Aina.. SENIORARBETE 5 • 2014 TEEMA: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus
Kätketyt äänet -kampanjapäivää vietettiin maailman laajuisesti 15. TEEMA: Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. 5 • 2014 SENIOR ARBE TE 24 Suomen Romaniyhdistyksen Fintiko phurane kaale -projekti (2013–2015) tukee romanivanhusten itsenäistä kotona asumista ja tarjoaaa mm. kesäkuuta. 20 Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, painottaa Mikkelin vanhusneuvoston puheenjohtaja Hannu Karttunen. Oulussa pilotoitava Juuri-hanke luo uudenlaista osaamista vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Vanhustenpäivän pääjuhla pidetään tänä vuonna sunnuntaina 5.10. Aina. 36 Seuraava numero ilmestyy 31.10.2014 | Lehden teemana on Yhdessä kaiken ikää. virkistys-, harrastus- ja vertaistukitoimintaa romanivanhuksille. 2. Mikkelissä
mv 1270 e 1/2 s. - Är det. Pirkko Karjalainen osa arvokasta ihmisyyttä Herttakaisa Kettunen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi 10 14 16 20 Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus kuuluvat ikäihmisen perusoikeuksiin Leena Valkonen Toimitus Vanhustenhoidossa keskeistä on ihmisarvonkunnioittaminen kysy&vastaa Toiminnanjohtajan taipaleelta Pirkko Karjalainen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Kätketyt äänet ja Juuri-hanke. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Kolumni Tilaushinnat 2014 Vanhustyö 5 • 2014 Kun puhutaan arvokkaasta vanhuudesta ihmisoikeutena, puhutaan arvokkuuden kokemuksesta. mv 640 e 1/4 s. Leena Valkonen www.vtkl.fi Vanhat ystävät Mika Kallunki Ilmoitushinnat 2014 Täyttä elämää myös työelämän jälkeen Täyttä elämää eläkkeellä -hanke Elämää käsillä – kädentaidoilla hyvinvointia ja osallisuutta Marika Sahra Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita Leena Valkonen Keskusliitto tiedottaa 1/1 s. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Mikä avuksi, kun tietotekniikka on pelkkää hebreaa. Näin kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen kolumnissaan sivulla 58. Aina. Se merkitsee itse kullekin vanhalle ihmiselle erilaisia sävyjä. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. - Onko. Iäkkäiden turvaksi kaivataan vanhustensuojelulakia Taitto Laiminlyödyt hopeamarkkinat – Ikäteknologian kysyntä kasvaa Leena Valkonen Minna Korva-Perämäki 24 28 Suomen Romaniyhdisty tukee romanivanhuksia Herttakaisa Kettunen Hoito- ja hoiva-alan edunvalvojat vastaavat Leena Valkonen 31 32 33 36 38 41 42 43 47 50 52 54 56 57 58 Liikunnan iloa -projekti käynnistyy Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä Selma Lanaya Miten arvokas vanhuus toteutuu hoitotyössä. mv 340 e 1/8 s. Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ikääntyneenä uudessa maassa Eva Rönkkö Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Ajan virrassa Ilmoitusmyynti Eikö kukaan tule katsomaan, olenko. Alttid. Leena Valkonen Sulon suihkeet Vanhustyön johtajat Värdig ålderdom är en mänsklig rettighet Risto Pelkonen Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Risto Pelkonen Kirjapaino Värdig ålderdom är en mänsklig rettighet. Sisällys Toimituskunta Vanhus, vanhuus ja eettisyys Ritva Halila Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet: Arvokas vanhuus on Päätoimittaja 4 5 6 8 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Pirkko Karjalainen Vammalan Kirjapaino Oy Mainosilmoitusaineistot TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh
Eihän syyllistämällä hyvää maailmaa rakenneta. Siitä, että heikoimmistakin on pidettävä huolta sivistysvaltioksi itseään kutsuvassa maassa. Vuosien mittaan lehteen ovat kirjoittaneet kymmenet asiantuntijat. Myös heille, joiden hengen, ruumiin tai taloudelliset voimavarat eivät ole enää ”parasta A-luokkaa”. Siksi tämän syksyn vanhustenviikon teemana on pääkirjoituksen otsikko – ilman kysymystä onko. Meillä on kuitenkin valtavan paljon paremmat edellytykset taata se kaikille ikäihmisille. Sen puolesta toimimme. Aina. Kun vanhuudenpäivät ovat vielä etäällä, on helppo sanoa, että kaikkihan haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Toimittajina ovat olleet aluksia Ansa Salopirtti ja nyttemmin Herttakaisa Kettunen ja toimituspäällikkönä Leena Valkonen. Ja sitten kuitenkin tehdään jotakin ihan muuta kuin puhutaan. Talouden haasteista huolimatta keskusliitto on päättänyt tätä ”linpunkantajaansa” julkaista. On ollut sekä hienoa että haastavaa olla mukana Vanhustyö-lehden taipaleella. Tottakai vanhuus on hyvää aikaa ja hiljainen tieto on arvossaan. Suomen talouden kehitys herättää väistämättä levottomuutta. Ajan myötä ulkoinen asu on muuttunut ja digiaika tuo omat muutoksensa. - Onko. Käydessään läpi oman toimintansa arvopohjaa, Vanhustyön keskusliitto hyvin vakuuttuneesti päätyi siihen, että arvokkaan vanhuuden tulee olla ihmisoikeus. Haikein ja samalla tyytyväisin mielin sanon nyt KIITOS JA VOIKAA HYVIN.. Tosiasia kuitenkin on, että ainakin osa nuoremmasta väestä kokee joutuvansa liiaksi vanhusten sosiaaliturvan maksumiehiksi. ja sen myötä myös tämä lehtityö. Olen monet, monet kerrat itsekin puhunut iäkkäiden ihmisten oikeudesta hyvään, arvokkaaseen, omista toiveista koostuvaan elämään. Haluan nyt lausua parhaat kiitokseni kaikille Teille, jotka olette päätoimittaja-aikanani lehteä tehneet ja lukeneet. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. parhaita osaajiaan ulos talosta. K ukapa ei haluaisi hyvää elämää ihan pienestä pitäen ja vanhuuteen asti. Jos ei elinkeinoelämä toimi, ei myöskään ole kakkua jaettavaksi. Ja yhäti vain tämä sama asia on ajankohtainen. Lehti on aina ollut erittäin tärkeä ja näkyvä tiedotuskanava Vanhustyön keskusliitolle. Työttömyys on kasvanut, lukuisat aiemmin erinomaisina pidetyt yritykset saneeraavat kiivaasti ns. 4 Arvokas vanhuus ei nyt näytä olevan itsestäänselvyys sen paremmin meillä kuin muuallakaan maailmassa. Urakka keskusliiton toiminnanjohtajana päättyy 31.8. Sulo Ahon Sulon suihkeet ovat tuoneet paljon hienoja elämänviisauksia luettavaksemme. Eläkeikää kuulutetaan nostettavaksi, mutta eipä 55 + työntekijöille juuri avoimilla markkinoilla työtä löydy. Siitä, että ikäihminen itse on oman elämänsä paras tuntija. Uskoakseni tämä lehti on ollut myös lukijoilleen tärkeä tiedonsaannin kanava. Lehden toimituskunta on ollut kaiken aikaa aivan korvaamaton apu ajankohtaisten sisältöjen löytämisessä. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Vanhustyö-lehden päätoimittajana. Totuuksia on tässäkin monenlaisia ja tilastoja voi lukea monin tavoin
