Finlandia-talon seminaarissa äänestettiin hyvän saattohoidon puolesta. VTKL:n Kotiturva-hanke on tutustunut kesän ja syksyn aikana erilaisiin kotiympäristöihin ja tulevaisuuden asumiseen. 2 SENIORARBETE 6 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 11.12.2015 | Lehden teemana on Oikeus ja kohtuus vanhustyössä TEEMA: Teknologia ja tekniikka Valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlaa juhlittiin tänä vuonna Kajaanissa. Paikan päällä Kaukametsän kongressija kulttuurikeskuksessa oli noin 500 juhlavierasta. 12 6 24
Hyvinvointia ja tukea elämään Herttakaisa Kettunen 38 Ja vanhakin nyt nuortuu Marja Pakarinen 40 GASEL-hanke otti ikääntyneet ihmiset mukaan suunnittelemaan hyvinvointisovellusta Maarit Kangas 42 Kohti ikääntyneen ihmisen omia valintoja Aila Pikkarainen 44 Kotona voi kuntoutua omaehtoisestikin Satu Helin 46 Hyvinvointiteknologian tietopankki rakentuu yhteisöllisesti Arja Anttila, Marko Suvila 47 Kulttuurivaihtoa ja ystävyyttä Leena Valkonen 48 Keskusliitto tiedottaa 50 Ajan virrassa 52 Teknik och teknologi Satu Helin 50 Kotona paras – vanhanakin Elli Aaltonen 52 Hemma bäst – även som gammal Elli Aaltonen Ihminen ei vanhanakaan elä vain hoidosta ja huollosta. Kysy&vastaa 6 Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla kokosi yli 500 osallistujaa Kajaaniin Leena Valkonen 10 Vuoden vanhusteko 2015 palkinto Etelä-Karjalaan Eksoten kotikuntoutusmallille Leena Valkonen 12 Kotiturva-hanke tutkimusmatkalla Pauliina Kinnunen 15 Pirkon pakina: Ikäteknologiaa Pirkko Lahti 16 Lapuan malli kotiutui Jokilintuun Anssi Orrenmaa 20 Nettiopastuksen suosio yllätti odotukset Miehikkälässä ja Virolahdella Niina Turunen 22 Hoitajan HelpDesk -opiskelijainnovaatio sai Queen Silvia Nursing Award -palkinnon Leena Valkonen 24 Kuolevan hyvä hoito yhteinen vastuumme Leena Valkonen 26 Vanhustyön johtajat 27 Vanhustyö-lehden lukijakysely 31 Ollaan ihmisiksi! -hankkeella lupaavia alkuja Elina Lamminmäki 32 Euroopan kansalaisen palkinnon 2015 sai oululainen Ikäihmisten olohuone -projekti Hannele Huovinen 33 Eloisa ikä -ohjelmassa kehitetään vanhustyötä teemaverkostoissa Tiina Hailla 34 Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä Eveliina Saari, Herttakaisa Kettunen 36 Muistiluuri-kuntoutus. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Hän tarvitsee henkistä virkistymistä ja sosiaalista seuraa sekä oman kunnon mukaista toimintaa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 6 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vanhallakin on ihmisarvo ja häntä tulee arvostaa. Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi K ol um ni 4 Tekniikka ja teknologia Satu Helin 5 Voivatko robotit hoitaa meitä tulevaisuudessa. Yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat hyviä arvoja vanhuudessakin, kirjoittaa Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen kolumnissaan sivulla 54.
Kun tietoa tekniikasta sovelletaan, tarkoitetaan teknologiaa. Ikääntyneiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen edistämisessä teknisten apuvälineiden käyttö on tavallista, joskin ihmetystä herättävät tiedot kotiin tuotujen laitteiden käyttämättömyydestä tai vaikeuksista löytää laitteille tarkoituksenmukaisia säilytystiloja. Elottoman eläimen kehrätessä tai heiluttaessa häntäänsä hyvän kohtelun seurauksena, on käsillä teknologinen ratkaisu, mikä muuttaa käsitystämme tekniikasta kiiltävänä ja kovana laitteena. Kynnys teknologian hankkimiseen nousee tilanteessa, jossa ihminen ei itse koe tarvetta laitteiden hankintaan ja on kohtuullisen tyytyväinen nykytilaansa, vaikka ulkopuolinen asiantuntija näkisikin teknologian tuomat hyödyt. On hyvä pysähtyä miettimään omaa suhdettamme teknologiaan. Vieressä voi olla elävä lemmikki, mukavalta voi myös tuntua keinotekoisen eläinmaskotin rapsuttelu. Nautimme yleisesti käytössä olevista ja elämää helpottavista ratkaisuista, autoista, junista ja laivoista. 4 S anat tekniikka ja teknologia tuovat helposti mieleen jotain kovaa, metallin kiiltävää ja vaikeasti opittavia laitteita, joita vaan insinöörit hallitsevat. Ei ole epätavallista, että kuulokoje löytyy alkuperäispakkauksesta piirongin laatikosta. Tietokonevälitteiset keskustelut ystävien kanssa ja itsenäinen asioiden hoitaminen tuovat läheisyyden ja välittämisen kokemuksia sekä tunnetta pystyvyydestä. Kännykkä on 20 vuoden aikana muuttunut snobbailijoiden välineestä kaikkien käyttötavaraksi, jopa välttämättömyydeksi ja parhaimmillaan henkilökohtaiseksi arjen asioiden hallinnan ja viihteen välineeksi. Turvapuhelimestakin on suurin hyöty silloin, kun turvaranneke on kädessä. Teknologialla ymmärretään ratkaisuja, toimintaa, prosesseja, tekemistä ja myös tehokkuuden tavoittelua. Liikkumisen apuvälineiden käyttö voi käynnistää prosessin, jossa asunto ja lähiympäristöä muutetaan apuvälineen kanssa liikkuvalle henkilölle soveltuvaksi, esteettömäksi. Teknologia ja ergonomiset ratkaisut helpottavat henkilöstön työtä, IT-sovellukset tehostavat työprosesseja ja keskinäistä tiedonkulkua. Tekniikan ei tarvitse olla kovaa. Tekniikalla tarkoitetaan tyypillisesti välineiden suunnittelua ja käyttöä, jotain mikä on ihmisestä erillään. Kännyyn monilla on henkilökohtainen suhde. Teknologiaan kohdistuu kasvavia odotuksia, mikä näkyy alan moninaisena käsitteistönä, joista vanhuusalaa lähellä ovat ainakin hyvinvointi-, terveys-, ikä-, geronja turvateknologia. Ihmisten toimintaa katsellessa näyttää kännystä tulleen osa minuutta. Tekniikka on erityisen mukavaa, kun sen käyttö ei edellytä oppimista tai toimintatapojen muuttamista. Ilman hissiä ja liukuportaita ihminen selviää, jos