OMAKALA vapaa-ajankalastajan sovellus Ahvenenpilkkijän OPAS PERÄMERELLE SUURmateiden perässä KIRJOLOHIPILKILLÄ Isolla Ahvenjärvellä Esittelyssä Oulujärven Paltaselkä. 1 • 2023 KALASTUKSEN PUOLESTA 9,90 € Mitä kaikuluotain tuo kilpapilkintään
64 Seurat esittelyssä Hämeenlinnan Urheilukalastajat 66 Uutuudet 68 Suurkalavuosi 2023 70 SM-pilkki 2023 Nuasjärvellä 8 Ahvenenpilkkijän opas Perämerelle 26 Omakala Mistä oikeasti on kyse. 5 Pääkirjoitus 7 Pärskeitä TAMMIKUU 2023 Sisällys 52 Nuorten tärpit 40 Uuden sukupolven pilkkikelat 62 Perhonurkka Kirjolohen järviperhot 38 Lääkärin määräyksestä Kilpapilkkijän lämmittimet 16 Mitä kaikuluotain tuo kilpapilkintään. 20 Suurmateiden perässä 42 Kalapaikkana Oulujärven Paltaselkä 50 Kalaherkut Tapsan perinteinen madekeitto 56 Vavan varressa Ahti Sipola 60 Tutkittua Onko vesivoimatuotannolle kestäviä ratkaisuja. 32 Kirjolohipilkillä Isolla Ahvenjärvellä 37 Historian havinaa VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 3
050 577 4656 ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Markus Molenius puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 577 4656 KOORDINAATTORI Johanna Antila (Velkua), puh. 050 576 3302 TOIMITTAJA/TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ Ismo Malin (toimisto), puh. 050 597 4933 Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Suomen VAPAA-AJANKALASTAJAT 4 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. 050 573 9332 VIESTINTÄKOORDINAATTORI Tintti Drake (Viitasaari), puh. 040 589 6692 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. 050 576 3302. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy, Myllyhaantie 6 C 2. TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. lakko tai tuotannolliset häiriöt). 044 547 9116 Marcus Wikström (toimisto), puh. Sähköpostit etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vastuullista vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen. TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 597 4933 JÄSENSIHTEERI Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. Saha, Heidi Niemi KIRJAPAINO PunaMusta Oy ISSN 1795-5033 KA NS IKU VA : JU HA OJ AH AR JU . Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67 • BIC: NDEAFIHH www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT TOIMINNANJOHTAJA: Olli Saari (toimisto), puh. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat resepteissä tai muissa ohjeissa olevista painotai muista virheistä. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto ja Vesa Vaarama. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 045 630 4280 TALOUSSIHTEERI Jaana Piskonen (toimisto), puh. Janne Tarkiainen Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. AIK AK AU SM ED IA RY :n JÄ SE N JA KE LU NO IN 31 00 KA PP AL ET TA IL M ES TY Y 6 NU M ER OA VU OD ES SA Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. 0400 946 968. 045 110 2126 Janne Antila Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. krs, 33960 Pirkkala Timo Lepistö puh. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 577 4656 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 49 € kotimaassa, Pohjoismaat 55 €, muut maat 62 €. 040 586 8089 KALATALOUSASIANTUNTIJAT Petter Nissén Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 040 840 0681 KALASTUSOHJAAJA/HANKETYÖNTEKIJÄ Mauri Suojanen Kristineborgintie 73, 07740 Gammelby, puh. 050 525 7806 JÄRJESTÖASIANTUNTIJA: Pekka Lehdes (toimisto), puh. 050 339 4660 TIEDOTTAJA: Jaana Vetikko (toimisto), puh. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. 045 113 3050 Janne Rautanen Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 041 313 1295, markus.molenius@saarsalo.fi Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. K uv a: Ja an a V et ik ko . 0500 440 923 Juha Ojaharju Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh
K uv a : J o h an n a An t il a. Niiden avulla kannustamme kaikkia kokeilemaan kalastuksen eri muotoja ja löytämään eri vuodenaikoina harrastuksen pariin. Ku va : Ja ana V eti kk o. Haasta mukaan itsesi, sukulaisesi, kaverisi tai vaikkapa kalastusseurasi! Toivomme myös, että mahdollisimman moni veitsiä sujuvasti kalojen kanssa käyttävä jakaisi kalankäsittelyoppia eteenpäin ja innostaisi muitakin käyttämään itse pyydettyä kalaa. Haastamme lisäksi jo kokeneita kalastuksenharrastajia kokeilemaan uusia tapoja nauttia kalastuksesta, laajentamaan harrastusta tuttujen vesien ulkopuolelle sekä ottamaan haltuun vaikkapa maittavien kalaruokien kokkaamisen vähemmän arvostetuista kalalajeistamme. Ku va : J a a na Ve ti k ko . Tämän lehden ilmestyessä on helmikuun kestävän Pilkkikuun aloittava Pilkki12 juuri ovella ja ilmoittautuminen muun muassa perinteikkääseen SM-pilkkiin Sotkamon Nuasjärvelle käynnissä. Kokeneemmille harrastajille suunnattu lista puolestaan haastaa kokeilemaan muun muassa vähän teknisempiä kalastustapoja. Voit inspiroitua kampanjasivustomme vinkeistä ja haastelistoista, jotka voit tulostaa osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu. Teemavuoden aikana listaamme 52 tapaa innostua kalastuksesta. Pääkirjoitus TAMMIKUU 2023 JAANA VETIKKO KALASTUS MAISTUU 52 TAPAA INNOSTUA KALASTUKSESTA Annetaan kalastuksen maistua! Suomen Vapaa-ajankalastajien teemana on tänä vuonna Kalastus maistuu! Teeman myötä haluamme tarjota ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua kalastusharrastukseen monipuolisesti ja löytää siitä uusia tapoja sekä oppia käsittelemään saaliskalojaan ja hyödyntämään niitä kotikeittiössä. Ja maistuvan kalasopan voi tehdä vaikkapa kiiskestä. Kalastus on monipuolinen ja hyödyllinen harrastus, jota voi harrastaa sujuvasti ympäri vuoden. KALASTUS maistuu -teemavuosi kannustaa kokeilemaan monipuolisesti niin eri kalastustapoja kuin kalaruokien valmistusta. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 5. Teemavuosi käynnistyy talvikalastuskauden vinkein, joihin kuuluvat myös pilkkikisat ja muut pilkkitapahtumat. Osallistuthan Sinäkin Kalastus maistuu! -vuoteemme. Jokaisena vuodenaikana harrastus muuttaa muotoaan ja tarjoaa erilaisia elämyksiä: uusia tapoja kalastaa, uusia kalalajeja ja uusia makuja. Fiilistelijöille tarkoitetun listan avulla voit muistuttaa itseäsi etenkin kalastusharrastuksen yhteisöllisyydestä
Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta HEINOLA JÄÄPORAT ovatkin monien mielestä ne oikeat ja sopivimmat suomalaisille kalastajille! www.laxstrom.com LAXSTRÖM Muista Jääkairojen VAIHTOTERÄPALVELU! LAXSTRÖM JÄÄSAHAT Heinola Jääporat on valmistettu Suomessa ja Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä. JÄÄPORIEN tehokkuus, käytettävyys, luotettavuus ja laatu ovat HEINOLA JÄÄPORIEN toimivuuden peruskivet. Jääporat Made in Finland by O rig in al
Tämä on linjassa koululaisten harrastuskyselyn kanssa, jonka mukaan kalastus yhdessä metsästyksen kanssa kuuluu poikien top5-suosikkeihin. On syytä tiedostaa, että ikärajan nostaminen (jolle on helppo povata laajaa vastustusta) ainoastaan siirtäisi rahoitusongelman ratkaisemista hieman tuonnemmaksi. Niinpä katson toiveikkaasti vuotta 2023 kohden ja mielessäni jo suunnittelen seuraavia kalastusseikkailuja. Omasta kalastuksesta ei hirveästi jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Lisäksi EU:n toimesta kiristettiin entisestään merialueen lohenkalastusta ja kiellettiin ankeriaan kalastus kokonaan. Vaikka harva jäi haikailemaan syyspimeää ja lämpömittarin jumittumista nollan celsiuksen tuntumaan, jäi kiehtova loppuvuoden avovesikalastus tällä kertaa väliin. Kesäsään erikoisuus oli se, että ääri-ilmiöiden sijaan niin hellettä kuin sadettakin saatiin sopivassa suhteessa. Se avasikin kiitettävästi virtavesiä, muttei valitettavasti vesilakia. Toivoa hallinnon kokonaisvaltaisemmasta suhtautumisesta vapaa-ajankalastukseen saatiin ilahduttavasti juuri ennen joulua, kun häntä tavatessamme koko järjestö sai kiitosta uurastuksistaan kalastusharrastuksen hyväksi. Pilkille ennätin 24 tunnin verran ja avovesille alta sadan tunnin verran. Mikäli Helsingin Malmilla majaa pitäviltä ystäviltämme kysyttäisiin, nousisi maksuvapauden yläikäraja 70 vuoteen. Tämä oli yksi keskeisistä sanomista myös tilaisuuden avanneella maaja metsätalousministerillä. Ruutia voidaan toki asiaan polttaa, mutta järkevämpää olisi hyödyntää tiedettyä maksuhalukkuutta ja avata mahdollisuus kaiken ikäisille lunastaa lisälupia kalastonhoitomaksun kylkeen. Maistuvaa kalastusta vuodelle 2023! P ohdin, mitä juuri päättyneestä vuodesta 2022 jäi kalastajan ja järjestötoimijan silmin mieleen. Lähestyvät eduskuntavaalit ovat taasen virittäneet keskustelua kalastonhoitomaksukertymän turvaamisesta. Unohtaa ei sovi sitä, että samalla tyttöjen ja nuorten naisten kiinnostus kalastukseen on nousujohteista. Näin kävi myös kalastuslakipäivillä, jossa vuosien tauon jälkeen toisiaan kohtasivat ympäri Suomen työskentelevät kalatalouden ammattilaiset. JÄLKIPOLVILLE KERROTTAVAA Suomessa oli viimeistä täyttä vuottaan vallassa etukäteen kaikkien aikojen kalaja kalastusmyönteisimpänä pidetty hallitus. Vähäinen vesillä vietetty aika ja niukat saaliit eivät jää harmittamaan, koska nyt on kuitenkin jälkipolvi, jolle ylipäätään kertoa ja jonka kanssa elämyksiä jatkossa jakaa. Samalla kiinnitin huomiota siihen, että kaikkia totutusti syleilevään pyrkivässä avauksessa jäi ministerillä kalastusharrastus ja sitä tukeva oma strategia paitsioon. Arvoitukseksi jäi, oliko kyseessä silkka unohdus. Kolmatta vuotta koko maailmaa kiusanneen koronaviruksen kanssa opittiin siinä määrin pärjäämään, että päästiin vihdoin tapaamaan kalakavereita tapahtumissa ja kokoontumisissa. Syys-lokakuussa nautittiin tavanomaista lämpimämmästä säätilasta, kunnes talvi tuli kertarysäyksellä koko maahan jo marraskuussa. 1,8 miljoonasta vastikään kalassa käyneestä enemmistö on poikia ja miehiä. Niiden mukaan kalastusharrastus on Suomessa voimissaan, peräti 87 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa kalastaa. Kuvaavaa koko kalatalouden sektorille on se, että rahat halutaan pois, mutta mitään toimenpiteitä ei harrastuksen edistämiseksi tehdä. Neuvontajärjestön harteille heitetään valtava taakka viestiä muutoksista sekä ylläpitää kiinnostusta harrastusta kohtaan suurena. Pärskeitä OLLI SAARI toiminnanjohtaja VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 7. Järjestön suositun mimmitoiminnan myötä on jännittävää odottaa, miltä näyttävät seuraavat, vuotta 2022 koskevat harrastustilastot. Kalastusharrastuksen edistämisestä jäi konkretia vähiin, mutta velvoitteita ja sääntelyä lisättiin (osin tarpeesta) ainakin kalojen ilmoitusvelvollisuutta ja kohtelua sekä kalastusvälineiden jätehuoltoa koskien. Pilkkijäitä riitti pitkälle kevääseen kuin vanhoina hyvinä aikoina. Vuonna 2022 julkaistiin useampia toisiaan täydentäviä vapaa-ajankalastuksen nykytilasta ja kiinnostuksesta kertovia tutkimustuloksia. Työn mahdollistamisessa on hallituksen kunniaksi tunnustettava budjettikirjaus kalastonhoitomaksuvarojen käytön lisäämisestä harrastuksen edistämiseen ja neuvontaan
Pilkkijä voikin hyvillä mielin ottaa mukaan pussillisen ruoka-ahvenia. TEKSTI JA KUVAT VILLE VÄHÄ Ahvenenpilkkijän OPAS Perämerelle PERÄMEREN ahvenkannoilla menee hyvin ja ne ovat elinvoimaisia. Lähiruokaa parhaimmillaan! 8 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. PERÄMEREN pohjukka on muuhun Itämereen verrattuna matala. PILKINTÄ SYVEMPIEN alueiden läheisyydessä olevat laajahkot matalikot keräävät varmimmin ahvenia
