Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan KESTÄVÄ RUOKA on terveellistä ja ympäristölle ystävällistä SENIORARBETE 4 • 2023 ETÄOPASTUS tuo digiavun kotiin nopeasti Vanhustyo_42023_01-05.indd 1 Vanhustyo_42023_01-05.indd 1 7.9.2023 10.15 7.9.2023 10.15
2 Ravitsemus, liikunta ja elintavat 26–27 30–31 Etäopastus tuo digiavun kotiin nopeasti Jokainen tarvitsee digitukea silloin tällöin. 16–18 Ikääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä Suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi alkoholikulttuurin muutoksen myötä, joten nykyään myös aiempaa useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja muita päihteitä. On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. 6–7 Kestävä ruoka terveellistä ja ympäristölle ystävällistä Useimmille ikäihmisille kestävä elämäntapa on tuttu. Elettiin sesonkien mukaan, marjastettiin, kalastettiin ja kasvatettiinkin syötävää itse. Erilaiset asumismuodot ja niiden eroavuudet kiinnostavat. 14-15 Liikkumisen hyvät vaikutukset Riittävä päivittäinen liikkuminen kohentaa mielialaa ja muistia, tuo energiaa sekä parantaa kävelykykyä. Vaikka etäopastus voi olla asiakkaalle uusi kokemus, se osoittautuu usein odotettua helpommaksi. Vanhustyö-lehti 5/2023 ilmestyy 22.11.2023 – Ikääntymisen ennakointi SENIORARBETE Vanhustyo_42023_01-05.indd 2 Vanhustyo_42023_01-05.indd 2 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16. Ikääntyvien asumiseen liittyvät tiedot ovat olleet hajallaan, ja niitä on ollut vaikea löytää. Heidän lapsuudessaan ei ruokaa tuhlattu. Päihdeongelmiin liittyy vahvaa häpeää ja syyllisyyttä, jolloin ongelmia pyritään salaamaan läheisten lisäksi myös sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisilta. Kestävän ruokavalion periaatteet näkyvät hyvin 10 vuotta eläkkeellä olleen tamperelaisen opettajapariskunnan Riitta ja Immo Hietalan ruokatottumuksissa. Se tukee merkittävästi monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Varaudu asumistarpeiden muutoksiin ennakoivasti Ikääntyessä harkitaan usein uusia asumisratkaisuja taloudellisista, sosiaalisista ja toiminnallisista syistä. Uuteen asumisen aineistopankkiin on koottu kattavasti tietoa asumisen suunnittelun ja ennakoinnin tueksi. Puhelimessa opitaan uusia taitoja ja ratkotaan ongelmia, ja jos pelkkä puhelinyhteys ei riitä, on digiopastajilla käytettävissään etäyhteys opastettavan seniorin digilaitteelle
Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan 5 Toriparlamentti: Ravitsemus, liikunta ja elintavat 6 Ravitsemus, liikunta ja elintavat 6 Kestävä ruoka terveellistä ja ympäristölle ystävällistä 8 Maistuvasta ruuasta energiaa 10 Ravitsemushoidosta helppoa ja vaikuttavaa uudella ratkaisulla 12 Luonnosta hyvinvointia vanhustyöhön 14 Liikkumisen hyvät vaikutukset 16 Ikääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 TOIMIA-suositukset tukevat toimintakyvyn arviointia 22 Kun olisi jotain tekemistä DIGI JA TEKNOLOGIA 24 Älyhuonekalut ikäihmisten apuna 26 Etäopastus tuo digiavun kotiin nopeasti – puhelimitse voi oppia uutta ja ratkoa yhdessä digipulmia ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Ikäihmisten perhehoitajaksi ryhdytään eri syistä 30 Varaudu asumistarpeiden muutoksiin ennakoivasti OSALLISUUS 32 Vapaaehtoinen luentokerhotoiminta vanhustyön voimavarana 34 Vahvikelinjan merkitys iäkkäille ihmisille TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 35 Jos viettäisimme aikaa ihmisinä 36 Peltosten puutarhassa on kokoonnuttu vuosikymmenien ajan IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI 38 Liikunnan ilo syttyi kuin tulitikku 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: Motion och mat – båda behövs 42 Hållbar mat – hälsosam och miljövänlig Vanhustyo_42023_01-05.indd 3 Vanhustyo_42023_01-05.indd 3 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16. Vanhustyö 4 • 2023 3 Sisällys 4 • 2023 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuvan piirros: Salla Vasenius TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Tuoreista ja asiantuntevista ohjeista ei ole puutetta. Pelkkä proteiinin saannin turvaaminen ei riitä, myös riittävään energian saantiin täytyy kiinnittää huomiota. Seulontaan on olemassa menetelmät. Vajaaravitsemus tai sen riski on suomalaisilla ikääntyneillä tutkimusten mukaan hyvin yleistä. On arvioitu, että vajaaravitsemus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 600 miljoonan euron kustannukset. Silti terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän mukaan vuonna 2019 vain 36 prosenttia kunnista asetti tavoitteita ikääntyneiden ravitsemuksen edistämiseksi. Näin erityisesti on ollut tehostetussa palveluasumisessa ja muistisairailla henkilöillä. Kaksi-kolme vuotta kestäneellä ohjatulla liikunnalla ja yksilöllisellä ravitsemusohjauksella voitiin merkitsevästi vähentää kotona asuvien iäkkäiden liikunnallisen toiminnanvajeen kehittymistä. Selkeästi se todettiin eurooppalaisessa SPRINTT-tutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia, tutkimuksen alussa keskimäärin 79-vuotiaita. Tämä on tutkittu asia. Vuonna 2020 julkaistiin ikääntyneiden ruokasuositukset (www.ruokavirasto.fi) ja viime keväänä on julkaistu uusittu eri potilasryhmien hoitoon painottuva Ravitsemushoitosuositus (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-977-1). Näihin suosittelen tutustumaan. LIIKKUMATTOMUUDEN JA ISTUMISEN haitoista on viime aikoina puhuttu paljon. Tarvittaessa ravinnonsaantia tuetaan kliinisillä täydennysravintovalmisteilla. Lihaskuntoharjoittelu tukee toimintakykyä, mutta tarvitsee tuekseen hyvän ravitsemustilan. IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVAESSA asiantilaan pitää tarmokkaasti puuttua. Hyvä ravitsemustila tukee ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäisyyttä, mikä tuo säästöjä lääkekuluihin, pidentää mahdollisuutta itsenäiseen elämään ja vähentää myös ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Liikunta ja ruoka – molempia tarvitaan S ekä fyysistä aktiivisuutta että riittävää ravitsemusta tarvitaan ikääntyneitten hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi. ASIANTUNTIJOIDEN EHDOTUS on ollut, että vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa hyvinvointialueilla aktiivisesti käyttöön ikäluokkatarkastuksissa. Tässä tutkimuksessa tuolla toiminnanvajeella tarkoitettiin sitä, pystyykö omatoimisesti kävelemään 400 metriä, siis vaikka kaupassa käymään. Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että asialle myös tehdään jotain. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus Vanhustyo_42023_01-05.indd 4 Vanhustyo_42023_01-05.indd 4 7.9.2023 10.16 7.9.2023 10.16
