SENIORARBETE 5 • 2024 Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä Ikääntymisen ilo Iloa luonnosta, kulttuurista ja liikunnasta 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 1 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50
2 Ikääntymisen ilo 24–27 30–31 Onnistumisia vanhuspalveluissa THL:n vanhuspalvelujen asiakastyytyväiskysely tuottaa palveluyksikkökohtaista, alueellista ja kansallista vertailutietoa, jolla voidaan löytää toiminnasta ja palveluista vahvuuksia ja tunnistaa kehittämistä vaativia asioita. Itsemääräämisoikeuden tukemissuunnitelmien myötä asiakasta kuullaan entistä suunnitelmallisemmin. Vanhustyö-lehti 1/2025 ilmestyy helmikuussa 2025. On tärkeää pystyä harrastamaan merkityksellistä ja iloa tuottavaa toimintaa. SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 2 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. 8-9 Iloa ja energiaa liikunnasta Liikunta, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen parhaimmillaan antavat uusia ystäviä ja ylläpitävät mielen virkeyttä. 10–11 Kulttuurista iloa Kulttuurisessa ryhmätoiminnassa mukana olevat ikääntyneet ihmiset nostavat esiin ilon merkityksen. Se mahdollistaa pidemmät työurat eikä lisää sairaita vuosia. Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä Ikääntyminen ei vähennä itsemääräämisoikeutta, vaikka iäkkään kyky tehdä itseä koskevia päätöksiä voi iän myötä heiketä ja hän tarvitsee tukea oman mielipiteen ilmaisemiseen aiempaa enemmän. Ehdimme tehdä elämässä enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa. 6–7 Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan Pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta, vaan elämä venyy keskeltä. Toiminnan monipuolisuus auttaa vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin kunkin kiinnostuksen mukaan. Ilo ei saa kadota elämästä ikääntymisen myötä
Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. www.vtkl.fi 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 3 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. 20 Yhdessä laulaen kohti huomista 22 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 24 Onnistumisia vanhuspalveluissa 28 Mielen hyvinvoinnista elämäniloa OSALLISUUS 30 Ikääntynytkin saa sanoa, mitä haluaa elämäänsä 32 MuistiSeniori auttaa parantamaan ikäihmisen toimintakykyä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 34 Kotona Wilhelmiinassa ikääntymisen iloa DIGI JA TEKNOLOGIA 36 GeroTestbed – Yhteistyöllä kohti vaikuttavaa toimintamallia TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 38 Hyvä arki, hyvä mieli 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Glädjande åldrande 42 Från ett åldrande samhälle till ett långlivat samhälle Vanhustyö 5 • 2024 3 Sisällys 5 • 2024 TOIMITUSKUNTA Merja Lankinen (pj ja siht.) Eila Antikainen Annikki Korhonen Kari Mäkelä Merja Ohvo Tarja Siltanen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 4 Pääkirjoitus: Iloa ikääntymisestä 5 Toriparlamentti: Iloa elämään 6 Ikääntymisen ilo 6 Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan 8 Iloa ja energiaa liikunnasta 10 Kulttuurista iloa 12 Kanssaihmisten huomioiminen kaupungilla liikkuessa 14 Luonto ilon lähteenä 16 Yhteisöön jäädään ihmisten takia 18 Miltä vanheneminen tuntuu. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Viime keväänä Suomi valittiin jo seitsemännen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Römpän ukko ratkaisi kuitenkin tämän mahdottoman yhtälön: ”Sitä elääpi kauan, jos pysyypi nuorena.” Tai. Juhlapuheissa kerrottiin sekä ikäihmisiä kohtaavista haasteista että myös positiivisista asioista. Kaikilla on kuitenkin samanlaiset perustarpeet, aineelliset ja henkiset, hengelliset ja sosiaaliset.” Usein uutisissa ja julkisessa keskustelussa korostuvat ikäihmisiin kohdistuvat negatiiviset seikat. T ämän vuoden Vanhustenviikon teema oli ”Hyvä arki – hyvä mieli”. Täysi metro alkaa naureskella ja sitten nauraa, puhumatta vain nauraa ja nauraa. Ilon tuottaminen voisi olla läpileikkaava teema vanhustyössä ja terveydenhuollossa. Näinhän tilanne ei ole. ”Sanon ikäni kymmenen vuotta vanhemmaksi, niin on mukavaa, kun ihmiset sanovat, että näytän kymmenen vuotta nuoremmalta.” Iloitaan, nauretaan ja nautitaan yhdessä ja erikseen tässä onnellisimmassa maassa joulua odotellessa. Välittyy kuva, että vanheneminen on varsin ikävää. Videossa henkilö katsoo metrossa pädiltään jotain ja nauraa ääneen. Arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti Vanhustenviikolla viisaasti: ”Hyvä elämä merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita: nuorille yhtä, vanhoille toista. Iloista ikääntymistä 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 4 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. Onnellinen ihminen nauttii ja iloitsee pienistäkin asioista, myös ikäihminen. Ikäihmiset osaavat nauttia myös vitseistä, jotka kohdistuvat heihin. Voisimmekin enemmän ylläpitää positiivisen ikääntymisen näkökulmaa. Hän kertoo YouTubesta löytyvästä videosta, joka ilmentää, miten nauru tarttuu. Kari Mäkelä eläkeläinen, Vanhustyö-lehden ikäihmisten toimituskunnan jäsen. Kari Suomalainen velmuili kirjassa Vanhenemisen taito, että kaikki haluavat elää vanhaksi tulematta vanhoiksi. Huumorin sanotaan olevan elämän eliksiiriä. Lääkäriseura Duodecimin puheenjohtaja professori Minna Kaila puolestaan toteaa: ”Nauraminen tekee niin hyvää – varsinkin yhdessä nauraminen”
Lapsenlapset, hölmöily, lasten sanonnat. Mikä naurattaa ikääntyneenä. 1. 3. Lapsenlapset, perhe, luonto, liikunta. Kukat, puhelin. Mikä tekee sinut iloiseksi. 3. Riitta, 67 v 1. Mikä on iloruokasi. Luonnossa liikkuminen, retkeily ja auttaminen. 2. Hyväntahtoinen huumori, ei pilkkajuttuja. 2. Mikä esine tai tavara tuottaa sinulle iloa. 4. Heli, 74 v 1. Iloa elämään Kysyimme Kuopiossa muutamalta ikääntyneeltä, mitkä asiat heitä ilahduttavat ja tekevät iloiseksi. 2. Ystävät ja harrastukset. 4. 2. 3. Anja, 72 v 1. Tilannekomiikka, omat toilailut, Pikku-Kalle vitsit. 4. Auto, pääsee kylille. 3. Millainen huumori saa sinut nauramaan. Letut. 4. Vanhustyö 5 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_5_24.indd 5 14.11.2024 8.50 14.11.2024 8.50. Pulla ja kahvi. Värikäs salaatti ja kala. Kukat
