Olisi tärkeää saada rakennettua luottamusta siihen, että voi olla vapaasti oma itsensä. 2 22–23 26–27 Asumisen monimuotoisuus Sateenkaariseniorit näkymättömästä näkyväksi Erityisesti syrjäisemmillä seuduilla voi tulla vastaan tilanteita, joissa ihminen on sulkeutunut kotiinsa. Pelkkä visuaalinen miellyttävyys harvoin riittää kuvaamaan minkään tilan esteettisyyttä: myös esimerkiksi äänillä, materiaalien tunnulla, ilmanlaadulla ja etäisyyksillä on merkitystä välittömän aistihavainnon ja kulttuurissa vaikuttavien makumieltymysten kannalta. Paloturvallisuustaitoja kannattaa ylläpitää myös iäkkäänä. Vanhustyö-lehti 1/2023 ilmestyy 8.2.2023 – Tehdään iästä numero SENIORARBETE. Yhteishankkeen ehkä tärkeimpänä tuloksena on syntymässä helppokäyttöinen aineistopankki ikääntyneiden asumisen ennakointiin liittyvästä viestintäja neuvontamateriaalista. 8–9 Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen Muistisairailla henkilöillä on erilaisia elämäntilanteita, minkä takia heidän asumistarpeensa ja toiveensa vaihtelevat yksilöllisesti. Kotona yksin asuvalla iäkkäällä ihmisellä on jonkin verran muita suurempi palokuoleman riski. 6–7 Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa Valtakunnalliset järjestöt pystyvät tavoittamaan ikääntyneitä monien kanavien kautta, ja ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöillä onkin merkittävä rooli. Asukkaan kannalta asumisen ”normaalius”, tunne ympäristön ymmärtämisestä ja hallinnasta on merkityksellistä. Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille Jokaisella on oikeus asua turvallisesti. Elämänhistoria olisi tärkeä ottaa puheeksi esimerkiksi palveluiden pariin siirryttäessä. 14–15 Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana Tilat voivat olla esteettisesti mielenkiintoisia monin tavoin ja myös moniaistisesti. Kodin turvallisuus ei kuitenkaan ole itsestään selvyys
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö 5 • 2022 3 Sisällys 5 • 2022 www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Kolmasosako kansasta dementoitumassa. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 5 Toriparlamentti: Ajatuksia vanhuudesta ja luonnosta 6 Asumisen moninaisuus 6 Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa 8 Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen 10 Lempeää vuorovaikutusta Kauramäessä 12 Ympäristö vaikuttaa käyttäjäänsä 13 Koti hollantilaisella farmilla 14 Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana 16 Asumisen ennakointi iäkkäänä – case Kalajoki 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Teknologiasta tukea työhyvinvointiin ja iäkkäiden turvalliseen kotona asumiseen OSALLISUUS 22 Sateenkaariseniorit näkymättömästä näkyväksi 24 Yhdessä luontoa lähelle ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 26 Paloturvallinen koti kuuluu myös iäkkäille 28 Vierailulla Saamenmaalla DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Etäopastus seniorin digitaitojen tukena 32 ”Tätä me tarvitaan!” – yhteistyö sysäsi SeniorSufin laineille 34 Vanhustenpäivän juhla Savonlinnassa 37 Ilman järjestöjä hyvinvointialueiden palveluvalikoima jää vajaaksi 39 Vanhustyön asiantuntijat ja ikääntymisen tutkijat koolla Tampereella helmikuussa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Håller en tredjedel av befolkningen på att drabbas av demens. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 42 Samarbete hjälper med förutseende i boendet TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
KUN KYSEESSÄ OLI amerikkalainen tutkimus, mukana oli useita etnisiä ryhmiä, joiden muistitoiminnat erosivat toisistaan. YKSITTÄISISTÄ RISKITEKIJÖISTÄ paras näyttö on kohonneen verenpaineen hoidosta, ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. FINGER-tulosten pohjalta on kehitetty toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen ja se löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276412. Syitä tähän voi etsiä paitsi kohonneesta koulutustasosta, myös kohentuneesta riskitekijöiden hoidosta. Kolmasosako kansasta dementoitumassa. VAIKKA HOITOON on tarjolla halpoja, hyvin tutkittuja ja vaikuttavia lääkkeitä hoito toteutuu edelleenkin turhan huonosti. Lievä kognitiivinen heikentyminen on myös siinä mielessä epävarma käsite, että kaikille ei seurannassa kehity varsinaista muistisairautta. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus. Vaikka tutkimus koski yli 65-vuotiaita, tutkittavien keski-ikä oli kuitenkin 76 vuotta eli sitä ikäryhmää, jossa muistisairaudet tavallisesti ilmaantuvat. Itse asiassa on viitteitä siitä, että jos ikä huomioidaan, muistisairauden riski olisikin vähentynyt. TULOSTEN TAUSTAA on muutenkin syytä tarkastella lähemmin. Syynä saattavat olla erilaiset koulutustasot, koulutuksen kun tiedetään vähentävän muistitoimintojen heikentymistä. M onia saattoi huolestuttaa päivälehden äskettäinen otsikko siitä, että kolmasosalla yli 65-vuotiaista on heikentynyt aivojen tietojenkäsittelykyky. YHÄ USEAMPI elää niin vanhaksi, että muistisairaus voi ilmaantua. IKÄÄNTYVÄSSÄ VÄESTÖSSÄ muistisairauksia kuitenkin ilmaantuu, mutta onneksi tällä hetkellä tiedetään monia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan vähentää muistisairauden riskiä. Ja kohonneen verenpaineen alentamisesta on hyötyä vielä vanhallakin iällä – yläpaineen sääntö 100 plus ikä ei ole enää tätä päivää. Artikkeli ja tulos perustui yhdysvaltalaiseen väestötutkimukseen, jonka mukaan kymmenellä prosentilla on dementiatasoinen muistisairaus ja 22 prosentilla heikentynyt aivojen tiedonkäsittely eli niin sanottu lievä kognitiivinen heikentyminen. Tuloksia ei siis voi suoraan soveltaa Suomeen, joskaan vastaavaa väes tötutkimusta ei ole meillä viime aikoina tehty. Toki tiedetään, että muistisairaitten määrä on lisääntynyt ja lisääntyy, mutta tämä johtuu ennen kaikkea ikääntyneiden määrän lisääntymisestä. Suomalaisessa, maailmankuulussa FINGER-tutkimuksessa puolestaan selvitettiin mahdollisuuksia ehkäistä aivojen tiedonkäsittelyn heikentymistä monitekijäisellä (liikunta, terveellinen ravinto, aivojumppa) hoidolla ja siinä hyvin onnistuttiin
