1 • 2025 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € HARJUKSEN PILKINTÄ Lapin järvillä Niksejä kuhan järvipilkintään RAVINTOKOHTEITA JÄLJITTELEVIEN tasapainopilkkien käyttö PILKKIJÄN SYÖTIT Miksi lohella menee niin huonosti. Vavan varressa SARI ESSAYAH
junnuille Heinola Junior 115 mm -kaira Rungon pituus: 700 mm Kierteen pituus: 450 mm Varustettu putoamiskiekolla, porakonekiinnikkeellä ja veivillä.. Jääporat Made in Finland by O rig in al O rig in al Lyhyempirunkoinen kaira esim. www.laxstrom.com LAXSTRÖM LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! Teroitamme myös IRTOPALATERÄT! Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä
Osa 2 VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 3. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2025 Sisällys 16 Niksejä kuhan järvipilkintään 22 Ravintokohteita jäljittelevien tasapainopilkkien käyttö 51 Kirjat 54 Tule seuraani -teemavuosi 56 Seurat esittelyssä Vuoden kalastusseura Pnks 58 Nuorten tärpit 60 Historian havinaa 62 SM-pilkki 2025 66 Urpo Uppoperho 8 Harjuksen pilkintä Lapin järvillä 26 Pihistelijän välineet Tasapainopilkki naulasta tai ruuvista 40 Vavan varressa Sari Essayah 52 Perhonurkka Kaksi kovaa kevätperhoa hauelle 28 Kalaherkut Pilkkijän kalamurekepihvit 34 Lääkärin määräyksestä Pilkkisyötit 36 Tutkittua Miksi lohella menee niin huonosti. 39 Vapaa-ajankalastajille tuli tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus 30 Uusi Lähikalastuspalvelut kuntoon -opas julkaistu 32 Uutuudet 43 Henkilöuutiset 44 Minne menet vapakalastus
045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. TOIMITUS TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. TILAUKSET TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 0400 946 968. 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen ja käyttäminen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Kuopio), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö, puh 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. ULKOASU JA TAITTO ULKOASU JA TAITTO Heidi Niemi KIRJAPAINO KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : VIL LE VÄ HÄ AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 29 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 040 840 0681 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. Kuva: Juha Ojaharju. lakko tai tuotannolliset häiriöt). PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 576 3302. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh
Ohjeen niihin löydät sivulta 28. Näppärintä on käyttää Omakala-sovellusta, johon voi kirjautua samoilla tunnuksilla kuin järjestömme OmaSVK-palveluun. Uusien suositusten mukaan kalaa tulisi syödä noin 300–450 grammaa viikossa, ja tästä vähintään 200 grammaa rasvaista kalaa. Harrastus yhdistää ulkoilun, liikunnan ja terveellisen ravinnon tavalla, joka tekee hyvää sekä keholle että mielelle. Tavoitteenamme on houkutella uusia harrastajia kalastuksen pariin ja samalla vahvistaa seurojen toimintaa. Olipa kohteena jäinen pilkkijärvi tai kesäinen tyyni merenlahti, luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja tuo samalla fyysistä kuormitusta terveyttä tukien. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden nauttia luonnosta kaikessa sen monimuotoisuudessaan. MARRASKUUSSA julkistetut ravitsemussuositukset kannustavat lisäämään kalan käyttöä. Kalasaalis tuo ruokapöytään ravitsemuksellisesti arvokasta lisäystä. Voimaan astunut tiettyjen kalalajien saalisilmoitusvelvollisuus auttaa tutkimuksessa, kalastuksen sääntelyä koskevassa päätöksenteossa sekä kalavesien hoidossa varmistaen, että ajantasainen tieto on käytettävissä. Kalastuksen harrastajan ei myöskään tarvitse arvuutella saaliinsa alkuperää tai tuoreutta. Ilmoituksen Luonnonvarakeskukselle voi tehdä Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu kalastusseuransa jäsenineen mukaan Tule seuraani -teemavuoden toimiin. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 5. Kalasta saa laadukasta proteiinia, D-vitamiinia, omega-3rasvahappoja ja kivennäisaineita. Kalastus on liikuntaa parhaimmillaan. Lupaukset keventää ruokavaliota, liikkua enemmän ja elää terveellisemmin ovat tuttuja tavoitteita vuoden alussa. Seurat ovat avainasemassa uusien harrastajien innostamisessa ja kestävän kalastuskulttuurin edistämisessä. Kalastusta harrastavalla on etulyöntiasema tähän. Terveyden kannalta on toivottavaa, että kalaa syötäisiin huomattavasti enemmän. Hyviä kalaruokaohjeita on kokeiltavaksi onneksi paljon. Alkanut vuosi toi vapaa-ajankalastajille myös uusia vastuita. Laitetaan tiedot ajan tasalle, otetaan uudet työkalut käyttöön, järjestetään innostavia tapahtumia ja tehdään toiminta näkyväksi. Kuvat: Jaana Vetikko. Sitä voi harrastaa kevyesti kävellen tai rankasti hangessa tarpoen tai vaikkapa soutamalla. TAMMIKUU 2025 JAANA VETIKKO Pääkirjoitus HYVÄN VUODEN ALKU KALAVESILLÄ Hyvää ja vastuullista kalastusvuotta kaikille! Uuden vuoden kynnyksellä moni meistä tekee lupauksia paremmasta hyvinvoinnista. Onhan Teidänkin seuranne mukana. Kalapihveihin voi esimerkiksi upottaa mitä tahansa saaliskalaa
