Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Luontomenetelmillä HYVINVOINTIA SENIORARBETE 4 • 2022
Vanhustyö-lehti 5/2022 ilmestyy 28.11.2022 – Asumisen monimuotoisuus SENIORARBETE. 6–7 Joutsenparin näkeminen toi lohtua . 2 20–21 30–31 Yhdessä luontoon – joka iän oikeus Taloudellistettua vanhushoivaa Hoiva on yhä enemmän investointeja, tuloksia, voittoja ja tappioita. Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman turvallisuutta Arjen kiireet ja rutiininomainen tekeminen yhdistettynä tietämättömyyteen parantavat digirikollisten mahdollisuutta onnistua aikeissaan. Luontomenetelmillä hyvinvointia Luonto on tärkeä osa vanhustyötä. Toiminnan suunnittelussa oleellista on huomioida luontoympäristö ja sen toiminnalliset elementit vanhuksen toimintakyvyn näkökulmasta. Se soveltuu mainiosti tavoitteelliseksi menetelmäksi ja toimintaympäristöksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. 8–9 Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä Vanhuspalveluista löytyy esimerkkejä luontoperustaisen toiminnan kokeiluista, mutta myös vakiintuneita käytäntöjä. Se on ihana.” – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia Vanhustyön keskusliitto keräsi kesän ajan iäkkäiden ihmisten kokemuksia ja muistoja luonnosta. Iäkkäät kertoivat omia merkityksellisiä kokemuksiaan. Hoivapalveluita kilpailutetaan ja myydään markkinoilla tai vaaditaan tehokkaampaa hoivan tuottamista ja tehokkuuden mittaamista erilaisin mittarein. Huijareiden ansoihin voi langeta kuka tahansa. 12–14 ”Luonto on kaikki
Vanhustyö 4 • 2022 3 Sisällys 4 • 2022 www.vtkl.fi 4 Pääkirjoitus: D-vitamiini ja murtumat 5 Toriparlamentti: Sukupolvien välinen luontoyhteys 6 Yhdessä luontoon – joka iän oikeus 6 Joutsenparin näkeminen toi lohtua . Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen.. Se on ihana.” – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia 14 Esteetön luontoretkeily toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta 17 Yhteisiä hetkiä metsässä 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Taloudellistettua vanhushoivaa 22 Laatukäsikirja luo raamit hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle OSALLISUUS 24 Luontokokemus yhdistää ja virkistää VANHUUTEEN VARAUTUMINEN 26 Edunvalvontavaltuutus keventää luottohenkilön vastuuta DIGI JA TEKNOLOGIA 28 Robotiikalla on paikkansa 30 Kyberturvallisuus on digitaalisen maailman turvallisuutta 32 Taide lisää hyvinvointia ja auttaa unelmoimaan 34 Työntekijät oman työnsä kehittämisen asiantuntijoiksi 36 Perhe, terveys ja toimeentulo tärkeintä ikäihmisten elämässä 37 Milloin vanhuus alkaa. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Luontomenetelmillä hyvinvointia 8 Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä 10 Luontoa arkeen – Kertun tarina 12 ”Luonto on kaikki. 38 Sunnuntaiaamun hetki 39 Tarinoita kentältä 40 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 41 Ledare: D-vitamin och benbrott 42 Att se ett svanpar gav tröst – Välbefinnande med naturmetoder TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Ainakin väestön valtaosalla. VAI ONKO. pitkäaikaishoidossa olevat ja muut vähän auringolle altistuvat. Epäilemättä keskustelua tullaan vielä käymään myös käytetyistä annoksista (edellä mainitussa tutkimuksessa kuitenkin 50 ug eli enemmän kuin Suomessa nykyisin suositeltu 10–20 ug) ja siitä miten amerikkalainen tutkimus soveltuu näille korkeammille leveysasteille. Mutta nykyään hyvinvointiyhteiskunnissa ylimääräisiä vitamiineja käyttävät paljon sellaisetkin, jotka eivät niitä oikeasti tarvitsisi ja näin onkin muodostunut todellinen miljardibisnes. VITAMIINIT ovat tietysti välttämättömiä puutosten ehkäisyssä ja hoidossa, eivätkä Arvo Ylpön opit Dvitamiinista ja riisitaudin ehkäisyn periaatteista lapsilla ole mihinkään hävinneet. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus. Jään mielenkiinnolla odottamaan suomalaisten D-vitamiinitutkijoiden arvioita. Tutkimus julkaistiin johtavassa lääketieteen lehdessä (New England Journal of Medicine, 28.7.) ja tuloksia lehdessä pohtinut pääkirjoitus oli jo valmis kuoppaamaan koko D-vitamiinin ympärillä pyörivän mit tauk sen ja hoidon hyödyttömänä ja turhia kustannuksia aiheuttavana. Viimeisimpänä nyt sitten on menossa hyöty osteoporoosin ja murtumienkin estossa. Tästä luontoaiheesta päästäänkin mielenkiintoiseen ja olemassa olevia käsityksiä horjuttavaan tutkimukseen, joka ei ainakaan toistaiseksi näytä saaneen Suomessa suurempaa huomiota. D-VITAMIINI on kuitenkin asiantuntijoiden keskuudessa ollut erityisasemassa, mutta senkin merkitys kaikkien tautien ehkäisijänä on vähitellen murentunut: suurissa kontrolloiduissa – ja siis tieteellisesti luotettavimmissa – tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa hyötyä suurten kansansai rauksien ehkäisyssä. Edellä mainitun pääkirjoituksen tekijät kuitenkin vielä jättävät hyötyjiin mm. D-vitamiini ja murtumat T ätä kirjoittaessa vielä kauniina jatkuva kesä lienee ollut ainakin auringonpaisteen suhteen useimpia tyydyttävä. Tähän kuitenkin kannattaa vanhustyössä toimivienkin tutustua. TUTKIMUKSEN VIESTI oli kuitenkin tyly: D-vitamiinin käyttö ei estänyt murtumia, ei minkään ikäisillä ja riippumatta veren D-vitamiinipitoisuudesta. Aurinkoa monet kaipaavatkin sekä mielenvirkistyksen että myös D-vitamiiniakkujen lataamista varten. Tähän toiveeseen pitkälle perustuvat myös suomalaiset suositukset D-vitamiinin käytöstä. KYSEESSÄ ON SUURI – lähes 26 000 osallistujaa – Yhdysvalloissa tehty tutkimus (VITAL), jossa selvitettiin kontrolloidussa asetelmassa, onko D-vitamiinin annoksesta 50 ug/pv hyötyä murtumien ehkäisyssä keskimäärin terveillä, yli 50-vuotiailla miehillä tai yli 55-vuotiailla naisilla
Osallistuin Senioritoiminnan retkille ja toimin avustajana tapahtumissa. 3. Onko joku iäkäs läheinen opettanut sinulle jotain hyödyllistä tai taidon luontoon liittyen. Yleensä kaikki juhlapäivät ja kaikki joulut yhdessä isovanhempien kanssa. 1. Myös kalastusta ja lintujen tunnistusta olen oppinut isovanhemmilta. Minulla on iäkkäitä läheisiä, mutta he asuvat kaukana, joten olemme usein sisällä kun näemme. Tulevaisuudessa olen ajatellun opiskella itseni sosionomiksi. Oletko viettänyt paljon aikaa iäkkäiden läheistesi kanssa luonnossa. 3. Opiskelen tällä hetkellä Martinlaakson lukiossa ja tarkoitukseni olisi valmistua ensi vuonna. Olen viettänyt. Vietämme paljon aikaa ulkona ja retkillä, kun nähdään iäkkäiden läheisten kanssa. 3. Nyt on kyllä mielenkiintoinen kysymys. En niin paljoa. Ehkä tavallaan kaikki ne ajat mökillä ukin kanssa uimassa ja soutamassa kesällä. Myös ettei luontoa saa roskata ja miten tuli sytytetään. Aada Honkakari 1. Jenna Koponen Ronja Aalto 1. Olen. 2. Täällä minä tuotin sisältöä sosiaaliseen mediaan, avustin liiton TikTok-kanavan perustamisessa ja podcast-kanavan aloituksen suunnittelussa. Ainakin arvostus luontoon kohtaa, ei ehkä yksittäistä taitoa. Olemme viettäneet enemmän aikaa sisätiloissa. Jenni Piispa 1. Myös metsässä juokseminen isovanhempien kanssa. Vanhustyö 4 • 2022 5 Toriparlamentti. Mutta majojen rakennus tai katolta lumihankeen hyppiminen ovat parhaimpia muistoja. Ei ole mitään tiettyä aktiviteettia vaan pelkkä yhdessäolo. Vaari taas opetti soutamaan. Mummolta olen oppinut tunnistamaan kasveja ja marjoja. Maija Kauppinen 1. Paras muisto on, kun olin mummin ja papan kanssa keräämässä marjoja metsä. 2. No ehkä pienenä, kun kävimme erilaisissa puistoissa mummin kanssa. Hän kyseli ikäisiltään nuorilta, millaisia luontokokemuksia heillä on iäkkäiden läheistensä kanssa. Kesätöissä Vanhustyön keskusliitossa Olin kesätöissä Vanhustyön keskusliitossa kesäkuun ajan. Mikä on paras muisto iäkkään läheisesi kanssa luonnossa. 2. Jonkin verran, mutta haluaisin viettää enemmän aikaa. Monet yhteiset retket. No sen, että pitää kunnioittaa luontoa ja ehkä ettei saa roskata. 2. Varmaan kun pienenä ollaan oltu mummolla ja tehty pajusta jousipyssyt. 3. Sukupolvien välinen luontoyhteys Vanhustyön keskusliiton viestinnässä oli kesäharjoittelijana reipas ja omaaloitteinen Jenna Koponen. 2. 3