Kuoreet ja muikut ovat Perämerellä isoja, jopa 20 sentin pituisia. Paras syöntihuippu osuu silloin yleensä auringonnousun jälkeiseen muutaman tunnin aikaikkunaan. Fileekokoista ahventa löytää niin matalasta kuin syvältäkin. Ravinto . Useat suuret joet tuovat sinne runsaasti suolatonta vettä, minkä takia alueen kalalajisto on sekoitus merija makeanveden lajeja. Tämä alue on Itämeren arktisin osa, mikä tarkoittaa pitkää jääpeitteistä aikaa. Näitä erittäin runsaslukuisia ja energiapitoisia pikkukaloja esiintyy lähes joka paikassa, oikeastaan ne puuttuvat vain aivan matalista ja rehevistä lahdista. Myös ympäristöolosuhteet, kuten meriveden korkeus, vaikuttavat merkittävästi ahventen liikkumiseen. Syvemmissä vesissä fileekokoiset ahvenet syövät mainittujen piikkikalojen lisäksi kuoretta (norssia), meressä elävää muikkua (maivaa) ja silakoita. Nämä noin viiden sentin pituiset vaaleankellertävät pikkukalat ovat tärkeä saalislaji monelle petokalalle. Ei siis ihme, että Perämerellä pilkkisaaliit ovat hyviä ja ahventen keskikokokin pannukarkean puolella. PIENET piikkikalat ovat ahventen mieliruokaa Perämerellä. Perämerellä ahventen koolla ja veden syvyydellä ei vaikuta olevan selkeää yhteyttä. Perämerellä pilkkiahventen mahoista löytyy yleisimmin kolmija kymmenpiikkiä. Lisäksi ruokalistalle kuuluu muun muassa silakoita. Matalassa erityisesti pehmeät pohjat varastoivat kesällä lämpöä ja talvella näillä alueilla vesi on sitten hieman lämpimämpää kuin muualla. Ne hakeutuvat etenkin matalassa vedessä lumilaikkujen alle tai paksumman jään alueelle, jossa on varjoa tarjolla. Paras syöntiaika ajoittuu silloin päivän valoisimpaan hetkeen. PERÄMERELLÄ PILKITÄÄN MATALASSA Monelle järvipilkkijälle saattaa tulla yllätyksenä, että Perämerellä ahventa pilkitään varsin matalasta. Itse olen todennut, että syvempien alueiden läheisyydessä olevat laajahkot matalikot keräävät varmimmin ahvenia vuodesta toiseen. Näissä lahdissa isotkin ahvenet ovat usein erikoistuneet syömään hyönteisravintoa, kuten suurikokoisia vesiperhosen toukkia. Alkuja keskitalven paikkoja ovat esimerkiksi edellä kuvattujen lahtien meren puoleiset edustat, Mitä ahvenet syövät Perämerellä. TASAPAINOPILKKIJÄNÄ EN MIELELLÄNI PILKI ALLE KAHDEN METRIN VEDESSÄ. Ahventa on kyllä vieläkin matalammassa, mutta tasapainopilkkijänä en mielelläni pilki alle kahden metrin vedessä. KESÄNVANHA silakka on noin 6–8 sentin pituisena sopiva saalis monen kokoiselle ahvenelle. Jäälle ei ole siis kiire, ja aamu-uninenkin ehtii syönnille. KEVÄÄLLÄ ahvenet ovat huomattavasti arempia. Sellaisina vuosina, jolloin pysyvän jääpeitteen muodostuminen menee pitkälle talveen ja merivesi ehtii kauttaaltaan kylmentyä, ahvenet hakeutuvat herkemmin matalaan ja rantojen läheisyyteen. Alueen ahvenkannat ovat elinvoimaisia ja runsaita. Tämä kaikki tuo erityispiirteensä myös ahvenen pilkintään. Kovin pienet ahvenet eivät niitä syö. Keväällä ahvenet ovat myös huomattavasti arempia. Merellä ahvenet syönnöstävät aktiivisesti läpi talven, joten saatavilla oleva ravinto vaikuttaa ahventen olinpaikkojen valintaan. Lämpimät ja pitkät kesät ovat olleet suosiollisia Perämeren ahvenille. Ylivoimaisesti eniten ahventa on tullut 2-5 metrin syvyisiltä alueilta. Pienikin ero veden lämpötilassa riittää vetämään puoleensa muiden kalojen lisäksi myös ahvenia. Itse en käytännössä koskaan pilki kuutta metriä syvemmästä. Rantojen lähistöllä olevilla matalilla alueilla ahvenet syövät piikkikalojen lisäksi muun muassa kiiskiä, särkikaloja, kivisimppuja ja toisia ahvenia. Hieman kauempana rannoilta ahventen syönnöksistä löytyy verrattain usein hietatokkoja. Sen sijaan kesänvanha silakka on noin 6–8 sentin pituisena sopiva saalis monen kokoiselle ahvenelle. Ahvenen käyttämä ravinto vaihtelee suuresti ahvenen koon lisäksi myös elinalueiden mukaan. T ässä jutussa esitellään pohjoisen Perämeren pilkkipaikkoja ja -vinkkejä Tornion ja Raahen väliselle merialueelle. Osa Perämeren pilkkipaikoista on selkeitä kevätpaikkoja, joissa ahvenia ja sitä myöten pilkkijöitä on vain keväällä kutuajan lähestyessä. Perämeren pohjukka on muuhun Itämereen verrattuna matala. Pilkkimään pääsee viimeistään joulukuussa ja kauden päättäjäisiä vietetään yleensä aivan huhtikuun lopulla. Silloin ahvenia kannattaa etsiä railojen, lumettomien laikkujen tai ohuemman lumija jääkerroksen alueilta. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 9. Kevään edetessä ja valonmäärän lisääntyessä ahventen käyttäytyminen muuttuu. VALONMÄÄRÄ VAIKUTTAA AHVENTEN KÄYTTÄYTYMISEEN Itse pidän alkuja keskitalvea parhaimpana aikana Perämeren ahventen pilkintään. Yksittäiset pienet pakat tai jyrkkäreunaiset rinteet eivät ole Perämeren ahventen suosikkipaikkoja. Ne ovat tyypillisesti matalia ja sulkeutuneita lahtia, joiden perukkaan laskee joki tai oja
PERÄMEREN ahvenet ovat selvästi järviahvenia hoikempia. Käytännössä lähes kaikki ovat olleet tietopaikkaan tehtyjen juuri kiloahvenia tavoittelevien reissujen tulosta. Nallikarin edusta on pohjanmuodoltaan varsin monotonista, mutta ahvenia kyllä löytyy, kun siirtyy noin kilometrin päässä olevalle penkan reunalle. Esimerkiksi Puruvedellä ja muilla etelän muikkujärvillä siihen saattaa riittää alle kymmenen vuotta. Iin merialueella on muitakin hyviä ahvenpaikkoja, kuten Praavanlahti ja Iijoen edusta. Oulussa Patenniemen edustalla oleva Kuivasmeri on kokeilemisen arvoinen paikka. Yksi viime vuosien uusista paikoista on Oritkari. Ahvenen kasvu Perämerellä Ahvenen kasvuun vaikuttavat eniten ravinnon määrä ja laatu sekä kasvukauden pituus. Kilon rajapyykki menee rikki keskimäärin 12-13 vuoden ikäisenä. RAILOT aukenevat ja sulkeutuvat jääkentän liikkeiden mukana, joten jäällä liikkujien on syytä olla tarkkana. Prännäri samoin kuin Kemin kaupungin edustan merialue on helposti tavoitettavia jalkaisinkin. Ikää ahvenella oli kolmetoista vuotta. selällä olevat karikkojen ympäristöt ja syvään pistävät vedenlaiset niemekkeet. Kirjoittajan oma topseiska on Lumijoen merialueelta, yhteispaino 5,441 kiloa. AURINKOISELLA kevätsäällä kannattaa ahvenia etsiä lumilaikuilta. Omaan pilkkiporukkaan on osunut Oulun merialueelta joka talvi vähintään yksi yli kilon ahven. Kasvu 10 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Tosin on myös talvia, jolloin Kuivasmeri tuntuu olevan lähes tyhjä ahvenista. PERÄMERELLÄ tasapainopilkkijän saalisahventen keskipaino on yleensä 300 gramman molemmin puolin ja yli puolen kilon kalat