SENIORARBETE 5 • 2020 VT_5_2020_01-23.indd 1 30.10.2020 15.07. Ikäystävällinen ASUMINEN Ikäkyvykäs yhteiskunta hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia Tulevaisuuden asumisessa KAIKKI HYVIN
Arkisen työn taustalla on yksilöllisiä ja rakenteellisia tekijöitä, joita ei vielä tunnisteta, eikä osata sanoittaa. Osuuskunnan jäsen asuu vuokralla, mutta on täys valtaisena jäsenenä päättämässä talon asioista. Taloyhtiön kokoukset nähdään tilaisuuksina, joissa voidaan keskustella muistisairauden vaikutuksista taloyhtiöön. 20–21 28 Tulevaisuuden asuminen 6–9 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla vauhtia kehittämiseen Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. 14–15 Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin Asumisturvallisuutta voi parantaa kiinnittämällä huomiota palo turvallisuuteen, oviautomaatioon, lukitus järjestelmiin ja valaistus tekniikkaan. Ikäohjelmalla ikäystävällisempään yhteiskuntaan Haluamme olla entistä ikäystävällisempi yhteiskunta, joka tunnistaa väestön ikääntymisen mukanaan tuoman muutoksen ja varautuu siihen. Vanhustyö-lehti 1/2021 ilmestyy 5.2.2021 • Ikääntyminen ja työelämä 2 SENIORARBETE VT_5_2020_01-23.indd 2 30.10.2020 12.01. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen. Kotihoitotyön haasteita avaamassa Miksi kotihoidossa uudet ideat eivät kanna arkeen. Miksi hyväkään kehittämistyö ei tuota pysyviä muutoksia. 10–11 Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä Asumisosuuskunta on uudenlainen voittoa tavoittelematonta asumisen malli, joka perustuu asukkaiden yhteiseen omistukseen, hallintaan, vastuuseen ja yhteisölliseen asumiseen. Ikäkyvykäs yhteiskunta vastaa iäkkäiden jäsentensä tarpeisiin ja osaa hyödyntää ikääntymisen mahdollisuuksia
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Sisällys 4 Pääkirjoitus: Hyvä vanhuus on nyt! 5 Miten haluan asua tulevaisuudessa. 6 Tulevaisuuden asuminen 6 Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla vauhtia kehittämiseen 10 Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä — Case MeKodit Asemanranta 12 Yhteisöllistä asumista asumismuodosta riippumatta 14 Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin 16 Lyhyesti VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 18 Tulevaisuuden asumisessa kaikki hyvin. Vanhustyö 5 • 2020 3 5 • 2020 VT_5_2020_01-23.indd 3 30.10.2020 12.01. www.vtkl.fi TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj.) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. – miten ylittää ennakoinnin esteet 20 Palvelumuotoilua kotihoitoon – Kotihoitotyön haasteita avaamassa 22 Korona tiivistää työyhteisöjä ja kirkastaa työn ytimen OSALLISUUS 24 Mummodisko Iloa, ystävyyttä ja osallisuutta! 25 Sydämellä tehtyjä neulomuksia – hyväntekeväisyysryhmä auttaa tarvitsevia DIGI JA TEKNOLOGIA 26 Parkano digiloikkaa 28 Ikäohjelmalla ikäystävällisempään yhteiskuntaan 29 Pihakonsertin voimin syksyyn 30 Ikääntyvien ihmisten toivo ja onnellisuus olivat kantavia teemoja Vanhustenviikolla 32 Mieltä virkistävä juttelu tai visailu on vain puhelinsoiton päässä 34 Miesporukassa kokkailu ja liikunta maittavat 35 Tunnustettua ja palkittua ikäihmisten yhteisöllisyyttä Mikkelissä 36 Kampanjoilla iloa iäkkäiden arkeen 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 39 Ledare: En god ålderdom är nu! 40 Åtgärdsprogrammet för äldres boende ger fart till utvecklingen Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa
O nni on vanheta arvokkaasti -webinaari oli yksi Vanhustenviikon tilaisuuksista, jossa Vanhustyön keskusliitto oli mukana järjestäjänä. SYKSY KALLISTUU jo lähestyvää talvea kohti. HYVINVOINTIKESKUKSET tai asumisosuuskunnan kaltaiset ratkaisut voivat tulevaisuudessa mahdollistaa yhä enenevissä määrin kodinomaisen asumisen siten, että tarvittavat kotihoidon palvelut ovat helposti ja kustannustehokkaasti saatavilla. Mahdollisista ennakkoluuloista on hyvä keskustella avoimesti. Rakkaan kotitalon työt voivat tuntua jo hieman työläiltä tai omaan asuntoon johtavat portaat pitkiltä kavuta. Kuntien välillä on suurtakin eroa maksujen tasossa. KUN TOIMINTAKYKY ihmisen ikääntyessä väistämättä ainakin jonkin verran heikkenee, meistä jokainen päätyy pohtimaan, miten tahtoo tulevaisuudessa asua. Alussa kertomani Vanhustenviikon webinaarin tallenteen löydät osoitteesta vtkl.fi/vanhustenviikon-teemapaivat. Moni kavahtaa palveluasumiseen siirtymistä itsenäisyyden menettämisen pelosta, vaikka tosiasiassa hyvinvointi voisi jopa lisääntyä päätöksen seurauksena. Tällä hetkellä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa ei ole voimassa nimenomaista sääntelyä palveluasumisen maksuista, mutta uudistuksen myötä ne on tarkoitus lisätä. Asukkaan muistin heikkeneminen koskettaa koko asuinyhteisöä, minkä taloyhtiö voi huomioida palveluiden ja rakentamisen ratkaisuilla jo ennakkoon. PALVELUASUMISEEN LIITTYEN käynnissä on asiakasmaksulain uudistus. Palvelut ovat kuitenkin ihmisiä varten, ei toisinpäin. Onkin ilahduttavaa, että palvelumuotoilu yleistyy vauhdilla myös ikäihmisille suunnatussa palvelutuotannossa. Pelkkä kuivan juridinen punninta johtaa helposti liialliseen byrokratiaan. Jos arki on sujuvaa, säännöllisten palveluidenkin tarve on vähäisempi. Yksi tärkeä varautumisen muoto on miettiä vanhuuden asumiskysymyksiä hyvissä ajoin. Palvelutalojen asuinja muut tilat tulisi rakentaa aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tukeviksi kodikkuutta unohtamatta. VASTIKÄÄN sosiaalija terveysministeriön uudistamat laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostavat muun muassa toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, ikäystävällistä asumista ja asuinympäristöjä. Yhden mieleenpainuvimman toteamuksen esitti esityksensä lopuksi tutkijatohtori Jari Pirhonen toteamalla, että ”Hyvä vanhuus on nyt!” Tällä hän tarkoitti sitä, että kaikki vanhuutta edeltävät asiat vaikuttavat hyvään vanhuutemme: elintapamme, elämänasenteemme ja myös varautuminen. Palvelumuotoilun keinoin voidaan luoda paremmin palveluiden käyttäjät huomioonottavia palvelupolkuja. Iäkkäämmän väestön asumisolojen laatu on merkittävä asia siten myös kuntien kannalta. Varaudu ulkoillessa liukkaisiin lehtiin tai jäähän. MAKSUTASON LISÄKSI on merkittävää, millaisia ja miten järjestettyjä palveluita saatavilla on. LAATUSUOSITUKSISSA TUNNUSTETAAN monen iäkkään toive – turvallinen asuminen omassa kodissa. Eletään tässä hetkessä! Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Hyvä vanhuus on nyt! 4 Pääkirjoitus VT_5_2020_01-23.indd 4 30.10.2020 12.02
