2023, sekä niissä joukkuekulta ja -hopea.” KUINKA MONET pilkkikisat tulee käytyä keskimäärin talven aikana. Kärkipään miehet olivat saaneet tosi isoja kaloja.” TEKISITKÖ jotain toisin. Kun löytyi pohjan muotoja, niin löytyi myös kaloja.” MINKÄ KOKOISTA ahventa löysit. Pilkin paljon tapsipilkeillä, ja niitä on yleensä eniten joukossa. Muutamia paremman kokoisia tuli joukkoon. Moni muu on jo vaihtanut akkuporaan. Tulos oli 7,8 kiloa. ”Vähän turhan pientä, keskipaino oli 30-40 grammaa. ”Aloituspaikka olisi pitänyt valita paremmin.” Teron taustaa MINKÄ IKÄISENÄ aloitit pilkkimisen ja missä vaiheessa aloit käydä pilkkikilpailuissa. ”Ensimmäinen tunti meni huonosti. 18 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Yleensä on joku morrivapa joukossa varmuuden vuoksi, jos syönti on heikkoa. Kilpailun jälkeen: mitä olisi voinut tehdä toisin
Syöttipilkkejä käytettäessä mielestäni kaloja kiinnostaa syötit enemmän kuin koukun värit. Tärkeintä on juuri se, että ei yritetäkään rei’ittää ja pilkkiä aluetta kovin tarkasti ja nostaa kaloja pois, vaan kartoittaa, kuinka laaja kala-alue siitä löytyy. Samoin ketjupilkissä on muutama väri, mitä tulee käytettyä. Silloin saa paremman kuvan minkälaista syöntiä on ympäri vesistöä ja minkälaista tulosta pitäisi kisassa pilkkiä. Mielestäni tapsipilkki toimii melkein joka tilanteessa ja sillä saa yleensä aika varmasti kaloja. ”Tykkään käyttää messingin ja hopean värisiä pilkkejä. Tällöin kalat eivät välttämättä häiriinny. Missä tilanteessa ketju, missä tapsi. Yleensä vain se, että mistä paikasta aloitetaan ja mihin mennään sitten, jos se paikka pettää. Vaikea yleensä suunnitella sen tarkemmin.” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2026 19. Täällä päin on tullut kierrettyä niin monta vuotta samoja vesistöjä, että suurin piirtein tietää jo missä ja miten pitää jokaisessa järvessä tai merellä pilkkiä.” MITEN PÄÄPIIRTEISSÄÄN TOIMIT, kun olet harjoittelemassa kilpailua varten. Sillä pilkkiminen on nopeampaa ja kalat ottavat siihen hanakammin kiinni.” MILLÄ PERUSTEILLA valitset pilkkien, koukkujen ja morrien värin. ”Nuorempana pilkin tosi paljon ketjupilkeillä, mutta vanhemmiten suosikkivälineeksi on noussut tapsipilkki, millä pilkin melkein kaikki kisat. Reikiä teen yleensä harvakseltaan ja kun joku kala reikä/alue löytyy, niin teen siihen ympärille muutamia reikiä pitkällä välillä ja yritän vain kartoittaa, kuinka laajalla alueella kalaa on. Isompiin kisoihin ja johonkin merikisoihin tulee käytyä, jos aikaa on. KÄYTKÖ AINA ENNEN KILPAILUA harjoittelemassa kilpailualueella. ”Harjoittelemassa käyn tosi harvoin, ehkä 3-5 kisaan vuodessa. Yleensä yritän myös aina harjoitella kisa-alueella olevia ei niin tunnettuja paikkoja, jos niistä sattuisi löytämään uusia kalapaikkoja, mitä muut eivät välttämättä tiedä. Tapsissa käytän pientä tinanappimorria, missä on koukun juuressa vihreä-keltainen-punainen-liimalla tehdyt väriyhdistelmät. Kilpailualue ja harjoittelu – milloin treenistä on hyötyä. Kun pilkitään värikoukuilla ilman syöttiä, on hyvä olla erivärisiä koukkuja, joita vaihdella, että löytää oikean värin, mihin kalat tykkäävät ottaa. Pyrin yleensä käymään tosi laajalla osalla kisa-alueesta. Muuta väriä en oikeastaan käytä. Ehkä silloin, jos kaiussa näkyy kaloja, mutta niitä ei saa ottamaan.” KUINKA TARKAN suunnitelman teet ennen kilpailua ja mitä siihen pääpiirteissään kuuluu. MINKÄ VÄLINEEN hallitset parhaiten, vai pyritkö hallitsemaan kaikki välinetyypit yhtä hyvin. Menetkö ikinä tutulle kilpailupaikalle ilman harjoittelua. ”Tapsipilkillä tulee paljon pilkittyä, sillä se on yleensä varma valinta, pilkitäänpä isoa tai pientä kalaa, syvästä tai matalasta vedestä. Ketjupilkkiä käytän, jos pilkitään isompaa määrää pientä kalaa ja kala on aktiivista ja ottaa