Kesäkuu oli antoisa ja olen iloinen kaikesta siitä, mitä pääsin kuukauden aikana oppimaan työmaailmasta sekä viestinnästä. 2. 4. Lisäksi osallistuin erilaisiin tapahtumiin sekä kehittämään muitakin viestinnän taitojani. Kun teen itse ruokaa, teen enemmän pakasteeseen sopivaa. En osta valmisruokia, vaan teen ruuan itse. Ehkä en tarpeeksi, mutta jotenkin tuntuu, ettei enää tarvitse energiaa niin paljoa. Kasvatan myös itse kurkkua, tomaattia ja yrttejä omaan tarpeeseen. Vanhustyö 4 • 2023 5 Toriparlamentti Vanhustyo_42023_01-05.indd 5 Vanhustyo_42023_01-05.indd 5 7.9.2023 10.17 7.9.2023 10.17. Lempiruokiini kuuluvat kala sekä myös kana. 3. Pyrin myös käymään silloin tällöin lyhyillä sauvakävelyillä. Jos harrastat, niin mitä ja miten usein. Pyrin pyöräilemään tai sauvakävelemään viikoittain. Teen kaiken itse, joten talon ja pihan hoidossa riittää aina tekemistä, jonka yhteydessä tulee myös liikuttua. 3. Helena Alhola (77) 1. Mikä on lempiruokasi. Liikun 5–6 kertaa viikossa, kerrallaan noin 1,5 tuntia. Talvisin liikutaan myös lumitöiden merkeissä. Pääasiallinen tehtäväni oli tuottaa sisältöä etenkin liiton TikTok-kanavalle, jonne pääsin päivittelemään tunnelmia Senioritoiminnan retkiltä sekä toimistolta. Teetkö ruokaa itse vai hyödynnätkö valmisruokia. Olen ottanut nämä säännöllisemmät elämäntavat saatuani kaksi vuotta sitten diagnoosin syövästä ja olen todennut näiden tehoavan taudin leviämiseen. 4. Teen ruokaa itse. Ympäri vuoden, sään salliessa, pyöräilen ja sauvakävelen. Päädyin ratkaisuun, jotta pystyn kilpaurheilun ohella panostamaan myös opiskeluun. Laitan ruokaa itse, mutta täällä on hyvä kotiruokala, josta haetaan myös valmista kotiruokaa, joka on edullista. Lihapullat. Tarkoitukseni on valmistua vasta keväällä 2025, sillä olen urheilun takia päättänyt venyttää opintojani vuodella. En hyödynnä valmisruokia. 3. En mieti ruuan ravintoarvoja enkä sitä, saanko riittävästi esimerkiksi energiaa. K u va :I lk ka V u o ri n e n Ravitsemus, liikunta ja elintavat 1. 4. Mietin aika tarkkaa ravintoarvoja. 2. Liikuntaa saahaan niin paljon, kuin rahkeissa riittää. Lisäksi tämä on rinnetontti, joten portaitakin tulee käveltyä, vaikka välillä huomaakin nousun tuntuvan. Opiskelen Mäkelänrinteen lukiossa, jossa aloitin tänä syksynä kolmannen vuoteni. Mietitkö ruuan ravintoarvoja. 3. Lempiruokiani ovat kala ja broileri. Haastattelija: Sara Hankonen Toimin kesäkuun ajan viestinnän harjoittelijana Vanhustyön keskusliitossa. Yritän lisäillä kasviksia ja syödä runsaasti salaattia. Meillä on iso piha, jonka kunnossapidon yhteydessä tulee liikuttua paljon. Harrastatko liikuntaa. Vanhustyön keskusliiton viestinnän kesäharjoittelija Sara Hankonen kysyi haastateltavilta seuraavat kysymykset: Tuula Hankonen (77) 1. Harrastan liikuntaa kävellen metsäisillä alueilla. 2. Joskus kuitenkin poikkean kotiruokalounaalla lähistöllä. Teen itse päivittäin esimerkiksi vihersmoothien. 4. 2. En vielä tiedä, mitä tarkemmin haluan tehdä tulevaisuudessa, mutta olen varma, että kesätyökokemus Vanhustyön keskusliitossa oli arvokas kokemus tulevaisuuteni kannalta. Kesällä uin päivittäin uima-altaassani pihallani. Kalervo Mäkinen (79) 1
Teksti: Soili Soisalo – Kuva: Timo Peedu Riitta ja Immo Hietala syövät mielellään kasvisja kalaruokia, jotka luovat pohjan kestävälle ruokavaliolle. Ravitsemus, elintavat ja liikunta Kestävä ruoka – terveellistä ja ympäristölle ystävällistä Kestävä ruoka on ihmiselle terveellistä ja turvallista sekä oman kulttuurin mukaista. Tärkeää on myös, ettei ympäristölle aiheudu ylimääräistä haittaa, kun ruokaa tuotetaan. 6 Vanhustyo_42023_06-23.indd 6 Vanhustyo_42023_06-23.indd 6 7.9.2023 10.33 7.9.2023 10.33
Vanhustyö 4 • 2023 7 Vanhustyo_42023_06-23.indd 7 Vanhustyo_42023_06-23.indd 7 12.9.2023 8.39 12.9.2023 8.39. – Niistä voi löytyä uusia jänniä makuja, ja munakkaaseen uppoavat kaikenlaiset vihannekset, Riitta sanoo. – Nykyään tekee ihan pahaa ostaa norjalaista lohta, Immo toteaa. Syksyllä rouskutellaan kotimaisia omenoita, talvella on sitrushedelmien aika. Riitta rakastaa kokkaamista. Hankkeen verkkosivut: www.ruokavirasto.fi/ikaantyneidenruoka Yhteydenotot: satu.jyvakorpi(a)ruokavirasto.fi Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus käytäntöön on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan hanke 2021–2023 ja osa kansallista Ikäohjelmaa. Varsinkin erilaiset kasvispihvit ovat löytäneet tiensä Hietaloiden ruokapöytään. Tosin eivät Riitta ja Immokaan halua tuhlata, monesti koriin kertyy edullisia kaupan omia merkkejä. Y mpäristöystävällinen ruokavalio sisältää suomalaisten ruokasuositusten mukaista ruokaa eli runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, usein kalaa, riittävästi pehmeää rasvaa sekä kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Riitta on nuoruudessaan asunut Ranskassa ja saanut sieltä vaikutteita. Kalaa Riitta ja Immo syövät useita kertoja viikossa. Usein hän tekee tupla-annoksen, niin ruokaa voi lämmittää seuraavana päivänä. Heidän tavalliseen ruokapäiväänsä kuuluu Immon aamusmoothie, puurolounas, runsas pääateria alkukeittoineen ja salaatteineen sekä iltapala. Heidän lapsuudessaan ei ruokaa tuhlattu. Sienistä varsinkin suppilovahvero on heidän suosikkinsa. Tai sen voi pakastaa ja käyttää silloin, kun on muita kiireitä eikä ehdi viettää aikaa keittiössä. Onnekseen Hietalat ovat hyväkuntoisia, he poimivat kesällä ja syksyllä marjoja, joita myös pakastetaan talven varalle. Hyvää aivoille ja sydämelle Riitta toimii Pirkanmaan muistiyhdistyksessä, joten hänelle on karttunut tietoa aivoille terveellisestä ruuasta. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöön -hanke on toteuttanut vanhemmalle väelle oppaan, joka kannustaa ympäristön kannalta kestävään, terveelliseen syömiseen. Hedelmätkin kannattaa ostaa sesonkien mukaan. Tällainen ruokavalio hellii sydäntä ja aivoja. Hän pyöräyttää esimerkiksi ratatouille-kasvispataa tai pinaattilasagnea päivän pääaterialle. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittaja on Soili Soisalo MMM, ravitsemusasiantuntija. He tekevät kalakeittoa, paistavat silakoita ja hauduttavat uunikalaa. Mieliruuat kalaa ja kasvista Riitasta ruokakaupassa käyminen on mukavaa, joten hän kävelee tai pyöräilee lähikauppaan joka päivä: – Siinä saa kivan pienen kävelylenkin ja kaupassa näkee aina myös tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan kuulumiset, Riitta kertoo. Kampanja viesti on, että hyvälaatuinen ruoka, liikunta, yhdessä syöminen ja ruokailo ovat tärkeitä tekijöitä ikääntyneen hyvän ravitsemuksen, toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa yhdessä syöden – kampanja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositukset käytäntöönhanke järjestää syksyllä 2023 ikäihmisille ja heidän läheisilleen kampanjan ”Ravitsevaa ruokaa ja ruokailoa -yhdessä syöden”, jota VTKL on mukana toteuttamassa. Moni eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä budjetilla. Useimmille ikäihmisille kestävä elämäntapa on tuttu. Siitä saa ihanaa keittoa ja ruokaisaa piirakkaa. Riitta käyttää jopa villivihanneksia, kuten vuohenputkea ja nokkosta. Syksyllä toteutettavan kampanjan teema on sadonkorjuu, ruokailo ja kestävät valinnat ruokailussa. Kalat haetaan isosta marketista yhdessä. Kestävän ruokavalion periaatteet näkyvät hyvin 10 vuotta eläkkeellä olleen tamperelaisen opettajapariskunnan Riitta ja Immo Hietalan ruokatottumuksissa. Pariskunta kannustaa muitakin kokoamaan ruokapiirin eli laittamaan ruokaa ystävien kanssa vuorotellen ja nauttimaan siitä yhdessä. Riitta myös osallistuu hävikintorjuntatalkoisiin ostamalla viimeisen myyntipäivän vuoksi alennettuja tuotteita ja hävikkivihannespusseja. Elettiin sesonkien mukaan, marjastettiin, kalastettiin ja kasvatettiinkin syötävää itse. . Kampanjamateriaalia löytyy runsaasti: infolehtisiä, oppaita, sadonkorjuun ruokakalenteri, valmiita luentoja sekä videoluentoja. Myös sesonkien seuraaminen auttaa pienentämään ruokakuluja. Hän on kokeillut myös uusia kasvipohjaisia, proteiinipitoisia kauraja härkäpapuvalmisteita, joita käytetään kuten jauhelihaa. Hietalat tietävät olevansa hyväosaisia, kun pystyvät valitsemaan kotimaista tai luomua. Syksyllä saa edullisia kaaleja, papuja, kurpitsoita ja tietenkin juureksia. Kainalojutun kirjoittaja on Satu Jyväkorpi, Ruokavirasto. He viihtyvät ruokapöydässä myös perheen ja ystävien seurassa. Yhteistyökumppanit, järjestöt, vanhusneuvostot ja muut toimijat, järjestävät kampanjan tiimoilta paikallisia tapahtumia, yhteisruokailuja, tietoiskuja ja yleisöluentoja. Niinpä hän levittää leivälle kasvimargariinia, käyttää öljyä ruuanvalmistukseen ja ripottelee pähkinöitä ja siemeniä välipalajogurtin päälle. Kotimaisen ja luomuruuan ostaminen tulee kuitenkin usein kalliimmaksi. Hietalat tietävät, että ruokailu merkitsee muutakin kuin ravintoa. Hietalat ostavat mieluiten kotimaista ruokaa ja usein luomutuotteita
Ruokailutottumukset ovat merkittävä osa tätä kokonaisuutta, sillä säännöllinen ruokarytmi ja monipuolinen ruoka auttavat ylläpitämään terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Maistuvasta ruoasta energiaa arkeen Hyvä arki syntyy monista osasista: mielekkäästä tekemisestä, antoisista ihmissuhteista, riittävästä unesta ja liikunnasta. Teksti: Taru Karonen 8 Vanhustyo_42023_06-23.indd 8 Vanhustyo_42023_06-23.indd 8 7.9.2023 10.34 7.9.2023 10.34
Valjulta tuntuvan ruoan, vaikka tutun puuron, voi taikoa täyteläisemmäksi rahkalla tai turkkilaisella jogurtilla. Erityisesti pimeänä vuodenaikana D-vitamiinia tulisi nauttia ravintolisänä. Aterioita olisi hyvä olla 4–5 päivässä noin 3–4 tunnin välein. . Ruokailun säännöllisyys, ruoan monipuolisuus sekä riittävä nesteiden saanti vaikuttavat suoraan terveydentilaan ja toimintakykyyn. K u va :I lk ka V u o ri n e n Vanhustyö 4 • 2023 9 Vanhustyo_42023_06-23.indd 9 Vanhustyo_42023_06-23.indd 9 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Rapeutta voi lisätä käyttämällä siemeniä ja pähkinöitä, raikkautta ja kirpeyttä tuovat sitrushedelmät sekä kotimaiset marjat. V aikka ikääntyminen ei sinänsä aiheuta muutoksia ruokavalioon, iän myötä ravitsemukselliset tarpeet muuttuvat ja ruokahalu saattaa heiketä. Vesi virkistää Nestevajaus on ikääntyneellä vakavampi tila kuin nuoremmilla, koska kehossa on vettä vähemmän. Pehmeitä rasvoja saa erityisesti kalasta ja kasviöljyistä. Vajaus voi ilmetä huonovointisuutena, heikotuksena ja jopa kaatuiluna. Yhteisen aterian ääressä voikin vaihtaa suosikkireseptejä, jutella mieluisimmista ruokamuistoista ja tietenkin luoda uusia muistoja. Helpotusta ruoanlaittoon Aterioiden valmistaminen saattaa joskus tuntua työläältä eikä kauppaankaan aina jaksaisi lähteä. Juotavilla maitotuotteilla on vaivatonta täydentää niin päivän pääateriaa kuin välipalojakin. Iltapala olisi hyvä syödä vasta vähän ennen nukkumaanmenoa, jottei verensokeri laskisi yön aikana liikaa. Hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia Pehmeät rasvat hellivät sydäntä ja aivoja. Usein puhutaan ”lämpimistä aterioista” päivän pääaterioina, mutta hyvä ateria voi olla monenlainen: lämmin, kylmä, runsaampi tai välipalatyyppinen, kunhan ruoka on monipuolista ja sitä on riittävästi. Liukenematon kuitu parantaa suoliston toimintaa ja voi ehkäistä