Jotta kesäkalastuskin pääsee kilpailussa esille, voi kuvia lähettää aina heinäkuun loppuun asti. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan kolme viehelajitelmaa. Jotta kuvien mahdollinen julkaisu lehdessä onnistuisi, ne pitäisi ottaa riittävän tasokkaalla kameralla varustetulla puhelimella tai digikameralla. 050 577 4656 (Ismo Malin) tai 050 525 7806 (Jaana Vetikko). 2. Vapaa-ajan Kalastaja -lehti julistaa kaikille kalastuksen harrastajille avoimen valokuvauskilpailun, jossa aiheena on – totta kai – kalastus, muuten aihe on vapaa. PARHAITA KALASTUSKUVIA. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 50 €. Kalastat millä tavalla tahansa, nappaa kuvia kalastustilanteista, saaliskaloistasi tai kalastusretkien aikana tapahtuneista hauskoista sattumuksista. Kuvakilpailun voittajat valitsee Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitus. Kansikuvasta tai juttujen kuvituskuvista maksetaan lehden taksan mukainen kuvapalkkio. LISÄTIETOJA myös, puh. Kuvien tulisi olla aiemmin julkaisemattomia. Esimerkiksi aikakauslehden kanteen soveltuvan kuvan olisi oltava tiedostokooltaan vähintään noin 5 megatavua. KILPAILUN KOLME PARASTA KUVAA PALKITAAN: 1. Kuvan tulee olla alkuperäinen ja muokkaamaton. Vapaa-ajan Kalastajan valokuvauskilpailussa haetaan Kilpailun tarkoituksena on myös etsiä kilpailukuvista sopivia otoksia lehdessä julkaistavaksi. Tekoälyn avulla rakennettuja kuvia ei hyväksytä kilpailuun. KILPAILUKUVAT LÄHETETÄÄN SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi tai jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 75 €. 3. Voit myös kuvata kaverisi kalastusta tai pyytää kaveria taltioimaan omia edesottamuksiasi. Lehdessä käytettäviä kuvia voidaan muokata kevyesti esimerkiksi rajaamalla. Lahjakortti Ruotoon Ruoto Megastore -liike tai Ruodon verkkokauppa arvo 100 €. Muistathan myös kysyä luvan kuvattavalta/kuvattavilta. Kuvan julkaisua varten tarvitaan kuvan ottajan suostumus
Tavoitteena on saada vuosille 2026–2029 mahdollisimman houkutteleva kilpailutarjonnan kokonaisuus. Tähän kytkeytyy tiiviisti lupajärjestelmän sekä kalastusta rajoittavien säädösten toimivuuden arviointi. SVK:n toimintaa ohjaa vuoden 2026 loppuun saakka uusi Tule seuraani -teema. Työtä tehdään hyvässä yhteistyössä piirien kanssa. Sananen uudesta vaelluskalojen saalisilmoitusvelvollisuudesta. Kuluvan vuoden alusta on uudistettu kalatalousalue-edustajatoiminnan käytänteitä, jotta varmistetaan alueellisen edunvalvonnan sujuminen mahdollisimman hyvin. Minä jo aloitin soittamalla seurani puheenjohtajalle, jotta järjestäisimme perheille pilkkitapahtuman toivottavasti pian vahvistuvilla jäillä. Vastaus ei taida kestää päivänvaloa. Saaliiksikin otetut kalat tulee ilmoittaa vain lajeittain yhteispainona, mikä on täysin hyödytöntä tietoa harrastajilta vaadittaviin tietoihin verrattuna. Käytännön toimeenpanosta alkaa olla runsaasti kokemusta ja olisi syytä käynnistää väliarviointi lain toimivuudesta. Jos tarvetta ja tahtoa sen uudistamiseen löytyy, niin me autamme teitä! Keskusjärjestössä muutoksia tapahtuu parhaillaan monella suunnalla. Tästä huolimatta samalla hetkellä voimaan tullut sisävesien kaupallisia kalastajia koskeva saaliiden ilmoitusvelvollisuussäädös vapauttaa heidät jatkossakin kokonaan vapautettujen vaelluskalojen ilmoittamiselta. Nykyisen, edelleen uudeksikin nimetyn, kalastuslain nuotit ohjaavat kalastuksen järjestämistä jo kymmenettä vuotta. Hyvät seuratoimijat, tämä on teidän etsikkoaikanne tarkastella yhdistyksien toimintaa. Tehdään se antamalla vähintään yksi päivä oman kalaseuran tai järjestön tapahtumien hyväksi. uden vuoden alkajaisiksi on hyvä tarkastella, mitä kaikkea uutta toimintaympäristössä on tapahtunut, tapahtumassa, tai pitäisi tapahtua. Koska kyse on kalastuslaista, on keskeistä selvittää, miten laki turvaa kalastamaan pääsyn. Uutta virtaa tarvitsee myös jo vuonna 2019 hyväksytty Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia. Uusi valtakunnallinen tapahtumakalenterimme on jo kaikkien käytettävissä. Se tuli vuoden alusta voimaan, vapaa-ajankalastajia koskien. Miksi kaupallisten kalastajien tietoja ei haluttu kalakantojen hoidon tueksi. Meneillään on ensimmäinen kyselykierros, jolla selvitetään näkemyksiä kilpailujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tämä tarkoittaa voimavarojen suuntaamista entistäkin vahvemmin jäsenyhdistyksien tueksi ja avuksi. Tarkasteltavaa riittää esimerkiksi lain isojen pääteemoja, eli vaelluskalakysymyksiä ja kalavesien hoidon siirtymistä pois istutuskeskeisyydestä, koskien. Teette valtavan tärkeää työtä kaikkien harrastajien ja kalakantojen hyväksi! Lopuksi haastan ihan jokaisen SVK:n jäsenen osallistumaan yhteisiin talkoisiin paremman kalastuksen puolesta. UUTTA TARJOLLA JA TILAUKSEEN Pärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja U Menestyksekästä vuotta 2025 kaikille vapaa-ajankalastajille! VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 7. Vaikka en haluakaan vähentää harrastajien motivaatiota hoitaa omia saalisilmoitusvelvoitteitaan, niin tämä on pakko kirjoittaa näkyviin. Asian korjaamisen yhteydessä on syytä arvioida, miten lakiuudistuksen myötä muodostetut kalatalousalueet ja alueelliset yhteistyöryhmät, sekä Ely-keskuksille siirretyt vastuut vastaavat odotuksia. Se on edelleen täysin lähtötelineissä, sillä edes toimeenpanosuunnitelmaa ja -ryhmää ei strategialle ole saatu aikaiseksi. Lakimuutos myytiin sillä, että harvinaisista vaelluskaloista tarvitaan kipeästi tietoa säätelytoimien ja seurannan tueksi. Uutta on myös tapa, jolla SVK:n kilpailutoiminnan ajantasaisuutta tarkastellaan. Kiitän jo etukäteen kaikkia tehtävään nimettäviä edustajia. Edelliset vuodet ovat raadollisesti osoittaneet, että nykyinen laki ei turvaa intressiryhmille riittäviä vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon. Kotisivu-uudistuksen huipentumana saadaan myös piirien sivut saman yhteisen katon alle
TEKSTI JA KUVAT VILLE VÄHÄ PILKINTÄ . . Tällaisen isomuksen ilmestyminen pilkkiavannon alle nostaa kummasti pilkkijän pulssia. Välillä on syytä pitää tuumaustauko ja miettiä uusi suunnitelma. Ruuhkaa ei ole ja pilkkipaikkoja riittää, mutta välillä kalojen löytäminen teettää työtä. KOIRASHARJUKSEN suuri ja värikäs selkäevä on sykähdyttävä näky. 8 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. HARJUSTA esiintyy lähes kaikissa Lapin vesistöissä. MITÄ enemmän rantaviiva mutkittelee, sitä enemmän löytyy elinalueita harjuksille. INARIJÄRVEN suuresta koosta ja sokkeloisuudesta on pilkkijöille sekä hyötyä että haittaa