Toivottavasti tyttäret katsovat perääni, kun kuntoni heikkenee. 4. Sitten on aikaa miettiä. Nykyinen piha-alue on lähinnä lapsiperheiden käytössä. Lääkäriinkin saa yhteyden kännykällä. Palvelujen hankkiminen riippuu tietenkin siitä, missä kunnossa on. Olen varautunut pienentämällä asumisen kuluja. Niin pitkään kuin mahdollista haluan olla omatoiminen ja pärjätä itse. Miten olet varautunut vanhuuteen. 4. Ateriapalvelujen sijaan haluaisin käydä ravintoloissa syömässä. 3. Kasvatan cockerspanieleita. Mahdollisesti johonkin yhteisölliseenkin asuntoon, mutta oma keittiö pitää olla. Suoraan sanoen en ole valmistautunut vanhuuteen millään tavalla. Eläkkeellä koirarotu vaihtuisi pienempään rotuun esim. Pieni punainen mummonmökki ja perunamaa ovat haaveena. Minulle on tärkeää elää ekologisesti ja olla ruuan suhteen ainakin osittain omavarainen. Sari Airaksinen (51), Siilinjärvi 1. Haluan asua lähellä palveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia, kuten täällä Puijonlaaksossa. En ole vielä varautunut mitenkään. Olen miettinyt pehmeää laskua eläkkeelle jäämisessä. 3. Liikkuisin sähköautolla, mopolla tai sähköpyörällä. Voisin tehdä töitä osa-aikaisesti myös eläkkeellä ollessa. Tiedustelimme neljältä 50–60-vuotiaalta ajatuksia tulevaisuuden asumisestaan. Tavaroita ja palveluja voi kuitenkaan ostaa netissä. Tärkeintä on, että palvelut ja luonto ovat lähellä sekä hyvät julkiset liikenne yhteydet. erilaisia tasapainoa harjoittavia. En ole suunnitellut lähteväni nykyisestä asunnosta seuraavaan 10—20 vuoteen. Miten haluan asua tulevaisuudessa. Palvelujen pitäisi tosin olla suhteellisen lähellä, noin 20 km päässä. Nykyinen asunto on varmasti hyvä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Olen ajatellut, että muuttaisin tilavaan ja esteettömään kerrostaloasuntoon. Muuten en ole varautunut. chihuahuaan. Vanhustyö 5 • 2020 5 Toriparlamentti VT_5_2020_01-23.indd 5 30.10.2020 12.03. 4. Katri Hämäläinen (56), Helsinki 1. Minna Leppälä (58), Espoo 1. Riippuu varmaan kunnosta. Siivouspalveluja itse asiassa jo aikaisemmin. Voisin vaihtaa rivitaloasuntoon, jossa olisi pieni piha. Pyrin pitämään itseni hyvässä kunnossa, että pääsee vanhaksi. Siivouspalveluja voisin käyttää jo nyt. Olen juuri vaihtanut pienempään kerrostaloasuntoon. Haluan, että asunnossa on kaikki omaa. Mutta kun olen katsonut iäkkään äitini tilannetta, niin sen perusteella varmaan ainakin siivousja ruokapalveluja. Kari Voutilainen (56), Kuopio 1. Se on kerrostalossa palvelujen lähellä ja hissiin on estee tön käynti. Vasta olemme tähän muuttaneet. 2. 2. Asunto, jossa nyt asun, sopii tulevaisuudessakin. Minulla ei ole eläkesäästöjä, enkä ole vielä hoitanut asiakirjoja, kuten edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, kuntoon. Vaikea sanoa, mitä palveluja ostaisin. 3. 3. Sisäänkäynti on esteetön ja talossa on hissi. Miksei pihoilla voisi olla lasten kiipeilytelineiden lisäksi myös aikuisten liikuntavälineitä esim. Voisin harkita siivousja ateriapalveluja sitten kun niitä tarvitsee. En kaipaa yhteisiä tai jaettuja tiloja. Millaisia palveluja ostaisit asuntoosi. 4. 2. Todennäköisesti asun kaupungissa pienessä asunnossa, mahdollisesti senioritalossa tai vaihtoehtoisesti kommuunissa. Kaipaan kuitenkin yhteisiä tiloja ja yhteistä tekemistä. Voisin tästä muuttaa ensin rivitaloon ja sitten kerrostaloon palvelujen lähelle. 1. Maalla asuessa esimerkiksi kelirikko voi estää kaupassakäynnin. 3. Kyllä sitä on tullut vähän mietittyä. Olisi ihanaa, jos siellä olisi rauhallisia istumapaikkoja ja ehkä pihakeittiö. 4. Asun nyt omakotitalossa. 2. Kyllä voisin vaihtaa asuntoa. 2. Oletko harkinnut asunnonvaihtoa ikääntyessä. Oletko miettinyt, miten haluaisit asua iäkkäänä
Vaikka esteetön asunto onkin monen iäkkään henkilön tarve ja toive, se ei yksinään vastaa asumistarpeisiin. Kaikkein vanhimpien määrä kasvaa nopeimmin: yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Yhä useampi ikääntynyt asuu tulevaisuudessa yksin, mikä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Kyse on siis vahvasta yhteisestä asiasta ja yhteistyöstä, jotta hyvää asumista on tarjolla maamme ikääntyvälle väestölle yhä enemmän. Tarpeet tulee huomioida nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa sekä uusia rakennettaessa. Sillä tuetaan ikääntyneiden ihmisten sekä kuntien asumisen ennakointia ja varautumista sekä ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä. Tämä ei riitä ikääntyvän väestön tarpeisiin. Se liittyy asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämiseen sekä tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen. Asumisen ennakoinnin tueksi ympäristö ministeriö käynnisti Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelman vuosille 2020–2022. Ikääntyneiden tarpeet ovat erilaisia, siksi asumista tulee kehittää monella rintamalla. Yhteisöllisyyden ja ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja asumisessa on tärkeää, sillä näin tuetaan kotona asumista ja edistetään osallisuutta. Hyvien käytäntöjen levittäminen, seminaarit ja muu yhteistyö kuntaja 6 Tulevaisuuden asuminen VT_5_2020_01-23.indd 6 30.10.2020 12.06. Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelmalla vauhtia kehittämiseen Esteettömiä ja turvallisia asuntoja tarvitaan huomattavasti lisää väestön vanhetessa. Valtion keskeisiä keinoja toimenpideohjelman toteutuksessa ovat korjausavustukset ja erityisryhmien asumisen investointiavustus sekä rahoitus kuntien kehittämishankkeisiin. Teksti: Raija Hynynen E nnusteiden mukaan vuonna 2030 yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Ikääntyneitä varten tarvitaan sopivia asuntoja ja ikäystävällisiä asuinalueita. Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia ja liittyy moniin elämänalueisiin, myös asumiseen. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn, kuntien, kuntayhtymien, Kuntaliiton sekä eläkeläis-, vanhus-, asuntoja rakennusalan järjestöjen kanssa. Erilaisilla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävillä ratkaisuilla voidaan vähentää yksinäisyyden tunnetta. Osa toivoo myös uudenlaisia asumisratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista. Toimenpideohjelma on osa poikkihallinnollista Ikäohjelmaa. Koska asuntokanta muuttuu hitaasti, ennakoiviin toimiin on tarpeen paneutua hyvissä ajoin. Toimenpideohjelma kannustaa ennakointiin Ympäristöministeriö käynnisti keväällä toimenpideohjelman vuosille 2020–2022 ikääntyneiden asuinolojen parantamiseksi. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on maassamme noin 500 000 eli 15 % asuntokannasta
Monissa maaseutu kunnissa Vanhustyö 5 • 2020 7 VT_5_2020_01-23.indd 7 30.10.2020 12.06. sosiaali ja terveystoimiala ja asunto/tek ninen toimiala) kesken ja muiden tahojen kanssa. Suuret ja pienet kunnat sekä taajamat että hajaasutusalueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Suun nittelussa painotetaan kotona asumista, myös asuinolot, liikennepalvelut ja asuin ympäristön esteettömyys liittyvät tähän. Suunnitelman teko ja toteutus edellyttävät yhteistyötä kunnan eri toimialojen (esim. Kunnilla merkittävä rooli asuinolojen parantamisessa Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laa timaan suunnitelman ikääntyneen väes tön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutu misen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvit semien palvelujen järjestämiseksi. järjestötoimijoiden toimijoiden kanssa ovat myös osa ohjelman toteuttamista
8 VT_5_2020_01-23.indd 8 30.10.2020 12.06
Ne eivät kuitenkaan välttämättä sovellu hyvin ikääntyneiden asumiseen, mutta voivat olla sijainniltaan sopivia ja rakennusteknisesti hyvin korjattavissa. Erityisryhmien asumisen investointiavustuksella lisätään ikääntyneille sopivien vuokra-asuntojen ja palveluasuntojen tarjontaa ja korjaamista. Asuinympäristöihin lisää ikäystävällisyyttä Kunnat voivat monilla toimilla tukea ikääntyvän väestön asumista ja liikkumista asuinalueilla. Toimia tarvitaan siis hyvinkin erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä. Niillä tuetaan ikääntyneiden kansalaisten sekä kuntien varautumista tuleviin asumisen tarpeisiin, edistetään asuntokannan korjaamista, luodaan erilaisia asumisratkaisuja sekä kehitetään asuinalueita ikäystävällisemmiksi. Näitä kaikkia avustuksia haetaan ARAsta eli Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksesta. Tämä on merkittävä keino tukea ikääntyvän väestön asumista monessa kunnassa, missä on tyhjillään olevia ARAvuokra-asuntoja. Hyväkuntoisena on helpompaa teettää asunnon korjauksia kuin silloin, kun toimintakyky on jo paljon heikentynyt. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa avustetaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeita. Lue lisää Ikääntyneiden asumisen toimen pide ohjelma 2020–2022 https://ym.fi/ikaantyneidenasu minen Ikääntyneiden asuminen nettisivut https://www.ymparisto.fi/ikaanty neidenasuminen Vanhustyö 5 • 2020 9 VT_5_2020_01-23.indd 9 30.10.2020 12.06. Tämän vuoden alussa käyttöön tulleeseen uuteen avustukseen eli ARA-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille sopiviksi on käytettävissä 25 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Tästä avustuksesta noin puolet eli arviolta 140 miljoonaa euroa kohdistunee vuosina 2020–2022 ikääntyneiden asumiseen mukaan lukien palveluasuminen. Ensimmäisessä haussa avustuksen saivat 14 kunnan ja kahden kuntayhtymän hankkeet. Asuinympäristö on esteetön ja turvallinen, tarvittavat palvelut helposti saavutettavissa, ja lisäksi ympäristö tukee osallistumista ja yhteisöllisyyttä. ARAn avustuksia asuntojen korjaamiseen Valtion avustukset ikääntyneiden asumisessa koostuvat korjausavustuksista ja investointiavustuksista. Myös järjestöjen rooli on merkittävä, kuten Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien toiminta ikääntyneiden asuntojen korjaustarpeiden kartoituksessa. Ikäystävälliset asuinalueet sopivat kaikille. Aihepiireiltään hankkeet jakautuivat eri teemoihin, mutta ennakointi ja varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin nousivat vahvimmin esille. Asumisen ennakointi Luonnollisesti kansalaiset itse ovat keskeisiä toimijoita oman asumisensa suhteen. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja on tarpeen myös lisätä täydentämään tarjontaa. Tämä pätee myös ikääntyneiden kohdalla, sillä noin 80 % yli 65-vuotiaista ihmisistä omistaa asuntonsa. Tapaamispaikkojen ja yhteisen toiminnan tarjonnalla on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisäämisessä, ja samalla yksinäisyyden vähentämisessä. Ikäystävällinen asuinalue on sellainen, jossa myös toimintakyvyltään heikentynyt henkilö voi toimia, liikkua ja osallistua. Esteettömyydestä hyötyvät rattaiden kanssa liikkuvat lapsiperheet, pyörätuolilla kulkevat sekä kaikki, joiden liikuntaja toimintakyky on heikentynyt. Sitä voidaan toteuttaa joko vain ikääntyneille tarkoitetuissa yhteisöasumisen kohteissa tai yhä enenevissä määrin monisukupolvisissa yhteisökortteleissa. On tärkeää, että jokainen tekisi oman asumisensa ennakoinnin ikääntymisen näkökulmasta hyvissä ajoin ja varautuisi siihen riittävästi. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueella ilman että asutaan samassa rakennuksessa. Vuosina 2020–2022 hissi-, esteettömyysja asuntojen korjausavustuksiin osoitetaan 92 miljoonaa euroa. Korjausavustuksilla tuetaan esimerkiksi hissien asentamista ja muita esteettömyyskorjauksia sekä omistusasuntojen korjaamista ikääntyneiden tarpeisiin. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat haasteita, joihin meidän tulee vastata. Ikäystävällisten asuinympäristöjen suunnittelu ja toteuttaminen ja etenkin olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen on tässä tärkeää. Tulevaisuudessa ikääntynyt väestö asuu kuitenkin yhä enemmän kaupunkimaisilla alueilla, pääosin tavallisissa asunnoissa. Moni ikääntynyt asuu yksin, mikä lisää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Valtion ja kuntien toiminnalla voidaan luoda edellytyksiä asuntojen korjaamiseen ja asumisvaihtoehtojen tarjontaan. Myös muuttaminen uuteen asuntoon ja asuinalueelle on sujuvampaa, kun asukas pystyy aktiivisesti tutustumaan ympäristöönsä. asuu paljon ikääntyneitä ja on tarvetta tukea heidän asumistaan eri tavoin