Ikäihmisten aseman parantamiseksi on tehty useita lainsäädännöllisiä uudistuksia. Esimerkiksi lyhyellä varoitusajalla tapahtuva hoivapaikan muutos voi aiheuttaa huolta monelle vanhukselle ja omaiselle, ja uusi hoitoympäristö voi luoda turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta. Tässä on edelleen parannettavaa. Yhteiskunnassamme on myös nopeasti tapahtumassa murros, jossa ikääntyneet ihmiset saattavat syrjäytyä. Juuri nyt on ajankohtaista selvittää, miten kotiin annetut palvelut toteuttavat vanhuksen oikeuksia. Aina. Toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen on kaiken ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja siten hyvän elämän ydin. Tai kun sosiaalisia palveluja kilpailutetaan kunnissa, olisi tarpeellista kuulla vanhuksia, heidän omaisiaan ja kuntalaisia. Esimerkiksi äskettäin voimaan tullut vanhuspalvelulaki ja vireillä oleva itsemääräämisoikeutta koskeva lainsäädäntö. Laillisuusvalvonnassa pyrimme huolehtimaan ennen kaikkea haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, erityisesti muiden henkilöiden huolenpidon ja hoivan varassa olevien henkilöiden oikeuksista. kysy & vastaa Maija Sakslin Apulaisoikeusasiamies Vanhustenhoidossa keskeistä on ihmisarvon kunnoittaminen Millainen on suomalaisten ikäihmisten asema apulaisoikeusasiamiehen näkökulmasta katsottuna. Keskeistä vanhustenhoidossa on ihmisarvon kunnioittaminen. Esimerkiksi sähköisten palvelujen kehittämisessä ei aina muisteta, että ikääntyneiden henkilöiden toiveet, mahdollisuudet ja kyvyt tulee myös ottaa huomioon. 5. Vanhukset ovat yleisen näkemyksen mukaan joukko, joka ei saa ääntään useinkaan kuuluviin. Mitä tämän vuotinen Vanhustenviikon teema Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Minkälaisia kanteluita ja valituksia teille tulee liittyen vanhusten asioihin. Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia periaatteita ovat muun muassa itsemääräämisoikeus ja osallisuus. Vanhustyö 5 • 2014 Kanteluasiat koskevat muun muassa velvollisuutta tehdä päätös palveluista ja palvelumaksuista, hoivan ja huolenpidon laatua ja asianmukaista kohtelua, ihmisarvon kunnioitusta, itsemääräämisoikeutta, oikeutta yksityisyyteen, turvallisuuden tunnetta, osallisuutta, kuljetuspalveluita, hakemusten viivytyksetöntä ja asianmukaista käsittelyä ja kunnan tiedottamisvelvollisuutta. Omassa työssämme pyrimme löytämään keinoja, joilla toimivaltamme puitteissa voisimme edistää tätä tavoitetta. Millaiset ”rikkomukset” jäävät piiloon. Tämän vuoksi kaikkien valvontaviranomaisten tekemät tarkastukset ovat tärkeitä. Se, että hoito ja hoiva annetaan vanhuksen omassa kodissa, asettaa valvonnalle erityisiä vaatimuksia. Saattaa olla myös niin, että vanhukset tai heidän omaisensa eivät halua ottaa yhteyttä valvontaviranomaisiin eri syistä. Onko mietitty, mitä tehdä, jotta ikäihmisten hyvä elämä toteutuisi. Yhteiskunnan eri toimijoiden tulisi ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon myös vanhusväestön erityiset tarpeet. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on niin julkisen vallan toiminnassa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa avainasemassa. teissä herättää
6 kaisuus sekä hyödyn maksimointi. Toki päätös on yksi, vaikka kyky taloutta koskeviin päätöksiin on voinut pitkään olla jo huono.. Viime vuosina länsimaissa on korostettu itsemääräämisoikeutta. Etiikka pohtii ja punnitsee arvoja. Näiden toteuttaminen voi vanhuksen arjessa olla toki haastavaa. Itsemääräämisoikeus ja sen kunnioittaminen Vanhusten kyky päättää omista asioistaan vaihtelee melkoisesti. Yksilöllisesti myös toiminta- ja päätöksenteko voi vaihdella päivästä toiseen. Ihmisarvon kunnioitukseen kuuluu muun muassa inhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus, yksityisyyden ja itsemääräämisen edistäminen. Eri tilanteissa näiden arvojen ja periaatteiden keskinäiset suhteet vaihtelevat ja ovat joskus myös ristiriidassa keskenään. Dementoituvat vanhukset tarvitsevat usein edunvalvojan silloin, kun he menettävät oikeustoimikelpoisuutensa. Terveydenhuollossa tärkeitä eettisiä arvoja ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen, oikeudenmu- Onko työntekijöiden kilpajuoksu työpisteestä toiseen heidänkään etunsa mukaista. Sekava vanhus on tässä suhteessa samanarvoinen kuin yritysjohtaja, riippumatta tuloista ja tuotoista yhteiskunnalle, tarpeen suuruudesta tai muista taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kirjoituksessaan neuvottelukunnan pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila pohtii vanhuutta ja eettisyyttä. On kuitenkin tärkeää tunnistaa nämä hoidon ja hoivan eri komponentit. Aivan kuin lapsilla kasvun ja kehityksen myötä kyky osallistua päätöksentekoon kasvaa pikkuhiljaa, vanhuksilla toimintakyvyn laskiessa iän myötä päätöksenteko usein vaikeutuu. ETENE:n kokoamissa eettisissä periaatteissa todetaan jokaisella olevan yhtäläinen ja ainutkertainen ihmisarvo. Vanhuksen parissa toimivilla voi olla eri käsitykset siitä, mitä nämä tarkoittavat. Teksti: Ritva Halila, pääsihteeri, ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Sosiaali- ja terveysministeriö ETENE Vanhus, vanhuus ja eettisyys Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n viisitoistavuotiselle taipaleelle sisältyy monia elämän loppuun ja vanhuuteen liittyviä teemoja. Teema on edelleen ajankohtainen ja sen painoarvo yhteiskunnassamme vain lisääntyy, kun ikäihmisten lukumäärä on kasvussa. Arvokas vanhuus - mitä se on. Elämän raja-alueilla, johon vanhuuskin kuuluu, eettisistä periaatteista painottuu ihmisarvon kunnioitus. Ristiriita uuvuttaa monia ja siirtää heitä muunlaisiin työtehtäviin. Samoin kyky ilmaista toiveita voi heiketä ja erityisesti hidastua vuosien saatossa. Sosiaalitoimessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa painottuu oikeudenmukaisuus. Tuleeko vanhus kuulluksi, tarjotaanko hänelle sellaisia asioita joita hän arjessaan tarvitsee. Eettisten periaatteiden tuntemus antaa vanhustyössä toimivalle sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilölle työkaluja arvioida tilannetta ja tehdä arjessa päätöksiä eettisesti kestävällä tavalla. N euvottelukunnassa on keskusteltu kuolemaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä, laadittu suosituksia saattohoitoon, kerätty tietoa saattohoidon kehityksestä maassamme sekä laadittu suosituksia vanhusten hoitoon ja hoivaan jo viiden vuoden ajana. Vanhustyön kohdalla esimerkiksi itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja hyvän tekeminen sekä vahingon välttäminen joutuvat törmäyskurssille, kun vanhuksen toimintakyky hiipuu, palveluiden tarve kasvaa yli yhteiskunnan voimavarojen ja kotona asuminen alkaa olla riskialtista