Ja mikä parasta, harjusta esiintyy lähes kaikissa Lapin vesistöissä. Mitä enemmän rantaviiva mutkittelee, sitä enemmän sieltä löytyy elinalueita harjuksille. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 9. Ota siis mukava asento ja uppoudu hetkeksi harjusten jäänalaiseen maailmaan. Autotiet reunustavat järveä ja talvellakin löytyy aurattuja parkkipaikkoja esimerkiksi satamista. Vaikka monet harjuspaikat ovat kohtuullisen hiihtotai kävelymatkan päässä, niin moottorikelkka tuo lisää vaihtoehtoisia pilkkipaikkoja ja tietenkin helpottaa liikkumista. Merkittyjä kelkkareittejä on kiitettävästi ja niitä pitkin on turvallista kulkea. Majoitusta on hotellien, vuokramökkien ja autiotupien muodossa. Tämä takaa sen, että pilkkialueita on runsaasti ja tarvittaessa järveltä löytää aina rauhaisen pilkkipaikan. Oikeastaan ainoat poikkeukset ovat aivan korkeimmat tunturialueet ja pahoin ihmistoiminnasta kärsineet vesistöt. Suuret järvet mahdollistavat runsaammat harjuskannat kuin aivan pienet järvet tai lammet, mutta pienissäkin läpivirtausjärvissä saattaa olla yllättävän hyvät olosuhteet harjuksille. Jos ei omista omaa mootINARIJÄRVI on yksi helpoimmista paikoista aloittaa harjuksen pilkkiminen. INARIJÄRVI, LAPIN TUNNETUIN HARJUSJÄRVI Jos ei yhtään tiedä, missä aloittaisi tutustumisen harjuksen pilkinnän saloihin, niin yksi hyvä vaihtoehto on Inarijärvi. Ivalosta löytyy lentokenttä pitkämatkalaisille ja sieltä matkaa voi jatkaa bussilla tai vaikka vuokra-autolla. Se on moneen muuhun Lapin järveen verrattuna helposti saavutettavissa. OPAS HARJUSTEN PILKINTÄÄN Lapin järville L apissa harjuskannat ovat yleisesti elinvoimaisia, mikä tekee harjuksesta hyvän kalastuskohteen. Parhaat vinkit paikoista, pilkeistä ja muista välineistä Jutussa pureudutaan harjuksen pilkintään Lapin järvillä ja kerrotaan parhaat vinkit niin paikoista, pilkeistä kuin muistakin välineistä. MOOTTORIKELKKA tuo lisää vaihtoehtoisia pilkkipaikkoja. Parhaat harjusjärvet ovat sellaisia, joista löytyy sekä puhdasta soraja kivipohjaa että matalia ranta-alueita ja karikoita. Pinta-alaltaan Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi ja rikkonaista rantaviivaa löytyy yli 3 000 kilometriä
MYÖHÄINEN KEVÄT ON VARMINTA PILKKIAIKAA Vaikka harjusta tavoittaa pilkillä läpi talven, on kevät ylivoimaisesti paras aika. torikelkkaa, alueen matkailuyrittäjiltä voi ostaa kelkkakuljetuksen ja vaihtoehtoisesti vuokrata kelkan pilkkipäivien ajaksi. MYÖS PEHMEÄT POHJAT KOKEILEMISEN ARVOISIA Yleensä harjuksia suositellaan pilkkimään kivikkopohjilta, mutta omien kokemuksien perusteella myös pehmeät pohjat ovat kokeilemisen arvoisia. PILKKIREISSU Lappiin kannattaa ajoittaa huhtikuun loppupuolelle. lelle. Välillä harjukset ovat uskomattoman matalassa, paikoissa, joissa mahtuvat juuri uimaan jään alla. Keskipäivä on useimmiten hiljaisinta aikaa ja iltapäivästä syönti taas piristyy. NIIN MATALAAN KUIN USKALTAA Paras neuvo harjuksen pilkinnässä on, että kokeile matalasta. KEVÄT on ylivoimaisesti paras aika tavoitella harjusta. Toki lumen väheneminen helpottaa myös pilkkijän liikkumista ja edelleen kalojen löytämistä. Huhtikuun alkupuoli on useimmiten hieman liian talvista, lunta ja pakkasta riittää. Parempia ovat laaja-alaiset matalikot, olivat ne sitten rannoilla, lahtien pohjukoissa tai ulompana olevilla karikoilla. Valitettavan harvasta Lapin järvestä löytyy syvyyskäyrällisiä karttoja. Pääsääntöisesti on niin, että myöhään keväällä harjukset ovat matalammassa kuin keskitalvella tai alkukeväällä. Noin metri on sopiva syvyys aloittaa ja sitten edetä siitä tilanteen mukaan joko matalampaan tai syvempään. Kovin syvältä en ole harjuksia pilkillä koskaan tavoittanut, syvyysennätys taitaa olla noin kolmesta metristä. Vaikka paras pilkkiaika saattaa osua Lapin järvillä toukokuulle, niin varman päälle pelaava ajoittaa reissunsa huhtikuun puoRavinto POHJALLA elävät vesiperhosten toukat ovat talvella harjusten mieliruokaa. Toisia kaloja harjukset tuntuvat syövän talvella harvoin, mikä tuntuu hieman erikoiselta. Inarijärvessä harjusta on runsaasti ja saalisvarmuutta voi pitää hyvänä. Lumipeitteen oheneminen lisää valon määrää jään alla, mikä aktivoi harjukset liikkumaan ja syömään. Kapeat rantavyöhykkeet ja jyrkät penkat eivät ole harjuksien suosikkipaikkoja. Kannattaa siis ladata puhelimeen jokin karttasovellus, jossa on myös ilmakuvat. Vuotuisen harjussaaliin arvioidaan olevan noin kymmenen tonnia, mistä valtaosa on vapasaalista. Paikalliset voivat sovittaa pilkkireissut kevään mukaan, kun taas muualta tulevan turistin täytyy tehdä suosituimmille paikoille majoitusvaraus etukäteen jo edellisenä kesänä. Järveen laskevien jokien ja purojen suualueet vetävät harjuksia puoleensa erityisesti loppukeväästä. Kuvassa Inarijärven pilkkiharjuksen mahasta kaivettu Isosirvikäs (Phryganeidae sp.) ja sen kotelokoppa. Sen sijaan huhtikuun loppupuoli on ollut hyvä kompromissi jäätilanteen, hyvien ilmojen ja saaliiden välillä. Kun harjukset eivät liiku, niin pilkkiavanHARJUKSET viihtyvät saarten ja karikoiden pirstomilla matalikoilla. Hyvä syönti on todennäköisesti kytköksissä harjusten liikkumiseen. Onneksi on kuitenkin saatavilla ilmakuvia, joista voi etsiä matalikot ja muut potentiaaliset ottipaikat. Yleisimmät löydökset Lapin pilkkiharjuksien mahoissa ovat vesiperhosten toukat koppineen ja erilaiset kotilot sekä äyriäiset, kuten järvikatkat. Muita mahdollisia saaliskaloja ovat muun muassa siiat, taimenet, raudut, ahvenet ja hauet. Osaan Inarijärven kartoista on merkittyinä tällaiset tyypilliset talvisulien paikat, Samaa käytäntöä toivoisi käytettävän muissakin Suomen vesistöjen kartoissa. Yksittäinen karikko keskellä selkää ei samalla tavalla vedä harjuksia puoleensa kuin kuvan kaltainen laajempi ja monimuotoisempi matalikko. Pilkkipaikkojen etsinnässä kannattaa käyttää hyväksi sekä karttoja että ilmakuvia. Myös saarten väliköt, salmet ja muut virtapaikat houkuttelevat harjuksia. HARJUS ON AAMUVIRKKU Vuosien varrella on useaan kertaan todettu, että paras syönti osuu yleensä aamuun ja aamupäivään. Monissa Lapin vesistöissä, kun on puuronaan mutuja ja muita pikkukaloja. Niissä jää on selkeästi ohuempaa, joten varovaisuutta on syytä noudattaa. Nykytalvien aikana kevään tulon ennustaminen on muuttunut yhä vaikeammaksi. 10 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Harjusten talviaikainen ravinto Talvella harjusten ruokavalio on varsin yksipuolinen ja koostuu lähes kokonaan pohjaravinnosta
