SENIORARBETE 4 • 2024 Kuka hoitaa muistisairaat tulevaisuudessa. Yhteistyössä on voimaa Hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 1 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 1 11.9.2024 10.32 11.9.2024 10.32
8-9 Eläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. 2 Yhteistyössä on voimaa 30–31 34–35 Kuka hoitaa muistisairaan ihmisen tulevaisuudessa. hoitotyön tukena, liikuntakumppaneina tai apuna arjen askareiden hoitamisessa. Toimintamalli kiteytyy siihen, että yhdessä pohditaan sitä, kenestä ollaan eniten huolissaan, kuka on vaarassa jäädä syrjään ja miten yksinjääneet ikääntyneet löydetään. Vanhustyö-lehti 5/2024 ilmestyy 29.11.2024 – Ikääntymisen ilo SENIORARBETE 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 2 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 2 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. 12–13 Ei rinnakkain, vaan yhdessä Vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Viime vuosina tehdyt palveluiden rajaukset ovat johtaneet siihen, että vastuu ikääntyneiden arkisista asioista on jäänyt yhä enenevässä määrin läheisille. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut vailla haasteita. MediaRoboLit 65+ ikääntyneiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa Mediaja robottilukutaidot ovat tärkeässä roolissa, kun tiedonvälityskanavat moninaistuvat ja niin digitaalisten kuin fyysistenkin robottien määrä kasvaa. Robotit voivat toimia ikääntyneiden arjessa mm. Muistisairaiden läheiset jäävät usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle, eivät saa itse tarvitsemiaan palveluja ja sen lisäksi paikkaavat sairastuneelta puuttuvia palveluita jo nyt. 6–7 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hallinnoida resurssien jakoa aiempaa tehokkaammin ja tasapuolisemmin. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti info@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus info@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2024 ALKAEN Kestotilaus 47 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 32 euroa/vuosi Irtonumero 9 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 32 Hyvinvointia luonnosta sisätiloissa DIGI JA TEKNOLOGIA 34 MediaRoboLit 65+ ikääntyneiden mediaja robottilukutaitoja tutkimassa TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 36 Yhteiskehittämällä syntyneet aktiivipenkit 38 Vanhustyön johtajat: Ikääntyvien kulttuurihyvinvointia sosiaalipalveluissa 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Vinkkejä katsomon järjestäjille 41 Ledare: Framsteg inom behandling och förebyggande av minnessjukdomar 42 Att stöda de äldres välbefinnande kräver dialog och samarbete 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 3 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 3 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Vanhustyö 4 • 2024 3 Sisällys 4 • 2024 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Eeva Aartolahti Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kari Mäkelä Pirjo Rehula Merja Lankinen (siht.) PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 050 421 0762 info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Muistisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä edistystä 5 Toriparlamentti: Ohjatuilla retkillä voi tutustua turvallisesti mielenkiintoisiin paikkoihin 6 Yhteistyössä on voimaa 6 Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä 8 Eläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa 10 Eri sektoreiden välinen yhteistyö on modernin vapaaehtoistoiminnan edellytys 12 Ei vain rinnakkain, vaan yhdessä 14 Uusia näkökulmia ja yhteistä osaamista kanssatutkimuksella 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Saattohoitopassi-verkkokoulu on helpottanut vanhuspalvelujen ammattilaisten työtä 23 Yhteisöohjautuvuus vähentää vanhustyön kuormitusta OSALLISUUS 24 Voimaannuttavaa ryhmätoimintaa muistisairauden varhaiseen vaiheeseen omalla äidinkielellä – Omahoitovalmennus-toiminta laajenee ruotsinkielisille iäkkäille ihmisille 26 Antoisia sukupolvien välisiä kohtaamisia 28 Tossut ja tassut liikkeelle Lahdessa – koiranomistajista iäkkäiden vapaaehtoisia ulkoiluystäviä 30 Kuka hoitaa muistisairaan ihmisen tulevaisuudessa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
Uusimpaan lääkkeeseen, donanemabiin, liittyy teoreettisia etuja, jos lähtökohtana on se, että aivoihin kertyvän amyloidin vähentämisellä todella on merkitystä myös ikääntyneiden muistisairauksissa. Ne ovatkin nykyään tiedotusvälineiden vakioaineistoa. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus Muistisairauksien hoidossa ja ehkäisyssä edistystä 4 Pääkirjoitus 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 4 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 4 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Potilaat on myös valittava erittäin tarkoin – mitään yleisiä muistisairauslääkkeitä ne eivät nykyisellään ole. Kolme tällaista on pitkin hampain saanut Yhdysvaltain lääkeviraston FDA:n hyväksynnän tiukoin kriteerein, mutta Euroopan vastaava laitos EMA ei ole hyväksynyt yhtäkään. I kääntyvässä väestössä eteneviä muistisairauksia ilmaantuu enemmän. Tästäkin edelleen kiistellään. VAIKKA LÄÄKKEET VÄHENTÄVÄTKIN amyloidikertymiä, niiden annostelu ei ole yksinkertaista (annettava suoneen) ja niihin on liittynyt myös merkittäviä haittoja. MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYN KANNALTA merkittävää tietoa saatiin kesällä, kun johtavan lääketieteen lehden Lancetin asettama työryhmä julkaisi uusitut suosituksensa. Työryhmä on nostanut arviotaan ehkäisyn merkityksestä ja katsoo, että 50 prosenttia muistisairauksista olisi eri tavoin ehkäistävissä. Tieteellistä merkitystä niillä toki on, ja ehkä tältä saralta jatkossa saadaan myös käyttökelpoisempia ja turvallisempia lääkkeitä. Jo aiemmin tunnustettujen 12 riskitekijän (kohonnut verenpaine, vähäinen koulutus, päävammat, liikkumattomuus, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, lihavuus, diabetes, kuulonalenema, depressio, yksinäisyys ja ilmansaasteet) lisäksi uusina riskitekijöinä tuodaan esiin LDL-kolesteroli (eli ”paha” kolesteroli) ja näön heikentyminen. NOISTA KOLMESTAKIN ENSIMMÄISEN, adukanumabin, on valmistaja itse vetänyt alkuvuodesta markkinoilta. Niihin ei ole toistaiseksi löytynyt parantavaa hoitoa, mutta toivoa on laitettu lääkkeisiin, jotka vähentävät Alzheimerin taudissa aivoihin kertyviä amyloidikasaumia