eivät ole jokapäiväisiä. Merihelmessä on pitkät siirtymät parhaille paikoille. Toisaalta Perämeren ahvenet ovat selvästi järviahvenia hoikempia. Vastaavasti huhtikuussa saatu 1,35 kiloa painanut ahven oli 46,8 senttiä pitkä ja ikää sille oli kertynyt viisitoista vuotta. Kemin Ajoksen ja Selkäsaaren välinen alue on kokonaisuudessaan matalaa ja ahvenen pilkintään sopivaa noin 2-4 metrin vettä löytyy runsaasti. TORNION JA OULUN VÄLISET AHVENPAIKAT Torniossa Röytän alue ja erityisesti Prännärinniemi tuli tietoisuuteen joitain vuosia sitten, kun pilkkikisoissa sieltä vedettiin hirmuisia ahvenpotteja. Perämerellä noin 40 sentin pituinen ahven painaa tyypillisesti 600–700 grammaa, kun etelän järvillä vastaavan kokoinen voi painaa jopa kilon. Sellaisen voi toki saada melkein mistä vain ”kerran elämässä” -tuurilla. Kuivaniemessä Merihelmen edusta on tunnettua pilkkiseutua, samoin Vatungin nokka. Se on helposti saavutettavissa ja ajoittain on ahventa mukavasti. Edellä kerrottujen syiden takia kiloluokan ahvenet ovat Perämerellä aika tiukassa. Tai sitten täsmäiskulla tiettyyn paikkaan juuri tietyissä olosuhteissa. Sekin on pohjanmuodoltaan ai. Esimerkiksi maaliskuussa Oulun merialueelta saamani 1,105 kilon painoinen naaras ahven oli peräti 47 senttiä pitkä. Laitakarissa ovat saaliit kuitenkin laskeneet ja haastetta tuo myös ahventen löytäminen laajalta alueelta. Iin Laitakari oli takavuosina todella kovan pilkkipaikan maineessa. Vaikka Perämerellä on ahvenille runsaasti energiapitoista ravintoa, kasvukauden lyhyyden takia kasvu ei ole kuitenkaan kovin nopeaa. Railojen läheisyydestä löytää ahvenia läpi talven, parhaiten kuitenkin keskitalvella
Kauempana on useita otollisia paikkoja, kuten noin neljä kilometriä satamasta luoteeseen oleva Kovellin matalikko. Kaikuluotain helpottaa tasapainopilkkijän hommaa huomattavasti. Ilman moottorin apua liikkuvat pilkkijät tyytyvät useimmiten pilkkimään satamasta noin kilometrin päässä olevan tuulimyllyn ympäristöstä tai sen länsipuolella olevan kolmen metrin penkan reunan alueella. Oli sitten syynä kova kalastuspaine, lahden mataloituminen tai jokin muu syy, ne ajat ovat takanapäin. ” VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 11. Raaheen päin mentäessä vastaan tulee Merikylänlahti. Rannalta löytyy parkkitilaa autoille ja pilkkipaikoille ei ole pitkä matka rannasta. Sieltä ahventa löytää esimerkiksi noin kilometrin päässä satamasta olevien matalikkojen ympäriltä. ka yksitoikkoista, mutta ahvenia se tuntuu miellyttävän. Riittävän suurien tasapainojen käyttö auttaa myös valikoimaan aivan pienimmät ahvenet saaliista pois. Railoja tai vaarallisia sulapaikkoja ei siellä yleensä ole. Lumijoen vastarannalta löytyy takavuosien supersuosittu kevätpaikka, Hailuodon Ojakylänlahti. Merellä ei kannata arastella koon suhteen, sillä suuri pilkki houkuttelee ahvenia paremmin. Oritkari onkin nykyisin yksi suosituimpia Oulun pilkkipaikkoja. Matalaan lahden perukkaan pakkaantui vielä 1980-1990-luvuilla valtavan ahvenmäärän lisäksi valtava määrä pilkkijöitä ympäri Suomea. Jos sattuu huono syönti, niin silloin pelkkä morri on monen valinta, vaikka se kuuluisa kultainen. Silloin jäälle pääsy ja sieltä takaisin tulo kuivin saappain saattaa olla vaikeaa. tulee tasapainoilla vähintäänkin tarpeeksi. Toki Ojakylänlahdelta saadaan edelleen keväisin ahventa, mutta vaihtelu on vuosien välillä suurta ja mistään ylivoimaisesta huippupaikasta ei voida enää puhua. Lujan uskon lisäksi se vaatii kokemusta ja kaikuluotainkin on lähes välttämätön hankinta. Omat ja kaveriporukan ahvensaaliit ovat kuitenkin osoittaneet, että saalista KUIVASMERI ON KOKEILEMISEN ARVOINEN PAIKKA. Tasapainot eivät varmasti ole aina se paras valinta, varsinkaan aloittelijan kannalta. Lumijoen ja Hailuodon välinen Luodonselkä tarjoaa laajalti vaihtelevaa pilkkialuetta ja runsaita ahvensaaliita. LIMINGANLAHDEN JA LUMIJOEN HOTSPOTIT Oulunsalon lentoaseman takaa Liminganlahdelta löytyvä Peuhu on yksi parhaista paikoista ahventen meripilkinnän aloittamiseksi Oulussa. Merikarttojen ja ilmakuvien avulla voi etsiä lupaavan näköiset ottipaikat. Perusvarma valinta on perinteinen tapsipilkki. Tasapainoilla pilkkiminen perustuu suurelta osin syövien tai muuten aktiivisten ahvenien etsintään. Harvemmin kuitenkaan aivan tarkkoja paikkatietoja. PERÄMEREN selkävesillä eri kokoiset ahvenet liikkuvat usein sekaparvissa. Ainoa ongelma syntyy, kun merivesi on reilusti plussalla ja rantaan kertyy jään päälle vettä. Yksi eniten käytetty on hopeinen Valio, jossa on siimatapsin päässä kärpäsentoukilla tai madoilla ladattu iso morri. AHVENENPILKKIJÄN VÄLINEVALINNAT Itse opettelin tasapainopilkinnän alkeet 1990-luvun loppupuolella ja sitä myöten siirryin ahventen pilkinnässä pelkästään tasapainoihin. MONI VANNOO VALION NIMEEN Tasapainoista on tarkemmin omassa osiossa, mutta mitä muuta kannattaa Perämeren ahvenille tarjoilla. Jotta pilkkipäivä ei kuluisi päämäärättömään haahuiluun jäällä, tulee olla jonkinlainen käsitys siitä, millaisilta alueilta ahvenia kannattaa milloinkin etsiä. Luotain kertoo kalojen mahdollisen olemassaolon lisäksi myös sen, minkälainen tasapaino ja uittotyyli toimii siinä hetkessä parhaiten. Somen pilkkiryhmistä, kuten Oulun pilkkihulluista, löytää hyviä vinkkejä. RIITTÄVÄN suurien tasapainojen käyttö auttaa valikoimaan aivan pienimmät ahvenet saaliista pois. Oritkarin vastapuolella on Oulunsalon Varjakka. Peuhun alue on myös jäiden suhteen varmaa aluetta. Vaikka kyseessä on varsin suljettu matala lahti, niin sieltä löytyy mukavasti ahventa läpi talven. Tosin viime vuosina mukaan ovat tulleet myös jigit, lähinnä aran syönnin varalle. Tauvonniemen toiselta puolelta löytyy toinen suosittu paikka, Yrjänänlahti. Ahventa saadaan läpi talven aina kevään viimeisille jäille saakka. Lahdelle on helppo kulkea sataman kautta, eikä kalapaikoille ole pitkä matka. Lumijoen Varjakka lienee jokaiselle pilkkihullulle tuttu paikka, ainakin nimenä
