SENIORARBETE 7 • 2014 Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö
20 Miten määritellään koti. 2. Seuraava numero ilmestyy 6.2.2015 | Lehden teemana on Tutkimus ja päätöksenteko. 7 • 2014 SENIOR ARBE TE 14 Yhteisöllisyys antaa turvallisuutta ja tukea
Outi Jolanki Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Kolumni ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 8 10 14 Koti paras paikka Satu Helin Mitä tarvitaan muuttuviin asumisen tarpeisiin. Vanhustyö 7 • 2014 Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi 3. Herttakaisa Kettunen Järvenpäässä uusi ote terveys- ja hyvinvointipalvelujen rakentamisessa Tuulensuun palvelukeskus pyrkii luomaan hyvää arkea ikääntyville ihmisille Leena Valkonen Paula Määttä - Viiiden kylän aktiivi Herttakaisa Kettunen Voimaa ja virkistystä DiaPuistosta Harriet Haavisto Avoinna viikonloppuisin ja juhlapyhinä Hannele Huovinen Sulon suihkeet Moninaisuuden huomioiminen on hyvän laadun tae Tiina Hailla Lähde Aijjoos kyläilemään! Aijjoos-hanke II Digitekniikka pakottaa uudistumaan – Netin ihmeelliseen maailmaan kurssien avulla Minna Korva-Perämäki 39 40 42 43 44 45 47 48 50 Vanhustyön johtajat Satu Helin (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Ikääntyneet tarvitsevat uusia asumismalleja Pirja Peltomäki ja Katja Ilmarinen 16 18 Omatoimi - yhteisötalo Saarijärvellä Herttakaisa Kettunen Tiina Salminen, Kirsti Ruislehto ja Leena Peltosaari 20 22 24 28 29 31 32 35 36 Miten määritellään koti. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Mitä voi yksittäinen ihminen tehdä asumisen ja ympäristön turvallisuuden hyväksi, pohtii tutkijatohtori Outi Jolanki kolumnissaan sivulla 50. Äänivitamiini vaikuttaa tunteisiin ja toimintakykyyn Leena Valkonen Zonta-järjestön lahjoituksella lievitetään ikäihmisten yksinäisyyttä Leena Valkonen KÄKÄTE-projektin tuloksia lyhyesti Marika Nordlund Keskusliitto tiedottaa Ajan Virrassa Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Hemmet är den bästa platsen Satu Helin Befolkningen åldras – hur säkerställs tryggt boende hemma! Leena Valkonen Kuka auttaa ja kuka välittää. kysy&vastaa Väestö ikääntyy – miten taata turvallinen asuminen kotona! Leena Valkonen Korjausneuvontatoiminnalla lisää vuosia veteraanien kotona-asumiseen Leena Valkonen Hissiasiamies Simo Merilä: Hissi helpottaa asumista vanhoissa taloissa Herttakaisa Kettunen Yhteisöllisyys tuo voimaa arkeen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Asunnon rakentaminen tai valinta tarjolla olevista kohteista on usein pitkäaikaisen harkinnan ja suunnittelun tulosta. Koti merkitsee ihmiselle yksityisyyttä, rauhoittumisen ja toisaalta myös toimijuuden tyyssijaa. Asumisratkaisut ovat myös suurimpia taloudellisia päätöksiä, joiden sidokset ulottuvat pitkälle elämässä. Lakiesityksen yleisperustelujen mukaan lisättäisiin avohoitoa eli säännöllistä kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista vähennettäessä laitoshoitoa. Yksin eläneiden henkilöiden asumisesta kuulee vastaavia kertomuksia. Elämän jälkipuoliskolla asioiden ja ihmissuhteiden muuttuessa asunto voi merkitä pysyvyyttä ja siten myös turvaa, josta ei haluta luopua. Tiedon lisäksi tarvitaan sen soveltamista sekä muita toimia kotihoitotavoitteen toteuttamiseksi. Päätoimittajalta Satu Helin Koti paras paikka K oti on ihmisille yksi henkilökohtaisimmista tekijöistä. Tuttuja asioita, kuten portaita, kynnyksiä tai runsaita mattoja ei helposti nähdä kaatumisen riskitekijöinä. Toimintakyvyn heiketessä ja jo sitä ennen tulisi asumisolosuhteita uskaltaa arvioida kriittisesti. Ihmisen elämä ja kokemukset rakentuvat useista kohteista, hankinnoista ja muutoista. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ehdotuksen perusteella VTKL:n julkaisema Ikäteknologia-kirja tulisi sisältyä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Kiistelyä herättäneen uudistuksen toimeenpanoa tulee valvoa, jotta kotona elämisen edellytyksiä todella parannetaan. Tutussa ympäristössä on luontevaa jatkaa arkipäivän askareita, vaikka toimintakyky olisikin heikentynyt. Suoriutuminen itseä tyydyttävällä tavalla tuo sisältöä elämään ja tunnetta pystyvyydestä. On tarpeellista löytää ne iäkkäät ihmiset, jotka hyötyisivät asuntojensa muutostöistä ja on tarpeellista saada nostetuksi korjausavustuksen saannin edellytyksenä olevaa alhaista tulorajaa. Asuntojen muutostöistä tai uusista asumisen ratkaisuista on tarjolla tietoa, mutta usein ehdotus asumisratkaisujen arviointiin tulee ulkopuolisilta henkilöiltä. Iäkkäiden ihmisten keskeisin toive on voida asua omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista. Asianmukaisten peseytymistilojen saanti mahdollistaisi kotona elämisen jatkumisen. Säätelyä ja valvontaa lisäävässä yhteiskunnassamme on oleellista varmistaa, että kotihoito on sisällöltään ja käyntien kestoltaan sitä, mitä entistä iäkkäimpien ihmisten arvokas elämä edellyttää.. Muutostöitä sekä hoito- ja palvelusuunnitelmia tehtäessä tulee arvioida mahdollisuudet turvallisuutta edistävän teknologian hyödyntämiseen. 4 Vanhustyön keskusliiton teettämän korjaustöiden vaikuttavuusselvityksen mukaan remonttien jälkeen kotona asumista on voitu jatkaa vuosia, korjauskustannukset ovat olleet pieniä muihin hoitomuotoihin verrattuna ja avustukset ovat olleet tarpeellisia. Tämän päivän iäkkäimmät ihmiset ovat monesti olleet uskollisia asuntoaan ja sinne perustamaansa kotia kohtaan. Yhtä tarpeellista olisi saada taloyhtiöt hoksaamaan ne mahdollisuudet, joita valtion hissiavustukset hissien rakentamiseksi tuovat eri ikäisten ihmisten asumisen laatuun, itsenäisen selviytymisen edellytyksiin ja jopa asuntojen arvon säilymiseen. Vanhustyön keskusliiton yhdessä Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton kanssa toteuttama viisivuotinen Käkäte-projekti on tuottanut runsaasti tietoa www.ikateknologia.fi -sivustolle. Koti voi olla pariskunnalle tai leskeksi jääneelle henkilölle konkreettinen muisto puolison kanssa yhdessä toteutetusta unelmasta, kovan työn ja säästämisen tuloksena aikaan saadusta paikasta, jossa on ollut hyvä elää ja kasvattaa perhe. Eri ikäpolvet eroavat asumisen suhteen toisistaan ja vanhuusikä muuttuu. Ei ole harvinaista, että tämän päivän nuorilla vanhuuseläkeikäisillä on kodin lisäksi useita asuntoja; on kesämökki ja koti Välimeren maisemissa. Tämän toiveen toteuttamista halutaan edistää muuttamalla lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Pitkäaikaisessa asunnossa on hyvä elää rauhassa, päivä kerrallaan kaikkien rakkaiden muistojen kera