Taustalla on paitsi lääketieteen kehittyminen, myös yhteiskunnan kehittyminen: turvalliset elinympäristöt, laadukas ravinto sekä ennaltaehkäisevä sosiaalija terveyspolitiikka. Elämän venyminen ja elämänkulun uusi jaksottuminen johtaa kysymykseen siitä, mikä on pitkän elämän tarkoitus. Monet elämänkulun virstanpylväät siirtyvät ja koulutuksen, työelämän ja eläkeläisyyden ajankohta sekä kesto tulevat muotoutumaan elämänkulun pitenemisen myötä. Yleistyvästä pitkäikäisyydestä seuraa kolme merkittävää muutosta. Tutkimuksen valossa vaikuttaakin siltä, että elämänkulku ei veny loppupäästä vaan keskeltä. Ehdimme tehdä elämässä enemmän asioita, opetella uusia taitoja, tehdä palkkatyötä pidempään ja elää usean elossa olevan sukupolven yhteiskunnassa. Elämään tulee lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia. Suomalaisten elinajanodote kohosi ensimmäistä kertaa yli 50 vuoden 1900-luvun alun vuosikymmeninä, ja lähti sen jälkeen tasaiseen nousuun. Ajatus siitä, että vanhuus alkaisi tietyn ajan kuluttua syntymästä, on kuitenkin osoitettu vääräksi. Teksti: Anu Siren – Kuva: Shutterstock maissa kerättyyn väestödataan perustuvat mallit ennustavat, että noin puolet tämän päivän lapsista tulee saavuttamaan sadan vuoden iän. Elämänkulku jaksottuu uudella tavalla Pitkää elämää pidetään usein kirouksena, koska oletetaan, että se elämänkulun osa, jota kutsutaan vanhuudeksi, pitenee elinajan pidentyessä. Mihin ”ylimääräinen” aika tulisi käyttää. Paremmin muutosta kuvaa se, kuinka suuren osan ikäluokasta arvioidaan saavuttavan tietyn iän. Ennustemalleissa on hajontaa, mutta kehittyneissä Ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan Elinajanodotetta käytetään yhteiskunnan kehityksen kuvaajana, mutta pidentyvän elinajan seurauksia käsitellään kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti varsin ristiriitaisesti. Toiseksi: yhteiskunnan rakenteiden tulee sopeutua pitkäikäisyyteen. Kun Tampereen yliopiston tutkijat tarkastelivat, kuinka heikon toimintakyvyn aika sijoittui elämässä, kun ihmiset elivät pidempään, osoittivat tulokset, että huonon toimintakyvyn vuosien määrä ei kasvanut, vaikka elinikä piteni. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että pitkäikäisyys ei venytä vanhuutta vaan elämä venyy keskeltä, mahdollistaa pidemmät työurat eikä lisää sairaita vuosia. Ensiksi: elämänkulku ja sen jaksotus muuttuu. Kolmanneksi: eriarvoisuuden haasteet korostuvat. Ensin odotetta pidensi lapsikuolleisuuden väheneminen, mutta 1950-luvulta lähtien elinajanodote on kasvanut erityisesti elämänkaaren pitenemisen vuoksi. Yhteiskunnan on sopeuduttava siihen, että ihmiselämä kestää tyypilli6 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 6 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 6 14.11.2024 9.58 14.11.2024 9.58. Väestötieteilijät kuitenkin muistuttavat, että elinajanodotteessa on viive, eikä se kuvaa todenmukaisesti tämän hetken lasten elinaikaa. Ikääntymisen ilo E linaika on pidentynyt merkittävästi kehittyneissä yhteiskunnissa. Vanhuuden alkaminen kannattaa pikemminkin arvioida laskemalla taaksepäin kuolemasta. Pitkä elämä mahdollinen yhä useammalle Elinajanodotteen kehittyminen noin 50 vuodesta 80 vuoteen kertoo merkittävästä muutoksesta. Rakenteiden tulee sopeutua Elämä venyy, mutta yhteiskunnan rakenteet on suunniteltu lyhyempiä elämänkulkuja varten
Se tulee näkyviin yhä enemmän työssä jaksamisessa, eläkeajan rahoittamisessa ja toimeentulossa sekä mahdollisuudessa hankkia tarvittavia terveysja hoivapalveluita. Toisaalta siinä täytyy myös ottaa huomioon sellainen kehitys, jonka seurauksia emme vielä täysin tunne. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 7 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 7 14.11.2024 9.58 14.11.2024 9.58. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenteiden ja järjestelmien on uudistuttava perustavanlaatuisella tavalla. Eriarvoisuus korostuu Pitkä elämä tuo myös elämänkulun eriarvoisuuden uudella tavalla esille. Kohti pitkäikäisyyden yhteiskuntaa Suomen väestö ikääntyy teknisesti vielä muutaman vuosikymmenen, ja sen jälkeen ikäryhmät ovat tasaisemmin samankokoisia. Eriarvoisuuden korostumiseen liittyy kysymys siitä, kuinka pitkäikäisyyden riskit yhteiskunnassa jaetaan ja kannetaan. Aiemmin eriarvoisuus näkyi siinä, että korkeammat sosiaaliluokat saivat pidemmän elämän ja matalammat sosiaaliluokat lyhyemmän. Yhteiskunnan sopeutumisen tulee toisaalta tapahtua nopeasti, koska muutos on nopeaa. Ero on olemassa edelleen, mutta myös vaikeissa olosuhteissa kasvaneet ja eläneet ihmiset tulevat elämään pitkään, ja vanhuuteen selvitään monenlaisten elämänpolkujen kautta. Muutosta tulee tapahtua ainakin koulutuksen, työn, terveyden edistämisen ja sosiaalipolitiikan alueilla. Vanhustyö 5 • 2024 7 lIoksi kirppu päässä, suruksi täi sukassa. . Väestön ikääntyminen siis taittuu, mutta pitkäikäisyys kuitenkin jatkuu. Tarve sopeuttaa rakenteet pitkäikäisyyteen johtaa kysymykseen siitä, osaammeko tunnistaa pitkän elämänkulun tarpeet ja ennakoida tulevaa kehitystä. Siirrymme ikääntyvästä yhteiskunnasta pitkäikäisyyden yhteiskuntaan. Huono-osaisuus ja hyväosaisuus kerääntyvät elämänkulussa, ja eriarvoisuus alkaa näkyä uusissa elämänpaikoissa, elämän toisella puoliskolla. Jotta pitkäikäisyyttä voidaan hyödyntää hyvinvointia ja yhteiskunnan kukoistusta edistävänä tekijänä, tulee meidän ymmärtää, miten pitkäikäisyyden yhteiskunta eroaa ikääntyvästä yhteiskunnasta ja missä ikääntyvän ja pitkäikäisen yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet yhtyvät, missä eroavat. sesti vähintään sata vuotta. Kirjoittaja Anu Siren toimii gerontologian professorina Tampereen yliopistolla
Tämä vuonna Ladyt ringettejoukkue on ollut toiminnassa jo 25 vuotta. Ringette on tehokas ja hyvin kuntoa ylläpitävää liikuntaa. Pelissä korostuvat joukkueen pelitaktiikka ja -taito. Ryhmäliikunta tuo myös sosiaalista kanssakäymistä. – Käytännössä kaikki ovat alussa laitahyökkääjiä, koska pelaaminen aloitetaan yleensä pitämällä kaukalon laidasta kiinni, Kohvakka nauraa. Ikääntymisen ilo 8 Iloa ja energiaa liikunnasta Liikunta, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen parhaimmillaan antavat uusia ystäviä ja ylläpitävät mielen virkeyttä. Ringette on vauhdikas laji, joka pitää sykkeen korkealla. Pakollisina varusteina ovat kypärä, luistimet ja kaulasuoja, mutta käytännössä kaikilla pelaajilla on lähes samat varusteet kuin jääkiekkoilijoilla. Muuten pelivarusteet ovat hyvinkin samat kuin jääkiekossa. Ainoastaan sarjapelaajat eivät voi liittyä, sillä Ladyjen pelirytmi ja vauhti ovat huomattavasti hitaampia. Nina Kohvakka on pelannut ringetteä jo 10 vuotta. Kynnys aloittaa pelaaminen on hyvin matala. Ringetteryhmä Ladyt Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Amelia Viinikainen L adyjen ringettejoukkueeseen ovat kaikki tervetulleita. Kymmenen olisi hyvä, jotta olisi vaihtopelaajia ja pelaajat saisivat huilaustaukoja. Kunta tukee vahvasti harrastusta ja tarjoaa jäävuorot edullisesti. Jotta