Kanta-palvelut kaikkien kansalaisten käytössä Järvenpään kaupungin kotihoidolle Vuoden vanhusteko -tunnustus SENIORARBETE 5 • 2016 TEEMA: Tiedolla johtaminen
Vanhustenpäivän pääjuhlaa. Juhla järjestettiin yhdessä VTKL:n, Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston ja seurakunnan kanssa. Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa. 13 6 10. Dialogi ajassa Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla. 2 SENIORARBETE 5 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 12.12.2016 | Lehden teemana on Saattohoito TEEMA: Tiedolla johtaminen Jyväskylässä vietettiin 62
kysy&vastaa 6 62. 3 Vanhustyö 5 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2017 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 5 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Työtä on tehty tiiviisti vuoropuhellen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Vanhustenpäivän pääjuhla veti salin täyteen yleisöä Jyväskylässä Leena Valkonen 8 Järvenpään kaupungin kotihoidolle vuoden vanhusteko Leena Valkonen 10 Dialogi ajassa – Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla Leena Valkonen 13 Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa Reijo Tilvis 16 Iäkäs ihminen digitaalisten palveluiden käyttäjänä ja opastajana Tiina Etelämäki, Liisa Tiainen 18 Tiedolla johtaminen sosiaalija terveydenhuollossa Kimmo Haahkola 20 Onko palvelutarve pohjatonta. Minna Pietilä 21 Pirkon pakina: Johtamisen kuviot 22 Kanta-palvelut kaikkien kansalaisten käytössä Herttakaisa Kettunen 24 Eloisa ikä -koordinaation oppeja järjestöjen yhteiskehittämiseen Tiina Hailla 25 Luotetaan ihmisten omiin kykyihin! Sanna Tuominen 26 Toiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen RAI-vertailutiedon avulla Teija Hammar, Rauha Heikkilä 29 Vanhustyön johtajat: Johtamisen rooli monikulttuurisessa työyhteisössä 30 Sähköinen hyvinvointikertomus kuntien tiedolla johtamisen väline Herttakaisa Kettunen 32 Ikääntyneen hiv-positiivisen hyvä hoito L. Rosqvist 34 Ikääntyneiden potilaiden ohjaukseen erityistä huomiota Hanna Muurinen, Helena Leino-Kilpi 36 Iltatupa lievittää yksinäisyyttä Pirjo Lääperi 38 Mummolassa mihinkään ei ole kiire Suvi Rantanen 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Kunskapsledning Markku Lehto 45 För ledning av äldrearbetet behövs information! Päivi Sillanaukee 46 Vanhustyön johtamisessa tarvitaan tietoa Päivi Sillanaukee Johtaminen edellyttää tunnetta ja tietoa. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Näin on kasvatettu yhteistä tietomäärää ja jaettu osaamista. Kivelä, K. www.vtkl.fi K ol um ni 4 Tiedolla johtaminen Markku Lehto 5 Miten tieto kanavoidaan ja kootaan toiminnaksi. Hyviä käytäntöjä ja vanhustyön laadun tekijöitä on kuvattu suosituksiin ja oppaisiin. Ennen kaikkea tarvitaan taitoa yhdistää nämä oikeassa suhteessa. Tieto on yhä kovempaa valuuttaa kaikessa työssä. Honkalampi, E. Tämä yhteistyö ja tiedon kartuttaminen toimii hyvin, näin kirjoittaa kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Kun puhutaan vanhusten palveluista, on usein viisasta jättää vastaus asiakkaalle. Esimerkiksi: tuijotammeko suoritteita vai terveyttä ja elämän laatua. Elämän laatu syntyy yksityiskohdista. Sitä kuvaa Francis Baconin tunnettu lausahdus ”tieto on valtaa”. Johdon kiinnostus toiminnan arviointiin ja tulosten parantamiseen on kuitenkin vain yksi osa tiedolla johtamista. Päinvastoin se täsmentyy ja terävöityy kulkiessaan useampien tiedon jalostuksesta nautintoa saavien aivojen kautta. On myös vaihtoehtoja, joihin ei kannata hakea yleispätevää hyvä-huono – vastausta. Tieto ei kulu, kun sitä jaetaan. Tiedolla johtamisen vähimmäisvaatimuksiin kuuluu se, että käytetään tehokkaasti hyväksi seurantatietoa. 4 Pääkirjoitus Markku Lehto Vvaltuuston puheenjohtaja, VTKL T iedon käyttö päätöksenteossa on edennyt huikeasti yhden sukupolven aikana. Usein ne ovat niin vakiintuneita, ettei niitä huomata eikä tarvitsekaan huomata. Yksittäistapaukset värittävät käsityksiä toiminnan onnistuneisuudesta. Sosiaalinen media on pikemminkin lietsomassa henkeä tähän suuntaukseen kuin sitä hillitsemässä. Jos kahden eri lääkkeen hinta ja sivuvaikutukset ovat samat, mutta vaikuttavuus erilainen, ei tarvita laajaa arvokeskustelua, kumpi valitaan. Mutta on myös harmaa alue, jossa arvojen ja tiedon liitto edellyttää molempien puolien tarkastelua. Sen perusteella osataan hoitaa paremmin asiakasja potilasvirtoja, tehostaa prosesseja, parantaa laatua ja puuttua kohteisiin, joissa kustannukset ovat liian korkealla. Faktojen paukuttelun lisäksi tarvitaan viisasta kokonaisharkintaa. Hyvään johtamiseen kuuluu tällaisten piirteiden kitkeminen. Jokainen kohdallaan johtaa omaa toimintaansa tiedolla ja sen jatkuvalla uudistamisella. Ainakin sen selventämistä, mitä oikeastaan tavoitellaan. Ihmiset eivät ole robotteja. Parhaimmillaan kysymys on siitä, että on luotu työkulttuuri, jossa yhteisön arvot ja tavoitteet antavat toiminnalle suunnan ja sisältö kehittyy jatkuvan oppimisen avulla. Tieto ei ole myöskään yleisavain hyvään. Mutta se ei riitä. Laajemmin ymmärrettynä tiedolla johtaminen tarkoittaa jatkuvaa uuden tiedon hankintaa ja soveltamista organisaation kaikissa osissa. Joku arvostaa kauppojen läheisyyttä, toinen luonnon rauhaa. Mutta pitkistä lukusarjoista huolimatta todellinen suunnittelu voi edelleen perustua hämmästyttävän puutteelliseen arviointiin. Voidaan puhua itse oppivasta työyhteisöstä, jossa tiedon arvostus on korkealla. Kummankin vaihtoehdon taakse löytyy johtajia, jotka ovat vakaasti omasta mielestään moderneja tiedolla johtajia. Tiedon käyttö ja vaikutusten arviointi kuuluu osana hyvään johtamiseen. Kaikkien päätösten takana on arvoja ja arvostuksia. Kun asiakas voi valita palvelun, ne kehittyvät asiakkaiden toiveiden eikä etäällä olevien päättäjien halujen mukaan. Platon oli eittämättä oikeassa ja sen takia se muistetaan sanoessaan, että totuus, hyvyys ja kauneus kuuluvat kaikki kolme ihmisen elämään eikä niitä voi korvata toisillaan. Uuden kokeilulle annetaan tilaa, ikävät ennakkoluuloiset puheet jätetään pitämättä ja epäonnistumisista ei lannistuta eikä lannisteta. Tieto ei ole ongelmaton. Entä pitäisikö tarjota erinomaista harvoille vai keskinkertaista useammille. Tiedolla johtaminen. Sellaisena tieto usein koetaan ja sen takia sitä koetetaan pantata, pitää sitä asemaan tai professioon kuuluvana. Johto huolehtii siitä, että tavoitteet on sisäistetty ja vuorovaikutus toimii kitkatta