ruoansulatuskanavan sairauksia. Myös pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä pari ruokalusikallista päivässä, vaikkapa puuron joukossa rouheena tai jauheena. Erilaiset suutuntumat lisäävät myös syömisen nautinnollisuutta. Myös kahvia ja teetä voi hyvillä mielin nauttia, sillä ne piristävät ja tekevät hyvää muistille. Ruoan mukana tulevan nesteen lisäksi tulisi päivittäin juoda noin 1–1,5 litraa nestettä. Kuiduilla on kuitenkin useita tärkeitä tehtäviä. Ruokaa kannattaakin valmistaa kerralla reilummin ja syödä samaa ruokaa toisenkin kerran tai pakastaa sopivina annoksina. Suunmukaista sen olla pitää Ruoan täytyy tietysti myös maistua: kukapa tykkäisi syödä sellaista, josta ei saa mielihyvää. Niitä voi myös täydentää itse mieluisiksi. Palvelutaloruokailun lisäksi lounasseuraa saa esimerkiksi kutsumalla naapurin tai ystävän syömään. Eineksetkin ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun ruoanlaitto ei huvita tai onnistu. Muutaman päivän kotivarasta on iloa niissä hetkissä, kun kauppaan ei pääse. Ruoka on muutakin kuin ravintoa: se herättää tunteita ja kirvoittaa mieleen muistoja. Veden lisäksi sopivia juomia ovat esimerkiksi laimennetut mehut, rasvaton maito, piimä tai kasvijuoma. Kasviksia tulisi olla jokaisella aterialla. Miten tasapainoista ruokavaliota sitten voisi ylläpitää vuosien karttuessa. D-vitamiinia saamme muun muassa kalasta, metsäsienistä sekä margariineista ja maitotuotteista, joihin sitä on lisätty. Mahdollisuuksien mukaan voi myös mennä ruokailemaan palvelutalojen lounasravintoloihin, joissa on tarjolla monipuolisia ateriakokonaisuuksia. Makuja hajuaisti heikkenevät usein iän myötä, ja esimerkiksi kyky havaita suolaista ja makeaa vaimenee. Kasvikunnan proteiineja sekä kalaa suosimalla teemme hyvää sekä itsellemme että ympäristölle. Yhdessäolosta iloa Yhdessä syöminen virkistää mieltä ja näin ruokakin voi maittaa paremmin. Suolaa kannattaa kuitenkin lisätä maltilla ja hakea mieluisia makuja erilaisista mausteista ja yrteistä. Proteiinia saa palkokasveista, täysjyväviljasta, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta, broilerista ja lihasta. Kuidunsaanti on riittämätöntä monella suomalaisella. Päivärytmistä puhtia Säännöllinen päivärytmi helpottaa sopivan ruokarytmin löytämistä. Kirjoittaja Taru Karonen toimii kehittämispäällikkönä Marttaliitossa. Liukoinen kuitu puolestaan tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua ja pitää pitkään kylläisenä. Säilykkeet, pakasteet, puurohiutaleet, kuivatut keitot ja kuivaleivät ovat oivia kotivaroja. Riittävä proteiininsaanti yhdessä liikunnan kanssa auttaa puolestaan ylläpitämään lihasvoimaa. Myös ruoanlaitto yhdessä on hauskaa puuhaa ja samalla voi urakoida molempien pakastimiin aterioita tulevaa käyttöä varten. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljat, marjat, siemenet ja palkokasvit. Vitamiineja ja kuituja koko kehon hyväksi Runsas ja monipuolinen kasvisten käyttö on avainasemassa vastustuskyvyn ylläpitämisessä ja sydänja verisuonitautien sekä diabeteksen ehkäisyssä
Iän myötä ravitsemustila usein heikkenee monista eri syistä. Yhden iäkkään pitkäaikaishoidossa olevan potilaan ravitsemustilan korjaaminen maksaa noin 10 000 euroa, josta ravitsemushoidon osuus on vain n. Ravitsemushoitoon ei ole kuitenkaan yhtä selkeitä ohjeita kuin lääkehoitoon, joten hoitohenkilökunnan osaaminen asiasta korostuu. Ravitsemushoidon käsite on moniulotteinen ja se tarkoittaa paljon muutakin kuin viittä ateriaa päivässä. Ravitsemushoitoon ei ole kuitenkaan yhtä selkeitä ohjeita kuin lääkehoitoon, joten hoitohenkilökunnan osaaminen asiasta korostuu. Samaan aikaan resurssivaje ja henkilökunnan vaihtuvuus luovat helposti tilanteen, jossa ravitsemushoito ei ole oikein kenenkään vastuulla ja se jää kiireisempien tehtävien alle. kaksi proK u va :S h u tte rs to c k 10 Vanhustyo_42023_06-23.indd 10 Vanhustyo_42023_06-23.indd 10 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Kuka vastaa ravitsemushoidosta. vajaaravitsemuksen seulonta, ravitsemustilan arviointi, ravitsemushoitosuunnitelman laatiminen ja sen toteutumisen seuranta sisältäen ravinnonsaannin seurannan. Ikääntyneet tarvitsevat hyvän ravitsemuksen turvaamisessa tukea samalla tavalla kuin lääkehoidossakin. Palveluasumisen ja kotihoidon piirissä hyvä ravitsemushoito helpottaa hoitajien työtä ja vähentää avustamisen tarvetta tukemalla asiakkaiden omaa toimintakykyä, kognitiota sekä mieliRavitsemushoidosta helppoa ja vaikuttavaa uudella ratkaisulla Ikääntyneet tarvitsevat hyvän ravitsemuksen turvaamisessa tukea samalla tavalla kuin lääkehoidossakin. Fysiologiset säätelyjärjestelmät rapistuvat, joten nälänja janontunne eivät enää ohjaa ravinnonsaantia kuten ennen. Teksti: Kati Laine alaa. Ruokailu unohtuu, hampaiden huono kunto vaikeuttaa syömistä, lääkkeet kuivattavat suuta ja aiheuttavat mahavaivoja, yksinäisyys vaivaa, joidenkin ravintoaineiden tarve kasvaa. Ravitsemushoitoon kuuluu mm. R avitsemushoito on merkittävä osa ikääntyneiden terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Hyvällä ravitsemushoidolla voidaan mm. Hyvä ravitsemustila voi myös vähentää lääkehoidon tarvetta ja siten lääkehaittoja. tukea kotona asumista, nopeuttaa sairauksista ja tapaturmista toipumista ja parantaa mielialaa sekä kognitiota