Haluamme herätellä Ikäkoti kuntoon -kampanjalla kansalaisia pohtimaan, pärjääkö omassa kodissa myös ikääntyneenä. Selvitä taloyhtiön kanssa mahdolliset lupa-asiat 5. Etenkin rakennus- ja asuntoalan toimintaa on suunnattava vastaamaan tähän haasteeseen. • Onko ulko-ovi raskas avata. • Onko talossa hissi. • Onko pesu- ja wc-tiloissa toimiminen helppoa ja turvallista. Viisi askelta sujuvaan arkeen: 1. kysy & vastaa Sari Hosionaho, ohjelmapäällikkö, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, ympäristöministeriö Mitä tarvitaan muuttuviin asumisen tarpeisiin. esitteet, verkkosivut, sosiaalinen media ja erilaiset tilaisuudet) välityksellä, kuinka jokainen voi itse varautua ikääntymiseen ja huolehtia turvallisesta asumisesta omassa kodissa ja levitämme tietoa, mistä voi saada apua ja taloudellista tukea tarvitsemiinsa kodin muutostöihin. Valtion asuntopolitiikalla halutaan varmistaa ikääntyneiden turvallinen asuminen kotona toimintakyvystä tai varallisuudesta riippumatta. Teetä tai tee itse muutostyöt. Kerromme Ikäkoti kuntoon – kampanjassa median ja kampanja-aineiston (esim. Neuvonnan ja ohjauksen tehostaminen on myös erittäin tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen yli 55-vuotias katsoisi ennakoivasti omaa ja lähipiirinsä kotia myös ikäihmisen silmin: Onko koti turvallinen, esteetön ja miellyttävä asua myös vanhetessa ja terveyden huonontuessa. 5. Aluksi voi pohtia esim. Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen pyrkii edistämään ikäihmisten turvallista asumista kotona Ikäkoti kuntoon -kampanjalla. Miten asumisen suunnitelmissa on huomioitu väestön ikääntyminen ja muuttuvat asumisen tarpeet. Avustuksilla parannetaan asuinoloja. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen hissittömiin kerrostaloihin sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaus kotona asumisen mahdollistamiseksi. Mitä ensisijaisesti tulisi huomioida? Elämäntilanne ja omat tarpeet ratkaisevat sen, miten on hyvä asua. seuraavia asioita: • Kuljetaanko kotiin portaiden kautta. Moni meistä haluaa pysyä ikääntyessäänkin tutussa kodissa, siksi on hyvä arvioida oman asunnon ja elinympäristön esteettömyyttä ja turvallisuutta hyvissä ajoin. Tätä työtä tehdään Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa, joka alkoi vuonna 2013 ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. • Pitääkö tarpeellista tavaraa säilyttää korkealla. Ota yhteys korjausneuvojaan ja pyydä arviointiapua 3. Miten ikääntyvä henkilö itse voisi parhaiten varautua omaan tulevaisuuteensa ja asumisratkaisuihinsa. Arvioi itse, onko kotisi esteetön ja turvallinen 2. Miten tällainen määrä esteettömiä asuntoja voi toteutua, mitä pitää tehdä. • Ovatko lattiat liukkaat. Korjausneuvoja auttaa suunnittelussa ja tietää taloudellisesta tuesta 4. Asunnon muutostöihin on mahdollista saada valtiolta taloudellista tukea. Esteettömien asuntojen kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa huomattavasti. Noin kolmasosa näistä esteettömistä asunnoista on valmiina, kolmasosa tulee uustuotannon kautta ja kolmasosa korjaamalla. On laskettu, että väestön ikääntymisen myötä Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa. Mitä kampanjassa käytännössä tehdään. Siksi tarvitsem- Vanhustyö 7 • 2014 me vahvaa panostusta nykyisen asuntokannan korjaamiseksi esteettömäksi ja turvalliseksi
Myös kotihoidon ja palveluiden tarve on pienempi, kun asukas pääsee itse kauppaan ja muihin palveluihin. Kotien esteettömyyden lisäksi tulee huomioida koko asuinympäristö myös palvelut, liikkuminen ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä. Teksti ja kuva: Leena Valkonen KAMPANJA Väestö ikääntyy – miten taata turvallinen asuminen kotona! Ympäristöministeriön koordinoima Ikäkoti kuntoon -kampanja herättää suomalaisia miettimään, kuinka jokainen voi itse varautua ikääntymiseen ja huolehtia turvallisesta asumisesta omassa kodissa. Suurin osa ikäihmisistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä on myös yhteiskunnan tavoite. K ampanja pohjautuu väestöennusteeseen, jonka mukaan yli 65-vuotiaita suomalaisia vuonna 2030 on 1,5 miljoonaa eli puoli miljoonaa henkilöä enemmän kuin nyt. Ennakointi ja varautuminen tukee itsenäistä elämää Ympäristöministeriön arvioiden mukaan maassamme tarvitaan noin miljoona ikääntyneille sopivaa turvallista ja esteetöntä kotia vuoteen 2030 mennessä. Ministeriön luotsaama vuoteen 2017 ulottuva ikääntyneiden asumisen kehittämisoh6 jelma pyrkii vauhdittamaan erityisesti hissien rakentamista ja muita toimenpiteitä, jotka mahdollistavat kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kampanja herättelee myös kuntia ja rakennusalaa, jotta väestön tulevat asumishaasteet osataan ennakoida riittävän ajoissa. – Ikääntyneiden asuntojen korjausten ja hissien rakentamisen tukeminen on yhteiskunnan kannalta taloudellisesti perusteltua, koska paremmat asuinolot ja esteettömyys voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti. Yli puolet rakennuksistamme on rakennettu vuosien 1960–2000 välillä kulloinkin voimassa olevien määräysten rakennustapojen ja -tekniikoiden sekä tyylisuuntien mukaisesti. – Kun