peli saadaan aikaan, tarvitaan vähintään kahdeksan pelaajaa. Pelivälineenä käytetään sinistä, pneumaattista rengasta. Ladyjen keski-ikä on yli 50-vuotta. Suurin osa pelaajista on 50–70-vuotiaita. Ringettehousut ovat tarpeen. Niissä on hyvät pehmusteet kaatumisten varalta. Ringette on jääurheilulaji, joka on alkujaan kehitetty nimenomaan naisille ja tytöille. Näin harrastuksen hinta ei nouse kynnyskysymykseksi kenellekään. Luistelu on monipuolista liikuntaa ja pelaamisessa tarvitaan hyvää silmä-käsikoordinaatiota. Mikä ringette. Ladyt pelaavat aina sunnuntaisin klo 16.00–17.30 Kangasniemen Tehomet Areenalla. Keski-ikää laskee, kun mukana on pari nuorempaa pelaajaa. – Tänä syksynä ryhmässä on käynyt pelaamassa yli 10 henkilöä. Toiminnan monipuolisuus auttaa vastaamaan erilaisten ihmisten tarpeisiin kunkin kiinnostuksen mukaan. Merkkipäiviä muistetaan ja pari kertaa vuodessa ryhmä kokoontuu hallin ulkopuolella. Mailana kenttäpelaajilla on suoravartinen ringettemaila. Pelaajaringissä on kaikkiaan 15–16 pelaajaa, joten ei haittaa, jos kaikki eivät pääse aina paikalle. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 8 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 8 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ringette onkin nimenomaan taitoja älylaji eikä voimalaji. Ringettessä ei sallita juuri lainkaan vartalokontaktia ja pelaajia on rajoitettu pelaamaan tietyillä alueilla. Yleisimmin ringetten pelikenttänä käytetään jääkiekkokaukaloa. Nauru ja rento vitsailu ovatkin asioita, joita kaukalossa viljellään. Mutta porukka on hyvin sitoutunutta, Kohvakka toteaa
Joku tykkää kuunnella hengellistä musiikkia, toinen kuuntelee mieluummin vanhaa iskelmämusiikkia ja kolmas ei pysy nahoissaan kuullessaan Rolling Stonesia. Seniorille voidaan lisätä puhelimen tai tietokoneen näytölle osallistumista helpottava pikakuvake, jota klikkaamalla pääsee joka kerralla mukaan ryhmään. SenioriPiste Tornio kutsui Mummodiskon pohjoiseen maaliskuussa 2024. 80. Viihtyvyysja turvallisuussyistä osallistujamäärä rajattiin viiteensataan. . Kaikki osallistuminen ja kanssakäyminen ovat yhtä tärkeitä. Toki terveyden sallimissa rajoissa. – Torniolaiset seniorit pitävät todella hyvin huolta itsestään ja kunnostaan – se tulee esille monissa muissakin toiminnoissamme, sanoo SenioriPisteen toiminnanjohtaja Seija Sipola. Ensimmäisten tahtien soidessa väki rynnisti tanssimaan ja meno oli melkoista, osan tanssiessa jopa esiintymislavalla. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 9 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 9 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Tarjolla on myös yhteistyössä kaupungin erityisliikunnanohjaajan ohjaama tuolijumppa, johon voi osallistua joko SenioriPisteen toimitilassa tai kotoa käsin Teamsin välityksellä. Seniorit on otettu mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa heidän näköisekseen, jolloin se pysyy ajan hermolla ja vastaa tarpeisiin. Silloin heräsi ajatus senioreille suunnatun kävelytapahtuman järjestämisestä. Samalla tavalla kuin muissakin ikäryhmissä, on senioreissakin monen kuntoisia ja erilaisista asioista pitäviä ihmisiä. Nimensä mukaisesti seitsemän kilometrin pituinen reitti kulki kauniiden vesistöjen varrella sekä Suomen että Ruotsin puolella. SenioriSeiska järjestettiin lopulta syksyllä 2024 ja osallistujia oli n. Yksi ilo karkottaa sata murhetta. Moni SenioriSeikalle osallistujista kertoikin lenkkeilevänsä päivittäin. Osallistujien hyvästä kunnosta kertonee se, kuinka he maalissa sanoivat lähtevänsä vielä iltapäivällä yksi allasjumppaan, toinen sulkapalloa pelaamaan ja kolmas kuntosalille. SenioriPiste järjestää Torniossa monentyyppistä toimintaa, sillä ei senioreita voi laittaa samaan muottiin. Vanhustyö 5 • 2024 9 T ämän päivän seniorit rokkaavat diskoissa, käyvät kuntosaleilla ja elävät muutoinkin täyttä elämää. Tarjolla on perinteistä kerhotoimintaa ohjelmineen, taukojumppineen ja bingoineen, mutta sen rinnalle on viime vuosina kehitetty uusia ryhmätoimintoja kuten Keilatreffit, Kirjatreffit, Leffatreffit ja Lounastreffit. Tämän ymmärsi jo Mummodisko ry melkein 10 vuotta sitten. – Jatkossakin tulee olemaan tällaisia toimintakykyä lisääviä ja ylläpitäviä tapahtumia ja ryhmiä on säännöllisesti tarjolla, Sipola ja toiminnanohjaaja Annu Kivilompolo lupaavat. SenioriPiste Tornion toiminta ja työntekijäresurssi (2htv) mahdollistuu pääasiassa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämällä kohdennettuna toiminta-avustuksena. Väkeä saapui paikalle Rovaniemeltä saakka. Teksti: Seija Sipola – Kuva: SenioriPiste Tornio Kaikki järjestetyt liikunnalliset tapahtumat ja retket ovat saaneet osallistujilta hyvää palautetta ja vuolaita kiitoksia. Villasukkakävelyllä talvella 2022 viimeistään havahduttiin siihen tosiasiaan, että moni seniori on nuorempaa ikäpolveaan paremmassa fyysisessä kunnossa. Tilaisuus todisti, että Lapissakin ollaan valmiita rokkaamaan. Ympäri Torniota löytyy hienoja ulkoilureittejä, joissa useissa on myös penkkejä levähtämistä varten. Elinvoimaa ja energiaa ikään katsomatta SenioriPiste Tornio SenioriPiste Tornio on tarjonnut toimintaa +60-vuotiaille torniolaisille jo vuodesta 2003 alkaen. Osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Yhteistyössä järjestetty disko veti 500 senioria Toranda Areenalle Tornioon. Muistetaan silti, että osa haluaa käydä edelleen rauhallisemmissa toimintamuodoissa, tavata ikäisiään, kahvitella ja jännittää bingon äärellä
K u va : Ta rj a Si lt an e n 10 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 10 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 10 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. – Ehdottomasti käsillä tekeminen. Hän korostaa myös, että on tärkeä säilyttää ilo, sillä se tuo toivoa. On tärkeää pystyä harrastamaan merkityksellistä ja iloa tuottavaa toimintaa. Se sai lähtemään mukaan nyt, kun on aikaa, Ohvo sanoo. Merja Ohvo lähti mukaan kaksi vuotta sitten, pari vuotta eläkkeelle jäännin jälkeen. Viimeksi olen maalannut kansakoulussa. Hänellä on ollut läpi elämän jokin taideharrastus. Mutta parasta on ennen kaikkea itse maalaaminen ja ryhmän tuoma yhteisöllisyys. Mikä akvarellimaalauksessa on parasta. Ikääntymisen ilo H elena Pitkänen on ollut mukana Kuopion kansalaisopiston akvarelliryhmässä kolme vuotta. Teksti: Tarja Siltanen Kauneutta ja iloa akvarellimaalauksesta keily, puutarha, vaellus ja lastenlastenhoito. Ohvo kiteyttää, että iloa tuottaa yksinkertaisesti elämä. Pitkänen kertoo harrastaneensa akvarellimaalausta jo nuorena, kun lapset olivat pieniä. Tässä myös oppii uutta ja lisää