SENIORARBETE 5 • 2019 KULTTUURITAUSTAN MERKITYS hoivatyössä Monikulttuurisen työpaikan ongelmana väärinymmärrykset Vanhuksen omaa päätöksentekoa pitäisi tukea Tunnuslukulista häviää – säilytä se silti Vanhustyo_0519.indd 1 22.10.2019 10:59:01
30–31 Vanhusten itsemääräämisoikeus Vanhuspalveluissa perusoikeudet, erityisesti itsemääräämisoikeus, ovat isoja ja jokapäiväisiä kysymyksiä. 16–17 Intersukupuolisuus ja ikäkaari Olemme jokainen jollakin tavalla kehollisesti erilaisia, omanlaisia. 26–27 Paljon puhetta tunnuslukulistoista Vanhustyo_0519.indd 2 23.10.2019 9:30:26. Rajoitustoimia ei aina ymmärretä rajoittamiseksi, vaan ne nähdään tavanomaisena, välttämättömänä toimintana. 2 5 • 2019 SENIORARBETE Vanhustyö 1/2020 ilmestyy 31.1.2020 | KULTTUURI JA TAIDE MONIKULTTUURISUUS 6–7 Uutisia pankkien tunnuslukulistojen käytön päättymisestä on tullut kyllästymiseen asti. Väärinkäsityksiä ikääntyvien maahanmuuttajien palvelutarpeesta 8–9 Monikulttuurinen työyhteisö Monikulttuurisilla työpaikoilla korostuu ammatillisen osaamisen lisäksi ns. työpaikkaosaaminen, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. Myös seniorityössä on huomioitava kehojen moninaisuuteen liittyvät asiat. Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Miten tämä koskee minua. Monikulttuurisen työpaikan ongelmana ovat usein väärinymmärrykset. Ei ihme, että monet meistä ovat ymmällään. On oikeastaan jopa hieman erikoista ajatella, että ulkomailla syntyminen vaikuttaisi jollakin aivan erityisellä tavalla ihmisten tarpeeseen saada ikääntyneenä tukea kotona asumiseen, hoitoa sairauksiin tai apuvälineitä liikkumiseen. Pitääkö juuri minun tehdä jotain
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 45 € Kestotilaus 42 €/v Opiskelijatilaus 28 €/vuosi Irtonumero 7 € + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Taitto Faktor Oy, Helsinki Tilaukset www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi Paino PunaMusta Oy Sisällys 70 4 Pääkirjoitus: Turvallisella mielellä, omalla kielellä 5 Kohtaamisia: Kohtaamisen taito ja ikäihmisen kunnioittaminen 6 Monikulttuurisuus 6 Ikääntyvien maahanmuuttajien hoivatarpeeseen ja palvelujen käyttöön liittyy väärinkäsityksiä 8 Kohti yhteistä ymmärrystä monikulttuurisilla työpaikoilla 10 Siirtolaisuus, terveys ja ikääntyminen 12 Elämää Tukholman Suomikodissa 13 Kirkko ja äidinkieli ovat muistisairaalle tärkeitä 14 Japanissa vanhuudessa halutaan kukoistaa 16 Intersukupuolisuus ja ikäkaari 18 Selkokieltä ihan kaikille! 20 Kehittäminen ja tutkimus 20 Muistikoordinaattori – lähellä ja lämmöllä Asuminen ja elinympäristöt 22 Muistija aistiystävällisen asuinympäristön elementtejä Osallisuus 24 Miehekäs meininki 25 Kuurojen Ystäväpiiri-ryhmät tarjoavat viittomakielistä vuorovaikusta Digi ja teknologia 26 Paljon puhetta tunnuslukulistoista Vanhuuteen varautuminen 28 Vanhuus haltuun varautumalla 29 Toimintatonnit: ”Tänään meillä, huomenna teillä” 30 Vanhuksen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan vanhuspalveluissa 32 Vapaaehtoisjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö vanhuspalveluissa 33 Monikulttuurisuus huomioitava suunniteltaessa ikääntyneiden palveluja 34 Näin syntyy asukkaan näköinen elämä 35 Ikääntyneiden asuminen muutoksessa 36 Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla Sodankylässä 38 Vapaaehtoisuutta kotikulmille 39 Ajan virrassa 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Tryggt på eget språk 42 Det råder missförstånd om åldrande invandrares vårdbehov och tjänsteanvändning Vanhustyo_0519.indd 3 22.10.2019 10:52:16. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 3 Vanhustyö 5 • 2019 www.vtkl.fi Toimituskunta Anni Lausvaara (pj.) Satu Karppanen Teppo Kröger Ari Liimatainen Kirsi Kuusinen-James Mari Patronen Aila Pikkarainen Tuulikki Petäjäniemi Päätoimittaja Anni Lausvaara Toimitus Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Talon hoitohenkilökunta harmitteli sitä, että kommunikointi heidän kanssaan oli vaikeaa, kun yhteistä kieltä ei enää ollut. Kuinka pystymme vastaamaan heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Iso joukko heistä on jo ikäihmisiä ja siten myös ulkopuolisen avun tarpeessa. Kun nämä iäkkäät suomalaisrouvat pystyivät kommunikoimaan äidinkielellään, pystyttiin heidän lääkitystään keventämään. Hannakaisa Heikkinen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Kansanedustaja (kesk) TURVALLISELLA MIELELLÄ, omalla kielellä Vanhustyo_0519.indd 4 22.10.2019 10:51:00. Tärkeintä on tahto ja pyrkimys mahdollisimman hyvään hoitoon. Taannoisessa kesätyöpaikassanikin oli asukkaina kaksi iäkästä Suomesta aikoinaan muuttanutta rouvaa. 4 Pääkirjoitus M elko tuoreena sairaanhoitajana parikymmentä vuotta sitten olin kesätöissä Ruotsissa vanhusten palvelukeskuksessa. Uskon, että myös digitaaliset innovaatiot tulevat tuomaan hyviä ratkaisuja myös kielellisiin haasteisiin. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi. Tuo työkokemus ruotsalaisessa vanhusten palvelukeskuksessa konkretisoi minulle, kuinka tärkeä asia yhteinen kieli on ja kuinka tärkeä osa hyvää hoitoa ja hoivaa on tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi. Heidän ruotsin taitonsa oli heikentynyt muistisairauden etenemisen myötä. . Kuulluksi tuleminen alkaa siitä, että haluamme nähdä asioita, jotka kaipaavat huomiotamme – niin hoitajana, esimiehenä kuin päättäjänäkin. Näin jälkikäteen olen valtavan onnellinen näistä kokemuksista. He nukkuivat paremmin ja halusivat osallistua yhteiseen toimintaan. Ne antavat oman perspektiivinsä käsityksiini, mistä hyvä hoiva koostuu ja millaisia haasteita meillä on kohdattavana monikulttuuristuvassa Suomessa. Arkityössä yksi tärkein asia on mahdollistaa kielellinen kanssakäyminen omaisten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Se edellyttää ymmärrystä, että monikulttuurisuus on yksi ulottuvuus, joka pitää huomioida myös vanhusten hoivassa. Millä tavoin pystymme antamaan riittävän kielellisen osaamisen muualta tuleville hoitoja hoivatyöntekijöille. Kuten kaikki tiedämme, Ruotsiin muutti 1960ja -70-luvuilla työn perässä yli puoli miljoonaa suomalaista. Minulla on kokemuksia myös päinvastaisesta tilanteesta Saksan Baijerista: mille tuntuu tehdä hoitotyötä, kun hoitajana ei osaa maan kieltä – tai tapauksessani alueen vaikeaa murretta – niin hyvin, että ymmärtäisin hoidettavan tarpeita. Pohdin niiden uussuomalaisten asemaa, jotka vanhenevat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muistisairauden myötä heikkenevä. Palvelutalon henkilökunta olikin kovin iloinen saadessaan kesälomien tuuraajaksi suomalaisen sairaanhoitajan. Yhtä kaikkiin tilanteisiin sopivaa patenttiratkaisua ei varmasti ole, vaan tarvitaan paljon luovuutta ja ennen kaikkea halua löytää keinoja, joilla pystymme turvaamaan hyvän ja turvallisen hoidon