kotoa on helppo liikkua palveluihin ja harrastuksiin ja voi olla yhteydessä laajempaan sosiaaliseen elämänpiiriin, se pitää mielenkin virkeämpänä ja kohottaa elämänlaatua, Hynynen jatkaa. Iäkkäiden ihmisten mahdollisuus asua kotona edellyttää asuntokannan ja asuinympäristöjen huomattavaa kehittämistä esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden suhteen, totesi kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä avatessaan marraskuussa tiedotustilaisuutta Ikäkoti kuntoon -kampanjasta. Pokka muistutti myös, että esteettömien asuntojen tarve luo paineita asuntojen peruskorjaamiselle, sillä kysyntään ei pystytä vastaamaan pelkällä uustuotannolla. Kampanjassa pyritään vaikuttamaan niin kuntiin, rakennuttajiin kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin, jotta asunnot ja asuinympäristöt tukisivat ikääntyvien ihmisten itsenäistä elämistä. Yhden vanhuksen palveluasuminen maksaa kunnille noin 50 000 euroa vuodessa, ja laitoshoidon kustannukset ovat selvästi suuremmat, Hynynen perustelee.. Ikääntyvä väestöryhmä on suuri ja sillä on hyvin erilaisia tarpeita, joten asumista on tuettava hyvin monenlaisilla toimenpiteillä. – Ikääntyvä väestöryhmä on suuri ja sillä on hyvin erilaisia tarpeita, joten asumista on tuettava hyvin monenlaisilla toimenpiteillä
Ikäihmisten asumisen kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen kesken että muiden tahojen kanssa ja tässä on vielä paljon työtä tehtävänä, Raija Hynynen päättää. Tietoa korjausneuvonnasta: Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi/korjausneuvonta Ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho (vas.), asuntoneuvos Raija Hynynen ja korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso kannustavat miettimään, millainen ikäkoti on itselle sopiva. Vanhustyön keskusliitto on yksi kumppaneista. Ikäkoti kuntoon -kampanjassa pyritään tehostamaan tiedotusta korjausavustuksista julkisuudessa, sillä varsin monet ikäihmiset ovat tietämättömiä siitä, että oman kodin muutostöihin voi saada maksutonta korjausneuvontaa ja korjausavustusta. Näitä suunnitelmia ja strategioita on kunnissa jonkin verran tehtykin. Ensi vuodelle rahaa on kuitenkin luvassa vähemmän. Kampanjan nettisivuilla www.ymparisto.fi/ikääntyneiden asuminen on runsaasti tietoa ikäasumiseen liittyvistä asioista. Korjausneuvontaa saa mm. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta, jotka käyvät maksutta ikääntyneiden ihmisten kodeis- sa tekemässä arvioita remonteista. He myös auttavat avustushakemusten teossa. Asuntojen esteettömyyteen liittyviä yleisimpiä korjaustöitä ovat mm. Lisäksi kunnostustyöt voivat oikeuttaa kotitalousvähennykseen verotuksessa, Hynynen muistuttaa. sisäänkäynteihin liittyvien luiskien rakentaminen, kynnysten poistaminen, pesutilojen korjaukset sekä tukea antavien kahvojen ja kaiteiden asennukset asuntiloihin. Lisäksi monet kaupungit, kuten Helsinki, myöntävät omaa rahoitustaan hissiremontteihin. Kuntien rooli keskeinen asumisen kehittämisessä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. Liikkumista helpottavia hissiratkaisuja on saatavana myös omakotitaloihin. Vanhustyö 7 • 2014 7. tulostettavat lomakkeet, joissa kysymysten avulla voi testata onko oma koti turvallinen ja mukava asua ikääntyessä. Tämän vuoden aikana vammaisten ja vanhusten asuntojen korjausavustuksiin on myönnetty 23 miljoonaa euroa ja hissiremontteja valtio on rahoittanut samoin 23 miljoonalla eurolla. Yhteiskunnan tukea remontteihin Asuntojen korjauksiin ja hissiasennuksiin on saatavana valtion tukea. Tietoa verkkosivuilta Kampanjassa on mukana ympäristöministeriön lisäksi useita yhteistyötahoja. Sivuilta löytyvät mm. Toinen kyselylomake testaa tarvitaanko kodissa remonttia. vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Noin 10 kaupungilla on omia hissiavustuksia, Raija Hynynen kertoo. Vammaisten ja vanhusten asuntojen korjauksiin ja hissiremontteihin esitetään yhteensä 35 miljoonan euron avustusmäärärahaa
Kohteet olivat sotainvalidien, veteraanien ja heidän leskiensä asuntoja. Kohteita oli yhteensä 120 kappaletta ja niiden korjaukset ajoittuivat vuosille 1996– 2012. Lisäksi asiakkaista 35 % oli sellaisia, että remontti oli välttämätön, jotta henkilö ylipäätään pystyisi jäämään kotiin, kertoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta.. Korjaustyöt välttämättömiä arjessa selviytymisen kannalta Kohteiden korjauksista neljäsosa liittyi esteettömyyden parantamiseen. V aikuttavuusselvitys veteraanien asunnoissa tehdyistä korjaustöistä tehtiin vuonna 2013 Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi selvitettiin veteraanin terveydentila haastatteluhetkellä. Yhteiskunnan kannalta kotona asumisen pidentäminen tuo isoja säästöjä. Käytössä oli IADL-mittari, joka antaa käsityksen kognitiivisista kyvyistä eli miten veteraani suoriutuu päivittäistoiminnoistaan. Ulkoportaisiin ja ulospääsyyn liittyviä korjauksia sekä puutteellisiin vesi-, viemäri ja vesijohtoliittymiin liittyviä korjauksia oli kumpiakin vajaa viidennes remonteista. Korjausten tarpeet luokiteltiin vielä neljään osaan: muutostyöt, jotka on tehtävä rakennusteknisistä syistä, työt, jotka ovat liikkumista helpottavia, työt jotka on tehtävä, jotta asiakas pärjäisi tulevina vuosina asunnossaan ja korja- us- sekä muutostyöt, jotta asiakas ylipäätään pystyi jäämään kotiin. Kylpyhuoneisiin ja sauna-pesutiloihin liitty- 8 viä korjauksia oli noin viidennes. Selvitys tehtiin käymällä kohteissa ja haastattelemalla henkilöitä tai heidän omaisiaan ja suorittamalla puhelinhaastatteluja. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Antero Hiilesvuo VAIKUTTAVUUSSELVITYS Korjausneuvontatoiminnalla lisää vuosia veteraanien kotona-asumiseen Vanhustyön keskusliitossa tehty selvitys osoittaa, että korjausneuvonnan avulla on pystytty merkittävästi edistämään ja pidentämään veteraaniväestön kotonaasumisen mahdollisuuksia. – Korjaus- ja muutostöiden välttämättömyydestä kertoo se, että 43 % toimista kohdistui ryhmään, jotta pärjäisi kotona tulevina vuosina kotona. Korjausneuvoja Antero Hiilesvuon tekemässä selvityksessä kartoitettiin, millaisia korjaustöitä ja milloin asuntoon tai kiinteistöön oli tehty, korjauskustannukset, saadun avustuksen määrä sekä korjaustyön tekemisen tarve ja peruste