Pehmeillä pohjilla voi tähyillä, näkyykö pohjassa kapeita ohuita vanoja. Jos ei ole aivan varma jonkun tietyn paikan erinomaisuudesta, ahkera kairaaminen ja kalojen etsiminen tuottaa yleensä paremman tuloksen. HARJUKSEN alamitta Lapissa on 30 senttimetriä. Esimerkiksi Inarijärvellä voi aivan hyvin pitää ruokakalan alakokona noin 40 senttimetriä. Monen monta kehukalaa olisi jäänyt saamatta, jos en olisi viettänyt pilkkipäiviä avantoon tuijotellen. Tästä voi päätellä, että yli kilon harjukset eivät voi olla aivan jokapäiväistä saalista. Vaihteleva kivikkoja sorapohja on ehkäpä se parhain. Harjusten kasvu Lapissa Lapin eri harjuskantojen välillä on suhteellisen suuria eroja kasvussa. Niiden jättäjät ovat vesiperhosen toukkia, jotka ovat harjusten mieliravintoa. HARJUSTEN pituuden ja painon suhteessa on vaihtelua niin eri yksilöiden kuin eri vesistöjen välillä. Jos alla on sileää kalliota tai savea, niin paikka ei varmasti ole paras mahdollinen. Se varmistaa, että isompi osa harjuksista on ehtinyt vähintään kerran lisääntyä ennen saaliiksi joutumistaan. . Vastuullinen kalastaja käyttää kuitenkin suurempaa alamittaa. Harjuksella kilon rajaa ei kuitenkaan olla aivan joka vuosi onnistuttu rikkomaan, vaikka saaliiksi olisikin tullut runsaasti varsin komeita 800–900 gramman harjuksia. non pitää osua aivan kalojen päälle. Tässä kokoluokassa reilu puolet harjuksista on kutukypsiä. Harjuksen alamitta Lapissa (leveyspiirin 67 º00`N pohjoispuolelle) on 30 senttimetriä. Kilon rajapyykin rikkominen vaatii noin 50 senttimetrin pituutta ja keskimäärin siihen kuluu kahdeksasta kymmeneen vuotta. Tämän hoikahkon Inarijärven harjuksen pituus oli 51,5 cm ja paino tasan kilo. HARJUSTA kannattaa kokeilla ensimmäisenä matalasta. Jos tähtäimessä ovat erityisesti todelliset suurharjukset, niin silloin varmin valinta on ottaa suunnaksi Käsivarren erämaa-alue tai vaikka Vätsärin syrjäisemmät kolkat. Kasvu VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 11. NÄKÖPILKKI, THE REAL LIVE Avantoon katsominen kertoo paljon muutakin kuin sen, että näkyykö harjuksia vai ei. Harjuksen ollessa hyvällä syönnillä ei kairauskaan tunnu niitä pelottavan, vaan melkein päinvastoin. Jos taas avannon alla pyörii parvi mutuja tai muita pikkukaloja, voi olla varma, ettei aivan lähistöllä ole ainakaan vauraampia harjuksia. Tähän mennessä suurin meidän porukkaamme osunut Inarijärven pilkkiharjus on painanut 1,22 kiloa ja pituutta sillä oli 52 senttiä. Tässä yhteydessä ei voi olla liikaa korostamatta avantoon katsomisen tärkeyttä, sillä näköpilkki on avain harjusten maailmaan ja parempiin saaliisiin. Kalastusporukalla olemme käyneet useina keväinä viikon pilkkireissulla Inarijärvellä ja viereisellä Nitsijärvellä. Pohjarakenne on yksi selkeä havaittava asia. Silloin näköpilkkijä ehtii kokeilemaan erilaisia houkutusliikkeitä tai vaihtoehtoisesti olla liikuttamatta pilkkiä ollenkaan, jotta saisi harjuksen ottamaan. Jos taas harjukset ovat liikkeessä, ne tulevat kaukaakin avannon alle, eivätkä ole yhtä arkoja kuin paikoillaan jurottavat. Aina ei pilkkiin syöksyvää harjusta ehdi kunnolla edes huomata, mutta useimmiten lähestyminen ja otti ovat huomattavasti varovaisempia. Yleistäen voi sanoa, että 30–35 senttimetrin pituuden saavuttamiseen menee Lapin harjuksilla keskimäärin viisi vuotta. Kaiken kaikkiaan näköpilkkimällä oppii paljon kalojen käyttäytymisestä ja se tuo mielenkiintoa kalastuspäivään
Ylhäältä: Raututiura, G. vertikaalijigiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Rautupaulit, Markku Aution Micro-Mudut ja Ruthlessin perhomorrit. Vaikka eri vesistöjen välillä tuntuu olevan eroja ottiväreissä, niin oranssin ja punaisen sävyt ovat lähes aina varmoja valintoja. Käytännössä samaan kategoriaan menevät myös erilaiset microtasapainot. Tekosyöttien suuri etu on se, että ne kestävät jäätymisen. Ehkäpä se suosituin on rautulätkä, jonka alla on siimatapsissa lieronippu ja pilkkiperho. KÄYTETYIMPIÄ harjuspilkkejä ovat erilaiset rautulätkät varustettuna siimatapsin päässä olevalla pilkkiperholla. RAUTULÄTKÄ näkyy hyvin jään alla. Ylhäältä: Silli 10 cm kevennetty, SYP kevennetty, EVä Lures karvapyrstö, Pilkkipaja Lastu ja Jouni Väänäsen Kitkan Viisas. ISO tasapaino karsii pienimmät harjukset pois. Osa näistä, kuten Mutuleechit, ovat uinniltaan tasapainoon verrattavia. . Arat harjukset saattavat myös säikkyä isoa lätkää. Aralla syönnillä pienellä nykytyksellä uitettu herkkäliikkeinen jigi on ollut useamman kerran niin sanottu päivänpelastaja. Huonojakin puolia on. Hileet ja kimalteet tuovat oman hyvän lisänsä tasapainojen ja jigien värityksiin. Pilkkiperhoissa ja mormuskoissa toimivat myös neutraalimmat värit, kuten musta tai valkoinen. HARJUS TYKKÄÄ ORANSSISTA Minkä värisiä pilkkejä tulisi sitten käyttää. Jos syönti vaikuttaa aralta, kokeilen joko pienempää tasapainoa tai vaihtoehtoisesti uivaan jigipäähän pujotettua ns. Hyvällä syönnillä olevat puolestaan iskevät välillä itse lätkään, eivät siis alla roikkuvaan syöttiin. MILLÄ HARJUSTA PILKITÄÄN. Harjusta voi pilkkiä käytännössä kaikilla mahdollisilla eri pilkeillä. Syöteistä kelpaavat lierojen lisäksi niin kärpäsentoukat, surviaiset kuin tekosyötitkin. Osa lätkistä on valitettavan herkkiä sotkemaan tapsisiiman, vaikka kuinka varovaisesti uittaisi. SUURET harjukset eivät aristele isojakaan tasapainoja. Joka tapauksessa rautulätkä tapsilla on hyvä valinta erityisesti aloittelevalle pilkkijälle. TASAPAINOT JA JIGIT OMIA SUOSIKKEJA Itse olen siirtynyt lähes pelkästään tasapainoihin ja jigeihin. ?. 12 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Toinen suosittu pilkkityyppi ovat erilaiset painoperhot. Tasapainoissa ja jigeissä perinteinen muikkuväritys ja muut vastaavat luonnolliset kalajäljitelmät ovat osoittautuneet kokeilemisen arvoisiksi. Olen saanut useamman kiloluokan harjuksen kymmenen senttimetrisellä levypyrstöllisellä tasapainolla, samoin hiukan pienemmillä karvapyrstöillä. Sen parhaita puolia ovat hyvä näkyvyys jään alla ja perusvarma toimivuus. Erikssons Kaitum, Lindmans Lys-Draken, Rockan Plexi ja Tintti Napero. Suuri tasapaino karsii pienimmät harjukset pois, mutta isommille ne kyllä maittavat
