Työpajoissa mm. Keravan taidemuseo on kehittänyt uusia hyvinvointipalveluja uusille asiakasryhmille. 2 SENIORARBETE 5 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 30.10.2015 | Lehden teemana on Teknologia ja tekniikka TEEMA: Teknologia ja tekniikka 22 16 10 Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 75 vuotta sitten. Vanhustyön keskusliitto valitsi uuden valtuuston ja laati julkilausuman liittokokoustapahtumassaan Helsingissä.. – Sotainvalideja ja Sotainvalidien Veljesliittoa on ahkeran toiminnan ansiosta pitkälti kiittäminen siitä, ettei kaveria jätetty rauhan ajankaan oloissa, totesi Tasavallan presidentti onnittelupuheessaan Veljesliitolle. ikääntyneet ihmiset ovat saaneet tutustua taideteoksiin uudella tavalla liikkeen ja mielikuvaharjoitteiden kautta
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Minkälaista tulevaisuutta olemme rakentamassa. Haluamme, että vallitseva kulttuuri tekee sen mahdolliseksi, kirjoittaa Markku Lehto kolumnissaan sivulla 50.. Haluamme olla osa yhteisöä, tuntea jotain arkista elämää suurempaa, nähdä ympärillämme kauneutta ja kokea saavamme osaksemme arvostusta. Satu Helin 49 Ålderdom och kultur Markku Lehto 50 Vanhuus ja kulttuuri Markku Lehto Ihminen ei elä vain leivästä. Se koskee kaiken ikäisiä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Satu Helin 5 Vanhustyön iloinen vallankumous kysy&vastaa 6 Miten turvata hyvä vanhuus Suomessa Leena Valkonen 10 Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Vammaisten ja vanhuksien oikeuksien puolesta Elina Ruuttila 12 Sota ihmisessä ja ihminen sodassa Elina Ruuttila 14 Kotiturva-hanke –Polku turvalliseen kotona asumiseen Herttakaisa Kettunen 1 6 Laatu ja vaikuttavuus vanhuspalvelujen keskiöön Leena Valkonen 19 Tukea lainsäädännöstä ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohteluun puuttumiseen Leena Valkonen 22 Keravan taidemuseossa kokeilevia kuvaa ja liikettä yhdistäviä työpajoja ikäihmisille Leena Valkonen 24 Oikeus tuuleen hiuksissa Pirjo Lääperi 26 Pohjois-Karjalassa saadaan Verkosta virtaa Riikka Aminoff 27 Laukaan Eloisat polkaisivat toiminnan käyntiin vauhdikkaasti Vesa Sinervä 28 Saamelaisen muistisairaan arjen apu Tiina Hailla 29 Aikaa, päätä ja sydäntä –Löytävä työ ikäihmisten arjen tukena Tiina Hailla 31 Pirkon pakina: Katse eteenvai taaksepäin Pirkko Lahti 32 Henkilökohtaisen budjetin kokeilu omaishoidon tuessa 34 Innostavaa aineistoa ryhmäja viriketoimintaan Herttakaisa Kettunen 36 Asumispalveluihin uutta ajattelua Sanna Salmela ja Suvi Helanen 38 Liikkumalla ja laaja-alaisella hoidolla ja kuntoutuksella parempaan toimintakykyyn Päivi Tikkanen 40 Vanhustyön johtajat 41 Varainhankinta tukee järjestöjen tekemää hyvinvointityötä Herttakaisa Kettunen 42 Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ikääntyneiden elämänkulkuhaastatteluista Eeva Kivelä, Arja Suikkala ja Anneli Laavi 44 Keskusliitto tiedottaa 46 Ajan virrassa 48 Hur ser den framtid ut som vi nu bygger. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 3 Vanhustyö 5 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen
4 Minkälaista tulevaisuutta olemme rakentamassa. Toimintakykyja hyvinvointirajoitteiden ehkäisemisen vastuuta ei voi, eikä pidä, sysätä yksin ikääntyneille ihmisille itselleen, vaikka ihmisten oma toimijuus ja yrittäminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja itsenäisen selviytymisen muotoja läpi elämän. Omahoitoon vedoten ketään ei voi jättää ilman asianmukaista hoitoa ja palvelua. Vanhustyön keskusliitto kehittää SeniorSurf-hankkeessaan ikääntyneiden ihmisten tietoteknisiä valmiuksia vertaisohjauksen avulla. Kasvavalle ikääntyneiden ihmisten joukolle tulee turvata edellytykset arvokkaaseen elämään heikosta taloustilanteesta huolimatta. Perustaitojen hankkiminen onnistuu entistä useammalta, mutta jatkuvat muutokset järjestelmissä ja laitteissa sekä tietoturvaan liittyvät uhat edellyttävät jatkuvaa lisäoppimista. Yksin asuva ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi kotioloissa aikaa viettävä ihminen ilahtuu soitosta, kortista tai mahdollisuudesta päästä autoajelulle. Päätoimittajalta Satu Helin. Maassamme on uusi hallitus ja hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamista lähdetään suunnittelemaan ja toiminnallistamaan. Hallitusohjelman toimeenpanoa valmisteltaessa tulee ennakoida ratkaisujen pitkän ajan vaikutukset ikääntyneiden ihmisten ja heidän läheistensä elämässä. Edellisellä hallituskaudella käynnistetty säännöllisen kotihoidon, omaishoidon ja tehostetun palveluasumisen lisääminen sekä vastaavasti laitoshoidon vähentäminen jatkuvat. Omavastuuseen ja valintojen tekemiseen kasvetaan vähitellen järjestelmällisen ohjauksen avulla, hoitoja palvelukulttuuria kehittäen. Avoja kotihoitoa on ollut määrä kehittää runsaat kaksikymmentä vuotta osana palvelujen rakennemuutosta. Hallitusohjelma jatkaa meneillään olevaa digitalisaatiota, sähköisen asioinnin kehittämistä. Kielenkäyttömme alkaa olla melkomoista ”digitaa”, mikä tulisi myös osata kääntää iäkkäälle henkilölle ymmärrettävään muotoon. Hoivakodissa tulevaisuuden odotukset liittyvät ystävälliseen vuorovaikutukseen sekä hoitotoimiin, joissa voi kokea turvallisuutta sekä hoitotoimien yhteydessä hellää ja lämmintä kosketusta. Hallitusohjelman mukaan ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista tuetaan, mikä on lähtökohdiltaan kannatettavaa. Ikäystävällisten kaupunkien ja liikenneratkaisujen kehittämistä ei tule laiminlyödä. Yksikseen jääminen ja syrjäytyminen voivat uhata tilanteessa, jossa tiedotusvälineet kertovat pienen pätkän uutisista ja loppu asiasta löytyy nettisivuilta. Hyviä esimerkkejä on löydettävissä, mutta kotihoidon asiakkaiden kuntouttavien ja toimintakykyä ylläpitävien toimintamallien kehittämiseen olisi pitänyt panostaa jo paljon aiemmin. Jokaisella ihmisellä on toivomuksia tulevasta, vaikka ei tulevaisuuden suunnitelmistaan puhuisikaan. Tämä on päätöksenteolla toteutettavaa preventiota eli ongelmien ehkäisyä. Meille taviksille nämä asiat ovat normaaleja rutiineja – iäkkäälle ihmiselle moneksi päiväksi iloa antavia huippuhetkiä. Yksinkertaiseltakin tuntuvat asiat, kuten esimerkiksi se, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran, edellyttävät toteutuakseen varsin mittavia uudistuksia tietojärjestelmissä ja eri tahojen yhteistyökäytänteissä sekä vahvaa muutoksen johtamista. Kotihoidon kehittäminen tulee näkyä kuntien strategiakirjausten lisäksi myös budjetissa euroina ja henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksina. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on suuri joukko ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osallistu digiajan kehitykseen, mikä vaikeuttaa yhteiskunnallisen osallisuuden ylläpitoa. Ikääntyneiden ihmisten asuinolojen kehittämistä tulee määrätietoisesti jatkaa ja lisätä teknologian ennakkoluulotonta hyödyntämistä. Laitoshoidon kasvua rajoitettaessa ja sen valtakunnallisia kriteereitä määritettäessä tulee varmistaa iäkkään ihmisen kotihoidon asianmukaisuus unohtamatta ihmisen henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavia eri tahojen ja ikäpolvien saumatonta yhteistyötä. Kestävät vaikutukset saadaan aikaiseksi yhteiskunnallisilla ratkaisulla ja ympäristöä kehittämällä