itsetuntemusta. Jokaisella heistä on erilaisia syitä, miksi he olivat lähteneet toimintaan mukaan. Ohvon innostus maalaukseen ja halu oppia sitä kumpuavat jo kansakouluajoista. Iloa tuottavia asioita nousi esiin useita. musiikki, kauneus, taide, ystävät ja läheiset. Suvussani on taiteellinen sukulainen, joka innosti jo lapsena taiteen pariin, Pitkänen kertoo. Mikä tuottaa sinulle iloa. – Halusin elämään muutakin kuin mökKulttuurista iloa Kulttuurisessa ryhmätoiminnassa mukana olevat ikääntyneet ihmiset nostavat esiin ilon merkityksen. Karviselle iloa tuottaa erityisesti luonto. Ilo ei saa kadota elämästä ikääntymisen myötä. Leena Karvinen on osallistunut akvarelliryhmään kahden vuoden ajan. – Täytyy nostaa ryhmä ja ilmapiiri, joka on täällä erittäin kannustava, Ohvo toteaa. Minulle lapsuudella oli merkitys, mitä harrastan vanhana, Pitkänen kertoo. Karvisen puolestaan houkutteli mukaan kiinnostus taiteeseen. Oppii, mikä puhuttelee itseä, Karvinen iloitsee. Sieltä syntyi haave, joka jäi elämään. – Minulla on ollut aikuisiän haave, että vielä joskus haluan opetella akvarellimaalausta. Siihen kuuluvat mm. Karviselle taide on ollut sekä työ että harrastus. On muutakin tekemistä kuin siivoaminen kotona. Pitkänen nostaa esiin harrastukset, ihmiset ja sosiaalisen elämän sekä käsillä tekemisen ja uuden oppimisen. Maalausharrastus on tuonut myös uudenlaista näkökulmaa elämään. sisustuksessa. Tässä myös oppii uusia asioita, pitää mielen uteliaana ja virkistää. Hän halusi löytää tekemistä ja ryhmän, jossa olla mukana. Se oli hänelle henkireikä. – Tämän harrastuksen kautta värit tulivat uudelleen elämään ja se näkyy myös kotona, esim. Kyseessä voi olla lapsuudenhaave tai tarve saada vaihtelua elämään. Olen aina harrastanut jotain ja tykkään tehdä käsillä
Soittaminen kiinnostaa Toiminnan tarkoituksena on ollut ja on tavoittaa bändisoittamisesta kiinnostuneita, yli 60-vuotiaita henkilöitä. Heidän mielestään parasta toiminnassa on yhdessä musisointi, oppiminen ja innostuminen. Kaupungin kansalaistoiminnan palveluissa innostuttiin ideasta ja toiminnan kokeilu syksyllä 2023. Ikääntyessä on vain enemmän itsenäistä aikaa tehdä asioita ja havainnoida ympäristöä. Se luo turvallisen, kannustavan ja leppoisan tunnelman. Treenien jälkeen jää sellainen olo, että osaa! Bänditoimintaa ikäihmisille MUMMOPUNK on yhteisötaiteellista bänditoimintaa ikäihmisille. Mummopunk-kerhoksi nimetty ikäihmisten bänditoiminta herätti kiinnostusta ja sai loistavaa palautetta. Tavoitteena on hakea jatkossakin rahoitusta siten, että bänditoiminta voisi jatkua ja jossain vaiheessa myös laajentua, pysyen kuitenkin osallistujille maksuttomana tai vähintäänkin edullisena. . Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palvelut rahoittaa bänditoimintaa vielä syksyllä 2024, mutta osittain ohjaajat toimivat vapaaehtoisvoimin. Erityisesti mukaan halutaan kannustaa naisia sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, sillä monilMummojen punkenergiaa la tämän hetken ikäihmisellä, varsinkaan naisilla, ei ole ollut mahdollisuuksia harrastaa soittamista, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Yhteisötaidetta tehneet Elina Selamo ja Mari Halonen saivat vuonna 2022 idean ”mummojen punkbändistä”. –Tämä on uniikkia toimintaa, tehdään tätä itse. Kellään heistä ei ollut aiempaa kokemusta bändissä soittamisesta. Vanhustyö 5 • 2024 11 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 11 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 11 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Toiminta saikin jatkua kevään 2024 ajan ja ohjaajaporukkamme vahvistui, kun Tea Sorjonen tuli mukaan. Päivi, Pirkko, Merja ja HcRapa ovat kaikki olleet mukana toiminnassa alusta alkaen. Osa on soittanut pianoa ja laulanut kuorossa nuorena. Myös asioihin kiinnittää huomiota eri tavalla, kun ruuhkavuodet ovat ohi. Kerhon kevätkausi huipentui bändin ensimmäiseen keikkaan, joka oli osa Vireyttä mieleen – Yhdessä hyvää mieltä -senioripäivän ohjelmaa Kuopiossa 15.5.2024. Ikääntyessä osaa pysähtyä näkemään ilon aiheita vaikeissakin elämänvaiheissa. Kerhokokoontumisten lisäksi järjestimme kolme kaikille avointa Tutustu bändisoittimiin -kertaa. –Jos tällaisia harrastuspiirejä olis enemmän, ei vanhustyötä tarvittaisi, Rapa toteaa. He tarjosivat bänditoimintaa osaksi Kuopion kaupungin ikäihmisille suunnattuja kulttuuripalveluja. –Ihanaa tuottaa yhdessä jotain uutta. Porukka on yhteen hitsautunutta ja samanhenkistä. He ovat olleet nuoria 1960–70-luvuilla ja kuunnelleet rokkia ja myös punkkia sekä liftanneet keikoille. Kirjoittaja Ryhmien haastattelut on tehnyt vanheneminen.fi koordinaattori Tarja Siltanen Vanhustyön keskusliitosta. Ilo ei saa elämästä kadota ikääntyessä Kysyttäessä iloa tuottavista aiheista nousivat esiin pienet asiat, jotka eivät ole rahalla ostettavissa: yhdessä tekeminen, ajatusten ja tekemisen vapaus. Heidät on saanut mukaan toimintaan uteliaisuus, uniikki toiminta ja ihanat vetäjät. Erityisesti heille, joilla ei ole aiempaa kokemusta soittamisesta tai musiikin tekemisestä. Ilon merkitys ei muutu ikääntyessä. M ummopunkin ensimmäiset treenit pidettiin reilu vuosi sitten Latarilla Kuopiossa
Paljon on kiinni omasta asenteesta. Apua pitää pystyä pyytämään ja ottamaan vastaan, ja tietenkin kiittää. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Shutterstock Kanssaihmisten huomioiminen kaupungilla liikkuessa 12 Tyytyväisyys on elämän onni. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 12 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 12 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ikääntymisen ilo Julkinen liikenne ja iäkkäiden huomioiminen saavat kiitosta Helsingin keskustassa liikkuvalta Annikki Korhoselta
