POHJOISMAIDEN vanhuspalvelut koronapandemiassa Hyvä arki kotihoitoon tehdään YHTEISTYÖLLÄ Ikääntyminen meillä ja muualla SENIORARBETE 5 • 2021
Iäkkään pariskunnan kohdalla puolison sairastuminen koskettaa molempia. Toisaalta pandemia loi mahdollisuuksia jäädä kotiin ja viettää aikaa perheenjäsenten kanssa. Oli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen. Silti yhteistäkin löytyy: vanhat luovat kaikkialla sosiaalista pääomaa ympärilleen. Elämän loppuvaiheessa olevia potilaita voi kohdata kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. Heidät saatetaan nähdä yhteiskunnan taakkana. Pandemian kulku, tehdyt toimenpiteet, sairasjkuolemantapausten määrä sekä julkinenkeskustelu ovat kuitenkin jossain määrin poikenneet maiden välillä. 18–19 24–25 Suomi ikääntymisen mallimaaksi. 6–9 Ikääntyminen meillä ja muualla Vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin mikään muu ikäryhmä. Pro gradu-tutkielmassa selvitettiin iäkkäiden pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-ryhmään osallistumisesta muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun Lähija sairaanhoitajilla on suuri rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. 12–13 Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa Pandemian on lisännyt eriarvoisuutta ja heikentänyt erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Vanhustyö-lehti 1/2022 ilmestyy 9.2.2022 – Eläkeläisenä Euroopassa 2 SENIORARBETE. Kun koko maailma vanhenee vauhdilla, erilaisten kulttuurien ja elämänolosuhteiden kirjo punoo vanhuuden kuvaan loputtoman monimuotoisen kuvion. Valtakunnallinen kurssi vie hoidon periaatteita yhtenäiseen suuntaan. 10–11 Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa Ikääntyneet ihmiset ovat olleet suurimmassa vaarassa koronapandemian aikana kaikkialla ja pandemia on vaikuttanut suuresti vanhuspalveluihin myös Pohjoismaissa
6 Ikääntyminen meillä ja muualla 10 Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa 12 Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa 14 Older People in Bangladesh and Impact of The Pandemic on Them and How They Are Coping with the Situation 16 Afrikassa yhteisöllisyys ja suku ovat ykkösenä 18 Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun 20 Lyhyesti 22 Hyvä arki kotihoitoon tehdään yhteistyöllä OSALLISUUS 24 Oli semmonen tunne, että myötäkulkijoita ei oo – Pariskuntien kokemuksia Omahoitovalmennus-toiminnasta 26 ”Tähtiä meidän taivaalla” – Kirjeitä Ystäväpiiri-ryhmiltä ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Tukea kotona asumiseen jo 30 vuotta DIGI JA TEKNOLOGIA 30 SeniorSurf vahvistaa digiosallisuutta 32 Kansainvälistä yhteistyötä ikääntyneiden parissa tehtävässä kulttuurityössä 34 Asiakaslähtöistä ja turvallista hoitoa vaikeasti käytösoireisille muistisairaille 36 Luonto antoi voimaa Vanhustenviikolla 38 Ikäystävällinen Kalajoki 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ledare: Är Finland ett modelland för åldtrande. 41 Åldrande hos oss och på andra ställen Vanhustyö 5 • 2021 3 5 • 2021. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 5 Vanhustyön keskusliiton aluevaaliteemat 6 Suomi ikääntymisen mallimaaksi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 4 Pääkirjoitus: Suomiko ikääntymisen mallimaaksi
Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4. Pääkirjoitus S uomi on monena vuonna kansainvälisessä vertailussa valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Konstit myös näiden ehkäisemiselle ovat hyvin tiedossa, mutta ne edellyttävät tehokkaampia yhteiskuntatasoisia toimenpiteitä terveellisten elintapojen edistämiseksi. Yksinäisyydestä ja sen lievittämisestä on paljon puhuttu, mutta näin Luustoviikon aikana tätä kirjoitettaessa mainitsen esimerkkinä luuston haurastumisen eli osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon. Onnellisuus ja elämänlaatu ovat pitkälle subjektiivisia eivätkä välttämättä riipu ulkoisen havainnoitsijan tekemistä arvioista. Suomessa on tähän hyvät perinteet esimerkiksi Pohjois-Karjala-projektin muodossa, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että suomalaiset miehet ylipäänsä pääsivät vanhuusikään asti kuolematta ennenaikaisesti sydäntauteihin. Ikääntyneiden on saatava yhtä hyvää hoitoa ja kuntoutusta sairauksien sattuessa kuin nuorempienkin. Suomiko ikääntymisen mallimaaksi. ENSIKSI: Vanhustyön keskusliiton jäsenten keskeistä ja tuttua toimintakenttää on kaikkein heikoimpien, usein jo elämän loppuvaiheessa olevien ikääntyneiden elämänlaadun turvaaminen ja edistäminen. KOLMANTENA haluan ottaa esiin pitkäaikaisnäkökulman: sen varmistamisen, että eläkeja vanhuusikään tultaisiin mahdollisimman hyvässä niin psyykkisessä kuin fyysisessäkin kunnossa. Onko Suomi myös tässä suhteessa ikääntymisen mallimaa, tätä koetimme laajasti pohtia kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa. On kuitenkin monia tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua Suomessa. Jaan nämä kolmeen osaan. Vastaus on tässäkin monimerkityksinen – on ja ei. Uusina haasteina mainitsen tässä vain lihavuusepidemian ja sen seurauksena diabeteksen, jotka tehokkaasti altistavat toimintakyvyn menetykselle ja hauraammalle vanhuusiälle. Erityiset riskitekijät on tunnistettava ja hoidettava, mutta ottaen yksilölliset tekijät huomioon. TOINEN tärkeä tehtävä on hyvän gerontologisen ja geriatrisen hoidon kehittäminen. Se on merkittävä vanhuusiän murtumien ja sen myötä toimintakyvyn menetyksen taustatekijä. Tähän on jatkuvasti pyrittävä, myös uhkakuvien, kuten alan työvoimapulan puristuksessa. Tässä on alan toimijoilla, kuten Suomen Luustoliitolla jäsenyhdistyksineen vielä paljon työsarkaa
• Monimuotoiset ja joustavat asumisratkaisut kunnissa vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta. Tarjouspyynnöt on laadittava siten, että pienet ja keskisuuret tarjoajat eivät putoa niiden ulkopuolelle.. • Mikäli järjestöjen rooli ei ole selkeästi mukana hyvinvointialueen rakenteissa, hyödyt ovat vaarassa jäädä saamatta. Toisaalta on huolehdittava siitä, että kuntien osto-osaamista siirtyy hyvinvointialueille. • Palveluseteli antaa ikääntyvälle vapauden valita palveluntuottaja. • Digitaitojen merkitys on kasvussa, joten tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen on oltava tarjolla. • Järjestöjen on hyvä hioa liiketoimintaosaamistaan, jotta ne pärjäävät kilpailutuksissa. Järjestöt tuottavat hyvinvointia ikääntyneille ja säästöjä hyvinvointialueille – yhteistyön on oltava rakenteissa • Järjestöt ovat paitsi merkittäviä palveluntuottajia, ne luovat myös hyvinvointia ikääntyville ja sitä kautta säästöjä, hoivan tarpeen pienentyessä. • Vanhusneuvostojen rooli ikääntyneiden osallistamisessa ja kuulemisessa on merkittävä. Niille tulee turvata resurssit. Järjestelmien tulee olla saavutettavia ja helposti käytettäviä. K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyön keskusliiton aluevaaliteemat Olen riittävän vanha päättääkseni itse Vanhustyö 5 • 2021 5 Ikääntyneiden ääni ei saa hävitä sote-myllerryksessä – osallisuus ja digitaidot ovat avainasemassa • I kääntyvä väestö on voimavara ja heidän osallisuutensa on tärkeää myös sote-uudistuksen jälkeen. Etäpalvelut täydentävät muuta palvelutarjontaa. Setelin arvo ja sen sisältö on oltava ajan tasalla, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu myös käytännössä. Samaan aikaan on tarjottava mahdollisuus osallistua ja saada tukea myös perinteisemmin menetelmin. Toimiva yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on avainasemassa