En minä kotona istu. Sosiaalista elämää tarvitaan. Nämä retket antavat niin paljon ja ne ovat niin hyvin Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää kesällä pääkaupunkiseudun yli 65-vuotiaille ihmisille retkiä mielenkiintoisiin kohteisiin kaksi kertaa viikossa. Olen mukana myös päiväkerhossa kerran viikossa talvisaikaa. Olen käynyt 10– 11 vuotta. Ei kukaan puhu minulle mitään. Minä en yksin lähtisi tännekään (Helsingin kaupunginmuseo), vaikka tämä on turvallisen tuntuinen paikka. 3. 4. Vaikea kysymys. Minä en ole mukana missään kerhoissa ollenkaan. On turvallista olla tällaisen ryhmän kanssa. 2. Pentala. Tapaan uusia ihmisiä ja sitten taas jaksaa. 4. Tänä kesänä on jäänyt kaksi retkeä väliin. Ehdottomasti luonnossa liikkuminen. Käyn myös lauluissa. Olen käynyt varmasti kymmenen vuotta. Ohjatuilla retkillä voi tutustua turvallisesti mielenkiintoisiin paikkoihin Marja Oravainen (82) 1. Se tekee hyvää. Sunee Laine (81) 1. Aivan loistavasti järjestettyjä. 2. Viime keväänä tulin mukaan, kun ystävä kertoi toiminnasta. Pääsee tapaamaan toisia ihmisiä ja sellaisiin paikkoihin, joihin ei tulisi itse mentyä. 3. Museot, kirkot ja saariretket esim. Huomioidaan kaikki. Minä olen nauttinut kaikista. En voi sulkea pois yhtään näistä. Ei näihin paikkoihin edes osaisi itse mennä. Kun kirje tulee, katson heti mihin mennään. Hitaasti mennään, ei mennä juosten. Vanhustyö 4 • 2024 5 Toriparlamentti 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 5 01-05_Vanhustyo_4_24.indd 5 11.9.2024 10.33 11.9.2024 10.33. Eikä ole edes tiennyt olevan olemassakaan. suunniteltuja. Kohteet ovat mielenkiintoisia ja sitten saa vaihtaa mielipiteitä toisten kanssa. 3. Kaikkeen olen tyytyväinen ja tytöt ovat uskomattomia. 2. Mikä merkitys itsellesi on tämäntyyppisellä toiminnalla. Heinäkuussa ajeltiin pikaratikan reitti päästä päähän. Mikä retkissä on parasta. 4. Ja huomaan sen, että täällä kaikki ovat suunnilleen samanhenkisiä. Pitää olla mukana edes yksi ihminen. Mukavaa olla ihmisten seurassa ja olla mukana. Meitä on aina paljon täällä. Joka kesä. Ohjaajat luovat sellaisen ilmapiirin, että ei katsota, että mitähän varten tuo tänne tulee. Retkillä oppii tuntemaan uusia ihmisiä. Olen ollut jo muutaman vuoden mukana. Se on niin turvallista lähteä mukaan. 3. Se, että tutustuu uusiin ihmisiin. Kaikki on hyvin. 4. Retkeläisiä haastateltiin kesän viimeisessä retkikohteessa Helsingin kaupunginmuseossa. 2. Millainen toiminta on mieluisinta. Ohjelma on monipuolista ja ohjaajat ottavat hyvin kaikesta selvää. Retket ovat niin hirvittävän hyvin järjestettyjä. 3. Kaikki otetaan niin hyvin mukaan. Joka retkellä olen mukana. Leena Lind (83) 1. Se on kyllä parasta tässä. Kansallisarkiston kryptassa, Korkeasaaressa, Pentalan saaressa ja Pyhän Henrikin katedraalissa. Tapaa vanhoja tuttuja, kivoja ihmisiä kaksi kertaa viikossa. Talvella kerran viikossa pidettävät Taidetorstait ovat myös antoisia. Miten usein käyt Senioritoiminnan retkillä. Retket ovat todella suosittuja ja osallistujia on parhaimmillaan useita kymmeniä. Uudet ihmiset otetaan hyvin mukaan ja heitä heti jututetaan ja haastatellaan. Retket. 4. Tykkään nähdä muita ihmisiä. Teksti ja kuvat: Merja Lankinen 1. Olen ollut paljon mukana. Piia vetää hyvin nämä retket ja ottaa huomioon kaikki. Tämä on niin loistavaa toimintaa, että ei voi kyllin kiittää. Aina kerrotaan, että mistä lähdetään ja miten kauan kestää. Tänä kesänä on vierailtu mm. Kerhotoiminta ja ulkoilu. Ohjaajat vetävät nämä aina todella hienosti. Sirkka Skogberg (83) 1. 2. Minä olen leski ja asun yksin. Vaikea sanoa. Hyvin ohjattu ja hyvin vedetty. Ja pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei tule itse lähdettyä kuten saaristoretket ja museot
6 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 6 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 6 11.9.2024 10.43 11.9.2024 10.43. Muutokset ovat näkyneet myös ikääntyneiden arjessa, sillä monet julkiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut ovat heille tärkeitä. Teksti: Elina Heikkinen – Kuvat: Keravan kaupunki K eravan 100-vuotisen historian varrelle on sattunut monia muutoksia ja mullistuksia. Yksi merkittävä yhteiskunnallinen tapahtuma oli hyvinvointialueiden aloittaminen vuoden 2023 alussa. Tämä toi huomattavia muutoksia kuntien palvelurakenteisiin ja hallintoon. Yhteistyössä on voimaa Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukeminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistyötä Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole riippuvainen pelkästään sosiaalija terveyspalveluista, vaan hyvinvoinnin edistämisessä myös kuntien panostus on edelleen tarpeen
Vanhusneuvosto on osallistunut paikallisen vanhusten viikon suunnitteluun jo vuosien ajan, joten yhteistyö kaupungin kanssa tämän projektin toteuttamiseksi oli luontevaa. Tänä päivänä Keravalla on noin 38 000 asukasta. Sen näyttää myös juhlavuoden täysi ohjelma. Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja tällä kertaa se kytkeytyy myös vahvasti osaksi Kerava 100 –juhlavuoden ohjelmaa. Kunnat tärkeässä roolissa tukemassa ikääntyneiden hyvinvointia Hyvinvointialueiden perustaminen keskitti sosiaalija terveyspalvelut aiempaa laajemmille alueille. Kunnat tukevat ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla esimerkiksi monipuolisia liikuntaja harrastusmahdollisuuksia sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole riippuvainen pelkästään sosiaalija terveyspalveluista, vaan hyvinvoinnin edistämisessä myös kuntien panostus on edelleen tarpeen. Etäisyydet palveluihin ovat voineet kasvaa, ja uudet rakenteet voivat aluksi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa avun saantia, kun totutut käytännöt muuttuvat. Yhteinen tavoite on avain onnistumiseen Kunnat ja hyvinvointialueet ovat vielä yhteistyönsä alkutaipaleella ja jatkuva vuoropuhelu sekä yhtenäiset tavoitteet ovat avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Kaupungin vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja joukkovoima, jotka synnyttävät elävää kulttuuria ja yhteistä hyvää. . Tätä halutaan vaalia myös jatkossa. Tämä voi vähentää alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Muutos ei ole kuitenkaan tapahtunut vailla haasteita. Keinukallion kuntoportaissa liikkuminen on monen keravalaisen tapa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Aluksi Kerava oli pieni maalaiskunta, mutta kasvoi teollistumisen myötä erityisesti1800luvun lopulla valmistuneen RiihimäkiHyvinkää-radan myötä. Valtakunnallisen Vanhustenpäivän suunnittelutyöryhmässä on edustus vanhusneuvostosta, ja juhlaa rakennetaan Keravan kaupungin ja Vanhustyön keskusliiton yhteistyönä. Kerava on hyvän elämän kaupunki, jossa palvelut ovat lähellä ja arki sujuvaa. Kun osapuolet tuntevat toistensa palvelut, osataan tarvittaessa ohjata asiakas oikeanlaisen tuen piiriin. Kirjoittaja Elina Heikkinen on erityissuunnittelija Keravan kaupungin vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialalla. Vanhustyö 4 • 2024 7 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 7 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 7 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Kaupungin suuren juhlavuoden teemana on Sydämessä Kerava. Lopulta, kun kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteinen tavoite – ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen– voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat ja edistävät ikääntyneiden elämänlaatua, osallisuutta ja hyvinvointia. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus hallinnoida resurssien jakoa aiempaa tehokkaammin ja tasapuolisemmin. Kerava 100 -juhlavuotta vietetään kaupungissa monin tavoin, ja niin keravalaiset asukkaat, yritykset kuin järjestötkin ovat kutsuttu tekemään juhlavuoden ohjelmaa yhdessä. Kerava 100 –juhlavuonna sydämessä sykkii Kerava V altakunnallinen Vanhustenpäivä järjestetään tällä kertaa Keravalla 6. Keravan kauppala perustettiin vuonna 1924, jolloin Keravalla oli jo 3 100 asukasta. Historiallisista dokumenteista ensimmäiset maininnat Keravasta löytyvät 1440-luvulta. lokakuuta. Olennaista on myös erilaisten palveluiden yhteensovittaminen, jotta kuntien ja alueiden asukkaiden oikea-aikainen ja vaikuttava tuki mahdollistuu eri elämänvaiheissa. Keravan lempinimi Sherwood komeilee Keinukallion urheilupuistossa. Tämän eläväisen tapahtumakaupungin kylämäinen ja yhteisöllinen asuintapa viehättää monia. Yhtenä rintamana Kerava sykkii täyttä elämää. Siksi sydämessä Kerava! Valtakunnallista Vanhustenpäivää anottiin Keravalle Keravan vanhusneuvoston toimesta. Kuntien ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan ikääntyneiden hyvinvointia. Sanotaan, että voit lähteä Keravalta, mutta Kerava ei lähde sinusta. Tämä vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja kykyä sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Kaupungiksi Kerava tuli vuonna 1970, ja hyvien kulkuyhteyksien sekä muuttoliikkeen ansiosta asukasluku kasvoi nopeasti
Niillä on myös välillinen vaikutus epävarmuuden aiheuttajana: Etuja jää hakematta, lääkkeitä hankkimatta ja ruoastakin tingitään. Kaikki muistavat sanonnan ”kansanterveydelle”, josta sai lohtua pelitappion hetkellä. Suomessa oivallettiin aikanaan järjestöEläkeläisjärjestöt leikkausten kourissa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. Leikkauksia ohjaavat makrotalouden huolet ja leikkausten kasaumavaikutus yksittäisiin kotitalouksiin on jäänyt vähälle huomiolle. Luotiin järjestötyön tueksi rahoitusjärjestelmä (RAY). Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat vähempiosaisille jokaisessa ikäryhmässä niin nuorissa, työelämässä olijoissa kuin eläkeläisissä. Nyt järjestelmä on muutoksessa ja hallitus leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta vuoteen 2027 mennessä kolmanneksella. Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Tästä ovat huo06-44_Vanhustyo_4_24.indd 8 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 8 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Kelan tulisi toimia tässä aktiivisesti. Teksti: Raimo Ikonen – Kuva: Shutterstock jen arvokas työ kansakunnalle. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti. 8 L eikkauksilla ja säästöillä on suora yhteys terveysja hyvinvointierojen kasvuun
Erittäin suuri vaara on, että tämä yhteistyön kehitys tyssää alkuunsa rahoituksen leikkausten myötä. Järjestöt ovat kehittäneet yhteistyötä palvelujärjestelmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti. Toimeentulo ei riitä, mistä apu Hallituksen leikkausten kasautumavaikutus on pahin neljännekselle eläkeläisistä, joiden eläke on alle 1250 euroa kuukaudessa. Ikäihmisten ja eläkeläisten hyvinvoinnin hyväksi työskentelee valtava joukko potilasja tautijärjestöjä sekä yleisjärjestöjä. euroa vuodessa kumpaankin vähemmän väestöön suhteutettuna kuin muut Pohjoismaat. Ne toimivat kukin tahoillaan, mutta myös yhteisen katto-organisaation EETU ry:n kautta. Se on EU:n ja OECD:n keskitasoa. kasvaa vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 200 000:lla ja alkaa kääntyä sitten laskuun. euroa, josta merkittävä osuus on eläkeläisten tekemää omaishoitotyötä. Toisaalta eläkeläiset alikäyttävät sosiaaliturvaetuuksia, koska pelkäävät tiliotteiden ja kuittien penkomista ja yksityisyyden menettämistä. Omaisja kotihoitoon panostamme yli 1,5 mrd. Olemme saaneet terveempiä ikävuosia noin 1,4 vuotta vuosikymmenittäin. Järjestöt ovat myös suurin ikäihmisten liikuttaja, suurin ikäihmisten kulttuurin organisoija ja järjestäjä ja ikäihmiset suurin kuluttajaryhmä. Palkkatulon ja eläketulon verottaminen tulee eriyttää. Kannustimet kuntoon työelämään osallistumiselle Eläkeläiset maksavat veroa keskimäärin enemmän kuin vastaava palkansaaja, yhteensä noin 8 mrd. Kaksikymmentä prosenttia eläkeläisistä säästää tällä hetkellä ruuasta ja liian moni myös lääkkeistä. Nyt meillä on ensi kertaa 60–80-vuotiaiden eläkeläisten joukko, joka luo uutta ja aktiivista eläkeikää. Se on enemmän kuin koko sotejärjestöjen tuleva valtion avustus. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaarassa Järjestöt vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja edistävät parhaiten yhteisöllisyyttä. Järjestelmän 30 vuoden laiminlyönti ei korjaudu hetkessä, mutta se on hyvällä alulla, tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja kuten omalääkärijärjestelmää, ammatinharjoittajuutta ja väestövastuuta. Heidän on jätettävä omaisensa tai hoidettavansa järjestelmän piiriin. Ihmisarvo mitataan hoidon ja hoivan laadussa ja saatavuudessa. . Koko hoitoja hoivasektorin selkeyttäminen vaatii nopeasti laadukkaan pelastusohjelman. Vanhustyö 4 • 2024 9 mauttaneet eduskunnan perustusvaliokunta, oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto ja järjestökenttäkin. Pelkoa syventävät asumistuen viimeiset leikkaukset, jotka koskisivat lähes kaikkia asumistukea saavia ja 7600 eläkeläiseltä lakkautuisi kokonaan. Valoa asiassa on, sillä hallitus on käynnistänyt selvityksen ikäihmisten ja eläkkeellä työtätekevien tilanteen kartoituksen entisen ministeri Jari Lindströmin johdolla. Pelko sote-palveluista Eläkeläisten suurin huoli on sote-palvelujen saatavuus ja laatu. Vastoin yleistä käsitystä suomalainen eläkejärjestelmä ei ole antelias. Suomesta puuttuvat eläkeläisten työmarkkinat ja kannustava verotus. Myös iäkkäiden digituki on nojannut vahvasti järjestöjen vertaisohjaukseen. Kirjoittaja Kirjoittaja hallintotieteen tohtori Raimo Ikonen on Eläkeliiton puheenjohtaja. Heidän työpanoksensa lapsille ja lapsenlapsille on noin 460 miljoonaa euroa vuodessa. Kelan tulisi olla ennakkoon aktiivinen. Epävarmuutta lisää hallituksen piiristä tuleva vaikutelma, ettei sotesta tule mitään. Osa ilmoittaa jättävänsä lääkkeet ottamatta rahapulan vuoksi. Sote-järjestöjen vertais-, virkistys ja vapaaehtoistyön arvo on vuosittain noin 3 mrd. Eläkeläiset ovat julkisen perusterveydenhuollon suurin käyttäjäryhmä, jolla ei juuri ole ohituskaistaa kuten työterveyshuoltoa ja vakuutuksia. Toimeentulosta puhuttaessa usein unohdetaan palvelumaksujen ja omavastuiden korotukset ja asumistukien leikkaukset. Yhteisverotus ei kannusta. He haluavat toimia aktiivisesti ennen elämän vanhuusvaihetta (80–100 v.) ja lyhyttä hoitoisuusvaihetta (2–3 v.). Viesti kentältä on tullut selkeästi, että voimat ovat lopussa. Eläkeläisistä lähes puolet haluaa työskennellä työelämässä eläköitymisen jälkeen osa-aikaisesti. Olemme saaneet EU:lta huomautuksia jatkuvasti alhaisesta perusturvan tasosta ja luvanneet poistaa eläkeläisköyhyyttä 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Kuusi valtakunnallista eläkejärjestöä edustavat kattavasti koko maata. 