12 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Kuvassa veden syvyys on kaksi metriä ja käytetyillä asetuksilla keilan leveys on pohjassakin vain 0,8 metriä. KAIKULUOTAIMESTA on eniten hyötyä syvässä vedessä, jossa anturin keila ”ehtii” levetä tarpeeksi. TASAPAINON vatsakoukuksi kannattaa ripustaa värikoukku. TASAPAINOIKSI kannattaa valita sellaisia, jotka uivat takuuvarmasti omassa vavassa, omalla uittotyylillä
Yleensä niiden koetaan olevan suurten muikkujärvien täsmäaseita, mutta ne toimivat myös merellä esimerkiksi kuoretta syöville ahvenille. Oikeassa rivissä kahdeksansenttiset keventämättömät: Silli Kasi, kolme Pilkkipajan Pommia ja kaksi Vitikka seiskavitosta. Suurilla kevennetyillä voi käyttää huoletta 0,45-millistä. Perusvarma valinta on hopeiset kyljet, vaalea maha ja tummempi selkä. ISON ahvenen saaminen on aina sykähdyttävä hetki. Noin 7–8 sentin pituiset levypyrstölliset muodostavat toisen ryhmän. Tasapainot . Paksu siima vähentää siimasotkuja ja kestää huolettomampaa käsittelyä. Jigeissä itse suosin luomuvärejä, mutta ajoittain erityisesti värikäs papukaija (esimerkiksi Saira 335) on toiminut todella hyvin myös jigissä. Joidenkin mielestä värikoukun ripustaminen tasapainon vatsakoukuksi on etikettivirhe, mutta suosittelen kuitenkin sen käyttöä Perämerellä. VASEN rivi ylhäältä: Pilkkipajan Lastu, kaksi Jouni Väänäsen Kitkan Viisasta, kaksi Ruthlessin pilkkijigipäätä ja Small Fishiä. Selän värinä toimii mustakin, mutta useimmiten lievempi kontrasti kylkeen on parempi. Sopiva paksuus keskikokoisille (6-8 cm) tasapainoille on noin 0,35 millimetriä. Koska Perämerellä ei pilkitä kovin syvästä, siimaksi käy monofiili. ?. Huhtikuun lämmin ilma mahdollisti kalan vapauttamisen takaisin hyväkuntoisena. Hyviä vaihtoehtoja ovat vihertävä-, sinertävätai kellertäväselkäiset. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 13. Sirppitai lapiopyrstöjä paremmin ahvenille maistuvat vähemmän elävät jigimallit, kuten Orka Small Fish, Mikado Saira ja Jasu Tiera. VASEMMASSA rivissä kymmensenttiset kevennetyt: Silli Hilepälkäne, EVä salakannahkainen kuore, Pääevä P5 kuore ja SYPin kaksi kuoretta, joista alimmainen kuoreennahkainen. Tämä reilusti yli kilon ahven otti vihertäväselkäiseen EVä-tasapainoon. Kolmas ryhmä ovat isot kevennetyt tasapainot. Hyvinä esimerkkeinä voi mainita Pilkkipajan Pommin, Daiwan Balancen ja Nilsun Jiggerin. Normaalit jigipäätkin toimivat, mutta litteä niin sanottu uivapää on parempi valinta. Räikeitä ärsytysvärejä käytän vain poikkeustapauksissa, kuten sameavetisissä lahdissa. KEVENNETYT tasapainot toimivat merellä esimerkiksi kuoretta syöville ahvenille. Kalliit kevennetyt tasapainot eivät välttämättä ole sellaisia, parempi valinta varsinkin aloittelijalle on keventämätön varmauintinen levypyrstö. Vavaksi sopii hyvin ihan tavallinen Delfiini tai vastaava, kunhan vain varmistaa kärjen olevan sopivan jäntevää lasikuitua. Ensinnäkin tasapainoiksi kannattaa valita sellaisia, jotka uivat takuuvarmasti omassa vavassa, omalla uittotyylillä. Tällaiset väriyhdistelmät kattavat ahventen tavallisimmat saalislajit. Nämä ovat niitä perinteisiä nopeasti uivia meritasapainoja ja ne ovat parhaimmillaan aktiivisten ahventen pilkinnässä. Käyttämieni tasapainojen värimaailma on vahvasti luomupainotteinen. Puhdas peilaava foliokylki ei ole oikein toiminut, vaan on vaatinut hilettä tai kuvioidun folion. Oikea rivi ylhäältä: Kolme EVä karvapyrstöä, joista keskimmäinen hietatokko -spesiaali ja alimmaisena Jesse Mambon jigipäässä Mikado Saira 335 kalajigi. Suosikkeja ovat kalakaverin tekemä EVä, Pilkkipajan Lastu ja Jouni Väänäsen Kitkan Viisas. Haukien varalta li. HOIKAHKOT karvapyrstöt ovat parhaimmillaan aremmalla syönnillä. Tasapainot Perämerelle Pienimmät käyttämäni tasapainot ovat noin 6–7 sentin pituiset hoikahkot karvapyrstöt. Jigejä ei kannata unohtaa. Omista rasioistani löytyy muun muassa Sillanpään Tonin Sillejä, Haatasen Juhon Syppejä ja kalakaverin tekemiä EVä-kevennettyjä. TASAPAINOPILKKIJÄN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pitkä oppimäärä olisi oman jutun aihe, joten pitäydytään perusasioissa. Nämä ovat parhaimmillaan aremmalla syönnillä ja erityisesti silloin, kun pilkitään matalassa tai sitten aivan jääkannen alla olevia ahvenia. Hyviä kaupallisia versioita ovat esimerkiksi Ruthlessin Ice Jigit ja Jessen Mambo-jigipäät
14 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. ” . Kannattaa kuitenkin muistaa, että mitä matalammassa pilkkii, sitä arempaa ahven on kaikelle melulle, eteenkin kairaamiselle. Paksussa jäässä konevoima helpottaa kairaamista ja kalojen saanti ei silloin ainakaan reikien määrästä jää kiinni. NYKYTALVINA saattaa Perämerelläkin olla potkurikelit keskellä talvea. Alaspäin ei kannata koskaan laskea, hidas nosto saa usein aran ahvenen ottamaan. Vielä kun mukaan lisätään kaikuluotain, niin paketti alkaa olemaan kasassa. Mitä arempaa ja isompaa ahven on, sitä varovaisemmin tasapainoa uitetaan. Tässä tapauksessa siimasotkujen vähentämiseksi toukilla syötitetty kolmihaarakoukku on kiinnitetty pilkkiin uistinrenkailla. Ääritapauksessa pidetään vain paikallaan tai tehdään pieniä nypyttelyjä. Joskus ahvenet nousevat tikkana tasapainolle, mutta useimmiten niitä joutuu houkuttelemaan irti pohjasta. YKSI hyvä pilkki Perämerelle on iso hopeinen Valio. Kokenut pilkkijä voi kierrellä vanhoja ottipaikkoja, mutta jos sellaisia ei ole tiedossa, niin paras taktiikka on kokeilla järjestelmällisesti eri syvyyksistä. SUURIN virhe on laskea tasapaino pohjaan. Yksi tällainen poikkeustalvi oli vuonna 2020. Perämerellä piikkikalat ovat usein jään alla ja sieltä löytää vähemmän yllättäen myös niitä saalistavat ahvenet. Aloita siis tasapainon uitto aina välivedestä. Omien havaintojeni perusteella ahvenet eivät Perämerellä ole koskaan välivedessä. Ajoittain ahvenet saa hurjalle syönnille uittamalla tasapainoa niin, ettei se ehdi kunnolla pysähtyä. Yleensä tällainen rajumpi uitto toimii alkutalvesta ja