Tällä hetkellä on usein epäselvää, kuka ravitsemushoidon kokonaisuutta johtaa. Suunnitelmaan kuuluu mm. Kaaviossa 1 on pyritty kuvaamaan yksinkertaistettu ravitsemushoidon prosessi ja eri vaiheista päävastuussa oleva ammattilainen. Usein työ jää ruokatilausten ja ruoan tarjoilun tasolle, vaikka lautasella oleva ruoka on vain yksi osa isoa kokonaisuutta. www.muonahealth.com Vanhustyö 4 • 2023 11 Vanhustyo_42023_06-23.indd 11 Vanhustyo_42023_06-23.indd 11 7.9.2023 10.35 7.9.2023 10.35. Ravitsemushoidon hallintaan ja kehittämiseen on nyt olemassa helppokäyttöinen digitaalinen työkalu, joka tukee selkeää, yhdenmukaista ravitsemushoidon prosessia sekä asiakkaiden ravitsemustilaa ja siten säästää merkittävästi hoivan kustannuksissa. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen sotealalle. Tällä hetkellä kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaiden ravinnonsaannista ei yleensä kerätä mitattavaa tietoa ja siten muutoksia on vaikeaa huomata. ravitsemusterapeutti Ravitsemushoidon toteutus • Tarpeita vastaava ruoka, ravintolisät, letkuravitsemus • Avustaminen, kuntoutus, ravitsemusohjaus • Moniammatillinen tiimi hoiva-avustajasta ruokapalveluun, lääkäriin, erityisasiantuntijoihin ja johtoon Vaikuttavuuden arviointi • Ravitsemushoidon vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi, kirjaukset • Hoitaja, lääkäri, johto Kaavio 1: Yksinkertaistettu ravitsemushoitoprosessi, mukailtu Ravitsemushoitosuosituksesta (THL 2023) senttia (THL 2023). Seuranta auttaa viestimään hoidosta myös omaisille, jotka ovat ruokailusta usein huolissaan. Sen avulla voidaan nähdä esimerkiksi toimintatapojen tai ruokapalvelun muutoksen vaikutus asiakkaiden vointiin ja ravitsemustilaan. Suunnitelmassa on hyvä olla lisäksi maininta esimerkiksi ylimääräisten välipalojen tai myöhäisiltapalan tarpeesta, mahdollisista ruokailun erityisapuvälineistä sekä erityisammattiryhmien kuten fysiotai puheterapeutin konsultointitarpeesta. Seuranta auttaa todentamaan ravitsemushoitosuunnitelman vaikuttavuutta – saadaanko tehdyillä muutoksilla todella parannettua asiakkaan vointia ja ravinnonsaantia. Keväällä julkaistussa Ravitsemushoitosuosituksessa (THL 2023) kerrotaan eri ammattilaisten roolista prosessissa. MUONAhealth muistuttaa tekemään ravitsemushoitoon liittyviä toimenpiteitä oikea-aikaisesti, auttaa selvittämään heikentyneen ravitsemustilan taustalla olevia tekijöitä sekä pitää kaikki tietoisina kunkin ikääntyneen henkilökohtaisesta ravitsemushoitosuunnitelmasta. Ravitsemushoito on kaikkien hoivaan osallistuvien vastuulla. Varhaisella puuttumisella ja hyvällä hoidolla nämä kustannukset ovat vältettävissä. MNA-seulonta, painonseuranta • Hoitajan vastuulla Ravitsemustilan arviointi • Kliininen arviointi • Ravinnon ja nesteentarpeen ja -saannin arviointi • Lääkärin vastuulla Ravitsemushoitosuunitelma • Ravitsemustilan ylläpitämisen tai korjaamisen keinojen määrittäminen • Ruokatilaus • Lääkäri & hoitaja, tarvittaessa esim. Raportit mahdollistavat myös eri osastojen tai yksiköiden välisen vertailun. Paitsi hoitajan työn helpottamisessa ja asiakkaan terveyden tukemisessa, MUONAhealth toimii myös johdon työvälineenä. MUONAhealth luo raamit ravitsemushoidolle Ravitsemusasiantuntijoiden kehittämä MUONAhealth-sovellus pitää ravitsemushoitosuunnitelman mukana päivittäisissä hoivatyön kiireissä. Vajaaravitsemuksen seulonta • Esim. Ravitsemushoitosuunnitelman sisältö voi myös olla vieras. Kirjoittaja Kati Laine, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti toimii ravitsemushoidon palvelupäällikkönä Ravistamo Oy:ssä. Se on hoitajan apulainen asiakkaiden hyvän ravitsemustilan turvaamiseksi palveluasumisen yksiköissä ja vastaavissa paikoissa, joissa ruokailutilanne on valvottu. annoskoko, erityisruokavaliotiedot, tarvittavat ruoan rakennemuutokset ja ruokavalion tehostamisen keinot. MUONAhealthilla voidaan myös helposti seurata asiakkaiden energian-, proteiininja nesteensaantia ja verrata niitä tarpeeseen. Sille ei oikein selkeää mallia ole olemassa vaan jokainen suunnitelma on yksilöllinen. On selvää, että ruokapalvelu ei ole vastuussa ravitsemushoidosta, vaan se on osa lääketieteellistä hoitoa ja siten terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Sen raportointiominaisuudet tekevät ravitsemushoidon näkyväksi ja seurattavaksi. . Työkalu kulkee kätevästi mukana mobiililaitteilla
Luonnon ja ihmisen yhteiseloa tulee siten tukea kaikissa ikäryhmissä. Suomessa riittää metsää 12 Vanhustyo_42023_06-23.indd 12 Vanhustyo_42023_06-23.indd 12 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Uskomme, että luontoyhteys, joka on luotu vuosikymmeniä sitten, on voimanlähde tässäkin päivässä. On tärkeää huolehtia siitä, että elinvoimaista luontoa on lähellä ja sinne on pääsy meillä kaikilla. Luonnosta hyvinvointia vanhustyöhön Kun luonto voi hyvin, se luo meille ruokaturvaa ja suojaa. Luontoyhteys antaa hyvinvointia ja ehkäisee sairauksia. Ekologinen jälleenrakentaminen tähtää luonnon hyvinvointiin, jossa ihmiskunta voi hyvin talouden toimiessa välttämättömänä reunaehtona. Teksti: Liisa Pietola ja Elina Drakvik – Kuva: Shutterstock L apsuuden tutut tuoksut tuovat mielihyvää. Metsän hapekas ilma, puiden humina ja sateen vahvistama sammaleen tuoksu ovat vanhemmalle polvelle usein tuttuja lapsuudesta. Tässä ajassa luonnon merkitys hyvinvoinnille tunnistetaan yhä selkeämmin
Kaiken kaikkiaan on kannattavaa panostaa luonnon hyvinvointiin ja elinvoimaan, jotta luonto voi puolestaan hoitaa ja suojella meitä. Luontoyhteyden ylläpito vaatiikin suunnitelmallisuutta vanhustyöhön. Ruokaympäristön tulisi tukea myös ruokakulttuuria ja nautinnollista ruokailua, joka lisää mielihyvää ja yhteisöllisyyttä ravitsemuksen lisäksi. Kirjoittajat Liisa Pietola (oik), johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra ja Elina Drakvik, asiantuntija, Terveysdata 2030, Sitra. sekä puhdasta vettä ja ilmaa. Yhteistä ymmärrystä yhteistyöllä Näkymä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyteen virittää meitä toimimaan paremman elinympäristön puolesta. Vanhustyö 4 • 2023 13 Vanhustyo_42023_06-23.indd 13 Vanhustyo_42023_06-23.indd 13 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Ikääntyessä pääsy luontoon usein vaikeutuu. . Lisäksi luonto vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen: luontoympäristössä oleskelu lievittää stressiä ja rauhoittaa. Lähellä tuotettu ja satokausien mukainen ruoka tukee luonnon kantokykyä ja mahdollistaa ruuan tuoreuden. Terveellinen ja puhdas ruoka syntyy yhteistyönä elinvoimaisen luonnon kanssa. Ruokapalvelujen merkitys onkin suuri erityisesti vanhustyössä, jossa yhteiskunnan kannattaa panostaa niihin osana terveydenhoitoa. Luonnossa liikkuminen tukee myös fyysistä jaksamista ja edesauttaa työstä palautumista. Vanhustyössä luontokosketus on asiakkaille usein luontevaa, koska lapsuuden kokemuksissa luonto oli usein enemmän läsnä kuin nykyajan yhteiskunnassa. Helleaallot lisäävät etenkin vanhusten kuolleisuutta. Vanhustyössä ymmärrystä ja ideoita luontokosketuksen vahvistamiseen varmasti löytyy, kun asiakkaita ja heidän mieleisiä hetkiään tai lapsuusmuistojaan kuullaan. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt (myrskyt, tulvat, helleaallot) voivat vaikuttaa suoraan meidän terveyteemme. Muistijälki ja paluu lapsuuden tuttuihin tunnelmiin luonnossa vahvistavat mielihyvää, mikä antaa luontokosketuksen vaalimiselle lisää merkitystä ja vaikuttavuutta. Kaupungistumisen myötä luonto ei aina ole lähellä. Kokemusperäinen tieto on kullan arvoista. Hankinnat ja ruokapalvelut ovat avainasemassa, jotta myös ikäihmiset voivat tehdä kestävämpiä valintoja. Luonto suojaa kuumuudelta. Kaupungeissa huomiota tulisi kiinnittää niin puistojen kuin muidenkin viheralueiden saavutettavuuteen ja esteettisyyteen. Luontoyhteyttä luontokosketuksella Luonto ei voi hoitaa meitä, ellemme mene luontoon ja hae luontoyhteyttä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato ja ilmastonmuutos koettelevat kuitenkin myös meidän luontoamme ja hyvinvointiamme. Lisäksi monimuotoisen luonnon mikrobisto voi suojata meitä immuunivälitteisiltä sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta sekä vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä. Mielihyvää ja terveyttä ravitsevasta ruuasta Luonto turvaa kaikkien ikäryhmien perustarpeita ja hyvinvointia. Ravitsemussuosituksissa on tärkeää tietää, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu. Luonnon terveysvaikutukset ovat merkittäviä Luonnon monimuotoisuus ja luontokosketus lisäävät mikrobialtistusta ja harjoittaa immuunijärjestelmämme toimintaa, mikä voi suojata meitä uusien tartuntatautien kehittymiseltä. Onkin tärkeää panostaa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen istuttamalla metsää ja varjopuita myös kaupunkiympäristöihin. Näin voimme kuluttajina tukea kestävää ja läpinäkyvää maataloutta. Luontokosketus on merkityksellistä kaikille ikäryhmille. Vihreä elinympäristö voi suojata myös atooppiselta ihottumalta. Luontolähtöisiä menetelmiä voitaisiinkin hyödyntää paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hyvinvoinnin tukemisessa kaikissa ikäryhmissä. Kun maaperä, ilma, vesistöt, pieneliöstö, eläimet voivat hyvin, perustarpeemme eli ruoka, juoma, suoja ja puhtaus voivat tulla tyydytetyiksi. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille erityisen mahdollisuuden mennä metsään myös yksityisillä mailla, mitä kannattaa hyödyntää. Luonto voi hoitaa ja suojella meitä
Teksti: Anne Honkanen – Kuvat: Fotofuusio On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. 14 Vanhustyo_42023_06-23.indd 14 Vanhustyo_42023_06-23.indd 14 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Se kohentaa mielialaa ja muistia, tuo energiaa sekä parantaa kävelykykyä. Liikkumisen hyvät vaikutukset Liikkuminen tekee hyvää monin eri tavoin
Keksi pieniä tekoja, joilla voit lisätä liikettä tuttuihin, arjessa toistuviin tilanteisiin. . Lihakset vahvistuvat ja tasapaino kehittyy säännöllisen ja nousujohteisen harjoittelun tuloksena myös iän karttuessa. Monipuolista liikettä Omaan päivään kannattaa tehdä mahdollisimman usein liikunnallisia valintoja kuten kävely kauppaan tai portaiden kulkeminen hissin sijaan. Kurkottele, kävele varpailla ja kantapäillä sekä liiku luonnossa päivittäin. Esimerkiksi tee viisi kyykkyä, kun odottelet aamukahvin tippumista tai venyttele, kun katselet uutisia tv:stä. Kävely on tuttu, turvallinen ja helppo tapa kohottaa sykettä ja kuormittaa jalkojen lihaksia ja luustoa. Liikuskele. Jos tunnistat itsessäsi näitä asioita • Laitan kengät jalkaan istuen tai seinään nojaten • Minun on hankalaa keskustella ja kävellä samaan aikaan • Huomaan, että portaissa kävely on vaikeutunut • Olen kaatunut viimeisen vuoden aikana tai kaatuminen pelottaa • Ulkoiluni on vähentynyt • Minulla on vaikeuksia päästä lattialta ylös Kysy liikunnanohjaajalta tai fysioterapeutilta neuvoja harjoitteluun. Jos aloittaa liikunnan pitkän tauon jälkeen, kannattaa lisätä liikkumisen määrää, kestoa ja tehoa vähitellen. Hyviä proteiinin lähteitä ovat mm. 2. Haasta tasapainoa. Ohjattu kuntosalitai ryhmäliikunta on turvallinen ja tehokas tapa kuntoilla. Lähde: UKK-instituutin ja WHO:n liikuntasuositukset 65 vuotta täyttäneille. Vanhustyö 4 • 2023 15 Vanhustyo_42023_06-23.indd 15 Vanhustyo_42023_06-23.indd 15 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Pienillä teoilla vauhtiin Pienillä arkisilla valinnoilla ja teoilla on merkitystä. 4. Vastusta ja toistoja tulee lisätä sitä mukaan, kun voimat ja taidot kasvavat. Tee tuolilta ylösnousuja, ramppaa rapuissa ja jumppaa. On hyvä tauottaa istumista mahdollisimman usein, sillä jokainen askel on hyväksi. Voimaa ja tasapainoa voi treenata kotona esimerkiksi tekemällä tuolilta ylösnousuja, kävelemällä rappusia tai liikkumalla valmiiden ohjelmien avulla. Lyhytkin piipahdus pihalla tai parvekkeella on hyväksi. Vahvista lihaksia. Arjen askareet lisäävät askeleita ja liikettä päivään. Ulkoilun hyötyjä • vaihteleva maasto harjoittaa jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa • virkistää mieltä ja muistia • parantaa unen laatua • lisää vastustuskykyä. Tee tasapaino-, voima-, ja kestävyysliikkeitä. Korvaa paikallaan olo millä tahansa fyysisellä aktiivisuudella aina kun voit. Hengästy. Nauti liikkumisesta luonnossa ja kulje itsellesi mieluisiin paikkoihin. rahka, juusto, kala ja pavut. Kuormita erityisesti jalkojen lihaksia ainakin muutamana päivänä viikossa. Kirjoittaja Anne Honkanen toimii Ikäinstituutin viestintäkoordinaattorina. Niistä voi syntyä pysyviä muutoksia, jotka rakentavat hyvinvoinnin perustaa. Nauti joka aterialla proteiinia. Proteiinia tarvitaan, jotta lihakset säilyttävät voimansa, vastuskyky pysyy hyvänä, haavat paranevat ja jaksat olla liikkeellä. Kohota sykettä liikkumalla reippaasti eli lievästi hengästyen, ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa kävelemällä, uimalla tai hiihtämällä. R iittävä päivittäinen liikkuminen tukee merkittävästi myös monien pitkäaikaissairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. 