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 9 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 9 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Nyt alv:n korotuksen lisäksi tuli ankara korotus yli 1900 euroa tienaaville, mikä lisää epäsuhtaa palkansaajaan. Eläkeläisten nykyinen määrä 1,6 milj. Ihmisarvo mitataan hoivassa ja sen laadussa Leikkaukset vaikuttavat omaishoitoon, jossa lähes 60 prosenttia omaishoitajista on yli 65-vuotiaita. Mieluummin kärsivät yksinäisyydessä. Suomalaiset käyttävät terveydenhuoltoon alle EU:n keskitason suhteessa BKT:n. Eläkeläisillä ei ole joustamismahdollisuuksia kuten nuoremmilla, eikä kykyä reagoida nopeasti muutoksiin. He säästävät hoivakuluissa työllään yhteiskunnalle yli miljardin vuodessa
Keski-Suomessa keväästä 2022 alkaen toiminut Liepeen hoiva ry:n hallinnoima ja STEA:n rahoittama Hykari-hanke on keskittynyt ikääntyneiden parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen 18:sta paikkakunnalla. V apaaehtoistoiminnan muutostrendi on näyttänyt jo pitkään olevan se, että kertaluonteinen vapaaehtoistoiminta nostaa suosiotaan eikä toimintaan välttämättä haluta tai pystytä sitoutumaan pidemmäksi aikaa. Hyvinvointialueiden voimaan astumisen sekä uuden hallituksen muodostamisen jälkeen keskustelu hyvinvointivaltion rappeutumisesta on käynyt kiivaana. Teksti: Ida Rasi ja Vilma Linnanen hututtanut. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin näkökulmasta vapaaehtoistoiminnalla olisi paljon annettavaa, mutta ilman laajaalaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä sen potentiaali jää hyödyntämättä. Hankkeessa on kokeiltu erilaisia tapoja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi ja toiminnan näkyvyyden lisäämiseksi. Etenkin ikäihmisten palveluiden heikkeneminen on puEri sektoreiden välinen yhteistyö on modernin vapaaehtoistoiminnan edellytys Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin näkökulmasta vapaaehtoistoiminnalla olisi paljon annettavaa, mutta ilman laaja-alaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä sen potentiaali jää hyödyntämättä. Kokeiluiden perusteella kiinnostusta ikääntyvien parissa tapahtuvaan kertaluontoiseen vapaaehtoistoimintaan näyttäisi olevan, mutta yllättäen haasteeksi osoittautui apua tarvitsevien ikäihmisten löytyminen sekä vapaaehtoisten ja ikäihmisten yhK u va :S h u tte rs to c k 10 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 10 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 10 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Hankkeessa kehitettiin Lainaa aikaasi -toimintamalli sitoutumista vaativan vapaaehtoistoiminnan rinnalle
Näyttääkin siltä, että hyvinvointialueiden rakenneuudistukset ovat katkoneet perinteisiä yhteistyöpolkuja ikääntyneiden palvelualueella, johtaen kunnissa ja hyvinvointialueella tehtävän seniorityön väliseen kuiluun. ulkoiluun, pihatöihin, ikkunanpesuun, lehtien lukuun, kahvitteluun sekä seuranpitoon omaishoitajan kaupassa käynnin ajaksi. Lähteet Hoffrén, J. Toteutus: Kevät 2023, syksy 2023 ja kevät 2024. Kampanjan koordinaattori kartoitti apua tarvitsevia ikäihmisiä hyödyntäen omia verkostojaan, jonka jälkeen hän paritti sopivan vapaaehtoisen ja ikäihmisen. Kampanjaa koordinoineilta henkilöiltä sekä vapaaehtoisilta kerätyn palautteen perusteella kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mutta osassa kuntia haasteeksi muodostui apua tarvitsevien ikäihmisten löytäminen. Tästä huolimatta vapaaehtoistoiminta jää usein isompien raLainaa aikaasi -kampanja Mukana: Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi, Saarijärvi, Kannonkoski, Muurame, Konnevesi, Luhanka, Viitasaari, Pihtipudas, Uurainen, Äänekoski, Petäjävesi ja Multia. Vanhustyö 4 • 2024 11 Kuva: Ida Rasi ja Vilma Linnanen 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 11 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 11 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Hyvinvointialueen, kunnan, seurakunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö näyttäisikin olevan avainasemassa ikääntyneiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa edistämisessä myös vapaaehtoistoiminnan osalta. Kysymys kuuluukin, onko meillä varaa jättää vapaaehtoistoiminnan potentiaali ikääntyvien hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä käyttämättä. Tietosuojakäytänteiden lisäksi henkilöstömuutokset ja hyvinvointialueen työntekijöiden yhteystietojen löytäminen haastoivat vapaaehtoisten ja ikäihmisten yhteen saattamista. Kampanja toteutettiin kolme kertaa ja siihen osallistui yhteensä yli viisikymmentä vapaaehtoista neljältätoista Keski-Suomen paikkakunnalta. teen saattaminen. Pienen väkiluvun omaaville paikkakunnille osallistujamäärä on hyvä ja sen perusteella kiinnostusta ikäihmisten kertaluonteiseen auttamiseen siis on. Kansalaisareena ry. (2023). Osallistuminen tapahtui täyttämällä avunlainauskortti, josta valittiin itselle sopiva auttamisen muoto ja määrä. . Tämä konkretisoitui kampanjassa; koordinaattorit eivät joissakin tapauksissa löytäneet oikeita tahoja tai yhteyshenkilöitä, joilta apua tarvitsevia ikääntyneitä olisi voinut kartoittaa. Yhteistyön tärkeys konkretisoitui Lainaa aikaasi -kampanjassa Lainaa aikaasi -kampanjassa osallistujilla oli mahdollista lainata omaa aikaansa ikäihmisten auttamiseen kertaluonteisesti. Vapaaehtoistoiminnan potentiaali Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrèn tekemän laskelman mukaan vapaaehtoistoiminnan vuotuinen rahallinen arvo Suomessa 2023 oli 3,2 miljardia euroa, mikä on 1,3 prosenttia Suomen BKT:stä. Lisätietoja: www.palvelutalomannikko.fi/lainaa-aikaasi kenteiden jalkoihin, eikä sen potentiaalia hyödynnetä riittävästi. Lisäksi naiskuoro järjesti senioreille suunnatun ilmaiskonsertin sekä päiväkotiryhmät askartelivat ja vierailivat palvelutalossa. Vapaaehtoistyön arvo Suomessa vuonna 2023: Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa. Tämän vuoksi eri sektoreiden välisen yhteistyön merkitystä ei pidä aliarvioida ikääntyneiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vaikka päävastuu ikääntyneiden sote-palveluista onkin siirtynyt hyvinvointialueille, tekevät kunnat ja järjestöt edelleen arvokasta seniorityötä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Lisäksi kampanjaan osallistui harrasteja päiväkotiryhmiä. Kirjoittajat Ida Rasi on Liepeen hoiva ry;n Hykari -hankkeen hankepäällikkö ja Vilma Linnanen toimii saman hankkeen hankekoordinaattorina. Ikäihmiset saivat apua mm. Osallistujia: 53 vapaaehtoista sekä harrasteja päiväkotiryhmiä. Jotta ikääntyneiden parissa tapahtuva vapaaehtoistoiminta toimisi tehokkaasti nyt ja tulevaisuudessa, tulisi varmistaa eri sektoreiden väliset yhteistyökäytänteet ja riittävät resurssit