Selvitys kokonaisuudessaan nettisivuilla www.vtkl.fi/korjausneuvonta Vanhustyö 7 • 2014 9. Asuntoja, joissa remontti oli välttämättömyys asumisen jatkumisen kannalta, oli 42 kpl. Luonnollisesti osa asukkaista on saanut kotiin tuotavia palveluja, joiden kustannukset vähentävät tuota ”säästettyä” rahamäärää. Rakennuksen varsinaiseen asuinkerrokseen johtavat lasi- kuistilta jyrkät portaat. Korjausneuvonta tekee siis arvokasta työtä hyvinkin ikääntyneiden asiakkaiden asuntojen korjauksia edistäessään, Jukka Laakso kiteyttää. Myös asuinkerroksesta pesutiloihin ja ylätasolle on kulku portaikkoa pitkin. – Kotona asuvien määrä on huomattavan suuri ottaen huomioon elossa olevien veteraanien ja heidän leskiensä keski-iän, joka on lähes 90 vuotta, Jukka Laakso mainitsee. Avustuksia näille kohteille myönnettiin kaikkiaan 1 228 000,00 euroa. Karl-Erik Sternbergillä on nivelrikkoja ja lonkkavika, minkä vuoksi hänen portaissa liikkumisensa on ajoittain hyvinkin vaikeaa. IADL-mittarin tuottamista tuloksista kuitenkin huomaa, että veteraanit ovat säilyneet hyväkuntoisina kotona asuessaan. – Pelkästään näissä 42 kohteessa on siis säästetty yhteenlaskettuna lähes 12 miljoonaa euroa asukkaan, Kelan ja muita yhteiskunnan kustannuksia. Tuolihissi toi avun arkeen Karl-Erik ja Tutta Sternberg asuvat Naantalissa vanhassa Karl-Erikin isoisän 1800-luvulla rakennuttamassa kookkaassa puutalossa. Näissä kohteissa oli asuttu yhteensä 329 vuotta ja avustuk- sia kohteet olivat saaneet runsaat 0,5 miljoonaa euroa. Jälkipolville asuntoja tai kiinteistöjä oli siirtynyt 7 % ja ulkopuolisille kohteista oli myyty 4 %. Sternberg on 60 prosenttisesti sotainvalidi. Rakennus sijaitsee jyrkähkössä rinteessä ja talon pihalle johtava porttikäytävä on niin kapea, että pihalle ajo on mahdollista vain keskikokoisella henkilöautolla. Tämä merkitsee keskimäärin 63 %:n avustusta kuhunkin kohteeseen. Lisäksi anottiin avustusta sauna-pesutilojen ovien suurennukseen ja tukikaiteiden asennukseen sekä wc-istuimen korotukseen. Hissiasennus onnistui erinomaisesti ja KarlErik Sternberg sekä vaimonsa Tutta Sternberg ovat varsin tyytyväisiä lopputulokseen. Tutkittujen kohteiden korjaustöihin käytettiin yhteensä 1 946 900,00 euroa. Valtiokonttori myönsi avustuksen hankkeisiin ja tuolihissit asennettiin keväällä 2012. Kotona asuminen jatkui Selvityksen mukaan asunnoissa on asuttu remontin jälkeen keskimäärin kahdeksan vuotta ja 88 % veteraaneista asuu edelleenkin korjatuissa kodeissaan. Jos asukkaat olisivat joutuneet muuttamaan palvelutaloon tai muuhun vastaavaan paikkaan, olisi siellä asumisen hinta ollut yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa kun vuorokausihintana käytetään 100 euroa. Hän oli yhteydessä korjausneuvontaan ja hänelle anottiin valtiokonttorilta ns. peruskorjaushankkeena tuolihissien asennusta sekä lasikuistin portaisiin että sisäportaisiin
H issiasiamies kertoo hissin toteutusmahdollisuuksista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista. Yleensä siinä vaiheessa, kun hissi on paikoillaan porrashuoneessa, näyttävät kaikki siihen liittyvät asiat helpoilta ja yksinkertaisilta. Hissiasiamies käy kutsusta opastamassa ja kertomassa hissittömien taloyhtiöiden asukkaille, millaisia hissivaihtoehtoja taloyhtiöön sopisi.. Teen niiden pohjalta ehdotelmat. Sitä ei voida koskaan suunnitella piirustusten perusteella, vaan mittaukset on tehtävä paikan päällä. – Tutustun ennen tapaamista muun muassa talon pohjapiirustuksiin, teknisiin tietoihin, mahdollisiin suojelumääräyksiin sekä asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Jos taloyhtiö päättää edetä asiassa, se suunnitteluttaa, kilpailuttaa ja tilaa hissin sekä rakennustyön omatoimisesti. Olen puolueeton toimija. Teksti ja kuva: Herttakaisa Kettunen HISSIPROJEKTI Hissiasiamies Simo Merilä: Hissi helpottaa asumista vanhoissa taloissa Ellei kerrostalossa ole hissiä, sellainen voidaan yleensä asentaa jälkikäteen. – Aloitin vastavalmistuneena rakennusinsinöörinä Heka-Myllypuro Oy:n (Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueyhtiö) paikallisvalvojana, etenin työnjohtajaksi, isännöitsijäksi ja vuonna 1999 aloitin toimitusjohtajana, Merilä muistelee. – Mutta, nyt kun olen toiminut tässä tehtävässä hieman yli vuoden niin huo- maan, että näihin asioihin pitää erikoistua, oppia ikä kaikki, toteaa Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä. Hänet voi pyytää taloyhtiöön katsomaan hissille paikkaa tilanteen mukaan joko porrashuoneesta tai rakennuksen ulkopuolelta – jokainen porrashuone on oma yksilönsä. 10 Vantaalla, Espoolla ja Kauniaisilla on yhteinen, vuoden 2014 elokuussa perustettu, pääkaupunkiseudun hissityöryhmä. Simo Merilä on Suomen ainut hissiasiamies. Merilä käy kutsusta opastamassa ja kertomassa hissittömien taloyhtiöiden asukkaille, millaisia hissivaihtoehtoja taloyhtiöön sopisi. Merilän työtä on toki helpottanut se, että hänellä on monivuotinen aiempi kokemus rakennus- ja kiinteistöalalta. Hissin asentaminen helpottaa arkea ja nostaa kiinteistön käyttöarvoa. Ne tekevät hyvin samoja asioita, kuin mitä minä teen täällä Helsingin alueella, Merilä sanoo. Tämän lisäksi Helsingillä, Kuva: Simo Karisalo Hissi suunnitellaan miljöön mukaan. Helsingissä on toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan hissiasiamies, joka antaa puolueetonta ja maksutonta neuvontaa taloyhtiöille. – Kaiken kaikkiaan hissityöryhmiä on 14 eri paikkakunnalla ympäri Suomea