keväällä. Siirtymät merellä saavat olla reiluja, vaikka satoja metrejä kerralla. Tässäkin kaiku helpottaa hommaa huomattavasti, sen avulla näet miten ahvenet reagoivat tarjottuun tasapainoon. SIIRTYMÄT MERELLÄ SAAVAT OLLA REILUJA, VAIKKA SATOJA METREJÄ KERRALLA. . Tasapainolla pilkkijä saakin yleensä parhaat saaliit rauhallisemmilta alueilta, joissa muita pilkkijöitä on vähemmän. TYHJÄ AVANTO VAIHDETAAN UUTEEN Jos tärppejä ei kuulu, eikä kaiussakaan näy elämää, niin kovin kauan ei kannata tasapainoa samalla avannolla heilutella. ÄLÄ LASKE POHJAAN TASAPAINOA Kun on sitten tehty avanto ja lasketaan tasapaino veteen, niin suurin virhe on laskea se pohjaan. Se soveltuu kaikille pilkkijöille, taitotasosta riippumatta. säturvaa tuo fluorocarbonista tehty peruke. Kalat kyllä mahtuvat pienemmästäkin, mutta moni suurahven on karannut tasapainon päätykoukun otettua avannon alalaitaan kiinni. OMIEN havaintojeni perusteella ahvenet eivät Perämerellä ole koskaan välivedessä. Jos ei sitten satu tietämään, että juuri siitä voi saada sen kiloisen ahvenen. Kairaksi sopiva valinta on vähintään 6-tuumainen. Tuolloin ei helmikuussakaan ollut lumesta haittaa, mutta eipä ollut paljoa jäätäkään. Tämä passivoi ahvenet lähes takuuvarmasti. Ja sitten kun saa jotain merkkejä ahvenista, aletaan kairaamaan sitä syvyysaluetta tarkemmin. Yleensä ne ovat pohjalla ja ajoittain aivan jään alla. Tällaisia lähes jäässä kiinni uivia ahvenia ei kaiussa näe, vaan ne täytyy muuten sieltä bongata
Toimenpide aloitettiin marraskuun puolessa välissä ja toimenpiteen onnistuminen selviää keväällä jäiden lähdettyä. Piilijoen uoman kunnostus aloitetaan kesällä 2023 ja vesi ohjataan jokeen, kun asianomaiset viranomaisluvat on saatu, todennäköisesti kesällä 2024. Katso Makita jälleenmyyjät www.makita. Lisäksi Kuusingin taimenen pelastaminen hyödyttää erittäin uhanalaisten Kitkaja Oulankajoen taimenkantojen elinvoimaisuutta. Rohmutokot poistetaan rotenonipitoisella biohajoavalla liuoksella, joka on hyvin myrkyllistä kaloille ja vesieläimille, mutta vähemmän myrkyllistä nisäkkäille ja linnuille. Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja mielenkiintoisemmaksi se vielä tulee kun reikien kairaaminen helpottuu ja nopeutuu kalaparvea seuratessa. ROHMUTOKON hävittämisen onnistuminen selviää keväällä jäiden lähdettyä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö hävittää LS Kalavesien Hoito Oy:n kanssa haitalliseksi vieraslajiksi säädettyä rohmutokkoa (Perccottus glenii) varsinaissuomalaisesta lammesta. Erittäin vahva, porakone sivukahvalla pilkkikairaukseen. Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Kunnostuksen päätavoitteena on saada Kuusinkijoen taimenkanta jälleen elinvoimaiseksi, mutta samalla myös muut vaelluskalat, kuten vaellussiika ja harjus, hyötyvät hankkeesta. Kunnostussuunnitelman mukaan Piilijokeen ja Kuusinkijokeen rakennetaan pohjapadot niin, että Piilijoen pohjapato tulee olemaan kymmenen senttimetriä alempana kuin Kuusinkijoen pohjapato. Tavoitteena on koko rohmutokkoesiintymän hävittäminen. M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. ”Testasimme tuotteen: 5,0Ah akulla syntyi 80 kpl reikiä 34 cm paksuun jäähän!” Pilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePilkkiminen on mukava ulkoiluharrastus ja miePILKI SINÄ JA ANNA MAKITAN KAIRATA MAKITA KAIRAPAKETIT TALVI 2022-2023 M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la M ol em m is sa m al le is sa m uk an a Ra pa la DDF486ZKAIRA Runkoversio ilman akkuja. Hiiliharjaton moottori, maksimi vääntövoima huikea 130/65 Nm. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainut tiedossa oleva rohmutokkoesiintymä Suomesta löydettiin elokuussa 2022 käsittelyn kohteena olevasta lammesta. Kuten yllä mutta runkoversiona 349,281,45 alv % DDF486ZKAIRA DDF486KAIRA Täysversio kahdella 5,0 Ah akulla. 499,402,42 alv % KUUSINKIJOKI ROHMUTOKKO KUUSINKIJOEN taimenelle avautuu vapaa vaellusyhteys Kuusinkijoki kuntoon ry on ostanut Koskienergia Oy:ltä Myllykosken vesivoimalan Kuusamossa 3,8 miljoonalla eurolla. UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Varustettu pitkällä apukahvalla, jonka käyttö on aina pakollista pilkkikairauksessa. Käsittelystä ei aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle. Voimalaitoksen käytöstä poistamisen ja jokialueen kunnostuksen jälkeen Kuusinkijoen erittäin uhanalaiselle taimenelle muodostuu vapaa vaellusyhteys Venäjän Pääjärvestä aina Kiitämäjärven vesistöalueelle saakka. Keskeistä jokikunnostuksessa on voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä tukitun Piilijoen uoman avaaminen 65 vuoden tauon jälkeen. Merkittävän haitallisuuden ja tahallisen levittämisen hillitsemiseksi poistotoimiin ryhdyttiin nopeasti.. Tällä varmistetaan, että Piilijokeen riittää vettä myös keskitalvella ja siten pystytään turvaamaan kalanpoikasten selviytyminen. Kauppasopimuksen mukaan voimalaitoksen toiminta lakkaa kuluvan vuoden elokuun lopussa. UR M ak ita ED T1 55 m m tä ys pi tk äl lä te rä ss pi ra al ill a. Laji on tuotu lampeen tahallisesti ihmisen levittämänä. Pian selvisi, että se on kyennyt onnistuneesti lisääntymään lammessa. Suomesta löytyneistä haitallisista vieraslajikaloista rohmutokko aiheuttaa mahdollisesti suurimman uhan alkuperäiselle vesilajistollemme