Iäkkäille ja huonosti liikkuville henkilöille vaikeuksia liikennevälineissä tuottavat äkilliset jarrutukset sekä nykivä ajotyyli, jota esiintyy etenkin pysäkille tultaessa. Liikennevälineissä huomioidaan iäkkäät Korhosen mielestä bussinkuljettajat, etenkin ulkomaalaistaustaiset, huomioivat hyvin matkustajat. – Pyrin menemään mahdollisimman usein kävellen, jotta kunto säilyy, Korhonen kertoo. Hän painottaa rohkeaa avun pyytämistä ja apuvälineiden kuten rollaattorin käyttöä, jos oman liikkumisen kanssa on vaikeuksia. – Käytän kaupassa käydessäni reppua, kun siinä on helppo kantaa tavarat ja kädet jäävät vapaaksi. Pysäkkien korkeus vaihtelee, joten pysäkin ja vaunun väliin saattaa jäädä korkeuseroa tai väli. Myös nuorison käytös on Korhosen mielestä todella kohteliasta. Myös henkilöillä, joilla on esim. Suurimmassa osassa raitiovaunuja on keskiovella ramppi helpottamassa liikkumista. Muistan tietenkin aina kiittää, Korhonen toteaa. Kaikki HSL-alueen lähijunat ovat matalalattiaisia. Kuljettaja tulee pyydettäessä auttamaan. Voit muokata VR:n matkahaun asetuksia niin, että saat vain esteettömiä yhteyksiä. Kuljettavat myös hymyilevät ja ottavat katsekontaktia. Usein kuitenkin ostosten jälkeen reppu on niin painava, että etenkin toisen hihnan olkapäälle saaminen on vaikeaa. Silloin kysyn rohkeasti kanssakulkijalta, että saisinko ottaa käsikynkkää, että pääsisin tien yli. Jos vastaan tulee raskaan näköinen ovi, niin jään usein odottamaan, että takana tuleva henkilö avaa sen. He ovat tottuneet monen ikäisiin ihmisiin ja monenlaisiin kulkijoihin. Korhonen aloittaakin haastattelun sananlaskulla ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Ihmiset ovat Korhosen mielestä yleisesti ystävällisiä Helsingin keskustassa liikkuessa. Silloin ovat käsivoimat koetuksella. Pääkaupunkiseudulla liikennöidään myös lähibussilinjoja, joita ajetaan matalalattiaisilla pikkubusseilla. Vain Kauniaisten ja Keran asemien laiturit eivät ole esteettömiä. Iäkkäiden kohtelu julkisissa kulkuvälineissä on hänen mielestään paljolti itsestä kiinni. He odottavat, että ennättää istumaan paikalleen ennen kuin bussi lähtee liikkeelle. On monta kaistaa, pyörätie, raitiovainun kiskot ja ehkä liukas kelikin. Silloin ei riitä käsiä pitämään kiinni kaiteista, ja jos liikenneväline lähtee liikkeelle, voi tulla ongelmia. Kuljettaja auttaa tarvittaessa bussiin ja sieltä pois. Helsinkiläisenä kun olin tottunut seisomaan ratikassa, enkä kokenut olevani niin vanha, Korhonen muistelee. Siinä pitää käyttää kahta kättä: näyttää korttia lukijalle ja valita matka. – Itse muistan kun minulle ensimmäistä kertaa tarjottiin paikkaa julkisessa kulkuvälineessä. Aina ovat ihmiset olleet valmiit auttamaan, Korhonen toteaa. – Kun ikää karttuu, niin portaat tuntuvat korkeammilta, kynnyksiin meinaa kompastua ja raskaat ovet ovat mahdottomia avata. Hän asuu keskustassa ja käyttää julkisia kulkuvälineitä muutaman kerran viikossa. HSL:n ladattavan kortin käyttäminen on myös hankalaa. Lähes kaikki HSL-alueen asemalaiturit ovat samalla korkeudella kuin lähijunien lattia, joten kyytiin on helppo nousta myös apuvälineiden kanssa. . Tämän jälkeen ramppi avataan manuaalisesti. Loukkaannuin silloin, enkä tainnut edes muistaa kiittää. – Tiukkahuulisia ja jalkoihin tuijottavia vanhoja ihmisiä on riittävästi. Toisaalta iäkkäiden kannattaisi istua paikoillaan siihen saakka, kunnes liikenneväline on pysähtynyt pysäkille. Kulttuuri on muuttunut muutaman viime vuoden aikana parempaan päin. Toisen auttaminen on helppoa, mutta avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen on vaikeaa. Jos liikut tavanomaista hitaammin, sinun kannattaa painaa lastenvaunu-/invanappia, jotta raitiovaunun ovet pysyvät auki pidempään. Lähde: https://www.hsl.fi/matkustaminen/esteettomyys astaan ainoita hankaluuksia, joita Korhonen kohtaa julkisilla liikennevälineillä liikkuessaan Helsingissä. Raitiovaunussa ei voi matkustaa sähkömopon kanssa. Ramppi on manuaalinen ja lukittuna oven viereen. Myös lähes kaikki HSL-alueen ulkopuolelle kulkevat lähijunat ovat matalalattiaisia. Sitä kaikkien pitäisi harjoitella, jotta uskaltaa tarpeen tullen pyytää apua. Kaikissa raitiovaunuissa on matala lattia joko yhdessä tai useammassa vaunussa. Saat esteettömät junat näkyviin matkahaussa rajaamalla hakutuloksia: klikkaa esteetön täppä aktiiviseksi. Olemme vanhuuden mannekiineja, Korhonen päättää haastattelun. Silloin pyydän takana olevaa henkilöä tai kassaa auttamaan repun olkahihnan laittamisessa, Korhonen sanoo. Jos tarvitset niiaustoimintoa, paina lastenvaunutai invanappia. Linjat on suunniteltu helpottamaan erityisesti iäkkäiden sekä muiden syystä tai toisesta vaikeasti liikkuvien matkustamista. A nnikki Korhonen on toisen sulkupolven helsinkiläisiä. – Asun keskustassa ja jossain kohtaa tien ylittäminen on hankalaa. Ihmisten pitäisi osata ottaa vastaan apu ja ystävällisyys Keskustassa liikkumista vaikeuttavat portaat, kynnykset ja raskaat ovet. Toisen auttaminen on helppoa, mutta avun pyytäminen ja sen vastaanottaminen on vaikeaa. Meidän vanhojen pitää opetella kiittämään ja hymyilemään. kävelysauvat tai kasseja, niin kyseinen maksutapahtuma on vaikea. Vanhustyö 5 • 2024 13 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 13 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 13 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Avusta pitää aina muistaa kiittää auttajaa. Busseissa on niiaustoiminto, jolla kuljettaja voi pienentää bussin ja laiturin välistä korkeuseroa. Se on oikeHelsingin seudun liikenne ja esteetön matkustaminen Kaikki HSL-liikenteen bussit ovat matalalattiaisia. Rampissa on painike, josta painamalla raitiovaunun kuljettaja tietää vapauttaa rampin lukituksen
Terveyden ulottuvuudet tukevat taas toisiaan. Luonto ei poista masennusta tai yksinäisyyttä, mutta lievemmät masennusja ahdistusoireet helpottuvat usein ulkoillessa. Luonnossa löytyy tilaa omille ajatuksille mutta se antaa myös keskusteltuaiheita. Etenkin luonnon armoilla eläneet kanLiikunta ja luonto tukevat mielenterveyttä, mutta niiden yhdistelmä, luontoliikunta, näyttää tukevan psyykkistä hyvinvointia vielä paremmin. Sen takia onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, miten luonto tuo iloa itselleen, jotta voi vaalia ja edistää näitä hetkiä arjessa. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 14 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 14 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Luonnon eläimet ja niiden elämä saattavat tuntua jopa läheisimmiltä kuin toiset ihmiset. Mitä sinulle luonto merkitsee. Toiselle luonnossa oleminen liittyy tekemiseen; kerätään marjoja tai sieniä tai ehkä metsästetään. Yhdessä on mukavaa liikkua, lenkkiseura tuo sekä turvaa että positiivisessa mielessä painetta lähteä. Vanhemmiten, ja etenkin sairastuessa, mahdollisuudet liikkua ja tehdä muuttuvat. Viihdytkö luonnossa parhaiten yksin vai seurassa. Aktiivinen elämäntapa on tärkeä osa kansansairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä, ja sen merkitys korostuu ikääntyessä. Vaihtuvissa vuodenajoissa ja säässä riittää ihmeteltävää. Luonto tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Liikunta ja luonto tukevat mielenterveyttä, mutta yhdistelmä, luontoliikunta, näyttää tukevan psyykkistä hyvinvointia vielä paremmin. Luontosuhde on psykologinen käsite, joka kuvaa henkilökohtaista suhdetta luontoon. J os istuisimme vastakkain, pyytäisin sinua kuvailemaan tilanteen, jossa koet iloa luonnosta. Luonnon terveyshyödyistä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä. Teksti: Annika Kolster – Kuva: Ilkka Vuorinen Luonto ilon lähteenä Ikääntymisen ilo 14 Vatsa kylläinen, mieli iloinen. Osa meistä kokee olevansa osa luontoa. Joku kuvaa mielimaisemansa, muistaen paitsi paikan, myös tuoksut ja äänet. Tarinat olisivat hyvin erilaisia. Tuore suomalainen väestötutkimus osoitti, että säännöllisesti luonnossa ulkoilevat henkilöt käyttivät vähemmän masennus-, verenpaineja astmalääkkeitä. Maailmalla luonnonläheisen asumisen on jopa todettu vähentävän kokonaiskuolleisuutta