Luonto soveltuu hyvin tavoitteelliseksi menetelmäksi ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. Luontomenetelmillä hyvinvointia 6 Yhdessä luontoon. Teksti: Anu Jansson – Kuva: Pixapay . Luontoyhteys voi olla henkinen, luonto voi toimia fyysisenä mielipaikkana, harrastusympäristönä, ja siitä voi saada esteettistä nautintoa. Joutsenparin näkeminen toi lohtua Luontokokemukset ovat monenlaisia
Elämänkulun aikana luonto saa monenlaisia merkityksiä, ja luontosuhde on meille jokaiselle uniikki. Niitä on ryhdytty hyödyntämään myös yhä tavoitteellisemmin Vihreän veräjän organisoiman Green care -juurruttamisprosessin yhteydessä. Erilaiset luontoon liittyvät menetelmät voivat avata yksinäisyyden käsittelyä ja lievittymistä sekä toimia peilinä kokemuksille: ”puolison kuoleman jälkeen joutsenparin näkeminen toi lohtua.” Iäkkäiden ihmisten luontoon liittyvät yksinäisyyden kuvaukset, kuten ”yksinäisyys on loskassa rämpimistä”, saattavat olla olemukseltaan myös tärkeitä tarttumapintoja yksinäisyyden lievittymisen pohdinnalle ammattilaisten tai vertaisten kanssa. Ota kahvikuppi mukaan ja tule kuuntelemaan Vanhustenviikon luontoaamujen asian tuntijoita joka arkipäivä 3.-7.10.2022 klo 9.00–9.30. perustuvia Luonto liikuttaa -retkiä ympäri pääkaupunkiseutua. Luonto on myös tärkeä osa vanhustyötä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen vtkl.fi/tapahtumat VTKL mukana Green care -juurruttamisprosessissa Vanhustyön keskusliiton asiantuntijat ovat tänä vuonna mukana järjestöille suunnatussa Vihreän veräjän (Sininauhaliitto) Green care -juurruttamisprosessissa. Omahoitovalmennus-toiminnassa luontoteemat ovat vahvistaneet ryhmäläisten keskinäistä kanssakäymistä ja luoneet merkityksellisyyttä pariskuntien arkeen tilanteessa, jossa muistisairaus koskettaa. Ne esimerkiksi ehkäisevät stressiä, laskevat verenpainetta ja edistävät mielen hyvinvointia. Ja mikä parasta, iäkkäiden asiakkaiden kanssa suunnitellut ja toteutetut luontoelämykset rikastuttavat monipuolisesti omaa työtä ja edistävät työhyvinvointia. Tällöin luonnon elementtejä ja luontomenetelmiä tulee viedä ohjauksella ja tuella ihmistä lähelle, jos ihminen ei voi mennä luontoon tai osallistua luontotoimintaan. Se pihapihlaja, joka on merkityksellinen lapsuudesta juuri minulle, on vain puu muiden joukossa jollekin toiselle. Luontolähtöisiä menetelmiä käytännössä Vanhustyön keskusliiton toiminnoissa luontolähtöisiä menetelmiä on käytetty pitkään. Katso lisää Sininauhaliiton nettisivuilta. Se soveltuu mainiosti tavoitteelliseksi menetelmäksi ja toimintaympäristöksi iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiselle, vahvistamiselle ja kuntoutumiselle. Yksinäisyyttä lievittävässä Ystäväpiiritoiminnassa puolestaan luontolähtöisyys ja luontomenetelmät on sisällytetty tavoitteellisesti sekä ohjaajakoulutukseen että ryhmäprosessiin. Prosessin tavoitteena on saada järjestöjen luontotoimintaa näkyvämmäksi, suunnitelmallisemmaksi ja luonnollisemmaksi osaksi olemassa olevaa toimintaa. Monelle iäkkäälle luontoympäristöt ovat tuttuja ja sisäisesti motivoivia oman toimintakyvyn ylläpitämiseen. Luontokokemukset ovat monenlaisia. Matalan kynnyksen luontomenetelmiä Ikääntyessä hyvinvointia edistävien luontoaskeleiden