Lähtökohta on, että verkostolle ei tarvitse tuoda valmiita ratkaisuja. Tavoitteena toteuttaa yhteistä työtä kohdatun ikääntyneen hyväksi. Verkostoissa tapahtuvassa työssä tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja tahtotilaa ja 12 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 12 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 12 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Etsivää työtä tehdään aina useamman toimijan yhteistyönä. Teksti: Satu Aalto ja Tarja Jalli – Kuva: Ilkka Vuorinen sa. D iakonissalaitoksen Etsivän vanhustyön kehittäminen lähti liikkeelle Helsingin Kalliosta kansalaistoiminnan hankkeena ja laajeni vuosien aikana yhteistoteuttamiseen Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä Tampereen seurakuntayhtymän kansEi vain rinnakkain, vaan yhdessä Julkisen sektorin organisaatiot ovat tunnistaneet, että vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Voi luottaa siihen, että yhdessä löytyy tapoja toteuttaa etsivää työtä. Toteuttava taho kokoaa ympärilleen ikääntyvien parissa toimivia henkilöitä. Tuloksena valmistui Etsivän vanhustyön toimintamalli vaikuttavaan verkostotyöhön. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä ja rohkeasti kokeillen
Vahvuuksia Vantaalla Diakonissalaitoksen etsivän vanhustyön ammattilaisten Johanna Lehti-Salon ja Karoliina Vesilahden mukaan yhteistyössä täydentyy se, mikä rajautuu ulos julkisen palvelun arjessa ja lakisääteisten tehtävien tuottamisessa. – Meidän on uskallettava rakentaa ratkaisuja luovasti, moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä hahmottaen ja johtaen. Yhdessä luovasti ja luottaen VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen projektipäällikkö Petra Blom-Toivosen mukaan yhteistyön haasteita ovat viestinnän, tiedon, tavoitettavuuden sekä yhteisten järjestelmien puuttuminen. Ohjelman onnistumiselle oleellista on yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ammattilaisten ja palvelujen kanssa. Palveluiden piirissä olevien palvelutarvetta ei arvioida riittävän usein ja tapahtuneet muutokset eivät tule palvelun tarjoajan tietoon. Diagnoosija ongelmakeskeisen painotuksen sijasta on tärkeää keskittyä vanhuksen omiin voimavaroihin ja toimijuuteen. Julkisen sektorin organisaatiot ovat tunnistaneet, että vaikuttava etsivä vanhustyö toteutuu parhaiten niin, että kaikki ikääntyneitä kohtaavat työntekijät ovat osa etsivän vanhustyön toteutusta. Keskeinen ongelma on se, että ikääntyneen pitää mennä palvelun luokse, eikä palvelu mene kotiin. Parhaimmillaan ikääntyneen turvallisuuden tunne vahvistuu ja kokemus omasta merkityksellisyydestä vahvistuu, kun tietää ettei hädän hetkellä jää yksin, Lehti-Salo ja Vesilahti toteavat. Ennen kaikkea etsivä vanhustyö tekee kuitenkin ainutlaatuista työtä kaikkein haavoittuvimmissa ja vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden tavoittamisessa. Nämä ovat huomionarvoisia asioita tiedostaen näkymät, joita meillä piirretään vanhuspalveluiden ja hoivan tulevaisuudesta. puhetta toimijoiden roolista sekä tarvittavista resursseista. . Vaikka moni hyväkuntoinen ikääntynyt selviytyy kotihoidon tuella omaehtoisesti pidempään kodissaan, on riskinä, että palveluiden ulkopuolelle jää kasvava joukko. Oleellista on, että heidän työnsä kattaa laajasti julkisen organisaation, yksityisten toimijoiden ja järjestöjen toimintakentän ja heidän roolinsa on tunnettu ja tunnustettu verkostossa. Yleishyödyllisen toimijan erityinen vahvuus on ketteryys kokeilla uutta. Toistensa vahvuudet tunnustava yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen tarpeiden mukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi Vanhustyö 4 • 2024 13 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 13 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 13 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Diakonissalaitos jatkaa etsivän vanhustyön tekemistä vuonna 2023 Vantaalla käynnistyneessä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön rahoittamassa Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa, jossa 11 järjestön voimin rakennetaan yhteisöllistä arkea Havukoskella yhdessä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Etsivän työn nimikkeellä työtä tekevät voivat sijoittua vanhuspalveluiden organisaatiossa sopivasti moneenkin eri palveluun ja yksikköön. Toistensa vahvuudet tunnustava yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen tarpeiden mukaisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Muistisairaat, päihdeja mielenterveydenongelmista kärsivät jäävät myös ilman kotiin vietäviä vapaaehtoistoiminnan tukia, koska monet vapaaehtoistoimintaa järjestävät yhteisöt jättävät tämän ryhmän ulos sen haastavuuden vuoksi. Huolen verkostolle voi kertoa myös omainen tai naapuri. Etsivässä vanhustyössä tehdään myös palveluiden tarkoitusta ymmärrettäväksi asiakkaille ja toisinaan puolustetaan ikääntyneen lakisääteisiä oikeuksia. Kaikkein haavoittuvimmassa elämäntilanteissa olevien tavoittaminen Ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja kotona asutaan yhä pidempään, mutta kotiin vietäviä palveluita ei pystytä mitoittamaan samassa suhteessa kasvaviin tarpeisiin. Monialainen yhteistyö antaa kaikille osapuolille laajempaa näkökulmaa, tietoa ja taitoa vanhusten arkeen. – Meidän on tehtävä tilaa ja luotettava yhä useamman toimijan ja ihmisen mukana oloon, erilaisiin voimavaroihin ja kyvykkyyksiin osana huolenpitoa ja ihmisten välistä vastavuoroista elämää, Blom-Toivonen sanoo. Toimintamalli kiteytyy siihen, että yhdessä pohditaan sitä, kenestä ollaan eniten huolissaan, kuka on vaarassa jäädä syrjään ja miten yksinjääneet ikääntyneet löydetään. Sen sijaan hauraille ja toimintakyvyltään huonokuntoisille ikääntyneille osallisuutta vahvistavia toimintoja on hyvin vähän. Siihen tarvitaan monimuotoista vuorovaikutusta ja viestintää, toinen toisiimme luottamista ja perinpohjaista käsitystä siitä, että toiseen ihmiseen pitää saada kiintyä ja kohdata hänet yhdessä arvostavasti ja lempeästi, ja siten myös vaikuttavasti, Blom-Toivonen päättää. Toimintakykyisille ja itsenäisesti liikkuville on tarjolla aktiviteettejä ja erilaisia toimintaryhmiä. Diakonissalaitos koordinoi ohjelman hankeosiota, jonka kärki on ikääntyvien mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa yhdessä HelsinkiMission kanssa. Julkinen sektori puolestaan pystyy edistämään asioita ja tekemään päätöksiä jykevämpien palvelujen tarpeessa. Keskeistä työssä on vanhuksen kokonaisvaltainen ja kiireetön kohtaaminen, jolloin ikääntyneen oma ääni vahvistuu ja tarpeet tulevat kuulluiksi, Lehti-Salo ja Vesilahti sanovat. Riskinä on palvelukatveeseen jääminen. He eivät osaa, eivätkä jaksa, hakeutua palveluihin. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat ovat palvelualuejohtaja Satu Aalto ja palveluyksikönjohtaja Tarja Jalli Diakonissalaitokselta