”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, on parempi rakentaa tuulimyllyjä kuin suojamuureja.” Tämä vanha kiinalainen sananlasku on hyvä hypoteesi. Nykyisin vedotaan esimerkiksi, että koti on iäkkäälle ihmiselle paras paikka. Tieto on tietoa ja mielipiteet ovat mielipiteitä olisi aivan liian yksinkertaistaen sanottu tästä. Tutkimustarpeiden tunnistaminen on tärkeää niin virkamiehille, t&k -toimijoille, käytännön työtä tekeville ja heitä johtaville. On hankittu taustaselvityksiä, käytetty asiantuntevia selvityshenkilöitä, tehty ennakkoarviointeja jne. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi laitoshoito esiintyy julkisessa keskustelussa pääsääntöisesti kielteisessä valossa. Kyllä iäkkäiden toiveista tältä osin on tutkittua tietoa käytettävissä. Tähän liittyy sellainen dilemma, että kun uudistuksen linjauksia määritellään, alkaa nykytila tuntua kovin hyvältä. Jonka paikkansa pitävyys pitäisi tutkimuksella selvittää! Miten tieto kootaan ja kanavoidaan toiminnaksi?. Tietoperustan jatkuva kasvattaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on, että tämä tieto kanavoituu iäkkäiden paremmaksi terveydeksi, toimintakyvyksi, elämänlaaduksi. Kun sen vähentäminen nostetaan agendalle, vähenee kritiikki olemattomiin. Hyödynnetäänkö riittävästi. Toki on määritelty myös se, että peruslinjaus on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus suhteessa laitoshoitoon. Ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä on aktiivisesti haettava haaste on erityisen suuri uudistuksia suunniteltaessa ja toimeenpantaessa. Uudistus on valtava, eikä vastaavasta ole aiempaa kokemusta, eikä yksi yhteen -kansainvälistä tietoa sovellettavaksi. Pohjatyöt on tehtävä huolella! Ja ihan selvää on, että ei hyödynnetä riittävästi olemassa olevaa tietoperustaa. Meiltä puuttuu rakenteita siihen, miten tieto vaikuttavuudesta saadaan osaksi käytäntöä. Esimerkiksi se väestönosa, joka toimii monien uudistusten ajurina eli iäkkäät ihmiset, on pystyttävä osallistamaan nykyistä huomattavasti paremmin uudistusten tekoon. Mustavalkoinen koti vai laitos -keskustelu ei ole tiedolla johtamisen kannalta hyödyllistä, vaikka monet mieluusti tässä pitäytyvät. Myös omien kokemusten pohjalta asioita tuodaan esille ja nämä kokemukset toimivat signaaleina tutkijoille. Ylipäätään on tarpeellista, että kun kehitämme, tutkimme ja uudistamme, tunnemme nykytilan kehittämistarpeet ja tähän mennessä tehdyn tuloksia. Miten sote-valmistelussa kootaan ja hyödynnetään tietoa. Millaisia haasteita runsaat tietomassat aiheuttavat. Kaikkea ei vielä ole tutkittu, jolloin hyödynnettävääkään ei ole: tutkimusaiheita kuitenkin kumpuaa toimintaympäristön muutoksista ja ihmisten reaktioista niihin. Koti on osalle ihmisiä hyvä paikka elää ja asua, mutta ei kaikille. Samalla on ohjauksessa korostettu sitä, että kotihoitoon on rakennettava uusi design aikansa eläneen tilalle ja monipuolistettava palvelukirjoa koteihin. Kaikki tämänhetkinen ohjaus (mm. vanhuspalvelulaki, laatusuositus) lähtevät siitä, että keskiössä on ihmisen tarpeiden arviointi ja palvelukokonaisuuden suunnittelu siltä pohjalta. Haasteena on tiedon hyödyntäminen, rohkea uudistaminen tietoon perustuen. 5 Vanhustyö 5 • 2016 kysy & vastaa Päivi Voutilainen johtaja sosiaalija terveysministeriö Miten mielipiteet vaikuttavat tietoon ja tiedolla johtamiseen. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että linjaukset eivät poukkoile tieto on tässä tukena. Tiedon hyödyntämisen ohella ja tätä todellakin on tehty tietoperustaa on aktiivisesti kasvatettu. Monet mielipiteet rakentuvat tiedon varaan, jolloin niille tunnusomaista on, että ne kyetään perustelemaan tutkimustuloksilla ja/tai arvioitujen hyvien käytäntöjen pohjalta. Tässä on paljon tehtävää vielä ja haaste on erityisen suuri palveluja johtaville ja kouluttajille. Hyödyntämisen taso vaihtelee. Miten luulot ja asenteet vaikuttavat tiedolla johtamiseen. Tutkittua tietoa on ja hyviä arvioituja käytäntöjä on. Perustuuko tämä väittämä tutkimukseen vai onko se luulo. Esimerkiksi iäkkäiden palveluista meillä on hyvä tietoperusta, paikoin ainutlaatuinenkin. Valmisteluvaihe on tältä kannalta tehty huolella ja yhtä huolella on rakennettava järjestelmällinen seuranta uudistuksen toimeenpanon tueksi. Miten tutkimustietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä
Vanhustenpäivän pääjuhla kokosi Jyväskylään lähes 500 osallistujaa. Toimintaohjelman päivityksen yhteydessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun sekä väkivallan ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. He kaikki käyvät aktiivisesti eläkeläisten kerhoissa. Ministeriö on päättänyt vuodelta 2011 laaditun Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman päivittämisestä. Selvitysten mukaan ikääntyneet kuitenkin kokevat Teksti ja kuvat: Leena Valkonen 62. Ikääntyneiden turvallisuus tulee varmistaa Juhlapuheen tilaisuudessa piti sisäministeri Paula Risikko, joka nosti esiin iäkkäiden ihmisten tarpeen turvallisuuden tunteeseen. 6 VANHUSTENPÄIVÄ V anhustyön keskusliiton teemoittama lokakuun ensimmäiselle viikolle ajoittuva valtakunnallinen Vanhustenviikko innosti jälleen organisaatioita ja kansalaistoimijoita järjestämään monenlaisia iäkkäitä ihmisiä yhteen kokoavia tapahtumia eri puolella Suomea viikon teeman Tekee mieli oppia mukaisesti. Toisten kanssa yhdessä harrastaminen ja opiskelu lisäävät iloa ja sosiaalisuutta. Vanhustenviikon suojelijana toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tasavallan presidentti totesi myös, että meidän kaikkien on hyvä muistaa, että itse kukin meistä voi auttaa, tukea ja kannustaa seniorikansalaisia jatkamaan elinikäisellä opintiellään – iäkkäänä ei ole mitään syytä jäädä paitsi oivaltamisen riemusta. Myös vanhemmalla iällä on tärkeää voida hoitaa omia asioitaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Sanni, Eeva, Eila ja Salli tulivat yhdessä viihtymään Vanhustenpäivän juhlaan. Tapoja auttaa