Palvelutaloista vanhukset lähetetään sairaaloihin sairastamaan. Onko vanhuksella oikeus kuolla kotonaan, oli se sitten oma koti tai palveluasunto, ilman piippaavia mittauslaitteita tai elämää pitkittäviä koneita. Onko työntekijöiden kilpajuoksu työpisteestä toiseen heidänkään etunsa mukaista. Haluaisinko minä omassa kodissani kellottaa, kuka saisi lyhimmässä ajassa tehtävänsä suoritettua ennen kuin katoaa samasta ovenraosta josta omilla avaimillaan tulikin. Mitä minä itse haluan elämältä, kun joskus ehkä joudun toisten huolenpi- don varaan. Pelätään, että vanhus voi kuolla kotonaan. Elämme aikaa, jolloin laitoshoitopaikkoja puretaan, kevyemmän hoidon asumispalveluita kilpailutetaan, kotiin suunnattua hoitoa standardoidaan ja tehostetaan. Palveluita tarvitseville ei juurikaan ole vaihtoehtoja: jos vapautuva paikka ei miellytä, se menee muille. Terveydenhuollon ja myös arkipäivän päätöksissä tilanne on toinen: vanhus pystyy vielä pitkään oikeustoimikelpoisuuden menetettyään olemaan mukana hänen terveyttä ja hyvinvointia koskevissa päätöksissään. Millainen elämän pitkittäminen lisää vain kärsimystä, ei elämän laatua. Vanhuspalvelumme on järjestetty varsin järjestelmäkeskeisesti, jossa kunta paitsi järjestää myös kilpailuttaa palveluita. Terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidossa pohditaan, pitäisikö vanhusta elvyttää, jos hänen elintoimintansa romahtavat. Ja oikeus poistua siitä silloin, kun aikani tulee täyteen. Vielä pitkälle dementoiduttuaan moni pystyy ilmaisemaan, kuka hänen asiansa ja arvonsa parhaiten tuntee. Vanhustyössä näyttää kuolema olevan yhtä kaukana kuin muussakin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko tämä vanhuksen tarpeiden mukaista hoitoa, hoivaa tai palvelua. ETENE:ssä on pohdittu paljon kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Näin kuumana kesäpäivänä pohtiessa siihen kuuluu mahdollisuus olla osa yhteiskuntaa ja yhteisöä vielä silloinkin. Ristiriita uuvuttaa monia ja siirtää heitä muunlaisiin työtehtäviin. Vaikka jokainen meistä kuolee, missä vaiheessa voidaan katsoa, että meillä olisi oikeus kuolla ilman, että Vanhustyö 5 • 2014 joku yrittää sen estää. Mediassa on ollut paljon kertomuksia siitä, kuinka vanhusten toiveet jäävät huomiotta. Näin parhaimmillaan (tai pahimmillaan) vanhuksen ovesta kulkee päivittäin kymmeniä eri henkilöitä jotka hekin vaihtuvat viikoittain. 7. Onko minulla oikeus ihmisarvoiseen kohteluun, ja kuka määrittää mitä ihmisarvoinen kohtelu on. Vanhus ei välttämättä tule kuulluksi myöskään palveluasunnon tai laitospaikan valinnassa
Kun ympärillä on perhettä ja ystäviä vaikeissakin olosuhteissa löytyy hyvää elämää, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Tämä heijastuu varmasti myös maahanmuuttajaperhe-taustaisten nuorten halukkuudella hakea ammatti vanhustyön piiristä. N äkyvät vähemmistöt, toisin sanoen ihmiset, jotka ulkonäöltään tai pukeutumiseltaan erottuvat, kohtaavat Suomessa poikkeuksellisen paljon syrjintää, jos vertaamme tätä muihin eurooppalaisiin maihin, kertoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Esimerkiksi terveydenhuollossa aletaan ymmärtää, että hyvä kommunikaatio on edellytys terveyspalveluiden laadukkuudelle. Myös somalialaistaustaiset henkilöt kokevat runsaasti syrjintää arjessaan ja työnhaussa. – Tutkimuksessamme vanhemmat romanit suhtautuivat yllätykseksemme huomattavasti myönteisemmin muutostarpeille kuin nuoremmat. Myös vähemmistöjen sisällä voi kokea syrjintää tai ristipaineita oman ryhmänsä ja ympäröivän yhteisön vaatimusten välillä. Varsinkin naisille asetetaan vaatimuksia esimerkiksi pukeutumisperinteiden säilyttämisestä. Vanhuksilla voi kuitenkin olla hyvin merkittävä rooli antaessaan perspektiiviä muutoksille ja mahdollisuuksille omien kokemustensa pohjalta, tukiessaan nuorten kasvua aikuisiksi. Biaudetin mukaan työikäiset kohtaavat erityisen vaikeana syrjinnän työelämässä ja vaikeuden päästä työelämään. Asia on ajankohtainen esimerkiksi saamelaisvanhusten kohdalla, Biaudet kertoo.. Monissa etnisissä vähemmistöryhmissä vanhusten asema perheessä on suhteellisen arvostettu. Nykypäivänä meillä alkaa myös olla kokemusta maahanmuuttajataustaisista vanhuksista. Yksinäisyys, sairaus ja köyhyys iskevät erityisen kovasti silloin, kun ne ovat samanaikaisia. – Pienemmillä paikkakunnalla voi olla suurempi valmius kohdata etnisestä vähemmistöstä tuleva juuri hänen ehdoillaan, ja palveluita leimaa henkilö- ja asiakaslähtöisyys, sanoo Biaudet. Esimerkiksi Suomen romaniväestöstä miltei 70 prosenttia on kokenut syrjintää edellisen vuoden aikana vähemmistövaltuutetun uuden tutkimuksen mukaan. Työttömyys jää kuitenkin harvoin vain kyseisen henkilön taakaksi vaan seuraukset jakaantuvat tietysti laajemmin perheelle, myös vanhuksille. Kulttuurin kunnioittamista ja tukemista Etnisten vanhusryhmien sosiaali- ja terveyspalvelut vaihtelevat hyvin paljon kunnasta ja palvelunantajasta riippuen. Miehillä taas voi olla suurempi vapaus valita oma tiensä. Teksti: Herttakaisa Kettunen (toim.) Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä Etnisten vähemmistöjen vanhukset voidaan nähdä kaksinverroin haavoittuvaisina: he kuuluvat sekä vanhoihin että etniseen vähemmistöön. Jos potilas ei ymmärrä, miten häntä hoidetaan tai jollei palvelunantaja ymmärrä, mitä potilas tai asiakas tarvitsee, on vaikea onnistua hoidossa. Perinteet kuitenkin muut- 8 tuvat ajan myötä ja sukupolvien välillä voi myös olla erilaisia käsityksiä oman kulttuurin ja identiteetin sisällöstä. – Syrjintäkokemukset heikentävät elämänlaatua, vaikeuttavat elämää arjessa ja ne voivat johtaa eristäytymiseen, toteaa Biaudet
Julkisuudessa tämä on puhuttanut, mutta poliittista tahtoa muuttaa lainsäädäntöä mummo- ja ukki-myönteisemmäksi ei ole tähän asti ollut. Se ei voi olla iästä tai voimavaroista kiinni. Vaikka Eva Biaudet voikin vähemmistövaltuutettuna vaikuttaa ikäihmisiä koskeviin asioihin, tarvitaan hänen mielestään laajempaa keskustelua vanhusten asemasta sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilanteesta. Se on mielestäni yksi suomalaisen yhteiskunnan vakava ongelma. Ihmisarvo ei ole iästä kiinni – Saamelaisilla pitää olla mahdollisuus saada palveluja saamenkielellä, ja aivan erityisen tärkeää tämä on vanhojen ihmisten kohdalla. Myös vanhusväestön yksinäisyys on tragedia. Samalla tavalla olisi syytä huomioida kulttuurin muiden piirteiden kunnioittamista ja tukemista mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vanhustenhuollossa. kaslähtöisiä palveluasumisja hoitokoti- ja kotipalvelumuotoja. 9. Yhteydenotot voivat myös liittyä perheenyhdistämiseen. Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä ja ihmisarvon kunnioittaminen on ensiarvoista. Yhteydenottoja on myös esimerkiksi saamelaisten vanhuspalveluiden puutteesta heidän omilla kotiseuduillaan, kuvailee Eva Biaudet. Arvokas vanhuus on osa arvokasta ihmisyyttä ja ihmisarvon kunnioittaminen on ensiarvoista. On tärkeää, että ymmärtäisimme että vanhukset, alkuperästään riippumatta, haluavat olla aktiivinen osa yhteiskuntaamme koko elämänsä ajan omien voimavarojensa mukaisesti. – Niiden pitää olla sellaisia, että kuka tahansa meistä toivoisimme sellaisia itsellemme kun vanhenemme. Se ei voi olla iästä tai voimavaroista kiinni, hän sanoo lopuksi. – Heidän on ilmaistava selvästi, että ne eivät ole luksustavaraa vaan se yhteiskuntamme perusta, johon hyvinvointimme on rakentunut. Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa Suomessa sekä ehkäistä etnistä syrjintää ja puuttua syrjintään. Tällöin isovanhemmat halutaan lähemmäksi, jotta heistä olisi mahdollista huolehtia oman perheen voimin. Eva Biaudet on vakuuttunut siitä että me kaikki voisimme paremmin, jos voimme vahvistaa yhteiskuntamme puolta välittää toisistamme. Vähemmistövaltuutettu on myös kansallinen ihmiskaupparaportoija. Poliitikkojen ja korkeimpien päättäjien vastuulla on kuitenkin kantaa perus- ja ihmisoikeuksien lyhtyä, hän sanoo. Kotiavustajalla joka ei puhu vanhuksen kieltä on hyvin vajavaiset mahdollisuudet tukea ja auttaa. Kiireisimpänä haasteena Biaudetin mielestä on kehittää erilaisia asiaVanhustyö 5 • 2014 – Vanhukset kantelevat vähemmistövaltuutetulle erittäin harvoin. – Valitettavasti lainsäädäntömme ei suhtaudu isovanhempiin osana perhettä kovin myönteisesti. Monesti on enemmän kyse ajattelemisesta ja suunnittelemisesta kuin voimavaroista. Ja silloinkin kysymys on usein perheenjäsenen tilanteesta, esimerkiksi syrjintäkokemuksista asumisessa. – Empaattisuutta ja ihmisyyden kunnioitusta ei tässä maassa ole liikaa, hän sanoo. Perustuslakimme ei erottele ihmisiä etnisyyden tai edes kansalaisuuden perusteella
– Presidenttiperiaate tarkoittaa aikaa kuuntelemiseen ja aitoa kohtaamista. Miten suhtautuisimme häneen. Jos emme kuuntele, niin me reagoimme omaan mielikuvaamme, joka saattaa ol-. Pietikäinen toimi Euroopan parlamentissa kolmessa ryhmässä, jotka liittyvät ikäihmisten oikeuksiin. Toivon, että perusoikeuksista saataisiin sellainen kattava yhteiskunnallinen keskustelu, jossa vuosittain arvioitaisiin, miten ikäihmisten oikeudet arvokkaaseen elämään ja itsekunnioitukseen toteutuvat. Tai jos hänellä olisi jokin liikkumisen rajoite ja hän pyytäisi päästä ylös ja kävelemään, niin mille kuulostaisi: Voi, voi kun te voitte kaatua siitä, ei nyt, sitten jossain vaiheessa, kun tulee apua, nostetaan sitten ylös. – Jos tämä on kunnossa, kaikki muukin on kunnossa. – Ajatellaanpa, että presidentti olisi vanhainkodissa ja tässä meidän pöydässä. A rvokas vanhuus ja ihmisoikeudet. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus kuuluvat ikäihmisen perusoikeuksiin Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on huolissaan näkymättömästä syrjinnästä, jota ikäihmiset kohtaavat niin Suomessa kuin koko Euroopan tasolla. Tämän tärkeämpää asiaa ei voi olla ikäihmisen hyvän hoivan ja hoidon toteutumisen kannalta, aloittaa Sirpa Pietikäinen keskustelun. Jos me emme pysähdy, emmekä kuuntele toista ihmistä, emme voi myöskään ymmärtää ja toteuttaa hänen tarpeitaan. – Jos miettii omaa käyttäytymistä, niin miltä tuntuisi, jos sanoisin näin presidentille: No juo se nyt jo! Tai jos toinen hirveesti selittää jotain, niin vas10 tataan: Joo joo, ihan hyvä juttu. Hän pyytäisi vessaan tai hän hermostuisi tai puhuisi hiukan ehkä sekavia ja pyytäisi apua. Kysymys on paljolti asenteista ja siitä miten suhtaudumme muihin ihmisiin. Pietikäinen esittää vertauksen ja puhuu presidenttiperiaatteesta. Jolleivät perusoikeudet toimi, ei niitä pelkillä mitoitusasioilla tai juhlapuheilla ratkaista
11. Syrjinnän vastaisesta direktiivistä on tehty esitys jo kuusi vuotta sitten, mutta se on toistaiseksi juuttunut neuvostoon. Mitä jos meillä olisi lapsi joka ei puoleen vuoteen tai vuoteen pääsisi koskaan ulos. Onpa sekin kurjaa, kun ei pääse ulos. Me emme voi määritellä toisen puolesta, mikä hänelle on hyväksi. Vanhustyö 5 • 2014 Hiljaiseen syrjintään liittyy Pietikäisen mukaan myös se, että puhutaan kauniisti, tehdään standardeja, mutta niitä ei oikeasti viedä toiminnan asteelle. Toimet Euroopan parlamentissa Sirpa Pietikäinen toimii Euroopan parlamentissa alkaneella edustajakaudella seuraavissa valiokunnissa: • Talous- ja rahavaliokunnan jäsen • Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuusvaliokunnan varajäsen • Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvovaliokunnan varajäsen. Näistä esimerkeistä varmaan ymmärtää sen kalseuden, kuinka tällaisista asioista voi puhua edes esimerkkinä. – Perusoikeudet tulevat YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, perustuslaista, Euroopan perustusoikeusasiakirjasta sekä meidän suomalaisesta yleisestä lainsäädännöstä. Voisiko näin tehdä lapselle. Ymmärtämisvastuu ja suojeluvastuu Laitoshoidossa tapahtuva fyysinen sekä kemiallinen sitominen lääkkeillä saa Pietikäiseltä tuomion. – Mitä enemmän ihminen tarvitsee apua, sitä enemmän hän ansaitsee kunnioitusta ja sellaista apua mikä vahvistaa itsetuntoa. Tavoitteena on, että EU:n ihmisoikeusvirasto ottaisi tämän yhdeksi tarkastelukohteeksi. la jonkinlainen karikatyyri vanhuudesta tai muistisairaudesta tai hitaasta liikkumisesta tai muusta. Siinä yksi ihminen katselisi kummasti 50 lasta, kun he nukkuvat. – Pitää luoda ohjelma hiljaisen syrjinnän tunnistamiseen, sitten toimintaohjelma, miten asiat korjataan ja kolmanneksi jatkuva seuranta, onko toimenpiteet tehty. esityksiä rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä. Tämähän on järkyttävää ja kuvottavaa. Yhteisiä tavoitteita on myös se, että asuin- ja elinympäristöt olisivat ikäihmisten pärjäämistä tukevia. – Esimerkit kuvastavat asennetta. Pietikäisen mielestä ikäihmisten syrjintä tulisi saada mukaan ihmisoikeusselontekoihin kaikissa maissa koko Euroopassa. Säästöistä puhuminen on varsin ristiriitaista ihmisoikeuksien kanssa. Mitä enemmän ihminen tarvitsee apua, sitä enemmän hän ansaitsee kunnioitusta ja sellaista apua mikä vahvistaa itsetuntoa. Omaishoitajien ongelmat ovat samat ympäri Eurooppaa, Pietikäinen sanoo. Se on ylipäätään tasa-arvon vastaista ja syrjivää. Me emme voi määritellä toisen puolesta, mikä hänelle on hyväksi. Lakivalmistelussa on mukana mm. Miksei vanhuksista. Monikaan ei ymmärrä tässä ristiriitaa. Ihmisoikeusselontekoja tehdään niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Meillä on jo pakkokeinolainsäädäntö ja mahdollisuus puuttua tilanteisiin, jossa tarvitaan esimerkiksi psyykkistä arviointia ja pakkokeinoja. Monesti sanotaan, että on kurjaa, kun ei ole tarpeeksi henkilökuntaa. EU alueella on jo tekeillä ohjelma muistisairaiden perusoikeuksista, samoin omaishoitajien asemaa pyritään yhtenäistämään ja parantamaan. Laitetaan se vanhus petiin ja annetaan unilääkkeitä. Käyttäytyminen