Hänen mielestään suomen kieli ja kohtaamisen taito ovat tärkeitä työssä onnistumisessa. Imatralla. Miten olet oppinut puhumaan näin hyvää suomea. Oleskeluluvan saatuani menin suomen kielen kurssille ja opettaja ihmetteli, mitä sinä täällä teet, kun osaat jo noin hyvin suomea. Minkä koet omaksi vahvuudeksi tässä ammatissa. Fysioterapeutti on ykkösvaihtoehto. Sillä on merkitystä, miten kohtaat ihmisen. Arjen pyörittämistä ja perushoitoa; avustamista, ulkoiluttamista, peseytymisessä auttamista, seurustelua ja turvallisen ilmapiirin ylläpitoa. Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu. He saavat asua perheensä kanssa. Kuntoutustyö ja ihmisten kohtaaminen. 2014 muutin Helsinkiin ja valmistuin hoivaavustajaksi 2015. Haaveenani on kouluttautua fysioterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi. Minkä neuvon antaisit Suomeen tulossa oleville. Olen aina iloinen ja hyväntuulinen asiakkaan kanssa. Ensin hoiva-avustajaksi ja viime vuoden toukokuussa valmistuin lähihoitajaksi. Miten vanhustyö eroaa mielestäsi Suomessa ja synnyinmaassasi. 5 Vanhustyö 5 • 2019 Kohtaamisia A nni Lausvaara kävi haastattelemassa Samia hänen työpaikallaan Helsingin Seniorisäätiön Antinkodissa. Suomessa ovat asiat paljon paremmin peruspalvelujen ja terveydenhuollon osalta. Miten työkaverit ja asiakkaat ovat ottaneet sinut vastaan. Kuinka kauan olet työskennellyt Antinkodissa. Vanhustyo_0519.indd 5 22.10.2019 7:59:04. Vaikka Antinkodin asiakkaat ovat muistisairaita, niin he muistavat minut, talon ainoan mustan miehen. Työkaveritkin ihmettelevät, miten saan niin hyvin kontaktia asiakkaisiin ja saan heidät tekemään kuntoutusohjelman liikkeet. KOHTAAMISEN TAITO ja ikäihmisen KUNNIOITTAMINEN Gambiasta kotoisin oleva lähihoitaja Sam Janko on työskennellyt Suomessa usean vuoden ajan. Siellä eliniänodote on miehillä 50–60 vuotta ja naisilla noin 60 vuotta. Yhteistyön toimivuus on paljon omasta asenteesta kiinni. Sain heti työpaikan Kontulan Helykodista. . Jos asiakas on hermostunut, niin silittelen ja juttelen rauhallisesti ja kysyn miten voin auttaa. Työskentelin siellä noin vuoden ja sitten sain vakituisen hoiva-avustajan paikan Antinkodista. Oletko opiskellut Suomessa. Gambiassa ikäihmiset hoidetaan kotona. Minulla ei ole ollut ongelmia suomalaisten työkavereiden kanssa. Suomen kieli on tosi tärkeä, ilman sen taitoa ei tässä työssä pärjää. Ero Gambian tilanteeseen on suuri. Oletko ajatellut jäädä eläkkeelle tästä ammatista. Heidän mielialansa ja turvallisuuden tunteensa on parempi kuin Suomessa hoitokodeissa asuvilla ikäihmisillä, jotka ikävöivät omaan kotiinsa. Heti Suomeen tultuani vuonna 2009 aloin itse aktiivisesti opiskelemaan suomea kirjastosta lainaamieni kirjojen avulla. Etenkin muistisairaalle on tärkeää tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Hyvin. Olen työskennellyt vanhustyössä Suomessa usean vuoden ajan mm
Näiden palvelujen ja etuuksien saaminen perustuu pääosin palvelutarpeen arviointiin ja tarveharkintaan kaikkien Suomessa pysyvästi asuvien ihmisten kohdalla. Myös ihmisillä, jotka kokevat jakavansa saman kulttuurin, on hyvin erilaisia tapakulttuureja ja monenlaisia käsityksiä hyvästä hoivasta tai perheenjäsenten hoivarooleista. Sen sijaan me olemme Suomessa jo nyt myöhässä sen keskustelun kanssa, kuinka olemassa olevia julkisia sosiaalija terveyspalveluja voidaan kehittää siten, että ne vastaavat yhdenvertaisesti kaikkien ikääntyneiden palvelutarpeisiin. Vanhustyo_0519.indd 6 22.10.2019 10:50:29. On oikeastaan jopa hieman erikoista ajatella, että ulkomailla syntyminen vaikuttaisi jollakin aivan erityisellä tavalla ihmisten tarpeeseen saada ikääntyneenä tukea kotona asumiseen, hoitoa sairauksiin tai apuvälineitä liikkumiseen. Kulttuurit eivät ole muuttumattomia, opittavissa olevia kokonaisuuksia, vaan ne ovat koko ajan jatkuvien uudelleen tulkintojen kohteina. Olen kuullut vuosien aikana lukemattomilta haastattelemiltani ammattilaisilta, että kaikki ihmiset tunnistavat heitä kohtaan osoitetun aidon kiinnostuksen ja hyväntahKulttuurit eivät ole muuttumattomia. Ikääntyneiden yleisimmin Suomessa käyttämiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja ja etuuksia ovat terveysasemien palvelut, kotihoito, ateria-, kuljetusja kirjastopalvelut, omaishoidon tuki, palveluasuminen, laitoshoito sekä eläkkeensaajan tuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Kuinka esimerkiksi terveydenhoidossa, kotihoidossa ja palvelukeskuksissa kohdataan ja kohdellaan ikääntyviä yhdenvertaisesti heidän taustastaan riippumatta. Tätä laajaa palvelukirjoa ei ole edes mahdollista ryhtyä järjestämään erikseen millekään väestöryhmälle. Sitä, vaikuttako se jollain tavoin esimerkiksi asiakkaana olevan kiinankielisen rouvan kotihoitoon, kannattanee kysyä ensisijaisesti häneltä itseltään. Siksi yleistymässä olevaa tapaa puhua ikääntyvistä maahanmuuttajista ja heille järjestettävistä palveluista omana kokonaisuutena voidaan pitää harhaanjohtavana. On jonkinlainen väärinkäsitys, että eri palveluissa työskentelevien ammattilaisten pitäisi tuntea eri puolilta maailmaa kotoisin olevien asiakkaiden tai potilaiden kulttuuri, ennen kuin he voivat tarjota heille ammatillista apua tai hoitoa. Tarvitaan keskustelua siitä, miksi palveluoikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla, millaiset tekijät estävät niiden toteutumisen ja kuinka nämä esteet opitaan ylittämään. Yritän siksi oikaista kaksi yleisintä aiheeseen liittyvää väärinkäsitystä. IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN hoivatarpeeseen ja palvelujen käyttöön liittyy väärinkäsityksiä Keskustelussa ikääntyvien hoivatarpeista ja hoivan laadusta kulkee samaan aikaan rinnalla erikseen keskustelu ikääntyvien maahanmuuttajien hoivatarpeista ja palvelujen käytöstä. Kulttuuritaustan merkitys hoivatyössä Suomessa asuvien ikääntyvien ihmisten taustojen moninaisuuden lisääntyminen ei liity ainoastaan kulttuuriseen taustaan, vaikka se tuntuu olevan usein eniten esillä. He eivät muodosta mitään yhtenäistä ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmää, jonka hoivaja palvelutarpeet olisivat keskenään samanlaisia ja toisaalta kovin erilaisia kuin muulla väestöllä. Kulttuurien tuntemisen sijaan on oleellista ymmärtää, että kulttuuri vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Keskustelujen pysyminen erillisinä kertoo valitettavan hyvin siitä, kuinka niissä ajatellaan olevan kysymys kahdesta eri asiasta. 6 Monikulttuurisuus S uomessa asuu yhä enemmän ikääntyviä ihmisiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla ja muuttaneet tänne jossain vaiheessa elämäänsä. Omat palvelut ikääntyville maahanmuuttajille