Teksti: Vappu Taipale 6 Suomi ikääntymisen mallimaaksi?. K u va : Sh u tt e rs to c k Ikääntyminen meillä ja muualla Vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin mikään muu ikäryhmä. Silti yhteistäkin löytyy: vanhat luovat kaikkialla sosiaalista pääomaa ympärilleen. Kun koko maailma vanhenee vauhdilla, erilaisten kulttuurien ja elämänolosuhteiden kirjo punoo vanhuuden kuvaan loputtoman monimuotoisen kuvion
Hänessä paloi kyltymätön haEn osaa olla tekemättä mitään, sanoo 78-vuotias Nirmala Magar Nepalista K u va : A g e in g N e p al . Ministeriövetoinen kansallinen ikäohjelmamme ei yksin riitä, vaan kaikki toimijat tarvitaan mukaan. Terveys, sehän on suhteellinen käsite vanhalla ikää, aina on monenlaisia kremppoja ja vaivoja, mutta kyse onkin koetusta terveydestä. Terveen ikääntymisen vuosikymmen tarvitsee meitä kansalaisjärjestöjen väkeä. Terveys on kaikkein tärkeintä Kaikkialla maailmassa, niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin, yksi tärkeimmistä asioista vanhojen ihmisten mielestä on terveys. Vaikka Suomessa on asumisperustainen oikeus terveydenhuoltoon, on vielä työtä sen toteuttamisessa. Lukea hän osasi, mutta ei kirjoittaa. Voin nähdä perheeni kasvavan. Sama malli kelpaa tänään globaalin sosiaalipolitiikan neuvoksi. Osalla ovat esteenä pitkät matkat, osalla raha: käynti lääkärillä maksaa. Suomessahan se tiedetään: kun meillä alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota, se tehtiin pienten lapsilisien ja pienten kansaneläkkeiden turvin. Eläkeikäiselle väestölle suunnattu terveyskysely, jota toistetaan määrävälein, näyttää vanhojen naisten ja miesten suuren tyytyväisyyden omaan tilaansa, vaikka lähes kaikilla on sairauksia ja lääkitystä. Myös tietämättömyys ja lukutaidottomuus vaikuttavat asenteisiin. Maailman Terveysjärjestö WHO on yhdessä YK:n kanssa käynnistänyt terveen ikääntymisen vuosikymmenen (Decade of Healthy Ageing) vuosiksi 2021–2030. Vanhustyö 5 • 2021 7. Mutta meillä pääsee terveydenhuollon piiriin! Suuri osa maailman vanhoista ihmisistä ei pääse minkäänlaisen terveydenhuollon palveluihin. Universaalinen, kaikkiin ulottuva terveydenhuolto, Universal Health Coverage UHC on nykyinen iskulause. Näin myös meillä Suomessa. Huolehdin siis vuohista ja lehmistä päivisin. Olen hallitukselle kiitollinen, koska saan vanhuuden tukea, joka on ainoa säännöllinen tulo minulle ja koko perheelleni.” Ageing Nepal -lehti informoi hallituksen toimista yhtä lailla kuin kertoo, montako vanhaa ihmistä on menettänyt henkensä kotiväkivallan kautta tai millaisia noitamenoja ei kannata suorittaa. Eläkkeitä on harvoilla Vaikka kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää kaupungeissa, niin suurin osa maailman vanhoista ihmisistä asuu maaseudulla vaatimattomissa oloissa ilman vakituisia tuloja tai eläkettä, työskennellen niin pitkään kuin mahdollista. 78 -vuotias rouva Nirmala Thapa Magar, Chitwanin kylästä esiintyi Ageing Nepal -lehden kuukauden vanhana henkilönä syyskuussa 2021 kertoen omin sanoin elämästään: ”Olen onnellinen, kun voin elää pitkään ja terveenä. Vanhojen hankkimat varat, olivatpa ne sitten eläkkeitä tai muita tuloja, jaetaankin yleensä muun perheen kanssa. HIV/AIDS aiheutti 1980-luvulta alkaen ikärakenteeseen suuren aukon keski-ikäisten kuollessa tautiin, joten monilla isovanhemmat ovat myös kokonaisvastuussa lastenlapsistaan. Leikin pojanpoikani lasten kanssa ja autan miniääni kotitöissä. Rouva Magarin tilanne on hyvä, koska hän saa jonkinlaista vanhuuden tukea ja on rahatalouden piirissä, johon hänen laajennettu perheensä ilmeisesti ei kuulu. Koulutus on kaikkien oikeus Laihialainen isoäitini Mari ei koskaan käynyt mitään koulua. Vanhuuseläkkeet ovat harvinaista herkkua koko maailmassa! Tällä hetkellä peruseläkekysymys onkin monen kansainvälisen toimijan kuten YK:n ja ILO:n (kansainvälisen työjärjestö) agendalla. En osaa olla tekemättä mitään. Harvoissa maissa on tarjolla kaikille kattavaa terveysvakuutusta tai palveluita
Naisten kouluttaminen on tehokkain ase köyhyyttä vastaan. Samalla heidän oma toimeentulonsa karttuu ja ehkä pääomakin. Toisen asteen koulutus puuttuu osalta suomalaisiakin vanhoja ihmisiä, tässä me jäämme jälkeen monista Euroopan maista. Afrikan suurkaupunkien värikkäillä toreilla olen nähnyt vanhoja miehiä ja naisia istumassa. SuoK u va : Sh u tt e rs to c k 8. Tarpeettomia portaita ilman kaiteita, korkeita kynnyksiä ja huonosti hoidettuja jalkakäytäviä kävelijöille. Apuvälineistä vain silmälasit ovat päässeet muodinmukaisiksi asusteiksi. Heillä on mielenkiintoinen bisnes: mikrolainalla ostettu kännykkä, jota he pienestä maksusta vuokraavat ohikulkijoille käyttöön. Rollaattoreihin turvautumista hävetään, kuulolaitteet makaavat piironginlaatikoissa. lu lukemiseen sekä tiedonjano, jonka hän siirsi lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Fyysisiä esteitä on paljon. Maailmaa ei vielä ole muotoiltu ikäystävälliseksi, vaikka esteettömyys hyödyttäisi kaikenikäisiä ihmisiä. Samalla, kun lapsista tulee meillä ”diginatiiveja”, digimaailman kansalaisia, vanhat ihmiset jäävät jälkeen. Samalla kun Pohjois-Euroopassa käyttäjiä on liki yhdeksän kymmenestä, kehitysmaat jäävät hyvin alhaisiin lukuihin. Koneet ovat kalliita, niitä ei ole suunniteltu vanhoja käyttäjiä varten, eikä opetusta ole saatavilla. Silti meidän vanhat ihmisemme ovat aktiivisia elämänikäisen koulutuksen toteuttajia. Eteen piirtyy maailma, jossa kaikki kommunikaatio tapahtuu digitaalisesti. Nyt on aika huolehtia lasten koulunkäynnistä talebaneista huolimatta, jotta tulevat sukupolvet eivät joutuisi kärsimään tietämättömyydestä. Tosiaan, lukutaitoa ei tarvitse kännykän käyttöön, ei omistaja eikä käyttäjä, silti voidaan hoitaa monenlaisia asioita langattoman viestimen avulla. Vaikka kaavailut esineiden internetistä ja vanhoja hoitavasta robotiikasta sisältävät vielä paljon perusteetonta hypetystä, digitaidot ja -mahdollisuudet ovat jo nyt syrjäyttävä ja uloslyövä mekanismi, ellemme osaa hoitaa asiaa. Liukkautta talvisin, vaikka hiekoitus olisi halvempaa kuin yhden vanhan ihmisen lonkkamurtuman hoito. Joskus jopa kuulee valituksia, että vanhat naiset täyttävät työväenopistojen kurssit, teatteriesitykset ja konsertit – ikään kuin me olisimme väärä yleisö. Tammikuun 2021 tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa maailman väestöstä on aktiivisia internetin käyttäjiä. Millainen voisi olla ikäystävällinen ympäristö. Merkittävin vanhojen ihmisten arkielämän este globaalissa maailmassa syntyy kuitenkin digitalisaation myötä. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, ja mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä tavallisemmaksi lukutaidottomuus käy. Näin lähellä ajallisesti meilläkin on osattomuus koulutukseen! Muodollinen koulutus puuttuu suurelta osalta maailman vanhoja ihmisiä – tämä ei silti tarkoita, etteivätkö he olisi osaavia ja taitavia. Lukutaidottomuus on maailman kehityksen jarru
Perinteisesti vanhimman pojan vaimon tehtäviin on kuulunut perheen vanhusten hoito. Traditio on kuitenkin murtumassa hyvää vauhtia; nuoret japanittaret pysyttelevät sinkkuina pitkään. messakin on puoli miljoonaa ihmistä vailla sähköistä tunnistautumista. Kukaan muu ei sitä voi saada kuuluville, kuin me itse. Väestön vanheneminen muuttaa traditioita moneen suuntaan. Tuon kaiken me menetimme. Vanhat jäävät jalkoihin, he eivät jaksa samoin kuin nuoremmat, heidän apuvälineensä tai lääkkeensä katoavat matkalla, eikä heidän voimavarojaan osata käyttää pakolaisleirien yhteisyyden rakentamisessa. K u va : Sh u tt e rs to c k Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Vanhustyö 5 • 2021 9. Vanhat jäävät jalkoihin kriiseissä Kolumbiassa päättyi 50-vuotinen sisällissota rauhansopimukseen vuonna 2018. Varsinkin miesten elämä Japanissa on äärimmäisen työkeskeistä ja eläkkeelle joutuminen melkoinen shokki. Meillä ei ole mitään. ”Me vanhat olemme tärkeitä rauhan tekijöitä, me tiedämme menneisyyden ja haluamme rakentaa tulevaa.” Maailman kriiseissä ja katastrofeissa auttavat kädet yleensä kohdistetaan lapsiin ja hedelmällisyysikäisiin naisiin. Naiset kuuluvat käyttävän eläkkeelle jääneestä miehestä ilmaisua, joka tarkoittaa suunnilleen puusta maahan pudonnutta märkää, tallattua lehteä. ”Ennen me olimme köyhiä, me asuimme pikku majoissamme ja kasvatimme omenoita ja kaalia. Suurin osa vanhoista elää köyhyydessä. Toisaalta meillä Suomessa on myönteisiä kokemuksia Kaukoidän tai Afrikan suunnilta tulleista hoivatyöntekijöistä, joiden hellä asenne vanhuksiin nousee sydämestä ja kulttuurista. Monesti kuulee sanottavan, että muualla maailmassa vanhoja ihmisiä kunnioitetaan, mutta ei vaan täällä meillä Suomessa. Toimeentulomme on toisten hyväntekeväisyyden varassa.” Hän puhui voimakkaasti rauhan puolesta. Maria Tila Uribe, 84-vuotias aktivisti esiintyi HelpAgen seminaarissamme Bogotassa. Intialainen ystäväni Ritu Priya kuvasi maansa vanhojen tilannetta näin: ”Intia on moniulotteinen, koska meitä on miljardi kolmesataa miljoonaa. Tämä ei taida ihan tarkkaan enää pitää paikkaansa. Maailma on yllättävä ja monimuotoinen, mutta se kaipaa meidän vanhojen ihmisten ääntä. Monet feministiryhmät vaativat naisten eläkeikärajan pudottamista, koska naisten elämä on niin kovaa, että he ovat loppuun kuluneita viisikymppisinä. Miten meihin vanhoihin suhtaudutaan. HelpAgen toiminta tukee vanhoja järjestämällä pieniä hyvinvointikeskuksia, jonne vanhat voivat tulla taitoineen ja ongelmineen. Hän oli kirjoittanut kirjan vanhojen ihmisten kokemuksista. Vanhoilla naisilla, etenkin anopeilla, on kuitenkin paljon valtaa laajennetun perheen piirissä, ja heidän tahtoaan harva uskaltaa vastustaa.” Japanissa väestön vanheneminen on nopeinta maailmassa. Nyt me olemme joutuneet suuriin pakolaisten telttakyliin tuhansien ja tuhansien samanlaisten joukkoon. 700 000 vanhaa ihmistä oli joutunut pakenemaan kodeistaan maassa raivoavan sisällissodan vuoksi
Pandemian kulku, tehdyt toimenpiteet, sairasja kuolemantapausten määrä sekä julkinen keskustelu ovat kuitenkin jossain määrin poikenneet maiden välillä. Istutukset ja eläimet elävöittävät pihaa. Teksti: Teppo Kröger – Kuva: Shutterstock 10. Pohjoismaiden vanhuspalvelut koronapandemiassa Ikääntyneet ihmiset ovat olleet suurimmassa vaarassa koronapandemian aikana kaikkialla ja pandemia on vaikuttanut suuresti vanhuspalveluihin myös Pohjoismaissa
Myös kritiikki on ollut Ruotsissa toisia Pohjoismaita voimakkaampaa. no/omsorgsforskning-xmlui/handle/11250/2737650 Rocard, Eileen ym. Hoivakotiasukkaiden testaaminen samoin kuin sekä työntekijöiden että asukkaiden rokottaminen on ollut Tanskassa kansainvälisesti katsoen hyvin nopeaa ja laajaa. Suojavarusteet on otettu laajasti käyttöön siinä vaiheessa, kun niitä on hoivakodeillekin ollut tarjolla. Hoivakotien osapäivätyöt samoin kuin siivousja ateriapalvelujen ulkoistaminen nähtiin koronariskeiksi. Tuoreen OECD-raportin mukaan Ruotsin hoivapalveluissa on kuollut koronan vuoksi 9500 henkeä miljoonaa yli 80-vuotiasta kohden, kun Tanskassa luku on ollut 3400, Norjassa 1300 ja Suomessa 800. Myös Norja on silti perustanut koronakomission arvioimaan tehtyjä toimenpiteitä ja Senter for omsorgsforskning on professori Frode Jacobsenin johdolla tutkinut komissiolle hoivakotien koronakokemuksia. Norjassa hoivakotikuolemat ovat olleet Ruotsia selvästi vähäisempiä ja niin ollut myös kritiikki. https://omsorgsforskning.brage.unit. (2021) COVID-19 in long-term care: impact, policy responses and challenges, OECD. https://www.regeringen.se/4af363/contentassets/a8e708fff5e84279bf11adbd0f78fcc1/internationella-erfarenheter-av-covid-19-i-aldreboenden_ webb.pdf Kirjoittaja Teppo Kröger on Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntapolitiikan professori sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Suomen palvelut olivat toisia Pohjoismaita heikommin rahoitettuja, Norjan vanhuspalveluissa oli toisia maita vahvempi sairaanhoidollinen painotus, Tanska oli jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt pääsemään eroon laitoshoidosta ja Ruotsissa vanhuspalvelujen henkilökunnasta oli toisia maita suurempi osuus maan ulkopuolella syntyneitä. Suojaustoimenpiteiden onnistuminen Jokaisessa Pohjoismaassa vierailuja hoivakodeissa rajoitettiin ensin nopeasti, mutta rajoituksia on sittemmin lievennetty. Pandemian aiheuttamat ongelmat ovat olleet varsin samat kullekin Pohjoismaalle, mutta niiden vanhuspalvelujen reagointistrategiat ovat jossain määrin poikenneet toisistaan. Erilaiset toimenpiteet Hallituksen nimittämä koronakomissio jätti jo joulukuussa 2020 