Uusia näkökulmia ja yhteistä osaamista kanssatutkimuksella Kanssatutkimus on saanut osakseen kasvavaa kiinnostusta eri tieteenaloilla. Tutkimuksia, joissa ikäihmiset toimivat kanssatutkijoina, on kuitenkin kansallisesti vielä vähän. Teksti: Kirsi Ilola, Sinikka Katila, Paavo Mansikkamäki, Kyllikki Markkula ja Seija Niemonen – Kuva: Ilkka Vuorinen 14 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 14 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 14 11.9.2024 10.44 11.9.2024 10.44. Ikäihmisten aktiivinen osallisuus tutkimusprosessissa voi parhaimmillaan olla voimaannuttava ja yhteistä oppimista tuottava kokemus kaikille osapuolille
Kanssatutkijat kertovat kokemuksestaan: Tutkijan esitellessä tutkimusaihetta uteliaisuus heräsi: aihe käsittelee juuri omaa elämän vaihetta. Mahdollisuus osallistua omaa elämää koskevan tutkimustiedon tuottamiseen liittyy myös hyvinvointia lisääviin tekijöihin ja elämään merkityksellisyyttä tuoviin vuorovaikutussuhteisiin, millä on myös yhteiskunnallista arvoa. (Kulmala ym. Teoksessa: Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S (toim.) Kanssatutkimus: ihanteet ja käytännöt. Tällöin tutkimukseen osallistuville avautuu asema lähinnä tutkimuksen kohteena. Vastuun antaminen ja arvostus ovat olleet todella positiivisia kokemuksia tutkimusprosessissa. . Kanssatutkimus eroaa siten selvästi perinteisistä tutkimuksen tekemisen tavoista, joissa ammattitutkija suunnittelee ja toteuttaa tutkimuksen oman tietämyksensä pohjalta. Päällimmäisenä kokemuksena haastatteluista oli, että haastateltavat olivat tyytyväisiä elämään ja asumiseen ja kaikki halusivat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Osallistumisen tapoja on monenlaisia ja kanssatutkijoiden roolit voivat myös vaihdella tutkimusprosessin aikana. Kaikenlainen osallistuminen nähdään yhtä arvokkaana. Tutkimuksemme on nyt tulosten raportointivaiheessa ja tulokset ovat myöhemmin luettavissa, väitöskirjatutkija Kirsi Ilola kertoo. Tutkimusprosessi eteni alkuun leppoisasti ja omien kokemusten ja havaintojen käsittelyyn saimme alussa paljon tilaa ryhmäkokoontumisissa. Kirjoittajat Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkija, YTM Kirsi Ilola Itä-Suomen yliopiston Sosiaalija terveysjohtamisen laitokselta sekä kanssatutkijat Sinikka Katila, Paavo Mansikkamäki, Kyllikki Markkula ja Seija Niemonen Vanhustyö 4 • 2024 15 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 15 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 15 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Ikäihmisten aktiivinen osallisuus tutkimusprosessissa voikin parhaimmillaan olla voimaannuttava ja yhteistä oppimista edistävä kokemus kaikille osapuolille. Keskeistä kuitenkin on, että kanssatutkijat voivat osallistua tutkimuksen tekemiseen oman kiinnostuksensa ja resurssien mukaisella tavalla. Haastattelujen tekeminen oli hyvin mielenkiintoista. Tutkimuskohteesta tasavertaiseksi tutkijakumppaniksi. K anssatutkimuksessa kyse on ammattitutkijan ja tutkimukseen osallistuvien välisestä tutkimuskumppanuudesta, jossa tutkimus voidaan suunnitella, toteuttaa, raportoida ja viedä käytäntöön yhdessä. Kaikenlainen osallistuminen on yhtä arvokasta Kanssatutkimuksessa osallisuus merkitsee mukanaoloa ja aitoa vaikuttamista tutkimusta koskevaan päätöksentekoon. Aihe ja vertaisryhmässä työskentely houkutteli, myös ehkä mahdollisuus ja tarve tehdä jotain hyödyllistä sekä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Vaikka kanssatutkimukseen liittyvä ennalta-arvaamattomuus on tutkimusprosessin aikana haastanut, on se myös antanut tilaa uudenlaisten näkökulmien syntymiselle. Tämä varmaan auttoi haastattelukysymysten muodostamisessa, mikä sitten etenikin rivakasti ja tutkija hyväksyi tekemämme ehdotukset eli tutkimus eteni aidosti vertaisten johdattelemana. 2023.) Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuvien asema kehittyy kohti tasavertaista osallisuutta ja on perinteistä tutkimusta keskeisempi. Mitä on kanssatutkimus. Tutkijalla ei ollut valmiita kysymyksiä. Kanssatutkijana toimiminen voi parhaassa tapauksessa tarjota myönteisen, uutta osaamista ja mielekästä tekemistä tuottavan kokemuksen. Jälkeenpäin ajateltuna kysymyksiin olisi ehkä pitänyt huomata löytää syventäviä ja keskustelua lisääviä lisäkysymyksiä. 2023.) Vastuun jakaminen tutkijan ja kanssatutkijoiden kesken tekee näkyväksi aitoa osallisuutta ja vahvistaa kaikkien tutkimukseen osallistuvien toimijuutta. Ne tuntuivatkin enemmän keskusteluilta kuin varsinaisilta haastatteluilta. Kirjallisuus Kulmala M, Spišák S, Venäläinen S, Laiho M, Hakala K, Rättilä T. Ilmoitimme, että voisimme osallistua tutkimukseen, aihehan on tuttu. Kyse on elettyyn elämään ja sieltä nouseviin kokemuksiin pohjautuvan tietämisen tunnustavasta lähestymistavasta, jossa tutkimukseen osallistuviin jossa tutkimukseen osallistuviin suhtaudutaan aktiivisina toimijoina ja oman elämänsä asiantuntijoina. Haastavinta oli analysoida haastattelussa saatuja tietoja, siihenkin tutkija kannusti meitä ja piti tärkeänä saada esiin meidän pohdintojamme. Uutta osaamista ja mielekästä tekemistä – Meneillään oleva tutkimuksemme on osa Itä-Suomen yliopistoon tehtävää väitöskirjatutkimusta. Haastattelutilanteet antoivat uusia näkökulmia ikäihmisten elämään ja jättivät mukavan tunteen kohtaamisista. Tutkimuksessa olemme rakentaneet tietoa alusta asti yhdessä. Tampere: Tampere University Press, 2023: 11–31. (Kulmala ym. Kanssatutkijoiden aktiivinen osallisuus ja aidot vaikuttamismahdollisuudet ovat ohjanneet tutkimusta tarttumaan juuri niihin asioihin, joita ikäihmiset itse näkevät tärkeiksi. Kanssatutkijat ovat osallistuneet kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin tutkimuksen suunnittelusta aineiston tuottamiseen, tulkintaan ja tulosten raportointiin