Asuminen osuuskunnassa tulee nähdä palveluna, mikä tarkoittaa nykyaikaista jakamistaloutta, yhteisöllisyyttä, kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta korostavana ihmisten toimeliaisuutena. Teksti: Juha Kaakinen ja Elisa Pilli-Sihvonen — Kuva: Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. Hämeenlinnan Sisälähetys r.y:n hankkeen keskeisenä ajatuksena on tuoda uusia vaihtoehtoja asumiseen ja perustaa asumisosuuskunta Hämeenlinnaan. Asumisosuuskunta on jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä – Case MeKodit Asemanranta 10 VT_5_2020_01-23.indd 10 30.10.2020 10.35
Asumisosuuskuntaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu pelkästään ikääntyneille. Yhteisöllisyyttä aletaan rakentaa projektin aikana yhteisen tekemisen kautta. Projekti on saanut paljon positiivista huomiota ja infotilaisuuksissa on ollut runsaasti kiinnostuneita kuulijoita. Asumisosuuskunta on uudenlainen voittoa tavoittelematonta asumisen malli, joka perustuu asukkaiden yhteiseen omistukseen, hallintaan, vastuuseen ja yhteisölliseen asumiseen. Yhdistys on varannut tulevaa MeKodit asumisosuuskuntaa varten tontin Hämeenlinnan Asemanrannasta. Siksi tuemme yrittämistä, synnytämme palveluita ja luomme mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvointia parantaville innovaatioille. Suunnitteilla on noin 3000 m 2 kerrostalo, mikä tarkoittaa noin 40 asuntoa. Projektin lopputuloksena perustetaan Asumisosuuskunta MeKodit Asemanranta, mikä jatkaa itsenäisenä toimijana eteenpäin. Projektin rahoittajana toimii myös ARA. Yhteisöllisyys Asukkaiden yhteisöllisyys ja kiinnostus yhteistyöhön muiden osuuskunnan jäsenten kanssa on asunto-osuuskuntien kantavia arvoja. Viime vuosina vanhuspalveluissa tapahtuneiden muutosten takia yhdistys luopui vanhuspalveluista kokonaan 2017. Syksyn aikana tullaan järjestämään koulutusta osuustoiminnasta kaikille hankkeesta kiinnostuneille. Tontti sijaitsee keskeisellä paikalla, monipuolisten palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Osuuskunnan periaatteena on vapaaehtoinen osallistuminen sen toimintaan. Käytännössä yhteisöllisyys lähtee asukkaiden itseorganisoitumisesta, jolloin jokainen asukas löytää oman roolinsa osuuskunnan toiminnassa. Eri sukupolvien välinen vuorovaikutus onkin olennainen osa osuuskunnan yhteisöllisyyttä. Asuminen osuuskunnassa tulee nähdä ennen kaikkea palveluna, mikä tarkoittaa nykyaikaista jakamistaloutta, yhteisöllisyyttä, kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta eri tavoin korostavana ihmisten toimeliaisuutena. Asukkaita kiinnostavat osuuskuntamuotoisessa asumisessa yhteisön tuki arjessa, laadukkaat yhteiset tilat ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseensa. Koulutuksen tavoitteen on, että kaikki ymmärtävät miten osuuskunta toimii ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja tehtävät asumisosuuskunta toiminnassa. Kunnioittavasti, uudistavasti ja elämänarvoisesti.” Tältä pohjalta yhdistys on aloittanut projektin asumisosuuskunnan perustamiseksi Hämeenlinnaan. Hankittua asuntoa ei myöskään perinteiseen tapaan nähdä sijoituksena, jolle odotetaan arvon kasvua tulevaisuudessa. Mikä on asumisosuuskunta. Vanhustyö 5 • 2020 11 VT_5_2020_01-23.indd 11 30.10.2020 10.35. H ämeenlinnan Sisälähetys r.y. on vuonna 1907 perustettu hämeenlinnalainen yhdistys, joka on tehnyt pitkän uran vanhuspalveluiden tuottajana. Työpajoissa talon asukkaat yhdessä määrittelevät asuntojen koot ja varustelun sekä sopivat millaisia yhteisiä tiloja rakennetaan. Syynä tähän ovat olleet asumisen jatkuva kallistuminen, kaupungistuminen, asuntojen hintojen nousu ja näiden kaikkien suora vaikutus vuokrien nousuun. Asumisosuuskunta on suunnattu kaikenikäisille ja hyvinkin erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille. Osuuskunnan asukkaiden käytössä voi olla esimerkiksi yhteiskäyttöautoja, sähköpyöriä tai urheiluvälineitä. Asukkaiden mahdollisimman laaja ikäjakauma vahvistaa asumisosuuskunnan osaamista ja selviytymistä erilaisista muuttuvista tilanteista. Kiinnostus osuuskuntamuotoista asumista kohtaan on kasvanut niin Suomessa kuin maailmalla. Osuuskunnan omistamassa asunnossa osuuskunnan jäsen asuu vuokralla ja on mukana täysvaltaisena jäsenenä päättämässä talon asioista. Yhdistys on aina ollut kiinnostunut uusista innovaatioista ja pyrkinyt edistämään niitä omassa toiminnassaan. on käynnistänyt asukaslähtöisen asumisosuuskuntahankkeen suunnittelu-, valmisteluja perustamisprojektin keväällä 2020. Projektissa halutaan suosia uusinta asumisen teknologiaa, jonka tarkoituksena on tehdä asumisesta helpompaa, lisätä asumisen viihtyisyyttä ja vähentää asumisesta johtuvia päästöjä. Sen takia projektin työskentelytavaksi on valittu työpajat, joissa käsitellään osuustoimintaa, luodaan perustettavan osuuskunnan arvot ja luonnostellaan asumisosuuskunnan säännöt perustamista varten. Yhdistyksen uusia toimintamuotoja etsiessä määriteltiin seuraavasti: ”Me haluamme, että vanhuksilla on tulevaisuus. Lisäksi ikääntyvä väestö tarvitsee uusia mielekkäitä ja turvallisia vaihtoehtoja omistusasumisen rinnalle. Laaja ikäjakauma vahvistaa asumisosuuskunnan osaamista. MeKodit asumisosuuskunta Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. Hyvän asumisen perustana ovat hinta ja laatu, asuinympäristön viihtyvyys sekä asunnon sijainti. Osuuskunta voi myös asukkaiden halutessa hankkia esimerkiksi siivousja hoivapalveluita asukkaille. Asumisosuuskunnassa asuminen ei vaadi suuria pääomia kuten puhtaassa omistusasunnossa asuminen. Asumisosuuskuntien perustamisen ideana on mahdollistaa asukkaille heidän tarpeistaan rakennetut asumisen ratkaisut sekä asumisen että elämänlaadun parantaminen kohtuuhintaisesti