on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Vanhustenpäivän pääjuhla veti salin täyteen yleisöä Jyväskylässä Valtakunnallista Vanhustenviikkoa on vietetty jälleen tuhansin eri tapahtumin eri puolilla Suomea. Tärkeää on pitää mielessä, että monesti avun antamiseen riittävät pienet ja ihan arkipäiväiseltäkin tuntuvat teot. He pitivät tärkeänä, että iäkkäitä ihmisiä huomioidaan ja heille järjestetään tapahtumia. Kirjallisen tervehdyksensä juhlaan lähettänyt Tasavallan presidentti totesi, että oppimista tarvitaan, koska se lisää tietoja ja taitoja ja usein myös osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin on helpompaa. Siihen muun muassa monipuolinen kansalaistoiminta tarjoaa hyvin monipuolisia mahdollisuuksia. Ministeri Risikko totesi, että turvallisuus ja turvallisuuden tunteen merkitys korostuvat iän karttuessa. Valtakunnallinen Vanhustenpäivän pääjuhla järjestettiin Jyväskylässä yhdessä keskusliiton, Jyväskylän kaupungin, vanhusneuvoston ja seurakunnan kanssa
Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen pohti puheessaan mm. Se on tarua, että vanhemmiten oppii vain helppoja asioita. – Niin pitkään voi oppia, kun haluaa oppia. – Oon 90-vuotias, oppimaan innokas! Itsestään selvyyshän tämä nykyään on, että oppiminen ei tunne ikärajoja, mutta joskus on itsestään selvyydet hyvä sanoa ääneen. Välillä kaadutaan ja noustaan taas ylös. Maailma muuttuu ja uusiin turvallisuushaasteisiin tulee hakea ratkaisuja esimerkiksi parantamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, ministeri Paula Risikko totesi. 7 Vanhustyö 5 • 2016 nuorempia ikäluokkia enemmän turvattomuuden tunnetta. Elämänlaajuisen oppiminen ylläpitää osallisuutta ja lisää tietoa ja taitoja, joiden avulla ihminen kykenee hoitamaan omia asioitaan ja vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin nosti esiin pienen lapsen oppimisen innon ensi askeleita ottaessaan. Niin meillä jokaisella henkilökohtaisesti kuin yhteisöinä ja yhteiskuntana on aihetta ja oikeus sisäistää ja alleviivata tätä. Suomea pidetään edelleen yhtenä maailman turvallisimmista maista, ja se tunne pitää olla myös ikäihmisillä. Tässä taustalla on usein pelko vammautumisesta ja itsenäisyyden menettämisestä. Ryhmän vaikutus oppimiseen on suuri ja harrastepohjaista oppimista voi harjoittaa esimerkiksi kansalaisopistoissa. Meillä on oikeus oppia uutta, kääntää uusia lehtiä kirjoissa, kääntää uusia verkkosivuja esiin, kääntää uusia lehtiä elämässä. Oleellista on, minkä kuntoinen ihminen on henkisesti ja fyysisesti ja mitä yhteiskunnan palveluja hän tarvitsee. Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala käsitteli myös oppimista. Tärkeintä tietenkin on, miten ihminen itse kokee oman ikänsä ja toimintakykynsä päivittäisessä arjessaan. Ikääntynyt voi olla myös monella tavalla haavoittuvassa asemassa. – Yleisin ikääntyneiden peloista on kaatumisen pelko. – Kansalaisilta kysyttäessä, riippuen vastaajan iästä, saa monenlaisia vastauksia, missä kulkee vanhuuden raja. Vanhustenviikolla pidettiin jälleen kerran tuhansia erilaisia tapahtumia ympäri maata. Sairaus, yksinäisyys ja muistisairaudet altistavat syrjäytymiselle ja jopa kaltoin kohtelulle. Tekee mieli oppia Keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen muistutti Vanhustenviikon teemaan liittyen, että oppimaan pystyy aina. Into ja motivaatio kannustavat oppimaan kaiken ikäisenä. vanhuuden määritelmää. Järjestettyjen kyselyjen tuloksena ihmisten käsitys vanhuudesta on ainakin vuosimäärältään kasvava. Keskusliitto kiittää lämpimästi kaikkia organisaatioita ja toimijoita, jotka osallistuivat tapahtumien järjestämiseen.. Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan ihminen oppii uusia ja erilaisia asioita koko elämänkaarensa läpi. Ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta lisäävät tutkimusten mukaan esimerkiksi hyväksi koettu terveydentila, tutut naapurit, valaistus, asuntojen turvalukitus ja mahdollisuus liikkua turvallisesti
– Perinteisesti palveluohjauksessa on keskitytty asiakkaan ongelmiin. Yhteiskuvassa ovat vasemmalta VTKL:n toiminnanjohtaja Satu Helin, johtaja viesitntä, markkinointi ja HR Päivi Sihvola Ilmarisesta, palkitut kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen ja kotihoidon päällikkö Tiina Palmu Järvenpäästä, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen sekä ministeri Paula Risikko. työllä asiakasta tuetaan ja kannustetaan yksilöllisesti. Nyt näkökulma käännettiin siihen, mitä voimavaroja hänellä on ja mistä hän pystyy itsenäisesti selviytymään. VUODEN VANHUSTEKO. Toiminta tukee itsenäisyyttä, toimintakykyä sekä merkittävällä tavalla vähentää asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrää. Intensiivitiimi asiakkaan tukena Järvenpään voimavaralähtöisessä kotihoidonmallissa asiakkaan tukena on intensiivitiimi, joka perustettiin kaupungin kotihoitoon keväällä 2015. Tiimin jäseniä koulutettiin voimavaralähtöiseen ajatteluun ja asiakkuuden uuteen näkökulmaan pääasiassa sisäisillä koulutuksilla. Intensiiviryhmässä työskentelee sairaanhoitaja ja lähihoitajia sekä heidän tukenaan lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja muita alan ammattilaisia asiakkaan tarpeen mukaan. – Toimintakulttuurin muutokseen on tarvittu paljon keskustelua ja avointa kehittämisotetta, Sinkkonen sanoo. Malliin sisältyy neljän viikon mittainen intensiivijakso, jossa monialaisen henkilöstötiimin yhteisTeksti ja kuva: Leena Valkonen Järvenpään kaupungin kotihoidolle Vuoden vanhusteko -tunnustus Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsivat tänä vuonna Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Järvenpään kaupungin voimavaralähtöisen kotihoidon toimintamallin. 8 V oimavaralähtöisen palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja vahvistaa asiakkaan verkostoja ja voimavaroja niin, että asiakas selviytyy kotona mahdollisimman kevyiden ja tarkoituksenmukaisten palvelujen turvin. Asiakas nähdään osaavana ja pystyvänä toimijana, joka voimaantuu oikea-aikaisen ja riittävän tuen avulla, painottaa Järvenpään kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