Mitä luonto sinulle merkitsee. 3. Jos on sairautta, niin saa hyvää hoitoa. Vanhustyö 5 • 2022 5 Toriparlamentti. 3. On. On terveyttä, ystäviä ja tietyllä tavalla perusasiat kunnossa. Et ole yksin. Tietysti jokaisella on niitä omia ongelmia ja eihän kaikki saa tasapuolisesti joka asiassa palveluita. Ennen kaikkea elää tätä hetkeä. Tajuaa sen, että kaikki aika on minun omaani. Vaan ihmiset vanhenevat perheen kanssa. Mun mielestä on, mutta nyt näyttää tilanne huonommalta, kun on nämä hoitajakeskustelut. 3. Välimeren maissa perhekeskeisyys on niin tärkeä, että vanhoja ei lasketa hoitolaitokseen. 2. Kukaan ei enää määrää. 3. 2. Laaja kysymys. Joka on tietysti onnellinen tilanne, mutta valitettavasti meidän yhteiskunnassamme tämä ei ole enää mahdollista. Tai en minä vanhus ole, mutta lähellä. Tietyllä tavalla ihmiset joutuvat pitämään puoliaan, mutta se varmaan riippuu luonteestakin. Saa elämään iloa, ettei jää ihan yksin. Riittääkö kaikille hoitajia ja miten on aikaa kotihoidossa. Ajatuksia vanhuudesta ja luonnosta Hyvä Ikä -messuilla 28.-29.9.2022 Helsingin Messukeskuksessa kysyttiin Vanhustyön keskusliiton messuosaston vapaaehtoisilta vanhuudesta ja luonnosta. Hyvin antoisaa on. Se on vanhuudessa loistojuttu! 2. Luonto on rauhoittumispaikka. On ja ei. Vanhustyön keskusliiton retkillä on tullut käytyä porukalla erilaisissa paikoissa, joihin ei tule itse lähdettyä. Olen elänyt pitkin Eurooppaa yhdeksässä eri maassa. Onko Suomi iäkkäälle ihmiselle hyvä maa elää. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. 2. Luonto on ehtymätön voimanlähde. Luonto merkitsee ennen kaikkea rauhaa. Tänä päivänä on kuullut kaikenlaista. Erittäin paljon, koska tykkään liikkua siellä ja sieltä saa mielihyvää ja rentoutumista ja iloa elämään. Se antaa rauhaa ja rauhoittumista. Seppo Junno 1. Sen takia teen itse tätä vapaaehtoistyötä ja käyn kerran viikossa minua iäkkäämmän herran luona pari tuntia pitämässä seuraa ja ulkoilemassa tilanteen mukaan. Suomi on ihan kärkipäässä. Pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana Suomi on mielestäni erittäin hyvä maa vanhoille ihmisille. Siinä kokee osallisuutta tähän luomakuntaan, toisaalta pienuutensa sen mahtavan metsän ja luonnon ympärillä. Tietysti minulla ei ole vertailua, olen itse vasta nyt tullut vanhukseksi. Minä olen ikuinen partiopoika, jo vuodesta 1948. Mitä on hyvä vanhuus. 1. Mervi Purtonen 1. Ter veys, ystävät, omaiset, että on perheen kanssa välit kunnossa. Esko Vepsä 1. Tarja Matikainen 1. Käyn päivittäin parin tunnin kävelylenkin metsäpoluilla ja kuntopoluilla. 2. On Suomessa perusasiat kunnossa, mutta kyllä sinä joudut taistelemaan asioista. Ehtis vaan ja jaksas kulkea siellä enemmän. Hyvä vanhuus on sitä, että ymmärtää nauttia kaikesta mitä on saanut ja suhtautuu toivonrikkaasti siihen mitä kenties on vielä edessä. Tietyllä tavalla on ikäsyrjintää. Paljon, jos pystyy liikkumaan, niin sen parempaa ole, kun siellä voi rauhassa kävellä ja ihastella näitä vuodenaikoja. Kun istuu illalla tulilla, etenkin talvella, niin sen rauhallisempaa ympäristöä ei voi kuvitellakaan. Sinulla on läheisiä ihmisiä tai omaa perhettä lähistöllä. Se yksinäisyys on kaikkein pahinta mitä voin kuvitella. 3. Sellainen, jossa on sosiaalista toimintaa, virikkeellisyyttä, yhteisöllisyyttä. Terveyttä ja mahdollisuus hoitaa kuntoa, että pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Ei kaikilla ole hyvä olla kotona yksin, sellaiset yhteisölliset asumisyksiköt ois kyllä mielestäni heille sopivia
Ennakoidaan hyvissä ajoin! Suomi ikääntyy vauhdilla. viestintää, yhteisiä tapahtu mia ja webinaareja. Järjestöillä on kullakin oma erillishank keensa, joissa on mm. Järjestöjen toimialueet ovat täy dentäneet toisiaan – esimerkiksi Muistiliitto ja Suomen muistiasiantuntijat ovat tuoneet vahvan oman osuutensa lisäten muidenkin osaamista muistiasioista. Tehdään yhdessä vaikuttavampaa! Valtakunnalliset järjestöt pystyvät tavoitta maan ikääntyneitä monien kanavien kaut ta, ja ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöil lä onkin merkittävä rooli. Siellä on jo nyt kattava lista linkkejä eri sivustoilla sijaitseviin asumisen aineistoihin. Ennusteiden mu kaan kymmenen vuoden päästä yli neljäs osa suomalaisista on yli 65vuotiaita. Tärkeä osuus oli järjes töjen koostama yhteinen tietopaketti Van husneuvostopäiville; onhan kuntien vastuu neuvonnassa ja tiedottamisessa oleellinen ja tietoa ja neuvontatukea tarvitaan sinne paljon lisää. Vanheneminen on monille kuin peikko, eikä ennakointia koeta tärkeänä. Erityi sesti vanhimpien osuus kasvaa nopeasti; yli 85vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistu maan seuraavien 20 vuoden aikana. tehty kyselyjä, esit teitä, podcasteja, järjestetty työpajoja ja we binaareja. Yhdessä on to teutettu mm. Tänä vuonna on ollut käynnissä kuuden järjestön yhteinen, Työtehoseuran koordinoima ja ympäristö ministeriön rahoittama yhteishanke aihees ta. Brändätään ikääntyminen trendikkääksi Viestinnässä on havaittu selvä haaste: ikään tymisestä puhutaan tavallisesti negatiivis ten asioiden kautta, mikä vahvistaa ”ei vie lä” asennetta. Vanheneminen on kuin iso peikko, eikä ennakointi ole ns. Tavoitteena on yhdessä edistää ikääntyneiden ihmisten omaa asu misen ennakointia ja varautumista sekä ke hittää yhteistyötä ja toimintatapoja. Toteutukseen on osal listunut myös Asumisen rahoitus ja kehit tämiskeskus ARA. Voisiko asumisen varautumisesta ja ikääntymisestä saada jollain lailla trendi Aineistopankki Vanheneminen.fi Asumisen ennakoinnin ja varautumisen aineistot kootaan yhteen paikkaan vanheneminen.fi sivustolle. Ongelmana on usein ”ei asia ihan vielä minua koske” asenne, sekä myös vaikeus löytää selkeää tietoa hyvistä ratkaisuista ja saatavalla olevista avustuksista. Tu loksena on syntymässä muun muassa yhtei nen aineistopankki, mistä ikääntyneet, hei dän läheisensä, järjestöt ja kunnat löytävät saman katon alta tietoa siitä, mitä olisi tar peen tehdä, milloin ja miten. Teksti: Minna Kuusela – Kuva: Petri Jauhiainen, Vastavalo J ärjestöt ovat tänä vuonna tehneet te hostetusti yhteistyötä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautu mi sen parissa ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjel man rahoittamassa yhteishankkeessa. Tärkeää onkin rohkaista ja tukea ikääntyneitä hen kilöitä ennakoimaan tulevia asumistarpei ta ja varautumaan niihin hyvissä ajoin tar peellisilla toimenpiteillä. Mukana ovat Ikäinstituutti, Vanhustyön keskusliitto, Miina Sillanpään säätiö, Muis tiliitto, Suomen Asumisen Apu ja Suomen muistiasiantuntijat. Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen vahvistamisessa järjestöillä on merkittävä rooli. Kustannuk set ovat monesti esteenä varautumiseen ja akuutteihin korjaustöihin. Asumisen monimuotoisuus Yhteistyö auttaa asumisen ennakoinnissa Milloin on oikea aika varautua omassa asumisessa ikääntymiseen. mediaseksi kästä, mutta tähän halutaan muutosta. vanheneminen.fi/asuminen 6
Järjestöjen työpajassa on mm. Aineistopankki julkaistaan Vanhustyön keskusliiton hallinnoimalla www.vanhene minen.fisivustolla, ensimmäinen versio jo tämän vuoden puolella, ja sitä tullaan päivit tämään myös jatkossa. kästä. Jo nyt uutta asumisen ennakoinnissa auttavaa materiaalia löytyy yhteishankkeen järjestöjen omilta sivuilta. nakointiin liittyvästä viestintä ja neuvon tamateriaalista. Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan sähköinen materiaali ja sosiaalinen media eivät tavoita kaikkia ikääntyviä tai heidän läheisiään, joten tarvitaan myös perinteistä viestintää sekä henkilökohtaista neuvontaa. Mukana on tietysti myös muiden tahojen asiaan liitty vää materiaalia. Nyt on saatu mukana olevien järjestö jen yhteistyötä vahvistumaan niin, että sii tä tulee entistä vaikuttavampi osa toimintaa myös tulevaisuudessa. Järjestöt ovat olleet mukana tänä vuonna eri messuilla Habitaresta alkaen. . Olemme var moja, että jokainen kohdattu ihminen, jol le voidaan antaa ahaaelämys, vastauksia tai vinkki, keneltä voi kysyä lisää, on askel oi keaan suuntaan. Ehkä tärkeimpänä yhteisenä tuloksena on syntymässä yhteinen, helppokäyttöinen aineistopankki ikääntyneiden asumisen en Vanhustyö 5 • 2022 7. Pankkiin kootaan mukana olevien järjestöjen nyt luotua tai aiemmin julkaistua neuvontamateriaalia ennakoin nista, konkreettisista toimenpiteistä, rahoi tuksesta sekä hyviä esimerkkejä. Tervetuloa aineistopankkiin Jälleen kerran on huomattu yhteistyön mer kitys. Ikääntyneiden asumisen parissa ope roi useita toimijoita, mutta kaikkia tarvi taan. Onnek si jo tänä vuonna järjestöt ovat saaneet en tistä tehokkaammin läpi teemaa mediassa. leikil lisellä otteella visioitu herättelevää televisio ohjelmaa ”Vanhuus tulee, oletko valmis?” ja aikakauslehtien juttusarjaa ”Ikäänny tyylik käästi, viihtyisästi ja nuorekkaasti”