Lätkän alle siimatapsiksi sopiva on noin 0,30 millimetriä. TEKOSYÖTIT kestävät jäätymisen. Mutuleechit, pienet karvapystötasapainot ja jigit uivat pyytävästi 0,25–0,30-millimetrisellä siimalla. MAKUUALUSTA NÄKÖPILKKIJÄLLE Näköpilkintää varten ehdoton varuste on makuualusta. . Porontaljakin menee, jos jäällä on kuivat olosuhteet. Ylhäältä: MA Mutuleech 4 kpl kahdessa eri koossa, edesmenneen Kusti Mikkosen Kouru-Mosari ja kaksi Kivilompolon Kompiaista. VARSINKIN matalasta pilkittäessä vikkelästi uivat microtasapainot maistuvat harjuksille. Koukun jämäkkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Siiman paksuus valitaan käytettävän pilkin mukaan. Monofiilisiima on parempi valinta kuin täysin joustamaton ja herkemmin sotkeentuva kuitusiima. Matalasta pilkittäessä siima ei paljoa jousta ja jarru tuo silloin turvaa ison kalan sattuessa kohdalle. PILKKIVAVAN toimiva jarru tuo turvaa ison kalan sattuessa kohdalle. ARALLA syönnillä pienet jigit ja mormuskat ovat hyviä valintoja. Parhaiten toimivat jarrut löytyvät pilkkija perhokeloista. Rautulätkissä voi käyttää pääsiimana ihan hyvin 0,40 millimetristä ja sama paksuus käy myös isommille tasapainoille. Kovin paljon ohuempia siimoja en suosittele. Mitä paremmin . VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 13. Ylhäältä: Kaksi Orkan Small Fishiä, ylempi Ruthless ja alempi Jesse Mambo pilkkijigipäässä, kaksi Mikadon Sairaa Jasun volframi-jigipäissä, kaksi Jouni Väänäsen sukeltajaa ja kaksi MA Micro-Mutua. VAVASSA ON SYYTÄ OLLA JARRU Pilkkivavassa kannattaa kiinnittää huomiota toimivaan jarruun. Itse olen siirtynyt käyttämään pääasiassa fluorocarbonista tehtyä siimaa, joka on monofiiliin nähden paremmin hankausta kestävä ja vedessä lähes näkymätön
Isossa avannossa on laajempi näkökenttä jään alle ja myös kalojen ylös nosto onnistuu siitä paremmin. Eikä harjuksen pilkkiminen tee tässä poikkeusta. HARJUKSEN paikkauskollisuus tekee siitä erittäin haavoittuvan kalastukselle. Erityisen paljon siitä on hyötyä pilkittäessä harjusta matalasta. VARSINKIN aralla syönnillä pieni jigi on osoittautunut hyväksi. Kynnys harjuspilkille lähtemiseen on tällöin erittäin pieni ja saalisvarmuus kasvaa merkittävästi. LAPIN kirkkaat vedet suosivat näköpilkintää. Harjuksen paikkauskollisuus ja elinpiirin pysyvyys tekevät siitä haavoittuvan kalastukselle. LAPIN kevätjäillä pilkittäessä on kairassa syytä olla pituutta. Pienen joen melkein koko harjuspopulaatio saattaa olla talvella yhdessä montussa ja keväinen pilkintä voi aiheuttaa tällaisessa tapauksessa liian voimakkaan kalastuspaineen. Keväällä Lapissa on vielä paksut jäät, joten kairassa on syytä olla pituutta. Lisäksi osalla suosituimmilla virtavesikohteilla kalastuksen aiheuttama kuolleisuus on liian suuri, mikä näkyy niin harjusten yksilömäärien pienentymisenä kuin keskikoon laskuna. Makuualusta on näköpilkkijän tärkein varuste. Kuvan kiloharri kelpuutti Mikadon 5 cm Sairan, joka oli pujotettu Jasun volframi-pilkkijigipäähän. Harjus vaatii viileitä, happipitoisia ja puhtaita vesiä. Vettynyt paksu jää on erittäin raskasta kairata. Huhti-toukokuussa harjuksen kalastus on siis sallittua vain kyseisen rajan pohjoispuolella. Oppaan kautta saa tarvittaessa kaiken tarvittavan, niin vaatteet, kalastusvälineet, kuljetuksen, ruokailun kuin majoituksenkin. Matalassa kairattaessa pohjaosuma tulee väistämättä jossain vaiheessa, joten varateriä on syytä olla mukana. UUSI PAIKKA VAATII OPETTELUA Sen olen vuosien varrella todennut, että uusi kalastuspaikka vaatii aina useamman vuoden opettelun. Harjuskantojen suojelemiseksi on asetettu rahoitusaika huhtija toukokuuksi leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolelle. Polttomoottorikaira ei ole riippuvainen sähköstä, joten se on hyvä valinta syrjäisimmille alueille. saa estettyä valon tulemisen avantoon, sitä paremmin jään alle näkee. Yksi erittäin suositeltava valinta on käyttää kokenutta ja hyvän paikallistuntemuksen omaavaa kalastusopasta. vempia ja helpommin kuljetettavia kuin kokonaiset teräkruunut. 14 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Harjuskantojen tila Pohjois-Suomessa Vaikka koko Pohjois-Suomen harjuskannat on luokiteltu elinvoimaisiksi, niin myös Lapista löytyy taantuneita kantoja sekä virtavesistä että järvistä. Toisaalta uudet paikat tuovat vaihtelua sekä onnistumisen ja epäonnistumisen suuria tunteita. talvehtimaan hidasvirtaisiin suvantoihin ja syvänteisiin. Yksi kikka on tehdä makuualustan toiseen päähän noin avannon kokoinen reikä ja alustalla sitten maatessa pimentää avanto käsien ja pilkkipuvun hupun avulla. Tämä raja asettuu Sallan ja Pelkosenniemen välimaaston noin 50 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Teräpalat ovat halHarjuskannat . Kuusituumainen kaira on käsivoimin pyörittäjälle hyvä valinta, konevoimaa käyttävä voi valita kasinkin. Apua tähän tuo pitkä kierre, joka nostaa soseen pois avannosta, ja tietysti konevoima. Erityisesti rehevöityminen, kiintoaineen kertyminen pohjille ja happamoituminen heikentävät harjusten elinolosuhteita. Esimerkiksi jokiharjukset hakeutuvat