kerran. Järvenpään toimintamallissa voimavaralähtöisyys on myönteinen esimerkki, jonka avulla iäkkäiden ihmisten toimintakykyisyyttä ja osallisuutta voidaan tukea. Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere puh. Toiminta tukee itsenäisyyttä ja vähentää palvelutarvetta Jo nyt on havaittu, että toiminta tukee itsenäisyyttä, toimintakykyä sekä merkittävällä tavalla vähentää asiakkaan tarvitsemien palvelujen määrää. – Yli kolmanneksella asiakkaista kotihoidon käyntimäärä väheni, yli 40 %:lla kunnallisen palvelun tarve poistui kokonaan ja joka viidennellä asiakkaalla siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen siirtyi ja hän pystyi jatkamaan kotona asumistaan, Sinkkonen kertoo. Kaikkien asiakkaiden kohdalla tapahtui merkittävää kuntoutumista, voimaantumista ja asiakkaan elämänlaadun kohentumista. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin toteaa, että hakemuksissa oli paljon innovatiivisia hankkeita. medical device Lisävarusteena kantolaukku.. Järvenpäässä on laskettu, että toimintamalli on säästänyt 47 intensiivijakson käyneen asiakkaan palvelutarpeen vähenemisenä tehostetun palveluasumisen sijaan laskennallisesti kolmessa kuukaudessa noin 142 600 euroa. – Mikäli he ovat vielä kuuden kuukauden kuluttua edelleen samojen palvelujen äärellä omassa kodissa, on säästö kaupungin palveluissa noin 369 000 euroa, Sinkkonen laskee. Kokonaisuudessaan 85 % intensiivijakson käyneistä asiakkaista (47 asiakasta 55 asiakkaasta) palvelutarve väheni merkittävästi. Jakson käyneiden asiakkaiden palvelutarpeen kehitystä seurataan kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden välein jakson päättymisen jälkeen yhteydenotolla. Toimintakulttuurin muutokseen on tarvittu paljon keskustelua ja avointa kehittämisotetta. Järvenpäässä uusi toimintamalli on vakiinnutettu osaksi palvelurakennetta. Hyödyt: • Sydänja verenkiertoelimistön vilkastuminen ja kestävyyden lisääminen • Lihasvoiman vahvistaminen ja säilyminen • Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääminen • Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen tehostaminen • Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa Laitteen mukana jalkakaukalot ja käsikahvat, jotka vaihdettavissa pikalukituksella ilman työkaluja. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi THERA-TRAINER MOBI UUTUUS! Moottoroitu polkulaite aktiivisuuden ylläpitoon. Suuruudeltaan 5000 euron palkinto jaettiin nyt 9. – Järvenpään malli osoittaa, että uudella lähestymistavalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä tuloksia sekä ikääntyneiden elämänlaatuun, että kaupungin kokonaistalouteen, sanoo Ilmarisen viestinnästä, markkinoinnista ja HR:stä vastaava johtaja Päivi Sihvola. Hakemuksia Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen rahoittamaan Vuoden vanhusteko -palkintoon tuli yhteensä 21. Intensiivisen toiminnan vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti
Hekin, jotka eivät tulleet valituksi oppaaksi pitivät huippuna sitä, että saivat olla mukana osallistumassa valintakokeeseen, Nuutinen lisää. Tytär oli ehdottanut isälleen, että saisiko ilmoittaa hänet opashakuun. Näyttelyyn palkattiin kaikkiaan 30 yli 70-vuotiasta ikääntymisen kokemusasiantuntijaa oppaiksi. opettajia, kouluttajia, lääkäreitä, pappeja, nuoriso-ohjaajia ja matkanjärjestäjiä. – Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä kansakuntia Japanin, Italian ja Saksan rinnalla. Dialogi ajassa -näyttelyllä haluamme lisätä empatiaa ja ymmärrystä senioreita kohtaan ja samalla purkaa vanhuutta koskevia ennakkoluuloja. Dialogi ajassa on saksalaiseen konseptiin perustuva näyttely, jossa voi katsella, kuunnella ja käytännössä kokeilla, mitä ikääntymiseen liittyvät muutokset voivat olla. 77 vuotiaana töissä Savonlinnassa asuva Asko Hämäläinen kehaisee ensi sanoikseen Heurekan näyttelyä hienoksi ja työilmapiiriä seniorioppaiden parissa aivan mahtavaksi. Haluamme myös lisätä vuorovaikutusta eri ikäpolvien välillä, Heurekan innoituspäällikkö Merja Nuutinen perustelee seniorioppaiden mukanaoloa näyttelyssä. Tilastokeskuksen mukaan 15 vuoden kuluttua yli 65-vuotiaita on yli neljännes Suomen väestöstä, kun heitä nyt on viidennes. Valintatilaisuudesta jäi hyvä tunnelma. Sitä voi kokeilla ja aistia aitojen seniorioppaiden ja elämyksellisen tehtäväpolun kautta Heurekan näyttelyssä Dialogi ajassa – Vanhenemisen taito. Keskusliiton jäsen Miina Sillanpään säätiö on näyttelyn yhteistyökumppani. DIALOGI AJASSA. Vanhustyön keskusliitto on ollut tiedekeskuksen asiantuntijakumppanina konseptin suomalaistamisessa kotimaiseen ympäristöön. Joukossa on mm. Monen aktiivisen ikäihmisen kohdalla ikä ei ole este, vaan täynnä mahdollisuuksia! Tätä todistavat Heurekan uudessa näyttelyssä oppaina toimivat yli 70-vuotiaat seniorit. 10 Y li 70-vuotias voi hyvin kiipeillä katoilla, opetella uuden kielen, matkustella ympäri maailmaa ja löytää rinnalleen rakkauden. – Iäkkäiden ihmisten innostus opastyöhön yllätti meidät kaikki positiivisesti, hakemuksia tuli kaikkiaan yli 500. Lisäksi liitto osallistui oppaina toimivien ikäasiantuntijoiden rekrytointiin sekä heidän ja muun henkilökunnan valmennukseen näyttelyn toteutuksessa. Tiimiin valitut ovat iältään 70–81-vuotiaita ja monenlaisista ammateista. – Enhän minä toimettomana ole muutenkaan, maan vanhimmaksi ammatissa toimivaksi nuohoojaksi itseään tituleeraava Hämäläinen toteaa hymynkare suupielessä ja jatkaa. Teksti ja kuvat: Leena Valkonen, Heureka Dialogi ajassa – Heurekan näyttely avaa vanhenemista kokemuksellisella tavalla Millaista vanheneminen on käytännössä