kipsattu jalka, hengenahdistus tai yleinen heikkous ei aseta tilapäistä tai pysyvää estettä portaissa liikkumiseen. Tekniikka ja teknologia Päätoimittajalta Satu Helin. Tällainen kuvitelma osoittautuu nopeasti yksipuoliseksi paneuduttaessa aihepiirin moninaisuuteen. Joillekin toiminnanrajoitetta korvaavan välineen tai teknologian käyttö ei ole mieluisaa, koska se on ulkopuolisille henkilöille merkki vanhuuden näyttäytymisestä. Toiminnanrajoitetta korvaavan teknologian käyttö on monille suuri itsenäisen selviytymisen mahdollistaja, normaali osa kuntoutumista tai fyysisen toimintakyvyn heikennyttyä, pysyvä rinnalla kulkija. Tyyny kainalossa on mukava kuunnella musiikkia tai katsella televisiota. Myöntyvyys teknologiaan kehittynee parhaiten oman kokemuksen kautta. Näistä teknologisista ratkaisuista hyötyvät kaikki ja sen vuoksi pidämme teknologiaa itsestään selvyytenä emmekä välttämättä kiinnitä siihen erityistä huomiota. Tekniikka mielletään esineenä, välineenä, työkaluna tai myös yksittäisenä taitona
5 Vanhustyö 6 • 2015 Voivatko robotit hoitaa meitä tulevaisuudessa. Tähän vastaisin, että ei – tai ainakin haluaisin vastata. Kysymys on kuitenkin puutteellinen, se pitäisi esittää myös muodossa: Voivatko robotit tulevaisuudessa hoivata meitä. Suuri osa arkiteknologiasta – teknologiasta jonka keskellä me elämme – on useimmille itsestään selvää ja osattua. Kyse tässä on vanhustenhoidon perustavista asioista. Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on osin myönteinen. Teknologia käytettynä järkevästi käyttäjien ehdoilla on hyvä renki, joka parhaimmillaan parantaa ikäihmisen arkielämää ja luo myös uusia elämänmahdollisuuksia. Mitä seikkoja teknologian kehittämisessä juuri iäkkäälle väestölle tulisi huomioida. Voivatko robotit tulevaisuudessa hoitaa meitä. Jos voivat, minkä pitää muuttua. Olennaista on, teknologian käyttö perustuisi hyvinkin yksilöja hänen ympäristöperustaiseen tarveanalyysiin. Tarvitaanko perusapuvälineitä, millaisia liikkumisvälineitä olisi mahdollista juuri tässä tilanteessa ottaa käyttöön. Huonona isäntänä se toimii jos sen käyttöönotto kaventaa näitä mahdollisuuksia tai tuottaa mahdollisesti seurauksia, joita ei ole tavoiteltu ja jotka osoittautuvat ikäihmisten arjen kannalta jopa kielteisiksi. Tärkeää on myös itse teknologian eräänlainen laiteanalyysi: millaista kykenemistä tai osaamista tämä tai tuo laite edellyttää, onko juuri tällä käyttäjällä laitteen edellyttämät taidot ja kyvyt olemassa. Jyrki Jyrkämä sosiaaligerontologian professori (emeritus) kysy & vastaa. Kyse tässä on paljolti siitä, miten ja missä teknologiaa suunnitellaan ja otetaan käyttöön. Vaikka kaikenlaisista Paroista ja muista ”pehmoroboteista” on ehkä iloa joillekin ja joissakin tilanteissa, ne eivät korvaa – eivätkä saa korvata – inhimillistä kanssakäymistä, puhetta, kosketusta, välittämistä ja erilaisia tunteita ihmiseltä toiselle. Kun esimerkiksi ruumiilliset kykenemiset heikkenevät, on käytössä jo nyt monenlaista teknologiaa: arkisia apuvälineitä, kuulokojeita, turvapuhelimia erilaisesta ”viihdeteknologiasta” puhumattakaan. On mahdollista kuvitella erilaisia hoitorobotteja, jotka toimivat tavalla tai toisella erilaisissa arkitilanteissa. Oletammeko, että ikääntyvät ihmiset eivät osaisi tai oppisi käyttämään teknologiaa. Kannattaa muistaa, että niin teknologiaa kuin ikäihmisiäkin on monenlaisia. Huonona isäntänä teknologia voi kuitenkin toimia silloin, kun teknologinen kehitys ikään kuin irtautuu ikäihmisten arjesta: kuilu teknologian ja sen aiottujen käyttäjien taitojen ja kykyjen välillä kasvaa liian suureksi. Teknologia tuo mukanaan paitsi hyvää myös haasteita ja ongelmia iäkkäälle väestölle. Lähtökohtaisesti voi olettaa, että ikäihmiset oppivat ja osaavat käyttää myös uusia teknologioita. Tilanne voi sitten muuttua kun arkeen tuodaan uutta ja aiempaa ehkä monimutkaisempaa teknologiaa. Tilanne teknologian suhteen on myös omanlaisensa vaikkapa elettäessä etenevän muistisairauden kanssa, jolloin kyvyt ja osaamiset saattavat heiketä jo olemassa olevan teknologian osalta: ei enää tiedetä mitä ja miten haarukalla tehdään. Onko teknologia hyvä isäntä vai huono renki. Tutkimusten perussanoma on joka tapauksessa se, että ikäihmiset oppivat käyttämään myös uutta ja monimutkaistakin teknologiaa kunhan sen suunnittelussa on otettu käyttäjät ja käytettävyys huomioon Miten teknologian avulla voidaan edistää ikääntyneiden ihmisten hyvää arkea. Mitä tutkimukset kertovat ikäihmisten teknologian käytöstä ja oppimisesta
Viikon teemana oli Tulevaisuutta rakentamaan – Bygg för framtiden! Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Herttakaisa Kettunen Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla kokosi yli 500 osallistujaa Kajaaniin. Jotkut edellyttävät taloudellisia voimavaroja, johon yhä useammalla on nykyisin edellytykset. 6 V anhustyön keskusliitto järjesti valtakunnallisen Vanhustenpäivän pääjuhlan tänä vuonna Kajaanissa yhteistyössä Kajaanin kaupungin, vanhusneuvoston, seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Silloin tarvitaan tukea ja apua, itse kullekin sopivaa hoivaa ja palveluita. Viikon suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ne, joiden terveys ja toimintakyky ovat säilyneet hyvänä voivat toteuttaa vanhuuseläkevuosinaan unelmia, joihin työelämän aikana ei ole ollut mahdollisuuksia. Me Vanhustenpäivää ja -viikkoa vietettiin lokakuun alussa kautta valtakunnan tuhansin tapahtumin. Tervehdyksessään valtakunnalliseen pääjuhlaan presidentti Sauli Niinistö muistutti, että jokaisella ihmisellä on tulevaisuuteen liittyviä odotuksia ja toiveita, pieniä ja suuria, niin myös iäkkäillä ihmisillä. Tähän varautumiseen oma vastuunsa on poliittisilla toimijoilla, mutta yhdessä pystymme vaikuttamaan myös varsin paljon ympärillämme tapahtuviin asioihin. Mutta sitten on mitalin toinen puoli, kun toimintakyky ei enää riitäkään omasta itsestä huolehtimiseen