Ohjelmasarja vahvisti käsitystäni siitä, että meillä on paljon parannettavaa vanhusten hoidossa. Se tarkoittaa mm. Tärkein niistä on johtaminen. Tervaskannon asukaskokoukset ovat tällaisesta uudenlaisesta toimintatavasta erinomainen esimerkki. Kaikkien esimiesja johtoasemassa olevien tulisi katsoa peiliin. seuraavaa: • Vanha ihminen kohdataan aina iäkkäänä aikuisena ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. • Ympärivuorokautista apua tarvitseville on tarjolla laadukasta pitkäaikaishoitoa kodinomaisessa ympäristössä, jossa on mahdollisuus täyteen elämään. Mitkä ovat hyvän vanhustenhoidon kriteerit. 5 Vanhustyö 5 • 2015 Vanhustyön iloinen vallankumous! Mitä Hoivakoti kuntoon sarja opetti tämänhetkisestä vanhustenhoidon tilasta. • Iäkkään ihmisen voinnin heiketessä hänet tutkitaan laaja-alaisesti. Millaisin keinoin näitä kehittämiskohteita voitaisiin lähteä parantamaan. Miltä se näyttää vanhan ihmisen ja hänen läheistensä näkökulmasta. Ohjelmasarja toi lisäksi esiin vanhustenhoidossa työskentelevien valtavan kehittämishalun. Ja sitten kun toimintaa aletaan uudistaa, tulee vanhusten olla kehitystyössä mukana. Olennaista on, että asiakkaat toiveineen ja tarpeineen nostetaan keskiöön! Professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, TAYS kysy & vastaa. Sarja osoitti kiistatta, että hoitoa voidaan kehittää ilman henkilöstölisäyksiä. Jokaisen työntekijän pitäisi miettiä omaa toimintaansa kriittisesti. Kotiutus toteutetaan suunnitellusti ja kuntoutusta jatketaan kotona. Halusihan peräti 150 hoivakotia ”kunnostettavaksi”. • Palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden ennaltaehkäisevistä palveluista laadukkaaseen pitkäaikaishoitoon. • Tarvittaessa vanhus pääsee sairaalaan, jossa on geriatrisesta osaamista ja jossa toteutetaan kuntouttavaa hoitoa 5–6 tuntia päivässä. Asia selviää esimerkiksi keskustelemalla heidän kanssaan. Nykyisillä toimintatavoilla ei voi saada kuin sellaisia tuloksia, kuin nyt saadaan. Mikä on keskeisin vanhustenhuollon kehittämiskohde. Laadun parantaminen edellyttää uudenlaista toimintaa, mikä puolestaan edellyttää uudenlaista johtamista. Vanhustenhuollon keskeisiä kehittämiskohteita on kolme: asenteet, ammattitaito ja johtaminen. Heidän tulisi tajuta, että vanhoja ihmisiä täytyy hoitaa paremmin, ja että muutoksen on lähdettävä heistä itsestään. #hyvä teko -kampanjaan ilmoittautui 508 hoivakotia ja Hoivakoti kuntoon! -facebookryhmään on tähän mennessä liittynyt 3176 jäsentä. Heidän tulee luoda työilmapiiri, joka kannustaa henkilöstöä uusiin, asiakkaiden tarpeista lähteviin toimintatapoihin ja seurattava tuloksia. Vanhustyö on silloin hyvää, kun se lähtee iäkkäiden ihmisten tarpeista, kun se on ammatillisesti korkealaatuista ja kun sitä johdetaan hyvin. Olette sanonut, että vanhustyö tarvitsee toimintaja johtamiskulttuurin uudistusta ja iloista vallankumousta! Kun rakennetaan tulevaisuutta, niin mitkä ovat ensimmäiset askeleet tällä iloisen vallankumouksen tiellä
Me, jotka emme vielä ole vanhuusiässä, voimme turvata hyvää tulevaa vanhuuttamme ainakin liikkumalla, osallistumalla, harrastamalla, syömällä terveellisesti, vähentämään alkoholinkäyttöä ja tupakointia sekä ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita ja positiivista elämänasennetta. Järjestötoimijat voivat turvata hyvää vanhuutta madaltamalla kynnystä kaiken ikäisten ihmisten osallistua toimintaan ja toimimaan niin, että jäsenistö voi saada mielekästä ja merkityksellistä tekemistä ja luoda uusia ihmissuhteita.. Ikärakenteen muutokseen on varauduttu monella tavalla, mutta silti yhteiskuntaamme on sopeutettava ja uudistettava koko ajan. 6 Kooste: Leena Valkonen Miten turvata hyvä vanhuus Suomessa Hyvän vanhuuden turvaamiseen tarvitaan kaikkia: ikäihmisiä, meitä tulevia ikäihmisiä, ikäihmisten ystäviä ja muita läheisiä, yrittäjiä, järjestötoimijoita, kuntia ja valtiota. Yrittäjät voivat turvata hyvää vanhuutta kehittämällä tuotteita ja palveluja, jotka ovat esteettömiä, ja joiden suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyneiden, kasvavan kuluttajaryhmän tarpeet. Kunnat turvaavat hyvää vanhuutta järjestämällä ikääntyneille mahdollisuuksia turvalliseen liikkumiseen, hyvään ympäristöön, harrastuksiin ja osallistumiseen sekä järjestämällä palveluja. Valtio turvaa hyvää vanhuutta varmistamalla työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä maailmalla, huolehtimalla koulutetun työvoiman saatavuudesta sekä luomalla hyvää vanhuutta ja sen edellytyksiä turvaavaa lainsäädäntöä. Erityisesti koneita, laitteita ja sovellutuksia kehittävien tulisi huomata, että he voivat olla turvaamassa hyvää vanhuutta tekemällä teknologiasta selkeää ja helppokäyttöistä. Ikäihmisten ystävät ja muut läheiset turvaavat hyvää vanhuutta olemalla olemassa, olemalla käytettävissä, osallistumalla ikäihmisten elämään, lähtemään yhdessä ylös, ulos ja lenkille, viemällä harrastuksiin ja ihmisten ilmoille, pitämällä kiinni maailman menossa. Jo vanhuusikään ehtineet voivat ylläpitää omaa hyvää vanhuuttaan tekemällä ihan tuota samaa. Millaisin keinoin vanhusystävällinen yhteiskunta voidaan rakentaa. Kunnat turvaavat kuntalaisten hyvää vanhuutta huolehtimalla kunnan elinvoimasta ja riittävistä veroja maksutuloista, joilla palveluja voidaan järjestää. Kaikkia tarvitaan! Johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto: Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä yhteiskunta. Kolme asiantuntijaa vastaa.