– Nuohoojana sitä menee koteihin, ihmisen yksityisalueelle. Se on asia, joka pitäisi nostaa vielä nykyistä selvemmin esiin. Valtiovalta kipuilee nyt säästöjen kanssa. Aktiiviset ihmiset löytävät kyllä tekemistä. Tästä pestistä neuvottelin perheeni kanssa, ja onhan se mahtavaa, että 80-vuotiaana hakee töitä ja saa niitä. – Saimme hyvän valmennuksen opastehtävään ja mukavaahan se on ihmisten kanssa jutella. Kierros voidaan pitää myös stadin slangilla tai suomalaisella viittomakielellä. – En malta vieläkään olla paikallani, tekemisestä saan paljon lisää energiaa. Tärkeää on, että vanhenemisesta puhutaan. Tarvitaan erilaisia toimintamalleja, että voisi kokea, että oma läheinen on turvassa. Toivon, että näyttelyllä voidaan vaikuttaa asenteisiin, että kiinnitetään huomiota vanhuksiin ja hoivahenkilöstöön. Elämäntyönsä Pirkko Kiravuo on tehnyt opettajana, oppikirjojen tekijänä ja rehtorina. Realiteetit täytyy ottaa huomioon, mutta se ei estä sitä, että ei voisi mennä mukaan, luonnehtii opas Pirkko Kiravuo, 80. Heurekassa on ollut aiemmin esillä saman tuottajan Dialogi pimeässäja Dialogi hiljaisuudessa -näyttelyt. – Nykyisin eri sukupolvet ovat erillään, vanhukset ja heidän lapsensa ovat kaukana toisistaan. – Että voin vaihtaa kokemuksia eri ikäisten kanssa. Lisätietoa: www.heureka.fi/fi/dialogi-ajassa-vanhenemisen-taito soonaamme kunnioittava koulutus. Saan paljon energiaa lisää Vauhti hidastuu, askel madaltuu, ja kaikki vaatii enemmän aikaa, mutta elämä antaa uusia haasteita kohdattavaksi. Näyttelyssä kierretään 15 hengen ryhmissä. Monesti mietin, tiedostetaanko tätä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä riittävästi. Tehtävään perehdytys oli hyvää, meillä oli tiivis ja monipuolinen, meidän perDialogi ajassa – vanhenemisen taito esillä Heurekassa 1.10.2016–15.1.2017 Näyttelyn on tuottanut Dialogue Social Enterprise GmbH. Se siitä ikärasismista! nauraa hänen tyttärensä. Siellä näkee ja kuulee monenlaista. – Olen helposti innostuva ja minusta on hauskaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja opastaa. Pirkko Kiravuo, Asko Hämäläinen ja Merja Nuutinen toivottavat kävijät tervetulleiksi elämykselliseen näyttelyyn.. Kierroksia on mahdollista varata ennakkoon myös muilla kielillä, kuten englanniksi ja saksaksi. Että olisi vanhuksia kunnioittava asenne. Dialogioppaiden vetämiä kierroksia pidetään 1–3 tunnissa, 20 minuutin välein. Huoli arjesta kuluttaa molempia. 11 Vanhustyö 5 • 2016 – Kyllähän minä vielä katolla pysyn, ei ikä ole siinä este. Kierros kestää noin tunnin. Asko Hämäläinen on eniten huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Heureka on hänelle tuttu paikka, sillä hän on toiminut jo 15 vuotta vapaaehtoisena neuvomassa asiakkaita näyttelyissä. Kaikenlaista kysytään, mitään ylitsepääsemättömän vaikeaa asiaa ei vielä ole tullut vastaan. Inhimillistä kosketusta tarvitaan myös, se on jokaisen ihmisen perustarve. Kiravuo sanoo, että tässä näyttelyssä häntä kiinnostaa erityisesti ikäpolvien välinen vuorovaikutus. Ja nämä opashommat olisipa kaikilla tällainen työpaikka ja työilmapiiri, hän naurahtaa. Näyttelyssä kävijät ovat olleet hyvin myönteisiä ja innostuneita näistä näyttelyn asioista. Muun ohella Kiravuo lukee näkövammaisten äänilehteä, opettaa filippiiniläisnaisille suomea ja opiskelee italiaa työväenopistossa
Tervetuloa Vanhustyön keskusliiton osastolle 102! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus WWW.HYVAIKA.FI Sopii ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä. Lipun ostaneille 10€ messuraha messuostoksiin. kotiturvasta ja ikäkuulosta • liikuntatorilla toiminnallisia harjoitteita HYVÄ IKÄ. Messuilla mukana mm. Avoinna: to 20.10. • yli 200 näytteilleasettajaa • päivätansseja tahdittaa yön lyhdyt • paneelikeskustelussa omaishoito • juontajina pirkko mannola ja sami hintsanen • tietoiskuja mm. klo 9-17 pe 21.10. klo 9-16 Peruslippu 10 €. Ideoita hyvinvointiin ja arkeen, ikääntyville ja vanhustyön ammattilaisille. AISTIT | ASUMINEN | HOIVA KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA Vanhuus on hyvä ikä. Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma
Viimeksi mainitut palvelevat usein levittäjäänsä monin eri tavoin. Faktojen seassa on usein paljon näennäistietoja, luuloja ja uskotteluja sekä suoranaista tarkoituksellista disinformaatiota. Usein niistä koituu esittäjilleen taloudellisia etuja. Teksti: Reijo Tilvis, LKT, geriatrian emeritusprofessori. On vain ennusteita, joista osa voi osua kohdalleen, mutta joista useimmat eivät sitä tee. 13 Vanhustyö 5 • 2016 Tiedolla johtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa Tiedon tulvasta oikean tiedon poimiminen tuntuu muuttuvan aina vain vaikeammaksi. T ärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä kuten vanhuspalvelujen suunnittelussa tarvittaisiin luotettavaa tietoa, mutta tulevasta ei kellään ole tietoa
ISSN=1798-5137. Tästä on seurannut mm se, että vuosina 1991–2004 laadituissa väestöennusteissa 65 vuotta täyttäneiden määrän ennuste on ollut viiden vuoden ennusteperiodilla 0,9–1,6 prosenttia liian alhainen toteutuneeseen kehitykseen verrattuna. Siksi niitä koskevia ennusteita on syytä hieman tarkastella. Kestävyysvajeen arvioinnissa vanhusväestön määrä ja sen palvelutarve ovat keskeisiä tekijöitä. Väestöennusteiden osuvuus. Päättäjille jäi paljon valinnan varaa. Kuvaavaa tälle on hiljattain käydyt keskustelut Suomen valtion ns. 14 Vanhusväestön kasvua on jo kauan pidetty suurena uhkana sekä terveys-ja sosiaalipalvelujen tarpeen nousun syinä. Ennustetut kuolleisuusluvut ovat olleet yliarvioita sitä selvemmin, kuta pidempi seurantajakso on ollut (Kuva 1). Ne lasketaan usein sen periaatteen mukaisesti, että nykytilanne jatkuu ja kuolevuus ei muutu olennaisesti. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.2.2016]. Eri laskentoja laatineiden tahojen arviot vuosina 2010-2011 vaihtelivat yhdestä 14,4 miljardiin euroon eli bruttokansantuloon suhteutettuna puolesta prosentista kahdeksaan prosenttiin. kestävyysvajeesta. Näistä väestöennusteet ovat helpompi osa ja niiden tekemisessä on pitkät perineet ja koetellut menetelmät. Kuva 2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Kuolevuus on kuitenkin jatkuvasti pienentynyt, ja elinajanodote on pidentynyt myös kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä. Kehittyvistä menetelmistä huolimatta väestöennusteiden epävarmuus ja ristiriitaisuudet ovat antaneet enenevää huolenaihetta. Kuva 1: Vuosina 1991-2009 arvioidun ja 3, 5 ja10 vuoden seuranta-aikana todetun kuolleisuuden erot. Siksi ikääntyneiden lukumäärä on kasvanut odotettua enemmän ja väestöennusteet ovat olleet tältä osin olleet aliarvioita. 2012. Väestöennusteet ovat menneeseen kehitykseen ja oletuksiin perustuvia projektiolaskelmia. Tätä kuvaa Tilastokeskuksen julkaisema kuva, jossa verrattiin eri aikoina tehtyjä ennusteita myöhemmin toteutuneisiin tietoihin (kuva 2). Eri vuosina laadittujen ennusteiden ja toteutuneiden tietojen vertailua.