Ne vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa käyttää palveluja ja hakea etuisuuksia. Omakieliset ohjaajat suunnittelevat toimintaa yhdessä ryhmäläisten kanssa ja tarjoavat palveluneuvontaa osallistujien omalla äidinkielellä (somali, arabia, kurdi, kiina, farsi ja dari). Tilanteissa, joissa asioinnin ongelmat johtuvat pääosin yhteisen kielen tai ymmärryksen puutteesta, on tarpeen pohtia, kuinka ne voidaan ratkaista tulkkauksen, käännösten, selkosuomen, kuvien ja muun asiointiin tarjottavan tuen avulla. On vaikea nähdä, että tilanteissa toteutuu viranomaisten vastuu kohdata kaikki asiakkaat ammatillisesti, luottamuksellisesti, tasaveroisesti ja yksilöllisesti heidän taustastaan riippumatta. Tällaiset tilanteet turhauttavat sekä ikääntyviä että ohjaajia. Jaden ohjaajat neuvovat ja tukevat ikääntyneitä hakeutumaan tarvitsemiinsa julkisiin palveluihin, mutta heidät ohjataankin sieltä takaisin järjestöön hoitamaan asioitaan. Asioita saatetaan joutua pallottelemaan pitkäänkin viranomaisten ja ohjaajien välillä, ennen kuin niihin löydetään ratkaisu. Jadessa ikääntyvät vieraskieliset muodostavat jäsenyhteisön, jossa he saavat vertaistukea sekä apua arjen asioihin. Osalla ulkomaalaistaustaisista ikäihmisistä ei ole lainkaan ongelmia saada tarvitsemiaan palveluja. Susanna Lehtovaara Teksti: Ulla Buchert, tutkijatohtori, VTT, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (Suomen Akatemia), Helsingin yliopisto toisuuden, joiden avulla pystyy selviämään myös epäselvyyksistä ja väärinkäsityksistä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen Kulttuurin ohella ikäihmisillä on yhä moninaisempia kielellisiä ja koulutuksellisia taustoja sekä sosiaalisia ja taloudellisia tilanteita, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja arkeensa. Viranomaiset haluavat siirtää omaan työhönsä kuuluvien asioiden hoitamisen Jaden ohjaajille, joiden on heidän mielestään helpompi asioida vieraskielisten ikääntyvien kanssa. Kaikkien kielitaito ei kuitenkaan riitä itsenäiseen asiointiin suomen tai ruotsin kielellä, digiasioinnista puhumattakaan. Tällä hetkellä olisi tärkeintä, että nimenomaan peruspalveluissa herättäisiin pohtimaan nykyistä laajemmin, kuinka ne voivat edistää yhdenvertaisuuden toteutumista omassa toiminnassaan. Jaden omankieliset ohjaajat törmäävät työssään myös tilanteisiin, joissa heidän ja julkisten palvelujen välinen ohjaussuhde tuntuu kääntyvän ikään kuin väärinpäin. Näitäkään palveluja ei ole syytä nimetä erityisesti ’maahanmuuttajille’ tarkoitetuiksi, koska kokemusten mukaan niihin ryhdytään silloin ohjaamaan jopa ulkonäön perusteella myös ihmisiä, joiden asioiden hoitamiselle tavanomaisissa sosiaalija terveyspalveluissa ei ole muuta estettä kuin työntekijöiden asenne tai epävarmuus omasta osaamisestaan. On eri asia, että osa maahanmuuttotaustaisista ikäihmisistä on esimerkiksi heikon suomen kielen taidon, lukuja kirjoitustaidottomuuden, alhaisen koulutustason, sosiaalisten suhteiden puuttumisen ja köyhyyden vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa ja tarvitsee siksi erityistä tukea ja palveluja. Jaden ohjaajilla on kokemuksia tilanteista, joissa vieraskieliset ikääntyvät tulevat hakemaan heiltä apua asioihin, joiden hoitaminen kuuluu selkeästi viranomaisten tehtäviin. Nimeämisen tarkoittaa helposti, että on olemassa joku erillinen maahanmuuttajaryhmä, jonka kaikki palvelutarpeet hoidetaan jossain muualla kuin peruspalveluissa. Vanhustyo_0519.indd 7 22.10.2019 17:53:49. 7 Vanhustyö 5 • 2019 Vieraskielisiä ikääntyviä ohjataan julkisista palveluista järjestöihin Käpyrinne ry:n JADE-toimintakeskus järjestää vertaisryhmätoimintaa Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille ikääntyville.
Työpaikalla voidaan luoda valmiita sanalistoja ja kuvallista viestintää sekä hyödyntää verkossa olevia käännösohjelmia. Esimiehen tulee puuttua kaikenlaiseen epäasialliseen käytökseen. – Omaisilla ja läheisillä saattaa olla ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ja esimiehet saattavat joutua puuttumaan epäasialliseen käytökseen, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom kertoo. Esimies toimii esimerkkinä Monikulttuurisuus edellyttää esimieheltä uudenlaisia taitoja. – Maahanmuuttajat eivät heikomman kielitaitonsa vuoksi välttämättä rohkene kertoa suuremmissa tilaisuuksissa ajatuksiaan ja jäävät niissä helposti kuuntelijan rooliin. Sähkötöitä ei tehdä itse, vaan tehtävät kuuluvat ammattilaiselle. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia käsityksiä oppimisesta, omaaloitteisuudesta ja mahdollisuudesta kyseenalaistaa esimiehen päätöksiä. Esimiehellä on tärkeä rooli yhteisen ymmärryksen luomisessa. Suoranainen rasismi suomalaisilla työpaikoilla on harvinaista, mutta sitä saattaa ilmetä välillisesti. Kysy, kannusta, uskalla, osallistu Monikulttuurisen työpaikan ongelmana ovat usein väärinymmärrykset. Tarvitaan aitoa vuorovaikutusta, jotta yhteinen ymmärrys voi syntyä, Toivanen toteaa. Maahanmuuttajalle suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelukulttuuri saattavat tuntua vieraalta. Omia mielipiteitä ei välttämättä uskalleta ilmaista, eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvenKOHTI YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ monikulttuurisilla työpaikoilla Monikulttuurisessa työyhteisössä työpaikkaosaamisen kehittäminen korostuu työntekijöiden vaihtelevan kielitaidon ja erilaisten kulttuuritaustojen takia. nystä tai apua, koska oma kielitaito koetaan riittämättömänä tai tilanne muuten vieraana. Tilastokeskus arvioi, että Suomessa työskentelee 145 000 20–64-vuotiasta maahanmuuttajataustaista henkilöä. Hänen tehtävänään on varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen käsitys siitä, miten työpaikalla toimitaan sekä toimia itse esimerkkinä. Esimies tarvitseekin hyviä kommunikointitaitoja: kykyä kommunikoida selkeällä suomen kielellä työntekijöille, jotka eivät täydellisesti hallitse kieltä. Hoitoalalla kuten muussakin asiakastyössä ilmenee henkistä väkivaltaa ja jopa rasismia. Tarjolla on Vanhustyo_0519.indd 8 22.10.2019 8:00:15. Työpaikkaosaaminen tarkoittaa, että tunnetaan työpaikan yhteiset käytännöt, toimintatavat ja roolit sekä osataan työpaikan arkiset asiat kuten työajat ja niiden noudattaminen, poissaolokäytännöt ja työturvallisuus. Heitä varten kannattaa järjestää esimerkiksi pienryhmäkeskusteluja. Hänen tärkeänä tehtävänään on varmistaa, että kaikki ymmärtävät ohjeet, säännöt ja muut viestit oikein. Työn organisoinnin ja perehdytyksen järjestämisen lisäksi hän ennen kaikkea huolehtii sosiaalisesta dynamiikasta ja varmistaa, että vuorovaikutus toimii. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen käsitys siitä, miten työpaikalla toimitaan. Hänen on ymmärrettävä, miten kulttuuri vaikuttaa ihmisen – myös omaan – toimintaan ja ajatteluun. 8 Monikulttuurisuus V uonna 2018 tehdyn Työja elinkeinoministeriön vetämän Työelämä 2020 -hankkeen Luottamuskyselyn mukaan 67 prosentilla suomalaisista oli kokemusta ulkomaalaisten kanssa työskentelystä. On käytettävä erilaisia kommunikointitapoja ja tarjottava tilaisuuksia keskusteluun ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi. työpaikkaosaaminen, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. – Maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivatkin tarvita tavallista enemmän kannustusta ja uudenlaisia toimintamalleja, jotta myös heidän näkemyksensä ja ajatuksensa tulevat esille, Työterveyslaitoksen Minna Toivanen sanoo. Moni maahanmuuttajatyöntekijä omaksuukin passiivisen kuuntelijan roolin. Työpaikkaosaamisella varmistetaan yhteiset toimintatavat Monikulttuurisilla työpaikoilla korostuu ammatillisen osaamisen lisäksi ns