Todennäköisesti he saavat enemmän iloa luonnosta, ja sen myötä hakeutuvat tietoisesti luonnon ääreen. Olisiko sinulla mahdollisuutta jakaa sitä, lähtemällä vapaaehtoisena koululuokan tai päiväkodin kanssa retkelle. Lähde lähiluontoon Luonnossa liikkumisen terveysvaikutusten saamiseksi ei tarvitse lähteä kauas. Auttaminen tuo hyvää mieltä myös itselle. Eniten on hyödynnetty puutarhoja. sat ja suvut ovat vuosisatojen varrella kehittäneet vahvan, symbioottisen suhteen luontoon, mikä näkyy kulttuurissa ja tavoissa. Luontokokemuksen voi saada myös parvekkeella tai ikkunan kautta. Esimerkiksi ylikuormittunut tai masentunut kokee elvyttävänä suojaisan ja harmonisen ympäristön. Liian pitkään ei kannata sinnitellä omin konstein, vaan hakeutua avun piiriin, jos vointi ei kohene. Kaupungin puistoissa löytyy useimmiten penkkejä. Ovathan luontoretki tai ulkoilu ihan vaan uloslähdön tähden aika uusia ilmiöitä. Mökin, omakotitalon tai pienen puutarhan hoitaminen onkin mitä parasta liikuntaa. Mikä tahansa metsä, jossa tuntee olonsa rentoutuneeksi, on siellä liikkuvalle terveysmetsä. Lumipyry estää liikkumisen ja vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa. Liikumme yhä vähemmän. Alueita voivatkin erilaisten kuntoutujien ja sairauksista toipujien lisäksi hyödyntää, vaikkapa päiväkodit, koulut ja lähiseutujen asukkaat. Ja voihan luonto olla kovin oikukas ja ärsyttävä. Yhdistämme monet tärkeät perinteet luontoon. Tutustua kannattaa myös Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyvään Hyvinvointia luonnosta-ohjelmaan. Tällä hetkellä maaseudulla lapset liikkuvat vähemmän kuin kaupungeissa. Hän toimii myös koulutusylilääkärinä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä tutkijana RECETAS-verkostossa (Helsingin yliopisto). Jos asut maaseudulla, niitä pitää ehkä järjestää itse. Liikuntarajoitteiselle palauttavan metsäkokemuksen edellytyksenä on helppokulkuisuus. Valokuvien, äänimaisemien ja tuoksujen avulla voit lähteä mielikuvitusmatkoille. Kerro mielipaikastasi ystävälle, ja kuuntele sitten minkälaisessa maisemassa hän viihtyy parhaiten. Itse asiassa lähiluonto on terveydelle merkittävin. Lempipaikka voi myös tulla luoksesi. Suunnittele reitti etukäteen. Moni kertoo nauttivansa nyt enemmän asioista, jotka ennen olivat itsestään selviä. Tai voisitko auttaa huonomassa kunnossa olevia ikäihmisiä ulkoilussa. Älä sinnittele yksin Vaikka luonto laskee stressitasoa ja auttaa ahdistuksen hallintaan, se ei ole verenpainetai masennuslääke. Mutta kuten kokemuskin kertoo, ranta ja veden läheisyys rentouttavat ja edistävät hyvinvointia. Ihmisten lähtökohdat ja tarpeet ovat erilaisia. Ja luonto ei tarkoita aina metsäretkeä. Luonto tarjoaa mahdollisuuksia tietoiseen läsnäoloon. Ota naapuri mukaan Kaikilla ei ole valmiutta lähteä luontoon ja osa voi jopa arkailla metsässä liikkumista. On todettu, että henkilöt, joilla on vahva luontosuhde ovat hieman onnellisempia. Luontoperusteisia menetelmiä käytetään myös terveydenhuollossa. Ne ovat vapaasti kaikkien käytössä. Etsi tietoa Harva sairaus on este ulkoilulle tai luonnossa olemiselle. Verkkosivu lähellä.fi on valtakunnallinen väylä, jota kautta voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Vanhustyö 5 • 2024 15 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 15 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 15 15.11.2024 11.15 15.11.2024 11.15. Vielä 50-luvulla suomalaiset elivät luonnossa ja luonnosta. Pyydä juuri leskeksi jäänyttä tuttavaa tai naapurin maahanmuuttajaperhettä kävelyseuraksi. Rauhoitu mielipaikassa Jos tunnet itsesi stressaantuneeksi, hakeudu lempipaikkaasi. si siltä, että parhaiten terveysmetsäksi sopii luonnonmukainen tai sellaiseksi koettu, iäkkäämpi metsä. Tutkimuksissa on eritelty aihetta tarkemminkin. Rollaattori on lisäksi istumapaikka. Liikkumisen apuväline tuo turva. Talkookulttuuria tulisikin vaalia. Jaa tietosi Sinulla on todennäköisesti paljon “hiljaista” tietoa luonnosta. Oman luontosuhteen pohtiminen saattaa olla vierasta. Joillakin luonnon elementeillä, kuten vuorilla tai tietyllä eläimellä, on pyhä merkitys. Myös keskustelujen kautta voi matkustaa. Keskity esimerkiksi kuuntelemaan ympäriltä kuuluvia ääniä. Pientilalla sai raitista ilmaa ja liikuntaa asiaa tarkemmin pohtimatta, ja välimatkat kuljettiin jalan, pyörällä tai hiihtämällä. Sitä tukee tutkimusten mukaan luontokontakti. Suomessa käännekohta, jossa yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, tapahtui 70-luvulla. Kasvien hoito tuo arkeen sisältöä ja merkitystä, ja sato toivottavasti myös iloa. Kun ei pääsekään samalla tavalla liikkumaan ja tekemään, joutuu sopeutumaan. Mökkikulttuurimme kuitenkin elää vahvana. Haastattelututkimuksissa on todettu, että monen suhde luontoon muuttuu ikääntyessä. Kuiva kausi tai kaatosade pilaa sadon. Toiselle luonto on tausta, ehkä elinkeinon lähde, jonka tuottavuutta on pyritty lisäämään. Järvija merimaisemien terveysvaikutuksia on tutkittu vähemmän. Luonnon elementtejä voi tuoda arkeen. Sairaala-alueiden lähelle perustettuja terveysmetsiä on muun muassa Lahdessa, Kouvolassa ja Kajaanissa. Mukavuuksista kuten autosta on tullut terveysuhka. Kirjoittaja Annika Kolster on yleislääketieteen erikoislääkäri, joka tutkii, miten hyvinvointia voi edistää luontoperusteisin keinoin. Tämänkaltaista positiivista sopeutumista, "kyllä tämä tästä" asennetta, sanotaan resilienssiksi. Paikka saattaa muuttua mielentilan mukaan. Yleisesti ottaen näyttäiVinkit: Miten voin saada enemmän iloa luonnosta arkeen. . Jos ei ole omaa mökkiä, niin kaverin apuna haravointi voi olla mukavaa vaihtelua. Tukea, tietoa ja inspiraatiota saa potilasjärjestöiltä