Kuva: Joel Heino/Metsähallitus. ”Luontoon-palvelu auttaa löytämään retkeiltävää läheltä ja kaukaa. Maksimi vääntövoima huikea 140/68 Nm. Töitä SVK:ssa tehdään sen eteen, että kalastuskohde-esittelyjä löytyisi jatkossa Luontoon-palvelusta kattavasti eri puolilta Suomea ja varsinkin lähikalastuskohteet asutuskeskusten läheisyydessä olisivat hyvin edustettuina. M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Lisäksi mukana on runsaasti muun muassa kalastuskohde-esittelyjä eri puolilta Suomea. Luontoon-palveluiden kartta ja kaikki siellä olevat kalastuskohde-esittelyt löytyvät sen jälkeen myös SVK:n sivuilta. ”Kohteita käydään läpi ja kuvataan pääsääntöisesti kesällä, joten palvelussa esiteltävät kalastuskohteet runsastuvat eniten aina kesän jälkeen”, Antila kertoo. Palvelusta löytyy myös ajankohtaista tietoa retkeilyreiteiltä, samoin kuin nostoja joidenkin retkeilyreittien lähellä olevista palveluista”, palveluomistaja Joel Heino Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. KAIKKI Suomen retkikohteet samassa palvelussa – Luontoon.fi tarjoaa tietoa kalastuskohteista ympäri Suomen Joulukuussa 2024 julkaistu Metsähallituksen uusi Luontoon.fi-palvelu kokoaa kaikki Suomen ulkoilukohteet ja reitit samaan paikkaan. Retkeilyreittien lisäksi palvelusta löytyy tuhansia reittejä muun muassa pyöräilyyn, melontaan ja hiihtämiseen. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista konekairauksessa. Käyttäjä löytää kiinnostavat reitit sillä perusteella, miten itse haluaa luonnossa liikkua: patikoiden, pyöräillen, meloen vai esimerkiksi kalastaen. SVK mukana vahvalla panoksella Kalatalousasiantuntija Janne Antila Suomen Vapaa-ajankalastajista kertoo, että SVK on ollut vahvalla panoksella mukana Luontoon.fi-palvelun perustan luomisessa nimenomaan kalastuksen osalta. Vääntövoima maks. RETKEILYREITTIEN lisäksi Luontoon-palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi kalastuskohteista eri puolilta Suomea sekä tuhansia reittejä mm. Palvelusta löytyy yhteensä noin 3 000 retkeilyyn ja ulkoiluun suunnattua reittiä. tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. DF001GD104 Porakone XGT ® Mukana kaira, 1 kpl 40V 2,5 Ah akku ja pikalatauslaite DC40RA. Antilan mukaa Luontoon-palvelun kalastuskohteet on vuoden 2025 aikana tarkoitus ”upottaa” eli integroida SVK:n nettisivuille vapaa-ajankalastaja.fi/. LUONTOON-PALVELU. 459,365,74 alv % MAKITA KAIRAPAKETIT TALVI 2024-2025 PILKI SINÄ JA ANNA MAKITAN KAIRATA tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista konekairauksessa. Kaikki retkikohteet ovat helposti hahmotettavissa kartalla. 549,437,45 alv % DDF489TJX3 Porakone LXT ® Mukana kaira, 1 kpl 18V 5,0 Ah akku ja pikalatauslaite DC18RC. PILKI SINÄ ANNA MAKITAN KAIRATA Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja mielenkiintoisemmaksi se vielä tulee kun reikien kairaaminen helpottuu ja nopeutuu kalaparvea seuratessa. ”Liity sinäkin iloisten pilkkijöiden joukkoon!” PILKI SINÄ JA Hinnat suositushintoja. ”Olemme tuottaneet tietoa ja kuvamateriaalia kalastuskohteista ja syöttäneet näitä tietoja palveluun, ja jo sitä ennen olimme mukana linjaamassa, mitä tietoja kalastuskohteista kerätään, miten niitä järjestelmään syötetään ja missä muodossa niitä esitetään”, Antila kertoo. Katso Makita jälleenmyyjät www.makita. Mukana palvelussa ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät retkeilypalvelut. 549,437,45 alv % M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m M al le is sa Ra pa la UR M ak ita ED T SU P 15 5 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. SVK on lisännyt palveluun kymmenittäin, ehkä jo noin sata kalastuskohteen esittelyä, ja tänä vuonna on tarkoitus lisätä vielä suuri määrä uusia paikkoja. 73/40 Nm. Mukana ovat valtion, kuntien ja yhdistysten ylläpitämät retkeilypalvelut. Takapotkusuoja. ”Tavoitteenamme on lisäksi aktivoida myös kuntia ja kaupunkeja tekemään omien kohteidensa esittelyt samanlaisella pieteetillä kuin mekin teemme ja autamme heitä tässä tarvittaessa”, Antila sanoo. pyöräilyyn, melontaan ja hiihtämiseen
SAKU Laaksosen oivallus mullisti kalastuksen ympäri maailmaa. UUSI teknologia on antanut huutia väärille oletuksille kalojen elintavoista. TEKSTI JA KUVAT ARI PAATAJA PILKINTÄ KALA on havaittu muutaman metrin päässä ja se lähestyy…Ottaako vai hylkääkö. Jännää on… 16 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA
Mitä isompi kala on, sitä helpommin se on nähtävissä luotaimen keilassa. Jään alakannessa on valoa näille huippupedoille vähän enemmän ja ne hallitsevat sitä aluetta. Uuden live-luotaintekniikan avulla tilanne on kuitenkin muuttunut ja järvistä, joissa pilkkiminen on julistettu toivottomaksi, nousee uudella tekniikalla komeita kuhia! oikeansuuntaisia sokkoteorioita ja antanut noille siiman välityksellä aistituille havainnoille selityksen ja hyväksynnän. ja haavoittaa satoja pienempiä haukia sitä ennätyskalaa jahdatessaan, koska kalan koon näkee jo ruudulta. Sakun oivallus mullisti kalastuksen ei ainoastaan Suomessa, vaan ympäri Eurooppaa aina Jenkkejä myöten. ” Vaikka isot kalat yleensä vapautetaan, osa kaloista kuitenkin kuolee pyyntirasituksen tai verenvuodon seurauksena. LIVEKALASTAJALLA on mahdollisuus keskittää kalastuksensa vaikka vain sopivan ruokakoon kaloihin. Saku lähti vuonna 2019 kehittelemään Garminin suunnittelemaa live-luotaintekniikkaa niin, että suuntaava anturi asennetaankin erillisen pyöriteltävän tolpan päähän, jolloin kala ja heitetty viehe saadaan samanaikaisesti kaikukeilaan. Koska verkkokalastajat laskevat pyyntönsä syvänteiden reunamiin, ja varmasti hyvästä syystä, niin kuhan pilkintä on monesti keskitetty samoille alueille. Ja kun sieltä ei ole oikein napannut, on lopputulemana varma totuus – kuha juroo pohjassa, eikä juurikaan liiku. PieUUSI TEKNOLOGIA AVARTAA SUURESTI YMMÄRRYSTÄ KALOJEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ. Uusia niksejä KUHAN JÄRVIPILKINTÄÄN Uudella livetekniikalla komeita kuhia T uskin osasi kankaanpääläinen Saku Laaksonen kuvitellakaan, millaisen myllerryksen hän tulisi kalastushistoriassa tekemään. KUHAT liikkuvat haukien lailla paljon välivedessä. Kalastusmuodon tehokkuutta on kritisoitu ja arveltu, että isojen petokalojen kannat tulevat tämän kalastusmuodon myötä heikkenemään. Se avartaa suuresti ymmärrystä kalojen käyttäytymisestä ja antaa huutia monelle pinttyneelle väärälle oletukselle kalojen elintavoista. MERI JA JÄRVI OVAT KUIN KAKSI ERI MAAILMAA Runsaimmat kuhapilkkisaaliit ovat nousseet meren sisälahtien