on silloin syrjivää. Keskustelussa hän haluaa ottaa esil- le juuri hiljaisen syrjinnän. Säästöjen nimissä mm. Tai miksi heille ei anneta rauhoittavia. He voivat saada erilaisia levottomuuskohtauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus Sirpa Pietikäinen on huolissaan lakivalmistelusta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Meillä on jo perusoikeudet, joita tulee kunnioittaa. – Sitten on ihmisiä, jotka puhuvat vanhustenhoidon kustannuksista vaatien säästöjä. Pietikäinen esittää toisen vertailun liittyen lapsiin. Miksei päiväkodissa näitä puuhapetejä sidota tuoliin ruokailun ajaksi. Ei pidä tehdä uutta lakia vaan nykyisiä käytäntöjä pitää ruveta korjaamaan. ulkoilun puute ja sisällä pitäminen, muistisairaiden lukitseminen, kemiallisilla aineilla rauhoittaminen, paikalleen sitominen ja moni muu samankaltainen toimi on törkeä ihmisoikeusloukkaus. Hänen mielestään esitys on ihmisoikeuksien vastainen. Ikäihmisten aseman ja oikeuksien parantaminen EU:ssa Sirpa Pietikäinen kertoo tapaavansa EU:n ihmisoikeusasiamiehen syksyllä. – Kun lapset ovat pieniä, heiltä puuttuu harkintaa. Lapsista meillä on ymmärtämisvastuu ja suojeluvastuu. Pietikäisen mukaan ihmisoikeuksien huomioiminen on kaikkein tärkein tä juur vanhusten kohdalla
040 - 778 3507 www.pharmac.fi. Kysy lisää apteekista! Enemmän aikaa ihmiselle Lääkitysturvallisuus on huippuluokkaa hygieeninen, tehokas ja virheetön apteekki tarkistaa lääkitysten mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset Annosjakelu säästää hoitohenkilökunnan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön lääkkeet on pakattu nimellä ja päivämäärällä merkittyihin pieniin annospusseihin, joten dosettijakeluun ei kulu aikaa apteekki huolehtii reseptien uusimisesta, säilytyksestä ja KELA:n korvauskatosta Säästöä lääkekustannuksiin asiakas maksaa vain jaetuista lääkkeistä lääkehävikin määrä on minimaalinen Lisätietoja OMApalvelu-apteekeista: Pharmac Finland Oy Anne Lehtonen puh. Lääkkeet toimitetaan kätevissä annosrullissa kahden viikon erissä. Varmista lääkehoidon sujuvuus ja turvallisuus! OMApalvelu on apteekista saatava annosjakelupalvelu kaikille niille, joilla on säännöllinen lääkitys. Annosjakelupalvelu on iso apu niin yksityishenkilöille kuin erikokoisille hoitoyksiköillekin. OMApalvelu tuo turvallisuutta lääkehoitoon: apteekki huolehtii lääkeresepteistä ja lääkityksen tarkastamisesta
terveys
Uusi Ikäteknologia -julkaisu pureutuu ikäteknologin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Teksti ja kuva: Leena Valkonen IKÄTEKNOLOGIA Laiminlyödyt hopeamarkkinat – Ikäteknologian kysyntä kasvaa Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä ikääntyvien tarpeisiin vastaaminen tulee olemaan entistä suurempi kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Teknologiakehittäjien olisi siis syytä vakavasti pohtia tuotteittensa kohderyhmää uudelleen, Leikas kehottaa.. I käteknologian tavoitteena on ratkaista arkipäiväisiä ongelmia, joita ikääntyminen tuo mukanaan sekä mahdollistaa ikäihmisille täysi osallistuminen tietoyhteiskuntaan. – Ikääntynyt kuluttaja ei ole kiinnostunut ainoastaan hoivan ja hoidon palveluista, vaan aktiiviset seniorit hyödyntävät ja tulevat entistä enemmän hyödyntämään mitä moninaisimpia tieto- ja viestintäteknologian tuotteita ja palveluja. Teknologian kehittäjille ja valmistajille se tarjoaa valtavan mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen, kun he kohdistaisivat tuotteita ikääntyvien yhä kasvavalle kulut- tajaryhmälle, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä Vaikka ikäihmiset edustavat nopeasti kasvavaa osuutta kuluttajista niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla, suuri osa teknologian kehittäjistä ei kuitenkaan vielä ole ottanut ikäihmisiä markkinasegmenttinä haltuunsa, saati sitten ymmärtänyt ikäryhmän tar- peiden merkitystä. Ikäihmiset odottavat palveluilta laatua, yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. 14 Ikäteknologia kirjan toimittaneen Jaana Leikkaan mukaan hyvän ikäteknologian tuoterepertuaarin vähäisyys kertoo suunnittelijoiden ja yritysten kyvyttömyydestä kehittää, tuottaa ja markkinoida tuotteita ja palveluja, jotka palvelisivat ikäihmisten eriytyneitä tarpeita. Ikääntyvien erityistarpeet ja toiveet huomioon nykyistä paremmin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen (oik.), johtava tutkija Jaana Leikas ja professori Pertti Saariluoma näkevät ikäteknologian kehittämisellä olevan suuria mahdollisuuksia. VTT:n toimittama ja Vanhustyön keskusliiton kustantama uusi julkaisu Ikäteknologia pureutuu 20 asiantuntijakirjoittajan voimin ikäteknologian ongelmakenttään haastaen samalla eri sidosryhmät yhteistyöhön entistä parempien tuotteiden, palvelujen ja ympäristöjen kehittämiseksi
Hän muistuttaa, että tekniikan on tarkoitus palvella arkielämää. Hyvä ikäteknologia ei ainoastaan vastaa saumattomasti ikäihmisen arjen tarpeisiin, vaan se tulee merkittäväksi osaksi elämänlaatua ja synnyttää uusia, positiivisia tarpeita, kiteyttää Jaana Leikas. Ikäystävällinen teknologia huomioi sormet, silmät, korvat ja muistin. Ikääntyessä näkö ja kuulo yleensä heikkenevät, samoin motoriikkaan voi tulla muutoksia ja muistiongelmatkin voivat vaivata. Ikäteknologia on ikäihmiselle iso mahdollisuus, joka antaa elämää vuosiin. Samoin eletään mielikuvien varassa, ei oteta eikä osata ottaa selvää, mikä tämä hetki on. Siksi käytettävyys ja estetiikka ovat tärkeitä suunnittelun elementtejä samoin luotettavuus. Jaana Leikkaan toimittama teos alan ensimmäinen suomenkielinen tiede- ja oppikirja. Teknologia nähdään elämän laatua parantavana tekijänä, joka tarjoaa välineitä esimerkiksi sosiaalisuuteen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Hopeamarkkinoiden toimivuuden kannalta onkin olennaista, että ikäänVanhustyö 5 • 2014 tyvän kuluttajan toiveet osataan ottaa huomioon. Teknologialla suuria mahdollisuuksia Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen näkee teknologialla suuria mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi kaupan kassalla sormet eivät tottele tai tunnusluku ei muistu mieleen, on se nolo tilanne. Hyvä ikäteknologia on ihmisoikeus, Karjalainen painottaa tämänvuotiseen Vanhustenviikon teemaan liittyen. Tilastojen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaita on nyt 18,8 % väestöstä. – Teknologiassa kyse on siitä, miten ihmiset elävät, eikä pitäisi miettiä, mitä rauta on. Ikäystävällinen teknologia huomioi sormet, silmät, korvat ja muistin. Julkaisu (282 s.) on tilattavissa Vanhustyön keskusliiton verkkokaupasta: Verkkokauppa > uudet julkaisut, hinta 50 euroa. Lisäksi tulisi keskittyä tuotteiden näkyvyyden parantamiseen ja tuotteiden yhteensopivuuden varmistamiseen. Saariluoma toteaa lisäksi, että ihmiset suhtautuvat teknologiaan ja sen käyttöön emotionaalisesti. 