Riittävän ajoissa aloitettu kuntoutus on merkittävä osa toimintakyvyn ylläpitoa. Esimerkiksi palvelusetelikäytäntöä ja palvelujen hinnoittelua pitäisi yhtenäistää ja setelin avulla voisi tukea etenkin vähävaraisten ja paljon apua tarvitsevien ostovoimaa. Yhteiskunnan eläkelupaus ja palvelulupaus ovat keskeisessä roolissa hyvän vanhuuden turvaamiseksi. On omituista, ettei kuntoutus ole vielä osa normaalia palveluketjua, ja tähän tulisi saada nopeasti muutos. Tässä tarvitsemme uutta ajattelua ja sosiaalisia innovaatioita. Iäkkäät ihmiset tulee nähdä aktiivisina toimijoina Toiseksi, iäkkäistä ihmisistä puhutaan usein lähinnä palvelukansalaisina. Iäkkäiden toimintakyvyn tukemiselle on tärkeää myös se millainen on heidän asuinja elinympäristönsä. Yksin elävien auttamisjärjestelmään pitää hakea ratkaisuja jo nyt, sitä ei voi kanavoida omaishoidon varaan. Julkisen sektorin tulee huolehtia siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelujen tarjontaan ja rahoitukseen pitää luoda yhteiset pelisäännöt ja käytännöt julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Myös turvallisuuden tunne on tärkeä, ja että voi luottaa saavansa apua tarvitessaan. Lisäksi tärkeää on se, että iäkkäät ihmiset saavat tietoa ja neuvontaa arkipäivän kannalta tärkeistä asioista kuten ravinnon, liikunnan ja yleensä elämäntapojen merkityksestä hyvinvoinnille. Mieluummin palveluja ostetaan kunnalta kuin yksityiseltä. Iäkkäät ihmiset ovat valtava voimavara ja sellaisena heidät tulee nähdä. Olemme THL:ssä selvittäneet iäkkäiden ihmisten asenteita palvelujen rahoitukseen. Sen on myös suojattava asiakkaan asema palvelujen sekataloudessa. Myös omaa varallisuutta ollaan valmiita käyttämään. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluita. Tulevaisuuden asumisessa ja palveluissa on huomioitava, että yksinäistalouksien määrä kasvaa jatkuvasti ja varsinkin yli 85-vuotiaiden yksin asuvien naisten määrä. Myös taloudellisen toimeentulon turvaaminen on itsenäisen elämän olennainen edellytys. Ikä ei tee ihmisestä avutonta, vaan toimintakyvyn vajeet ja käytettävissä olevien voimavarojen niukkuus. Kun puhutaan julkisten hyvinvointipalvelujen rakenteista, keskeistä on saada aikaan sopu palvelusopimuksesta ja palvelujen rahoituksesta. Yhtälailla me kaikki olemme palvelukansalaisia, on päiväkodit, koulut, terveyspalvelut ja muut yhteiset julkiset palvelut. Yhdyskuntaja asuntosuunnittelussa on löydettävä ratkaisut, joissa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan onnistuu mahdollisimman pitkään.. Nykyiset ja tulevat ikäihmiset ovat aktiivisia toimijoita, ovat työvoimaresurssi ja luovat monenlaista kysyntää markkinoilla. Siinä tulevat kyseeseen esimerkiksi käänteiset asuntolainat. Tuleva sote-integraatio edellyttää, että tämä palvelukokonaisuus nähdään ihmisen kannalta yhtenä kokonaisuutena. Maailmanlaajuisesti puhutaan jo termillä Silver economy, mutta meillä tämä ei oikein ole ottanut tulta. Iäkkäiden osallistuminen palvelujensa suunnitteluun ja arviointiin tulisi olla tulevaisuudessa vakiintunut käytäntö. Teknologia tuonee tähän uusia, hyviä ratkaisuja, mutta ihmisen perustarve on kuitenkin sosiaalinen kanssakäyminen ja siihen pitäisi säilyä mahdollisuus silloinkin kun siihen tarvitaan toisten apua. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen on sosiaalija terveydenhuollon iso, yhteinen haaste. 7 Vanhustyö 5 • 2015 Johtaja Marja Vaarama, THL: On olemassa kolme avainasiaa, joihin mielestäni tulee keskittyä. Nämä asiat on määriteltävä nykyistä selkeämmin tulevien sote-ratkaisujen yhteydessä. On olennaista että , iäkkäiden toimintakyvyn ongelmiin puututaan ajoissa ja sairaudet hoidetaan viipymättä. Samoin tulee määritellä yhteisesti yhteiskunnallinen palvelulupaus eli se, millaisia palveluja missäkin tilanteessa ja tarpeessa iäkkäillä ihmisillä on oikeus odottaa. Iäkkäillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus saada apua ja palvelua kun siihen on tarve. Palvelujen rahoitukseen yhteiset pelisäännöt Kolmas avainkysymys on se, miten palvelut rahoitetaan. Olennaista on erilaisten asumismuotojen ja palvelujen yhdistäminen. Yhteneväisten käytäntöjen toteutuminen edellyttää myös riittävää valvontaa. Esimerkiksi rautakaupassa myyjät koulutetaan tunnistamaan ikäihmisten tarpeet ja löytämään heille esimerkiksi liesivahti tai jokin muu tarpeellinen arkielämää helpottava apuneuvo. Vanhuksilla, kuten muillakin ikäryhmillä, on oikeus hyvää hoitoon ja palveluun. Eri ikäpolvilla on omanlaisiaan tarpeita, niin myös vanhuuden eri vaiheissa. Nähtävissä on, että paremmista eläketuloista nauttivat ikäihmiset ovat aiempaa valmiimpia käyttämään omaa rahaa palvelujen ostoon. Tämä edellyttää selkeää toimintakulttuurin muutosta palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Ensinnä on iäkkäiden ihmisten oikeus hoivaan, hoitoon ja hyvään palveluun. Yhteiskunta tarvitsee laajasti ikätietoutta aivan konkreettisissa asioissa
Tavoiteasetannan tueksi on käytettävissä paljon ’täsmätietoa’. Hyvän vanhuuden turvaaminen edellyttää myös rakenteiden muuttamista, sillä nykyisenkaltaisen palvelujärjestelmän ylläpitäminen ei ole taloudellisesti kestävällä perustalla. Palvelujen rakennemuutoksen onnistuminen edellyttää puolestaan niin palvelujen sisällöllistä remonttia kuin iäkkäiden parissa toimivien osaamisenkin kehittämistä. Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa. Tätä ymmärrystä on lisättävä koko yhteiskunnassa, jotta muutokseen varautuminen on asianmukaista. Hyvälaatuinen palvelu on a) vaikuttavaa ja turvallista; b) asiakaslähtöistä ja asiakkaan tarpeisiin vastaavaa ja c) hyvin koordinoitua. Muutoksen keskiössä ovat palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen – eli palvelun kyky vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten mukaan ja kustannustehokkaasti. 8 Johtaja Päivi Voutilainen, Sosiaalija terveysministeriö: Hyvän vanhuuden turvaamiseksi muutos on välttämätön ja edellyttää monia erilaisia toimia. Tämä valinta on tehtävä tietoisesti, sillä myös tällä valinnalla on sekä iäkkäisiin ihmisiin kohdistuvat että kustannusvaikutuksensa.. Muutos hyvän vanhuuden turvaamiseksi edellyttää sitä, että ymmärrämme väestön ikärakenteen muutosta ilmiönä ja sen mittaluokan. Mikäli muutosta ei tehdä, on tiedostettava se, että asiain ennalleen jättäminen on myös valinta. Laadukas palvelu ylläpitää tai parantaa iäkkään asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyä, mutta turvaa myös hyvän palliatiivisen ja muun hoidon elämän loppuvaiheessa. Muutoksen keskiössä on yhteinen näkemys asiaintilasta – yhteinen tilannekuva siitä, mitä tavoitellaan, millä perusteilla ja miten muutos tehdään. Palveluita järjestävän tahon on voitava vastata kysymyksiin • vaikutetaanko nykyisillä ja suunnitelluilla toimilla riittävästi iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen • onko tarjolla oikea-aikaista kuntoutusta • onko kotiin annettavien palvelujen valikko vaikuttavaksi osoitettu ja • tuetaanko omaisja läheisauttajia riittävästi. Muutos edellyttää väestön ikärakenteen muutoksen ymmärtämistä ilmiönä, yhteistä tulevaisuusnäkyä sekä tutkimusten esiin nostamien kriittisten pisteiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista
apuvälineet kotiin ja työhön, asuminen ja kuntoutus Tietoiskuissa mm. klo 9–16 (avoin kaikille) Tapahtuman järjestää: Liikuntamaan järjestää: www.apuvaline.info Perjant ain juont aa Laur a Ruohola Tors tain juont aa Pekk a Heikkinen Monipuolisesti esillä mm. klo 9–17 (vain ammattilaisille) Pe 6.11. klo 9–17 (avoin kaikille) La 7.11. hoivatyön ergonomia, kuntoutus, apuvälineiden huolto, henkilöhaastatteluja Invalidiliitto mukana messuosastolla 104, tervetuloa! Mukana Liikuntamaa täynnä vammaisurheilun lajeja! Ohjelma-areenalla: Laua ntain juon taa Jarp pi Lepp älä Apuväline-messut ja Liikuntamaa 5.-7.11.2015, Tampereen Messuja Urheilukeskus. TEHDÄÄN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI Tervetulo a Apuvä line 2015 -messuille ! KIRJ AST O KAH VILA KAHVIL A RAVIN TOLA € BUSSI KIRJAST O BUSSI SISÄÄNPÄÄSY Liput 10/12 e Näkövammaiskortilla veloituksetta Vammaisen avustaja veloituksetta Ammattilaiset rekisteröitymällä ennakkoon netissä AVOINNA To 5.11
Edistyksellinen sotilasvammalaki 1948 Veljesliitto ajoi sotavammalainsäädännön uudistusta, jossa korvausperiaate ei ollut enää vamman aiheuttama ansion menetys, vaan elinkorko perustui vamman aiheuttamaan haittaan. Vertaistuki Lievemmin vammautuneet huolehtivat järjestössä vaikeammin vammautuneista. Sotainvalidit alkoivat kevään ja kesän aikana palata hoitokodeista ja sotasairaaloista takaisin siviilielämään, moni vaikeasti vammautuneena. Tiesitkö, että esimerkiksi proteesihuolto ja korjausneuvonta perustuvat pitkälti sotainvalidien tarpeisiin. 10 Kaikkiaan Suomen sodissa pysyvän sotavamman sai lähes 100 000 miestä ja naista. Elämä vammautuneena pelotti, sillä vammaisille ei siihen asti ollut tahtonut löytyä paikkaa yhteiskunnassa. 1950–60-luku Kuntoutuksen hyödyt Kuntoutus Sotavammaisia hoidettiin heti alusta asti kuntouttavalla otteella. uusi ammatti, kuntoutusta ja apua kotiin. Samalla pystyttiin jakamaan sotakokemuksia. Ryhdyttiin järjestämään ammattikursseja – vammaisuus ei voinut olla enää este työnteolle. He päättivät hoitaa porukalla omat asiansa! Syntyi Sotainvalidien Veljesliitto, joka on ollut edelläkävijä vammaisten ja vanhusten huollossa jo 75 vuotta. Edelläkävijä oli Kaunialan sotavammasairaala, jossa aloitettiin työterapia, käytännössä askartelu, jo 1940-luvun Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta Vammaisten ja vanhusten oikeuksien puolesta Teksti: Elina Ruuttila Kuvat: Sotainvalidien Veljesliitto Talvisota päättyi ankariin rauhanehtoihin maaliskuussa 1940. Ajettavat asiat ovat aina nousseet jäsenkunnan tarpeista – yhdessä on hankittu mm. Vertaistuella oli valtava merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta. Sotasokeiden ammattikurssi Topilaana. 1940-luku Takaisin elämään Me palaamme töihin Moni sodassa vammautunut tarvitsi uuden ammatin
Alueelliset sairaskodit Sotainvalidit tarvitsivat kuntoutustaja laitoshoitoa ympäri Suomea. Sittemmin kuntoutukseen oikeuttavaa prosenttirajaa on asteittain alennettu ja nykyään kaikki sotainvalidit ovat oikeutettuja vuotuiseen kuntoutukseen. Sotainvalidipiireihin palkattiin RAY:n tuella korjausneuvojia. 1970–1980-luku Virkeää laitoshoitoa Uusia laitoksia Vuonna 1970 sotainvalidien keski-ikä oli 54 vuotta. • Veljesliiton tärkein tavoite: saada kaikki sotainvalidit valtion korvaamien avopalveluiden piiriin.. Kuntoutus Sotainvalidien Veljesliitto 1.1.2015 • Sotainvalideja 3 910, keski-ikä 92 vuotta • Sotainvalidien puolisoita ja leskiä 10 530 • Sotainvalidien Veljesliitolla on 19 piiriä ja yli 200 osastoa. Työssä jaksaminen Vammojensa kanssa työskentelevät sotainvalidit huomasivat pian kuntoutuksen merkityksen työssä jaksamisen kannalta. Vuosikymmenelle tultaessa suurella joukolla sotainvalideja oli oikeus kuntoutukseen, mutta ei tarvittavia laitoksia. Syntyi idea koko maan kattavasta sairasja veljeskotien verkostosta. Tuhansia uusia sotainvalideja Veljesliitossa ryhdyttiin laajaan tiedotuskampanjaan, jotta myös ne, jotka eivät vielä olleet hakeneet, saisivat korvausta sotavammoistaan. 11 Vanhustyö 5 • 2015 lopulla. Avustajiksi koulutetaan pääasiassa pitkään työttömänä olleita. Veljesliitto keräsi varoja Kaunialan laajennukseen ja Kyyhkylän kuntoutussairaalan rakentamiseen. Vuodesta 2001 alkaen toimintaa on hallinnoinut Vanhustyön keskusliitto, ja palvelu auttaa myös muuta vanhusväestöä. Apua arkeen Veljesliiton avustajatoiminta vie apua sotainvalideille ja muille veteraaneille, jotka eivät saa kunnallisia avopalveluja. Proteesit kuntoon Sotien jälkeen Suomessa oli noin 6 000 amputoitua. Kodit toimivat edelleen palvellen myös muuta väestöä. 1990–2000-luku Vanhuudenhuollon vuosikymmen Neuvontapalvelu Liiton laitokset ja veljeskodit palkkasivat Valtiokonttorin rahoituksella neuvontapalvelutyöntekijöitä auttamaan sotainvalideja hakemaan heille kuuluvia etuuksia ja palveluja. Jäsenistä huolehditaan paikallistasolla. Toiminta tukee kiireettömästi veteraanien kotona selviytymistä. Korjausneuvonta Valtaosa sotainvalideista toivoi asuntoonsa jonkinlaista korjausta sekä vamman että vanhuuden asettamien haasteiden vuoksi. Pian tulivat mukaan myös fyysisemmät menetelmät: voimistelumatto, nojapuut ja erilaiset harjoitusvälineet. Veljesliitto hankki proteesioppia ulkomailta ja järjesti opetusta tekojäsenten käytöstä