Henkilökunnalle suunnatussa aloituskyselyssä kartoitimme koulutustarpeita monikulttuurisuudesta ja asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Tänä päivänä Mäntykodilla työskentelee 38 hoitoja tukipalveluiden ammattilaista. 9 Vanhustyö 5 • 2019 Monikulttuurisuus Monikulttuurinen työyhteisö – Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun Seudun Mäntykoti ry:ssä käynnistyi monikulttuurisen työyhteisön kehittäminen vuonna 2007. . Työyhteisön positiiviset asenteet monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajia kohtaan käsittävät koko työyhteisön. muuttajien joukossa on selvästi muuta väestöä enemmän omiin työtehtäviinsä nähden ylikouluttautuneita henkilöitä. Monikulttuurisuuden kehittäminen jatkuu hyvien käytäntöjen juurruttamisena ja toiminnan jatkuvana kehittämisenä. Se vaikuttaa työohjeiden ymmärtämiseen, odotusten hahmottamiseen ja laajemman kokonaiskuvan muodostumiseen. Työterveyslaitoksen Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -hankkeessa selvisi, että maahanMitä on työpaikkaosaaminen. Potentiaalia tästä työvoimasta löytyy, kunhan se osataan hyödyntää. Kielitaito ei vaikuta pelkästään työn tekemiseen, vaan myös uralla etenemiseen. Kielitaidon haasteet voivat vaikeuttaa uuden oppimista, toimenkuvan laajentamista ja näin siirtymistä vaativampiin tehtäviin. Nina Hynninen, toiminnanjohtaja, Mäntykoti Mäntykodin lähihoitajia Madina Sudanista, Khadjou Marokosta ja Esther Nigeriasta. myös valmiita työkaluja esim. Kielitaito heijastuu monitahoisesti työpaikan toimintaan ja henkilön oman osaamisen kehittämiseen. Mäntykodin henkilökunta, asukkaat ja vapaaehtoiset ovat saaneet kokea vuosien varrella ainutlaatuisia kohtaamisia ja ikimuistoisia kokemuksia. Rekrytoimme maahanmuuttajia mukaan vapaaehtoistyöhön, ja järjestimme heille koulutusta. Toimintamme tavoitteena on ollut jakaa tietoa eri kulttuureista, kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta, tarkastella omaa toimintaa vuorovaikuttajana sekä tulla tietoiseksi taustalla olevista stereotypioita sekä edistää avoimuutta. Tavoitteena oli hankkia tietoa monikulttuurisuudesta ja edistää muista kulttuureista tulevien työntekijöiden työllistymistä sekä luoda valmiuksia hoitaa maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Norjan kaltaista työnantajan velvoitetta kielen opetuksen järjestämiseen ei ole, mutta työantajan olisi hyvä kannustaa ja tukea suomen kielen oppimista. Teksti: Merja Lankinen Juttua varten on haastateltu Työterveyslaitoksen asiantuntijoita Barbara Bergbom ja Minna Toivanen. Vanhustyo_0519.indd 9 22.10.2019 8:00:32. He ovat kotoisin kolmesta eri maanosasta, yhdeksästä eri maasta. Vakituisista työntekijöistämme ja pitkäaikaisista sijaisistamme yhdeksän on maahanmuuttajataustaista. • Työpaikan ja suomalaisen työelämän yleisten pelisääntöjen tuntemus • Kulttuurinen ja sosiaalinen osaaminen • Työterveysja turvallisuusosaaminen • Ymmärrys työprosesseista ja työn kokonaisuudesta • Ymmärrys työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista Työterveyslaitoksen Moniosaa! -malli on kehitetty esimiesten ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen tueksi teollisuuden, kunnossapidon ja sosiaalija terveysalan monikulttuurisille työpaikoille. Yksi neljästä (26 %) maahanmuuttajataustaisesta työntekijästä arvioi olevansa ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä. Työterveyslaitoksen tarjoaa Moniosaa! -materiaalit. Pääsimme mukaan Vanhusja Lähimmäispalveluliiton projektiin ”Kotoutuminen vanhustyöhön”. Vierailimme paikallisissa monikulttuurissa kohtaamispaikoissa ja tarjosimme vastavuoroisesti mahdollisuuden vierailla Mäntykodilla. Myös omien kehitysideoiden esiin tuominen vaikeutuu, jos kielitaito on heikko. Olemme avanneet ovemme myös kymmenille eri kulttuureista tuleville opiskelijoille ja harjoittelijoille
Ikääntyneiden siirtolaisten oma ääni ei kuuluu lainkaan näissä selvityksissä. Tämä on nostanut kysymyksen siitä, onko tällä ryhmällä samat mahdollisuudet terveytensä ylläpitämiseen kuin kantaväestöllä, vai onko heillä siirtolaisuudesta johtuvia erityistarpeita. Selvityksiä tarkastellessa ilmenee, että selvitysten tekijät ovat usein päättäjiä, tutkijoita tai terveydenhuollon ammattilaisia. Vanhustyo_0519.indd 10 22.10.2019 8:00:54. 10 Monikulttuurisuus O n selvitetty, onko tarpeellista kehittää terveydenhuoltoa siten, että se pystyisi paremmin tunnistamaan ikääntyneiden siirtolaisten erityistarpeet ja siten täysipainoisesti tukemaan terveyttä. Tutkimuksessani olen lähtenyt selvittämään, miten Ruotsissa asuvat ikääntyneet suomalaiset itse kokevat oman elämänsä ja mikä tuo terveyden kokemuksen heidän arkipäiväänsä, kun he ikääntyvät kotimaansa ulkopuolella. Toimijuus tukee terveyden tunnetta Vanhuuden päiviään Ruotsissa viettävät ikääntyneet henkilöt kertovat, että heidän SIIRTOLAISUUS, TERVEYS JA IKÄÄNTYMINEN Tutkimustulosten mukaan ikääntyneillä siirtolaisilla on heikompi terveydentila kuin saman ikäisillä kantaväestön henkilöillä
Suomessa käynnit piristävät minua ja arki tuntuu aina helpommalta, kun on saanut käydä siellä. Yhteydet omiin juuriin Vaikka haastatellut henkilöt olivat asuneet Ruotsissa pitkään, ja rakentaneet oman elämänsä sinne, oli heille tärkeää ylläpitää yhteyksiä Suomeen. Kun menen käymään Suomessa, niin se on ihana muistella vanhoja aikoja heidän kanssaan. Kokemukset ja yhteydet Suomeen voimaannuttivat henkilöitä ja toivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitten kierrämme yhdessä katselemassa vanhoja paikkoja. Pitää antaa itselleen mahdollisuus valita niitä asioita, jotka tuntuvat merkityksellisiltä. Haastateltavat toivat myös esille, että vaikka ikääntyminen tuo tullessaan toimintakyvyn heikkenemistä, ei kannata jäädä istumaan ja harmittelemaan sitä; ”ei saa vaan käpertyä itseensä”. Muutin tänne 27-vuotiaana. Asiat pitää osata asettaa oikeaan järjestykseen ja valikoida tekemiset sen perusteella, että ne ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä. Mahdollisuus käyttää ”sydämen kieltä” tekee hänestä persoonan, joka hän on. Eräs henkilö kuvasi tätä sanomalla, että hän elää ”yksi jalka molemmissa maissa, mutta juuret ovat Suomessa”. Se oli Suomen työttömyys, joka sai meidät liikkeelle ja päätimme muuttaa Ruotsiin. . Erityisesti kun he pääsivät Suomeen tervehtimään sukulaisiaan ja vierailemaan paikoissa, jotka herättivät muistoja. Kun vertaan elämää täällä ja Suomessa, yksi asia, jota ei ole arjessa, ovat sisarukset. Sitä ei määrittele pelkästään siirtolaistausta. Mitä terveys merkitsee sinulle. 