Aaltoyliopiston vetämässä Monimuo toista integroitua asumista muistisairaille hankkeessa haettiin vaihtoehtoja kotona asumisen ja ympärivuorokautisen palvelu asumisen rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä muistisairaiden määrän arvioidaan yli kaksinkertaistuvan, eivätkä nykyiset asumisratkaisut yksinään riitä. 8. Rakennuttajien ja suunnittelijoiden osaamista tulee lisätä Asumista ja palveluita tarjotaan ikään ty neil le muistisairaille usein ilman, että heil le on tarjolla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tällainen viestin tä ei tunnista muistisairaiden omia voima varoja ja antaa hyvin suppean kuvan heidän kokonaistilanteestaan, mutta kertoo vaih toehtoisten asumisratkaisujen puutteesta. Ke hittämistä tulee tehdä käyttäjälähtöisesti yhteistyössä muistisairaiden kanssa. Tarvitaan nykyistä monipuolisempaa asumistarjontaa, jonka avulla muistisairaat ja heidän perheensä voivat jatkaa oman näköistä elämää mahdollisimman pitkään. Nykyisin tehostettuun palveluasumi seen siirrytään sairauden loppuvaiheessa, mikä lisää asukkaan hämmennystä, käytös oireita ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Asukkaan kannalta asumisen ”normaa lius”, tunne ympäristön ymmärtämisestä ja hallinnasta on merkityksellistä. Asunnon si sätilojen lisäksi tulee ottaa huomioon mm. Muistisairailla henkilöillä on erilaisia elämäntilanteita, minkä takia heidän asumistarpeensa ja toiveensa vaihtelevat yksilöllisesti. Asuinympä ristö voi sisältää rinnakkain erilaisia asu mismuotoja siten, ettei asukkaan tarvitse muuttaa sairauden edetessä, vaan palvelut siirtyvät asukkaan luo. Teksti: Ira Verma N ykyisessä keskustelussa kuvaillaan muistisairaita kärjistyneesti ”hy lättyinä” kotona tai ”laitostuneina” palveluasumisen piirissä. Lähtökohtana oli, että muistisairaat ovat kasvava asukasryhmä ja asumista tulee kehittää heille paremmin so veltuvaksi. Asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa muistisairaiden arkeen Väestön ikääntymisen myötä yhä useampi perhe elää arkeaan muistisairauden kanssa. Erityi sesti yksinasuvat ja paljon kotihoidon pal veluita tarvitsevat voivat hyötyä myös yh teisöllisemmästä asuinympäristöstä, jossa on muiden ihmisten tuomaa turvallisuu den tunnetta ja apua tarjolla. Diplomityö, Luiza Sevele, 2022: Rauhalliset ja valoisat yhteistilat toimivat asukkaiden olohuoneena. Muistisairaus etenee yksilöllisesti ja moni muistisairausdiagnoosin saaneista ha luaa jatkaa asumista tutussa asuinympäris tössä
Tarvitaan erikokoisia ja asukkaan tarpeen mukaan muunneltavia ratkaisuja. Virikkeiden tulee olla säädettävissä, ettei niiden suuri määrä lisää heidän levottomuuttaan. (toim.), Arpiainen, L., Vladykina, N. Muistisairaiden asumisen suunnitteluun ei ole erillistä ohjeistusta ja rakennuttajien, arkkitehtien ja muiden rakentamiseen liit tyvien tahojen osaamista tulee kehittää. & Närvänen, T. Käytön aikainen joustavuus tarkoittaa esim., että asuntoja voidaan yh distää tai väliseiniä poistaa. Muistisairaat hyötyvät pääsystä ulkoile maan turvalliseen ulkotilaan, joka voi sa malla toimia yhteytenä ympäröivään naa purustoon. Yksipuolinen asuntotarjonta Monimuotoista integroitua asumista muisti sairaille hanke Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille -hanke (MonIA, 2021–2022) oli Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen SOTERA tutkimusryhmän vetämä konsortiohanke, jonka tavoitteena oli kehittää kevyempiä ja monipuolisempia ratkaisuja muistisairaiden asumiseen. Ra kentamisen säädöksiä tulee myös soveltaa ennen kaikkea asukkaan elämänlaadun ja hyvinvoinnin, ei ainoastaan palvelun tuotta jan tai turvallisuuden näkökulmasta. Luontoelementtejä ja mate riaaleja voidaan hyödyntää myös sisätilois sa. Asuinympäristön laadulla on merkitystä Suunnitteluratkaisut vaikuttavat asukkaan fyysiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toi mintakykyyn. Sekä uudis että korjausrakentamisen avulla voidaan kehittää nykyistä paremmin muis tisairaille soveltuvia asuntoja. Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille, Aalto-yliopiston julkaisusarja, TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI, 6/2022 voi vähentää asumisen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä. Henkilökohtaisiin esineisiin ja huonekaluihin sisältyy muis toja ja ne voivat auttaa ylläpitämään muis tisairaan asukaan minäkuvaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu esim. valaistuksen, värien, kont rastien, näkyvien maamerkkien sekä akus tiikan vaikuttavan tilojen hahmotettavuu teen. Kaksikerroksisen asunnon jakaminen kahdeksi erilliseksi asunnoksi. Uusilta asuin rakennuksilta tulee edellyttää joustavuutta sekä rakenneratkaisujen että käytön osalta. Tässä ajassa rakennuk sen asukkaat ja mahdollisesti käyttötarkoi tus muuttuvat. Joustavuus lisää asuinrakennuksen käytettävyyttä Muistisairaiden osallistaminen osaksi asuinyhteisöjä edellyttää ajattelun muutos ta. Lisää projektista: Verma, I. Vanhustyö 5 • 2022 9. Hankkeen ai kana toteutettiin kahdeksan arkkitehtuurin, maisemaarkkitehtuurin ja sisutusarkkiteh tuurin alan opinnäytetyötä, joissa haet tiin käytännön sovellutuksia muistisairaiden asumiseen. Asuinrakennusten tavoiteltu elinkaari on yli 100 vuotta. Ulkoilu ja käveleminen pitävät myös yllä asukkaan fyysistä kuntoa, ne voi vat hidastaa taudin etenemistä sekä vähen tää asukkaan levottomuutta. Tiedetään myös, että luontonäkymät, luonnonvalo sekä oleskelu luonnossa tuot tavat hyvinvointia ja voivat vähentää ihmis ten ahdistusta. asunnon sijainti ja lähiympäristö, rakennuk sen esteettömyys sekä yhteiskäyttöiset tilat. Muistisairaat voivat reagoida herkem min aistiärsykkeisiin. 2022. . Konsortion osapuolet: • Aalto-yliopisto • Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA • Helsingin kaupunki • Jyväskylän kaupunki • Kirkkonummen kunta • Porin kaupunki • Porvoon kaupunki • Saint Gobain Finland Oy / Ecophon • Yrjö ja Hanna säätiö • Ympäristöministeriö Hankkeen loppuraportti ja opinnäytetyöt ovat vapaasti ladattavissa Aalto-yliopiston sivuilta (aaltodoc.aalto.fi). Ihmisen mittakaava, tilojen visuaalinen hahmotettavuus ja aistiympä ristö tukevat muistisairaan asukkaan toi mintaa. Asuk kaiden arjen ja heidän omien voimavarojen tukeminen edellyttää monialaista osaamista. Asukkaalla täytyy myös olla mahdollisuus vetäytyä halutes saan omaan rauhaansa. Muistisairaan henkilön tarpeet muuttu vat ajassa. Diplomityö, Outi Kiikkilä, 2022