jokisuista tai joista. Kalaa keräytyy tiheinä parvina noille alueille ja niitä on sieltä pilkitty pohjan läheltä. Vastaavasti isoille kaloille voi olla myös tarjoamatta viehettä ja kalastuksen voi halutessaan keskittää vain sopiviin ruokakoon kaloihin. Ja jos jollain alueella on kova pyyntipaine, huomataan tällainen kalastuskuolevuus taantuvana kalakantana. Kuinka väärässä olemmekaan tässä olleet! Live-luotaimen kuva paljastaa, että kuhat liikkuvat paljon välivedessä, joskus jopa aivan jään alla (kuten haukikin). Hauenkalastajan ei tarvitse turhaan sokkona koukuttaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 17. Melkoinen virstanpylväs vapakalastuksen historiassa! Tänä päivänä samaa tekniikkaa löytyy myös Lowrancen ja Hummingbirdin laitteista. Jo ensimmäiset talviset livereissut paljastavat järvipilkkijälle kuhien aivan toisenlaisen käyttäytymisen. Varovaisuudessa on totuuden siemen ja vastuullisuutta tuleekin korostaa täsmäkalastuksessa. VASTUULLISUUTTA TULEE KOROSTAA TÄSMÄKALASTUKSESSA Uusi teknologia mahdollistaa veden alle näkemisen, siis sen, mitä aina yritämme laitureilta, veneestä tai silloilta katsoen tehdä. Mutta se on myös vahvistanut monia Kuhan sokkopilkintä on monessa järvessä ollut aivan tekemätön paikka. Järvikuhan pilkinnässä on menty ehkä hieman harhaan, kun pilkkiä on lähdetty tarjoamaan samalla tavoin kuin merellä. Koska tämä tekniikka näyttää nimensä mukaisesti ”elävää kuvaa”, niin ruudusta nähdään kalan koko, sen sijainti vesimassassa, sen kulkusuunta, jopa kalalaji sekä myös se, mihin viehe tulisi tarjota ja miten kala reagoi mihinkin vieheeseen tai uittoliikkeeseen. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kalastaminen livellä voi olla myös kaikkein järkevintä
KUHAN live-pilkinnässä on pulkka aivan välttämätön, sillä painavaa tavaraa on paljon. 18 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Vavat . freefall-kelat, joissa puola pyörii jigiä laskettaessa vapaasti ja joiden sisään kelauksessa on välityssuhde. Markkinoilla on myös paljon kelapilkkivapoja, joissa käytetään tyvipäässä pientä perhokelan tyyppistä kelaa. OHUEMPI siima menee helposti sotkuun avannon reunalla. HÄMÄRÄN hetket ovat yleensä kuhan pyynnissä parhaita, mutta live-laitteilla kalaa tuntuu löytyvän myös pitkin päivää. Perinteinen Delfin-tyyppinen 75 millin tai jopa 90 millin puolalla oleva pilkkivapa, johon on vaihdettu pidempi jäykkä lasikuitukärki, on hyvä perusvapa. Yhtä lailla tällaiseen vapaan voi kiinnittää pienen 500-1000-sarjalaisen avokelan. Ideana näissä on, että siimaa ei lapeta käsin jäälle, vaan kala väsytetään kelaamalla. Astetta parempia ovat ns. Päivän aikana reikien vaihdon yhteydessä kelataan paljon, joten sen takia kelassa saa olla iso läpimitta. Perusmalleissakin on hyvä jarru, mutta puolan läpimitta on yleensä pieni ja sisäänkelausnopeus siten vaatimaton. Pilkkivavat uusiksi Ohuen siiman käytöllä en ole löytänyt toivottua etua, ja niinpä itselleni on vakiintunut siiman paksuudeksi 0,30-0,35 milliä, joka on mukavan jäykkää talvisissa olosuhteissa, eikä menee niin helposti sotkuun avannon reunalla. KUHA ei pääsääntöisesti pidä suurista uittoliikkeistä.
KELLUVAT jigipyrstöt nousevat helposti pystyyn, mutta kun siiman kiinnityslenkki on aivan painon päässä, saadaan pyrstö painumaan alapäin. Eli ollaan pidemmän aikaa yhdellä reiällä, aivan kuten wanhat jäärät sokkopilkinnässä. Tieto tästä oli tullut kokeilujen kautta ja nyt live-aikana pystymme näkemään jään alle ja todentamaan asian. Pää kiinnitetään ylösalaisin, jolloin vetopiste saadaan mahdollisimman taakse ja sen etupuolelle jäävä massa oikaisee jigin vedessä vaateriin. Itseäni aikanaan ihmetytti, kun hauenkalastajat asensivat iskukoukkujaan keskelle selkää aivan jään alle. Jos syvyys on kymmenen metriä ja kuha pohjan lähellä, on kalastus paljon helpompaa, kun reikä pystytään kairamaan aivan kalan päälle. Daiwan jigiruuvillisella päällä. Harvassa ovat ne päivät, jolloin kuha ottaa ”lennosta” ja syö ahvenen lailla hurmoksessa, mutta on sellaistakin havaittu. UPPOAVAN PVC-jigin pystön saa vaakatasoon mm. Pilkitään reiästä, joka on kymmenen metrin päässä kalasta. Jos pilkitään matalahkosta vaikkapa neljän metrin vedestä ja kala havaitaan kymmenen metriä sivussa, niin ei ehkä ole järkevää tehdä uutta reikää kalan päälle, koska se saattaa matalassa vedessä tästä pelästyä. Tai näin teoriassa. Teoria ei toki ole aukoton, sillä on järviä, joista saadaan pilkillä hyvin kuhia ihan pohjalinjasta…ainakin niitä pienempiä! WANHOJEN JÄÄRIEN LAJI ”Ahvenenpilkkijät ovat kovakuntoisia kalastajia, jotka jaksavat etsiä kalaa ja tehdä reikiä, kun taas kuhanpilkintä on vanhojen partojen laji”. Livellä pystytään seuraamaan, miten kuha uittoon suhtautuu. Tilanne on siis varsin erikoinen. Livellä on todennettavissa, kuinka ahvenet saattavat tulla reiälle saman tien, kun sinne pilkin laskee ja tiivistyvä kalojen kuhina houkuttelee koko ajan kauempaa ja kauempaa lisää ahvenia reiälle. Ylempänä uidessaan, ne tulevat helposti syödyksi. Vertikaalijigauksen myötä ajatukset käytettävän jigin koosta ovat muuttuneet huomattavasti. Wanhat jäärät ovat kokemuksesta tienneet, että kuhareiällä kannattaa viettää pidempi tovi. Kuha ei pääsääntöisesti pidä suurista uittoliikkeistä ja jotkut tasapainoa käyttävät saavatkin parhaiten kalaa pitämällä pilkkiä paikallaan ja vain silloin tällöin sitä heikosti heilauttaen. Tämä aivan verraton kuvaus kätkee sisälleen totuuden siemenen kuhan käyttäytymisestä. Live-luotainta avannossa 360 astetta pyöräyttämällä nähdään ongittavan kokoiset kalat ympyrän alalta, säteen ollessa 25-30 metriä. Ratkaisu ei välttämättä ole isot houkutusliikkeet, vaan kärsivällisyys odottaa se aika, kun kuha pikku hiljaa lähtee tulemaan kohti avantoa. Siinä muuten oiva vinkki hauen täkyonkijoille! Ei siis ihme, että järvillä pohjan tuntumasta kuhat eivät nappaa, jos ne kerran uivat välivedessä. . Kuhaa pilkitään rauhallisin ottein tasapainolla, kevyellä lusikkauistimella tai -pystypilkillä. Vertikaalijigauksessa on nähty pystylangan tehot isojen kuhien kalastuksessa avovesiaikana, eikä nämä tehot mihinkään katoa talvella. AIVAN pohjassa kiinni olevia kaloja on livelläkin vaikea havaita. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2025 19. nemmät kuhat ja muut kalat liikkuvat visusti pohjan turvassa ja siellä on myös niille sopivaa ravintoa. LIVE-ANTURI vaaatii yleensä 8" reiän. Venyvän materiaalinsa ansiosta (elastomax) nämä jigit ovat erittäin herkkäliikkeisiä. Käytännössä aivan pohjassa kiinni olevia kaloja on livelläkin vaikea havaita. 10-15-senttinen haarapyrstöinen jigi olisi vuosikymmen sitten tuntunut järkyttävän isolta, nykyään se on kuhapilkkijän perustyökalu. Oma erään