11 Vanhustyö 5 • 2019 Elsa, 70 vuotta, kertoo itsestään Olen 70-vuotias nainen ja olen asunut Ruotsissa 43 vuotta. Pitää myös olla armollinen itseään kohtaan ja hyväksyä, ettei enää pysty tekemään kaikkea sitä, mitä aiemmin on pystynyt. Nyt olen leski ja asun yksin. Minua pelottaa ajatus, että joutuu toisten hoivattavaksi, jos joutuu paikkaan, jossa kukaan ei tunne minua, ja jos he eivät ymmärrä minua. Tämä kuvaa sitä, kuinka tärkeäksi he kokevat mahdollisuuden käyttää omia voimavarojaan. Milloin ihminen on vanha. Muuton jälkeen olin ensin kotona lasten kanssa ja kun nuorin aloitti lukion, siirryin työelämään. Teksti ja kuva: Annikki Arola, PhD, YAMK tutkintovastaava, toimintaterapian lehtori, Arcada Vanhustyo_0519.indd 11 22.10.2019 8:01:06. Kun ikääntyneitä kohdataan persoonana, jolla on oma erityinen elämänkertomuksensa ja omat ainutlaatuiset voimavarat, se tukee heidän omaa toimijuuttaan, persoonaansa ja identiteettiään ja sitä kautta myös terveyden ja hyvinvoinnin kokemusta. Elämänkertomus lähtökohtana terveyden tukemiselle Terveyden kokemus arkipäivässä siirtolaistaustaisilla ikääntyneillä koostuu paljolti samoista asioista kuin muilla ikääntyneillä henkilöillä. Terveys tarkoittaa sitä, että minulla on hyvä olla. Se on hyvä tapa ylläpitää terveyttä. Silloin kun hän on sairas ja ei pysty liikkumaan. Terveyden ja hyvinvoinnin tunnetta voidaan tukea huomioimalla jokainen henkilö omana persoonanaan. Haastateltavat pohtivat, miten selviytyä, kun sitten tarvitsevat ulkopuolista apua ja jos ikääntymisen myötä unohtavat ruotsin kielen. Se kytkeytyy omaan kokemukseen siitä, miten voi luoda itselleen merkityksellisen arkipäivän. Nähdäänkö heidät enää sellaisina persoonina kuin he ovat. ”Niin kauan, kun jalka nousee, niin on pakko yrittää”. Tärkeä osa haastateltavien terveydenkokemusta onkin antaa itselleen rauha istahtaa ja miettiä elämää ja olemassa oloa. Ajattelen, että terveyden kokemus tulee siitä, että pääsen liikkumaan, voin hoitaa omat asiat, että ei tarvitse olla vain sisällä lukkojen takana. Katoaako oma identiteetti kokonaan pois. Nämä yhteydet lisäsivät heidän terveyden ja hyvinvoinnin kokemustaan. Se että joku toinen hoitaa sinua. Kun pystyi jakamaan kokemuksiaan toisten kanssa, joilla oli samankaltainen tausta, vahvistui tunne omasta alkuperästä ja identiteetistä. Äidinkielellä on merkitystä hyvinvoinnin kokemiseen Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään on tärkeä osa elämänlaadun ja terveyden kokemista. Kun ikäännyt Ruotsissa, mitä kotimaa merkitsee sinulle. Ja sitten se sosiaalinen puoli, se on tärkeä, ja että saan tavata lapset ja lastenlapset. On siis tärkeää, että iän toimintakykyyn tuomista rajoituksista huolimatta jokainen saa mahdollisuuden käyttää niitä voimavaroja ja kykyjä, joita on vielä jäljellä. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyi myös siitä, että oli mahdollisuus pitää yhteyttä toisiin suomalaisiin Ruotsissa. Arkielämässä on mielestäni tärkeää, että lähtee liikkeelle. Pystyvätkö he enää ilmaisemaan itseään ja omaa tahtoaan, jos kieli unohtuu. Yksi haastateltavista ilmaisi tämän, että suomen kieli on sydämen kieli, jolla voi ilmaista omat ajatuksensa, tunteensa ja tarpeensa. terveyden kokemukseensa vaikuttaa mahdollisuus käyttää omia kykyjään ja resurssejaan sellaisella tavalla, mikä tuo arkeen sujuvuutta. Se lisäsi haastateltavien ymmärrettävyyden tunnetta ja teki tilanteista helpommin käsiteltäviä
Saunomista ja kahvihetkiä Kerrosten aktiviteettivastaavat ovat mukana suunnittelemassa talon yhteisiä tapahtumia ja juhlia. Suomikodin henkilökunta on kaksikielistä. Suomalaisuuden ytimeen kuuluu myös rakkaus kahviin. Asukkaan kertoessa ’cyklaamisesta’ on hyvä osata kieltä siinä määrin, että ymmärtää, ettei kertomuksen teema lipsahtanutkaan suklaaseen, vaan että ruotsinsuomalainen voi korvata välillä sanoja toisestakin syvälle juurtuneesta kielestä. Meillä suomalaisillahan on yhteisen kielen lisäksi joukko tapoja ja tottumuksia, joista toisen kulttuurin edustaja erottaa maanmiehemme ja jotka saavat meidät tunnistamaan toinen toisemme vielä muistisairaanakin. Kahvihampaan pakotusta helpottaa asukkaille ja omaisille suunnattu viikoittainen kahvilatoiminta. Äidinkieli eri murteineen on rikkaus. Suomikodissakin nauramme päivittäin sekä asukkaiden että henkilökunnan kahvinhimolle. Asuntoja on 53. . Asukkaiden arjessa painottuu suomalaisten perinteiden ylläpitäminen. Suomikodin sauna on varustettu tervantuoksuisilla pesunesteillä ja kiukaalle voi heittää koivuntuoksuista löylyvettä. Yhteisten juhlapyhien viettäminen suomalaisille perinteisillä tavoilla rytmittää vuodenkiertoa ja luo yhteisöllisyyttä. Kulttuurisen taustan tunteminen ja omalla äidinkielellä ymmärretyksi tuleminen ennaltaehkäisevät muistipulmaisten käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Suomalaisten halu ja tarve saunoa on kuuluisaa koko maailmassa. Hoidon arjessa saman kielen ja jopa murteen käyttäminen asukkaan kanssa luo pohjan ymmärrettävälle vuorovaikutukselle ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asiakaskuntaan kuuluu muistipulmaisia ja ikääntyneitä, jotka eivät selviydy enää kotonaan tai palvelutalossa. Tapahtumista tiedotetaan kotisivuillamme ja omaiset ovat myös tervetulElämää Tukholman SUOMIKODISSA Kulttuurisen taustan tunteminen ja omalla äidinkielellä ymmärretyksi tuleminen ennaltaehkäisevät muistipulmaisten käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Saunapäivä on odotettu ihanuus. Moni asukas pakkaakin jo hyvissä ajoin etukäteen saunakassinsa. Monikulttuurisuus 12 T ukholman Suomikoti, jonka toimintaa pyörittää aatteellinen yhdistys, on tarjonnut jo lähes 25 vuoden ajan hoivaa ja huolenpitoa ruotsinsuomalaisille ikäihmisille. Teksti ja kuvat: Marjo Kantola, toiminnanjohtaja ja Taina Andreev, yksikköpäällikkö, Suomikoti leita mukaan iltapäivärientoihin. Vanhustyo_0519.indd 12 22.10.2019 8:01:38
Enää en voi kuitenkaan yksin lähteä liikkeelle, 99-vuotias Helmi Kononen harmittelee. Hoivakodin kulttuurinen tausta näkyy siinä, että toinen ohjaajista on venäjänkielentaitoinen. Toiminta on alkanut jo 1800-luvun lopulla. 13 Vanhustyö 5 • 2019 Teksti ja kuva: Merja Lankinen, viestintäkoordinaattori, Vanhustyön keskusliitto H oivakoti Helenan asiakkaiden valinnassa ovat etusijalla ortodoksit ja venäjänkieliset muistisairaat vanhukset, mutta valinnoissa pyritään tasavertaisesti huomioimaan kaikki muistisairaat ikäihmiset. Asukkaita on 58 ja henkilökuntaa 51. Hoivakoti Helena on voittoa tavoittelematon, venäläisen ortodoksiperinteen säilyttämiseen erikoistunut asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu ikäihmisille. Molemmin puolin kaivattu sukupolvien välinen kohtaaminen toteutuu, kun päiväkodin lapset käyvät vierailulla ja esiintymässä hoivakodissa. Asukkailla on mahdollisuus osallistua kotikirkossa joka toinen viikko järjestettäviin jumalanpalveluksiin. Tykkään tehdä kävelyretkiä. Meillä on vuorossa aina venäjää osaava, hoivakodin johtaja Raija Karhu sanoo. VHY:n vuokraamassa asunnossa Hoivakoti Helenan pihapiirissä asustelee pitkäaikainen asukas. – Muistisairaat usein unohtavat myöhemmällä iällä oppimansa kielen ja siksi henkilökunnan hyvä kielitaito on tärkeää. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Paavalin ev.lut. Helenassa pyritään, että jokainen pystyy asumaan omassa, kodinomaisessa huoneessaan mahdollisimman pitkään, elämänsä loppuun asti. Sujuvaa arkea yhdessä Asiakkaiden sujuva arki toteutetaan yhteistyössä henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden, omaisten ja vapaaehtoisten kesken. seurakunnan ja saksalaisen seurakunnan kanssa. Kirkko, uskonto ja äidinkieli ovat muistisairaalle tärkeitä ja turvallisuutta luovia asioita. Toiminta alkoi 1880-luvulla lapsista ja vanhuksista. Tsaikassa asiakkaat saavat omalla äidinkielellään maksutonta tukea arkisiin asioihin kuten virastoasiointiin ja lomakkeiden täyttämiseen. Vanhustyo_0519.indd 13 22.10.2019 8:01:58. Olen asunut täällä omassa asunnossa kymmenen vuotta. Kulttuuritaustan huomioivaa toimintaa Vaihtelevan ja monipuolisen viikko-ohjelman suunnittelevat geronomi ja sosionomiohjaaja yhdessä. . Katsomme sen olevan osa hoitotyötä, Karhu toteaa. Yhteistyö omaisten kanssa on tiivistä ja heidän kanssaan varmistetaan, että ikäihmiset saavat tarvitsemaansa ja haluamaansa hoitoa. Nyt samassa pihapiirissä toimii Helsingin kaupungin päiväkoti Pääskylä, jonka pihaleikkien äänet ilahduttavat ikäihmisiä. KIRKKO JA ÄIDINKIELI ovat muistisairaalle tärkeitä Jo 1880-luvulla toimintansa aloittanut hoivakoti Helena on venäläisen ortodoksiperinteen säilyttämiseen erikoistunut asumispalveluyksikkö. – Otamme toiminnassa huomioon hoivakodin asukkaiden hengelliset tarpeet. Toiminnassa huomioidaan asiakkaiden kulttuurinen tausta. Hoivakodin yhteydessä viitenä päivänä viikossa toimiva päiväkerho Tsaikka on tarkoitettu pääkaupunkiseudun venäjänkielisille ikäihmisille ja heidän omaisilleen. – Viihdyn täällä oikein hyvin. Ohjelma voi olla laulua, elokuvia, tai vaikka bingoa. Päärakennus yhdessä sivurakennuksien ja pihan kanssa muodostaa ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden vain parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta
Muistisairauksiin liittyvien asenteiden pohtiminen yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa on tärkeää. Keskeistä onkin pohtia, kuinka syrjään jäävät iäkkäät ihmiset tavoitetaan ja innostetaan toimintoihin mukaan. Oman asuinalueen kehittämiseen osallistuminen nähdään merkityksellisenä. KU VA T: M AR JO PÄ ÄK KÖ Vanhustyo_0519.indd 14 22.10.2019 8:05:42. Naiset elävät keskimäärin 87 ja miehet 81 vuotta. Uusien keinojen avulla lisätään hyvinvointia, vähennetään muistisairauteen liittyvien eksymisten vakavia seurauksia sekä madalletaan kynnystä auttaa toista ihmistä. Uusia palvelumuotoja kehittämällä pyritään lisäämään tiiviimpää kuulumista yhteiskuntaan sekä osallistumismahdollisuuksia. Se lisää turvallisuuden tunnetta ja asumisviihtyvyyttä. Iäkkään väestön määrän mukanaan tuomat ilmiöt ovat samankaltaisia kuin Suomessa, ja tulevaisuuden haasteina ovat syntyvyyden laskeminen ja iäkkäiden ihmisten hoidon turvaaminen. Yhteisöissä tarjotaan matalan kynnyksen palveluita, ryhmämuotoista liikuntaa ja kognitiivisia taitoja kehittäviä toimintoja. Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden elinvuosien lisääminen on nostettu keskeisiksi kehittämiskohteiksi. JAPANISSA vanhuudessa halutaan kukoistaa Japanissa työtä iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdään naapuriyhteisöissä, ja vapaaehtoiset ovat suuri voimavara yhteiskunnalle. Asuinalueilla järjestetään monipuolista toimintaa, mutta hyvistä osallistumismahdollisuuksista huolimatta kaikki eivät löydä mukaan toimintaan. 14 Monikulttuurisuus J apanissa ihmisten elinikä on korkea, ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Tilastojen mukaan noin puolessa japanilaisista kotitalouksista asuu yli 65-vuotiaita. Japanissa iäkkäät ihmiset ovat perinteisesti olleet osa tiivistä yhteisöä, jossa omaiset ja naapurusto ovat auttaneet päivittäisessä elämässä. Uusina ilmiöinä esiin ovat nousseet kaupungistuminen, maaseudun tyhjentyminen sekä yli 65-vuotiaiden yksin asuvien kasvava määrä. Tokiossa toimiva I am Home TADAIMA -projekti auttaa muistisairaita iäkkäitä ihmisiä elämään lähiyhteisössään mahdollisimman pitkään yhteisön tuella. Nämä muutokset ovat herättäneet kysymyksiä iäkkäiden sosiaalisen eristäytymisen riskistä sekä kotiin annettavan hoidon järjestämisestä. Tähän tilanteeseen kaivataan sekä uusia menetelmiä että palveluita. Yhteisöt luovat hyvää oloa Terveiden elintapojen tukeminen ja hyvinvoivat yhteisöt nähdään Japanissa keskeisinä tekijöinä iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä muistisairaiden ikääntyneiden ihmisten määrä nousee 50%, jolloin joka viidennellä yli 65-vuotiaalla japanilaisella on muistisairaus. Monikulttuurinen vaihto-ohjelma mahdollisti tutustumisen Tokion ja Kumamoton alueen järjestöja yhteisötyöhön. draamatyöpajoja sekä puhelinsovellusta hyödyntämällä. Projektin tavoitteena on auttaa ihmisiä kohtaamaan ja auttamaan muistisairaita iäkkäitä ihmisiä mm. Muistisairauksien määrä kasvaa Muistisairaudet ovat ajankohtainen teema myös Japanissa
Suomessa Sosiaalija terveysministeriö toimii IYEOn yhteistyökumppanina. Lauran isäntäperheenä toimi nuori pariskunta, Miki ja Masahiro. Ajatuksena on, että yhteys toisiin ihmisiin voidaan luoda itselle merkityksellisen toiminnan kautta. Paljon aikaa vietettiin myös Chihon sisaren perheen ja isän kanssa, mikä kertoo japanilaisten tiiviistä perhesuhteista. . Opintomatkamme hienointa antia olivat vierailut Kumamotossa paikallisissa perheissä, joissa pääsimme kokemaan parin päivän ajan arkea japanilaisissa kodeissa ja tunsimme olevamme osa perhettä. Vanhustyo_0519.indd 15 22.10.2019 8:06:08. Japanissa vapaaehtoistyötä tekevät eläkkeellä olevat ihmiset, japanilaiseen kulttuuriin kuuluva auttamisenhalu, toisten kunnioittaminen ja ryhmässä toimimisen tärkeys ovat vahva pohja vapaaehtoistoiminnalle. 15 Vanhustyö 5 • 2019 JAPANISSA vanhuudessa halutaan kukoistaa Teksti: Laura Rautiainen, Omahoitovalmennus-toiminnan alueohjaaja ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaaja, Vanhustyön keskusliitto Sydämellisyyttä ja yksityiskohtien kauneutta Saimme matkamme aikana kokea japanilaisten vieraanvaraisuuden sekä meitä kohtaavien työntekijöiden, virkamiesten että vapaaehtoisten puolelta. Vanhojen perinteiden kunnioittaminen on tärkeä vastapaino kiireiselle työelämälle. Tavoitteena on aktiivisena vanheneminen ja että kukin saa ikääntyessään elää kuten haluaa. Kumamoton prefektuurissa asuinalueiden vapaaehtoiset yhteisötyöntekijät tekevät etsivää työtä. Marjo pääsi pukeutumaan kimonoon ja kävelemään kauniissa Suizenji Jojuen japanilaisessa puutarhassa. Pokka-Pokkassa on luotu järjestelmä, jossa paikalliset ihmiset voivat ostaa itselleen pieniä kotona asumista edistäviä palveluita. Vapaaehtoiset auttavat iäkkäitä ihmisiä arjen askareissa, toimivat saattajina ja juttukaverina, ohjaavat erilaisia ryhmätoimintoja tai huolehtivat vaikkapa roskien keräämisestä. Japani on täynnä yksityiskohtien kauneutta ja harmoniaa, mikä näkyy arjessa ja juhlassa. Kamishikimi Kumanoimasu Shrinessä hengellisyys ja yhteys luontoon olivat vahvasti läsnä. Saimme nähdä huikeita paikkoja, kokea ainutkertaisia elämyksiä ja kohdata sydämellisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Avun toteuttavat paikalliset vapaaehtoiset ja organisaatiot. Osallistujat olivat nuoriso-, vammaisja vanhustyön ammattilaisia. Viikonlopun kestävän vierailun kohokohtina olivat uusien ystävien saaminen, onsenissa, eli kuumassa lähteessä kylpeminen ja Aso-vuoren ympäristössä sijaitsevissa vanhoissa temppeleissä vieraileminen. vierailu Kumamoton linnan alueella ja yhteinen perheillallinen sushin ja paikallisten herkkujen äärellä. Marjo pääsi vierailemaan lapsiperheessä, johon kuuluivat vanhempien Chihon ja Akihiton lisäksi kolme alle viisivuotiasta poikaa. He tekevät kotikäyntejä ja ohjaavat iäkkäitä ihmisiä mukaan alueen toimintoihin ja palveluihin. Ikään liittyviä asenteita ja mielikuvia pyritään muokkaamaan seuraavien askelien kautta: 1) vanhenemista ei pelätä, 2) elämästä nautitaan vanhuudessa ja 3) vanhuudessa kukoistetaan. Kumamoton asukkaista noin 30 % on yli 65-vuotiaita, ja alueella onkin panostettu iäkkäiden