vanhuspalveluita koskevan väliraportin, jossa nostettiin esiin lukuisia heikkouksia palvelujen organisoinnissa ja henkilöstömitoituksissa ja pandemiaan valmistautumisessa. Kiinnostuitko aiheesta. Tukholman yliopiston professori Marta Szebehely totesi tällöin, että Suomi, Norja ja Tanska toimivat Ruotsia selvästi nopeammin ja toteuttivat useita toimenpiteitä hoivakotien asukkaiden suojelemiseksi tartunnoilta. Sielläkin pandemian alkuvaiheessa suojavarusteet menivät sairaaloille ja hoivakodit jäivät niitä ilman. Kyseinen raportti julkaistiin huhtikuussa 2021 ja sai runsaasti julkisuutta Norjassa. Vastauksena kritiikkiin Ruotsin hallitus on ilmoittanut lisäävänsä vanhuspalvelujen rahoitusta 2,5 miljardilla kruunulla vuodelle 2022. Kuten tunnettua, koronatartunnat ja niiden myötä myös koronakuolemat ovat olleet Ruotsissa selvästi toisia Pohjoismaita yleisempiä. Tanska on korona-aikana toteuttanut varsin nopeasti ja onnistuneesti moninaisia toimenpiteitä vanhuspalvelujen asiakkaiden suojelemiseksi ottaen huomioon sen, että maan tartuntaluvut ovat ajoittain olleet suhteellisen korkeita. Toisaalta sama raportti osoittaa, että ainoastaan Suomi ei priorisoinut hoivakotien henkilökunnan ja asukkaiden testaamista eikä lisännyt niiden henkilökuntamäärää. ym. Näiden lukujen valossa Suomi näyttää onnistuneen toisia Pohjoismaita paremmin suojelemaan hoivapalvelujen käyttäjiä väestössä levinneiltä tartunnoilta. Kyseiset luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia. (2021) Erfaringer med COVID-19 i norske sykehjem, Senter for omsorgsforskning. L ähtötilanteessa ennen pandemiaa Pohjoismaiden vanhuspalvelujärjestelmät muistuttivat paljolti toisiaan, vaikka erojakin oli. Ruotsin ja Tanskan luvut ovat lähellä toisiaan, kun Norjassa yli puolet ja Suomessa vain kolmasosa kuolemantapauksista on peräisin hoivakodeista. Raportti korostaa hoivatyöntekijöiden työn raskautta koronaolosuhteissa ja tarvetta kohentaa henkilökunnan koulutusta, työolosuhteita ja lisätä kokoaikaisia pysyviä työsuhteita. Vanhustyö 5 • 2021 11. https://doi.org/10.1787/b966f837-en Szebehely, Marta (2020) Internationella erfarenheter av covid-19 i äldreboenden, SOU 2020:80 (underlagsrapport). Jotain hoivapalvelujen suojaustoimenpiteiden onnistumisesta voidaan ehkä päätellä siitä, kuinka suuri osuus kunkin maan koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa: OECD:n raportin mukaan Norjassa 57 prosenttia, Ruotsissa 42 prosenttia, Tanskassa 40 prosenttia ja Suomessa 34 prosenttia. Kirjoituksessa viitataan seuraaviin tutkimuksiin: Jacobsen, Frode F. Komission päätelmä olikin, että Ruotsi oli epäonnistunut vanhusten suojelemisessa
Yhteiskunta sulun aikana Viruksen leviäminen Bangladeshiin vahvistettiin maaliskuussa 2020. Lisäksi pakollinen eristys ja karanteenit sekä pandemian edellyttämät turvavälit aiheuttavat ikääntyneille enemmän eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Heidät saatetaan nähdä yhteiskunnan taakkana. K u va : Sh u tt e rs to c k 12 M aailmanlaajuinen COVID19-pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut suhteettoman paljon ikääntyneisiin myös Bangladeshissa. Pandemia vaikutti negatiivisesti ikääntyneiden toimeentuloon, elinkeinoihin, autonomiaan, perhesuhteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä yhteiskunnan kuvaan heistä. Tämä johtuu yhteiskunnan suuresta eriarvoisuudesta ja kaikkien perusihmisoikeuksien kieltämisestä ikääntyneiltä. Iän tuomien huolenaiheiden ja epäterveellisten olojen lisäksi Bangladeshin ikääntyneiden on sulun takia tyydyttävä. Hallitus julisti koko maan kattavan täydellisen sulun väestön suojelemiseksi ajalle 23.3.–30.5., ja tilanne jatkui samanlaisena vielä usean kuukauden ajan. Heikoimmassa asemassa olevien tilanne huonontunut Noin 75 prosenttia Bangladeshin väestöstä asuu maaseudulla, mikä käsittää suurimman osan ikääntyneestä väestöstä. Ikääntyneet kärsivät viruksesta enemmän kuin mikään muu ikäryhmä; sairastuneissa ikääntyneiden kuolleisuus ja vakavan taudin esiintyvyys on korkea. Pandemian vaikutus Bangladeshin ikääntyneisiin ja heidän selviytymiskeinonsa Pandemian on lisännyt eriarvoisuutta ja heikentänyt erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Myös jotkin pandemiaan liittyvät rajoitustoimet, kuten karanteenit, voivat pahentaa ikääntyneiden haavoittuvaisuutta ja vaikeuttaa heidän pääsyään terveydenhuollon palveluihin, elintärkeisiin hoitoihin ja sosiaalipalveluiden pariin, mutta niillä voi olla haitallisia vaikutuksia myös ikääntyneiden päivittäisiin askareisiin, töihin ja eläkkeisiin sekä henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Sen jälkeen pandemia levisi asteittain koko maahan, ja sairastuneiden lukumäärä on jatkanut kasvuaan. Kolme ensimmäistä tunnettua tapausta kirjattiin 8.3.2020. Teksti: Ferdous Ara Begum Ydinperheiden osuuden kasvaminen bangladeshilaisessa yhteiskunnassa ja perinteisten tukijärjestelmien häviäminen aiheuttavat etenkin ikääntyneelle väestölle, leskille ja pitkäaikaissairaille vakavia sosioekonomisia seurauksia, kuten väkivaltaa, laiminlyöntejä ja heitteillejättöä. Pandemia on vain pahentanut tilannetta. Tästä syystä ikääntyneet ovat alttiimpia köyhyydelle, puutteelliselle ruokaturvalle ja luonnonkatastrofeille, kuten tulville ja hirmumyrskyille, ja heillä on usein vaikeuksia saada sosiaalija terveydenhoitopalveluja ja rajalliset mahdollisuudet kestävien elinkeinojen harjoittamiseen. Ikääntyneiden bangladeshilaisten tilannetta heikentää myös ikääntymiseen liittyvä invaliditeetti. Useimmat ikääntyneet kärsivät kuulon ja näön heikkenemisestä sekä ruonsulatusjärjestelmän häiriöistä ja kyvyttömyydestä liikkua itsenäisesti, mikä vaikuttaa heidän arkeensa huomattavasti. Kaikista haavoittuvista ihmisryhmistä etenkin ikääntyneet naiset kärsivät eniten syrjinnästä. Toisaalta pandemia loi mahdollisuuksia jäädä kotiin ja viettää aikaa perheenjäsenten kanssa