Toisilla on keinoja käsitellä raskaita asioita, toiset taas ovat herkempiä. – Saattaa olla, että esimerkiksi hoitolaitoksessa oleva veteraani nukkuu levottomasti ja käy sotaa unissaan. Läheisten turvan ja jonkun, joka vie ajatukset pois sodasta, Hännikäinen sanoo. Osalla sodan raskaat muistot tunkeutuvat edelleen uniin. 12 Nyt kun tiedämme, kuinka pienestä mieli voi jo järkkyä on selvää, että sota ei voi olla vaikuttamatta ihmisen mieleen, sanoo valtiotieteen tohtori Irmeli Hännikäinen. Se kummitteli mielessä öisin, kulki vieressä päivisin ja piiskasi pahaan oloon. Haastatteluissa kävi ilmi, että selviytyminen alkoi monen kohdalla arkisista asioista. – Tavoitteena on ollut ymmärryksen lisääminen. Kesällä julkaistu teos Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta on osa Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjulkaisusarjaa. Kirja yhdistää tietoja sodan tuhoavista vaikutuksista. Keskustelun tausta-aineistoksi tarvitaan ymmärrystä. Siinä käydään vuoropuhelua kahden asiakokonaisuuden välillä: sota ihmisessä ja ihminen sodassa. Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset ovat kuitenkin selvinneet hyvin sodan muistoista, hän summaa. Mielen paineita voitaisiin purkaa keskustelemalla, Hännikäinen rohkaisee. Osalla purkamattomat tunteet näkyivät arvaamattomana käytöksenä, runsaana alkoholin käyttönä ja öisinä ”tappeluina”. Irmeli Hännikäinen on tutkinut posttraumaattisen stressihäiriön taustaa ja vaikutuksia veteraanien mieleen. Mitä alttiimpi ihminen on reagoimaan tapahtumiin, sitä herkemmin ja voimakkaammin hän ne kokee. – Toivottavasti tutkimus auttaa ymmärtämään, mitä kaikkea painajaisten taustalla voi olla. Turvan elämään loivat vaimo, perhe, asunto ja työelämään kiinnipääseminen. – Vaikka sota oli ajallisesti ohi, se oli silti läsnä. – Ihmisillä on psyykkisiä eroavaisuuksia. – Rauhan rakentamisen perusasiat olivat arkipäiväisiä. TUTKIMUS Teksti: Elina Ruutila. Sota ihmisessä ja ihminen sodassa Sota näkyy eri tavoin veteraanien ja heidän jälkeläistensä elämässä. Siitä, kuinka sota tarttuu ihmiseen, pitää vallassaan ja vaikuttaa traumana yli sukupolven, Hännikäinen kuvailee. Hän on tutkinut posttraumaattisen stressihäiriön taustaa ja vaikutuksia veteraanien mieleen. Se jätti leimansa koko kansakuntaan. Hännikäinen on hyödyntänyt laajaa lähdeaineistoa; aikaisempia tutkimuksia, kaunokirjallisuutta ja haastatteluja. Se loi koko perheeseen turvattomuutta ja pelkoa. Se tehdään kuvaamalla sodan todellisuutta ja veteraanien sotakokemuksia sekä niistä aiheutuneita traumaattisia häiriöitä, jotka saattavat olla elämän mittaisia. Arkiset asiat auttoivat Hännikäinen keskittyy teoksessa ihmiseen ja kuvaa hänen selviytymistään sodan jättämistä jäljistä. Erityisesti mies tarvitsi selviytyäkseen vaimon ja perheen ympärilleen. Kirja kertoo sodasta ihmisen kautta. Ymmärrys hoitaa Kaikki eivät kuitenkaan selvinneet yhtä hyvin
Asioista ei ylipäätään puhuttu, Hännikäinen summaa. – Isä saattoi ryypätä ja räyhätä. 09 4785 0213.. Tilaus: Sotainvalidien Veljesliitto, tarja. – Äidit kulkivat suut tiukkoina ja vaikenivat hekin. Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhla 18.8.2015 oli järjestön viimeinen iso juhla. Tuhannen juhlavieraan joukossa oli vielä noin 250 sotainvalidia ja 200 puolisoja leskijäsentä. Sota ihmisessä – totta, tarua ja unta, 299 sivua. Se näkyy sodan kokeneissa, mutta myös seuraavassa sukupolvessa. Hän kiitti sodassa vammautuneita heidän sinnikkyydestään: ”Sotainvalideja ja Sotainvalidien Veljesliittoa on ahkeran toiminnan ansiosta pitkälti kiittäminen siitä, ettei kaveria jätetty rauhan ajankaan oloissa.” Arvokas juhla päättyi yhdessä laulettuun Maamme-lauluun. lindholm@sotainvalidit.fi tai puh. – Nyt, kun elämä on kantanut eteenpäin, moni on kyennyt ymmärtämään vaikeaa lapsuuttaan. Selviytymisen tunne antaa turvaa. – Toivoa sopii, että tämä kulttuurinen taito säilyy sukupolvisena ominaisuutena edelleenkin. Lapsen taidoilla tilannetta ei pystytty käsittelemään, eivätkä aikuiset juurikaan ymmärtäneet lasten pahaa oloa. Sille tunteelle uskaltaa rakentaa uutta. Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Suuri ikäluokka on viimein avautunut kertomaan kokemuksistaan. Suuret ikäluokat joutuivat kasvamaan jälleenrakennuksen niukkoina vuosina. Sille tunteelle uskaltaa rakentaa uutta. Selviytymisen tunne antaa turvaa. Siten lapsiin kylvettiin yksijäämisen siemen. Monet lapset elivät perheissä, joissa isän henkiset voimavarat sota oli murtanut. 13 Vanhustyö 5 • 2015 Selviytyjiä Hännikäinen arvelee, että sota teki suomalaisista kansakuntana selviytyjiä. Mieli on puhdistunut puhumisen kautta. Kovan kautta koetussa selviytymisen opettelussa on myös hyvät puolensa. Hinta 21 euroa + postikulut 7 euroa. – Selviytyminen on voimavara tulevaisuutta varten. Se on sodan jäljiltä kalliisti hankittu, mutta siitä pitää olla ylpeä ja hyvillään, Hännikäinen sanoo
Ikääntyneet ihmiset kuitenkin koHANKE. – KÄKÄTE-projektin tuottaman tiedon mukaan ikääntyneet ihmiset suhtautuvat myönteisesti teknologisiin ratkaisuihin ja ovat valmiita kokeilemaan laitteita, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus, Tarja Rantee sanoo. KÄKÄTE-projektissa tehtiin paljon hyvää työtä ja saatiin arvokasta tietoa siitä, miten ikääntyneet ihmiset suhtautuvat teknologiaan, miten he käyttävät sitä ja millaisia ajatuksia heillä on siitä. Hankkeen kehittämistyössä keskitytään olemassa olevan teknologian, palveluiden ja osaamisen hyödyntämiseen ikääntyneiden ihmisten kotona asumiseen arjen apuna. Kotona asumisen turvaa arkisen teknologian avulla Kotiturva-hanke toimii 2014 päättyneen KÄKÄTE-projektin jalanjäljillä. 14 Teksti: Herttakaisa Kettunen Kuvat: Kotiturva-hanke ja Herttakaisa Kettunen Kotiturva-hanke edistää ikääntyneen ihmisen kotona asumisen valmiuksia ja turvallisuutta sekä tukee toimintakykyä ohjaamalla teknologian käyttöön ottamista ja käyttöä, jotta ikääntynyt ihminen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. – Käyttöön otettuna teknologia auttaa ikääntynyttä ihmistä päivittäisessä arkielämässä, tukee ja edistää toimintakykyä ja parantaa kotona selviytymistä, hankkeen projektipäällikkö Tarja Rantee toteaa. Siinä kehitetään uusi valtakunnallisesti sovellettavissa oleva toimintamalli teknologian käytön ohjaukseen. Kotiturva-hanke – Polku turvalliseen kotona asumiseen Kotiturva-hanke on Vanhustyön keskusliitossa 2015-2017 toteutettava Rahaautomattiyhdistyksen tukema kehittämishanke