Teksti: Sanna Siniluhta ja Anne Laurén – Kuva: Arkitupa Oy K ylään muuttaa henkilöitä, joilla on tarvetta ulkopuoliselle avulle. ERITYISYKSIKÖT TEHOSTETTU SYDÄN Havainnekuvassa Kauramäen D ja E osat sekä Sydän edustallaan rauhoittava ja esteettinen aistipiha. päiväkotien ja järjestöjen kanssa tehdään niin mutkattomaksi kuin mahdollista iäk käiden asukkaiden hyvinvointi ja turvalli suus huomioiden, kuvailee palveluesimies Anne Laurén. Kans sakäyminen alueen asukkaiden, koulujen, KOKONAISUUS www.arkitupa.. A3.2 +177,00 a ita + a jo p o rtt i a jo p o rt ti ERITYISR. – Järjestimme erään ryhmäkodin kanssa keväiset istutustalkoot. Tällainen koke mus voimaannuttaa erityisesti, kun jou tuu muuten arjessaan turvautumaan pal jon toisten apuun. Iäkkäällä syntyy iloa, kun muistis ta löytyy vanhaa tietoa esimerkiksi jonkin puutarhatyön tekemiseen. 10. Talkoissa kiinnitin huomiota siihen, että roolijako hoitajien ja asukkaiden väliltä hävisi. Kevättöitä tehtiin tasavertaisina rinta rinnan, viljeltiinpä vä hän huumoriakin, kertoo Laurén. Nämä asunnot ovat heille, joilla avuntarve ei ole säännöllistä öiseen aikaan. 40100 Jyväskylä 22.2.2021 JV A / K a u ra m ä e n ky lä 1 10 1 15 14 P Y R S T Ö T IA IS E N T IE et p II I e= 0.3 Y LA 25 25 Molo kDo mino 3m3 Sek ajäte Bioj äte MolokDomino 3m3 Sekajäte Biojäte MolokDomino 3m3 Sekajäte MolokDomino 3m3 Sekajäte MolokDomino 3m3 Kartonki MolokDomino 3m3 Lasi Biojäte 25 : 2 25 : 2 25 : 2 25 : 2 17 9-3 0-9 90 1-7 34 -1 4 17 9-3 0-3 4-1 5 17 9-3 0-3 4-1 1 17 9-3 0-3 4-1 2 P yr stö tia is e n tie Tilkun lamm entie 174 .97 174 .99 26 11 131 13 261 4 25 131 14 559,4 m2 17 8,1 2 17 8,2 2 17 6,6 3 17 5,3 4 17 5,9 6 17 6,0 1 17 4,9 2 17 4,8 17 4,8 3 17 4,9 1 17 5,0 6 17 8,1 2 17 8,2 2 17 8,3 2 17 8,4 2 17 8,1 3 17 7,6 3 17 7,1 3 17 6,6 3 17 5,3 4 17 5,9 6 17 6,0 1 17 4,8 4 178,10 177,60 178,10 (1 78 ,0 0) 177,90 178,20 178,30 178,40 178,10 178,00 177,90 177,80 177,70 177,60 (1 79 ,0 0) (18 0,0 0) (177,00) -1 83 (1 8 2 .0 ) (1 81 .0 0) 176,90 176,50 177,30 177,10 177,10 176,50 177,50 177,40 177,30 177,20 177,10 176,90 176,70 177,90 179,00 178,00 177,50 178,20 178,20 177,80 178,20 178,05 177,80 177,70 (176,00) 177,20 178,20 177,70 177,05 176,80 176,50 176,50 176,00 175,85 1 7 4 ,8 7 1 7 4 ,8 3 176,0 175,85 1 7 4 ,9 1 7 4 ,9 177,00 176,90 176,80 176,70 176,60 176,50 176,40 176,50 177,75 177,90 177,90 177,75 1 7 7 ,9 1 7 7 ,7 5 1 7 7 ,7 5 176, 98 177,00 176,50 176,70 176,55 177 ,00 176 ,50 176,70 176,55 17 6,9 8 17 6,6 (178,00 ) (179 ,00) (18 0,0 0) (177,00) (176,00) (1 76 ,00 ) (17 5,0 0) (175,00) (175,0 0) 17 7,3 17 6,7 17 6,5 5 176,90 17 6,8 1 7 6 ,6 5 17 8,3 17 8,0 177, 20 177,00 na ve tta kiv ituk im uu ri h1 70 17 8,3 navettakivi-tukimuuri h1000 navettakivitukimuuri h2000 (18 0,0 0) (17 9,0 0) 176 ,00 176 ,70 176 ,55 176 ,00 (175,00 ) 176,00 176,98 176,95 176,00 (175,00) 17 7, 50 17 7, 90 179,40 178,00 178,40 177,60 1 7 6 ,6 17 7,8 17 7,6 17 7,4 17 8,0 17 8,2 177, 70 17 7, 10 17 7, 00 1 7 6 ,9 1 7 6 ,8 1 7 6 ,7 1 7 6 ,7 1 7 6 ,6 176,98 176,98 1 7 6 ,9 8 176,60 178,00 177,65 177,70 176 ,00 176,00 176,00 176,00 176,00 176,00 177,50 176,95 176,85 brm2 535,0 m2 brm2 853,0 m2 brm2 774,5 m2 brm2 818,0 m2 brm2 847,0 m2 brm2 1 518,5 m2 var 55,0 m2 var 18,5 m2 brm2 29,5 m2 ERITYISR. Asuk kaan kanssa luonteva yhdessä tekeminen syventää hoivasuhdetta. Kaikki asukkaat tulevat hyötymään yhteisöllisyydestä, toi mintaan houkuttelevasta miljööstä ja tar peen mukaisesta avusta. Arkitupa Oy Yliopistonkatu 8 etunimi.sukunimi@arkitupa.. Suuri osa asunnoista on suunnattu arkeen sa apua ympärivuorokautisesti tarvitseville asukkaille. Puutarhaympäristö parantaa mielialaa ja auttaa palautumaan stressistä. – Haluamme olla aktiivinen ja vuoro vaikutteinen osa asuinalueyhteisöä. A1 +178,20 SYDÄN +177,00 tera ssi lasit.terassi lasit.terassi lasit.terassi lasit.terassi lasit .tera ssi lasit .tera ssi pihashakki aita + ajoportti lumet lumet kulkuportti luontoon 10 polkup. Lempeää vuorovaikutusta Kauramäessä Jyväskylään avautuu ensi syksynä ikääntyneille uudenlainen Kauramäen kylä -kokonaisuus. A3.1 +177,00 TEHOST.PALV.AS A2.2 +177,00 TEHOST. Eläinten läsnäolo on tutkimusten perusteella toimivia erityisesti heille, joilla on kognitiivisia haasteita. Kauramäkeen ovat myös eläinystävät ter vetulleita. PALV.AS A2.1 +177,00 PALVELUAS. Tutkimusten mukaan luonnossa vietet ty aika kohentaa fyysistä ja mielen terveyt tä, vähentää aggressiivisuutta sekä lieven tää esimerkiksi Alzheimerin taudin oirei lua. Kauramäkeen valmistuu myös asuntoja yhteisölliseen asumiseen. Tasavertaisuutta ja syvennystä hoivasuhteeseen Myös hoitajille luontomenetelmien käyttö tuo uudenlaista merkitystä työhön. Toimintaa ohjaa Green Care -hoivafilosofia Kauramäestä halutaan luoda lämminhenki nen ja elämänmakuinen yhteisö. PALVELUAS. Toimin nassa tavoitellaan jokaisen asukkaan kans sa sitä, että hänelle syntyy tunne pystyvyy destä, merkityksellisyydestä ja oman elämän hallinnasta toimintakyvyn vajeista huoli matta. Kauramäkeen valmistuu yhteisöllisyyteen ja luontolähtöiseen toimintaan perustuvaa asumista. 8 polkup
Rakenteet to teutetaan pääosin puusta ja katolle sijoittuu aurinkovoimala. Tämäkin mahdollistaa sukupolvien kohtaamisia. Kivijalkana yhteisöllisyys Kauramäen kylän keskus on nimeltään Sy dän. – Sali on avoin myös kokousvieraille, perhejuhlille tai erilaisille ryhmille. Iloit semme, että alueella on kaksi päiväkotia, joista toinen ihan vieressä. Turvateknologialla helpo tetaan asukkaiden liikkumista ulos ja ulkona myös ilman hoitajaa. Kaikkea yhteisöllisyyttä aiom me osaltamme edistää, Laurén vakuuttaa. Henkilöstön rekrytointi aloitetaan maaliskuussa. Naapuritontil le rakentuu Kauramäen asuinalueen lähi liikuntapaikka kuntoilu ja leikkivälinei neen. Kauramäkeen työllistyy fy sio ja toimintaterapeutteja, hoivaavusta jia, lähi ja sairaanhoitajia sekä sosiaalialan ohjaajia. Sieltä löytyy kokoontumissalit, kun tosali, aistihuone ja yhteiskäyttötila hyvin vointipalveluiden tuottajille. . Jokin sii nä hetkessä herätti asukkaan yllättäen pu humaan ja selväsanaisesti hän kertoi lapsuu den pihapiiristä ja saunapolusta. Maalaispiha tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille sekä rauhallisia sopukoita hiljenty miseen. Eräs asukas oli lähes puhu maton ja harvoin tuotettu puhe oli hoitajan mukaan vaikeasti ymmärrettävää. Toimin nallisella pihalla on mahdollisuudet kasvien viljelyyn, pelihetkiin ja vaikka konsertointiin.. Pienessä muistisairautta sairasta vien virkistysryhmässä asiakkaiden tehtä vänä koota luonnonmateriaaleista muisto jen maisema. Kauramäki tiedot • Osoite: Pyrstötiaisentie 2 Jyväskylä • Valmis kesällä 2023 • Rakennuttaja JVA Oy, rahoitus