3. Säännöllisellä kävelyllä on monia terveyshyötyjä: se laskee verenpaiValmiita liikuntaohjelmia ja -videoita maksutta voitas.fi. Liikunta vaatii kunnon eväät Terveellinen ja monipuolinen ruoka sekä säännöllinen syöminen antavat voimaa arkeen ja liikkumiseen. Myös kotija pihatyöt ovat hyvää hyötyliikuntaa. Tankkaa voimaa ja tasapainoa Vahvat jalat auttavat nousemaan ylös tuolista ja hyvä tasapaino ehkäisee kaatumisia. Ulkoile päivittäin Kävely on tuttu, turvallinen ja helppo tapa kohottaa sykettä ja kuormittaa jalkojen lihaksia ja luustoa. netta, parantaa veren rasva-arvoja, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja tasaa verensokeria. Neljä vinkkiä liikkumiseen 1. On tärkeää löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuova tapa liikkua. Yritä liikkua monipuolisesti pitkin päivää ja välttää pitkää paikallaan oloa
P äihteiden käytön ymmärtäminen auttaa lisäämään tietoisuutta ja vähentämään päihteiden käyttöön liittyvää häpeää. Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutus voi aiheuttaa terveydelle vakavia haittoja, kuten sekavuutta tai kaatumisia. Ikääntyneiden päihdeongelmiin on tarjolla apua ja tukea. Siksi ikääntyneenä on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä veden juomisesta alkoholinkäytön yhteydessä. Ihmiset ikääntyvät hyvin eri tavoin. Päihteidenkäyttö vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin Fysiologisten muutosten takia alkoholin haittojen riski ikääntyessä kasvaa. Ikääntyneiden riskirajat ovat huomattavasIkäihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Ikääntyessä kehon nestepitoisuus pienenee ja rasvapitoisuus kasvaa. Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä riippuen terveydentilasta, fyysisestä kunnosta ja lääkityksistä. Runsas alkoholinkäyttö voi johtaa kaatumisiin, muistiongelmiin sekä muihin fyysisiin ja kognitiivisiin haittoihin. Päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt Suhtautuminen alkoholinkäyttöön on muuttunut vähitellen sallivammaksi alkoholikulttuurin muutoksen myötä, joten nykyään myös aiempaa useampi ikääntynyt käyttää alkoholia ja muita päihteitä. Erityisesti ikääntyneiden naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Joillekin ikääntyminen voi merkitä terveyden menettämistä tai yksinäisyyttä. Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä, kuten diabetes-, verenpainetai verenohennuslääkkeillä, voi olla arvaamattomia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Yksi hyvinvointia lisäävä tukimuoto on vertaistuellinen ryhmätoiminta. Teksti: Anna-Leena Nikula K u va :S h u tte rs to c k 16 Vanhustyo_42023_06-23.indd 16 Vanhustyo_42023_06-23.indd 16 7.9.2023 10.36 7.9.2023 10.36. Alkoholin saatavuus on myös helpottunut ja alkoholinkäyttö on arkipäiväistynyt. Ongelmaksi alkoholi muodostuu, kun käyttö on haitallista sekä alkoholia juovalle että tämän ympäristölle. Alkoholin yhteensopivuus lääkityksen kanssa on aina hyvä varmistaa terveydenhuollon ammattilaiselta tai apteekista. Ikääntyneillä ihmisillä ongelmallinen päihteiden käyttö tarkoittaa yleensä ongelmallista alkoholin käyttöä. JoilIkääntyneet ja päihteet – puheeksi otto on välittämistä lekin ikääntyminen merkitsee eläkkeelle jäämisen myötä vapautta toteuttaa omia haaveitaan. Alkoholin riskirajat ja riskikäyttö Moni ikääntynyt ei tiedä käyttävänsä alkoholia liikaa, koska he eivät tunne suosituksia alkoholinkäytön riskirajoista tai annosmääristä. Alkoholin riskikäytöstä puhutaan silloin kun juominen ylittää riskirajat. Joskus päihteiden käyttö lisääntyy, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Koska alkoholi jakautuu elimistössä sen sisältämään nesteeseen, nautittu alkoholimäärä nostaa veren alkoholipitoisuutta korkeammalle kuin nuorempana. Alkoholinkäyttö voi vaikeuttaa myös perussairauksien hoitoa ja ikääntynyt saattaa esimerkiksi unohtaa ottaa lääkkeensä
Elämä lastenlasten kanssa on virkistävän luovaa, mutta myös vaativaa. Näytelmä: Hiirenloukku 1950-luvun Englantiin sijoittuvat Hiirenloukku on tiivistunnelmainen jännitysnäytelmä. Lisätietoa ja valitusmalleja löytyy ecc.fi. He löytävät toisistaan tukea ja turvaa ja kasvavat ihmisinä. Risto Kormilainen: Ukki, ooppa leppäkerttu! Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta (2023) www.vaylakirjat.fi Pihapiirissä piirtäen P ihapiirissä piirtäen -hanke toi sirkusta ja kuvataidetta ikäihmisten kotipihoille Helsingin kaupungin asunnot Oy:n seniorikohteissa 5.8.– 10.9.2023. Seniorikohteiden pihoilla toteutetaan lähiluonnosta inspiroituvia kuvataidetyöpajoja sekä nuorallatanssia ja kuvataidetta yhdistävä Passing Thoughts -nykysirkusesitys. Juuri ennen kuin lumi tukkii tiet, paikalle saapuu poliisi varoittamaan murhaajasta, joka on jättänyt viestin: seuraava uhri löytyy Monkswellin täysihoitolasta. Zero Gravity Company vei osallistavia taidekokemuksia yhteensä neljään Hekan seniorikohteeseen, joissa kussakin vierailtiin kolmesti. Samaan aikaan radiossa poliisi tiedottaa Lontoossa tapahtuneesta murhasta, jonka tekijää etsitään. Kulttuurivinkit Elokuva: Andra akten – Toinen näytös Eva (Lena Olin) on eläkkeelle jäävä fysioterapeutti, joka kaipaa elämäänsä sisältöä. Hän alkaa kärttyisän, aivoinfarktin saaneen entisen näyttelijän Haraldin (Rolf Lassgård) kotihoitajaksi. Tapahtumapaikkana on keskellä maaseutua sijaitseva entinen perintökartano, joka on juuri avattu Monkswellin täysihoitolana. Asiakkaat pääsevät myrskyn läpi kartanoon, mutta vierasjoukko ei tunnu tulevan toimeen keskenään. 