Tältä pohjalta on tarkoitus lähteä kehittämään toimintamallia ja siihen pohjautuvaa valmennusta erityisesti korjausneuvojille ja kotihoidon ihmisille, hän kuvailee. Kotiturva-hanke: Yhdistää • ikääntyneitä ihmisiä ja teknologiaa • ikääntyneiden ihmisten kanssa toimivia ammattilaisia ja muita toimijoita Kehittää • kotona asumista tukevia palveluja • ikääntyneiden ihmisten ohjausta Vahvistaa • tiedollista ja taidollista ammatillista osaamista teknologiassa • teknologian käyttöä ja sen käyttöön ottamista – Olemme tutustuneet KÄKÄTEprojektin materiaaleihin ja erilaisiin tutkimuksiin, käyneet älykodeissa tutustumassa ja olleet mukana kotikäynneillä. Henkilökunta, asiakkaat ja omaiset tarvitsevat tästä tietoa lisää, jotta teknologiasta ei synny negatiivisia käsityksiä ja odotuksia. Tämä tapahtuu moniammatillisella yhteistyöllä ja ohjausta kehittämällä. Pilottikaupunkina toimii Mikkeli. Toimintamalliin sisällytetään erilaisia työkaluja ikäteknologian käyttöön ottoon ja käyttöön niille ikääntyneille, jotka haluavat arkeensa apua teknologiasta. Lisäksi kehitetään työkaluja kotihoidon ammattilaisille teknologian ohjaukseen ja opetukseen. – Lisäksi kuntalaiset hyötyvät hankkeesta ja saamme tätä kautta näkyvyyttä vanhustyön kehittämiseen. Kotikäynneillä nähtyä ja opittua Alkutilanteen kartoittamiseksi hankkeessa on ensin tehty muun muassa kotikäyntejä ikääntyneiden ihmisten koteihin erilaisten teknologian parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointiteknologiaa tarvitaan Vuoden 2016 puolella hankkeessa testataan toimintamallia ja sitä, miten uudenlainen ohjaustapa toimii, ja millaisia kokemuksia siitä saadaan. Tarja Rantee kertoo, että ikääntyneiden arkeen on perehdytty Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojien mukana, Mikkelin kaupungin hyvinvointija teknologia yksikön työntekijöiden ja palveluneuvon sekä kotihoidon työntekijöiden kanssa. – Ajatuksena on, että asiakaskäynneillä olisikin tiimi eli korjausneuvoja ja kotihoidon työntekijä ja he katsoisivat kokonaisuutta yhdessä. Kotiturva-hankkeelta Niina Kaukonen odottaa uusia ajatuksia, mahdollisuuksia ja lisää osaamista sekä teknologian kehittämiseen positiivista imagoa. – Kotiturva-hankkeen ideana on, että teknologiaa pyritään saamaan arkeen ja arjen käyttöön niin, että ikääntyneet ihmiset käyttäisivät teknologiaa jatkossakin. Mikkelin kaupungin vammaisja vanhuspalveluiden johtaja Niina Kaukonen kertoo, että turvateknologia ja sen kehittäminen on Mikkelin yksi painopistealue. Vanhuspalvelujen työntekijät pitivät käytössä olevaa ikäteknologiaa kiistatta hyödyllisenä ja turvallisuutta lisäävänä. Lisäksi haluamme laajasti verkostoitua ja Vanhustyön keskusliitolla on laajaa osaamista ja asiantuntijuutta. 15 Vanhustyö 5 • 2015 kivat, ettei heillä ole riittävästi tietoa erilaisista ratkaisuista. Kotiturvassa työskentelevät projektipäällikkö Tarja Rantee (oik.) ja projektisuunnittelija Pauliina Kinnunen.. – Hyvinvointiteknologiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän turvaamaan kotona asumista ja tuomaan turvallisuutta
Palvelut on järjestettävä niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Kauden teemana on Tavoitteellista toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Palvelujen kilpailutuksissa pääasiallinen valintaperuste ei siis saa olla halvin suoritehinta.. • Sosiaalija terveyspalvelujen hankinnoissa ja kilpailutuksissa on huomioitava yleishyödyllisten järjestöjen yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys palvelutuotannossa. • Palvelujen kokonaislaatu ja vaikuttavuus tulee olla keskiössä. Keskusliiton visiossa painotetaan, että keskusliitto on arvostettu toimintamallien kehittäjä, järjestötoiminnan edistäjä ja valtakunnallinen vanhuspoliittinen vaikuttaja. Mahdollinen ylijäämä käytetään iäkkäiden ihmisten hyväksi. Liittokokouksen julkilausuma 21.8.2015 Järjestöillä on pitkät perinteet ja osaamista etenkin ennaltaehkäisevän ja vertaistoiminnan järjestämisessä sekä uusien toimintamallien kehittämisessä. Järjestöt ovat keskeinen kotimainen palvelutuottaja. • Palvelusetelin käyttöä on laajennettava asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteuttamiseksi. Kokouksessa hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosille 2016–2018. Asiakkaalla on oikeus saada palvelusetelin käyttöön ja valinnan tekemiseen ohjausta ja neuvontaa. Niille on tärkeää toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Niiden rooli ihmisten tarpeiden tunnistamisessa tulee ottaa osaksi sote-rakenteiden kehittämistä. Palvelusetelin arvo on määritettävä niin, että se on iäkkään ihmisen kannalta riittävä. Palveluiden järjestämisessä tulee lähtökohdaksi asettaa iäkkään ihmisen kuuleminen ja hänen yksilölliset tarpeensa. • Paikallista yhteistyötä on vahvistettava kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan turvaamiseksi. • Julkinen valta turvaa ikääntyneille kansalaisille riittävät sosiaalija terveyspalvelut. Keskusliiton tehtävänä on vanhuuspoliittinen vaikuttaminen, jäsenjärjestöjensä tukeminen, ohjausja tukitoiminta ikääntyneiden ihmisten auttamiseksi, kehittämisja tutkimustoiminta sekä näitä palvelevat tukirakenteet. 16 Liittokokous vahvisti keskusliitolle uuden mission ja vision. Liittokokous edellyttää kunnilta ja sosiaalija terveyspalveluista päättäviltä tahoilta, että Teksti ja kuva: Leena Valkonen Laatu ja vaikuttavuus vanhuspalvelujen keskiöön Vanhustyön keskusliiton jäsenistö kokoontui kaksipäiväiseen liittokokoustapahtumaan, joka pidettiin Helsingissä Suomen kansallismuseossa 20.–21.8.2015. Liittokokous antoi kokouksessaan julkilausuman. Liitto toteuttaa omaa vanhustyötä myös omistamansa VTKL-palvelut Oy:n kautta
Siedettävissä olevassa maailmassa totuus on olemassa, mutta siellä on eri vaihtoehtoja, joista valinnat tulee tehdä. Vuoropuhelu ja yhteistyön kulttuuri on ihan keskeisin pirullisen ongelman ratkaisu ja se vaatii myös aikaa, Heinonen kiteytti. Keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 340 ikääntyneiden ihmisten hyväksi toimivaa kansalaisja kansanterveysjärjestöä sekä vanhustyötä toteuttavaa yhdistystä tai säätiötä. Jäsenistön seminaaripäivän antia Jäsenistön yhteisen seminaaripäivän avasi valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Organisaation ulkopuolelta tulevat virtaukset vaikuttavat enemmän kun organisaatio itse. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi. 17 Vanhustyö 5 • 2015 Puheenjohtajisto jatkaa tehtävässään Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. Vanhat toimitatavat eivät toimikaan, ja ihmetellään, miksi ei saada asioita aikaan, vaikka on halu päästä teenpäin. Kaikkien toimijoiden, joilla on jokin keskeinen rooli suhteessa käsiteltävään ongelmaan, pitäisi istua alas yhteiseen pöytään, märitellä ongelma ja sitten käydä keskustelua, mihin voidaan yhdessä sitoutua. On kyse todellisesta kriisistä, jolloin on pakko toimia, jotta selviytyy. Heinonen siteerasi aluksi valtioneuvos Riitta Uosukaista, joka on sanonut, että siitä on lähdettävä liikkeelle, missä ollaan. Pirullinen ongelma Olli-Pekka Heinonen nosti myös esiin pirullisen ongelman käsitteen. Vanhustyön keskusliiton omassa strategiatyössä käytetään Snowdenin nelikenttäanalyysiä. – Oikeasti on hyvä pysähtyä organisaatiossa ja miettiä, missä ollaan, mikä on tilannekuva ja suunta mihin haluaa mennä. Heinonen totesi, että nämä kaikki todellisuudet voivat tapahtua samanaikaisesti ja painopiste on siirtynyt Tiedetään-laatikosta kohti Monimutkaista laatikkoa. Päätöksiä ei synny ja mikä tärkeintä muutoksia ei synny. – Suomalaisen yhteiskunnan rakenteet, organisaatiot ja johtamiskulttuurin toimintatavat on rakennettu Tiedetään laatikkoon, nyt kuitenkin toimitaan Monimutkaisessa maailmassa. Snowdenin toimintaympäristöjä kuvaavan nelikentän otsikkoina ovat Totuus, Siedettävissä oleva maailma, Monimutkainen maailma ja Kaaosmaailma. – Osa on sote-ongelmassa ollut ratkaisemassa sosiaalija terveydenhuollon integraatiota, osa ihmisistä on ollut ratkaisemassa kunnallisen ja valtakunnan hallinnon kysymyksiä ja osa on ollut ratkaisemassa julkisen talouden kestävyysongelmaa. Organisaatiolta tämä vaatii parhaiden asiantuntijoiden etsintää vaihtoehtojen tekemiseen ja punnitsemiseen. Tärkeää on, että määritellään ongelma, koska se on jo iso osa ratkaisua. Kaaosmaailmassa ollaan tekemisissä tulipalo-ongelman kanssa. Paneelikeskustelussa aiheena muutos Toiminnanjohtaja Satu Helinin luotsaamassa paneelikeskustelussa aiheena oli mm. – On olemassa tiettyjä edellytyksiä sille, mitä tarvitaan kun lähdetään ratkaisemaan Pirullisia ongelmia. sote-uudistus, uuden hallitusohjelman painopisteet sekä järjestöjen asema sote-palveluissa. Heinonen perusti esityksensä brittiläisen professorin David Snowdenin nelikenttämalliin, jossa kuvataan teoreettisia toimintaympäristöjä. Jos tehdään päätös A, ei tiedetä seuraako asiasta B vai C. Kyse ei ole siitä, mitä tiedetään, silloin ei analysoida tai kokeilla asioita, vaan toimitaan. Hän pohti puheessaan päätöksenteon ja johtajuuden haasteita alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskustelijoina olivat johtaja Päivi Voutilainen sosiaalija terveysministeriöstä, sosiaalija terveysasioista vastaava johtaja. Pirullisen ongelman keskeinen piirre ei ole itse ongelma, vaan se, miten ongelma määritellään. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. Esimerkiksi sote-keskustelussa on monta eri näkökulmaa. Liiton valtuustoon valittiin 24 jäsentä varajäsenineen, jotka edustavat liiton laajaa jäsenkenttää kautta Suomen. Monimutkaisessa maailmassa syy ja seuraussuhteet eivät ole selvillä ja muutoksia on paljon. Jos nyt tehdään näin, siitä seuraa tällaisia asioita. Totuus-maailmassa totuus tiedetään, muutoksia on melko vähän ja syy ja seuraussuhteet ovat selkeitä ja niitä voidaan ennakoida. Ei ole ihme, ettei ole löytynyt yhteisiä ratkaisuja, kun on eri käsitys siitä, mikä ongelma on. Tämä on vaikea prosessi, jokainen joutuu luopumaan omastaan, että päästään yhdessä eteenpäin
Voutilainen viittasi myös hallitusohjelmassa esillä olevaan yhteiskunnan palvelulupaukseen, että määriteltäisiin se, mistä julkinen valta vastaa ja mikä on ihmisen omalla kontolla. Kuntaliiton Tarja Myllärinen mainitsi, että korvaan särähtää, kun puhutaan sosiaalipuolesta ja terveyspuolesta. Keskeistä on se, miten johdetaan asiakkaan palvelujen kokonaisuutta, että se olisi mahdollisimman ehyt. Päivi Voutilaisen mukaan sote-integraatio edellyttää toimintatapojen muutosta, uudenlaista yhteistä tekemistä. On sanottu, että arvoilla ei ole enää merkitystä, vain rahalla, Lemmetyinen totesi. Samoin hän oli huolissaan pienten palvelutuottajien roolista ja mahdollisuuksista kilpailutuksissa. Ihmisen hyvinvointia tulee tukea arjessa. Myllärinen totesi, että väestön ikääntyminen nostaa vääjäämättä iäkkäiden ihmisten määrää. Elisa Pilli-Sihvola nosti esiin järjestöjen huolen, millä pystytään rahoittamaan ja ylläpitämään vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa yhä tiukentuvassa taloudellisessa tilanteessa. Pienellä, arvopohjaisella yhdistyksellä tai säätiöllä ei ole mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa, jossa hinta on määräävä tekijä. Myös vapaaehtoistyö tarvitsee koordinointia ja varoja. Näin iäkäs ihminen voisi paremmin suunnitella tulevaisuuttaan, ennakoida ja varautua. Jos saadaan meidät tekemään, käyttämään esimerkiksi sähköisiä palveluja, se vapauttaa resurssia muualla. Sotea tehdään asiakkaan paremman palvelun vuoksi. Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitosta, toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen Kalliolan Setlementistä ja toimitusjohtaja Elisa Pilli-Sihvola Hoivia Oy/ Hämeenlinnan Sisälähetys ry:stä. Kuka tekee sitten esimerkiksi etsivää työtä ja löytää syrjäytyneet vanhukset. Miten saada näkyväksi se työ, jota vapaaehtoisvoimin tehdään. Molempien tulee olla samalla puolella eli asiakkaan puolella. Timo Lemmetyinen kantoi myös huolta kolmannen sektorin tulevaisuudesta kilpailutusten keskellä. Lisäksi järjestöpäivässä kuultiin SOSTEn lakimies Anneli Pahtan esitys koskien järjestön luottamusjohtoa strategisten valintojen ja päätösten tekijänä, johtava lakimies Juha Myllymäki Suomen Kuntaliitosta pohti hankintalakiuudistusta järjestöjen näkökulmasta ja Vanhustyön keskusliiton lakimies Marjut Vuorela valotti uutta säätiölakia. Jotta tilanteesta ja avuntarpeesta selvitään, on vahvistettava omaehtoisuutta ja tehtävä se, mitä voi tehdä ilman ammattilaisia. VARSINAINEN JÄSEN Yhteisö VARAJÄSEN Yhteisö Anne Heikkilä Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry Satu Mäkinen Pyhtään Mäntyrinne ry Tellervo Jokinen Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Eeva-Liisa Marttinen Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Riitta Rahko Nummelan Kaarikeskussäätiö Leena Luhtanen Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry Leenamaria Keipilä Hämeenlinnan Vanhusten Asuntosäätiö Marja Arffman Savonlinnan Hopearanta ry Taina Mäensivu Helsingin Seniorisäätiö Anni Lausvaara Yrjö ja Hanna-säätiö Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiö Olli Lehtonen Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Kirsti Rantala Jyränkölän Setlementti ry Tuija Saarelainen-Stark Rovalan Setlementti ry Esa Hirvonen Imatran Palvelutaloyhdistys ry Minna Rosenback Ravimäkiyhdistys ry Anne Juntti SALVA ry Tarja Koivisto Kankaanpään Palvelukotiyhdistys ry Pilvi Heiskanen Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Raimo Laine Naantalin Vanhusten Tuki ry Hannu Koskinen Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö Mailis Salmi Hoitoja kuntoutuslaitosten liitto ry (Hokuli) Mauri