15 Vanhustyö 5 • 2016 Iän suhde hoitotarpeeseen Vanhusväestön kasvua pidetään yhtenä syynä terveydenhuollon menojen kasvuun, joskin näkemykset sen todellisista vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. Vanhusväestön kasvun aliarviointi ja ikääntymiseen liittyvän hoitotarpeen yliarviointi kompensoivat toisiaan ei kuitenkaan täysin, sillä yliarviointi on selvästi aliarviointia suurempaa. Perinteiset kronologiset mittarit, joissa lasketaan tietyn iän saavuttaneiden päälukuja, ovat joka tapauksessa osoittautuneet vajavaisiksi. Niiden muutokset ovat olleet lähes identtisiä kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Maailmanlaajuisesti tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta länsimaissa pääsääntöisesti Friesin teoriaa tukevia. Kävin niitä aikoina läpi todeten, että arviot eivät jälkikäteistarkastelussa juurikaan olleet toteutuneet vaan monet olivat karkeita yliarvioita. Kuva 3. Väestön ja sairaalahoidon muutokset vuosina 2000-2014 (Laskettu Tilastokeskuksen tiedoista; www.stat.fi) Kuva 4. Kokonaiskuolleisuuden ja sairaalahoitojen määrän kehitys vuosina 2000-2010. Ristiriitaa voi kuvata kahdella näkökulmalla: A. Suomessakin on tehty lukematon määrä sekä sairauskohtaisia että hoitotarvetta ennakoivia arvioita. prospektiivisten väestömittareiden hyväksikäyttö. (Laskettu Tilastokeskuksen tiedoista; www.stat.fi). Väestön vanhetessa useimmat sairaudet yleistyvät, minkä seurauksena terveydenhuollon ja sairaanhoidon tarve kasvavat. Toisin sanoen ikääntyneiden kuolleisuuden vähentyminen on kiistattomin merkki terveydentilan kohentumisesta. Havainto ei liene yllättävä, sillä keskittyyhän raskain hoito iästä riippumatta viimeisiin elinvuosiin. Tätä kysymystä on pyritty selvittämään lukemattomien tutkimusten avulla erityisesti sen jälkeen, kun Fries julkaisi v. Yhden mahdollisuuden saattaisi tarjota uusien ns. Vuosi 2000 =100. Ne paljastavat esimerkiksi, kuinka ikääntyneiden ja sairaalahoidon määrät eivät ole muuttuneet tasatahtiin vaan eriytyneet vuosi vuodelta (kuva 3). Herääkin kysymys, olisiko kokonaiskuolleisuuden lisäksi jokin muu demograafinen tunnusluku soveltuva kuvaamaan ikääntyvän väestön hoitoja hoivatarpeen muutoksia. Väestö keski-ikä ja iäkkäiden lukumäärä nousevat, koska vakavat sairaudet puhkeavat myöhemmin, eikä hoitotarve nouse samassa suhteessa. Paljon yhtenäisempi kuva syntyy, kun verrataan toteutunutta kokonaiskuolleisuutta ja sairaalahoitojen määrää. Vaikka tällaista ei arviota yhden ihmisen kohdalla ei voi eikä ole soveliastaan tehdä, se on mahdollista laskea väestötasolla. 1980 teorian sairauksien pakkautumisesta myöhäiseen ikään. B. Tilastojen viimeaikaisia kehityssuuntia Suomen virallisista tilastoista voi poimia tietoja, jotka valaisevat viimeaikaisia kehityssuuntia. Tarve uudelle tiedolle on joka tapauksessa polttava, sillä vanhuspalvelujen suunnittelussa lujilla uskomuksilla, haaveiluilla ja puhtailla business-ideoilla on aina ollut liian suuri osuus.. Sen seurauksena sairaat vuodet eivät lisääntyisi samassa suhteessa kuin elinvuodet. Näissä arvioidaan niiden henkilöiden määrä, jotka elävät todennäköisesti esimerkiksi viimeistä tai viittä viimeistä vuottaan
Hyvä opastaja on rauhallinen, kannustava, rohkaiseva ja hänelle voi esittää myös tyhmiä kysymyksiä. Eri toimijoiden tiedot löytyvät kootusti Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-sivuilta. Asiakkaan kannalta tämä kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Ihminen oppii koko elämänsä ajan, myös iäkäs ihminen oppii käyttämään hyviä sähköisiä palveluita. Yksi iso joukko heistä ovat iäkkäät ihmiset. Palveluiden tuottajien tulee ottaa vastuu käyttäjien opastamisesta palveluunsa. Demoympäristöä tarvitaan sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin. SeniorSurf-päivä innosti kokeilemaan tietotekniikkaa Vanhustenviikon SeniorSurf-päivän tapahtumissa iäkkäät ihmiset saivat tutustua rauhassa ja turvallisesti tietotekniikkaan ja erilaisiin digitaalisiin palveluihin omaan tahtiinsa ja usein henkilökohtaisen avun kanssa. Yleinen tahtotila on viedä entiset monen luukun palvelut yhdelle luukulle, helpottaa käyttäjän kokemusta ja samalla yksinkertaistaa hallintoa ja käytäntöjä. Tukea vertaisopastajasta Iäkkäät ihmiset ovat kiinnostuneita tietotekniikasta. Syyskuun puolessa välissä noin 70 seniori-ikäisiä tietotekniikan vertaisopastajaa kokoontui tapaamaan toisiaan, oppimaan itsekin uutta ja pohtimaan, mitkä asiat aiheuttavat pulmaa toisten iäkkäiden ihmisten opastamisessa. 16 P alveluita viedään verkkoon ja toimintatapoja ravistellaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Tämä madaltaisi kynnystä palvelun käytön aloittamiseen. Kaikessa sähköisessä asioinnissa tulisikin olla opastuskäyttöä varten demoympäristö, jonne voisi kirjautua demotunnuksia käyttäen. Opastaminen on hankalaa, koska toisen tunnuksia ei voi käyttää ja palvelut sisältävät henkilökohtaisia tietoja. Yleinen tahtotila on viedä entiset monen luukun palvelut yhdelle luukulle, helpottaa käyttäjän kokemusta ja samalla yksinkertaistaa hallintoa ja käytäntöjä.. Täysin uuden laitteen ja tekniikan opettelu itsekseen on kuitenkin korkean kynnyksen takana. Hyvä opastaja on avainsana alkuun pääsemiseksi. He ovat aikuisia ihmisiä, jotka haluavat hoitaa itse omat asiansa. Suomessa on noin 500 000 yli 65-vuotiasta ihmisistä, jotka eivät käytä tietotekniikkaa lainkaan. Tapahtumien järTeksti: Tiina Etelämäki, Liisa Tiainen Iäkäs ihminen digitaalisten palveluiden käyttäjänä ja opastajana Palveluita viedään verkkoon ja toimintatapoja ravistellaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Demoympäristössä pitäisi pystyä opastamaan ja opettelemaan kaikkia palveluun kuuluvia asioita. Hankalassa asemassa ovat kuitenkin he, jotka eivät ole sinut digitaalisen maailman kanssa. Vapaaehtoiset opastajat ovat valmiita auttamaan sähköisten palveluiden opastuksessa, kunhan heidät ensin perehdytetään palveluun. SeniorSurfpäivän tapahtumia toteutui ympäri Suomen lähemmäs 200. Jos vertaisopastajia vielä otettaisiin mukaan palveluiden kehitysja testausvaiheissakin, saattaisi tuloksena olla käyttäjäystävällisemmät palvelut, joita osattaisiin käyttää mahdollisesti jopa ilman opastusta. Yleiseksi ongelmaksi nousivat sähköiset palvelut, joiden käyttöön tarvitaan tunnistautuminen. Suomessa toimii neljä aktiivista ikäihmisten tietotekniikkayhdistystä, muita opastusta tarjoavia tahoja sekä koko ajan laajeneva vertaisopastajien joukko. Lisäksi on runsaasti iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät rohkene käyttää sähköisiä palveluita. Syyskuun vertaisopastajien syystapaamisen järjesti Vanhustyön keskusliitto, mukana olivat ENTER ry, Mukanetti ry, Joen Severi ry, Savonetti ry, Jyväskylän ikääntyvien yliopisto, Eläkkeensaajat, Eläkeliitto, LähiVerkko-projekti, Jyväskylän kirjasto, Helsingin työväenopisto ja DfA Finland ry