Julkisen sektorin ja järjestöjen toimenpiteillä on ollut varsin vähäinen vaikutus ikääntyneiden elämään ja olosuhteisiin. Myös valtio on tehnyt osansa ihmisten suojelemisessa ruokakriisiltä sekä tartunnoilta ja jakanut rahaa nopeasti talouden elvyttämiseksi. Ihmiset eivät pääse sisään virastoihin, muihin julkisiin tiloihin tai ostoskeskuksiin ilman maskia. Elämä pandemian aikaisessa Bangladeshissa Maskit, käsienpesu, käsidesi ja turvavälit ovat nykyään osa jokapäiväistä elämäämme. Sher -EKhoda. Opiskelijat ja pikkulapset tottuivat etäopetukseen. Vanhusten kaltoinkohtelu on yleistä Bangladeshissa, ja tilanne paheni pandemian aikana. Vanhuspalveluista Bangladeshissa Olen Sher -EKhoda ja työskentelen tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE AgeCare, www.jyu.fi/agecare). Myös perheväkivalta lisääntyi pandemian aikana talouskriisin myötä. Tulokseni ja suositukseni tarjoavat myös tietoperustaa maan päätöksentekijöiden ja sidosryhmien uusille palvelualoitteille. K u va : Sh u tt e rs to c k Kirjoittaja Ferdous Ara Begum on HelpAge Internationalin hallituksen jäsen ja YK:n Bangladeshin CEDAW-komitean entinen jäsen. Noin miljoona Bangladeshin vaatetusalan työntekijää on menettänyt työnsä koronapandemian aikana. Tilanne on luonut vakavan epätasapainon kulutushyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan. Olen kerännyt maan keskeisten päätöksentekijöiden ja sidosryhmien haastatteluaineiston vuosina 2019–2020 ja vuonna 2021 haastattelin bangladeshilaisia ikäihmisiä. Etenkään dementiasta ja Alzheimerin taudista kärsivät potilaat eivät välttämättä muista koronan leviämisen ehkäisemiseen tähtääviä turvatoimenpiteitä, kuten maskin käyttöä, käsienpesua ja turvavälejä, mikä saattaa kasvattaa heidän riskiään sairastua koronavirustautiin, kärsiä kaltoinkohtelusta ja laiminlyönneistä. Vanhustyö 5 • 2021 13 vähäiseen sosiaalisen kanssakäymiseen sekä huoleen uhkaavasta ruokakriisistä, mikä taas osaltaan johtaa haitallisiin mielenterveyden oireisiin, kuten pelkoon, stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Pienviljelijät, pienyrittäjät ja maanviljelijät alkoivat hyödyntää uusia verkkomarkkinoita tuotteidensa myynnissä. Valtio tarjoaa ikääntyneille kohdennettuja sosiaaliturvaetuuksia, mutta ne ovat tasoltaan ja kattavuudeltaan hyvin rajallisia. Bangladeshissa ei kuitenkaan ole kattavaa terveydenhuoltoa tai ikääntyneiden kotihoitoa. Uskon, että tutkimukseni tuloksilla voi olla merkittävä vaikutus, koska Bangladeshissa ikääntymisen ja hoivan tutkimus on tähän asti ollut hyvin vähäistä. Valtiot osoittavat ikääntyneille enemmän määrärahoja, ja ikääntynyt väestö otetaan paremmin huomioon mediassa ja terveyspalveluissa, kuten rokotteiden jakelussa. Lisäksi työskentely pelloilla auringonpaisteessa paransi ikääntyneiden henkilöiden vastustuskykyä. Päivätyöläiset ja riksakuskit ovat menettäneet elinkeinonsa ja ansionsa. Kaupat ja torit ovat kiinni, ja ihmisten on vaikea saada kulutushyödykkeitä kuten ruokaa ja välttämättömiä tarvikkeita. Olen parhaillaan analysoimassa ikääntyneiden haastatteluja ja niiden perusteella monet ikääntyneet näyttävät jäävän täysin paitsi terveysja sosiaalipalveluja. Päätöksentekijöiden haastattelujen perusteella he vaikuttavat olevan varsin tietämättömiä vanhusten tarpeista ja tilanteista. Tästä syystä heidät saatetaan myös nähdä yhteiskunnan taakkana. Pandemia loi myös mahdollisuuksia jäädä kotiin perheen kanssa, mikä puolestaan tarjosi ihmisille mahdollisuuden tutustua kotielämään uudelleen viettämällä aikaa perheenjäsenten kanssa ja tutustumalla heihin entistä paremmin. Valtaosa ikääntyneestä väestöstä on naisia, jotka ovat enimmäkseen leskiä ja riippuvaisia lapsistaan, mikä on huomattava syy tämän haavoittuvaisen ryhmän kaltoinkohtelulle ja laiminlyönnille. Viruksen tarttuvuus, tartuntojen nopeus ja kuolemat aiheuttivat yhdessä sairaaloiden riittämättömän hoitokapasiteetin ja virukseen liittyvien huhujen kanssa suurta pelkoa ja kauhua väestön parissa. Maanlaajuisia kokoontumisrajoituksia tiukennettiin varmistettujen tapausten ja kuolemien kasvavan määrän perusteella. Ikääntynyt väestö kasvaa maassa nopeasti, yli 60-vuotiaita on tällä hetkellä jo yli 14 miljoonaa. Maanviljelijät eivät päässeet markkinoille myymään satoaan. Ruoan ja elintarvikkeiden verkkokauppa kasvoi huomattavasti pandemian aikana. COVID-19-pandemia nosti ikääntyneiden ihmisten arjen suuren yleisön tietoisuuteen maailmanlaajuisesti. Kodinhoitajat ja kuskit on lomautettu toistaiseksi. Tutkimukseni keskittyy vanhusten palvelujen tilanteeseen Bangladeshissa. Bangladeshin ikääntyneiden uskomaton sinnikkyys ja positiivisuus sekä heidän erilaiset roolinsa yhteiskunnassa esimerkiksi hoivaajina, vapaaehtoisina, viljelijöinä, työntekijöinä, päivätyöläisinä ja yhteisön johtajina ovat suojanneet ikääntyneitä näinä vaikeina aikoina. Ihmiset ovat eristyksissä kodeissaan. Jopa lääkärillä käytiin etänä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Sulut ja muut rajoitukset lisäsivät palkatonta työtä kodeissa, mukaan lukien lastenlasten hoitamista ja vanhempien aikuisten, kuten ikääntyneiden naisten, hoitamista
Older People in Bangladesh andImpact of The Pandemic on Them and How They Are Coping with the Situation The pandemic has increased inequality and worsened the situation of the most vulnerable in particular. On the other hand, the pandemic created opportunities to stay home and spend time with family members. Text: Ferdous Ara Begum K u va : Sh u tt e rs to c k 14. They may be seen as a burden on society
Without mask people are not allowed to enter any Government or public facilities or shopping centres. The situation created serious imbalance in the demand and supply side of consumer goods. House maids, drivers are given leave for indefinite period. This is also true that some protection measures like quarantined situation adopted to prevent the spread of the COVID-19 pandemic can exacerbate the vulnerabilities and challenges faced by older people not only regarding their access to healthcare services, life-saving treatments, and access to social services, but they can also have negative impacts on their daily works, jobs, and pensions as well as their mental and physical health. This situation has aggravated during pandemic. Government also took various steps to protect people from food crisis, infection and made quick cash transfer to revive the economy. There are greater incidences of disability as most of the older people suffer from loss of hearing abilities and eyesight along with diminishing digestive system and independent mobility, which critically affect them in their daily life. Lockdowns and other restrictions may increase unpaid duties at home, including grandchild care and care of older adults particularly for older women. Corona Virus Pandemic generated a huge awareness about the life of older people globally. Older Women constitute majority of ageing population who are mostly widows and dependent on children, which is an important reason for neglect and abuse of these vulnerable group. About 1 million Bangladeshi Garment Workers Lost Jobs amid COVID-19. The pandemic posed challenges to older people’s income, livelihoods, autonomy, family relations, social connections and how they are perceived by the society. Farmers could not get market for their cash crops. Family violence also increased during the pandemic because of the economic crisis. People are confined in their houses. This is due to deep inequalities