Esimerkkinä Merilä mainitsee vuonna 1885 rakennetun talon, johon on tehty hissi nykyaikana. rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Suojelluissa arvotaloissa myönnettäviä rakennuslupia harkitaan tarkasti ja kaupunginmuseon kanta on otettava huomioon. Merilä muistuttaa myös, että jokainen hissi on erikseen siihen porrashuoneeseen suunniteltu. Laadin osakkaita varten suuntaa antavia laskelmia siitä, paljonko hissin hinnaksi suunnilleen tulee eri kerroksien huoneistoille, laissa vuonna 2010 määritelty kerroskerroin vaikuttaa oleellisesti kustannusten jakautumiseen. Ihmisiä kiinnostaakin yleensä se, paljonko hissi tulee maksamaan avustukset huomioiden yksittäiselle osakkaalle. Sellaista ei ole Suomessa aiemmin ollut asuinrakennuksissa, huomauttaa Merilä. – Malmilla sijaitseva taloyhtiö etsi pyöreään porraskuiluun tekijän, joka suostui tekemään pyöreän hissin. Samoin, jos on tehty virheratkaisuja, on niistäkin hyvä ottaa oppia ja välttää virheiden toistamista. Hissit stadin kerrostaloihin Helsingin kaupungin hissiprojekti neuvoo taloyhtiöiden omistajia, asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä hissien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. www.hel.fi/hissiprojekti 11. Osa ratkaisuista on jo koottuna niin sanottuihin hissikortteihin, joissa erilaisia ratkaisuja esitellään. – Ja ennen kaikkea hissi on yksilö, varsinkin jos ajattelee kantakaupungin taloja. – Ja hissiratkaisun pitäisi olla sellainen, että se vaikuttaa siltä kuin se olisi ollut talossa aina, Merilä sanoo lopuksi. Vuodesta 2000 vuoteen 2013 on Helsingin alueelle jälkiasennettu hissejä noin 750 kappaletta. Rakentamisprosessi voi hissin hankintapäätöksestä kestää yhdestä viiteen vuotta. – Tarkkaa hintaa voi joskus olla hankala laskea ilman tarkempaa suunnitelmien laatimista. Hissi porrashuoneen mukaan Hissi voidaan pääsääntöisesti rakentaa lähes jokaiseen porrashuoneeseen. Helsingin kantakaupungissa, missä saatetaan tarvita erikoisratkaisuja jälkiasennushissien suhteen, hinnaksi voi tulla 200 000 – 250 000 euroa. Osakkaille jää siis maksettavaa 40 prosenttia hissin kustannuksista. – ARAn avustus kattaa rakennuttamisen, suunnittelun ja rakennus- ja hissitekniset työt eli kaikki ne kustannukset, jotka kuuluvat välillisesti hankkeeseen, Merilä kertoo. Keskimäärin jälkiasennettava hissi maksaa 170 000 – 190 000 euroa. Niissä voi samassa taloyhtiössä olla aivan erilaisia porrashuoneita. – Kun hissiä suunnitellaan vanhaan taloon, pitää ottaa huomioon mm. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää hissiavustusta enintään 50 prosenttia projektin kustannuksista. – Aina voi ottaa mallia hyvin onnistuneista ratkaisuista. Jälkiasennushisseihin saa hyvin avustusta. Hän kertoo myös, että tällä hetkellä Helsingistä puuttuu noin 8300 hissiä. Merilän tavoitteena on käydä, ajan niin salliessa, kaikissa toteutuneissa hissikohteissa ja kartoittaa, mitä kaikkea porrashuoneissa on tehty. Nykyään asennetaan jopa pyöreitä hissejä. Jälkiasennushissi voidaan asentaa myös rakennuksen ulkopuolelle. Ja 30-luvulla niitä asennettiin paljonkin, kertoo Merilä. – Varsinainen hissin hankintapäätös voi kestää joskus jopa kymmenenVanhustyö 7 • 2014 kin vuotta. Tämä asia riippuu hirveästi taloyhtiöstä ja siitä miten siellä saadaan asioita sovittua, mutta lopulta näissäkin taloyhtiöissä saadaan tehtyä myönteinen hissipäätös Merilä kertoo. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA avustaa – Jälkiasennushissihän ei ole mikään uusi ajatus. Vanhimmat jälkiasennushissit on tehty Helsinkiin vuonna 1910 eli yli sata vuotta sitten. Määrä on suuri. Lisäksi Helsingin kaupunki myöntää ARAn päätöksen perusteella avustusta 10 prosenttia ja lisäksi taloyhtiö saa hissiasiamiehen maksuttomat palvelut
Valtakunnallisen hankkeen ja paikallistason toteuttajien yhteistyön tavoite on poistaa esteitä hissin rakentamiselta. Maakuntien keskuskaupungeista Jyväskylä, Joensuu, Lahti, Lappeenranta ja Imatra, Oulu, Pori, Tampere ,Turku ja Vaasa ovat perustaneet hissityöryhmät vuosien 2012–2013 aikana. Esteettömyyden edistäminen on usein henkisten esteiden poistamisesta ja tässä toivottavasti Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa onnistutaan. Hissien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveystoimessa. Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hanke H anke käynnistettiin keväällä vuonna 2012. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Mukana yhteistyökumppaneina ovat ympäristöministeriön lisäksi Suomen Kiinteistöliitto ja paikalliset kiinteistöyhdistykset, Suomen Isännöintiliitto ja paikalliset isännöitsijäyhdistykset sekä Kuntaliitto. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy toteutti hanketta 1.4.2012–31.12.2013 välisenä aikana. Vuoden 2014 aikana on perustettu tai perustetaan ryhmät myös Kotkaan, Hämeenlinnaan, Rovaniemelle ja Mikkeliin. Eikä rahassa voida mitata, miten arvokasta on mahdollisuus asua kotona. Toteutus siirtyi ARAlle 1.1.2014 alkaen. Hanke oli rahallisesti ARAn suurin tutkimus- ja kehittämishanke vuonna 2013. Hanke toteuttaa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteita, sillä hissi mahdollistaa iäkkään ihmisen kotona asumisen pidempään. Työryhmien avulla saadaan aktivoitua paikallista toimintaa. Eli alkaen vuonna 2017 Suomeen rakennetaan vuosittain 500 jälkiasennushissiä. Valtakunnallisen hankkeen ja paikallistason toteuttajien yhteistyön tavoite on poistaa esteitä hissin rakentamiselta. Ratkaisevassa roolissa ovat hankkeessa mukana olevat kaupungit ja kaupunkien hissityöryhmät. Hissi on myös tärkeä osa esteetöntä ympäristöä iäkkäiden henkilöiden ohella myös muille kerrostalon asukkaille. Hissin hankkimisesta saatava sosiaalinen hyöty saattaa olla hyvinkin merkittävä: se edistää nykyaikaisen asumisen laatua, asuinympäristön turvallisuutta ja liikuntaesteettömyyttä sekä kotona asumisen edellytyksiä. Lisätietoa hankkeesta: www.hissiin.fi. Pääkaupunkiseudulle, Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, on myös perustettu alueellinen työryhmä