Mukana on tuotteita, välineitä ja palveluja hoitotyön arkeen ja ikääntyneen hyvinvointiin. avoinhallinto.fi/vanhusneuvostopaiva Syksyn tapahtumia ammattilaisille Seniorit valkokankaalla Tamperelaisen Senioripysäkin kävijöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhdessä toteuttama elokuva Minä ja muut ympärilläni – seniorisploitaatoelokuva kyseenalaistaa työelämän mielettömyyden. Elokuva on katsottavissa 31.1.2025 asti osoitteessa tamperemissio.fi/ajankohtaista Väitöskirja aktiivisesta ikääntymisestä YTM Hilla Kiuru tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten käsitys aktiivisesta ikääntymisestä muotoutuu Suomessa. projects.tuni.fi/kuuleminua Hyvä Ikä Hyvä Ikä -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 2.-3.10.2024 tarjoaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, missä yhdistyvät tieto ja käytännön ratkaisut. Se näyttää myös sitoutumattoman kansalaistoiminnan sosiaalisen tärkeyden. Lopputulosta voi katsoa kriittisenä työelämän parodiana sekä herkkävireisenä tulkintana ikääntymisen kipukohdista ja mahdollisuuksista. Vanhalla ylioppilastalolla ja verkkoyhteydellä 30.10. Vanhustyön huipputapahtuma on innostava foorumi alan kaikille toimijoille, niin päättäjille kuin alan parissa monialaisesti toimiville ammattilaisille. Tulevaisuuden muistiystävällinen yhteiskunta rakennetaan yhdessä! Paikka: G Livelab, Yrjönkatu 3, Helsinki Tampereen yliopiston koordinoima Suomen kulttuurirahaston Argumenta-hanke nostaa muistisairaudet ja niihin liittyvät teemat tieteiden väliseen ja laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vanhusneuvostopäivä on Avoimen hallinnon ohjelman ja kansalaisjärjestöjen järjestämä vuotuinen yhteistyötilaisuus. Elokuvassa käsitellään eläkkeelle jäämisen kokemuksia, kuten työroolista ja -yhteisöstä luopumista, yksinäisyyttä, toimettomuutta ja kiirettä sekä toisaalta vapautta ja sen mukanaan tuomia elämänmahdollisuuksia. Linkki julkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96263 16 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 16 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 16 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. hyvaika.fi Vanhusneuvostopäivä Vuoden 2024 teema on ”Mikä tuo meidät yhteen”. Hän selvittää, mitä aktiivisella ikääntymisellä tarkoitetaan eri yhteyksissä, millaisia esteitä ja ristiriitoja siihen liittyy, ja miten tämä vaikuttaa käsityksiimme ikääntymisestä. Kuule minua -tapahtumassa on mukana paljon muistisairauksien ja ikääntymisen asiantuntijoita ja muita yhteiskunnan vaikuttajia. Lyhyesti Kuule minua 27.9.2024 klo 10.00–15.00, G Livelab, Helsinki. järjestettävässä tapahtumassa käsitellään moninaisuutta, digitalisaatiota sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tarkempi ohjelma julkaistaan alkusyksystä. Valtaosin senioreista koostuvalla näyttelijäkaartilla ei ollut ainuttakaan kirjoitettua repliikkiä tukenaan kuvauksissa. Tarina on ryhmän yhdessä vapaasti ideoima ja jokainen elokuvan kohtaus on täysin improvisoiden toteutettu. Tapahtumassa on monipuolinen messualue, joissa pääsee kokeilemaan, vertailemaan ja keskustelemaan käytännön ratkaisuista
Hyvinvointialueet tiedottavat, milloin ja mistä syksyn tehosteannoksen voi saada. Syksyn koronarokotukset THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta tänä syksynä iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Mummon Kammarin iloinen kansanjuhla. Vanhalla kirkolla kivaa ohjelmaa tasatunnein sekä toimintarasteja. Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista siten, että digitaalinen viranomaisviestintä tulee ensisijaiseksi kanavaksi niille, joille se on mahdollista. Järjestäjänä Mäntsälän kunta. Tulevien lainsäädäntömuutosten myötä digitaalisesti asioivat kansalaiset saavat viranomaispostin ensisijaisesti digitaalisesti. Seniorimessut klo 10–14 ja Vanhustenpäivän juhla klo 14–16 Mäntsälän Kunnantalolla. Suosituksen mukaan rokotukset tulisi toteuttaa hyvinvointialueilla selvästi aiempia syksyjä aikaisemmin. Tähän tarjotaan näkökulmia Tukena-säätiön ja Karelia-ammattikorkeakoulun järjestämässämme päivässä. Viranomaisposti muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasioinnissa. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi lopettaa omalla ilmoituksella, jonka jälkeen viranomaisviestit lähetetään hänelle jälleen paperisena postitse. Katso tarkemmat tiedot ja lisää tilaisuuksia Vanhustenpäivä ja -viikko Facebook-sivuilta. Ilmaista makkaraa, juhlapullaa ja kahvia 500:lle ensimmäiselle. Hyvä vanhuus jokaiselle -tapahtuma. Vanhustyö 4 • 2024 17 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 17 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 17 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Lisätietoa dvv.fi vinkkiä Vanhustenviikkoon 4 2 10.10. Happy Golden Days -webinaari keskittyy tänä vuonna yrittäjyyteen sekä lääkkeettömiin ja luoviin menetelmiin, jotka rikastuttavat ikääntyneiden ja vanhustyön tekijöiden elämää ja hyvinvointia. Miten mahdollistaa hyvä vanhuus ihan jokaiselle meistä, myös kehitysvammaisille ihmisille. Ne kansalaiset, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti, saavat tulevaisuudessakin viranomaisten viestit paperipostina, elleivät itse toisin päätä. 4 12.10. Kello 13.00–15.00 on tarjolla maksuttomat kahvit 200 ensimmäiselle. 1 9.10. Digija väestötietoviraston Digi ensin -hanke on osa valtiovarainministeriön Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelmaa. 3 11.10. Järjestäjänä Laureaammattikorkeakoulu. Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Juhlaparaati Vanhalle kirkolle, lähtö klo 10.30 Mummon Kammarilta, Tampere
Samoja asioita toivomme omaisillemme. On tärkeää pysyä arjessa toimintakykyisenä. Arjen toimintakyvyn edistämistä ja kuntouttavan työn lähtökohtia herätellään henkiin Keusotessa terveyskeskusten akuuttiosastoilla sekä kotihoidossa projektityöntekijän voimin. Meistä jokainen haluaa toimia ja määrätä elämänsä tahdin sekä tehdä itselleen mieluisia asioita. Arjen toimintakykyä edistävä toiminta kuuluu kaikille 18 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 18 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 18 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Teksti: Maija Kangas ja Hanne Kemppinen – Kuva: Keusote O n odotettavissa, että vuoteen 2030 mennessä 25,6 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita (Tilastokeskus). Esimerkiksi Keski-Uudenmaan alueella se tarkoittaa 23,8 prosenttia asukkaista (Sotkanet). Siksi on tärkeää, että elämämme arjessa säilyisi pitkään toimintakykyisenä