H yvinvointikeskus Sauvolassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon ja päivätoiminnan palvelut toteutetaan Hämeenlinnan kaupungin Ikäihmisten palveluiden henkilökunnan toimesta. Ravintolaan voi mennä myös syömään omia eväsleipiään. Kirjastossa hyllyt ovat helposti siirrettävissä, joten tilaa voi kätevästi käyttää eri tarkoituksiin. Ravintolapalvelut tuottaa yksityinen toimija. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu muissakin tiloissa. Pariskunnat voivat tulla asukkaiksi yhdessä. Ikäraja on 60 vuotta. Teksti: Merja Lankinen 12 VT_5_2020_01-23.indd 12 30.10.2020 12.07. Tästä huolimatta yläkaapit ovat usein tyhjillään. Muuttaa ei tarvitse, sillä palvelut tuodaan kotiin. Asunnoissa on oma keittiö, mutta ruokailla voi myös keskuksen ravintolassa. Niissä voidaan asua vuokralla ilman palveluita tai kotihoidon palveluiden avulla tai tehostetun palveluasumisen palvelujen tuella. Kaikki palvelut ovat rollaattorimatkan päässä: vastaanotto, yhteistilat, kirjasto-, ravintolaja terveyspalvelut. Asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita. Aurinkoinen ja valoisa sisäpiha on etelälänsi suuntaan ja houkuttelee ulkoiluun Yhteisöllistä asumista asumismuodosta riippumatta Palvelut ja toiminnot Hyvinvointikeskus Sauvolassa niin sisällä kuin ulkona ovat rollaattorimatkan päässä. Jos palveluja tarvinnut henkilö menehtyy, voi puoliso jäädä asumaan asuntoon. Rakennusta kiertävä asfalttipäällyste mahdollistaa esteettömän ulkoilun ja kaupunki on tuonut keskukseen terveysja kirjastopalvelut. Asukkaat pystyvät asumaan omassa kodissaan myös kunnon heiketessä. Hämeenlinnan kaupunki ylläpitää Sauvolassa myös Kalvolan terveysasemaa ja kirjastopalveluja. Koti palvelujen äärellä Sauvolassa on yhteensä 52 asuntoa. Keittiöissä on huomioitu esteettömyys sijoittamalla kaapit normaalia alemmaksi
Iltapäivällä pidetään jäl leen talon asukkaiden yhteinen vappu marssi, jonka päätteeksi patsas saa oman mittatilauslakkinsa ja skoolataan kuohuvat juhlan kun niaksi. Yhdessä tekeminen ja oleminen koetaankin mieluisiksi ja tärkeiksi asioiksi. Hyvin suosituksi nousi jäätelöbaari, joka pidettiin ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Jälleennäkeminen syksyllä ja yhteydenpito – Näin syksyllä pääsimme myös käynnistämään kotona asuville ikäihmisille päivätoimintaryhmät. Toki tämän ohella on myös tehostetun palveluasumisen asukkaille omaa toimintaa, Lindqvist jatkaa. Teksti: Päivi Lindqvist Kuva: Satu Peltomaa Hyvinvointikeskus Sauvola on Hämeenlinnan vanhusten asunto säätiön rakennuttama ja omistama talo. ”No jo olikin aikakin päästä takaisin päivätoimintaan” -kommentteja kuuluikin useammasta suusta, Lindqvist toteaa. Arjen aktiviteeteilla tuetaan asukkaiden voimavaroja ja toimintakykyisyyttä. Asunnot ovat eri kokoisia, yksiöitä, kaksioita sekä pari isoa kaksiota. Pienimuotoinen vappu puhekin on vuosittain pidetty. Asunnoissa on keittiö, oleskelutila, makuu huone tai makuutila, iso saniteetti tila ja parveke Vuokraasukkaaksi hakeudutaan Hämeenlinnan vanhusten asunto säätiön kautta. Suojaisa sisäpiha houkuttelee talon asukkaita ulkoilemaan. Tuokiokuva Sauvolasta Vappuaattona odottaa sisä pihalla päi vätoimintaryhmien kanssa tehty pat sas lakitusta. Tanssiaispäivinä onkin käytävillä vils kettä ja iloisia asukkaita, jotka ovat lait tautuneet tanssiaisia varten eritoten. Olemme Hyvinvointikeskus Sau volan sisäpihalla, johon talon asuk kaat asumismuodosta riippumatta kerään tyvät yhteisiin tapahtumiin. Toiminnasta nauttivat kaikki asukkaat Asukkaat, asiakkaat, omaiset sekä yhteistyökumppanit ja eri toimijat ovat aktiivisesti Sauvolan toiminnassa mukana. Musiikki ja liikuntatilassa olemme aiemmin järjestäneet tansseja kuten juhannustanssit ja uuden vuoden tans sit. Hämeenlinnan liikuntahallien ohjaajat pitävät Sauvolassa keväällä parvekejumppaa. Asunnot ovat esteettö miä hyvin mitoitettuja asuntoja ja si jaitsevat 2–4. kerroksessa. – Sauvolassa ei katsota asumismuotoa eikä sitä, kuulutko hoidon piiriin, kun järjestämme koko talolle toimintaa kuten erilaisia esiintyjiä, omia kilpailuja sekä erilaisia teemapäiviä, palveluyksikön johtaja Päivi Lindqvist kertoo. Talossa on yhteensä 52 asuntoa. Tehostettuun palveluasumiseen ohjaudutaan SASprosessin kautta. Isot mobiililaitteet mahdollistavat paremmin asukkaiden, omaisten ja läheisten yhteydenpidon. ja toimintaan. Näin poikkeuksellisena kesänä olemme nauttineet sisä pihalla musii kista ja pitäneet pieni muotoisia lettu kestejäkin, huomioiden turvavälit. Painotamme yhdessä tekemistä mahdollisimman paljon. Yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin on pidetty videopuheluilla WhatsApp-sovelluksen kautta. Viikoittain pidetty parvekejumppa keräsi runsaasti talonasukkaita jumppaamaan omille parvekkeilleen. Olemme nauttineet myös Varusmiestoimikun nan musiikista. Asfaltti kiertää koko rakennuksen, joten kävelylenkin talon ympäri voi tehdä helposti, turvallisesti ja esteettömästi. Vuokraasukkaaksi voi hakea yli 60 vuotta täyttänyt hämeenlinnalainen. Lakittami sessa on aina mukana talon asukas tai päivätoiminnan asiakas yhdessä työn tekijän kanssa. Vanhustyö 5 • 2020 13 VT_5_2020_01-23.indd 13 30.10.2020 12.14. – Ajatuksenamme onkin, että tarjoamme jokaiselle asukkaalle oman näköistä elämää ja toimintaa oli asumismuoto mikä tahansa ja oli ikäihmisten palveluita tai ei. Myös teematanssiaisia on pidetty. Pihalla järjes tettiin harmonikkakonserttikin, jota osa talon asukkaista kuunteli omilla parvekkeillaan. Pitkän tauon jälkeen olikin juhlallinen aloitus, kun jokaisen ryhmän kanssa skoolattiin jälleen näkemisen kunniaksi