MENNESSÄ, LAHJAT EHTIVÄT JOULUKSI KOTIIN. Pumpulin pehmeät & höyhenen kevyet! PIRKA ERITYISKENGÄT Kankaisena tai nahkaisena. Tilaa ilmainen esite. www.omaarki.fi P.S YLI 30 EURON TILAUKSILLE ILMAINEN TOIMITUS! Oma Arki kaupan tarjoaa Algol Trehab Oy, suomalainen apuvälinealan asiantuntijayritys. (03) 334 1951 | info@pirka-kenka.com | pirka-kenka.com. PARHAAT LAHJAT HELPOTTAVAT ARKEA KUN TILAAT 17.12. Umpi- tai avokärjellä. ORIVEDEN PIRKA-KENKÄ KY puh
Ihmissuhteiden, yhdessä tekemisen ja harrastamisen vaikutus hyvään elämänlaatuun ja kotona pärjäämiseen on merkittävä. Yhteisöllisesti voidaan asua yhdessä saman katon alla tai lähekkäin kylässä. Ikärajana voi olla esimerkiksi 55 vuotta. Yhteisöasuminen ei aina ole näiden senioritalojen lähtökohtana, joskin edellytykset yhteisöllisyyden muodostumiselle ovat hyvät. Senioritaloissa harrastetaan yhdessä Yksityiset toimijat ja yritykset ovat rakennuttaneet senioritaloja, jotka ovat suunnattu tietyn ikärajan ylittäneille asukkaille. Yhteisöasuminen on yksi vaihtoehto. Yhteisöllisesti voidaan asua omistusasunnossa ja vuokralla tai eriasteisesti tuetuissa ryhmäkodeissa, perhehoidossa tai laitoksessa. Yhteisöasumisella on myös yhteiskunnallis–taloudellinen merkitys. Yhteistä niille on, että kaikissa asutaan yhteisöllisesti. 14 verkosto ja tuttavapiiri ovat vahvoja. Teksti: Katja Ilmarinen, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Pirja Peltomäki, projektityöntekijä, Sipoon kunta YHTEISÖLLINEN ASUMINEN Yhteisöllisyys tuo voimaa arkeen Ikääntyneet tarvitsevat uusia asumismalleja Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Turvattomuudesta ja yksinäisyydestä johtuva sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee, kun sosiaalinen Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä voi olla sekä samanikäisten että eri-ikäisten kesken, sukupolvet ylittäen.. On ilahduttavaa, että sosiaalinen ulottuvuus huomioidaan iäkkäiden asumisen kehittämisessä yhä vahvemmin. Senioritalot ovat yhteistiloja sisältäviä kerrostaloja, joissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen ja asuntojen muunneltavuuteen. H elsingin Arabianrannan Loppukiri, Lieksan kimppakämpiksi kutsutut pienkodit, Kaarinan perhehoitokylä ja Mäntsälän Heinolan yhteisömaatila tarjoavat uusia ideoita ikääntyneiden asumiselle. Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
Perhehoito on elämää pienessä yhteisössä perhehoitajan kotona. Iäkkäillä on mahdollisuus kimppaasumiseen Lieksassa Lieksassa uusien asumisratkaisujen pohtiminen nousi käytännön tarpeista. Idea yhteisöasumisesta kehittyi muutaman naisen unelmista. Kylän viidessä talossa voi kussakin asua perhehoitajan kanssa neljä ikäihmistä. Vanhustyö 7 • 2014 15. Talo myös pidetään siistinä, viihtyisänä ja hyväkuntoisena omin voimin. Tarve luontoyhteyteen ei katoa ikääntyessä, päinvastoin. Esitteen on julkaissut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmä. Kaikille yhteisessä kylätalossa sijaitsevat sauna ja kokoontumistila. Osa vanhuksista kulki kodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston väliä. Lisäksi asukas maksaa muista henkilökohtaisen huolenpidon palveluista käytön mukaan. Asukkaiden omien huoneiden lisäksi taloissa on iso yhteinen tila ruokailuun ja arjen yhdessäoloon. Laitos oli heille liikaa ja oma koti liian vähän. Siihen ei kotihoidon palveluilla voitu vastata. Palvelutarpeen kasvaessa on usein edessä muutto kaupunkiin tai kirkonkylälle. Ikätovereiden lisäksi ikäihmisellä on usein mahdollisuus sukupolvet ylittäviin ihmissuhteisiin perhehoitajan perheenjäsenten kautta. Iäkkäiden yhteisöasuminen Iäkkäiden yhteisöasumisesta on julkaistu esite, jossa kuvataan malleja yhteisöasumisesta maaseudulla ja esitellään yhteisöasumiseen liittyvää kirjallisuutta. Kaupunki huomasi, että osa yksin asuvista vanhuksista koki turvattomuutta. Painettua esitettä voi tiedustella: Marika Kettunen, marika.kettunen (at) thl.fi Esite on ladattavissa verkosta sivuilta www.maaseutupolitiikka.fi Maatila-asuminen Saksasta Suomeen S uomalaiseen elämäntyyliin kuuluu liikkuminen luonnossa, puutarhatyöt ja muut pihahommat sekä mökkeily. Elämänpiirin kaventuessa luonnossa oleilu ja tapahtumien seuraaminen saavat entistä vahvemman merkityksen elämässä – erityisesti niillä, jotka ovat asuneet maaseutuympäristössä tai maatilalla. Tilalliset kaavailevat Heinolan maatilalle yhteisöä, johon voisi muuttaa esimerkiksi eläkevuosiaan maaseudulla suunnittelevia ihmisiä. Keski-Euroopassa toimii jo kymmeniä, ellei satoja, maatiloja, jotka harjoittavat maataloutta ja tarjoavat muun muassa asumista, hoivaa ja hoitoa. Suomessa yksi esimerkki on Heinolan tila Mäntsälässä. Sen järjestämisestä ja laadusta vastaa kunta. Yhteinen ateria valmistetaan ja tarjotaan päivittäin. Perhehoidon tulee sisältyä kunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Tilalle on tehty suunnitelma, joka tähtää senioriasuntojen rakentamiseen. Vaihtoehtoja maaseudun kodin ja keskustassa sijaitsevan asunnon välillä tuntuu olevan vähän. Tavoitteena on luoda elävä maatila, jossa yhdistetään tilanpito ja asuminen. Loppukiri Helsingin Arabianrannassa on esimerkki yhteisöllisestä senioritalosta. Yhteistä naisille oli se, että tulevaisuudenkuva yksinäisestä vanhenemisesta pelotti. Ryhmäasuminen on palveluasumista tai tuettua asumista. Asukkaan palvelupaketti voi muodostua kunnan, yrittäjien ja järjestöjen yhteistyössä. Perhehoitokylä yhdistää iäkkäät ja hoitajat Kaarinaan on valmistunut Suomen ensimmäinen iäkkäiden perhehoitokylä syyskuussa 2014. Loppukirissä kaikki osallistuvat