ARA • Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Arkitupa Oy • Palveluntuottaja Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palvelut / Keski-Suomen hyvinvointialue 1.1.2023 • Palveluasumista 60, yhteisöllistä asumista 30 • Henkilöstömäärä 76 • Sosiaalinen media: Kauramäen Facebook ja Instagram Laurén muistelee toista liikuttavaa ta pausta. Rakentamisessa huomioitu myös ekologisuus Alueen suunnittelussa on huomioitu kestä vän rakentamisen periaatteet. Pihasta löytyy myös nuotiopaikka sekä iso kasvihuone, joka palvelee viileämpi nä vuodenaikoina tunnelmallisena keitaana. Tiloja on suunniteltu sopivaksi vih reän hoivan menetelmille. Alueelle avautuu työpaikkoja noin kah deksallekymmenelle sosiaali ja terveysalan ammattilaiselle. Tämä vaikut taa myös henkilöstön viihtyvyyteen ja työ hyvinvointiin. Suunnittelussa on huomioitu esteettö myys, riittävä lepopaikkojen määrä sekä ympärivuotisuus. Sisätiloista löytyy muun muassa neljä aistihuonetta. Pihaalu eet jakautuvat kahteen kokonaisuuteen, jois sa on hykerryttäviä yksityiskohtia. Rakentamisessa noudate taan TerveTalo kriteeristöä. Yhteistyö rakennuttajan ja arkkitehtitoimiston kanssa on ollut tiivistä ja meidän käyttäjien toiveet on huomioitu
Se, miten ihminen hahmottaa itsensä suh teessa tilaan, vaikuttaa hänen tapaansa ol la siinä. Samanlaisina toistuvat käytävät ja tilo jen värimaailma eivät tue ikääntyneen ti loissa navigointia. Yk siköiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kehittämisessä ikääntyneiden näkemyksiä tulisi kuulla enemmän. Ikääntyneiden tulisi olla mukana suunnittelussa. Osallisuus on tärkeä teema ikääntynei siin liittyvässä politiikassa. Kotona laitoksessa Kodinomaisuus on jo pitkään tiedostet tu tärkeäksi asiaksi ikääntyneiden pitkä aikaishoidossa. Asukkaan ainut yksityi nen tila on usein pieni huone, jossa pyörä tuolin kanssa kääntyminen itsenäisesti voi olla mahdotonta. 12. Yksiköiden suunnittelussa fyysisen ympäristön vaikutus toimintakyvylle ja hyvinvoinnille täytyy huomioida. Kun kyseessä on ikääntyneen asumisen ja elämisen ympäristö, tulisi sen ennen kaik kea olla tätä varten suunniteltu ja rakennet tu. Laitosmainen ympäristö henkii ole muksellaan myös terveydenhuollon paris sa esiintyvää valtaasetelmaa, jossa potilas, tai tässä tapauksessa asukas, on ammatti laista heikommassa asemassa. Harva pitää laitosta miellyttävänä paikka na asua. Vain näin voidaan toteuttaa käyttäjiensä tarpei siin vastaavia tiloja. Fyysisen ympäristön piirteillä voidaan myös ilmaista omistajuutta tilaa kohtaan. Teksti: Noora Narsakka – Kuva: Shutterstock M oni pitkäaikaishoidon yksikkö on hyvin sairaalamainen. Valkoiset käytävät, tasaisin välein toistuvat samanlaiset ovet, pienet asukashuoneet, lai tosmaisilla kalusteilla varustettu sali, lukittu ovi. Moni ikään tynyt pitkäaikaishoidossa ”ei haluakaan vai vata” hoitohenkilökuntaa omilla tarpeillaan. Tukemalla ikääntyneiden toi mintakykyä ja hyvinvointia ympäristöteki jöiden avulla on myös mahdollista vaikut taa pitkäaikaishoidon kustannuksiin. . Myös heillä on oikeus kontrolliin omasta elämäs tään ja osallisuuteen heitä koskevissa pää töksissä. Suomessa valitettavan mo ni yksikkö on edelleen hyvin laitosmainen. Pihaalueet tai kulkureitit niille eivät ole esteettömiä. Ympäristö vaikuttaa käyttäjäänsä Pitkäaikaishoidon yksiköiden tulisi olla tehty elämää varten. Heidät tulisi ottaa mukaan rakentamisen prosesseihin aktii visena, valtaapitävänä sidosryhmänä. Ikääntyneet mukaan suunnitteluun Vaikka hoidamme yhä enenevissä määrin ikääntyneitä kotona, ei elämä laitoksissa kaan lopu. Siinä missä pitkin käytävän seinää kul keva kaide tukee haparoiden askeltavaa asu kasta, moni muu fyysisen ympäristön teki jä laitoksessa ei tue ikääntyneen toiminta kykyä ja hyvinvointia. Pitkäaikaishoidon ympäristöjen tulisi olla suunniteltu tukemaan mielekäs tä ja aktiivista elämää käyttäjiensä tarpeis ta lähtöisin. Pitkäaikaishoi don parissa eläviä ei tulisi unohtaa
Tiloja ei ole lukittu. Farmilla on myös paljon as kartelu ja puu ja käsityömahdollisuuksia sekä 50lukulaisittain sisutettu kampaamo. Asukkaat voivat osallistua farmin toimintaan tai vain nauttia ympäristöstä. Farmin asuinajat ovat kes kivertoa pidemmät, ja elämän päättyessä se yleensä tapahtuu muutamassa päivässä – saattohoito lääkäreineen tarjotaan omas sa huoneessa. Noudje van Bussel pihalla kahden asukkaan kanssa. Asukkaat saavat liikkua alueella va paasti. Nykyään farmilla asuu 65 dementian loppuvaihetta elävää asukasta. Farmin asukkaat nauttivat ympäristöstään ja saattavat jopa muuttua aktiivisemmiksi farmille muutettuaan. Tämä farmi on aivan toisenlainen ympä ristö kuin mihin olemme tottuneet tehoste tusta palveluasumisesta keskustellessa. te rassilla istuskelu – jokaisella mökillä on oma ulkoalue, puutarhanhoito, eläinten katselu tilalla on kanoja, kaniineja, koiria ja hevo sia, pellon ympäri kävely tai ruokalan teras silla rupattelu. Jos joku lähtee alueelta ulos, häntä ei pakoteta takaisin, vaan henkilökunnan jäsen lähtee hänen mukaansa käveleskele mään. Hei dän jälkeensä he alkoivat tarjota myös ko kopäiväistä palveluasumista. Torstain kampaamopäivät luovatkin todel lista sosiaalista kuhinaa. Tallin hevosilla on erityisen matalat portit jotta ne näkee. Vanhustyö 5 • 2022 13. Mahdollisimman normaalia elämää Esimerkkejä ulkoaktiviteeteista on mm. Kodinomaisella ympäristöllä on myös rauhoittava vaikutus – uusien asukkai den psyykelääkityksen tarve alenee lähes nollaan kahdessa viikossa Grootenhou tiin muutosta. Yhden mökin valoisa oleskeluhuone. . Farmin syvänä perusajatuksena on va paus. Jo kainen asunto on erilainen, ja ne on ryhmi tetty noin kahdeksan asukkaan mökkeihin. Tämä usein riittää sekä turvallisuu den että vapauden tuntemuksien takaami seen. Tiloja ei ole lukittu, mutta eläimiä (ja ih misiä) erottavissa aidoissa on säppejä, jotka ovat tarkoituksella hieman monimutkaisia avata. Farmin ensim mäinen mökki oli Noudjen äidin. Näitä ’karkumatkoja’ tapahtuu erit täin harvoin, sillä farmin oma ympäristö on niin rikas, virikkeellinen ja turvallinen. Elämä farmilla on mahdollisimman nor maalia elämää mahdollisimman normaa leissa puitteissa. Teksti ja kuvat: Laura Arpiainen G rootenhoutin dementiafarmi Hol lannissa sai alkunsa inhimillisestä tarpeesta: omien vanhempien elä mänlaadun takaamisesta loppuun asti. Far min omistajat Noudje van Bussel ja Doris van Vuuren olivat aiemmin järjestäneet päivätoimintaa mutta vanhempien tilanne muutti käytännön – he kutsuivat vanhem pansa farmille viimeisiksi vuosikseen. Koti hollantilaisella farmilla Grootenhoutin farmilla dementian loppuvaihetta elävät asukkaat saavat liikkua vapaasti. Viesti farmin syvästi ihmiskeskeisestä toimintakulttuurista on kiirinyt laajalle, ja Grootenhoutiin on tällä hetkellä noin vuo den jonotuslista