ottaminen voi vaikeutua esimerkiksi toimintakyvyn haasteiden myötä. Tuore itse pyydystetty kala ruokapöydässä tai marjat pakkasessa ovat monelle merkityksellisiä ja samalla terveyttä edistäviä luonnon antimia. L uonto eri muodoissaan on läsnä elämässämme syntymästä kuolemaan. Luontoyhteys voi olla henkinen, luonto voi toimia fyysisenä mielipaikkana, harrastusympäristönä, ja siitä voi saada esteettistä nautintoa. Esimerkiksi tasapainon ylläpitäminen metsäpolulla voi kokemuksena olla mielekäs ja omaan arkeen hyvin soveltuva harjoittelun muoto. Esimerkiksi liiton Senioritoiminnassa on toteutettu suosittuja iäkkäiden ihmisten omiin toiveisiin ja tarpeisiin Vanhustenviikon luontoaamut 3.–7.10.2022 Vanhustyön keskusliitto tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä luontolähtöisten menetelmien hyödyntämiseen. Luontokokemukset ovat yhteydessä parempaan terveyteen ja elämänlaatuun. Myös varsin ajankohtaiseen ja tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen, yksinäisyyteen, luonto voi antaa paljon. Sille on syynsä. Tämänkaltaisia matalan kynnyksen lähelle vietäviä ja digitaalisuuttakin hyödyntäviä luontomenetelmiä voitaisiin ottaa yhä laajemmin käyttöön – niin kotona kuin palvelutaloissa asuvien ihmisten kanssa. Puolituntiset luontoaamut järjestetään Teams -verkkoalustalla. Vanhustyö 4 • 2022 7. Lisätietoja myös: Minna Malin, 050 432 8994, minna.malin@sininauha.fi. SeniorSurf-toiminnassa on pohdittu, miten hyvinvointiteknologia ja digi voivat tuoda luonnon lähelle ihmistä esimerkiksi silloin, kun luontoaskeleiden ottaminen ei syystä tai toisesta onnistu. Luonnossa on luontevaa ylläpitää erilaisia taitoja sekä toteuttaa itseään. . yhdessä tekemisen ja sosiaalisen toiminnan kautta. Luonnossa voi kuntoilla aivan itsenäisesti tai vaikkapa mukavassa ryhmässä vertaisten kanssa. Rohkaisen kaikkia vanhustyössä toimivia ammattilaisia ja vapaaehtoistoimijoita luontomenetelmien hyödyntämiseen matalalla kynnyksellä. Luonto edistää myös monin eri tavoin iäkkäiden ihmisten merkityksellisyyden tunnetta ja osallisuutta mm. Järjestöt sitoutuvat vuoden mittaiseen prosessiin, jossa Vihreän Veräjän tuella osallistujat työstävät luontotoimintaansa vaihe vaiheelta arkityön ohessa
Teksti: Johanna Hirvonen – Kuva: Shutterstock 8. Luontoympäristöjen ja -elementtien hyödyntäminen hoito-, hoivaja kuntoutustyössä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vanhuspalveluiden kehittämiselle. Toiminnan lähtökohtana on luontokokemuksen sekä osallisuuden mahdollistaminen tavoitteellisesti, ammatillisesti ja vastuullisesti. Ohjattu luontoperustainen toiminta asumispalveluissa voi olla yksi keino vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa asukkaiden yhteenkuuluvuutta. Luonnon ja hyvinvoinnin välinen yhteys vanhustyössä M oni meistä virkistäytyy veden äärel lä, rauhoittuu metsän suojassa tai nauttii puutarhatöistä ja itse kasvattamistaan kasvimaan antimista. Heidän kohdallaan luontoyhteyttä voidaan tukea sisätiloihin tuotavien luontoelementtien avulla. Omaehtoisen luonnossa virkistäytymisen lisäksi luontoympäristöjä ja -elementtejä voidaan hyödyntää hoito-, hoivaja kuntoutustyössä. Vanhuksissa on kuitenkin paljon heitä, jotka eivät itse tai edes avustettuina pääse luontoon. Luontoelementtejä voidaan tuoda myös sisätiloihin ja Green Care -toimintaa toteuttaa eläinavusteisesti eli vuorovaikutuksessa toimintaan soveltuvien eläinten kanssa. Vanhuspalveluista löytyy esimerkkejä luontoperustaisen toiminnan kokeiluista, mutta myös vakiintuneita käytäntöjä. Tutkittua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista Tutkimusten pohjalta tiedetään, että luonnolla voi olla myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten terveydentilaan, elämänlaatuun, mielialaan, kognitiivisiin