yhteisiin töihin ryhmissä. Kylän tilat sekä piha-alue ovat esteettömiä ja niissä voi liikkua apuvälineiden kanssa. Yhteisöasuminen maaseudulla, esimerkiksi maatilalla, voisi olla sopiva ratkaisu monelle. Toimittajat ovat Pirja Peltomäki & Katja Ilmarinen. Pienkotien perustamista on helpottanut, että muuttotappiokunnassa on ollut tarjolla tyhjiä isoja asuntoja. Ryhmä- asumisessa asukas maksaa itse vuokran, ateriat ja hoivapalvelun asiakasmaksun, joka määräytyy asukkaan tulojen mukaan. Perhekoti tarjoaa turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta, kanssakäymistä sekä mahdollisuuden osallistua arjen askareisiin. He lähtivät pohtimaan, että ikääntymiseen pitäisi kuulua myös omaehtoisia valintoja ja hauskaa yhdessä tekemistä. Lieksa päätti perustaa useita pienkoteja, joita kutsutaan kimppakämpiksi. Pienkoti on iso huoneisto tai omakotitalo, jossa asukkaita on tyypillisesti kaksi tai kolme. Perhehoito toteutetaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa
Jo melko alussa hanketta päätettiin, että talo tehdään puukerrostalona. – Hanke on ollut vähän liian kovaa vääntöä, kertaa Pesonen. Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys, jonka aloitteesta hanke sittemmin laitettiin vireille, perustettiin tulevien asukkaiden toimesta jo vuonna 2009. A jatus ikääntyvien ihmisten yhteisöasumisesta lähti Saarijärven vanhusneuvostosta jo yli seitsemän vuotta sitten. – Asumisoikeusasumismuoto omana asumisoikeusyhdistyksenä on edelleen aika harvinainen. Onneksi kuitenkin tunnen asumisoikeusasumis- Kun työmaa saatiin alkuun 23.9.2014 yhteisötalon tulevat asukkaat nostivat maljan onnistumiselle. Teksti: Herttakaisa Kettunen HANKE Omatoimi - yhteisötalo Saarijärvellä Saarijärvelle rakennetaan parhaillaan puukerrostaloa, Omatoimi-taloa, ikääntyville ihmisille. Hankeneuvoja Reijo Pesonen kertoo, että alussa keskusteltiin eri hallintamuodoista: asunto-osakeyhtiö, asumisoikeusyhdistys tai vuokratalo. Hän vastasi vuonna 1985 Jyväskylän asuntomessuille valmistuneen Asunto Oy Tuulenkylän, maamme ensimmäisen uuden yhteisötalon, rakennuttamisesta. Talon tu- levat asukkaat valitsivat asumisoikeusvaihtoehdon. Siinä on kuitenkin monia hyviä puolia: asukkailla on samanlainen päätösvalta kuin asuntoosakeyhtiöissä ja mukaan pääsee kohtuullisella sijoituksella. Lähes jokaisesta asunnosta on jo tehty asumisoikeussopimus, vain neljän osalta asia on vielä kesken. 16 muodon hyvin, koska minulla oli tilaisuus olla mukana esimerkiksi lainsäädäntöneuvottelukunnassa varapuheenjohtajana 1990-luvun alkupuolella. Vielä. Puukerrostalon 24 asuntoa valmistuu vuoden 2015 huhtikuun loppupuolella. Myös yhteisöllinen asuminen on tuttua Pesoselle
Omatoimi on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykysille ihmisille. Mutta kaikki pankit “panivat lapun luukulle” eli esimerkiksi laina-ajat olisivat olleet liian lyhyet. Nyt olisi paljon helpompaa päästä alkuun, Pesonen toteaa. – Saarijärvelläkin yli 10 000 asukkaasta on jo yli 25 % vähintään 65-vuotiaita. seitsemän vuotta sitten niiden rakentaminen oli Suomessa melko alkutekijöissä. Pankkirahoituskin on pari vuotta sitten kiristynyt, Pesonen jatkaa. Saimme kuitenkin Kuntarahoitus Oyj:ltä kuitenkin sopivan luoton ja siihenkin piti saada kaupungin takaus. Se luo yhteenkuuluvuutta ja aktiivista osallistumista. Se taas edistää asukkaiden fyysistä ja henkistä kuntoisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä. Nyt sitten monien tuskallisten vaiheiden jälkeen rahoitus on kunnossa, Reijo Pesonen sanoo helpottuneena. Siitä johtuen vasta kolmannet suunnitelmat ovat johtaneet toivottuun hintatasoon. – Raha-automaattiyhdistys oli valmis tukemaan 30 prosentin investointiavustuksella. Pesonen näkee ongelmalliseksi sen, ettei ole ymmärretty, että ikääntyvien asumisoikeusasuntoihin tarvittaisiin tukea juuri seutukeskuskunnissa, joissa on paljon vanhusväestöä. Juuri yhteisöllisessä talossa asukkaat tulevat toimeen pitempään omatoimisina toinen toistaan tukien. Rahoituksen järjestäminen haasteena Myös rahoitus on ollut ongelmana talohankkeessa ja osin muuttunut matkan varrella, Reijo Pesonen kertoo. Näin yhteiskunnalle syntyy taloudellistakin etua. Se ei ole vanhainkoti, hoivakoti eikä palvelutalo, vaan ei pelkkä asuintalokaan. – Siihen saakka meillä oli selvä lupaus eräästä pankista vähintään 30 vuoden lainasta kiinnitysvakuudella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei ole voinut antaa lainan lisätakausta ja korkotukea, koska valtioneuvoston vuosittain vahvistetussa ARAn käyttösuunnitelmassa on vahvistettu, että asumisoikeusasumista voidaan tukea vain nimetyissä suurimmissa kaupungeissa. Reijo Pesonen kertoo, että tulevien asukkaiden keskiikä on kohonnut, koska vuosia on kulunut. Tärkeintä yhteisöasumiseen on asukkaiden yhteistoiminta. Nyt se on jo yli 75-vuotta.. – Omatoimi-talon rakennuttamishankkeen aikana tekniikat ovat kehittyneet ja muuttuneet monesti
Laajassa yhteistyössä tehty suunnittelu ja alueen huolellinen toteutus pieniä yksityiskohtia myöten tuottaa Järvenpäähän ikäihmisiä houkuttelevan ja heidän tarpeitaan vastaavan, aivan uudentyyppisen asuinalueen. Rakenteilla olevan Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen vieressä on korttelialue, jolle toteutetaan ikäihmisten tarpeita vastaava asuinalue, Hyvinvointikampus. Sijainti on erinomainen. vanhusten hoivapalveluyksikön ja omistus- sekä vuokra-asuntoja. Hyvinvointikampuksesta houkutteleva asuinpaikka ikäihmisille Tavoitteena on kävijämäärien ja erityisvaatimusten tarkalla kuvaamisella sekä toiminnan ja henkilöstötarpeiden suunnittelulla saada samalla rahalla enemmän. Tavoitteena on saada aikaan kampus, jossa toteutuu yhteisöllisyys, esteettömyys, turvallisuus, virikkeellisyys, innovatiivisuus ja tilojen muuntojoustavuus. Osa tiloista on ratkaisuiltaan vanhentuneita, eivätkä ne mahdollista tulevaisuu-. Ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamiseksi palvelujen suunnittelu painottuu vahvasti kotona asumisen mahdollistamiseen ja terveen ikääntymisen varmistamiseen. Järvenpäähän rakennetaan tämän vuosikymmenen aikana samaan kortteliin, hyvälle paikalle sekä sosiaali- ja terveyskeskus (JUST) että ikäihmisten monipuolinen asuinalue. Suunnittelussa on otettu huomioon myös fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia tukeva senioripuisto ja päiväkodin, hoivayksikön sekä asukkaiden yhteistoiminnan ja tapahtumien virkistävä vaikutus. J ärvenpää on väestörakenteeltaan nuori kaupunki, mutta ikääntyneiden määrän kasvu on lähtenyt jyrkkään nousuun.Vuoteen 2030 yli 65-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Tulevat asukkaat, eläkeläiset, ja eri järjestöt on otettu ja otetaan mukaan alueen suunnitteluun tuomaan esille omia näkemyksiä ja toiveita. Tiina Salminen, palvelualuejohtaja Kirsti Ruislehto, hankepäällikkö Leena Peltosaari, eläkeläisneuvoston puheenjohtaja PROJEKTI Järvenpäässä uusi ote terveys- ja hyvinvointipalvelujen rakentamisessa Järvenpäässä ”pamahti” 21.11.2014, kun Järvenpään tämän vuosikymmenen mittavimman hankkeen, sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen käynnistyi. Samaan kortteliin rakennetaan ikäihmisille asuntoja ja palveluja tarjoava Hyvinvointikampus. Asuntotuotanto toteutetaan mahdollisimman monipuolisena sisältäen mm. Molemmat hankkeet toteutetaan kumppanuusotteella. Valituksi tulevien kumppanien kanssa jalostetaan konseptisuunnitelma yhteistyössä kortteli- ja aluesuunnitelmaksi. Kumppanien valinnassa pääpaino on asukasnäkökulman huomioon ottamisessa. Tämä korttelikokonaisuus toteutetaan uudenlaisella kumppanuusotteella, jossa mukana ovat kaupunki, yritykset, yhteisöt ja tulevat käyttäjät. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ydinpalvelut saman katon alla Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat useissa eri toimipisteissä. Puolen kilometrin säteellä sijaitsevat rautatieasema, kaupat, ateriointipalvelut, kirjasto, kulttuuri- ja kaupun18 Suunnittelu virkamiesten, yritysten ja eläkeläisten yhteistyönä Alueen suunnittelussa korostetaan erityisesti asukaslähtöisyyttä, joka on yksi Järvenpään kaupungin arvoista. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2014 julkisella kumppanuushaulla, jolla etsittiin suunnittelu- ja toteutuskumppaneita. Siellä on tilaa myös kaupallisille palveluntuottajille. Kampukselle rakennetaan myös lasten ympärivuorokautinen päiväkoti. gintalo sekä ikäihmisille tarkoitettu toimintakeskus
Eli esimerkiksi ihmisen oma kokemus hyvinvoinnista ja kodista. 20 Ennen koti on ollut selkeämmän työn, perheen ja vaikkapa kasvatuksen näyttämö. Monelle koti on tärkeiden asioiden paikka ja sen ympäristö on tuttu ja turvallinen. Ikääntyvän ihmisen tulisi voida kokea mahdollisimman paljon niitä kotona asumisen merkityksiä, joita hän pitää tärkeänä. L apin yliopiston emeritusprofessori Asko Suikkanen oli usean muun tutkijan kanssa mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Kotia paikantamassa, jossa tarkasteltiin muun muassa sitä, miten kodin merkitykset ovat muuttumassa. Palvelutalonkin. Jokainen kokee kodin eri tavalla. Suikkanen kertoo, että kotia on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka nykyaikana kodin merkitys kasvaa koko ajan. Koti on yksilöllinen Ihminen on kotona vapaa ja siellä voi päättää itse omista asioistaan. Perinteet ja juurtuminen tekevät kodista merkityksellisen. Koti on muutakin kuin seinät ja katto. – Koti on yksilöllinen ja se, miten se rakentuu ja miten sitä rakennetaan, on äärettömän tärkeää. Koti on koko ajan muuttuva, sitä rakennetaan koko ajan ja se on jatkuvassa liikkeessä. Perheen ja asumisen lisäksi kotia ja sen paikkaa arjessa on alettu tutkia yhä enemmän. Kodin merkitykset ovat erilaisia eri ihmisryhmille riippuen esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai vaikkapa taloudellisesta asemasta. – Voidaan puhua ns. Suikkanen kehottaakin pohtimaan sitä, onko riittävää, että esimerkiksi palvelutaloon voi tuoda omaan huoneeseensa omat huonekalut. Koti ymmärretään ja samaistetaan perheeseen, lapsuudenkotiin tai rakennettuun kotiin, ”ideaaliin kotiin”, Suikkanen toteaa. Monella on useampia koteja niin limittäin kuin samanaikaisestikin. Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki lisäävät kotona asumisen miellyttävyyttä. – Koti on tila tai tunnetila, jossa me elämme ja johon palaamme, Suikkanen sanoo. Teksti: Herttakaisa Kettunen TUTKIMUS Miten määritellään koti. Mistään pysyvyydestä ei voida puhua kodin yhteydessä. ”Kodinomainen” on lähellä yleisihannetta kodista, vaikka lähtökohtana pitäisi olla ihmisen oma suhde kotiinsa. Suikkasen mielestä sana ”kodinomaisuus” esimerkiksi ikääntyvien ihmisten hoito- ja hoivapaikkojen yhteydessä on jollain tavalla luotu käsite. stereotyyppisestä kodin käsityksestä eli siitä, että koti on jollain tavalla hyvin kiinteä ja pysyvä, stabiili. Luoko pelkästään se kodin tunnun. Tutkimuksen mukaan koti on edelleenkin merkityksellinen paikka, mutta kotiin ja paikkaan kuulumiseen liittyvät kysymykset ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi. Koti on tunnetila Kodista on tullut ihmisen hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä paikoista. Se on erilainen ihmiselle eri ikäkausina ja jokainen kokee kotinsa omalla laillaan. Se on keskeinen tukipaikka ja monelle myös arjen keskus. – Enää hyvinvointia ei välttämättä mitata esimerkiksi sillä, mitkä ovat tulot, millainen auto ja millainen talo, vaan niin sanottu kokemuksellinen hyvinvointi on tullut entistä tärkeämmäksi. Koti on aina jollain tavalla paikallinen, se on ajallinen ja myös sosiaalinen, hän kertoo. Asko Suikkasen mukaan tutkimuksessa tuli esille kolme kodin tärkeää ulottuvuutta