Hanke kuuluu sosiaalija terveysministeriön (STM) hallinnoimaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jonka rahoittaa Euroopan unionin kertaluontoinen elpymisväline (NextGenerationEU). Kohti toimintakykyistä tulevaisuutta Miten saavutamme toimintakykyisen tulevaisuuden. Pyrkimys liikkumisen rajoittamiseen on haitallista, vaikka huolissaan olevan omaisen tekisikin mieli näin tehdä yrittäessään suojella tapaturmilta. Ikääntyneille kohdistuvien palveluiden osalta se tarkoittaa toimintakykyä edistävää toimintaa palvelusta tai ympäristöstä riippumatta. Monipuolinen liikunta on yksittäisenä keinona tehokkain tapa ehkäistä kaatumisia ja huolehtia toimintakyvystä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella arjen toimintakykyä edistävä toimintamalli ohjaa voimavaralähtöiseen toimintaan oli kyseessä ikääntynyt itse, omainen tai sotealan ammattilainen. Sen lisäksi ympäristöllä ja ihmissuhteilla on olennainen vaikutus toimintakykyyn. Tämä heikentää toimintakykyä, kun tarpeellinen fyysinen kuormitus, kosketus luontoon ja vuorovaikutus muihin ihmisiin vähenee. Toimintakyvyn edistämisen kokonaisuus muodostuu yksilöllisistä tarpeista ja kyvystä toimia, johon vaikuttavat fyysiset, psyykkiset, tietoisuuteen liittyvät ja sosiaaliset ominaisuudet. Tavoitteiden ei tarvitse olla suuria, kunhan niitä on. Vanhustyö 4 • 2024 19 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 19 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 19 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Kirjoittajat ja lisätietoja Maija Kangas ja Hanne Kemppinen ovat projektikoordinaattoreita Keusoten Kestävä kasvu -hankkeessa. Projektityöntekijä työskentelee näissä yksiköissä työntekijöiden, asiakkaiden sekä omaisten kanssa pohtien keinoja toimintakyvyn edistämiseksi. Mitä omaiset ja läheiset voivat tehdä edistääkseen ikääntyneen toimintakykyä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) on käynnissä EU:n rahoittama Kestävä kasvu -hanke, jonka tarkoituksena on purkaa koronapandemian aiheuttamaa hoitoja kuntoutusvelkaa sekä tuottaa yhä kestävämpää sosiaalija terveysalan palvelua vauvasta vaariin. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin ammattilaisella, vaan suurin rooli on ikääntyneellä itsellään sekä heidän omaisillaan. Arjen toimintakyvyn edistämistä ja kuntouttavan työn lähtökohtia herätellään henkiin Keusotessa terveyskeskusten akuuttiosastoilla sekä kotihoidossa projektityöntekijän voimin. Arjen toimintakykyä edistävä toiminta ei pääty siinäkään kohtaa, kun ikääntynyt tarvitsee runsaasti tukea ja palveluita kuten esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista. Varmista, että mattoihin tai niiden reunoihin ei voi kompastua, pidä kulkuväylät siistinä ja avoimina, huolehdi riittävästä valaistuksesta, poista mahdollisuuksien mukaan korkeat kynnykset ja sijoita arjessa käytettävät tavarat helposti saataville. Kiinnitä huomiota liukkaisiin portaisiin sisällä ja ulkona sekä huolehdi, että portaissa on kaiteet. Omaiset ja läheiset, oli kyse perheenjäsenistä, ystävistä tai naapureista, saattavat huomata ikääntyneen toimintakyvyn muutokset paremmin kuin ikääntynyt itse. Määrittele mieluisat tavoitteet toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tunnista toimintakykyyn laskuun vaikuttavat tekijät ja pyri vaikuttamaan niihin. Lähiympäristö voi pienentyä ikääntyessä. Talven haastavien kelien aikaan liukuesteet tai nastakengät suojaavat kaatumisilta. Meistä jokainen voi edistää omaa ja läheisensä toimintakykyä. Samalla voi nauttia ulkoilmasta ja mahdollisesti muiden ihmisten seurasta, joka edistää toimintakykyä monipuolisesti. Ihmisiä hoidettaessa tulee muistaa, että meistä jokainen on moninainen yksilö. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa alueensa sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluista. Ikä ei saa määritellä toimintaamme yksilöinä. Toimintakyvyn edistämistä haastaa jatkuva henkilöstön resurssipula ja muutosten myllerrys koskien jokaista sote-alan ammattilaista. Mitä tulee tehdä, että toimintakyky säilyy seuraavatkin vuodet. Nykyajan teknologia voi tukea ihmissuhteiden ylläpitämisessä toimintakyvystä riippumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi ylösnouseminen vuoteesta päivittäin tai syöminen yhdessä. Arjen toimintakykyä edistävää toimintaa kehitetään Keusotessa osana Kestävä kasvu -hanketta (RRP2). Ennaltaehkäisevät toimet turvallisen ympäristön järjestämiseksi ja aktiivinen sosiaalinen vuorovaikutus voivat estää toimintakyvyn laskua ja tapaturmia. Esimerkiksi ulkoilun vähentyessä, pysähdy pohtimaan mikä tähän syynä ja pyri toimenpiteisiin ulkoilun mahdollistamiseksi. Kun omaisten ja läheisten apu ja tukipalvelut eivät riitä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona pärjäämisen riski kasvaa, on syytä harkita muiden palveluiden järjestämistä. Onko kotisi turvallinen toimintaympäristö. . Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että kotoa ei poistuta lainkaan. Yksi parhaista keinoista huolehtia liikkumiskyvystä on poistua ulko-ovesta. Toimenpiteitä toimintakyvyn edistämiseen ikääntyneenä Tunnista roolisi toimintakyvyn edistämisessä. He voivat siis pienilläkin teoilla edistää ikääntyneen toimintakykyä. Ikääntyminen voi vähentää sosiaalisia kontakteja mutta ei näin tarvitse olla. Pidä yllä sosiaalista verkostoa ja käy kodin ulkopuolella. Mitä heikompi toimintakyky sitä suurempi merkitys niillä pienillä teoilla on, joilla voidaan edistää tai ylläpitää toimintakykyä. Ikääntyessä lihasmassa vähenee, ellei sitä pidä aktiivisesti yllä. On tärkeää tunnistaa milloin omat voimavarat, aika tai kyvyt eivät riitä ja tarvitaan ulkopuolista apua. Monipuolinen ravitsemus ja erityisesti proteiinin saanti tulee turvata, sillä toimintakyky ei pysy yllä ilman laadukasta energiaa. Tunnista ikääntyneen tarpeet ja voimavarat. Ikääntyminen ei automaattisesti tarkoita aktiivisuuden vähenemistä, vaan haastaa ylläpitämään liikkumiskykyä. Ulkona liikkuessa käytä luistamattomia jalkineita. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Pienilläkin teoilla on merkitystä. Entä ystävät ja läheiset
Teksti: Elli Alarotu, Teija Hammar ja Pirita Forsius – Kuva: Shutterstock mintamalleja”, luettelee eräs ammattilainen Saattohoitopassi-verkkokoulun vaikutuksia työhönsä. Kommentti on poimittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Saattohoitopassi-verkkokoulun käyttäjäkyselystä ja kuvastaa hyvin sen tuloksia – vastaajista 68 prosenttia kertoi koulutuksesta saadun osaamisen helpottaneen heidän työtään melko paljon tai merkittävästi. Osaan ottaa paremmin kuoleman ja saattohoidon puheeksi potilaiden ja heidän läheisten kanssa. Kehittäminen ja tutkimus ”O len saanut paljon lisää varmuutta työhön. 20 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 20 06-44_Vanhustyo_4_24.indd 20 11.9.2024 10.45 11.9.2024 10.45. Olen saanut valmiita toiSaattohoitopassi-verkkokoulu on helpottanut vanhuspalvelujen ammattilaisten työtä Valtaosa Saattohoitopassin täydennyskoulutuksen kävijäkyselyyn vastanneista arvioi koulutuksen jälkeen osaavansa tunnistaa ja hoitaa elämän loppuvaiheeseen liittyviä oireita aiempaa paremmin