18 Vanhustyo_42023_06-23.indd 18 Vanhustyo_42023_06-23.indd 18 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Näytökset: Helsingin Kaupunginteatteri, Arenanäyttämö Ukki, ooppa leppäkerttu! Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta Isovanhemmat ovat tänä päivänä entistä enemmän lastenlasten elämässä ja helpottamassa arjen kuormitusta. Näissä tilanteissa syntyy yhteisiä kokemuksia, jotka kantavat ja kannattelevat läpi elämän. Suomessa hylätystä Vera Kiiskisen ja Anna Heinämaan käsikirjoituksesta syntyi Ruotsissa ohjaaja Mårten Klingbergin käsissä näppärä romanttinen komedia. Hankkeen tuottajana toimii Aida Piirainen. Pihapiirissä piirtäen-hankkeen konseptista vastaavat ja siinä esiintyvät Zero Gravity Companyn taiteilijat Netta Reunanen ja Reija Tapaninen. Kormilainen on julkaissut vuodesta 1976 alkaen yli viisikymmentä teosta. Juuri kun kaikki on valmista ja ensimmäiset asiakkaat saapumassa, lumimyrsky sekoittaa suunnitelmat. Lyhyesti Euroopan kuluttajakeskus palvelee Suomessa Euroopan kuluttajakeskukseen yli 60-vuotiailta tulevat yhteydenotot koskevat yleensä erilaisia deittipalveluja, tuotenäytteiden tilauksia sekä ulkomaisiin timeshare-loma-asuntoihin liittyviä ongelmatilanteita. Tuomalla taide ikäihmisten kotipihoille pyritään madaltamaan kynnystä osallistua taidetapahtumiin ja mahdollistamaan osallistuminen myös sellaisille iäkkäille, joilla on haasteita lähteä kotoa osallistuakseen harrastuksiin tai kulttuuritapahtumiin. Risto Kormilainen on viiden lapsenlapsen isoisä, jonka runot ovat elämänmakuisia ja täynnä iloa lastenlasten kanssa peuhaamisesta
Ikäihmiset ovat olleet mukana kehitystyössä alusta lähtien. Lämpiö on avoinna kaikille. Tutustu lampio.fi terveellistä ja voimaannuttavaa ruokaa 5 1 Sienten ja marjojen poiminta virkistää kehoa ja mieltä! Saaliista voi taikoa maukkaita satokausiherkkuja kuten mantelinen rouskukiusaus: martat.fi/mantelinen-rouskukiusaus 2 Ruoalla saa leikkiä! Yhdistele rohkeasti eri makuja ja värejä lautasella ja tarjoa ystävillekin uusia, herkullisia yhdistelmiä. Tunnetut ja vähemmän tunnetut 65 vuotta täyttäneet ruotsalaiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan elämästä eläkeiässä. Palveluun ei tarvitse kirjautua. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenalla. 5 Aina ruoanlaitto ei maistu, vaikka ruoka maittaakin. Ruokaisa sateenkaarisalaatti: martat.fi/ruokaisa-sateenkaarisalaatti 3 Päivittäinen ulkoilu tekee hyvää. Lämpiö kokoaa ikääntyneet yhteiseen verkkopalveluun laulamaan, liikkumaan, lukemaan ja katsomaan laadukkaita kulttuuriohjelmia yhdessä. Useimmat ohjelmat ovat maksuttomia. Tarjoile minttuinen hernesosekeitto ulkona ruokatermoksesta: martat.fi/minttuinen-hernesosekeitto 4 Säännöllinen liikunta pitää kehon kunnossa, ja riittävä proteiininsaanti tukee lihasten toimintakykyä. Ennakoi valmistamalla ruokaa kerralla isomman määrän ja pakastamalla sopivan kokoisina annoksina: martat.fi/kasviskaalilaatikko Lisää reseptejä martat.fi/reseptit Studio 65 puhuu ikääntymisestä Uudessa ruotsalaisohjelmassa Studio 65 puhutaan ikääntymisestä ja siihen liittyvistä ennakkoluuloista vaihtuvien vieraiden kanssa. Retkievään voimin jaksaa pidempään, ja ruokahan maistuu parhaalta ulkona. Käyttöön tarvitaan vain tietokone tai älylaite sekä toimiva verkkoyhteys. Martan munakasrullassa proteiinia on yllin kyllin: martat.fi/reseptit/munakasrulla-2. Vanhustyö 4 • 2023 19 Vanhustyo_42023_06-23.indd 19 Vanhustyo_42023_06-23.indd 19 7.9.2023 10.38 7.9.2023 10.38. Mukana on myös kulttuuritoimijoita, järjestöjä ja muita sisällöntuottajia ympäri Suomea. Videopuhelun kautta ohjelmia voi katsoa yhdessä ystävien tai läheisten kanssa ja vaihtaa samalla päivän kuulumiset. Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku ovat kehittäneet Lämpiötä yhdessä suomalaisten yritysten Voolerin ja Codaonen kanssa. Lämpiö tuo kulttuurielämykset kotiin Lämpiö on uusi ikääntyneille tarkoitettu digitaalinen palvelu, joka tuo monipuoliset kulttuurielämykset, kohtaamisen ilon ja mielekästä katsottavaa arkeen
TOIMIA-suosituksiin ja mittariarviointeihin voi tutustua Terveysportin TOIMIA-tietokannassa. Toimintakyvyn arvioinnin tulisi olla jatkumo ja toteutua saumattomasti asiakkaan palvelupolulla. TOIMIA-suosituksissa toimintakykymitKehittäminen ja tutkimus TOIMIA-suositukset tukevat toimintakyvyn arviointia TOIMIA on toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. Arviointitieto auttaa asettamaan tavoitteet ja antaa tietoa edistymisestä. kuten muistia, mielialaa, liikkumiskykyä ja arkisuoriutumista. Tulokset määrittävät, tarvitaanko tarkempaa arviointia. M onet ikääntymismuutokset ja sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn. Toimintakyvyn muutoksia sekä kuntoutuksen ja kuntouttavien toimien tuloksellisuutta voidaan arvioida luotettavasti vain yhdenmukaisesti tehdyillä mittauksilla. Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen kuuluu hyvinvointialueiden lakisääteisiin velvoitteisiin hyvinvointia edistävissä palveluissa sekä sosiaalija terveyspalveluissa ja pitkäaikaisessa hoidossa (980/2012). Arvioitaessa Fysioterapeutti Riku Huomo testaa Anja Seppälän jalkojen lihasvoimaa ja suorituskykyä istumasta seisomaannousutestillä. Toimintakyvyn heikkeneminen voi puolestaan johtaa haasteisiin arjessa. Teksti: Johanna Edgren, Anna-Maija Jäppinen, Hanna Kerminen, Maarit Lind, Annele Urtamo, Marja Äijö ja Satu Havulinna – Kuva: Saara Launis tarit on jaoteltu portaittain toteutettaviksi: Ensin arvioidaan helposti toteuttavilla mittareilla keskeisiä toimintakyvyn osa-alueita, Tiesitkö. 20 Vanhustyo_42023_06-23.indd 20 Vanhustyo_42023_06-23.indd 20 8.9.2023 9.42 8.9.2023 9.42. Tällöin tarvitaan kuntoutusta ylläpitämään ja edistämään toimintakykyä. TOIMIAn iäkkäiden toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijaryhmä on laatinut suosituksia, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa iäkkään henkilön toimintakyvyn arviointia ja seurantaa