Muitakin sano ja voisi käyttää kuvattaessa erilaisia tiloja. On kivoja kissakahviloita, luotaantyöntäviä yleisiä vessoja, kliinisiä hoitohuoneita, tun nelmallisia joogasaleja ja arvokkaita koteja. Esteettinen herkkyys ja herkistyminen Esteettinen herkkyys viittaa kykyyn tai tai toon ymmärtää esteettistä merkitykselli syyttä, siis sekä taipumukseen havaita es teettisiä arvoja, kuten kauneutta, että val miuteen keskustella niistä. Englannin kie lessä esteettiseen herkkyyteen viitataan sekä sanoilla ”sensitivity” että ”sensibility”, jois ta ensimmäinen viittaa tyypillisemmin vä littömään aistikokemukseen vastaamiseen. Toiset siis ovat herkempiä aistimaan vaikkapa ääniä tai värejä tietynlaisina. Estetiikan teoriassa tuollaiseen kokemiseen liitetään käsitys esteettisestä herkkyydestä ja monet filosofit painottavat, että sellainen herkkyys on vahvasti kulttuurisidonnainen: kauneusarvot voivat vaihdella paitsi kan sallisen kulttuurin myös esimerkiksi ikä ja harrastusryhmien kesken. Junassa tilaa määrittävät yhtä lailla junan sisätila että ikkunasta avautuvat maisemat. Teksti ja kuva: Noora-Helena Korpelainen H avaitsemme asioita ja ilmiöitä tie tynlaisena: kauniina, rumina, miel lyttävinä, koomisina, ällöttävinä, tunnelmallisina, kotoisina. Tuos sa mielessä esteettiseen herkkyyteen voisi 14. Tila esteettisen herkistymisen mahdollistajana Monimuotoisen toiminnan lisäksi tilat voivat tarjota mahdollisuuden myös esteettiselle herkistymiselle. Kauneutta koetaan kuitenkin monin tavoin ja tilojen merkitykseen liittyy myös muita esteettisiä arvoja kuin kauneus
Näin myös mielentila tulee kehollisen toiminnan kautta aistitta vaan vuoropuheluun rakennetun ympäris tön kanssa. Samalla tu lemme rakentaneeksi edellytyksiä nykyisten tilojen esteettiselle kokemiselle. viitata sekin, kun astun vaikkapa ruokasa liin ja saman tien minulla on tunne salista inspiroivana. Tilat ovat kui tenkin kiinnostavia usein juuri siksi, että ne koetaan myös muiden tilaa käyttävien ja ti laa kokevien toiminnan ja läsnäolon kaut ta. KIRJALLISUUTTA: Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio, ja Noora-Helena Korpelainen (toim.) Ympäristömuutos ja estetiikka. Tila on paikka, jossa olen ja jota tarkas telen sisältä käsin tai mielikuvituksen avulla käyttäen herkkyyttäni aistia ja havaita. Kiinnostavaa tilojen kokemisessa onkin se, että tilat ovat aina enemmän tai vähem män jaettuja. Monissa julkisissa tiloissa huomio kiin nittyy usein ensin toisiin ihmisiin ja vas ta sitten siihen, millaiset puitteet tilalla on, siis esimerkiksi siihen, kuinka visuaalisesti näyttävä tai moniaistiseen kokemiseen kut suva vaikkapa jokin tietty ruokasali on. Viimeistään ympäristöestetiikan puitteissa kehittyneiden arjen estetiikan ja kaupunkiestetiikan tutkimusalojen myötä on ymmärretty, että esteettisen ulottuvuutemme arvon ja muotoutumisen kannalta on oleellista kyetä tulkitsemaan myös muita asioita ja ilmiöitä kuin taiteen parissa syntyneitä estetiikan näkökulmasta. Näitä ky symyksiä pohtiessa on hyvä palata tilan ko kemiseen ja herkistyä aistimaan, tuntemaan ja kuvittelemaan moninaisten tilankäyttäji en esteettisiä arvoja tässä ja nyt. Tila on jaettu kokemus Tilat voivat olla esteettisesti mielenkiintoisia monin tavoin ja myös moniaistisesti. Vanhustyö 5 • 2022 15. ”Sensibility” puolestaan sisältää usein ajatuksen jostain sellaisesta esteettisen ar von tunnistamiseen liittyvästä taipumuk sesta ja osaamisesta, joka on kumuloitunut kulttuurissa elämisen ansiosta. Tilan kokeminen on usein myös kaikkea muuta kuin oma yksityinen harrastuksem me. KIRJOITTAJA Noora-Helena Korpelainen on estetiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Ympäristöalan tieteidenvälisessä tohtoriohjelmassa (DENVI) ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen Instituutin (HELSUS) jäsen. Ympäristöestetiikka Ympäristöestetiikka on filosofisen estetiikan tutkimuksen parissa 1960-luvulla herännyt tutkimusala, joka tarkastelee filosofisesta näkökulmasta erilaisten ympäristöjen esteettistä havaitsemista, kokemista ja arvostamista, kuin myös sellaisen toiminnan teoreettisia perusteita. Siten minä olen osa tilaa, jota jaan muiden kanssa. Tilan lukemiseen kuuluu siten väistämättä myös tilan tar kasteleminen jonkun toisen näkökulmas ta. Tilat ovat kiinnostavia usein juuri siksi, että ne koetaan myös muiden tilaa käyttävien ja tilaa kokevien toiminnan ja läsnäolon kautta. Kumpaakin herkkyyden ulottuvuutta tarvitaan esteetti seen herkistymiseen. Millaiset tilat mahdollistavat esteet tisen herkistymisen tulevaisuudessa. Pelkkä visuaalinen miellyttävyys harvoin riittää ku vaamaan minkään tilan esteettisyyttä: myös esimerkiksi äänillä, materiaalien tunnulla, ilman laadulla ja etäisyyksillä on merkitys tä välittömän aistihavainnon ja kulttuurissa vaikuttavien makumieltymysten kannalta. Ympäristöestetiikkaan liittyvä tutkimus on kiinnostunut sekä luonnonympäristöistä että rakennetusta ympäristöstä. Sama pätee monissa muissakin tiloissa, vaikka emme ehkä tule niin ajatel leeksi. . Ylisukupolvista estetiikkaa Tilan kokemiseen antautuminen voi olla oi va keino herkistyä esteettisesti, koska juu ri siksi, ettei tilan tuntu antaudu sormel la osoitettavaksi, tila houkuttelee venyttä mään omia kykyjä vähän pidemmälle, har joittelemaan omaa kokemiseen liittyvää tai toa. Entä mitä merkitystä on muiden kuin ihmislaji en edustajien tilan kokemuksella. Harva tila on olemassa ilman monien toimijoiden vaikutusta. Joissakin tiloissa, kuten japanilaisessa teehuoneessa, tilassa olevien osallistumi sella on jopa ratkaiseva merkitys tilan ko kemisen kannalta: teen valmistajan rauhal linen kävely ja hiotut kädenliikkeet raken tavat tilan tunnun siinä missä huoneen ark kitehtoninen ilmekin. Helsinki: Suomen Estetiikan Seura, 2022. https://doi. Ympäristön määritelmän ymmärtämisen vuoksi ympäristöestetiikasta voidaan puhua myös ekologisena estetiikkana. Pitkään hiljaista tilaa aistineelle äkil linen ja äänekäs sisääntulo voi tarkoittaa ko ko koetun tilan muuttumista kertaheitolla toisenlaiseksi, mikä tarkoittaa myös muu tosta kokijassa itsessään. On herkistettävä aisteja ja otettava käyt töön myös tunteet, tunnelmat, mielikuvitus ja muistot. org/10.31885/9789526996103. Jokaisella voi olla ja usein on kin henkilökohtainen suhde koettuun ti laan, vaikkapa ruokasaliin. Vastasynty nyt siis voisi olla esteettisesti herkkä välit tömän aisti ja tunnekokemuksen tasolla, mutta iän myötä ihmisestä tulee esteettisesti herkistynyt siten, että aistikokemukseen liit tyvät moninaiset merkitysulottuvuudet ovat tietoisesti osa tuota kokemusta. Keskustelua voi laajentaa kysymällä, mi ten nyt olemassa olevat tilat tulevat koetuk si ja arvostetuksi tulevien sukupolvien toi mesta. Voisiko mikä tahansa tila avata reittejä paitsi monimuotoiselle toiminnalle myös esteettiselle herkistymiselle