Toimenpiteet muistisairaan asukkaan asumisturvallisuuden edistämiseksi Muisti ja Taloyhtiö -kyselyn mukaan. Pohdintaa aiheutti, miten naapurit saisivat tiedon muistisairaudesta, jotta osaisivat suhtautua asukkaaseen oikein. Naapuriapu tuo monille turvaa Naapurien huolenpito tuotiin esille useissa vastauksissa. Taloyhtiöiden varautuminen muistiltaan heikentyneisiin asukkaisiin Asumisturvallisuutta voidaan edistää monin eri tavoin kuten lukitusjärjestelmin ja valaistuksella. Sujuva yhteydenpito omaisiin ja viranomaisiin merkittävää Yhteydenpito omaisiin nähtiin vastaajien mukaan ensisijaisena toimenpiteenä, jos muistamattoman asukkaan asumisturvallisuudessa ilmeni jotain huolestut tavaa, eikä hänen kanssaan saatu asiaa ratkaistua. Naapurit olivat usein arkisissa asioissa yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan tai isännöitsijään. Vastaajat edustivat taloyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä 206 taloyhtiöstä 11 kunnan alueella Varsinais-Suomessa. Osa vastaajista kaipasi tietoa siitä, mihin tahoon voi olla yhteydessä, kun asukas tarvitsee ulkopuolista apua tai, jos esimerkiksi kotihoidon palvelut eivät tunnu riittäviltä. Lähinaapurien apua arvostettiin ja sitä toivottiin myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi, jos asukkaalle tuotu ruoka jäi oven taakse tai asukas unohti avaimet sisälle asuntoon. Taloyhtiön kokoukset nähdään tilaisuuksina, joissa voidaan keskustella muistisairauden vaikutuksista taloyhtiöön. Aina palveluiden alkamisesta ei saatu tietoa, mikä koettiin haastavana. Ikääntyneitä ja muistamattomia asukkaita koskien tuotiin esille palovaroittimien testaaminen ja patterien vaihto asukkaan puolesta sekä sulakkeiden poisto kiukaasta ja hellasta, jos ne eivät enää olleet käytössä. Teksti: Outi Korpelainen , Kaisa Karvonen ja Juuso Kallio — Kuvat: Kaisa Karvonen ja Heidi Hölsömäki V arsinais-Suomen Muistiyhdistyksessä on vuosina 2016–2020 ollut käynnissä Turvallisesti kotona -hanke, jossa kuluvan vuoden painotuksena on muistamattomien asukkaiden asumisturvallisuuden edistäminen taloyhtiöissä. Asukkaan oma avoimuus muistisairaudesta nähtiin tärkeänä. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ja Turvallisesti kotona -hanke toteuttivat yhdessä Muisti ja Taloyhtiö -kyselyn, johon osallistui 98 vastaajaa. Kyselyn mukaan taloyhtiöiden asumisturvallisuutta oli parannettu yleistä turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä, kuten kiinnittämällä huomiota paloturvallisuuteen, oviautomaatioon, lukitusjärjestelmiin ja valaistustekniikkaan. Omaisten yhteystietojen kerääminen nähtiin asumisturvallisuutta edistävänä tekijänä. 14 VT_5_2020_01-23.indd 14 30.10.2020 10.39. Vastaajat kaipasivat tietoa turvahälyttimistä ja liesivahdeista sekä muista muistamattoman asukkaan turvallisuutta parantavista apu välineistä. Useista taloyhtiöistä oli otettu yhteyttä kotihoitoon tai sosiaaliviranomaisiin, jonka perusteella oli voitu aloittaa kotihoidon palvelut asukkaalle
Valmennusmalli löytyy loppuvuonna valmistuvasta materiaalipankista, osoit teesta www.muistiturku.fi Kaikkien muutoksien ei tarvitse olla suuria. Jot kut vastaajista toivoivat taloyhtiöille sel keää ohjeistusta tai lainsäädäntöä, joka vel voittaisi taloyhtiöiden hallitukset toimen piteisiin, joista voitaisiin informoida myös asukkaita. Lakisääteis ten velvoitteiden lisäksi taloyhtiöissä kan nattaa suhtautua myönteisesti muutoksiin, jotka parantavat erityisryhmien ja samalla kaikkien turvallisuutta, esimerkiksi kiinnit tämällä huomiota esteettömyyteen ja erilai siin apuvälineisiin. Muistisairaiden tai muuten toimintaky vyltään heikentyneiden asukkaiden omais ten yhteystiedot kannattaa kerätä taloyh tiön tai isännöinti tai huoltoyhtiön re kisteriin. Valmennusmallissa on omat osiot taloyhtiöiden hallituksille, asukkaille sekä isännöitsijöille ja huollolle. Kyselyssä tuotiin esille tarve taloyhtiöi den roolin selkiyttämisestä muistamatto mien asukkaiden suhteen. Muutama vas taajista kertoi olevansa usein yhteydessä ja tarjoavansa apua asukkaalle, jolla tiede tään olevan muistin heikkenemistä. Valmennusmallissa käsitellään muun muassa muistia, muistisairauksia, muistisairaan ihmisen kohtaamista ja huoli-ilmoituksen tekemistä sekä turvallisuusnäkökulmia, kuten erilaisia apuvälineitä. Taloyhtiöiden rooli ja muistamattomat asukkaat Taloyhtiön hallituksen kokous tai yhtiö kokous nähtiin tilaisuutena, jossa muisti sairauden kohtaamisesta ja siihen liitty vistä asumisen haasteista oli puhuttu tai voitaisiin jatkossa puhua. Valokatkaisijan erottuminen taustasta voidaan tarvittaessa huolehtia esimerkiksi kontrastivärin avulla. Vastaajat toi voivat tietoa muistisairauksista taloyhtiön näkö kulmasta ja materiaalia jaettavaksi asukkaille. Turvallisesti kotona hankkeesta työkaluja talo yhtiöille Turvallisesti kotona-hankkeessa on kehitetty Muistiystävällisen taloyhtiön valmennusmalli, joka sisältää toimintatapoja taloyhtiöiden asumisturvallisuuden edistämiseksi muistamattoman asukkaan näkökulmasta. Yhteystietojen kerääminen vaa tii myös osakkaiden ja omaisten aktiivi suutta. Lähes neljäsosa vastaajista kertoi, että muistisairaiden määrän kasvuun talo yhtiöissä ei ole varauduttu mitenkään. Vanhustyö 5 • 2020 15 VT_5_2020_01-23.indd 15 30.10.2020 10.40. Se hyödyttää viime kädessä kaikki osa puolia. Taloyhtiö huolehtii kiinteistön turvallisuudesta Taloyhtiön tehtävänä on huolehtia kiinteis tön ja kaikkien asukkaiden turvallisuudesta, kuten ajantasaisesta pelastussuunnittelusta, talvikunnossapidosta, valaistuksesta, palo turvallisuudesta ja lukituksesta. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että muistamattomat asukkaat eivät ole ta loyhtiön vastuulla