in the society and denial of all basic human rights of older people. They are getting more focuses in Government allocations, media and medical services including vaccinations. Shops, markets are closed, no easy supply of consumer goods like essentials and food items. Due to contagious nature of the pandemic, quick infections, and deaths including lack of adequate medical support in the hospitals and rumors created a huge fear and horror situation in the society. The increasing number of confirmed cases and deaths reassured restrictions to social gathering across the country. Besides mandatory isolation and quarantined situation including social distancing due to the pandemic put older people in a situation where they are more isolated and lonelier. Day laborers, rickshaw pullers lost their livelihoods and earnings. Besides, working in the field under the sun light helped older people to achieve hard immunity. Aside from concerns relating to their age and morbid conditions, elderly people in Bangladesh, due to the lock down situation, must contend with lack of social contact, as well as fear of an imminent food crisis, which in turn can result in adverse mental health outcomes including fear, stress, anxiety, and depression. In order to protect the population, the government declared complete “lockdown” throughout the country from 23 March to 30 May and then this situation continued for several more months. The older population suffered more from the virus than any other age group, experiencing high rates of deaths and serious illness following infection. During the pandemic online business portals for grocery and food supply got huge popularity. T he COVID-19 pandemic in Bangladesh is part of the Global Crisis which has disproportionately affected older people and older women are most discriminated of all vulnerable groups. As the nuclear families are increasing and traditional support systems are declining in the Bangladeshi society, especially ageing population, disabled elderly, widows, elderly with long term illness etc are facing worst socio-economic consequences in terms of violence, neglect, and abandonment. In Bangladesh Older People’s incredible resilience and positivity, and the multiple roles they have in the society, including as caregivers, volunteers, farmers, workers, day laborers and community leaders helped them to be protected in these difficult days. Micro growers, small entrepreneurs and farmers got a new opening of online markets for their products. This reflects a life experience where older persons are vulnerable to poverty, food insecurity, restricted access to health and social services, limited options for sustainable livelihoods as well as exposure to natural disasters such as floods and cyclones. Elderly abuse is prevalent in Bangladesh, which aggravated during pandemic. Older People and their changed life in Bangladesh due to Pandemic At present mask, hand wash, sanitizer, and social distancing are the part of our daily life. Since then, the pandemic has spread day by day over the whole country and the numbers of infected people has been increasing. Students including small children also got used to with online education. The virus was confirmed to have spread to Bangladesh in March 2020. Even doctors’ visit also made online to avoid COVID infection. The challenge for older population in Bangladesh is further compounded by age related disability. K u va : Sh u tt e rs to c k Ferdous Ara Begum is a Member, Board of Trustees, HelpAge International and Former Member, UN CEDAW Committee from Bangladesh. Vanhustyö 5 • 2021 15. Specifically, patients with dementia and Alzheimer diseases, might have difficulties in remembering safety procedures against COVID-19, such as wearing masks, washing of hands, or practicing social distancing, which could increase their chances of infection, abuse, neglect, and status as a burden in the society. The first three known cases were reported on 8 March 2020. It also created opportunity to stay at home with the family members and children, which in turn created a great opportunity to rediscover home through spending quality time with family members and know them better than ever. About 75 % of Bangladesh’s total population lives in rural areas, this includes most of the older population
Tapaamme lapsia, aikuisia ja ikäihmisiä. Vanhusten kunnioitus näkyy kuitenkin sekä arjessa että juhlassa, niin että he ovat osa perheyhteisöä. Mahmudan kylään rakennetussa koulussa opiskelu käynnistyi kolme vuotta sitten syyskuussa. Käytännössä vanAfrikassa yhteisöllisyys ja suku ovat ykkösenä Aurinko paahtaa pilvettömällä taivaalla. Suurperhekeskeisyys Gambiassa perheet asuvat yhdessä ja perheeseen kuuluvat mummot, papat, isät, äidit ja lapset, monesti myös tädit ja sedät ja sitä kautta serkukset. Ydinperhekeskeisyys ei ole arkea kuin korkeintaan kaupungeissa. Vanhuksista pidetään huolta, erityisesti tämä on perheen vanhimman pojan tehtävä. Kaikki sulassa sovussa, vieri vieressä. Keväällä 2018 perustetun järjestön, Mahmudan Tulevaisuus ry:n isoin hanke oli esikoulun rakentaminen. Lapsia on paljon, ikäihmisiä vähemmän. Kyseessä onkin käänteinen ageismi. Hiekkapöly leijailee ilmassa, osin jopa suussa. Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä Jyväskyläläislähtöinen Tanja Sowe (ensimmäinen oik) on tuntenut toisen kotimaansa yli 20 vuotta. Elinajanodote on Gambiassa 55 vuotta. Uusi lukuvuosi alkoi kuluvan vuoden syyskuussa covid19-pandemista huolimatta.. K u va : P ap a So w e 16 A lun tunnelmat olivat marraskuulta 2017, ajalta ennen covid19-pandemiaa. Lämpöä on ainakin 40 astetta. Nyt palaamme muistojen avulla tunnelmiin. Saharan suunnalta tuulee. Olemme lyhyellä lomaja avustusmatkalla länsiafrikkalaisessa Gambiassa. Onneksi saimme matkalta myös ystäviä, joiden avulla pääsemme uudestaan kurkistamaan gambialaiseen elämänmenoon, perheiden ja vanhuuden rooliin. Tämä selittää sen, että ikäihmisiä näkyy katukuvassa ja kotipihoissa vähän suhteessa lapsiin ja nuoriin