15. Vuonna 2013 Euroopan Unionissa runsaat 18 prosenttia kuluttajista eli noin 92 miljoona oli yli 65-vuotiaita. – Kun pitää näpytellä pieniä painikkeita ja muistaa monia tunnuslukuja, voi niistä muodostua jopa itseä hävettäviä tilanteita. Jos hän ei kykene käyttämään teknologista laitetta tai palvelua, on se hyödytön. Ikäihmisellä kynnys käyttää teknologiaa saattaa kasvaa entistä korkeammaksi. Miten suhtaudumme itsestään ajavaan autoon tai ilman kuljettajaa olevaan metroon tai junaan. Julkaisun kirjoittajat edustavat alan suomalaista kärkeä. Euroopan komission tilastojen mukaan yli 20 % yli 50 vuotiaista kärsii näön, kuulon ja hienomotoriikan heikentymisestä. Keskeistä olisi saada ikäihmisten oikea mielipide heidän tarpeistaan esille. Yli 60 % 50–64 vuotiaista kokee fyysisiä tai kognitiivisia ongelmia viestintäteknologian käytössä ja 14 miljoonalla on vaikeuksia matkapuhelimen käytössä. Euroopassa on kymmeniä miljoonia ihmisiä, joilla on vaihtelevia muistion- gelmia. Monissa Aasian maissa yli 50-vuotiaat muodostavat jo 37 prosenttia väestöstä. Ikäteknologia Vanhustyön keskusliiton ja VTT:n uusi Ikäteknologia-julkaisu auttaa ymmärtämään ikääntymisen tuomia haasteita ja vaatimuksia teknologian suunnittelulle, käytölle ja hankkimiselle hyvän ikääntymisen tukemiseksi. Ikäihmiset ja vanhustyön ammattilaiset tarvitsevat juuri heidän tarpeensa ymmärtävää teknologiaa. Yhdysvalloissa heidän määränsä ennustetaan olevan vuonna 2030 jo yli 72 miljoonaa, mikä on 20 prosenttia koko väestöstä. – Koska ikäihmiset ovat entistä terveempiä, aktiivisen eläkeiän vuosikymmenet tuovat monille uusia mahdollisuuksia kuluttamiseen. Ihminen ikääntyy biologisesti. Tekniikka aina elämää varten Professori Pertti Saariluoma Jyväskylän yliopistosta nosti Ikäteknologia-teoksen julkistamistilaisuudessa esille teknologian suunnittelun ongelmia. Se helpottaa myös hoitoalan ammattilaisten työtä. Vuoteen 2030 mennessä heitä arvioidaan olevan 25,6 % väestöstä ja määrällisesti noin 1,5 miljoonaa. Hyvistä ICTtuotteista on pulaa. Suunnittelijoiden käsitykset ikäihmisten arjesta eivät vastaa todellisuutta. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotesuunnitteluun sekä esteettisten ja eettisten kysymysten huomioiminen lisäävät tuotteiden hyväksyttävyyttä. Suunnittelu on usein lähtenyt väärästä päästä, tehdään laite ja vasta sitten mietitään, mihin sitä voitaisiin käyttää. Kohderyhmä tunnettava Jaana Leikas sanoo, että kuluttamista ehkäisevät valitettavan usein huonosti suunnitellut tuotteiden käyttöliittymät, joissa ikääntymisen tuomaa fyysisen ja kognitiivisen kapasiteetin heikkenemistä ei ole huomioitu. Siinä haastetta suunnittelijoille. Esimerkiksi matkailuun, autoiluun, liikenteeseen, asumiseen, turvallisuuteen ja turvaan ja etätyöhön liittyvillä teknologisilla palveluilla olisi varmasti kysyntää, Leikas arvioi. Kyse ei ole pelkästään laitteista ja ympäristöistä, vaan kyse on myös asenteista
Kaikkein kiintoisin oli aika ”YK:n ikääntymistä käsittelevän vuoden 1982 maailmankonferenssin” Suomen toimikunnan toisena sihteerinä. Tutkimusten ja selvitysten aiheet vaihtelivat kotiapulaisista erityisryhmien asumiseen. Tietojen kaivamisen kyky kasvoi pakostakin ja samalla myös tuli tutuksi tapa, jolla erilaisia näkemyksiä soviteltiin yhteen. Sosiaali- ja terveysministeriön aikana sain mahdollisuuden toimia sihteerinä erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa. Kun tuntee juurensa ja tietää, mistä on tullut, ei tarvitse esittää muuta kuin on. Vanhusten asumisolot olivat yksi kiinnostuksen kohde ja siitä pitäen on vanheneminen ja vanhustyö ollut ”leipälajina”. Takana on työuraa ihan kohtuullisen pitkään. Se oli varsin hyvä koulu monilla tavoin. Se on ollut myös suojasatama, jos on ”alkanut ahistaa”. Siitä pitäen on hommia riittänyt. Työuran aloitus ministeriössä Seitsemänkymmenluvun alussa vastavalmistuneille oli kyllä töitä tarjolla, mutta etsiä niitä silloinkin piti. T ällaisia ovat omat tunnelmani nyt, kun takana on runsaat 40 vuotta työuraa ja siitä lähes 25 vuotta Vanhustyön keskusliitossa. Maailmankuva avartui ainakin vanhusasioiden suhteen, kun sain tilaisuuden olla Työ toiminnanjohtajana on ollut tavattoman kiintoisaa, vaativaa ja aina silloin tällöin myös onnistumisen kokemuksia antanutta. Kun eteen tuli mahdollisuus päästä Sosiaali- ja terveysministeriön Tutkimusosastolle töihin, niin siihen tartuin. Ylioppilaaksi tultuani vuonna 1968 pääsin Jyväskylän yliopistoon lukemaan yhteiskuntapolitiikkaa ja sieltä valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1973. Nimikkeet muuttuivat ministeriössä aktuaariksi, tutkijaksi, suunnittelijaksi peräjälkeen erilaisin pestein. Samassa talossa ensin Tutkimusosastolla ja sittemmin Suunnitteluosastolla aina loppuvuoteen 1989 asti. Koulutie kävi kansakoulun ja kirkonkylän oppikoulun kautta. Teksti: Pirkko Karjalainen Kuva: Leena Valkonen Toiminnanjohtajan taipaleelta Taival näyttää aina aluksi pitkältä, mutta matkan pään häämöttäessä se tuntuu jo lyhyeltä. Töiden yhteydessä toteutui myös tutkimus ” Vanhusten tyytyväisyydestä ja sen mittaamisesta”, jonka myötä valmistuin vuonna 1986 yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Jyväskylän yliopistosta. Ja nyt elokuussa 2014 on vähän samat tunnelmat. Edessä vielä toivon mukaan elämänkulkua tovin matkaa: ”Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.” Oma matkani alkoi vuonna 1949 Kuhmoisten sivukylältä. 16. Kun ruvettiin puhumaan vanhuspolitiikasta, olin laatimassa ministeriön Vanhuspoliittista katsausta vuonna 1986. Kotipaikalla saan yhä vielä viettää aikaa. Enpä osannut arvata syksyllä 1973 Sosiaali- ja terveysministeriön Tutkimusosastolle työhön astuessani, mitä on edessä