hyvin pilkkiin kiinni. Jommallakummalla aina aloitan ja jos ei toimi, niin sitten kokeilen toista väriä, mutta harvemmin niissä on eroa. Harjoittelussa olen käyttänyt myös pientä deeper-kaikua, se kulkee näppärästi mukana, eikä siitä ole paljoa vaivaa. Mitkä ovat tärkeimmät asiat treenissä. Hallitsen kyllä kaikki välineet tilanteen sitä vaatiessa, jopa tasapainolla on tullut joku kisa joskus voitettua.” MILLÄ PERUSTEILLA teet valinnan ketjupilkin ja tapsipilkin välillä. ”Harvemmin tulee suunniteltua sen tarkemmin. Sillä voi katsoa, paljonko kaloja reiässä näkyy, niin ei tarvitse aina nostella kaloja ylös. VIHDOIN löytyi paremman kokoista ahventa. Kisan aikana tulee niin paljon muutoksia ja tilanteen mukaan pitää aina mennä ja yrittää tehdä oikeita ratkaisuja. ”Varsinkin jos on jotain tuttuja paikkoja, joissa on aikaisempina vuosina pärjätty, pyrin kiertämään niitä. Pilkkejä en yleensä niin testaile
Sitten lähdetään nostamaan ja laskemaan pilkkiä väristäen sitä samalla. Yks tärkeä asia on myös kisojen jälkeen keskustella kisasta muiden kisailijoiden kanssa, miten he ovat pilkkineet ja minkälaisia havaintoja he ovat tehneet.” SM-VOITTAJAN TÄRKEIMMÄT NEUVOT KISAPILKKIJÄLLE 20 1 2026 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ”Aluksi pilkki aina pohjaan, sen jälkeen muutama “taputus” pohjaan, että pohja vähän pöllähtää, sen jälkeen pari isompaa houkutusvetoa, että pilkki ui kunnolla. ”Rantapenkassa tai karikolla yritän etsiä, missä syvyydessä kalat parhaiten ovat. Yleensä jätän aina vähän. Kaikille ei aina sovi samat välineet. Kairalla saa yleensä säädettyä, kuinka paljon sitä haluaa jättää sinne. Pilkkejä ja välineitä kannattaa testailla; mitkä sopivat itselle parhaiten ja niihin hakea luottamusta. Oletko reiällä kauemmin, jos tulee jokin merkki kalasta. Jos on oikein kirkas keli, niin silloin tulee jätettyä sohjoa vähän enemmän, mutta muuten siihen ei tule niin paljoa kiinnitettyä huomiota.” Mitä neuvoja sinulla on henkilölle, joka haluaa pärjätä mahdollisimman hyvin pilkkikilpailussa. Jos joku saa samalla alueella paremmin kalaa, mietin, miten hän pilkkii ja millä välineellä ja pitäisikö lähteä itse myös sinne suuntaan etsimään kaloja.” POISTATKO SOHJOT REIÄSTÄ. Näin haet syövää kalaa kilpailussa KUINKA HAET syövää kalaa. Miten olosuhteet (pilvisyys/aurinkoisuus, veden syvyys ja veden väri) vaikuttavat siihen. Jos joku merkki tulee, mutta kala ei ota uudestaan, saatan kokeilla toista pilkkiä, muuten uusi reikä vaan lähelle viereen.” KUINKA PALJON tarkkailet muiden tekemisiä, ja mitkä ovat siinä keskeiset asiat. Koukkuja ja muita välineitä kannattaa opetella tekemään itse, silloin niitä pystyy muokkaamaan ja kehittämään omanlaisiksi. Houkutusvetoja voi myös tehdä vielä välillä. PUNNITUSJONOA alkaa muodostua. Jos pilkitään porukassa, yritän etsiä kaloja porukan reunoilta. ”Sohjokauhaa en pidä mukana ollenkaan, jos sohjoa tarvii poistaa, niin sen saa otettua kädellä pois. Olen reiällä yleensä noin minuutin ajan, jos ei mitään havaintoja kalasta ole. Miten uitat pilkkiä. ”Kovasti joutuu töitä tekemään ja kiertämään paljon kisoja, että oppii tuntemaan vesistöjä. Varsinkin jos ei paljoa ole kisapaikkoja kiertänyt, niin silloin kannattaa paikkoja harjoitella. Kauanko olet reiällä, jos ei tule kalaa. Tosi paljon näkee sitä, että mennään suoraan ihan toisen viereen kairaamaan reikiä, siinä yleensä pilataan sen kaverin ja oma kisa, kun kairataan pienelle alueelle nopeasti paljon reikiä.” KUINKA TOIMIT, kun asetut uudelle reiälle. ”Muita tulee seurattua ihan koko ajan. Jos näen että jossain joku saa kaloja, en yritäkään mennä siihen ihan viereen, vaan yritän löytää siitä ympäriltä vähän kauempaa omaa aluetta, missä saisin pilkkiä vähän pidempään rauhassa. Paljonkohan tänään tarvitaan voittoon