Näin yleispätevien yhteenvetojen tekeminen ei anna oikeutta, eikä kerro koko totuutta. Artikkelin lähteitä: Aarnisalo, Hinni. Mutta elämänmeno näyttäytyy juuri edellä kuvatulta. Suomalaisten avun turvin isoäiti sai sairaanhoitajalta apua.. Kun kysyin, että onko vanhuksista vaivaa, ei kukaan myöntänyt, päinvastoin, kysymykseni aiheutti jopa pientä kummeksuntaa. Perheyhteisöjä kutsutaan Gambiassa nimellä compoundi. Talouden kulmakivet muodostavat maatalous, matkailu ja maapähkinät. Ilmastomuutos on tehnyt tuhojaan. ”Tieto ja viisaus tulee mummoilta ja papoilta”, on yleinen toteamus. Syksyllä 2017 sadetta tuli vain kuusi päivää. Eläkejärjestelmä perustuukin suureen lapsilukumäärään ja erityisesti poikalasten Gambia sijaitsee Länsi-Afrikassa, naapurimaana pohjoisessa, idässä ja etelässä Senegal. rooliin jakaa omaa vaurauttaan vanhemmille. Maan läpi virtaavan Gambia-joen ansiosta liikkuminen ja maanviljely on mahdollista. Luonnollisesti heimojen lisäksi suvut ja perheet ja ihmiset ovat yksilöitä, vaikkakin afrikkalaisessa elämänmenossa yhteisöllisyys on ilmeinen. Gambiassa eläkejärjestelmä koskee vain valtion työntekijöitä. Kirjoittaja Maarit Honkonen-Seppälä (kuvassa oikealla) on Humanistisen ammattikorkeakoekoulun lehtori Jyväskylästä, joka vuosi sitten opiskeli gerontologiaa Jyväskylän yliopistolla. Maalla asuu lähes 80 prosenttia kansasta, usein perheen vanhimman pojan on lähdettävä kaupunkiin etsimään työtä. Länsigambialaisessa Mahmudan kylässä pitäisi sataa noin kaksi kuukautta. Eläkejärjestelmän luovat omat lapset ja lapsenlapset Eläkejärjestelmät ovat osin Afrikassa ja erityisesti Gambiassa olemassa, mutta käytännön sosiaaliturva on omat lapset. K u va : P ap a So w e K u va : M aa ri t H o n ko n e n -S e p p äl ä K u va : Ta n ja So w e Vanhustyö 5 • 2021 17 himman pojan vaimo tai vaimot huolehtivat appivanhemmistaan, sillä moniavioisuus on islamilaisessa Gambiassa lainkin mukaan mahdollista. Maassa 1,9 miljoonaa asukasta, elinajanodote 55 vuotta. Alkusysäyksen kirjoittaja sai Gambian matkalle yhteisöpedagogi (AMK)-opiskelijalta, joka oli syksyllä 2016 harjoittelussa Senegalissa ja Gambiassa. 2020. fi/2020/05/31/28360/ YK:n väestöraportti 2019, viitattu 5.10.2020, https://population.un.org/ wpp/Publications/Files/WPP2019_ Highlights.pdf Tanja Sowen ja Joe Sowen haastattelut. Yksityiset henkilöt voivat maksaa omaehtoisesti eläkejärjestelmään neljä prosenttia palkasta. Vanhimman pojan rooli on merkittävä. Haasteen tuo lapsettomuus tai lasten kuolema, mutta muu suku huolehtii silloin. Vanhukset osallistuvat perheyhteisön arkeen hoitamalla lapsia, tekemällä askareita ja jakamalla tietoa. Viitattu 20.10.2020. Ikäihmisten kunnioitus keskiössä Sukupolvien välinen ketju on arvostettu. https://ulkopolitist. Harva tekee näin, sillä kun on paljon työttömyyttä, pätkäja silpputöitä ja keskikuukausiansio noin 60 euroa, menee koko palkka elämiseen. Kuvan isoäiti, jalkasairaudestaan huolimatta, hoitaa lapsenlapsiaan. Lännessä Atlantin valtameri. Lähes 90 prosenttia maan kokonaisviennistä tulee maapähkinöistä. Globaalit väestötrendit – Osa IV: Afrikan väestö tuplaantuu seuraavien 30 vuoden aikana, vaikka syntyvyys laskee monessa maassa
Toinen tärkeä tekijä on, että vaihtoehdot ovat mukavia ja turvallisia sekä sellaisia, joita ikäihmiset haluavat käyttää. Esimerkiksi jo Ikäihmiset mukaan ilmastoystävällisen liikkumisen suunnitteluun Liikkuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ikäihmisten merkitys kestävän liikkumisen edistämisessä voimistuu jatkuvasti, sillä Euroopassa yli 60-vuotiaiden lukumäärä kasvaa tulevina vuosikymmeninä noin kahdella miljoonalla henkilöllä vuosittain. 18 I kääntyminen tuo mukanaan fyysisiä, sosiaalisia, psyykkisiä, kulttuurisia ja kognitiivisia muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten eri liikkumisvaihtoehdot koetaan ja mitä vaihtoehtoja valitaan. Yleisiä rajoitteita ovat epäsopivat reitit ja aikataulut tai epäluotettavat ja satunnaiset palvelut. Kolmas tekijä liittyy infrastruktuuriin. Ikäihmiset ovat nykyään aktiivisempia ja terveempiä kuin aikaisemmat sukupolvet ja he kaipaavat enemmän joustavia liikkumisen ratkaisuja. Ensinnäkin valittavana pitäisi olla laadukkaita liikennepalveluita, joilla pääsee sinne, minne on tarve matkustaa. Asemien ja pysäkkien tulisi sisältää suojaa ja penkkejä. Kestävien liikkumismuotojen kehittämistä ikäystävällisemmäksi toteutetaan parhaiten siten, että ikäihmiset itse ovat mukana suunnittelussa. Kokeilussa huomattiin, että niiden käytössä on senioreilla haasteita muun muassa rekisteröimisen sekä pyörän raskauden ja tasapainon hallinnan osalta. Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon koko matkaketju. Seniorit saivat nuorilta opastusta kaupunkipyörien käyttöön. Myös kunnossapito vaikuttaa matkan sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Niin ikään kulkuväylät ja rampit, matalalattiabussit sekä seisontaja liikkumispaikat bussissa ovat tärkeitä suunnittelun kohteita. K u va : E lli E rn va ll. Ikäihmiset tarvitsevat usein myös joukkoliikennettä täydentäviä palveluja. Myös elämäntilanteen muutokset vaikuttavat liikkumisen tarpeisiin. Teksti: Ritva Salminiitty ja Silja Ngobese kävelymatkalla kotoa bussipysäkille voi olla esteitä, jotka vaikuttavat liikennevälineiden käyttöön. Matkustusvalintoihin vaikuttavat tekijät Liikkumisen suunnittelussa on neljä huomioon otettavaa kulmakiveä
K u va : Sa an a Le h ti n e n K u va : H e ta La ih o. Eurooppalaisista partnereista Gdanskissa tuloksena syntyi uusi, ikäihmisten kestävän liikkumisen neuvottelutoimikunta ja suosituksia iäkkäiden aktiiviseen liikkumisen edistämiseen. Itämeriyhteistyöstä uusia ideoita yhteissuunnitteluun GreenSAM-hankkeessa tutkittiin ikäihmisten mahdollisuuksia käyttää enemmän kestävän liikkumisen vaihtoehtoja sekä testattiin osallisuutta lisääviä työvälineitä yhteissuunnittelun edistämiseksi. Hampurissa edistettiin kestävän liikkumisen liittymäkohtien houkuttelevuutta ja saavutettavuutta ikäihmisten näkökulmasta. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisten konfliktien vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja testattiin liikennekokeilulla. Tuloksena laadittiin liikennekeskittymien suunnittelua ja uudistamista koskeva ohjeistus. Liikkumiseen liittyviä haasteita kartoitettiin käymällä keskusteluja, havainnoimalla ja kuuntelemalla ikäihmisten henkilökohtaisia kokemuksia. Esteet voivat myös olla digitaalisia kuten vaikeudet käyttää sovelluksia tai löytää tietoa internetistä. K u va : E lli E rn va ll Joukkoliikenteen käytön esteet voivat olla myös digitaalisia. Se vähensi ennakkoluuloja ja osallistujat oppivat käyttämään sähköisiä palveluja. Lisäksi on huomioitava, että aikataulut ja muu informaatio olisivat selkeitä, näkyviä ja helposti ymmärrettäviä. Vanhusten päiväkeskuksessa järjestettiin myös pyöriin tutustumista ja iäkkäiden näkemyksiä kerättiin ryhmäkävelyillä. Kuvassa toimintaa jatkavat Turun seudun joukkoliikenne Fölin fölikaverit. Pilotin pohjalta käynnistettiin pysyvä fölikaveritoiminta, jota toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja muiden vanhustyön toimijoiden kanssa. Neljäntenä tekijänä on matkustamisen edullisuus. Yhden katualueen suunnittelua uudistettiin konkreettisesti ikäihmisten tarpeet huomioiden. Vanhustyö 5 • 2021 19 Liukkaat