Lapset tuovat puolestaan iloa, leikkiä, tärkeyden tunnetta ja elämän tarkoitusta. Toiveiden kortteli – Tuusulan asunto messut T uusulan tämän vuoden asuntomessualueelle valmistuneessa Toiveiden korttelissa yhdistyvät päiväkoti ja ikäihmisten asuminen. Ikäystävällisessä asumisessa huomioidaan sähköisten palveluiden käyttö osana jokapäiväistä elämää ja mah dollisuus toteuttaa omia arjen unelmiaan. katosalue, katettu terassi talosta toiseen, hyvinvointipolku muisteluita varten ja aktiviteettipuisto toimintakyvyn tukemiseksi. Lue lisää: https://hoivatilat.fi/referenssit/toiveidenkortteli-tuusula/ Ikäystävällinen Kalajoki Kalajoen kaupungin ydinkeskustan alueella on pal jon rakennuskantaa, josta voi rakentaa ikäystävälliseksi huomioiden esteetön liikkuminen ja sosiaalinen ympä ristö. Palveluiden läheisyys, luonto keskeisenä teemana ja osallisuus tulee nostaa erityiseen asemaan ikäystä vällistä asumista ja toimintaympäristöä suunnitellessa. Ikäihmiset tuovat ympäristöön turvallisuutta ja elämänkokemustaan, perinnetietoaan ja taitoa, kiireettömyyttä, lasten itsetuntoa vahvistavaa vuorovaikutusta sekä erilaisuuden oppimista. Yhteisöllisessä senioritalossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Tavoitteena on kaiken kansan ”olohuone” jonne on helppo kaikkien kuntalaisten tulla. Olohuoneessa voisi olla myös hyötypuutarha, jossa asukkaat voivat kasvattaa kasveja. Samaan kortteliin tuo lisäväriä koirien päiväkoti. Ajatuksena on ollut luoda yhteys sukupolvien välille. Kesäisin voisi olla mahdollisuus pitää kaverikoiria tai muita eläimiä pihalla asukkaiden iloksi. aunenjaerkinkoti.fi/ 16 Lyhyesti VT_5_2020_01-23.indd 16 30.10.2020 12.11. Lapset ja ikä ihmiset tapaavat ja oppivat toisiltaan ja kohtaamiset rikastuttavat spontaanisti tai suunnitellusti arkea. Sanna Lastikka, asumispalvelupäällikkö, Kalajoen kaupunki Yhteisöllistä asumista Orivedellä +55 -vuotiaille Orivedelle toteutettava Aunen ja Erkin Koti on yksi ARAn pilotti hankkeista, joissa kehitetään asumisosuuskunta muotoista asumisratkaisuja. Lisäksi on yhteistiloja ja yhteistä toimintaa. Ulkona sijaitse vassa olohuoneessa voisi olla esim. Vastaa via asuintaloja on perustettu ja niitä on suunnitteilla ympäri Suomea
Mikä tuo muistisairaan elä mään laatua. Sammutuspeite tai sammutin: Varmista, että sammutuspeite tai sammutin ovat helposti saatavilla ja osaat myös käyttää niitä. Oppaassa neuvotaan, miten ikääntynyt voi itse parantaa turvallisuuttaan ja hakea apua ongelmatilanteissa. Esteettömät kulkutiet: Ovatko sisäänkäynti ja kulkutiet helppo kulkuisia ja esteettömiä. Sisätiloissa kannattaa huomioida yövalot eri tyisesti käytävissä ja portaissa. www.muistiyhdistys.fi Vanhustyö 5 • 2020 17 VT_5_2020_01-23.indd 17 30.10.2020 12.12. Keskustelu muistisairauteen sairastuneista vanhoista ihmi sistä keskittyy useimmiten heidän hoitonsa ja palvelujensa jär jestämiseen. Riittävä valaistus: Varmista, että valaistus on riittävää koko kodin alueella myös öiseen aikaan. 2. Opas antaa turva ohjeita niin kotiin kuin kodin ulkopuolelle. Näitä asioita käsitteli Hillervo Pohjavirran esitys Muistiasumisen seminaarissa 15.9.2020. Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta on ensimmäi nen Suomessa tehty väitöstutkimus, jossa on keskitytty muistisairaiden asumiseen ja toimijuuteen. Ajas tetut ja liiketunnistimilla toimivat ulkovalot ovat käteviä. Viime vuosina myös muistisairaiden asuminen on noussut aikaisempaa enemmän julkiseen keskusteluun. 3. 5. Opas löytyy sivulta rikoksentorjunta.fi Muistija ikäystävällinen yritys -opas Muisti ja ikäystävällinen yritys toiminta malli on kehitetty EteläPohjanmaan Muisti yhdistyksen hankkeessa. Tämä on ensimmäinen hanke Suomessa, jossa eri toimialojen yrittäjät ovat suorittaneet val mennuksen, jonka pohjalta yritys on voinut kehittää omia palvelujaan muisti ja ikä ystävälliseksi. 5 asiaa turvalliseen kotiin – hoida ainakin nämä 1. Hanki turva ranneke, turvapuhelin tai vastaava laite, jolla saat apua pikaisesti. Avunsaanti hätätilanteessa: Jos asut yksin, pystytkö hälyttämään tarvittaessa apua. Valvo liettä: Älä säilytä tavaroita lieden päällä. Käytä vien ja ovien on hyvä olla riittävän leveät, jotta niistä pääsee kulke maan apuvälineitäkin käyttäen. Valvo liettä aina, kun se on päällä ja asenna lisäturvaksi liesi vahti, joka katkaisee virran tie tyn ajan tai lämpötilan ylittyessä. Tär keänä näkökohtana on pidetty asumisen turvallisuutta. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:9789526134475 Muistisairaan asumistoiveet Mikä on muistisairaalle tär keää asumisessa. Esitys löytyy täältä: www.karajatorma.fi/julkaisut Turvaohjeita senioreille -opas Rikoksentorjuntaneuvosto on laatinut turva ohjeita iäkkäille ihmisille. Mitä muistisairas toivoo toisilta ihmisiltä ja huolenpidolta. Tulossa: Vanhustyön keskusliiton Koti turvan muistilista TURVALLINEN KOTI JA SEN YMPÄRISTÖ Kun oma tupa ja oma lupa haurastuvat – Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta YTM Leena Viinisalo-Heiskasen väitöstut kimus ”Kun oma tupa ja oma lupa hauras tuvat. Toimijuus voidaan ymmärtää mahdollisuutena jokapäiväisen elämän ta vallisten valintojen ja ratkaisujen tekemiseen. 4
Haaste on saada ihmiset ajattelemaan ai hetta, jota tekisi mieli välttää. – miten ylittää ennakoinnin esteet 18 Vanhuuteen varautuminen VT_5_2020_01-23.indd 18 30.10.2020 10.40. Siellä on autotallit ja varas tot, miehen oma tila. Vähitellen myös asumisen omakohtaiset pulmat voivat nousta esiin. – Ajatus, että ei joskus pärjäisi itsekseen tai että vaivoja voi tulla, on aika epämiel lyttävä ottaa esille, sanoo Asumisen Avun palvelu ohjaaja Ulla Katila . Siksi kannattaa varmis taa, että kodissa ja sen ympäristössä pys tyy liikkumaan helposti. – Ja onhan se oma koti niin rakas paikka. – Myös hyvät kysymykset vaikkapa asu misen pikatestiä täyttäessä auttavat alkuun. Miten saada ihmiset pysähtymään tärkeän aiheen pariin ja ylittämään ennakoinnin esteet. Sisällä asunnossa keskeiset toiminnot – keittiö, kylpyhuone, vessa, makuu ja oleskelutilat – olisi hyvä olla yhdessä tasossa. Toive asumisen jatkuvuudesta sellaisenaan on kuin symboli toiveesta olla itsenäinen, hallita