Tietotekniikan käytöstä pitää saada myös kieltäytyä. SeniorSurf-päivä järjestettiin tänä syksynä neljättä kertaa. Helykodeissa voit asua palveluasunnossa tai ryhmäkodissa ja asiakkaaksemme voi tulla omarahoitteisesti, palvelusetelillä tai Helsingin kaupungin ostopalvelupaikalle. Saatavilla pitää olla paikka opetteluun ja ihminen, jolle voi ja kehtaa esittää tyhmiäkin kysymyksiä. Radiokampanjassa halutaan rohkaista ja motivoida iäkkäitä ihmisiä tietotekniikan pariin. Itähelsinkiläinen, vuonna 1981 perustettu, voittoa tavoittelematon vanhusten asumisja hoivapalvelujen tuottaja. Vanhustyön keskusliitossa tehtiinkin radiokampanja, joka soi laajasti Vanhustenviikon aikana. Haluamme vaikuttaa myös iäkkäiden ihmisten asenteisiin. Asennekampanja iäkkäille ihmisille Valtaosa iäkkäistä ihmisistä on kiinnostunut tietotekniikasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Helykodit sijaitsevat Kontulassa ja Myllypurossa, hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Kuitenkin, monet voisivat innostua, kun keksisivät että tietokoneen avulla voi saada jotain mukavaa lisää elämäänsä. jestäjinä toimivat paikalliset toimijat, kuten esimerkiksi järjestöt, kirjastot ja vanhusneuvostot. Radiomainokset ovat muidenkin käytettävissä VTKL:n SeniorSurf-sivuilla www.vtkl. Tapahtumien järjestäjät totesivat, että opastustarpeissa nousi vahvasti esiin sähköinen asiointi. SenioriVerkko viestittää, että hyvinvointia voidaan luoda myös tietoja viestintätekniikan kautta. Päätavoitteena on edistää iäkkäiden toimintakykyä sekä osallisuutta. SenioriVerkko.com DigiKylli.blogspot.fi. fi/seniorsurf. Kuitenkin löytyy vielä paljon myös heitä, jotka eivät koe tietotekniikasta olevan itselleen mitään hyötyä. Teemapäivän koordinaattorina toimii Vanhustyön keskusliitto. SeniorSurf-päivän vinkkejä, opastusmateriaaleja ja videoita opastuksen tueksi ja myös itsenäiseen käyttöön löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi/seniorsurf. Projekti kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja RAY:n rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Teemapäivä on osa valtakunnallista Vanhustenviikkoa. Hakemuksiin ja hinnastoihin voi tutustua kotisivuillamme www.helyry.com Tietoja viestintätekniikka on hauskaa, hyödyllistä ja tuo iäkkäänkin elämään uusia ulottuvuuksia
Erityisesti sotealueella on tärkeätä huomata se, että hyvinvointitieto on erityisen arkaluonteista informaatiota ja siksi pääsääntöisesti hyvin suojeltua. Ensiksi on syytä määritellä käsitettä tiedolla johtaminen vähän syvällisemmin. kestävyysvajeen helpottamiseksi, hoidon ja hoivan uudelleen organisoimiseksi ja paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Mutta yleensä tieto jää IT-järjestelmien syövereihin, kun järjestelmiä ei ole suunniteltu kertyneen tiedon ulosottoon ja jalostamiseen. Tietojohtamisen ympäristössä Suomessa ja monessa muussakin maassa voidaan tunnistaa muutamia selkeitä trendejä, jotka ovat vauhdittaneet alan kehittymistä. Voi olla, että joskus luulomme on todella pitänyt paikkaansa, mutta nykyisessä toimintaympäristössä asiat voivat olla aivan toisella tavoin kuin aiemmin. 18 Tiedolla johtaminen sosiaalija terveydenhuollossa Eräässä tietojohtamista koskevassa seminaarissa minulta kysyttiin, että mitä ihmettä, miten muuten voi organisaatiota johtaa kuin tiedolla. Toinen on Suomen talouden tämän hetkinen tila, joka pakottaa etsimään uusia innovatiivisiä ratkaisuja mm. Näiden tiedon teknisten ympäristöjen analysoinnin, speksaamisen ja rakentamisenkin monet mieltävät tietojohtamiseksi. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalija terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä tietojohtaminen määritellään tiedon hyödyntämistä palvelunantajan asiakas-, palveluja tuotantoprosesseissa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. Wikipedia taas määrittelee tietojohtamisen näin: Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toimintaja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Ensimmäinen on digitalisaatio, tiedon muunto sähköiseen muotoon, jonka on mahdollistanut tekniset muutosajurit kuten esimerkiksi IT-sovellukset, avoimet rajapinnat ja pilvipalvelut. Vastaaminen oli helppoa: luulolla, kirjoittaa Sitran johtava asiantuntija Kimmo Haahkola. Tietämyksenhallinnan fokus on kuitenkin pääasiassa olemassa olevan tiedon jakamisessa asiantuntijoiden kesken, ja tämän ohella organisaatioissa on paljon muitakin haasteita. Mitä uutta on tapahtunut ja tapahtumassa tällä rintamalla EU:n hyvin tuoreen tietosuoja-asetuksen keskeisinä ylevinä tavoitteina on yksilön oikeuksien ja sisämarkkinaulottuvuuden lujittaminen, rikosasioissa tehTeksti: Kimmo Haahkola Johtava asiantuntija, Sitra. Mitä tietojohtaminen oikeasti on. Suomessa toimivilla sosiaalija terveysalan viranomaisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla on hallussaan kansainvälisesti tarkasteltuna mittavat ja arvokkaat henkilötasoiset tietovarannot, jotka sisältävät tietoa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaalija terveyspalveluiden käytöstä. Näistä tunnetuin lienee knowledge management, tietämyksenhallinta, jonka jotkut mieltävät samaksi asiaksi tietojohtamisen kanssa. Kyse onkin oikeastaan enemmän osaamisalueesta, näkökulmasta tai kattokäsitteestä, jonka alle voidaan sijoittaa monia kapeampia substanssialueita. Vaikuttavuus tulee olemaan se mittari, jolla erilaisia ja monesti vaihtoehtoisia hoitoja hoivapalveluita verrataan esimerkiksi kustannuksiin. Edelleen wikipedia toteaa, että tietojohtamiselle ei ole vakiintunut vielä mitään tiettyä täsmällistä määritelmää. Tiedolla johtaminen edellyttää ennen kaikkea tiedon kaivamista järjestelmien syövereistä näkösälle ja hyödynnettäväksi. Tietojohtamisen tavoitteena yleisesti sote-alueella on entistä vaikuttavimpien hyvinvointipalveluiden tuottaminen. L uulemme tietävämme ja ymmärtävämme asiakkaiden käyttäytymistä, oman organisaation toimintaa, kustannuksia, prosesseja ja ympäristön muutosta. Eräs keskeinen tietojohtamisen näkökulma liittyy yritysten tietohallintoon. Tietoahan on olemassa tänä päivänä valtavasti, sillä erilaiset järjestelmät keräävät tietoa kaiken aikaa. Tähän alueeseen kuuluu yrityksen käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinta ja kehittäminen tukemaan liiketoiminnallisia tavoitteita