Kuivanen Parkanon Rantakoto ry Sirkka Ohtonen Kajaanin Arvola-koti ry Seija Leppälehto Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry Hülya “Hissu” Kytö DaisyEläkeläiset ry Tiina Rauhalaakso Kauhajoen Vanhaintuki ry Riitta Paasivuori Mikkelin Sateenkaari ry Tapio Soini Savonlinnan Seudun Vanhustentaloyhdistys ry Seppo Pulkkinen Lieksan Vanhaintaloyhdistys ry Kaarina Huhtaniska Ilvola-säätiö Leena Korhonen Siilinjärven Palvelutaloyhdistys ry Minna Salminen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset r y Esa Pekkarinen Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry Kyllikki Pyykkönen Suomussalmen Vanhustentaloyhdistys ry Hannele Kojo Savonlinnan Iltakoti ry Outi Keinänen Karungin Palvelukoti ry Teija Halttu Palvelukotiyhdistys Aarnenpiha ry Päivi Lappi Kuurojen Liitto ry Ansa Holm Suomen Luustoliitto ry Hannu Partanen Eläkeläiset ry Hanna Mattila Suomen Parkinson-liitto ry Annika Toivoniemi-Matsinen Eläkeliitto ry Päivi Kyyrö Kristillinen Eläkeliitto ry Birgitta Kangas Gamlakarleby Åldringsvänner rf Heidi Wallius-Virkkula Finlands Svenska Söndagsskolförbund rf Carola Aspholm-Backman Fruntimmersföreningen i Helsingfors rf Annika von Schantz Sjuksköterskeföreningen i Finland rf VTKL:n valtuuston jäsenet ja varajäsenet vuosiksi 2015–2018. Pienten järjestöjen toiminta on uhanalaista ja se vaikuttaa myös vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Jos Raha-automaattiyhdistyskin tukee vain isoja toimijoita, pienten kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet kapenevat entisestään
19 Vanhustyö 5 • 2015 KAMPANJA Tukea lainsäädännöstä ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohteluun puuttumiseen Ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohtelun vastaista kansainvälistä kampanjapäivää, Kätketyt äänet, vietettiin Suomessa kesäkuussa 10 kerran. Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Suvanto ry. Helsingissä pidetyssä juhlaseminaarissa nostettiin esiin lainsäädännön keinoja puuttua kaltoinkohteluun
Luku ei ole millään tavoin pieni. yli 60 vuotias nainen Suomessa on kärsinyt viimeisen 12 kuukauden aikana väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Siihen sosiaalihuoltolaki ja ns. Laadukas palvelu ja hyvä hoito Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Valvirasta pohti puheenvuorossaan kaltoinkohtelun ilmenemistä palvelujen piirissä ja miten niitä pyritään ehkäisemään lainsäädännöllä. Sosiaalihuoltolaki nostaa esiin samat käsitteet, palvelun on oltava laadultaan hyvää ja asiakkaan on saatava hyvää kohtelua ilman syrjintää, hänen Ikääntyneisiin kohdistustuvan väkivallan ehkäiseminen ja avun tarjoaminen tulisi olla tiivis osa kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta.. Ensimmäiset valtakunnalliset turvakotien laatusuositukset THL on julkaissut alkukesästä 2013 ja niissä painotetaan, että turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille ja että ikääntyneiden erityistarpeet on huomioitava. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lähtee siitä, että asiakkaan on saatava laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää, eikä hänen ihmisarvoaan loukata ja vakaumusta ja yksityisyyttään kunnioitaan. On olemassa laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja potilaslaki. Meillä on eri tavoin koottua tietoa tästä ilmiöstä, mutta varmaankin haastavampaa on arvioida, miten peruspalveluissa kyetään tunnistamaan ja vastaamaan avun tarpeeseen. Ikääntyneisiin kohdistustuvan väkivallan ehkäiseminen ja avun tarjoaminen tulisi olla tiivis osa kunnan vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Laaduukuus on sellainen käsite, jossa mukana on asiakkaan kokemus, miten asiakas kokee palvelun. Ei ole mitenkään helppoa ottaa näitä asioita käsittelyyn, se vaatii osaamista ja ammattiaitoa ja koeteltujen menetelmien tuntemista jotta tässä asiassa onnistutaan. Tutkimuksemme mukaan kotona asuvista joka 4. Ikääntyvien kanssa työskentelevillä tulisikin olla osaamista tunnistaa lähisuhdeväkivalta ja ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet. 20 Juhlaseminaarin avannut johtaja Marja Vaarama Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta totesi puheessaan, että ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta perheissä ei ole marginaalinen, mutta se on vaiettu ilmiö. Palvelua suunniteltaessa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli tulkkausmahdollisuudella. Tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki. Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen tulisi kuulua osaksi kunnan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asiakkaan tilanteen arviointia kaikissa palveluissa. Palvelu voi olla teknisesti hyvää, mutta jos se ei vastaa asiakkaan tarpeeseen, se ei ole laadukasta. Vaikka prosenttiluku on pieni, niin väestöstä se on määrällisesti kuitenkin suuri. Vuonna 2013 alueellisessa terveys ja hyvinvointitutkimuksessa THL tutki lähisuhdeväkivallan kokemista viimeisen 12 kuukauden aikana. Henkistä väkivaltaa on kohdannut joka viides suomalaisnainen, joka väestöön suhteutettuna tarkoittaa noin 140 000 naista. Vanhuspalvelulain 15 pykälä velvoittaa palvelutarpeen selvittämiseen ja osana tätä palvelutarpeen selvittämistä tulee selvittää myös lähisuhdeväkivalta ja muu väkivallan uhka. Myös vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että palvelujen oltava laadukkaita, asiakkaan tarpeisiin nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Riskitekijöiksi mainitaan kaltoinkohtelu ja lähisuhdeja perheväkivalta tai sen uhka. vanhuspalvelulain (viralliselta nimeltään Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista) sekä uuden sosiaalihuoltolain tuomat mahdollisuudet kaltoinkohtelun vähentämisessä. Lainsäädännöstä tukea kaltoinkohtelun ehkäisyyn Marja Varaama nosti puheessaan tarkasteluun ns. vanhuspalvelulaki pyrkivät antamaan välineitä, tietoa ja aseita, Vaarama mainitsi puheessaan. Palvelujen tulee olla mahdollisimman paljon sellaisia, joita asiakas haluaa ja jotka vastaavat hänen omia tarpeitaan. Tiedämme myös, että laitoksissa tapahtuu kaltoinkohtelua ja laiminlyöntejä, Vaarama huomautti. Lakia tukevassa laatusuosituksessa on suosituksena, että kunnan palveluvalikoimassa on oltava kohdennettuja toimenpiteitä riskiryhmille. Tässä tutkimuksessa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 1,4 %. Myös turvakotipalveluille ollaan luomassa omaa säädöspohjaa ja turvakodit antavat tulevaisuudessa apua myös ikääntyneille henkilöille väkivaltatilanteissa