Sosiaalinen elämä on yhtä tärkeää kuin palveluelämä. Yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus ovat hyviä arvoja vanhuudessakin. Suomessa on mainioita hankkeita ja kehittämistyötä, jossa luodaan mahdollisuuksia iäkkäille osallistavaan kulttuuriin, teattereihin, kuoroihin, näytelmäpiireihin, liikunta tai matkailuryhmiin. Nyt he olivat juuri muuttaneensa kerrostaloon, missä hissi helpottaa liikkumista. 7 Vanhustyö 6 • 2015 voimme miettiä, miten pienilläkin teoilla voisimme auttaa iäkkäämpiä tai kuinka itse pystyisimme varautumaan vanhuuteen. Muut saavat erilaisia asumispalveluja tai asuvat kotona saaden sinne apua. Sekin on tärkeä teema Vanhustenviikolla. Elävät kynttilät kahvipöydässä herättivät ihastusta. Osan avun tarpeesta huolehtii myös omaishoitajat tai muu apuverkosto sekä vapaaehtoistyö. Aaltosen mukaan tämä tavoitekuva tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Ikäpolitiikan tavoite on hoitaa mahdollisimman paljon kotiin Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen toi esiin omassa tervehdyksessään, että tavoitteena suomalaisessa ikäpolitiikassa on hoitaa mahdollisimman paljon kotiin ja antaa ihmisten asua omassa kodissaan. Kaukametsän salin permanto täyttyi yleisöstä.. Kun laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa olevien määrää ei haluta kasvattaa, vaan pienentää, huomiota on kiinnitettävä juuri avohoitoon, kotihoitoon, omaishoitoon, kodissa asumisen turvallisuuteen ja kodin teknologiaan. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista olisi pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetun palveluasumisen piirissä entistä pienempi joukko. Aivan kuten sekin, että eri toimijat kokoontuvat ja löytävät uusia yhteistyön mahdollisuuksia, presidentti Niinistö totesi tervehdyksessään. Marketta Haikala (vas.) ja hänen puolisonsa kertoivat Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helinille myyneensä eläkkeelle jäätyään omakotitalonsa ja muuttaneensa hissittömään kerrostaloon. Muodot osallistavaan kulttuuriin ovat moninaiset ja toivon, että mahdollisimman monella yksin asuvalla iäkkäällä ihmisellä olisi läheinen, naapuri, vapaaehtoinen, joka tukisi häntä kulttuurin ja harrastusten piiriin
Tämän tyyppisestä hoidosta on luovuttava ja siirryttävä aktiiviseen, toimintakykyä ylläpitävään ja parantavaan hoivaan, ministeri kannusti. Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Pienet Pepit ilahduttivat yleisöä. – Olemme oppimassa elämämme loppuun asti toinen toisiltamme. 8 Kaikilla on oikeus hyvään arkeen Juhlapuhujan, perheja peruspalveluministeri Juha Rehulan keskeinen sanoma juhlaväelle oli, että kaikilla on oikeus hyvään arkeen. Oppikaamme toinen toiseltamme ja rakastakaamme toinen toistamme lähimmäisinä, ikätovereina ja ikäkaudet ylittävänä yhteytenä. Jotta mahdollisimman moni sitä haluava voisi asua kotonaan, kotiin annettavia palveluita on lisättävä ja niiden sisältöä on kehitettävä. Aikuisryhmä Äijät vauhdikkaassa esityksessään. Tällä hallituskaudella uudistetaan kotona toteutettavan hoidon ja palveluiden lisäksi erityisesti perhehoitoa ja omaishoitoa. Iäkkäällä on oikeus hyvään arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttävät hoitoa ympäri vuorokauden, ministeri Rehula huomautti. Jokainen meistä on arvokas riippumatta siitä, mitä saamme aikaan tai tuotamme. Liikunnan iloa katsojille toivat Kajaanin Dancen lapsiryhmät sekä aikuisryhmä Äijät. Se opitaan ensi sijassa kuuntelemalla ja pysähtymällä toinen toisemme luokse. Monen elämään on mahtunut paljon kokemuksia laidasta laitaan. Myös vastoinkäymiset ja vaikeudet opettavat meille paljon. – Kuinka helposti meiltä unohtuu katsoa ikähaitarin toiseen päähän ja asettua lähimmäisen asemaan. Laitoshoidon ongelmana on potilaan toimintakyvyn huononeminen. Miettinen muistutti, että elämänkokemusta ei opita vain kirjoista. Vanhustenpäivää vietettiin nyt 61. – Tällä hetkellä yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Musiikista juhlassa vastasivat Kajaanin puhallinorkesteri ja Kajaanin mieslaulajat. Ministeri Juha Rehula ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Mikko Pesonen. Vanhusten teemaviikko nostaa asioita yhteiseen tietoisuuteen Kajaanin kirkkoherra Marko Miettinen pohti tervehdyksessään vanhusten teemaviikon yleistä merkitystä. Tervehdyksensä juhlassa esittivät myös Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Mikko Pesonen. Keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen seurustelemassa vieraiden kanssa. Muistisairaiden vuodeosastohoito on muualla erittäin harvinaista, mutta Suomessa siihen käytetään suurin osa terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaisresursseista. On paljon asioita, joita me emme osaa huomioida päivittäisissä toiminnoissamme, jos emme ota huomioon iän tuomia toiminnallisia rajoituksia. – Laitoshoitoon pitäisi päätyä vain siinä tapauksessa, että siihen on painavat lääketieteelliset perusteet tai että turvallista hoitoa ei voida muuten järjestää. kerran. Vanhustyön keskusliitto tuottaa Vanhustenviikkoa varten vuosittain teeman ja materiaalin.. Se on yksi vanhimpia valtakunnallisia teemapäiviä. Kajaanin kirkossa pidettiin juhlajumalanpalvelus. On tärkeää jatkuvasti arvioida palvelujen riittävyyttä ja palvelujen laatua. Ministeri Juha Rehula kertoi myös, että hallituksen iäkkäiden palveluihin keskittyvässä kärkihankkeessa on tarkoitus ottaa iäkkäät ihmiset itse mukaan ideoimaan, suunnittelemaan ja kehittämään juuri heille sopivia palvelumuotoja