Palvelutalossa ohjaamassaan ryhmässä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden kokemuksiin kietoutui surua menetetystä terveydestä ja omasta kodista. Seinän takana asuukin vieras ihminen, johon yksin Yhteisöön jäädään ihmisten takia Eläkkeelle jääminen voi avata mahdollisuuksia itselle merkityksellisten asioiden toteuttamiseen ja omia arvoja vastaavaan vapaaehtoistoimintaan. Anne Laimio löysi hyvältä tuntuvan tavan toimia vapaaehtoisena iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävästä Ystäväpiiri-toiminnasta. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 16 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 16 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Tiesin, että tässä toiminnassa vapaaehtoisen on turvallista toimia, Laimio painottaa. Ystäväpiiri-toiminta oli tullut Laimiolle tutuksi työelämässä, ja keväällä 2023 hän osallistui Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ohjaajakoulutukseen. – Pitää elää, niin kuin opettaa. Jäätyään eläkkeelle neljä vuotta sitten hänelle oli päivänselvää osallistua itse vapaaehtoistoimintaan. Kun lähellä asuu korttelin verran samanikäisiä ihmisiä, voisi ajatella, ettei tarvitsisi olla yksinäinen. Teksti: Minna Partanen ja Anne Laimio – Kuva: Ilkka Vuorinen 16 Päivän sana on iloa, sulle suukkoja kilo. – Huomasin, miten masentunut ihminen on erityisen haavoittuva myös yksinäisyyden kokemuksille. –Vapaaehtoisena arvostan toiminnan kestäviä rakenteita. Ikääntymisen ilo A nne Laimio (68) toimi työelämässään vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä. Kohtaamani yksinäisyys – Yksinäisyydellä on monet kasvot, Laimio toteaa viitaten ohjaamiinsa Ystäväpiiri-ryhmiin. Kokemuksesta tiesin, että vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista, ja hyötyisin siitä itsekin, Laimio kertoo
. Ryhmätoimintaa lähellä iäkkäitä ihmisiä Sosiaaliset suhteet vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiimme ja aivoterveyteemme. Ihmisten takia yhteisöön jäädään Kaikenikäisiä itsensä yksinäiseksi kokevia ihmisiä olisi hyvä rohkaista lähtemään mukaan harrastustai yhdistystoimintaan tai Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävää ja ystävystymistä mahdollistavaa Ystäväpiiri-ryhmämallia on jalkautettu eri puolille Suomea vuodesta 2006 lähtien. Sanotaan, että tehtävän takia mennään, mutta ihmisten takia yhteisöön jäädään, Laimio kiteyttää. Tarvitaan ohjausta yhteiskunnan taholta. Keväällä 2025 toteutetaan verkossa Ystäväpiiri-ohjaajakoulutuksia, joihin voi hakea mukaan eri puolilta Suomea. Sosiaalisten suhteiden merkitystä aivoterveydelle ei vielä tunneta riittävän hyvin, Laimio arvioi. Näen hyvinvointialueet tässä keskiössä, unohtamatta kuitenkaan ihmisten omaa vastuuta, Laimio pohtii. Sosiaaliset suhteet voivat olla erilaisissa elämänkulun muutoskohdissa erityisen merkityksellisiä. Ryhmän hyvinvointivaikutukset voivat kohdistua iäkkäiden ihmisten lisäksi myös heidän läheisiinsä. Lisätietoa vtkl.fi/toiminta/ystavapiiri vapaaehtoiseksi johonkin omia arvoja vastaavaan yhteisöön. Kaverustuminen käy nopeammin, mutta päästäkseen tosiystäviksi on arvioiden mukaan vietettävä aikaa yhdessä vähintään 200 tuntia. – Molemmat ohjaamani Ystäväpiiri-ryhmät ovat osoittaneet, miten tärkeää osallistumiselle on helppo saavutettavuus. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajat koordinoivat toimintaa omilla alueillaan ja järjestävät Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutuksia. Ystäväpiiri-toiminta voi edistää osallisuutta sosiaalisiin suhteisiin, kun vain huomioidaan ryhmätoiminnan saavutettavuus ja esteettömyys. – Kannattaa miettiä, mistä itse on kiinnostunut ja minkälaisista ihmisistä tykkää. –Ystäväpiiri-ryhmäläisillä on läheiset suhteet omiin lapsiin ja lapsenlapsiin. Vaikuttaviksi todetut ratkaisut näkyviksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien vertaisarvioinnissa Ystäväpiiri-toiminta todettiin vastikään erinomaiseksi yksinäisyyttä lievittäväksi toimintamalliksi, joka koulutuksen avulla on helposti otettavissa käyttöön eri yhteisöissä. Vanhustyö 5 • 2024 17 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 17 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 17 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Pieni, vertaistukeen perustuva Ystäväpiiri-ryhmä on suunnattu yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille, ja se kokoontuu ohjatusti 12 ryhmätapaamisen ajan. Parhaimmillaan Ystäväpiiri-ryhmätoiminnassa toisiinsa tutustuneet iäkkäät ihmiset ovat jatkaneet keskinäistä yhteydenpitoa ja tapaamisiaan omatoimisesti ohjatun ryhmän jälkeen useidenkin vuosien ajan. –Toivon, että järjestöjen vaikuttaviksi todettuja ratkaisuja yksinäisyyteen hyödynnettäisiin aktiivisemmin ja iäkkäitä ihmisiä ohjattaisiin mukaan ryhmätoimintaan. –Etäomaishoitajana toimiva tytär on tyytyväinen, että hänen isänsä saa osallistua itsenäisesti vielä johonkin, Laimio iloitsee. Ryhmään on lupa tulla myös silloin, jos yksinäisyyden pelko omassa tulevaisuudessa huolettaa ja haluaa ennakoiden tehdä toimia omien sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi. Sosiaaliset suhteet kuitenkin hidastavat ikääntymisen vaikutuksia aivoissa ja tarjoavat merkityksellisyyden kokemuksia arkeen. On ollut mielenkiintoista seurata, miten muut ryhmäläiset suhtautuvat häneen tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Kirjoittajat Anne Laimio toimii vapaaehtoisena Ystäväpiiri-ohjaajana ja Minna Partanen on Itä-Suomen alueen Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaaja Vanhustyön keskusliitossa. Ryhmään osallistuminen tarjoaa aivoille haastetta ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen. Ryhmän on tärkeää kokoontua lähellä iäkkäitä ihmisiä, Laimio arvioi. on vaikea tutustua, Laimio pohtii. Ystäväjoukko kuitenkin harvenee, Laimio kertoo. – Iäkkään ihmisen voimavarojen heikentyessä on luonnollista keskittyä olennaiseen, ja silloin voi helposti jäädä omien seinien sisälle. Ryhmä on hänelle viikon tärkeä kohokohta, Laimio kertoo. Erilaiset sosiaaliset suhteet vastaavat erilaisiin vuorovaikutuksen tarpeisiimme, ja tarve merkityksellisille ystävyyssuhteille ei vähene ikääntyessä. –Yhdellä ryhmäläisellämme on todettu muistisairaus. Tänä syksynä Laimio toimii Ystäväpiiriohjaajana ryhmässä, joka on suunnattu kotona itsenäisesti asuville asuinalueen ikääntyville ihmisille
K u va : Sh u tte rs to c k 18 Pois itku ilon tieltä. 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 18 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 18 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Ikääntymisen ilo Miltä vanheneminen tuntuu. Kahden ikääntymisen kokemusasiantuntijan kertomusta siitä, miltä vanheneminen tuntuu ja millaista vanheneminen on