Sisämaan vahvistuneet ahvenja kuhakannat ovat antaneet loistavat asetelmat kaikuluotainpilkinnän yleistymiseen ja sen kehittymiseen. KAIKUPILKKIJÄN katse tiukasti avannon ja näytön välimaastossa. PILKKIJÄN kaikupaketti kulkee kätevästi omassa kantolaukussa. ?. Lisäksi ahkio täytKaikupilkintä herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhä useampi pilkinnän harrastaja, varsinkin aloitteleva, harkitsee ja miettii, mitä hyötyä tai lisäarvoa kaikuluotain tuo mukaan harrastukseen. Kevyimpiä kaikupaketteja voidaan pienellä virittämisellä asentaa myös kannettaviin pilkkireippuihin ja -istuimiin. Reikien tekoon on valikoitunut vähintään 6-tuumainen jääkaira, useimmiten sekin akullisena versiona. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT SAMI KAINULAINEN KAIKULUOTAIN yleistyy pilkinnässä ja pilkkikilpailuissa K aikuluotaimien käyttö pilkinnässä on laajasti lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Anturia pyörittämällä haetaan suuntaa kaloista ja seurataan niiden reagointia pilkkivälineisiin. 16 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Siksi on varsin yleistä, että osassa maatamme pilkkijäillä nähdään jo enemmän kaikupilkkijöitä kuin perinteisiä pilkkimiehiä. Pilkkiahkiota käyttävän kaikupilkkijän varustemäärälle kertyy painoa helposti 10-20 kiloon, joskin laadukkailla akuilla pystytään huomattavaan kuorman kevennykseen. ?. Talvinen harrastus on muuttunut niin, että kaikupilkkijän ensisijaisena tavoitteena on isompien saaliskalojen pyydystäminen. KAIKUPILKKIJÄN VARUSTUS Kaikupilkkijän varustus ja jäällä liikutettava kalusto vaatii yleensä jonkinlaisen apuvälineen, kuten pilkkipulkan tai -ahkion. Tänä päivänä löytyy laajalti tietoa kaikuluotainpilkinnästä muun muassa useilta someja Youtube-kanavilta, joten lajin moninaisiin syövereihin on helppo tutustua niin hyvässä kuin pahassa. Tekniikan kehittyessä markkinoille nousee jatkuvasti uutta ja tarkempaa kaikutekniikkaa, joka perinteisten venekalastusmuotojen lisäksi on kotiutunut myös pilkintään. Koska jäällä kuljetaan pääosin jalan, jokainen ylimääräinen lisäkilo kannattaa karsia pois kuormasta
Anturia pyörittämällä saadaan suunnattua kalojen tarkka sijainti kymmenien metrien etäisyydeltä. MILLAISIA PILKKILUOTAIMIA KÄYTETÄÄN. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 17. Markkinoille on tuotu muun muassa kompakteja pilkkiluotainpaketteja. Jään alla oleva anturi asennetaan anturijalkaan niin, että suunta on tiedossa myös jään päällä. Kaikupilkintään sopivia kaikuluotaimia on valittavana pilvin pimein. . Valitettavasti tehdastekoisia pilkkianturitelineitä on varsin vähän tarjolla live-luotaimiin. Itse suosittelen pystynäyttöä, joka antaa paremman kuvan syvyysvaikutelmasta. Luotaimen näyttöruutu on suhteellisen pienikokoinen, keskimäärin noin neljä tuumaa. tyy erillisestä modatusta pilkki-istuimesta, (vaihtoehtoina kalakontti tai reppujakkara) vapatelineistä vapoineen jne. ISTUINREPPUUN asennettu kaikuluotain kulkee jäällä helposti mukana. TUUNATUSSA pilkkiahkiossa on otettu huomioon kaikki mukavuudet. Viime vuosina on yleistynyt niin sanottu live-luotaus, jolloin erittäin tarkkaa kaikukuvaa saadaan myös sivuttaissuunnassa. PILKKIANTURIN toimintaperiaate. Niissä kaikuluotaimen näyttö, akku ja pilkkianturi kulkevat kätevästi omassa kantolaukussa, jota on helpohko kuljettaa ja käsitellä pilkkiavannon äärellä. Näyttöön rakentuvan kuvan perusteella kokeneempi käyttäjä tunnistaa kalalajit ja niiden koon jopa viiden senttimetrin tarkkuudella. Näyttöjen koko näissä luotaimissa vaihtelee yleensä 9-12 tuuman välillä, suurimmillaan jopa 16 tuumaan asti. Saatavilla on luotaimia, joissa kuvaruutu on joko pystytai vaaka-asennossa. Älä siis tee pikaista päätöstä hankkiessa pilkkiluotainta. . 200 kHz 83 kHz SYVYYS 10 m KARTION 83 kHz = 11 m 200 kHz = 5 m daan taivuttaa yläpäästä mutkalle, joka osoittaa oikeaa suuntaa havaittuun kohteeseen. . LIVE-LUOTAIMEN näyttö on suurempi kuin tavanomaisten pilkkiluotaimien näyttö. Luotainmalleja ja -merkkejä on valittavana kymmeniä erilaisia, eri ominaisuuksin. Tällaisen pilkkikaiun antama kuva näyttää pilkkireiän alapuolella tapahtuvaa toimintaa. Anturin jalkaa (usein omatekoinen) voi
Pilkkikaikujen hintahaarukka on melkoinen. Ei ole todellakaan itsestäänselvyys, että kalat olisivat aina samojen vieheiden perään. Järjestäjä rakentaa mittapisteen myös kilpailukeskukseen, jos kilpailijat haluavat tuoda saaliinsa rantaan ja kotiin jatkojalostukseen. 18 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA. Saaliiksi saatu kala edellytetään lopetettavaksi välittömästi ennen talteenottoa. PITUUS VAI PAINO. Yhteispainokilpailuissa kilpailija tuo saaliskalat puntarille kilpailuajan päätyttyä. Passiivinen ja monotoninen kalastustyyli harvemmin tuottaa tulosta, edes kaikupilkkijälle. Kuvassa on lisäksi oltava joku järjestäjän ilmoittama merkki tai tunnus, jolla varmistetaan kuvan aitous. Näissä alueissa saaliskaloja on kappalemäärissä harvemmassa, mutta nykyisen live-tekniikan avulla yksittäisten isompien kalojen löytäminen on huomattavasti helpompaa verrattuna aikaisempaan. Kilpailija voi kilpailun aikana lähettää kilpailukeskukseen sähköisen kuvan mittatarran päällä olevasta saaliskalastaan, jonka kilpailujärjestäjä kuittaa. Välineet takilpailussa järjestäjä antaa kilpailijoille mittatarran, joka toimii virallisena mittalautana. Perusluotaimen saa noin 300 eurolla, mutta tekniikan lisääntyessä huippulaitteiden hinnat nousevat jopa useampiin tuhansiin euroihin. KAIKUPILKKIKISAT Ajatukset ja sanat vastuullisuudesta ja kestävistä kalakannoista ovat pikkuhiljaa kotiutuneet myös pilkkikisoihin. Isommat petokalat harvemmin hakeutuvat täkyparvien sekaan, vaan ne sijoittuvat tilannetta tarkkaillen parvien reunoille. Yleistä on, että kilpailussa on tavoitteena saada mitallisia ahvenia kisakorttiin 3-5 kappaletta. MitKAIKUPILKKIJÄN ottipelejä. Kilpailumuotoja on yleensä kahdenlaisia, pituusmittatai yhteispainokilpailut. Erikokoiset ja muuttuvilla korkeuksilla tarjotut välineet ja niiden aktiivinen uitto usein herättää kalojen mielenkiinnon, jota on helppo seurata kaikuluotaimen näytöltä. Pilkkipaikoiksi valikoituvat usein erilaiset penkanreunat ja selkeät pohjanmuodot, jossa lähistöllä löytyy täkykaloja, usein kuoretta tai muikkua. Kalojen mittaaminen kilpailukeskuksessa herättää huomattavaa kiinnostusta myös paikalle ”eksyneelle” yleisölle. Isot yksittäiset petokalat seurailevat usein alueella liikkuvia pieniä särkikalaparvia. "Onko meidän järvessämme tosiaankin tällaisia kaloja", rannassa usein kuiskitaan... Tämä käytäntö on esimerkiksi SVK:n järjestämässä SM-kaikupilkissä, jossa