ihmisten yhteisöllisyyden tukemiseen. He tarjoavat iäkkäille monipuolista ryhmätoimintaa karaoken laulamisesta tanssimiseen ja keskusteluun. Koshi City Council of Social Welfare Pokka-Pokka Support on paikka, jossa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisöön ja sen hyvinvointiin. Keväällä 2019 Japaniin matkusti vastaavasti 9 suomalaista, 9 saksalaista ja 9 uusiseelantilaista. Vanhana kukin saa valita elämäntyylinsä Kumamoton prefektuurissa useissa yhteisöllisiä palveluita ja toimintoja tuottavissa organisaatioissa vapaaehtoisten antama panos on vahvaa. FY2018 vaihto-ohjelmassa japanilaiset nuoret aikuiset matkustivat Suomeen, Saksaan ja Uuteen-Seelantiin. Laura ja Marjo FY2018 Community Core Leaders Development Program International Youth Exchange Program (IYEO) on Japanin valtioneuvoston valmistelukanslian ohjelma, jonka tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä ymmärrystä ja ystävyyttä eri maista tulevien nuorten aikuisten välillä. Japanilaisten osallistujien origamityöpaja NPO-forumissa. Hyvinvointia tukevia toimintoja voivat organisoida vaikkapa alueen vapaaehtoiset asukkaat, kuten Obiyama 2 Neighbourhood Council tekee Koshi Cityssä. Perhevierailun hienoihin hetkiin kuului mm
Eri Intersukupuolisuus JA IKÄKAARI Ihmisillä on erilaisia kehoja: jotkut ovat pidempiä, jotkut lyhempiä, ihon sävy vaihtelee, korvat ja nenät ovat eri kokoisia. 16 Monikulttuurisuus I ntersukupuolisuudella viitataan kehoihin, joiden hormonitoiminta, kromosomisto, sukurauhaset, sukuelimet tai muut sukupuolitetut kehonpiirteet eivät ole yksiselitteisesti naistai miestyypilliset. arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 10–850 intersukupuolista lasta. OikeusVanhustyo_0519.indd 16 22.10.2019 10:49:35. Oikeus osallistua kehoaan koskevaan päätöksentekoon Tiettyihin naisen tai miehen normeihin sopimaton keho on nähty lääketieteessä häiriönä, jota on pyritty korjaamaan. Arvio suomalaisten intersukupuolisten ihmisten määrästä vaihtelee 1 200–93 000 ihmisen välissä. Suuri osa intersukupuolisista ihmisistä on sukupuoli-identiteetiltään miehiä tai naisia, osa muunsukupuolisia tai sukupuolettomia. Keholliset piirteet eivät määritä sukupuolta Osa intersukupuolisista saa tietää intersukupuolisuudestaan murrosiässä, jos kuukautiset eivät ala tai aikuisena, jos lapsen saamiseen liittyy vaikeuksia. Intersukupuolisesta tilasta ei voi tehdä päätelmiä siitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Eritämme erilaisia määriä eri hormoneita. Meillä on erilaisia kromosomiyhdistelmiä. Intersukupuolisuus voi olla joillekin myös sukupuoli-identiteetti. Enemmistö ihmisistä määrittää sukupuolensa syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti. Intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista. Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Intersukupuolisuuden yleisyys on 0,02– 1,7 %, riippuen määrittelystä. Osa ihmisistä taas samaistuu muuhun sukupuoleen kuin mitä syntymässä on määritelty. Olemme jokainen jollakin tavalla kehollisesti erilaisia, omanlaisia. Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua, ja tekee näkyväksi sen, että ihmisiä ei voi biologisesti luokitella kahteen toisensa poissulkevaan sukupuoleen. Vain pieni osa intersukupuolisista saa diagnoosin heti syntymän jälkeen. Usealle intersukupuolisuus on kuitenkin vain yksi adjektiivi, jolla voi kuvata oman kehonsa ainutlaatuisuutta. Sukupuoli ei kuitenkaan ole koskaan yksiselitteisesti pääteltävissä kehollisten piirteiden perusteella
Jos nämä toteutuivat, kokemus oli myönteisempi. Intersukupuolisuus nähdään lastenoikeusasiana, mutta se koskettaa koko ikäkaarta. Seurauksena oli häpeän ja salailun tunteita, erilaisia fyysisiä kipuja ja psyykkisiä ongelmia kuten paniikkihäiriötä, dissosiaatiota, itsetuhoisuutta ja masennusta. Vastaajan kokemuksiin vaikutti olennaisesti kaksi asiaa: oliko tehdylle toimenpiteelle ollut selkeästi terveyteen liittyvä peruste ja toiseksi, oliko vastaaja saanut osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Oma keho koettiin viallisena. Osa vastaajista kertoi välttelevänsä tai viivyttelevänsä palveluihin hakeutumista. He kokivat, etteivät voi luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin ja että he joutuvat terveydenhuollon palveluita käyttäessään ”kouluttamaan” terveydenhuollon ammattilaisia intersukupuolisuudesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehojen moninaisuudesta niin terveysja kasvatusja opetusalojen ammattilaisten keskuudessa kuin suuren yleisön keskuudessa, jotta sensitiivinen kohtaaminen mahdollistuisi mahdollisimman usean asiakkaan kohdalla. Tiedon lisääminen Toistuva teema selvityksen vastaajien kokemuksissa oli intersukupuolisuutta koskevan tiedon puute. Tikli Oikarisen selvitys: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161410 Teksti: Jaana Pirskanen, Tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hankkeen koordinaattori, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus, Seta Vanhustyo_0519.indd 17 22.10.2019 10:50:01. Jos ihminen on tottunut salailemaan itseään ja häpeää itsenään, oman kehon ainutlaatuisuudesta avautuminen tai hoitotoimenpiteiden kohteena olo voi olla vaikeaa ja jopa tuntua omaa turvallisuutta uhkaavalta asialta. 17 Vanhustyö 5 • 2019 ministeriö julkaisi vuoden 2019 alussa selvityksen Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista, johon on koottu suomalaisten intersukupuolisten ihmisten kokemuksia terveydenhuollosta. Tieto oli myös usein ollut negatiivissävytteistä. Jos toimenpiteille ei nähty terveydellistä perustetta, eikä vastaaja ollut saanut vaikuttaa omaa kehoaan koskevaan päätöksentekoon, altisti se negatiiviselle kokemukselle omasta kehostaan. Huomioitava vanhustyössä Kehojen moninaisuus koskettaa koko ikäkaarta. Kokemuksissa nousi esiin myös vertaistuen ja muun psykososiaalisen tuen puute. . Myös vanhustyössä on huomioitava kehojen moninaisuuteen liittyvät asiat. Intersukupuolisuutta tulee tarkastella osana sukupuolipiirteiden luontaista vaihtelua. Erilaisuus ja toistemme ainutlaatuisuuden kunnioittaminen ja arvostaminen ovat rikkautta. Myös vanhustyössä voidaan tukea sitä, että intersukupuoliset ihmiset tuntevat itsensä ja kehonsa hyväksytyksi ja arvokkaaksi sekä edistää sitä, että intersukupuolisten ihmisten on helpompi käyttää omaa ääntään yhteiskunnassa. Terveydenhuollon ammattilaisilta intersukupuolisuudesta saatu tieto keskittyi pääsääntöisesti lääketieteelliseen näkökulmaan. Tahdonvastaisia sukupuolipiirteitä muokkaavia leikkauksia lapsuudessaan läpikäyneet vastaajat kuvasivat selvityksessä kokemuksiaan seksuaaliseksi väkivallaksi ja hyväksikäytöksi