Hallitus julkisti 31. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. tietojen yhdistäminen. Big data wikipedian mukaan on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Big data soveltuukin käsitteenä hyvin moniin erityyppisiin tilanteisiin, eikä vielä ole syntynyt konsensusta siitä mitä Big data tarkalleen sisältää. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. 19 Vanhustyö 5 • 2016 tävää poliisija oikeudellista yhteistyötä koskevien tietosuojasääntöjen tarkistaminen, tietosuojan globaalin ulottuvuuden huomioon ottaminen ja tietosuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen institutionaalisia järjestelyjä lujittamalla. Entä teknologia sitten. Tiedon muoto muuttuu organisaation eri tasojen välillä, pääsääntöisesti operatiivinen taso tarvitsee hyvinkin yksityiskohtaista tietoa henkilötasolla hoitaakseen päivittäiset tehtävänsä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti kun taas yhtiön hallitus tarvitsee enemmän vaikuttavuuteen ja linjaratkaisuihin perustuvaa aggregoitua, summatason tietoa. Kuka johtaa tiedolla ja kuka ei Kaikki yrityksen toiminnot pääsääntöisesti tarvitsevat relevanttia tietoa menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta voidakseen ymmärtää, hallita ja johtaa prosessejaan ja kehittämissuuntiaan sekä hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakasrajapinnan. Hallituksen esityksessä laiksi sosiaalija terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä on tarkoitus luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaalija terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen hyödyntämiselle tilastointiin, tutkimukseen, kehittämisja innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja valvontaan sekä viranomaisten suunnitteluja selvitystehtäviin. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018 alkaen. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Big data on siis yhteisnimitys valtaisille datamäärille, joiden yhteydessä ei voida soveltaa perinteisiä datanhallinnointitapoja. Strateginen johtaminen asettaa tavoitteet organisaation olemassaololle. Lähes puolet vastaajista antaisi käyttää omia tunnisteettomia sotetai geenitietojaan uusien hoitomuotojen kehittämiseen ja sairauksien tehokkaampaan parantamiseen. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista. Tällä hetkellä Suomessa on menossa asetuksen mukainen paikallisen lainsäädännön tarkistamisurakka, jossa yli 800 olemassa olevaa lakia muutetaan uuden tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. elokuuta sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset. Sosiaalija terveystoimen yhdistäminen ensin hallinnollisesti ja myöhemmin toiminnallisesti sekä tämän ohessa syntyvä ja kehittyvä ekosysteemi, jossa on toimijoita julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta sekä eri yritysmaailman sektoreilta ja toimijoilta, mahdollistaa aivan uudenlaisen asiakaslähtöisen toiminnan ja uudenlaiset ratkaisut, joissa optimaalinen tietojen keruu, jalostus ja hyödyntäminen on pääosassa. Suomessa on toinen, varsin merkittävä sotetiedon lainsäädäntöhanke jo ohittanut lausuntovaiheensa. Tietosuoja-asetus vaikuttaa kuitenkin käytännön tasolla kaikkkien suomalaisten yksilöiden ja yritysten toimintaan voimakkaasti. Strategisten tavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteuttamistavan valinta edellyttää hyvää tietoon perustuvaa käsitystä omasta organisaatosta ja ympäröivästä maailmasta. Siinä mahdollistetaan aikaisemmin lähes mahdoton missio eli terveysja sosiaalipalveluiden asiakas ym. Miten ihmiset suhtautuvat omien tietojensa hyödyntämiseen Suomalaiset ovat halukkaita antamaan tunnisteettomia sosiaalija terveystietojaan sekä geenitietojaan palvelujen kehittämiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Ainoastaan 12 prosenttia vastanneista katsoi, että potilaista kerätyn tiedon hyödyntäminen mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin hänen itsensä hoitamiseen tulisi kieltää. Ehkä yksi käytettyimmistä sanapareista tiedolla johtamisessa on Big data. Tämä tutkimustulos liittyy Sitran käynnissä olevaan hyvinvointidatan hyödyntämistä edistävään hankekokonaisuuteen, jota viedään eteenpäin yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa.. Soteja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki
Kokeilussa palvelujen räätälöinti vastasi hyvin iäkkäiden omaishoitoperheiden tarpeisiin ja lisäsi heidän hyvinvointiaan. Ennakoiva ja ripeä toiminta olivat tärkeitä, jotta kotona asumista uhkaavat tekijät voitiin tunnistaa mahdollisimman varhain ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Mutta mitä tapahtuu käytännössä, kun palveluja räätälöidään eli kohdennetaan yksilöllisesti – paljastuuko kansalaisten toiveiden tynnyri pohjattomaksi. Ajatuksessa palvelujen saatavuudesta on siis yhtäältä vaalittu universalismia ja toisaalta tarveharkintaisuutta. Käynnissä olevassa hallituksen kärkihankkeessa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (eli I&O) iäkkäiden ihmisten palveluja halutaan edelleen sekä kohdentaa että sovittaa keskenään yhteen heidän toimintakykynsä ja palvelutarpeensa mukaan. Minna Pietilä, tutkija Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma Keskustelualoite. Toisaalta palvelujen oikeudenmukainen saatavuus on ollut tärkeä hyvinvointipoliittinen tavoite Suomessa. Kärkihankkeen toimintatapa liittyy tiedolla johtamiseen, sillä tavoitteisiin pyritään levittämällä hyviksi todennettuja toimintatapoja ympäri maan, yhtenä niistä Omaishoito yhteistyönä -malli. Tukitoiminta tuotti samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Nyt on siis koko valtakunnan tasolla havahduttu niihin etuihin, joita laadukas palveluohjausja koordinaatiotoiminta tuo yksilöille ja yhteiskunnalle: ihmiset saavat tarvitsemiaan ja juuri heitä hyödyttäviä palveluja, ja tämä säästää myös rahaa. Muistisairaiden puolisoiden kotona asumista voitiin pitkittää noin puoleentoista vuoteen. Palvelutarpeisiin perustuvia laadukkaita palveluja tavoitellaan esimerkiksi niin, että koko maahan luodaan yhteen sovitetut (integroidut) palvelukokonaisuudet, joita tukee vahva palveluohjaus. Ikääntyneiden ihmisten osalta ensisijaisina pidetään kotiin annettavia palveluja. Mallia on jo aiemmin juurrutettu muistikoordinaattoritoiminnassa, joka on levinnyt kymmeniin kuntiin. Räätälöinnin keskeinen lähtökohta on arkielämän prosessiluonne eli se, että omaishoidossa(kin) ihmisten tilanteet ja avun tarve vaihtelevat ajan myötä ja että palvelujen tulee mukautua muutoksiin. Onko palvelutarve pohjatonta. Vanhustyön keskusliiton Omaishoito yhteistyönä -tukimallikokeilussa selvisi, että silloinkaan, kun saatavilla on räätälöityjä sosiaalija terveyspalveluja, niiden tarve ei ole rajaton. Palvelujen samanaikainen asiakaslähtöisyys ja kustannusvaikuttavuus ovat pitkään olleet suomalaisen sosiaalija terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Sen sijaan palvelut kohdentuvat sekä tarvitsijoiden että kustannusten kannalta tehokkaasti. 20 U sein ajatellaan, että julkisin varoin kustannettujen sosiaalija terveyspalvelujen saantia on säädeltävä varsin tiukasti, koska muuten kansalaisten pohjaton palvelutarve romuttaisi hyvinvointijärjestelmämme lopullisesti. Palvelujen tarve ei ollutkaan pohjaton. Toiminnan vaikuttavuus edellytti perhetilanteen kokonaisuuden kartoittamista, aitoa yhteistyötä perheiden kanssa sekä heidän asiantuntijuutensa ottamista vakavasti. Tukea tarvitsevien perheiden kanssa tehtävä yhteistyö henkilöityy mallissa omaishoidon koordinaattoriin