Asumisratkaisut ovat elämänkokoisia asi oita, eikä niitä tehdä hätiköiden. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista es teettömässä ja turvallisessa asumisyksikös sä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tar peitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edis tävää toimintaa. Asukasta tuetaan toimimaan ja osallis 16. Toiset taas toivoivat tulevaisuuden asun non olevan esteetön ja sijaitsevan palvelujen lähellä. Myös yhteisöllistä asu mismuotoa pohdittiin yhtenä vaihtoehtona. Asumista koskevat ratkaisut ovat elämänkokoisia asioita, eikä niitä tehdä hätiköiden. Teksti ja kuvat: Iina Aro K alajoen, Oulun ja Kuusamon yhtei sessä Tutussa kodissa kehittämis hankkeessa on pohdittu yhdessä ikääntyneiden kanssa tulevaisuuden asu mistoiveita. Uudistuksen myötä yhteisöllinen asuminen (SHL 21 b §) korvaa nykyisen niin sanotun tavallisen palveluasumisen. Asumisen ennakointi ikääntyessä Millaisessa kodissa haluaisit tulevaisuudessa asua. Palvelut erotetaan asumisesta ja ne järjes tetään erikseen asiakkaan tarpeen mukai sina palveluina, esimerkiksi kotihoitona ja tukipalveluina. Lakimuutos mahdollistaa yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palvelu asumisen toteuttamisen samassa rakennus kokonaisuudessa (SHL 46 c §). Omaehtoi nen asumisen ennakointi on nykyisen asu mismuodon arviointia siitä, miten se vastaa mahdollisia tarpeita ikääntyessä. Lisäksi henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokautisesti. Yhteisöllisen asumisen toiminnallinen sisältö Yhteisöllisessä asumisessa on keskeistä es teetön talo, joka sijaitsee ikä ja muistiys tävällisessä ympäristössä lähellä palveluita. Siihen voi kuulua myös niin sanotun tavallisen asun tokannan asuntoja. Ennakoidessa on olennaisen tärkeää, et tä tietoa erilaisista asumisratkaisuista on saa tavilla ja vaihtoehtoja ylipäätään on tarjolla. Se on kodin esteettömyyden ja turvallisuuden tarkaste lua. Tavoitteena on vähen tää etenkin iäkkäiden henkilöiden muutto ja palvelutarpeen kasvaessa. Osalla nämä toiveet toteutuivat jo nykyisessä kodissa. Sosiaalihuoltolainuudistus tuo muutoksia asumispalveluihin Vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä sosiaalihuoltolainuudistus tulee voimaan 1.1.2023. Osa kohdatuista ikäihmisistä toivoi asumisen jatkuvan nykyisessä kodis sa. Ympärivuorokautiseen palvelu asumiseen sisältyy hoidon ja huolenpidon lisäksi täysi ylöspito, kuten tähänkin saak ka. Tehostettu palveluasuminen muuttuu ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi (SHL 21 c §), jonka sisältö säilyy pääosin ennallaan. Asuinkohteessa tulee olla yhteiset tilat, jotka mahdollistavat arjen luonnollisia kohtaami sia
tumaan omien mielenkiinnon kohteidensa ja toiveidensa mukaan. Tässä voidaan hyödyntää eri laisia kotikuntoutuksen muotoja. Hyvä asuminen mahdollistuu oman hyvän elämän ja arjen kautta. Riskinä on, et tä yhteisöllisyys tai sitä edistävä toiminta on liian yksipuolista tai se ei toteudu ollenkaan. Vanhan rakennuskannan rakennukset eivät aina ole täysin esteettömiä, jolloin ym päristön joustavuus ei toteudu ja se saattaa estää tai ainakin hidastaa asukkaiden oma toimisuutta ja itsenäistä liikkumista kodin ulkopuolella. Uuden asukkaan muuttaessa yhtei söl li seen asumiseen on olennaista tukea iäkästä muuttajaa sopeutumaan asuinympäristöön ja yhteisöön. Asukkaiden tarpeen mukaiset pal velut ja tapahtumat järjestetään monituotta juutta hyödyntäen. Esteetön ja ikäystävällinen asuinympäristö mahdol listaa yhdenvertaisempaa osallistumista yh teiskuntaan ja itsenäistä elämää. Yhteisölliseen asumisen haasteita Yhteisöllisen asumisen perustana ovat ym pärillä asuvien ihmisten läsnäolo ja sosiaali nen kanssakäyminen, jotka lieventävät tur vattomuutta ja yksinäisyyttä. . Asumisen keskiössä on asukas ja toimin nan ytimessä ovat turvallisuus, luottamus, vastavuoroisuus ja yhteenkuuluvuus. Sosiaalisen ympäristön tarkastelussa punnitaan sosiaalisia tarpeita, naapurus toa, taloudellista hyvinvointia ja elämän laadullisia tekijöitä. Liian myöhäinen ennakointi ja muutto voivat jarruttaa uuteen yhteisöön ja asuin ympäristöön sopeutumista ja jopa heiken tää toimintakykyä. Yhteisöllisen asumisen prosessi alkaa jo yhteisöllisen asumiskohteen suunnittelusta ja kunnan asuntosuunnittelusta, jossa ko rostuu tiiviin yhteistyön tekeminen yli toi miala ja organisaatiorajojen. Hyvää asumista hyvän arjen kautta Ikääntyminen tuo asumisen perustarpee seen omat erityispiirteensä. Asuminen ei rajoitu vain asuntoon, vaan on huomioitava myös lähiympäristö. Laatusuosituksessa painotetaan ikäystävällisyyden huomioimista asuinalueiden suunnittelussa ja olemassa olevien asuinympäristöjen kehittämisessä sekä ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen toteuttamista, kuten välimuotoinen ja yhteisöllinen asuminen. Teknologiset ratkaisut tukevat omalta osaltaan asumista. Tässä korostuu enna koinnin oikeaaikaisuus, ratkaisuja asumi sesta tulisi tehdä riittävän ajoissa. Yhteisöllisyys ja monituottajainen toi minta eivät synny asuinkohteessa itsestään, vaan toiminta tarvitsee koordinointia ja kannattelua. Ta voitteena on paikallaan ikääntymisen mah dollistaminen myös toimintakyvyn heiken tyessä ympäristön, ihmisten ja palvelujen joustavuuden kautta. Hanke on yksi sosiaalija terveysministeriön rahoittamista Joustavan palvelun asumismalli iäkkäille -hankkeista (JOPA), joita toteutetaan neljällä eri alueella Suomessa. Asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen kehittämistyön tavoitteena Tutussa kodissa -kehittämishankkeessa on tähdätty ikäihmisten asumisvaihtoehtojen monipuolistamiseen kehittämällä ikäihmisten asumisen tarpeisiin uutta joustavampaa mallia. Oman kodin tulee olla esteetön, viihtyisä ja turvallinen. Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön tulee tukea asukasta aktiivisena toimijana ja osallistujana. On keskeistä tunnistaa ja määritellä eri toimijoiden (asukas ja omais ja läheisverkosto, naapuriapu, järjestöt, yh distykset ja vapaaehtoistoimijat, yritysten palvelut, kunta ja hyvinvointialue) roolit ja vastuut osana yhteisöllistä asumista ja asu misen asukaspolkua. Yksilön vastuun lisäksi myös organisaatioilla on vas tuunsa tiedon tuottajana ja tarjoajana sekä asumisen kehittäjänä. Yhteisöllisyyskoordinaattorin tehtävänä on koordinoida toimintaa ja kar toittaa asukkaiden mielenkiinnon kohteita ja yksilöllisiä toiveita. Toimintaan tarvitaan systemaattista koor dinointia ja yhteisöllisyyskoordinaattoria. Yhteisöllisestä asumisesta tehdään oma hallintopäätös ja asukkaan tarpeen mukai sista palveluista tehdään oma hallintopää töksensä. Iina Aro, Tutussa kodissa -kehittämishankkeen projektipäällikkö. Asumisen monimuotoisuus mah dollistaa omannäköisen elämän. Hankekokonaisuus on osa kansallista ikäohjelmaa ja sillä toteutetaan myös hallitusohjelmaa sekä sosiaalija terveysministeriön julkaisemaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Vanhustyö 5 • 2022 17. Asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivalla yhteisöllisen asumi sen toiminnalla voidaan vahvistaa yksilöllis tä elämänlaatua ja ylläpitää toimintakykyä