pysäkit ja lumivallit vaikeuttavat bussin käyttöä ja aiheuttavat vaaratilanteita. Valonian kokeilussa ikäihmisiä opastettiin käyttämään reittiopasta ja muita Turun seudun joukkoliikenteen sähköisiä palveluja. Suomessa Valonia ja Turun seudun joukkoliikenne Föli pilotoivat mentorointimallia hyvin tuloksin. Aarhusissa varmistettiin, että suunnittelu on tulevaisuudessa enemmän tarpeista lähtevää ja samanaikaisesti pyrittiin vaikuttamaan ikäihmisten asenteisiin. Turun ammattikorkeakoulu loi viitekehyksen ikäystävällisen kestävän liikkumisen kokeiluille. Lopuksi julkaistiin idealista, joka sisältää liikkumispaketin ja osallistamismallin käyttäjäryhmien huomioimiseen liikkumisen kehittämisessä. Tätä varten järjestettiin kadunvarsikeskusteluja, työpajoja, liikkumista käsittelevä foorumi ja verkkotapahtumia. Myös pienituloisen eläkeläisen pitäisi olla mahdollista matkustaa, esimerkiksi edullisemmalla lippuhinnalla. Kokeneen bussinkäyttäjän vertaistuki osoittautui tehokkaaksi tavaksi opastaa ja innostaa senioreita joukkoliikenteen pariin. Seniorit kokeilivat myös kaupunkipyöriä ja saivat vinkkejä pyöräilyyn fysioterapeuteilta. Lisäksi kaupungissa on hyväksytty uusi saavutettavuusstrategia. Riikassa järjestettiin ikäihmisille digikoulutusta ja paikallisten päättäjien avuksi tehtiin ohjeet ikäihmisten liikkumistarpeiden huomioimisesta julkisissa tiloissa. Kokeilun pohjalta Turussa luotiin uusi vertaistukea hyödyntävä palvelumuoto. Tartossa keskityttiin rohkaisemaan ikäihmisiä kaupunkipyörien käytössä tekemällä ikäihmisille suunnatut paperimuotoiset ohjeet ja videoita pyörien käyttöön. GreenSAM-hanke GreenSAM-hankkeessa kuusi Itämeren alueen kaupunkia selvitti, miten ikäihmisiä voitaisiin huomioida enemmän kaupunkija liikennesuunnittelussa, ja miten heitä voitaisiin rohkaista käyttämään ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja. Kokeneen bussinkäyttäjän vertaistuki osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi kannustaa ikäihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Enemmän tietoa hankkeesta ja kaupunkien kokeiluista löytyy hankkeen nettisivuilta: www.greensam.eu. Samalla palveluista kerättiin palautetta ja saatiin arvokasta tietoa ikäystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Tulosten mukaan neljännes ikäihmisistä on jo muuttanut liikkumistottumuksiaan. Ikäihmisten on usein suunniteltava matkansa huolellisemmin, koska he eivät voi ehkä seistä pitkään odottaessaan, he eivät siirry nopeasti tai kävele pitkiä välimatkoja. Pyöräparkin infotaulu uudistettiin ikäystävälliseksi yksinkertaistamalla kieltä, suurentamalla kirjasinkokoa ja vähentämällä tekstin määrää. Tartossa on jo huomattu, että 60 vuotta täyttäneiden osuus pyörien käyttäjistä on kasvanut
Kuinka vanhaksi voimme elää. Marja Jylhä vaatii uudenlaista ikäajattelua ja tasavertaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille. ”Väestön ikääntymistä päivitellään, mutta pidemmän eliniän mahdollisuuksia ei käytetä hyväksi. Kummituki on arvokas lisä. Iän ja kokemuksen edut näkyivät korona-aikana, kun ikäihmiset pärjäsivät paremminkin kuin nuoret”, Marja Jylhä väittää kirjassaan. Kirja pysyttelee Tampereen seudulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä keskellä Suomen katkeria itsenäistymiskamppailuja ja nuoren itsenäisen valtion poliittisten äärilaitojen kapinointia. On ollut hyvä nähdä, miten lempeästi sosiaalityöntekijät auttavat herkästi hätääntyviä vanhuksia. Kuinka ikääntyvä ihminen pärjää digimaailmassa. Sirkku Kivistö http://akys.kapsi.fi/wordpress/kummitoiminta-2/ainutlaatuinenvanhuskummitoiminta/ AKTIIVINEN JA TERVE IKÄÄNTYMINEN POHJOISMAISSA -HANKE Hanke tukee aktiivista ja tervettä ikääntymistä sekä myönteistä suhtautumista iäkkäisiin ihmisiin. Tosin jotkut koettavat ansaita maatöillä tai palveluissa. Pelottavia muistoja on vaikea hallita ja voimattomuuden kokemus palautuu. Nyt suomalaiset kummit avustavat 22 vanhusta, jotka asuvat viidessä Libanonin pakolaisleirissä. Toisen elämän Wilenius alkaa muuttuneena miehenä, jonka täytyy ennen pitkää kohdata Lapuan liikkeen ja IKL:n oikeistoradikalismi ja omaan lähipiiriin osuva uhka ja väkivalta. Kysymys oli heille outo, onhan heidän huolehdittava äidistä. Toimeentulo on avustusten varassa. ”He edustavat meille Palestiinaa, siksi meidän on pidettävä heistä huolta”, sanoi Feda. Ensimmäiseen elämään mahtuvat mm. Mutta usealla vanhuksella ei ole enää perhepiirin jäseniä. Viimeisten elinvuosien palveluita ei laiteta kuntoon, vaikka ongelmat ovat kaikkien näkyvillä. Suurin osa kummivanhuksista on paennut Palestiinasta ennen katastrofivuotta 1948. Kaikilla kummivanhuksilla on kroonisia sairauksia. Traumamuistot eivät laimene, vaan säilyvät dementoituessakin vahvempina kuin tavalliset muistot. Kirja kertoo Kustaa Wileniuksen tarinan ”kahtena elämänä”. Ulla Siren Kummit pakolaisleirin vanhusten tukena A rabikansojen ystävyysseura aloitti vuonna 2014 vanhuskummitoiminnan. Lyhyesti Kirjaesittelyt Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous Marja Jylhä, Vastapaino 2021, 239 s. https://nordicwelfare.org/ fi/projekt/aktiivinen-terve-ikaantyminen-pohjoismaissa/ 20. Ruotsalaisen psykologi Frida Johansson Metson mukaan ikääntyvien pakolaisvanhusten hoidossa on osattava tunnistaa traumaoireilu, ettei se peity dementiaoletusten taakse. Kävin kerran sosiaalityöntekijä Feda Asaadin kanssa katsomassa 78-vuotiasta Falha-kummivanhusta, joka oli liikuntakyvytön ja muistamaton. Mitä vanheneminen oikein on. ”Väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. Joillakin on jo muistiongelmia. Kysyin, mistä pojan perhe saa apua äidin hoitamiseen. Kirjailija, emeritusprofessori Aulis Aarnion teos on laaja eeppinen romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat pieneen hämäläiseen maalaispitäjään. Gerontologian professori Marja Jylhä miettii kirjassaan yksinoloa ja yksinäisyyttä, kyselee kriittisiä kysymyksiä vanhenemisesta ja pohtii tutkijan vaikutusmahdollisuuksia. Sen kanssa pärjätään hyvin, kunhan kuusi-seitsemänkymppisten myöhäiskeski-ikäisten kyvyt otetaan käyttöön ja kaikkein vanhimmista huolehditaan.” Viiltävät muistot Aulis Aarnio, Warelia, 2021, 470 s. Tästä syntyi kirja Vanhuustutkijan koronavuosi. Suomen itsemääräämisoikeustaistelut 1900 -luvun alussa, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen sekä sitä seurannut sisällissotaa. Se noudattaa Maailman terveysjärjestön WHO:n Decade of Healthy Ageing 2021– 2030 -ohjelman periaatteita ja kokoaa yhteen eri toimijoita ikääntyneiden elämänlaatua parantaakseen. Miksi palveluita ei paranneta, vaikka puutteet ovat kaikkien tiedossa. Ikääntyvä yhteiskunta pärjää, kun se ei aja vanhempia jäseniään sivuraiteelle