Järjestötyön moni-ilmeisyys ja ihmisten halu toimia yhdessä tärkeiden asioiden puolesta kiehtoo edelleen. Vanhusten heikkoja asunto-oloja on kohennettu ja erilaisia kotiin vietäviä palveluita kehitetty ja lisätty. Nyt suorahankinnat ovat aikalailla harvinaisia ja ostopalveluiden kilpailuttaminen arkipäivää niin kunnille kuin palveluntuottajillekin. Vuonna 1989 keskusliitossa avautui kehitysjohtajan tehtävä, johon tulin valituksi. Se on tietysti näkynyt keskusliitonkin arjessa. Vanhustyön kehityskulku ja ”uudet ismit” ovat tulleet aika tutuiksi. Erityisen merkittävä RAY-panostus liiton jäsenkentän kannalta oli 1900-luvun lopulla ja aivan 2000-luvun alussa toteutettu palvelutalojen ja vanhusten vuokratalojen rakentamisen investointituki. Kolmenkymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana on rakennettu palvelutaloja ja aivan viime aikoina ns. Järjestötyö elämäntehtäväksi Miten sitten tie vei Vanhustyön keskusliittoon. Kautta aikain on voitu RAY:n tuella toteuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen ominta toimintaa ja myös kehittää siihen uusia tapoja. Keskusliittokin yhtiöitti vuonna 2004 vuosikymmeniä toimineen kotipalvelunsa. senioritaloja. Vuosien varrella on tapahtunut paljon sellaista, mikä on oleellisesti liittynyt iäkkäiden suomalaisten elämään. Laakereille ei ole voinut jäädä lepäämään. RAY-tuen todettiin haittaavan ja jopa vääristävän kilpailua. Arvostettu edeltäjäni keskusliiton toiminnanjohtajana Tertta Sundholm oli aloitteellinen ja veti minut mukaan keskusliiton työryhmiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Keskusliiton työntekijät, omat työtoverit, ovat luonnollisesti olleet kaikkein lähin tuki Vanhustyö 5 • 2014 ja turva. 17. Ministeriövuosiin liittyi myös puolen vuoden pesti Kuntaliitossa vanhustyön kehittämishankkeessa. Samat tunnot tulivat vastaan myös jäsenkentältä. Tätä tukea on annettu niin valtakunnallisille kuin paikallisille yhdistyksille ja säätiöille. Raha-automaattiyhdistyksen monopoliasema ja sen mahdollisuus toimia sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukijana on ollut monesti keskustelun ja suorastaan uhan alaisena. Järjestötyö on ylipäätään melkoisen turbulenttia ja näkemyseroja tulee eteen. mukana tuossa tapahtumassa Wienissä. On tunnustettava, että palvelumarkkinoiden avautuminen ja sen myötä tullut muutos oli erittäin vaikea ensin ymmärtää ja vielä vaikeampi hyväksyä. Koko toimintaympäristö on huimasti muuttunut. Kunnissa otettiin järjestöjen myötä tullut palveluasumisen rahoitusresurssi yleensä myötämielin vastaan. Niiden kanssa on parhaan kykynsä mukaan luovittava. Investointitukea ei palveluasumiseen enää myönnetä. Tutkimus on tuonut paljon uutta tietoa vanhenemisesta. Uuden hankintalain voimaantulo 1997, EU:n säädökset ja yritysten tulo merkittäviksi tuottajiksi vanhuspalveluihin muutti tilanteen toiseksi. Näin jälkikäteen voi tietysti kysyä, olivatko nuo valinnat liiton ja itseni kannalta hyväksi vai ei, mutta turha harrastaa jälkiviisautta. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa on tehty monenlaisia uudistuksia. Professori Reijo Tilvis, sosiaalineuvos Jaakko Tuomi ja VTT, kansliapäällikkö Markku Lehto ovat olleet pisimpään näissä tärkeissä keskusliiton luottamustehtävissä esimiehinäni. Yleisen kehityskulun tähän päivään voisi tiivistää lyhyesti: laitoksesta kotiin ja kotona kaiken ikää. Epätoivon hetkiäkin on kuitenkin ollut. Tulin myös valituksi keskusliiton silloiseen johtokuntaan ja sen varapuheenjohtajaksi. Työ toiminnanjohtajana on ollut tavattoman kiintoisaa, vaativaa ja aina silloin tällöin myös onnistumisen kokemuksia antanutta. Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöt ovat olleet todella aktiivisia rakentajia. Järjestöt ovat olleet tässä menossa mukana kaiken aikaa ja joutuneet tai saaneet uudistaa toimintaansa. Laitokset olivat aikoinaan huonokuntoisten tai vähävaraisten vanhusten tuki ja turva. Muistettakoon, että aikoinaan RAY:n investointituen ehtona oli järjestön ostopalvelusopimus palveluista kunnan kanssa. Sehän on Konsta Pylkkäsen sanoin sitä imelintä viisauden lajia. Raha-automaattiyhdistys tukena Raha-automaattiyhdistys on rahoituksellaan vaikuttanut merkittävästi sekä suomalaiseen järjestökenttään että myös vanhusten palveluihin. Myös järjestöjen kotipalveluihin kohdennettiin avustuksia. Kuntoutuksen ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeys on tiedostettu. Liiton hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ovat olleet hyviä esimiehiä ja samalla erinomaisia mentoreita toiminnanjohtajan työssä. On ollut hieno mahdollisuus saada tutustua keskusliiton jäsenyhteisöjen toimintaan ja niiden omistautuneisiin luottamushenkilöihin ja työntekijöihin. Muutama vuosikymmen sitten nostettiin jo tavoitteeksi kotona-asuminen mahdollisimman pitkään. Vanhustyön keskusliiton saamat avustukset ovat kasvaneet ja mahdollistaneet nykyisen laajan, koko maan kattavan toiminnan. Veteraanien ja vanhusväestön asuntojen korjausneuvonta on liiton järjestötyön ohella tästä kaikkein näkyvintä. Maailma muuttuu – mihin suuntaan. Oman työurani vaiheissa olen saanut olla jäsenenä RAY:n rakennustarkastusryhmässä ja myös RAY:n hallituksessa. Samoin on ollut mahdollisuus eri yhteyksissä kohdata monia, monia julkisen ja yksityisen puolen kumppaneita. Väestön ikääntyminen on näkynyt niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Monet poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet erityisesti palveluita tuottavien yhdistysten arkeen ja ylipäätään yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksiin. Vuoden 1993 syksyllä tuli nimitys keskusliiton toiminnanjohtajaksi
Ilman näitä tehtäviä ja niiden kautta luotuja verkostoja olisi paljon jäänyt kokematta. Työmme lähtee sydämestä. Uusia avauksia ja toimintamalleja on löydyttävä. 2010-luvulla jäsenistössä on tapahtunut muutoksia siten, että palvelutoimintansa eri syistä lopettaneita yhteisöjä on eronnut ja käytännössä samassa määrin liittoon on liittynyt erilaisia kansaterveysjärjestöjä ja paikallisia yhteisöjä. Jäsenmäärä kasvoi seuraavina vuosina nopeasti lähinnä palvelutaloja rakentaneilla yhteisöillä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina ollut osa keskusliiton työtä – erityisesti keskeisiin ministeriöihin niiden valmistelutyössä samoinkuin eduskuntaan ja myös kuntien päättäjiin. Kiitokset yhteisistä hyvistä hetkistä. Sen hallituksessa ja jonkin aikaa myös puheenjohtajana tuli tuntumaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Se ei ole reilua kumppanuutta! 1990-luvulle sijoittui merkittäviä muutoksia, jotka osaltaan vaikuttivat nimenomaan järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. Sosiaalialan työnantajaliiton hallituksen jäsenyys ja puheenjohtajuus tutustuttivat työmarkkinoihin ja myös sosiaalialan jatkuvasti laajentuviin yritystoimijoihin. Toiminnanjohtajataipaleeni alkuaikoina sain olla toteuttamassa Suomen Kuntaliiton ja Vanhustyön keskusliiton 18 yhteishanketta ”Yhteistä vanhustyötä” vuosina 1993-1995. Kiitokset yhteistyöstä, tuesta ja avusta. Yhteistyössä muiden valtakunnallisten järjestöjen kanssa on juuri nyt mahdollista vaikuttaa niin hankintalain uudistukseen kuin sote-järjestöjen toimintamahdollisuuksiin laajemmin. Samalla kunnista tuli hyvinvointipalveluiden lakisääteisiä järjestäjiä tuottamisen lisäksi. Vuonna 1993 astui voimaan valtionosuusuudistus, ns. Taustalla oli tuolloinkin kuntien taloudellisten resurssien niukkuus. vanhuspalvelulain ja laatusuositusten valmistelussa, omaishoidon uudistuksessa ja vanhusten asumisen kehittämisessä. Kiitokset kaikille Teille, jotka olen runsaan neljänkymmenen vuoden työurani aikana saanut kohdata. 