– Kotikuntoutusmallien luomisessa tärkeää on ollut henkilöstön osaamisen vahvistaminen koulutuksen kautta. Mallin taustalla on useamman vuoden kehittämistyö ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Aluksi kotihoidon 450 työntekijästä koulutettiin 80 kuntoutumisvastaavaa, jotka alkoivat työskennellä säännöllisesti parina fysioterapeutin kanssa. Tällä hetkellä kotikuntoutus jakautuu kolmeen sektoriin: varhainen puuttuminen, kotihoitoa koordinoiva kuntoutus ja monialainen kotikuntoutus. 10 VUODEN VANHUSTEKO E ksoten kotikuntoutusta on kehitetty vuodesta 2010 lähtien. Mittareina käyTeksti: Leena Valkonen Kuva: Herttakaisa Kettunen Vuoden vanhusteko 2015 palkinto Etelä-Karjalaan Eksoten kotikuntoutusmallille Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat tänä vuonna Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän Eksoten kehittämän monimuotoisen ja monialaisen kotikuntoutuksen mallin. Tavoitteena elämänlaadun paraneminen Vuonna 2014 Eksotessa tehtiin organisaatiouudistus, jossa kuntoutukselle perustettiin oma organisaatio ja kuntoutus nostettiin kuntayhtymän strategian kärkeen. Eksoten kehittämä toimintamalli on vahva esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tavoitteena kotikuntoutuksessa on asiakkaan osallistaminen omaan arkeensa, hänen toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paraneminen sekä palvelutarpeen vähentyminen. Parityöskentelyssä keskityttiin ikääntyneen toimintakyvyn arviointiin, kuntoutumissuunnitelman laatimiseen sekä aktivoivan arjen harjoitteiden suunnitteluun ja toteutukseen, toteaa projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotesta. Varhaiseen puuttumiseen kuuluvat mm. Asiakkaan oma tavoite ohjaa koko kuntoutustapahtumaa. hyvinvointia edistävät kotikäynnit, palvelutarpeen arvioinnin tuki ja terveyden edistämisen yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Todellinen palvelutarve arvioidaan ja siitä tehdään sopimus vasta jakson päätteeksi, kertoo kotikuntoutuksen vastaava Riikka Lehmus Eksotesta. – Organisaation näkökulmasta toiminnalla tavoitellaan todellisten asiakkuuksien tunnistamista, asiakkuuden keston lyhenemistä sekä raskaan palvelutarpeen siirtymistä. Tällä organisaatiomallilla saatiin saatiin aikaiseksi vahva ja sitoutunut kehittämisen ilmapiiri. Palkinto jaettiin Kajaanissa 4.10.2015 valtakunnallisessa Vanhustenpäivän juhlassa. Siksi palkintoraati halusi nostaa kotikuntoutuksen palkittavaksi.. Jakson tavoitteena on arvioida ja tukea asiakkaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Monialaisella kotikuntoutuksella pyritään tukemaan iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja selviytymistä arjessa muun muassa moniammatillisen yhteistyön, fysioterapian ja toimintaterapian keinoin. – Kotihoidon koordinoivassa kuntoutuksessa fysioterapeutit toteuttavat kotihoitoon tuleville uusille asiakkaille neljän viikon kuntouttavan arviointijakson yhteistyössä kotihoidon vastuuhoitajan kanssa
Siksi palkintoraati halusi nostaa kotikuntoutuksen palkittavaksi, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin. Suuruudeltaan 5000 euron palkinto jaettiin nyt 8. kerran. Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Yhteiskuvassa kehitysjohtaja Merja Tepponen (vas.), toiminnanjohtaja Satu Helin, toimitusjohtaja Pentti Itkonen, ministeri Juha Rehula, fysioterapeutti Riikka Lehmus, puheenjohtaja Elli Aaltonen, projektikoordinaattori Tarja Viitikko sekä kuntoutusjohtaja Markku Hupli. Kuntoutuksen malli palkittiin sen vaikuttavuudesta Eksoten kehittämä toimintamalli on vahva esimerkki kuntoutuksen vaikuttavuudesta. 11 Vanhustyö 6 • 2015 Laiho tetään mm. Vuosina 20102013 pelkästään puheluiden määrä kasvoi Eksotessa 34 %:lla.. Esimerkiksi kotihoidon kuntouttavilla arviointijaksoilla voidaan usein vaikuttaa vähentävästi asiakkaan palveluntarpeeseen tai poistamaan säännöllisen kotihoidon tarve jopa kokonaan. Väestörakenne muutoksessa Arvioiden mukaan Etelä-Karjalassa elää yli 65-vuotiaita arviolta 52 % enemmän kuin vuonna 2003 ja yli 75-vuotiaita jopa 76 % enemmän. Samanaikaisesti työikäisen väestön osuus vähenee lähes 20 %:lla. – Palkintohakemukset kertovat, että Suomessa tehdään paljon hyvää ja esimerkillistä vanhustyötä, markkinointipäällikkö Esa Jääskeläinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta lisää. asiakasja omaispalautetta, asiakkaiden sosiaalija terveyspalvelujen euromääräistä käyttöä vuosittain, kotihoidon asiakkuuksien syntyä, avun tarvetta ja käyntien määrää, selventää Eksoten kehittämisjohtaja Merja Tepponen. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa vanhustyön kehittämiseen ja tuoda esille toimivia malleja. Eksoten kuntoutusjohtaja Markku Hupli toteaa, että uudistustyön ansiosta kuntayhtymässä on saavutettu sosiaalija terveyspalvelujen osalta vuosien 2012–2014 aikana 2,3 miljoonan euron säästö. Malli on sovellettavissa ja se on erittäin ajankohtainen, koska kotona asuminen mahdollisimman pitkään on nostettu hallitusohjelmassakin vanhustyön keskiöön. Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä Eksoten jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Hakemuksia Vuoden vanhusteko -palkintoon tuli yhteensä 22
Millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi ja kehittää apuvälinepalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Myös kotikäyntejä tekeville ammattilaisille vaihtoehtojen esittäminen on helpompaa, jos laitteita on saanut itse kokeilla. Kotikäynneillä ikääntyneiden ihmisten kanssa keskusteltaessa teknologiaan viitataan usein kutsumalla niitä ”härpäkkeiksi” tai ”vekottimiksi”. Suomessa apuvälineitä voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena kotiin lainaksi yksilöllisten tarpeiden mukaan. 12 J okaisella meillä on oikeus elää turvallista ja mielekästä arkea. Artikkelisarjamme jatkuu erilaisten teknologialla ja apuvälineillä varustettujen tulevaisuuden mallikotien esittelyllä. HANKE. Sairaanhoitopiirien alueellisiin apuvälinekeskuksiin ja -yksiköihin on keskitetty vaativammat apuvälineet ja terveyskeskuksista on saatavilla perusapuvälineitä. Samalla henkilöstön osaamista tulee laajentaa. Kotiturva-hanke on tutustunut kesän ja syksyn aikana erilaisiin kotiympäristöihin ja tulevaisuuden asumiseen yhdessä Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien kanssa. Teksti ja kuvat: Pauliina Kinnunen Tulevaisuuden kodin asukas Hoiva-hylje, jonka tekniikan huoltoon kuuluu myös turkin pesu. Teknisiä laitteita ja niiden käyttöä on vaikea hahmottaa, jos niihin ei pääse aidosti tutustumaan. Koti on usein se paikka, joka edustaa itse kullekin turvallisuutta. Milloin tai miksi sitä pitäisi muuttaa. Kotona asumisen tueksi on usein mietittävä yksilöllisiä ratkaisuja silloin, kun asumisen tarpeet muuttuvat. Jokapäiväinen teknologia, avustava teknologia tai apuvälineet antavat meille mahdollisuuden asua omassa kodissamme mahdollisimman pitkään itsellemme mielekkäällä tavalla. THL:n kehittämispäällikkö Outi Töytärin mukaan tulevaisuudessa on tarpeen keskittää apuvälineet ja hyvinvointiteknologia samaan paikkaan, esimerkiksi apuvälineja toimintakykykeskuksiin. Teknologian avulla saamme osallistua myös kodin ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Teknologian ja apuvälineiden tarkoitus on edistää, tukea ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä, antaa mahdollisuus osallistua arkeen ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta huolimatta. Koti ja elämä muutoksessa Koti on jokaiselle tärkeä paikka, johon liittyy seinien lisäksi paljon myös elämänmakuisia muistoja, kokemuksia ja tunteita. Kotiturva-hanke tutkimusmatkalla Edellisessä Vanhustyö-lehdessä kerroimme uudesta Vanhustyön keskusliiton Kotiturva-hankkeesta
Tilan erikoisuutena ovat sen asukkaat eli viisi robottia ja kolme hoivahyljettä. Huusholli herättelee ajattelemaan millaisia tilaratkaisuja kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee muuttoa uuteen kotiin tai korjaa vanhaa. Esillä olevien apuvälineiden valinnoissa on huomioitu ikääntymiseenkin liittyen heikentyvät näkö-ja kuuloaistit, liikkuminen sekä muisti. Lisäksi Älykodissa on makuuhuone ja kylpyhuone, joissa voi kokeilla henkilönostimen käyttöä tai wc-istuimelle siirtymistä avustajan kanssa. Kotiturvan kokemuksia mallikodeista Äänimajakka ohjaa tulijaa Jyväskylän Älykotiin. Tilaa on riittävästi liikkumiseen ja kääntymiseen myös pyörätuolin avulla. Huonekalut ovat hyvännäköisiä ja sopivia moderniinkin sisustukseen. 13 Vanhustyö 6 • 2015 Mallikodit vaihtoehtojen suunnitteluun Toimivat kodit, älykodit ja tulevaisuuden kodit ovat yleisimmin ammattikorkeakoulujen yhteyteen rakennettuja oppimisympäristöjä. Laitteiden käytön ohjaamisen osaaminen vahvistuu omien kokemusten kautta ja eri alojen moniammatillisuuteen kannustetaan jo opiskeluvaiheessa. Käyttäjiä ovat myös ammattilaiset ja yksityishenkilöt. Käyttökokemuksen perusteella on helpompi tehdä omia tarpeita vastaavia ja käytännössä toimivia laitevalintoja, samalla motivaatio laitteiden käyttöön lisääntyy. Valopaneeli ulko-oven vieressä auttaa muistamaan ja tarkistamaan ulos lähtiessä ovatko sähkölaitteet päällä tai ikkuna jäänyt auki. Nämä kohteet ovat oivallisia paikkoja vaihtoehtojen miettimiseen eli mitä, miten, milloin tai miksi jotain pitäisi muuttaa. Keittiöön ja makuuhuoneeseen on asennettu turvalattia, joka hälyttää älypuhelimeen jos ihminen kaatuu lattialle. Kokonaisuus muodostuu isommasta keittiöllä varustetusta oleskelutilasta. Huomiota on kiinnitetty muun muassa valoihin, väreihin ja kontrasteihin sekä kuulon ja näön apuvälineisiin. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua ennalta terveellä uteliaisuudella.. Tiloja käytetään eniten tulevien sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen, mutta ne ovat avoinna myös muille. Tilat on rakennettu yleensä hankerahoituksella, joten hankkeen päätyttyä käyttökustannusten vuoksi ulkopuolisilta tutustujilta voidaan periä maksu. Esillä on myös televisiota muistuttava vuorovaikutteinen hyvinvointitv, johon on yhdistettävissä myös turvapuhelin ja paikanninjärjestelmä. Turun Kunnonkodissa on otettu huomioon eri aistien muuttuminen iän myötä. Kalusteiden etuna on helppohoitoisuus, säädettävyys ja riittävä istuinkorkeus. Lappeenrannan Toimiva huusholli on senioriasuntojen yhteyteen rakennettu mallikoti. Tila tukee oivallisesti Sastamalassa vuonna 2014 alkanutta hyvinvointiteknologian asentajien koulutusta, jossa tulevat ammattilaiset pääsevät konkreettisesti kokeilemaan muun muassa robottien ohjelmointia, turvalattioiden asennuksia ja hylkeiden huoltoa. Sastamalan Tulevaisuuden koti on kodinomainen oppimisympäristö, joka tuntuu oikeasti kodille. PalveKeittiön kaappien vihjeistystarrat DoMedin esteettömässä keittiössä Kunnonkodin sähköisesti korkeussäädettävä wcistuin. Huomioitavaa myös kontrastit materiaalien värivalinnoissa. Kaikissa mallikodeissa on mahdollista tutustu lukuisiin erilaisiin tila-, kalusteja apuvälineratkaisuihin. Sisäänkäynti on eri tasossa kuin itse esittelytila, joten eteisestä oleskelutilaan johdattelee tukikaiteellinen luiska. Tilaa käytetään paljon eri alan opiskelijoiden oppimisympäristönä. Esimerkiksi kuntoutusohjaajat ohjaavat asiakkaita Kunnonkotiin kokeilemaan apuvälineitä ja ratkaisuja ennen niiden hankintaa. Tilassa on huomioitu erinomaisesti akustiikka ja valaistuksen muunneltavuus. Avustaessa tilan tarve konkretisoituu