punnitaan maksimissaan kilpailijan viittä (5) ahventa. Enää ei paremmuutta mitata pelkästään kokonaissaalismäärillä kiloissa, vaan yksittäisten kalojen koon mukaan. Tasapainojen ja kevennettyjen tasureiden lisäksi välinepakki kannattaa täyttää pilkkijigeillä, morreilla, värikoukkuvälineillä ja tapsipilkeillä. LIVE-LUOTAIN OPETTAA PALJON Live-kaikuluotaintekniikka opettaa kalastajalle paljon kalojen käyttäytymisestä, niiden liikkeistä ja reaktioista pilkkiavannon läheisyydessä. Vastaavia kilMITTAKILPAILUSSA kala tulee asettaa järjestäjän ohjeen mukaan. Kuittauksen jälkeen kilpailija voi halutessaan vapauttaa kalan. Kaikupilkkikisoissa saaliskaloina ovat pääsääntöisesti ahvenet. VALMISTAUDU PILKKIPÄIVÄÄN Etukäteistiedot vesistöstä, kalakannasta ja oletetuista kalapaikoista auttavat onnistuneeseen pilkkipäivään. Myös tasapohjaiset ja matalammat vesialueet voivat yllättää isomusten suhteen. Ahvenen alamitta kaikupilkkikilpailuissa on yleensä 25-30 sentin välillä. Pilkkivavat ja välineet on hyvä pitää käden ulottuvilla esillä, että ne ovat helposti ja nopeasti vaihdettavissa. Ahvenen pituus pyöristetään tuloksissa edelliseen täyteen senttimetriin. Kaikupilkinnässä harvoin tulee liikuttua suuria tai useita alueita päivän aikana, vaan yleensä keskitytään kalastamaan tarkemmin pienempiä "pisteitä". Tämä kilpailuformaatti on helppo järjestää, eikä juurikaan poikkea perinteisen pilkkikilpailun järjestelyistä. Nämä laitteet ovat niin tarkkoja ja tehokkaita, että kalojen havainnointi on mahdollista kolmenkymmenen metrin etäisyydeltä pilkkireiältä. Välineet isomusten pilkintään Kaikupilkkijän välineistö on monipuolinen
Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kaikuluotain ja sen käyttö sallitaan kaikissa pilkkikilpailuissa. Myös tämä kilpailuformaatti on löytänyt SVK:n kilpailukalenteriin. Nähdään siis kaikupilkillä! Vinkit Uutta tvistiä Ilmoittaudu ennakkoon 13.3. PERINTEINEN VAI KAIKUPILKKI. Vaikka en itse ole vannoutunut kaikupilkkijä, olen silti halunnut olla mukana kehityksessä, kokeillut lajia ja järjestänyt puolenkymmentä isohkoa kaikupilkkitapahtumaa. Toivon, että kalaseurat alkaisivat myös rohkeasti järjestää kaikupilkkejä perinteisten pilkkikilpailuiden lisäksi. Voit ostaa erikseen pilkkianturin ja pienen akun. Kilpailuvesistöt on valittava kaikupilkintään sopiviksi niin syvyyksiltään kuin kalastoltaan. Tapahtuman osallistujat ovat mukana iloisella ja avoimella mielellä. Näihin tapahtumiin osallistuneet ovat antaneet paljon positiivista palautetta ja kiitosta. ?. ?. Näissä kilpailuissa on myös kaikuluotaimen käyttö sallittu. Onko tarve kartalle. Tämä kalastuksen kilpailumuoto on saanut laajan kannattajajoukon niin kesällä kuin talvellakin. Tämän talven SM-pilkki kilpaillaan Sotkamon Nuasjärvellä 25. Kaikusarja pilkitään rajatulla alueella. Silloin leppoisa kisafiilis lähtee kotiin viemisiksi mukavana muistona pilkkikilpailusta ja sinne osallistutaan uudelleen. MILLAINEN anturiteline toimii. avoimet tai rajattomat, koko maan kattavat kalastuskilpailut, jolloin kilpailija saa valita itse kalapaikkansa mielivaltaisesti mieleisiltä vesistöiltä. Käytä 200 khz taajuutta, kalasymbolit POIS! Herkkyyden säätö (syvyyden ja valitun pilkin mukaan) on helppo tehdä siten, että laskee pilkin avantoon ja säätää herkkyyden, että pilkki näkyy selkeästi. Kaikuruudun seuraaminen ja mahdollisten saaliskalojen iskut ja liikkeet pitävät nuorten kalastaja-alkujen mielenkiinnon hereillä koko pilkkipäivän ajan. ?. Kyseessä on enemmänkin Hankkiessasi pilkkiluotainta mieti ?. Kilpailusarjat miehille, naisille ja nuorille. AVOIMET KILPAILUT Uusimpana kilpailumuotona ovat tulleet ns. Pilkki12 kilpaillaan nyt toista kertaa jo tammikuun lopulla parikilpailuna. MILLAINEN näyttö. KAIKUPILKKI VETÄÄ NUOREMPAA VÄKEÄ Kaikupilkkikilpailuihin osallistujat ovat keski-iältään nuorempaa väkeä kuin perinteisissä pilkkikilpailuissa. Myös nuoret pilkinnän harrastajat ovat löytäneet kaikupilkkikilpailuihin. ONKO mahdollista käyttää veneessä olevaa laitetta myös pilkillä. Kilpailusäännöt tulee rakentaa riittävän avoimiksi, jotta itse harrastaminen ja siitä nauttiminen ovat etusijalla. LIVELUOTAINTA käyttäessä ota huomioon isomman akun tarve talviolosuhteissa. Suomen Vapaa-ajankalastajat – Yhdessä paremman kalastuksen puolesta tapahtuma, johon tullaan nauttimaan ja keräämään mukavia muistoja ja kokemuksia. ?. PELKKÄ kaiku vai yhdistelmälaite. maaliskuuta ja siinä on kaikupilkkijöille oma sarjansa. PILKKIREIÄN koko 6 vai 8-tuumaa. MITÄ olet valmis maksamaan. Isommissa näytöissä (5”-7”) pystyresoluution määrä suurempi ja tästä apua syvemmissä vesissä. Kilpailuihin osallistutaan usein pienissä kaveriporukoissa, jolloin automaattisesti syntyy keskinäistä leikkimielistä kilvoittelua ja hauskanpitoa. VAPAA-AJAN KALASTAJA 1 2023 19. pailuja järjestetään yleisesti 5-10 kappaleen ahvenkilpailuina ympäri Suomen. mennessä vapaa-ajankalastaja.fi/smpilkki KAINUU, Nuasjärvi 25.3. Kaikupilkkijöiden joukossa ei näe perinteisten kisaajien juonittelevia katseita ja naamojen kiristelyä. Omatekoinen vai joku markkinoilla oleva, kuten esimerkiksi Gearmarket. ?. Mitalliset saaliskalat ilmoitetaan kuvina kilpailukeskukseen järjestäjän antamien ohjeiden ja aikarajojen puitteissa. ?. Tapahtumaan tulee järjestää jotain "extraa" oheistoimintaa, kuten esimerkiksi tuote-esittelyjä, arvontapalkintoja, yhteisruokailua jne. Riippuu, pyöritätkö anturia pilkkireiässä vai poraatko viereen toisen reiän
Asiaan kuuluu, että kaikkein suurimmat Uljuan mateet eivät puheiden mukaan ole mahtuneet reiästä ylös. AINUT havainto Uljuan mateista saatiin Teon kaikuluotaimen kautta. Lisäksi järvestä on noussut lukematon määrä muita todella suuria mateita. PILKINTÄ TEKSTI JA KUVAT JUHA OJAHARJU SUURMATEIDEN perässä Uljuan tekojärvellä Uljuan tekojärvellä on legendaarinen maine mateenpilkkijöiden keskuudessa. Suomen suurin vapavälinein saatu made on pilkitty nimenomaan sieltä. 20 1 2023 VAPAA-AJAN KALASTAJA