1990-luvun alussa keskusliittoon kuului lähes 250 jäsenyhteisöä. Siinä on sen suurin voima.. Parhainta menestystä ja voimia jatkossakin. palveluasuntoja. VALTAVA, jolla siirryttiin laskennalliseen valtionosuuteen. KIITOKSET ! Työni Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajana päättyy 31.8.2014. Kaiken lähtökohtana on oltava iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja heidän arvostamisensa. Kuntien vanhusneuvostot ovat myös oivallinen vaikuttamiskanava. Nykyinen jäsenmäärä on runsaat 340. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kunta saattoi hankkia tarvetta vastaavan määrän mm. Liiton ja sen työntekijöiden asiantuntemukselle annetaan arvoa ja sen painotukset myös näkyvät monissa uudistuksissa. Myöhempinä vuosina sitten vuoden 1997 hankintalaki käänsi tilannetta aivan toiseen suuntaan, kuten jo aiemmin totesin. Oma lukunsa on keskusliiton RAY:n tuella toteuttama kehittämistoiminta. Tämänhetkinen tilanne on kovin erilainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Vanhustyön keskusliiton on kyettävä palvelemaan jäsenistöään sekä hyvinä aikoina että vaikeitakin tilanteita ratkottaessa. Sen luottamustehtävissä sain olla pitkään; viimeisenä puheenjohtajana ennen kolmen keskusjärjestöjen yhteenliittymistä vuoden 2012 alusta. Työ keskusliitossa toi luonnollisesti mukanaan myös yhteistyön muiden järjestöjen kanssa ja sen myötä omalle osallenikin joukon luottamustehtäviä. Vaikka mennyttä ei kannata haikailla, olisi ehkä tarvetta palat pari askelta taaksepäin ja korkeimmalla poliittisen päätöksenteon tasolla miettiä sellaisia ratkaisuja, joilla järjestöjen toiminta pysyisi sekä hengissä että elävänä ja uudistuvana. On todellista voimien tuhlausta, jos kansalaisjärjestöjen työ nyt jätetään kylmästi pelkkien markkinoiden armoille. Kumppanuudet arvossaan Järjestöjen ja kuntien yhteistyö on eri muodoissaan jatkunut ”vuosisadasta toiseen”. Samalla hyväksi koettu on aihetta säilyttää. Kansainvälisiä yhteyksiä kertyi Eurolink Agen ja viimeisimmäksi AGE platform- organisaation kautta. Edessä olevat sote-uudistukset tulevat vääjäämättä näkymään myös liiton jäsenyhteisöjen arjessa ja samalla haastamaan keskusliiton jatkuvasti olemaan ajan hermolla ja vastaamaan jäsenkentän tarpeisiin. Tähän uuteen tilanteeseen järjestöjen rakennuttamat palvelutalot toivat osaltaan ratkaisun. Tavoitteena oli lisätä palveluntuottajien yhteistyötä käytettävissä olevien voimavarojen tehostamiseksi ja koordinoimiseksi. Mihin suuntaan seuraavaksi. Vapaaehtoistyö on aina ollut arvossaan – palveluiden tuottamista on katsottu eri aikoina eri tavoin riippuen kulloisestakin lainsäädännöstä ja toimintakulttuurista. Sen kautta on suomalaiseen vanhustyöhön – niin uskallan väittää – saatu paljon uutta sisältöä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto oli kautta vuosikymmenien ollut erittäin merkittävä sosiaalipoliittinen vaikuttaja. Keskusliitolla on ollut jatkuvasti edustus monissa keskeisissä työryhmissä, mm. Mainittakoon viimeisimpinä laaja geriatrisen kuntoutuksen kehittämis- ja tukimushanke, Ystäväpiiritoimintamalli, ikäihmisten mielenterveyteen ja ravitsemukseen liittyvät projektit, ikäihmisten käyttämän teknologian kehittäminen ja RAY:n Eloisa ikäohjelman koordinointi. Ihmisten vapaaehtoista työtä lähimmäistensä hyväksi on arvostettu, mutta yhteistyön lähtökohdat ja painotukset ovat vaihdelleet. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY oli sosiaalija terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien keskeinen yhteistyöfoorumi
PUREFISH OMEGA-3 Sisältää norjalaista kalaöljyä Pohjoisen jäämeren rasvaisista syvänmerenkaloista lohesta, sillistä, turskasta ja tuulenkalasta. Purefish sisältää myös kollageeni 2:a kalarustosta. Omega-3, jossa on DHA.ta ja EPA:ta edistää sydämen normaalia toimintaa. Iskmovägen 114 B Iskmo – info@elexirpharma.fi – 06 34 36 506 – www.elexironline.fi. Nämä ovat kaikki kalalajeja, joissa on runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sekä ainutlaatuista omega-3 rasvahappoa DPA:ta. Tietoa purefish:tä Purefish Omega-3 - korkea määrä ainutlaatuista omega-3 rasvahappoa DPA:ta - Runsaasti kertatyydyttämättömiä rasvahappoja (MUFA) - Kollageeni 2:a kalarustosta - Kapseli kalagelatiinia 100 kapselia / 27,00 € tai 180 kapselia / 36,00 €. Tuotetta voi ostaa terveyskaupoista ja joistakin apteekeista sekä tilata rahtivapaasti numerosta 06 3436 506 tai osoitteesta www.elexironline.fi suoraan kotiin kannettuna. DHA:ta sisältävä Omega-3 edistää aivojen ja näön normaalin toiminnan säilymistä. PUREFISH OMEGA-3 Nykyihmiset syövät liian vähän kalaa Siksi kalaöljyn käyttäjät ovat terveempiä! Uudentyyppinen kalaöljyvalmiste Sisältää kaikki meille tärkeät rasvahapot EPA, DHA ja DPA
Oulussa järjestettiin päivän teemaan liittyvä seminaari 13.6 Diakonia ammattikorkeakoulussa. Juuri-hanke Oulun Seudun Mäntykoti ry:n Juuri-hankevastaava Riitta Vesala kertoo, että hankkeen aikana luodaan uudenlaista osaamista ja polkua kahden asiantuntijuuden, vanhustyön ja väkivaltatyön voimin vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Tapahtuman yhteistyökumppaneina toimivat Oulun ensi- ja turvakoti ry, Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry, Oulun Seudun Mäntykoti ry, Diakonia ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki, Poliisi, Oulun vanhusneuvosto, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry ja Oulun evankelisluterilainen seurakunta. Mikkelin tempaukseen osallistuivat Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Viola -väkivallasta vapaaksi ry sekä Mikkelin seudun Muisti ry:n VALMU-hanke. Helsingissä Kätketyt äänet-kampanja käynnistettiin jo maaliskuussa Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden voimin. Kampanjapäivään osallistui myös Oulussa pilotoitava Juuri-hanke, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista osaamista vanhustyön ja väkivaltatyön voimin vanhusten kaltoinkohtelun estämiseksi ja tunnistamiseksi. Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki HANKE Kätketyt äänet ja Juuri-hanke Iäkkäiden turvaksi kaivataan vanhustensuojelulakia Kesäkuun 15. Kuvassa Vesala esittelee Kätketyt äänet-kampanjapäivän puseroa.. K ätketyt äänet -päivän tempauksia toteutettiin Oulussa, Mikkelissä ja Helsingissä. – Oulu on Juuri-hankkeen (2013–2017) pilotointipaikkana erinomainen, sillä täällä sijaitsevat hankkeen päätoteuttajat eli vanhustyöhön keskittynyt Oulun Seudun Mäntykoti ja 20 Hanketyöntekijä Riitta Vesala kertoo purppuran/violetin värin olevan vanhusten kaltoinkohtelun estämisen ja tunnistamisen tunnusväri. päivä vietettiin maailman laajuisesti Word Elder Abuse Awareness Day-kampanjapäivää, mikä Suomessa tunnetaan nimellä Kätketyt äänet