E n ole lapsuuden tai nuoruuden ajan ihailija, vaikka luulen eläneeni ihan tavallisen, sodanjälkeisen nuoruuden. Kävellessä moni menee ohi. Ilon kokemus on elämänlaatua, siksi sen jokaisesta liepeestä on pidettävä tukevasti kiinni. Joskus suhtautumiseen tulee myös holhouksen ja suojelemisen sävyjä, ohittamistakin. He näkevät vivahteita, jotka ovat silmissämme pelkkää massaa ja kuulevat ääniä, joilta olemme sulkeneet korvamme. Vanhuus yllättää, eikä siihen voi varautua. . Tähän me kaikki olemme syyllistyneet! Kun nykyään kuulen iloista tirskuntaa, minulle tulee hyvä mieli. Voisimmeko nyt päästää irti sisäisen pikkutyttömme. On hämmentävää ja alakuloista, miten iho ohenee ja rypistyy. Kuuluun heihin, joiden mielestä nykyisyys on monin verroin eilistä ’kultaista nuoruutta’ parempi. Kaikki oli kortilla, ostokupongeilla hankittiin välttämättömät. Vallaton on helppo sivuuttaa. Hiukset harmaantuvat ja harvenevat. On ollut paljon menetyksiä, murheita, mutta myös miljoona kiloa elämäniloa. Pelkäämmekö, että meitä ei otettaisi tosissaan. Näin elämä menee ja sen kuuluukin mennä. Vanheneminen on oikeaa, hyvää ja jatkuvasti kehittyvää elämää. He näkevät asioita, joita emme enää huomaa. Vaikka sodan varjoja heijastui lastenkin elämään, niin nuorten ilakoimista se ei vähentänyt. Lapsille ja lapsenlapsille olen sentään kertonut elämänkulustani. Ei tarvitse kilpailla, ei esittää, ei olla muuta kuin on. Syystä. Vanheneminen ei ole yhtä juhlaa, mutta ei se ole silkkaa kurjuuttakaan. Oivallus tuottaa valtavaa iloa ja mielen avartumista, viisastumista siis. Eikö olekin tyly arvio. . He nauravat myös meitä, tiukkahuulisia, tosikkoja, totisia aikuisia. Mitä pelkäämme, jos hellitämme vähän ja annamme ilon kuulua ja näkyä. Menneestä kaipaan pikkutyttöjen ja nuorten naisten nauramisen ja iloitIlo elää vaikka ikää karttuu ”V itkaan toivoisin vanhuuden tulevan niin että totun.” – Kyllikki Villa Se tulee kyllä yllätyksenä, vaikka kaiken järjen mukaan siihen on voinut varautua jo pitkään, ja jokaisen ulkopuolisen mielestä asia on aivan selvä. Tulevaisuuteenkin pystyn vielä suhtautumaan kohtuullisen optimistisesti. Harva se päivä jokin tapahtuma, ajatus, luettu tai kuultu asia yhdistyy joPidä ilon liepeestä kiinni semisen helppoutta: hervotonta nauramista, hihitystä, kikatusta, tirskumista. Pikkutytöt eivät naura tyhjästä, eivät toki. Ja – tunnustan nostalginen olo. Pystyisimmekö iloitsemaan pienistäkin, nauramaan enemmän. Sehän on yksi onnellisen elämän perusteista, että saa olla juuri se joka on. Mutta vanheneminen yllättää myös antoisuudellaan. Menetämmekö arvokkuutemme. Mukavaa on sekin, ettei enää ole niin väliä. Kaapissani ei ole myöskään luurankoja, jotka aiheuttaisivat liian ahdistavia muistoja. Marja Pekkanen . Se, että minulla on mennyt hetki aikaa ymmärtää vanhenemisen tuoma oman olemuksen muutos, ei ole kenenkään vika, eivätkä ympäristön asenteet ole vääriä saatikka ikärasistisia. En kuulu ’Muistatko, kun me ’-ryhmiin, joissa herkistellään menneitä muistellen. Vanhustyö 5 • 2024 19 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 19 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 19 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. Annikki Korhonen honkin aikaisemmin koettuun tai ajateltuun ja syntyy oivallus. Terveysongelmiakin voi tulla. Kyllä, kyllä. Meillä on vuosikymmenien elämänkokemus, sen hankkimiseksi ei ole ollut oikotietä. Ehkä tästä syystä en ole kovin nostalginenkaan. Mutta oma kokemukseni on toinen. Niin kauan kuin ihminen on työelämässä, hänellä on aina enemmän tai vähemmän valtaa. Mutta että minulle tapahtuu näin, tulee kyllä yllätyksenä. Kaikesta oli pulaa, myös ilosta, naurusta. Tiedämme, että ilon tunne ei ole jokahetkistä herkkua. . Voisimmeko nyt vanhoina ottaa oppia nuoruutemme nauramisesta. Pidettäisiinkö meitä hyväntahtoisina hölmöinä, lapsekkaina vanhoina. Näkö heikkenee ja ihmiset ympärillä alkavat puhua hyvin hiljaa. Aikuisten mielestä tyhjän nauramista, tyhjän saa kuulemma pyytämättäkin. Jokainen sekunti on itse hankittu ja koettu. Totta kai näin tapahtuu, sanoo nuorempi ihminen. Hän on ollut mukanamme, näkymättömänä, piilossa koko elinaikamme. Vanhuudessa tämä toteutuu! Ympäristön suhtautuminen vanhaan ihmiseen tulee myös yllätyksenä. Mutta kun on vähitellen toipunut siitä, että bussissa tarjotaan paikkaa ja virkailijoiden äänensävyt ovat joskus ylisuojelevia, alkaa olla kiitollinen siitä, että ihmiset ovat ystävällisiä ja huomaavaisia, auttavaisiakin. Vapaaehtoistoiminnassani senioreiden parissa olen huomannut usein, että ulkopuolinen vapaaehtoinen virkistää vanhaa ihmistä pelkästään siksi, että hänen kanssaan voi hullutella ja nauraa, kun taas oma muu ympäristö (sukulaiset, naapurit, hoitajat) saattaa suhtautumisessaan viestiä ylenmääräistä kunnioitusta ja jäykkyyttä ”suvun vanhinta” kohtaan. Nauramista, jossa tippakin vähän lirahtaa. Meillä on takana pitkä elämä, paljon kokemusta, osaamista ja viisautta, sanotaan
Myös alueen päiväkotiryhmät käyvät katsomassa näyttelyitä ja kiitokseksi olemme saaneet esimerkiksi lauluesityksiä ryhmäkoteihin, Raaste kertoo. Kulttuuriohjaajana Johanna Raaste vastaa seniorikeskuksen kulttuuritoiminnasta, mutta ilman talon vapaaehtoisia ja kulttuurimyönteistä henkilökuntaa työn tekeminen ei olisi mahdollista. Kerran kuukaudessa kokoontuu Vauvasta vaariin -ryhmä, johon osallistuu asukkaitamme sekä alueen vauvoja vanhempiensa kanssa. Taiteilijat ovat pitäneet asukkaille näyttelykierroksia. Yhteisessä hetkessä musisoidaan, leikitään ja ihastellaan pienokaisia. Teksti: Johanna Raaste Yhdessä laulaen kohti huomista Arja ja Akseli katsovat Tauko-gallerian näyttelyä K u va : Tu o m as H ie ta la 20 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 20 06-44_Vanhustyo_5_24.indd 20 14.11.2024 9.59 14.11.2024 9.59. – Pääsimme viime kesänä retkelle Myllypuron taiteilijakylään Anita Jensenin vieraaksi. Ylisukupolvinen toiminta tuo valtavasti iloa. Ikääntymisen ilo T aide ja kulttuuri ovat isossa osassa asukkaiden arkea Myllypuron seniorikeskuksessa. Suurin osa seniorikeskusten asukkaista eivät enää pääse tai jaksa lähteä kaupungin kulttuuririentoihin, ja sen takia on tärkeää tuoda taide ja kulttuuri heidän luoksensa. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia monipuolisesti. Vaikka osa ryhmistä on vain palvelukeskuksen asiakkaille eli kotona asuville helsinkiläisille eläkeläisille, niin seniorikeskuksen asukkaat pääsevät näkemään ja kokemaan esityksiä ja nauttimaan myös taiteen ammattilaisten ohjauksesta. – Ajattelen Myllypuron seniorikeskuksen Myllypuron seniorikeskus tarjoaa kulttuuritoimintaa niin keskuksen asukkaille kuin kotona-asuville helsinkiläisille. Seniorikeskuksessa on Tauko-galleria, jossa on esillä monipuolisia näyttelyitä. Ulkopuolisen hankerahoituksen turvin on toteutettu esityksiä, taiteilijavierailuja ja erilaista ryhmätoimintaa, kuten balettia, kuvataidetta, sirkusta ja teatteria