– Työntekijöille tulisi turvata mahdollisuus hyvän hoivan teke miseen ja lisäksi organisaatioiden arvot järjestykseen: asiakkaan tarpeet ensimmäisenä, toisena henkilökunnan hyvinvointi ja kol mantena tehokkuus, Teppo Kröger toteaa. Jos asunnon lämpötila laskee alle +15 asteen, yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Vanhuusalan veto ja pitovoima sekä mielikuva alasta huoles tuttavat. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu. Muista, että ilman vettä WC:n voi vetää vain kerran, mutta pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Tarvittaessa vedä pipo päähän ja hanskat käteen. 2. 4. Kröger nos ti esiin, että ikääntyneillä ei ole subjektiivisia oikeuksia tarvitse miinsa palveluihin. 1. Pukeutumisella voit vaikuttaa siihen, että pysyt lämpimänä. Kotivara 72 tunniksi Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. 3. 5. Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. Pidä naapurista huolta Asuuko naapurissasi joku, joka voisi tarvita apua. Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa. Tapahtuman järjestävien järjestöjen mielestä iäkkäät ovat erikoisjuhlan arvoisia. Lyhyesti Varautuminen kotona Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Jos vettä ei tule tai se on saastunutta, ovat kannelliset astiat tarpeen. 18. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia. 75vuotiaiden itsenäisyyspäiväjuhla MARRASKUUN viimeisenä päivänä (30.11) järjestetään ensimmäistä kertaa iäkkäiden ihmisten oma itsenäisyyspäiväjuhla Helsingissä. Hyvinvointialueiden tuomista muutoksista suurimpana huo lenaiheena on varmaankin sosiaali ja terveyspalveluiden eriyty minen kuntien vastuulle jäävistä hyvinvoinnin ja terveyden edis tämisen palveluista sekä niiden välisen toimivan yhteistyön ai kaansaaminen. Niihin voi hakea varavettä vedenjakelupisteestä. Paneelin kolmantena aiheena olivat ikäasenteet ja ikääntyneiden ihmisten vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa. Vesikatko Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Ikäihminen, yksinhuoltaja pienten lasten kanssa tai kuumeessa oleva flunssapotilas. Nolla-asteiseksi sulaneet elintarvikkeet voit valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista. Valitse lisäksi sellaista ruokaa, jota voit valmistaa sähkökatkon aikana esimerkiksi retkikeittimen avulla. Kysy, tarvitseeko hän apua. Paneelin juonsi Riku Rantala ja asiantuntijoina olivat Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman, Kunta ja hy vinvointialuetyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger ja Helppy Oy:n liiketoimintajohtaja Isa Kaipainen. Varmista, että kotoasi löytyy kuivamuonaa, kuten pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä. Sähkökatko Käytä ensimmäisenä tuoreja jääkaappituotteet. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hyvä ikä -messuilla keskusteltiin H yvä Ikä messujen paneelikeskustelussa käsiteltiin vanhustyön veto ja pitovoimaa, hyvinvointialueiden roolia sekä ikäasen teita. Viestintä ja tiedonsaanti Viestintää varten tarvitset paristoilla toimivan radion ja varaparistoja, puhelimen, jossa on virtaa ja varaakun tai täyteen ladatun matkalaturin puhelinta varten. Juhlaan on Digija väestötietovirasto arponut hakemuksestamme 400 helsinkiläistä 75-vuotiasta juhlijaa. Pakasteiden sulaminen -18 asteen lämpötilasta nollaasteiseksi vie jopa useita vuorokausia. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Yleisradion kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähköja vesiyhtiöiden kanavat
Tarkoituksena ei ollut vain kävellä, vaan kosketella luontoa, heitel lä käpyjä, halata puita, kerätä kasveja, piir tää kepillä hiekkaan ja nauttia ihanasta syys säästä. Vä riloisto oli yltäkylläistä ja olo tuntui ulkoi lun jälkeen nuorekkaalta ja elinvoimaiselta. Huomasimme, kuinka monet vaah teranlehdet olivat pehmeitä, vaikka syksy oli jo kuivattanut lehdet paperin ohueksi. Lähetä kysymys sivulla vtkl.fi. Keksit tiin yhdessä lisää tehtäviä, että varmasti kaikki, myös pyörätuolilla liikkuvat saivat bingon. Ikäinstituutin luontoelämysbingon ruu dukoista löytyi tehtäviä, joiden suorittami sesta merkittiin rasti ruudukkoon. Tämä tuotti monelle iloa, kun sai vat ”oman diplomin”. Oulunkylän Kuntoutuskeskus Minkä kysymyksen esittäisit päättäjille. Lähetä kysymyksesi meille, viemme niitä eteenpäin ja esitämme niitä ehdokkaille. Minkä kysymyksen sinä haluaisit kysyä päättäjiltä. Tässä muutamien asukkaiden kokemuk sia ulkoilusta: ”Ihanaa oli toistemme seura.” ”Liikunta on tärkeää.” ”On niin värikästä, hiljaista ja kaunista.” ”Oli mukavaa kerätä omenoita ja syö dä niitä.” ”En muista olenko koskaan halannut puuta, se oli mukavaa.” ”Syyslaulut kävellessä toi muistoja.” Sivuilta vtkl.fi/vanhustenviikko saimme ihania vinkkejä Vanhustenviikkoon. hyvÄÄ joulua ja onnellista uutta vuotta 2023! Yhdessä luontoon L ähdimme Vanhustenviikolla asukkaiden kanssa luontoon. Vanhustyö 5 • 2022 19. Haluamme tietää, miten kansanedustajaehdokkaat edistävät iäkkäiden ihmisten asioita. EDUSKUNTAVAALIT ovat keväällä 2023
Osa laitteista on tarkoitettu iäkkäiden omaan käyttöön, osaa käyttää kotihoito. Etäkotihoito on jo arkea Iäkkäiden arkea ja hyvinvointia voidaan tukea erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla. Esittelemme esimerkkejä ohjelman alueellisissa hankkeissa parhaillaan pilotoitavista palveluista. Tulkki mukaan etäkäynnille Essoten KATI-hankkeessa on jo saatu hyviä kokemuksia etäkotihoidon mallista, jossa viittomakielisen asiakkaan etäkäynnille osallistuu myös viittomakielen tulkki. Kotihoidon käyntejä tehdään etäteknologian avulla kaikissa maakunnissa jossain määrin jo nyt, ilmenee THL:n Vanhuspalvelujen tila 2020 -selvityksestä. Sensorit ja automaattisesti siirtyvä tieto hälyttävät muutoksista Eksotessa testataan palvelua, jolla seniori20 Kehittäminen ja tutkimus Teknologiasta tukea työhyvinvointiin ja iäkkäiden turvalliseen kotona asumiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa kehitetään vaikuttavien teknologioiden käyttöönottoa kotihoidossa ja ennalta ehkäisevissä palveluissa. U udet keinot ovat tarpeen, koska väes tö ikääntyy nopeasti. Mallilla pyritään tukemaan viittomakielisten asiakkaiden kielellisen ilmaisun säilymistä ja muistitoimintoja sekä kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on tukea iäkkäiden hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista kotona asumista sekä lisätä ammattilaisten työhyvinvointia. Tulkki kuuluu moniammatilliseen tiimiin, ja hänellä on sote-alan ja iäkkäiden kanssa toimimisen erityisosaamista. Etäpalveluissa hoitaja ja asiakas ovat kuvaja ääniyhteydessä toisiinsa tietokoneen välityksellä. Myös alueelliset erot palvelujen hyödyntämisessä ovat suuret. Osa ratkaisuista sopii itsenäisesti käytettäväksi, vaikka kotihoidon asiakkuutta tai palveluntarvetta ei olisikaan. Teksti: Elli Alarotu – Kuva: Shutterstock. Hoitaja ja tulkki soittavat asiakkaalle kuvapuhelun sovittuun aikaan, ja asiakas osallistuu kuvapuheluun tukipalvelujen toimittamalla helppokäyttötabletilla. Terveydentilan etäseurannan toimintakäytännöt eivät ole vakiintuneet, ja etäpalveluja voitaisiin käyttää enemmänkin asiakkaiden omatoimisuuden ja arjen tukemisessa. Selvityksen mukaan etäkäynneillä varmistetaan yleisimmin lääkehoitoa ja ruokailua