Hyvä esimerkki ovat kuvalliset tarrat, joilla voi vihjeistää kaapit ja laatikot. DoMedi tarjoaa laajan valikoiman erilaisia vaihtoehtoja aina unitai työergonomiasta pesutilojen korjausrakentamiseen. 14 luun liittyy omaisliitäntä, mikä helpottaa kauempana asuvan omaisen osallistumisen esimerkiksi vanhempansa arkeen. • Turun amk Kunnonkoti http://kunnonkoti.turkuamk. /sample-page/ • Oulun AMK Mahdollistava koti http://www.oamk. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua ennalta terveellä uteliaisuudella. / • Satakunnan AMK Pori Kaikkien koti http://www.kaikille. Jos listasta puuttuu jokin tiedossasi oleva mallikoti, voit ilmoittaa sen sivustolle www.kaikille. DoMedi hakee jatkuvasti uusia malleja ja tuotteita Euroopasta sovellettavaksi suomalaisten tarpeisiin. K otiturva-hankkeessa olemme koonneet tietoomme tulleet mallikodit. /pages/etusivu/palvelutarjonta/kotihanke.php Teknologian ja apuvälineiden tarkoitus on edistää, tukea ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä sekä antaa mahdollisuus osallistua arkeen ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta huolimatta.. Esimerkiksi peseviä wc-istuimia on esillä neljä eri mallia. / /Palvelut-tyoelamalle/Hyvinvointipalvelut-Myotatuulessa-vanha/Kateva-koti---Ikaantyvien-ja-vammaisten-kotona-selviytymista-tukevat-palvelut • Tampere AMK ITSE-tila http://hyvinvointiklinikka.tamk. /hankkeet/mahdollistavakoti/ • Helsinki Toimiva koti DoMedi http://www.toimivakoti.com/ • Lappeenranta Eksote Toimiva huusholli http://www.eksote. Helsingissä DoMedi (entinen Helsingin kaupungin ylläpitämä Toimiva koti) on myyntinäyttely ja informaatiokeskus. /index.php • Sastamala koulutuskuntayhtymä Tulevaisuuden koti, http://www.voimarinne. Valinnat voi tehdä omaksi hyödyksi ja iloksi, jotta arjen sujuvuus, mielekkyys, itsenäisyys ja turvallisuus säilyvät. /Fi/Perhejasosiaalipalvelut/isoapukeskus/toimiva_huusholli/Sivut/default.aspx • Lahti, Esteetön koti http://www.esteetonkoti. Omaan asumisen vaihtoehtoihin voi ja kannattaa tutustua On vaikea kysyä apuvälineitä tai teknisiä laitteita, jos ei tiedä mitä on tarjolla tai niiden käyttöön ei saa tarvitsemaansa ohjausta. DoMedi on esittelytilan lisäksi myös apuvälineitä myyvä yritys. Ikääntyminen itsessään harvoin yllättää, sillä se on meillä kaikilla odotettavissa. / • Jyväskylä AMK Älykoti http://www.jamk. Eri yritysten malleja on siten mielekästä vertailla ja löytää sieltä itselle tai asiakkaalle toimivin ratkaisu. Sairastuminen tai vammautuminen voi tapahtua ennalta arvaamatta. Pitäisikö meidän puhuakin enemmän tämän päivän asumisesta kuin tulevaisuuden kodeista. DoMedi sijaitsee Orton-sairaalan vieressä ja siten kuntoutujien helposti käytettävissä. Tarrat auttavat kotona tavaroiden löytämistä ja ne voi ottaa mukaan vaikka lomalle. / /palvelut/simulaatioymparistot/alykoti/ • Kajaanin AMK Kätevä koti http://www.kamk. Apuvälineet, tekniset laitteet ja sovellukset ovat kuitenkin jo olemassa. Silloin on ihmisen hyvä olla kotona
Pelkkä nettiin siirtyvä palvelu on syrjivää, vaikka onkin nopeaa ja itsetoimisuutta lisäävää. Kommunikaatio tai vuorovaikutus on paradoksaalista: Puhelimen tai tietokoneen kautta ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa, mutta vieressä istuvan kanssa ei jutellaei koska hänkin on omassa kommunikaatiomaailmassaan. Olennaista on tietää, mitä haluaa tietää! Samoin, missä haluaa helpottaa elämäänsä ja missä kulkee teknologiasovellusten raja. Tarvitsenko tietoa kaikista elintoiminnoistani. Suurin osa niistä on epäilemättä todella hyviä. Teknologia on hyvästä tarkoituksenmukaisesti ja viisaasti sovellettuna. Tuore tutkimus osoitti, että osa vanhuksista jää palvelujen ulkopuolelle tai he tarvitsevat sukulaisen tai jonkun läheisen apua mm. Teknologia yltää kaikkialle: meitä voidaan valvoa sängyssä, keittiössä, kodissa kaikkialla, jos haluamme. Tähän on yritettävä pyrkiä, vaikka se joskus tuottaakin todellisia vaikeuksia meille ikääntyville. Se voi avata mahdollisuudet lastenlasten kanssa keskusteluun, monien kavereiden tapahtumien seuraamiseen ja asioiden uudella tavalla ymmärtämiseen. Tärkein haaste lie, miten me hallitsemme tietotulvaa niin, että se on aidosti apunamme. Jopa sähköiset uutiset televisiossa päättyvät usein toteamukseen, että lisätietoja saa nettisivuilta. Ei ole helppoa pelata liikkeen säännöillä etenkään, jos ei ole tietokonetta, josta ohjeita tulostaa. Mistä kaikesta jaksamme olla kokoaikaisesti kiinnostuneita. Kotimme ja sitä ympäröivä maailmamme on täynnä teknisiä ratkaisuja. Ikäteknologiaa. Käyttöohjeet kuulemma olivat tulostettavissa netistä, yhteensä 40 sivua tiukkaa insinööritekstiä. Ainakin tietokonesession lopuksi olisi hyvä tehdä pari venytys-liikettä. Pirkon pakina Y li 80-vuotias ystäväni halusi ostaa uuden digiboxin televisioonsa. Läsnä olevaa ei noteerata, hän ei – usein ei edes ystäväkään – ole keskustelukaveri. Eittämättä on selvää, että aikamme kerää turhaa tietoa. Nettimaailma on monelle ikäihmiselle mukavaa haastetta. Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua pankilta. Monet kaipaavat puhelinta soittamista varten. Törmäsin myös mummoon, joka älypuhelimen saatuaan totesi, että se vei älyn. Keittiössä voimme säädellä työtason korkeutta tai hellan sammuttamista, televisiokännykän avulla voimme säädellä valoja, oven avaamista, tuulettamista jne. Saamme tietoja nukkumisestamme ja askeleistamme. Mutta nettimaailma on varsin aikaa vievää ja puuduttavaakin: paljon istumista, olkapäiden ja silmien rasittumista. Se mahdollistaa monia asioita, nopeuttaa ja tehostaa tiedonhankintaa ja avaa uusia polkuja. Pahimmillaan se on tukahduttavaa ja tuo koko ajan viestiä osaamattomuudestamme ja siten syö itsetuntoa. Lähdin seuraksi teknologialiikkeeseen, jossa kymmenet televisiot vilkkuivat urheiluja viihdeohjelmia. Tietokone haastaa meitä jatkuvaan oppimiseen ja kokeiluun. Joskus puhelinkin kaikkine toimintoineen on liikaa mahdollisuuksia avaava. 15 Vanhustyö 6 • 2015 Pirkko Lahti on psykologi ja Suomen Mielenterveysseuran entinen toiminnanjohtaja. Jos he maksavat laskuja vanhanaikaisella tavalla, he maksavat aika paljon lisää joka laskusta. Peruskysymyksiä silti jää: Tarvitsenko tietoa nukkumisestani ja montako kertaa olen yöllä kääntyillyt. Tietojärjestelmistä on tullut elämäämme. pankkipalveluissa. Sitä paitsi ystävälläni ei ollut tietokonetta! Teknologia on ihmeellinen asia: siihen rakastuu tai sitä kammoksuu. Osa taas rakastaa koneen kanssa seurustelua. Astuimme kuin viihdekeskukseen. Näin usealla työpaikalla onkin ja siten tietoliikenteen seuranta on mutkatonta. Tavallaan pysäyttävää on ajattelu, että meillä on koko ajan netti auki ja että istumme sen edessä. Osa ikätovereistamme vannoo, ettei halua asettua teknologian ohjaamaksi. Ystäväni pyysi digiboxiinsa ohjekirjasta ja sai kirjasen, jossa kerrottiin, miten laite asennetaan, mutta ei ohjetta, miten laitetta käytetään. Junassa kaikilla on oma vuorovaikutusmaailmansa auki ja kommunikaatiota vaihtuu. Oppiminen on iloinen asia. Harva eläkeläinen on niin nettiriippuvainen, että päivystäisi sen tuomia viestejä. Kuka se vaan aina viitsii lähteä avaamaan konetta ja etsimään sivuja
16 TOIMINTAMALLI Palvelukoti Jokilinnusta tuli lippulaiva lapualaiselle vanhustyölle, jonka johtotähtiä ovat kokonaisvaltainen strategia, yhden muuton periaate ja koko väen hyvinvointi. Nostamisen mallia näyttävät osastonhoitajat Leena Kylkisalo ja Katri Lahdensuo.. Teksti ja kuvat: Anssi Orrenmaa Lapuan malli kotiutui Jokilintuun Leevi Hautalan olo on turvallinen palvelutalo Jokilinnun uusissa potilasnostimissa
Katsotaan siis, mikä on tämä Lapuan malli ja miten se toimii Jokilinnussa. Ruoan tarjoaa iso jakelukeittiö. Talon rahoitusta ei haettu kuitenkaan kaupungilta, vaan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta eli ARA:lta, kertoo Eväsoja. Se tarkoittaa, että vanhusta ei siirrellä paikasta toiseen, vaan hän saa ihmisläheistä hoitoa yhdessä paikassa, jossa pystyy asumaan kohtuuhinnalla.. Toteutukseen piti vielä löytää lapualainen päättäväisyys ja hyvä yhteistyö sosiaalija terveystoimen välille. Keskeistä on pitkäjänteinen strateginen suunnittelu, jossa osoitetaan kokonaisvaltaisia toiminnallisia hyötyjä ja niiden taloudelliset perustelut. – Ennen tuotiin valmiiksi täytetty ruokalautanen sängyn viereen. – Kustannukset oli pidettävä kurissa, että maksu ei vie liian suurta osaa lapualaisten pienistä eläkkeistä, kertoo Eväsoja. Nyt olo on turvallinen, kuvaa Leevi ilmalentoaan. Tähtäimessä on yhden muuton periaate. – Lapuan kaupunki varasi tontin jo 10 vuotta sitten. 17 Vanhustyö 6 • 2015 E ntinen konstaapeli Leevi Hautala, 78 vuotta ja 103 kiloa, istuu pyörätuolissaan nostokankaan päällä eikä pelkää yhtään. Sirkka Eväsoja on johtanut Lapuan vanhustyötä vuodesta 1994 lähtien. Palvelukotien lääkärinä toimii geriatri Kristiina Vihla. Tuloksena on asukasja asiakaslähtöinen palvelukoti, jonka aula on tapahtumien keskipiste ja kahvittelupaikka. Siinä on yksi Lapuan mallin tulos, isonpuoleisen asukkaan hallittu siirtyminen yhteislaulutilaisuudesta oman yksiönsä sänkyyn Lapuan upouudessa palvelukoti Jokilinnussa. – Olemme voineet tehdä esityksiä palvelurakenteen kehittämisestä yhdelle lautakunnalle. – Jokaisella asukkaalla on oma huone. Tontti kaupungilta, rahoitus ARAlta Palvelukoti Jokilintu valmistui elokuun alussa. Osastonhoitaja Katri Lahdensuo kiinnittää nostokankaan hihnat kattokiskosta riippuvan potilasnostimen henkariin. Yksilöllisyys virkistää Osastonhoitajat Leena Kylkisalo ja Katri Lahdensuo huomasivat monen asukkaan virkistyneen heti, kun he saivat omat vaatteet ja huonekalut. Saako vähän kehua, kysyy Lapuan vanhustyön johtaja Sirkka Eväsoja. Toinen osastonhoitaja Leena Kylkisalo ottaa käteensä ohjaimen. Nyt saa valita itse ruokansa, joka syödään kunnon astioista yhteisessä pöydässä, kuvaa Kylkisalo muutosta. Jokilinnun 6,8 miljoonan euron rahoitus saatiin kasaan, kun ARA myönsi lähes 2 miljoonaa euroa avustuksena ja korkotukilainan loppurahoitukseen. Se tarkoittaa, että vanhusta ei siirrellä paikasta toiseen, vaan hän saa ihmisläheistä hoitoa yhdessä paikassa, jossa pystyy asumaan kohtuuhinnalla. Mutta usein pitää saada myös fyysiset tilat, että kokonaisuus toimii, toteaa Eväsoja. Yhteistyötä yli rajojen Lapuan malli juontaa juurensa sosiaalija terveystoimen yhteisen perusturvalautakunnan perustamisesta 1997. Aikaisemmin kaksi tai kolme oli samassa huoneessa ilman mitään yksityisyyttä, kuvaa Eväsoja. Leevi kohoaa ilmatilaan, Katri ohjaa hänen asentoaan ja Leena painelee nappuloita, kunnes Leevi makaa sängyssään. Vuokra on keskimäärin 320 euroa kuukaudessa. Kiireettömissä sairastapauksissa lääkärin vastaanotto pyritään järjestämään palvelutalossa, asukkaan kotona. Talossa on paljon kuisteja, suuria ikkunoita yhteisissä oleskelutiloissa ja 25 neliömetrin huoneet. Kyllä saa. Luottamushenkilöt ovat olleet kiitettävästi mukana yli puoluerajojen, kertoo