Kaikki varotoimet siis käyttöön. Se voi olla mikä tahansa vesiastia vaikka läpinäkyvä kymmenen litran varastolaatikko – josta näkee, miten jigi käyttäytyy siiman päässä. Jigi 20 1 2025 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Jigipää voi olla perinteinen yksikoukkuinen tai sitten voidaan käyttää kierrettävää jigipäätä, johon koon 4 tai 6 kolmihaarakoukku kiinnitetään lyhyellä kuitusiimatai terästapsilla. Mutta niin vaan on kaloja pelästytetty askeltamalla reippaasti avantojen väliä. Kun siima kiinnitetään aivan jigipään kärjestä, on sen takana massaa, joka painaa kelluvaa jigipäätä alaspäin, jopa vaakatasoon asti. KUHA tulee yleensä aivan kiinni jigiin ennen iskupäätöstään. Vastaavasti Daiwan soikeassa ruuvattavassa jigipäässä siima voidaan kiinnittää siihen lenkkiin, johon normaalisti kiinnitetään koukkutapsi. Kiinnostuuko kala jigistä vai lähteekö vain pois. Kalojen passiivisuuteen ei välillä tunnu löytyvän lääkettä vieheen koon tai värin vaihtamisellakaan. Jännitysnäytelmä alkaa, kun jigiä käydään varovaisesti heiluttamaan. Jos kalat ovat liikkeessä, on siinä se hyvä puoli, että miltä tahansa suunnalta saattaa reikää lähestyä kuha. Joskus toimii, että jigiä lähdetään mormyskatyyppisesti nostamaan ylöspäin ja tämä ”pakeneva” jigi sitten laukaisee kuhan iskun. Kala oli 15 metrin päässä onkireiästä ja kesti viisi minuuttia, kun tuo 4-kiloinen kuha ryömi verkkaisin eväliikkein kohti avantoa ja otti kuin ottikin lopulta 12-senttiseen jigiin kiinni. lainen ennätykseni tässä suhteessa syntyi pari talvea sitten. Kairaamisen aiheuttama jylinä on melkoista melua, eikä sen rinnalla kävely jään päällä tunnu pilkkijän korviin miltään. Tässä tullaan mielenkiintoiseen asiaan eli siiman kiinnityskohtaan jigipäässä. Liveluotaimen akun koko on herättänyt paljon keskustelua. Liikkuvan kalan perään tai oikeammin sen edelle harvoin ehtii tekemään reikää. Live-teline vie myös jään päällä tilaa, mutta kalastus on kuitenkin mahdollista samasta reiästä, jossa on anturi. Näin saadaan vetopiste mahdollisimman taakse ja etupuolella oleva paino vääntää uppoavan PVC-jigin pyrstön vaakatasoon. Siinä on hetki aika täynnä ripeää toimintaa. Normijigipäässä se on pyöreän jigipään päällä, mutta on jigipäitä, joissa siimanlenkki on aivan jigipään kärjessä. Jos kala havaitaan sivulla vaikka 10 metrin päässä ja kolmen metrin syvyydessä, voidaan siihen suuntaan tehdä toinen reikä lähemmäs kalaa, esimerkiksi viiden metrin päähän siitä ja toivoa, että kala ei karkaa. Tässä kalastusmuodossa pulkan päälle kiinnitettävä käännettävä kaikuluotaimen jalka on verrattoman kätevä, sillä näin pilkkijä saa näytön käännettyä siihen suuntaan, josta pilkitään. Jos kala pysyi paikallaan, ollaan nyt viisi metriä sitä lähempänä ja jigi tiputetaan tähän uuteen reikään. Jollei kuha harmittavasti käänny pois metriä ennen jigiä – kuten sillä ikävänä tapana on – se tulee yleensä aivan jigiin kiinni ja vasta sitten tekee päätöksen iskeäkö siihen vai ei. LIVELUOTAIMEN akku voi olla raskas kuljetella mukana jäällä. VARUSTETTA PIISAA Live-pilkintä vaatii melkoisen varustemäärän ja yleensä käyttöön otetaan pulkka, jonka päällä kulkee niin raskas 8 tuuman akkukaira kuin myös joukko lisävarusteita. Pilkkijä on nyt siis sillä reiällä, jossa on kaikuluotain, mutta hän pilkkii viiden metrin päässä KIRJOITTAJA komean pilkkikuhansa kanssa. Kalaa ylös otettaessa pitää ensin nostaa anturi ylös reiästä siimaa sotkemasta ja sitten vasta kala. olevan reiän kautta ja esimerkkimme kala on viiden metrin päässä pilkistä. PILKKIMINEN ERI REIÄSTÄ Live-anturi on melkoinen möhkäle ja vaatii yleensä 8” reiän. Luotaimen asetuksista käytössä on eteenpäin näyttö, joka näyttää myös riittävästi pohjaa suoraan alaspäin. Erillinen Black Box, joka on luotaimen aivot, painaa sekin, kuten käännettävä tolppa, johon anturi kiinnittyy. Onhan se näin painotettuna myös erittäin herkkäliikkeinen pienimmällekin käden väristykselle. PVC-jigeillä on taipumuksena roikottaa pyrstöä ja kelluvasta materiaalista tehdyt jigit puolestaan nostavat pyrstön ylöspäin. Useimmiten käytetään samaa kalustoa kuin kesällä veneessä, se vain mukautetaan pilkkikäyttöä varten. Edellä kuvatulla tavalla voidaan lähestyä pohjassa tai välivedessä paikallaan olevia kaloja. Todellisuudessa ainakin särjet joskus ”torkkuvat” välivedessä pää alaspäin ja ne kelluvarunkoiset jigit (Daiwa BaitJunkie, Zman), jotka ovat vedessä tässä asennossa, ovat antaneet hyvin kaloja, vaikka jigi ei kauniisti vaakatasossa olekaan. Pilkkijä tarvitsee sopivan 9-10” näytön. On vain tehtävä lisää reikiä ja odotettava jonkun ulkoisen tekijän laukaisemaa syöntipiikkiä tai sitten löydettävä se kuha, joka on otillaan. Kuhan live-pilkintään perehtyvälle on luvassa raskaita vetokuormia, turvoksiin asti pakattu auto, hyvää kuntoilua, satoja reikiä, mielenkiintoisia uusia vesistöjä ja isoja kaloja! Jigin painotus Jos hurahtaa syvemmälle jigipilkintään, on edessä uittoaltaan hankkiminen. 28A-litiumakulla pärjää normipäivän ja vastaavasti yli 40A-litiumakkua on turha raahata jäälle. Meillä on mielikuvana, että kuhan saaliskalat ovat vaakatasossa vedessä ja sen takia pyrimme siihen, että jigi olisi kauniisti vaaterissa. Joko samaan syvyyteen kuin missä kala on, tai sitten hieman ylemmäs