PALKKAATKO TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN. Vältä suuria lukuja ja lyhenteitä. maahanmuuttajat. Rivitä teksti: yhdellä rivillä voi olla korkeintaan 60 merkkiä, paitsi verkkoteksteissä enemmän. Selkokielellä julkaistaan esimerkiksi kirjallisuutta, uutisia, esitteitä, oppaita, verkkosivuja ja videoita. Käytä yksinkertaisia ja yleisiä rakenteita ja lyhyitä virkkeitä. Jätä väli kappaleiden väliin. – Iäkkäitä ihmisiä voivat kiinnostaa sellaiset selkokieliset kirjat, joissa kerrotaan vanhoista perinteistä. Opike / Kehitysvammaliitto. Selkokieli on Suomen suurin kielivähemmistö. Selkokielellä käsiksi kaikenlaisiin teksteihin Selkokielen tarve voi liittyä esimerkiksi muistisairauteen tai afasiaan. Kirjoita suomen oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Noudata valitun tekstilajin piirteitä. Selkokieltä voivat tarvita esimerkiksi iäkkäät ja kehitysvammaiset ihmiset sekä Selkokieltä IHAN KAIKILLE! Jokaisella on oikeus ymmärtää suomenkielistä tekstiä ja puhetta. Vältä abstraktia ilmaisua. NÄIN KIRJOITAT SELKOKIELTÄ Vanhustyo_0519.indd 18 22.10.2019 8:08:40. Opike / Kehitysvammaliitto. Erota otsikot toisistaan. Käytä tuttuja, lyhyitä ja konkreettisia sanoja tyypillisissä merkityksissään.Selitä vieraat ja vaikeat sanat. Käytä suuria ja selkeitä kuvia. Rajaa tiedon määrää. Arial), jonka koko on 11–16. Harkitsetko henkilökohtaisen avustajan, siivoojan tai vaikka remonttimiehen palkkaamista. Kun palkkaat työntekijän – vaikka vain tilapäisesti – olet työnantaja. Vältä vaikeita rakenteita, kuten lauseenvastikkeita (ei tehtyään, vaan kun hän teki), harvinaisia sijamuotoja (ei rahatta, vaan ilman rahaa) ja liiallisia sivulauseita. www.selkokeskus.fi/selkokieli/ tarvearvio Leskelä, Leealaura 2019: Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Lue lisää osoitteessa: ilmarinen.fi/tyonantaja/ kun-palkkaat-tilapaisesti. Kirjat toimivat keskustelun ja muistelun virikkeenä, sanoo Tampereen yliopiston professori Camilla Lindholm. Selkokielisistä julkaisuista on iloa ihan jokaiselle, joka haluaa saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. TEKSTIN KOKONAISUUS RAKENTEET SANAT ULKOASU Mieti, kenelle kirjoitat tekstin ja suuntaa sanasi hänelle; mitä tietoa lukija tarvitsee aiheesta. Opike / Kehitysvammaliitto. Leskelä, Leealaura (toim.) & Camilla Lindholm (toim.) 2012: Haavoittuva keskustelu: Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä kieli, vaan selkokieltä on tietoisesti muokattu helpoksi henkilöille, joille lukeminen on vaikeaa. – Erityisesti ikääntyvät henkilöt hyötyvät selkojulkaisuista, jotka koskevat uutta teknologiaa, uusia palveluita ja yhteiskunnallisia muutoksia, pohtii Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä. Esimerkiksi monissa Lue lisää Juusola, Markku 2019: Selkokielen tarvearvio 2019. Selkokieltä voi kirjoittaa ja puhua vuosikymmeniä kehitettyjen kirjoitusohjeiden avulla. Älä tasaa tekstin oikeaa reunaa. Selkokielen ansiosta se onnistuu. Selkokielen sanasto, rakenne, sisältö ja ulkoasu ovat helpommin ymmärrettäviä kuin suomen yleiskielessä. Selkokielen ansiosta kaikki saavat kulttuurielämyksiä ja pääsevät mukaan yhteiskunnan toimintaan. 11–14?% Suomessa asuvista tarvitsee selkokieltä. Tekstin muokkaamista selkokielelle sanotaan mukauttamiseksi. Tee tekstistä johdonmukainen kokonaisuus. Käytä helppolukuista fonttia (esim. Ole varovainen kielikuvien kanssa. Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa siitä, minkälaisia eläkevakuuttamisen velvollisuuksia tämä tuo mukanaan. Selkokeskus on selkokielen asiantuntijakeskus, jonka tehtävä on edistää selkokielen asemaa Suomessa ja kehittää selkokieltä yhä paremmaksi tutkimustiedon perusteella. On kaikkien etu, jos asioista kerrotaan ymmärrettävästi. Jos kielelliset taidot heikentyvät iän tai siihen liittyvien sairauksien vuoksi, selkokieli mahdollistaa tekstien ja puheen ymmärtämisen. Selkokielestä hyötyy Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä. Saavutettavuusvaatimukset: www.saavutettavuusvaatimukset.fi Satakunnan sairaanhoitopiiri: www.satasairaala.fi Selkokeskus: www.selkokeskus.fi Selkosanomat: www.selkosanomat.fi Teksti: Ella Airaksinen, suunnittelija, Selkokeskus, Kehitysvammaliitto museoissa on selkokielisiä näyttelytekstejä, jotka tarjoavat kiireisille nopean tavan sisäistää tietoa. Käytä passiivia vain, jos tekijää ei tiedetä. 18 Monikulttuurisuus V aikea kieli ärsyttää monia. Joitakin se voi jopa estää osallistumasta yhteiskunnan toimintaan ja nauttimasta kirjallisuudesta. Selkokieli on suomen kielen helppo muoto, jonka tarkoitus on varmistaa, että kukaan ei syrjäydy kielen takia. . Leskelä, Leealaura & Auli Kulkki-Nieminen 2015: Selkokirjoittajan tekstilajit. Jos kaipaa selkokieleen liittyvää koulutusta, neuvontaa tai tekstipalveluja, voi kääntyä Selkokeskuksen puoleen. Selkokeskus
Verkkosivuiltamme löydät lisätietoa siitä, minkälaisia eläkevakuuttamisen velvollisuuksia tämä tuo mukanaan. Kun palkkaat työntekijän – vaikka vain tilapäisesti – olet työnantaja. Lue lisää osoitteessa: ilmarinen.fi/tyonantaja/ kun-palkkaat-tilapaisesti. PALKKAATKO TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN. Vanhustyo_0519.indd 19 22.10.2019 8:08:56. Harkitsetko henkilökohtaisen avustajan, siivoojan tai vaikka remonttimiehen palkkaamista
Hoitoja palveluketjujen toimivuus on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tuen, hoidon ja palveluiden kehittämisessä tärkeä huomioon otettava laatutekijä. Vaikuttavuustutkimusta ja näyttöä terveyttä ja toimintakykyä edistävän toiminnan tuloksista tarvitaan entistä enemmän. Muistityön ja -terveyden laaja-alaista ja syvää osaamista tarvitaan laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi palveluiden koordinoinnissa. Muistikoordinaattoreina työskentelevät etenevien muistisairauksien hoitoon erikoistuneet sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Elämän laatua tukeva palvelujen kokonaisuus turvataan muistiasiakkaalle palveluohjausta sisältävän koordinoinnin avulla. Muistikoordinaattori tukee muistisairaiden ihmisten kotona selviytymistä sekä läheisten jaksamista. M uistisairauksien yleistyessä muistityöhön perehtyneiden ammattilaisten tarve kasvaa. Hän räätälöi asiakkaan tarpeisiin perustuvat kotona asumista ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut yhteistyössä eri tahojen kanssa. Iso osa muistisairaan ihmisen käyttämien sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon KU VA : JA N I PY YK KÖ N EN ja huolenpidon tarpeesta. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus. Sosiaalija terveysministeriö 2012, 7). (Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Vanhustyo_0519.indd 20 22.10.2019 10:48:41. Tavoitteena on omannäköinen ja laadukas elämä. Muistikoordinaattorin ydintehtäviin kuuluu huolellinen paneutuminen muistisairautta sairastavan ihmisen elämäntilanteeseen, kattava voimavarojen, tuen ja palvelutarpeiden arviointi sekä kotiin tarvittavien palvelujen räätälöinti. Oikeat palvelut, oikeassa ympäristössä, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla Laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi muistiterveyden edistämiseen liittyvän osaaminen tuleekin nostaa keskiöön palveluja kehitettäessä. 20 Kehittäminen ja tutkimus MUISTIKOORDINAATTORI – lähellä ja lämmöllä Eheät, toimivat ja yksilölliset palvelut ovat muistisairaan ihmisen perusoikeus. Ryhmän, jolle palvelut räätälöitiin yksilölliset tarpeet monipuolisesti arvioiden ja jonka käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhteyshenkilö, vastaavat kustannukset olivat 15 600 euroa. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä käyttämät sosiaalija terveydenhuollon kustannukset olivat vuodessa 23 600 euroa