Sirkka Eväsoja. – Ensimmäisellä kerralla vähän jännitti, mutta yhdessä päivässä nostolaitteeseen tottui. – Kaupunki tuottaa palvelun, jonka tavoitteena on vanhusten mahdollisimman inhimillinen hoito ja myös henkilökunnan hyvinvointi, kiteyttää Eväsoja. Ja löytyiväthän nekin. Jokilinnussa on käytössä tehostettu kotisairaanhoito. Sen 60 paikasta 80 prosenttia on varattu muistisairaille. Asukas hoidetaan omassa talossa, jos mahdollista, aina saattohoitoon asti. Tähtäimessä on yhden muuton periaate. Siinä kaikki. – Lapualaiseen vanhustenhoitoon on luotu taloudellisesti järkevä ja asukkaille inhimillinen systeemi. Sellaisia löytyi, kun ikäihmisten laitospaikkojen purkaminen terveyskeskuksesta vapautti samalla tiloja akuuttihoitoon ja kehitysvammatyöhön. Talossa on neljä sairaanhoitajaa, neljä geronomia ja 24 lähihoitajaa. Laina maksetaan 40 vuodessa asukkailta perittävillä vuokratuloilla
Palvelukoti vapautti 36 paikkaa terveyskeskuksesta ja siihen sulautui 9-paikkainen yksityinen hoitokoti. Nostimiin on kävelyliivin lisäksi saatavilla muitakin lisävarusteita, esimerkiksi potilaan painon kertova vaaka, jalkahoitajan tarpeisiin sopiva nostonauha ja makuuasennossa siirron mahdollistava nostopaari. Esimerkiksi keuhkokuumeen takia ei tarvitse siirtyä terveyskeskuksen vuodeosastolle, ellei muu terveydentila sitä vaadi. Itse nostolaitteita hankittiin 20, joista käytössä on nyt 17. – Meillä on optio ostaa 10 laitetta lisää samalla hinnalla. Sen projektipäällikkö Rami Latvala kiittelee lapualaisten aktiivisuutta. Oleskelutilojen isot ikkunat ulottuvat lattiaan asti.. – Sairaalaosaston henkilökunta on pitänyt motivoivana, kun he saavat tuoda omaa osaamista tänne. Niissä ei pihdata, koska pelissä on henkilökunnan terveys ja asukkaiden hyvinvointi, sanoo Eväsoja. Laitetoimittajana toimin tilaajan ja suunnittelijan välimaastossa, ja varmistin parhaan mahdollisen avun hoitotyöhön, kertoo Latvala. – Saatiin jonoja purettua ja nykyisillä tehostetun palveluasumisen paikkamäärillä pitäisi pärjätä ainakin vuoteen 2025, laskee Eväsoja. 18 Potilasnostimissa ei pihdata P otilasnostimiin investointiin reilu 50 000 euroa, koska näin saatiin turvallinen tapa siirtää asukkaita henkilökunnan selkää säästäen. Samalla vältetään se, että yksi vanhus veisi kaksi paikkaa, sanoo Eväsoja. Nostimet otettiin huomioon jo talon suunnittelussa, kun kaikkien 60 huoneen kattoon asennettiin koko huonealan kattava kiskotus. Tämä sallii kolme vaihtoehtoista paikkaa sängylle ja kuntouttavan kävelyharjoituksen kävelyliivien avulla. Jokilinnun valmistuttua Lapuan vanhustenhoidon tilanne on erinomainen. – Hoitajat tiesivät kertoa, mihin tarvitsivat apua. Jokilintuun tuodaan mahdollisuuksien mukaan myös tehostettua kotisairaalatoimintaa, kuten suonensisäistä nesteytystä ja antibioottihoitoa. Kynnys siirrellä asukasta on laskenut, kiittelee osastonhoitaja Katri Lahdensuo. – Jännitimme aluksi nostinta, mutta se on ollut helppokäyttöinen, nopea ja asiakasystävällinen. Hill-Rom Oy:n valmistamaa Liko-potilasnostinjärjestelmää edustaa Algol Trehab Oy. Jokilinnussa suositaan valoisia näkymiä
Lähitorilla voit: •osallistua laajaan ryhmäja tapahtumatoimintaan •käydä syömässä ja vaikkapa samalla kysyä apua erilaisiin arjen pulmiin •saada maksutta apua hakemusten täyttämiseen ja kuulla mitä palveluja kotiin on saatavilla. LÄHITORI – OVI ARJEN ELÄMYKSIIN Lähitorille ovat tervetulleita kaikki ikäihmiset. p. 044 512 0806, Nuolialantie 46, Tampere Arvokkaan vanhuuden puolesta. Lähitorin yhteydessä toimii myös maksuton Seniorineuvola, jossa voit: • mittauttaa verenpaineen • keskustella terveyteen liittyvistä asioista sairaanhoitajan kanssa • saada tietoa ja neuvoja liikkumiseen, toimintakykyyn ja apuvälineisiin liittyvissä asioissa fysioterapeutilta
Moni ei uskalla käyttää laitteita yksin, mutta vertaisopastajan avulla rohkaistuu harjoittelemaan, kertoo Palveluyhdistys Rateva ry:n Miä ite – myö yhessä -projektissa toimintaa koordinoiva Niina Turunen. Opastusta on pidetty kerran viikossa molemmissa kunnissa kaksi tuntia kerrallaan. – Tää mahollisuus on hyvä, kun se oppi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Nettiopastustoiminta liittyy Vanhustyön keskusliiton Seniorit surffaa – nettiopastaja auttaa -projektiin. Eikä aina viitsisi lapsiakaan vaivata, kertoo kokemuksistaan Virolahdella opastuksessa käynyt Arja Ylä-Kotola. 20 J o 50 eläkeläistä on saanut oppia netin saloihin. Henkilökohtaisen opastuksen hyvä puoli on toiston mahdollisuus. Yksilöllistä opastusta matalalla kynnyksellä Turunen arvioi, että toiminnan suosio johtuu siitä, että mitään aiempia tietokoneen käyttötaitoja ei tarvitse olla. Olemme vastanneet, että kyllä saa, täällä opetetaan ihan alkeista, hän kuvailee. Toiminnan käynnistämisessä on hyödynnetty valtakunnallisessa projektissa tuotettua materiaalia ja malleja vertaisohjaajien perehdyttämiseen. – Viidenkymmenen opiskelijan joukko näin pienissä kunnissa kertoo siitä, että tarvetta opastukselle on. Palveluyhdistys Rateva ry:n projektityönNettiopastuksen suosio ylittänyt odotukset Miehikkälässä ja Virolahdella Palveluyhdistys Rateva ry ja Eläkeliiton Miehikkälän ja Virolahden paikallisyhdistykset käynnistivät syyskuussa nettiopastajatoiminnan Miehikkälässä ja Virolahdella. Pitää monta kertaa toistaa. Ennen toiminnan käynnistämistä vallalla ollut epäily siitä, että ikäihmiset eivät halua opetella laitteiden käyttöä, on osoittautunut turhaksi. HANKE Teksti ja kuvat: Niina Turunen. – Moni on kävellyt ovesta sisään ja kysynyt, että saako tänne tulla tyhmempikin. Opastuksessa käydään läpi niitä asioita, joita opastettava haluaa oppia