omaa elä määnsä. Toki lähipiirin kokemukset asumisen haasteista voivat vielä kääntää ajatukset. Miehiltä kuullaan myös joskus, että ”lähden täältä vain jalat edellä” tai ”hoitakoon muut”. Naisten väsymys vaikkapa omakotitalon sii voamiseen ja puutarhatöihin voi tulla aiem min kuin puolisolla. Miehet taas ovat usein kiintyneitä omakotitaloon. Jos kysytään 55 vuotta täyttäneiltä, miten heidän asuntonsa vastaa heidän tulevaisuuden tarpeisiinsa, useimpien vastaus on, että asia ei ole ajankohtainen. Hyvä ennakointihetki alkaa yleensä nyky asunnosta jutellen. Tällaisessa ti lanteessa yleensä vakuuttelu on turhaa. Teksti: Taina Laane T avallaan tarvitaan aina jokin pysäyt täjä, vaikkapa suklaakarkki messu ständin korista, naurahtaa Ari Nikkola , Suomen Asumisen Avun toiminnan johtaja kuvaten sitä, miten helppoa ihmisen on ohittaa aihe, ellei jokin houkuttele sen pariin. Tulevaisuuden asumisessa kaikki hyvin. Tärkeää on myös sijainti: apteekkiin, kauppaan ja läheisten ihmisten luokse ky lään olisi hyvä päästä omin voimin. Siitä ajattelee aina vähän liian ruusuisesti. Vaikkapa hissin puuttuminen talosta on asia, jota moni ei ole mieltänyt mahdolliseksi tulevaisuuden on gelmakohdaksi. Ympäristössä por taikot, isot mäet ja liukkaat kulkuväylät vai keuttavat itsenäistä kulkemista. Monelle miehelle on mahdoton ajatus lähteä sieltä omasta, ehkä omin käsin raken ne tusta talosta. Asumisen Apu on espoolainen yhdistys, joka neuvoo ikäihmisiä asumisen asioissa. Hyvä julkinen liikenne on avuksi sekin. Ennakointi tukee itsenäisyyttä Ennakoinnin tarkoitus on kuitenkin juuri tukea itsenäisyyttä. Yhdistyksen SAAennakoidahanke tar joaa digitaalisia työkaluja asumisen enna kointiin, jotta mahdollisimman moni voisi asua itsenäisesti mahdollisimman pitkään
Jos tulevaisuus toisikin mukanaan hyviä asioita. – Mitä voisi tehdä, kun olisi enemmän aikaa harrastuksiin, kulttuurille tai tapaamisille. • Kattavatko tulosi eläkeiässä asumisesi kulut. Arkkitehtimiesten porukka puolestaan päätti rakennuttaa vanhuuden yhteisön. Eräs sinkkurouvien porukka muutti yhtei sellä päätöksellä lähelle Selloa ystävien ja palvelujen luokse. Siihenkään ei ole yhtä patenttiratkaisua. Suomen Asumisen Apu on mukana Vanheneminen.fi yhteistyö verkostossa. Lähde liikkeelle vaikkapa näistä: • Oletko miettinyt, vastaako asumisesi tulevaisuuden tarpeitasi. Tämä toisi turvallisuutta ja keskittymän palveluita ja pidentäisi omassa kodissa asumista. – Hyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Palvelussa voi tehdä mm. Hyvät ratkaisut auttavat myös kestämään helpommin vanhuuden tuomat haasteet, Katila rohkaisee. Tai kun pääsisi itsekseen hyvin kulkemaan. Yhteisöllisyys vaatikin usein itseltä aktiivisuutta: muuttamista harrastusmahdollisuuksien lähelle tai oman yhteisöllisen asumisporukan kokoamista. Tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, mitkä ongelmat saattavat nousta eteen tulevaisuudessa, sanoo Nikkola. Unelmointi on sallittua! Oleellista on pitää mielessä muutoksen myönteiset puolet. Facebookissa: www.facebook.com/saaennakoida Vanhustyö 5 • 2020 19 VT_5_2020_01-23.indd 19 30.10.2020 10.40. Mitä aiemmin asian pohtimisen aloittaa, sen laajempi on mahdollisuuksien kirjo. Moni kaipaa porukkaa Yhteisöllinen asuminen on teema, joka houkuttelee monia ennakointiasioiden pariin. – Palvelutalojen ja -keskuksien ympärille kannattaisi rakentaa senioritaloja, jotta muodostuisi kokonaisuus, jossa ympärillä asujat pääsisivät hyötymään palvelukeskuksesta. Monet päätyvät jäämään asuntoonsa ja ehkä vain remontoimaan sitä hieman. Sana ”senioriasunto” ei aina tarkoita, että talossa olisi yhteisöllistä toimintaa. • Onko kotisi ja sen ympäristö esteetön. Kukin hankki itse kodin läheltä toisia. • Onko asuminen yhdessä vai useammassa tasossa tai onko kerrostalossa hissi. Asumisen Avun neuvonnassa tunnetaankin myös paljon positiivisia esimerkkejä ennakoinnista. asumisen pikatestin, tee-se-itse -asumis suunnitelman sekä lukea blogeja aiheesta. Entä, jos asumisen muutos toisi elämään mahdollisuuden toteuttaa vielä jokin unelma. • Onko lähistöllä tarvittavat palvelut ja ystäviä tai perheenjäseniä. Moni kaipaa apua ja turvaa asumiseen jo ennen kuin hänellä on oikeus kaupungin tuettuun asumiseen. SAAennakoida digitaalinen palvelu avautuu marraskuun puoli välin jälkeen osoitteessa SAAennakoida.fi
Tämä vaihe vaatii laajaa ja konkreettista taustaselvitystä työn arjesta kehittämiskohteen kirkastamiseksi. Hankkeen alussa kehittäjätiimit perehtyivät palvelumuotoilun perusteisiin tuplatimanttimallin pohjalta (kuvio 1). Miksi hyväkään kehittämistyö ei tuota pysyviä muutoksia. Tiimien tukena toimii kuntien yhteinen ydintiimi ja hankkeen etenemistä seuraa ohjausryhmä. Samalla kartoitetaan henkilöstön työssä jaksamisen ja työsisältöjen muuttumista, kun henkilöstö osallistuu kehittämiseen ja perehtyy palvelumuotoiluun. Ideointivaiheessa etsittiin ratkaisuvaihtoehtoja sekä konkretisointiin niitä ja jatkotyöstettiin yhteisissä vertaiskehittämisen työpajoissa. He määrittelivät oman kuntansa kotihoidon keskeiset kehittämishaasteet ja laajensivat asiakasymmärrystään. P alvelumuotoilua on vasta viime aikoina ryhdytty soveltamaan kotihoitotyön kehittämiseen. Näihin kysymyksiin pureudutaan Palvelumuotoilua kotihoitoon eli Pa-Mu -hankkeessa. Tältä pohjalta molemmat hankekunnat valitsivat asiakasryhmäkseen kotihoidon henkilöstön. Pa-Mu -hankkeessa mallinnetaan kuntien kotihoitotyön palvelumuotoilua ja siihen tarvittavaa osaamista sekä seurataan, miten kehitettävä toimintamalli siirtyy käytäntöön. Palvelumuotoiluprosessi kotihoidossa Laukaan ja Äänekosken kotihoitoyksiköiden eri alojen nimetyt työntekijät työskentelevät hankkeen ajan kuntakohtaisissa kehittäjätiimeissä. Teksti: Aila Pikkarainen, Eija Janhunen ja Suvi Salminen 20 Kehittäminen ja tutkimus VT_5_2020_01-23.indd 20 30.10.2020 14.55. Pandemiakriisin aikana Palvelumuotoilua kotihoitoon – Kotihoitotyön haasteita avaamassa Miksi kotihoidossa uudet ideat eivät kanna arkeen