taitoihin sekä sosiaalisiin suhteisiin. Toiminnassa tulee varmistaa luontoympäristön esteettömyys ja turvallisuus sekä varsinkin muistisairaiden henkilöiden kohdalla huomioida henkilön herkkyys luontoympäristön väreille, äänille ja tuoksuille. Luontoperustaiseen toimintaan kannustaa tutkimustieto luonnon myönteisistä vaikutuksista ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Rauhoittavan, virkistävän ja stressiä vähentävän vaikutuksen lisäksi luonto moniaistisena ja toiminnallisena ympäristönä voi tukea fyysistä aktiivisuutta, ylläpitää motorisia taitoja ja tuottaa onnistumisen kokemuksia ongelmanratkaisua edellyttävien tehtävien, kuten puutarhatyöskentelyn, muodossa. Erityisesti muistisairaiden henkilöiden kohdalla kiinnostavaa on tutkimustieto puutarhaja viherympäristöissä oleskelun ja toimimisen yhteydestä levottomuuden vähenemiseen ja unen laatuun. Luontoperustaisen toiminnan käytäntöjä Ammatillinen luontoperustainen toiminta tunnetaan Suomessa myös termillä Green Care. Toiminnan suunnittelussa oleellista on huomioida luontoympäristö ja sen toiminnalliset elementit vanhuksen toimintakyvyn näkökulmasta. Green Care -toimintaympäristöjä ovat muun muassa metsät, vesistöt, puutarhat, maatilat ja kaupunkien viherja puistoalueet. Vanhustyössä ammatillinen luontoperustainen toiminta voi olla osa ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä
. • Nicholas, S., Giang, A. Lähteet • Cagliardi, C. Vanhustyö 4 • 2022 9. The effectiveness of horticultural therapy on older adults: A systematic review. The use of nature – based activities for the well-being of older people: An integrative literature review. Luontoperustaisen toiminnan esimerkkejä vanhuspalveluissa • eläinvierailut asumisyksiköihin • maatilalla toteutettava luontoperustainen päivätoiminta • eläinavusteinen toiminta, kuten kesäkanalatoiminta palvelutalojen yhteydessä • aistihuoneet ja -puutarhat • puutarhaja kasvilavatyöskentely asumispalveluiden yhteydessä • teknologian avulla tuotettavat luontokokemukset, kuten luontoäänet, seinälle heijastettavat luontokuvat ja virtuaaliset metsäkävelyt Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Green Care -toiminnan juurtuminen edellyttää sitoutumista Luontoperustaisen toiminnan juurruttamisen kulmakiviä ovat työyhteisön, esimiesten ja johdon sitoutuminen kehittämiseen sekä toiminnan ammatillisuuden vahvistaminen henkilöstöä kouluttamalla. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. The Journal of PostAcute and Long-Term Care Medicine 20 (10). • Yeo, N., Elliott, L., Bethel, A., White, M., Dean, S. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. & Piccinini, F. & Yap, P. (2019). The Gerontologist 60 (3), 184–199. (2019). & Garside, R. Oleellista on myös tuntea Green Care -toiminnan eettiset lähtökohdat. Luontoperustaiseen toimintaan sisältyy paljon kehittämispotentiaalia, joka on hyödynnettävissä sekä ikääntyneen väestön ennaltaehkäisevissä palveluissa että asumispalveluissa, kuntoutuksessa ja vaikkapa muistisairaiden pitkäaikaisen hoivan palveluissa. Archives of Gerontology and Geriatrics 83, 315–327. Indoor nature interventions for health and wellbeing of older adults in residential settings: A systematic review. (2020). Vanhuspalveluiden tarve on maassamme suuri, ja palveluiden kysyntä kasvaa. Green Care -toiminnan tavoitteellisuus ja jatkuvuus jäävät helposti toteutumatta, mikäli toiminta työyksikön sisällä henkilöityy liiaksi yksittäiseen työntekijään tai toiminnan ammatillisia lähtökohtia ei tunneta. • Luke & GCF ry. 2021. Tällöin saavuttamatta voivat jäädä vaikutukset, joita luontoperustaisella toiminnalla vanhusten hyvinvointiin ja toimintakykyyn parhaimmillaan on
Elpyminen näkyy esimerkiksi verenpaineen ja syketason laskuna sekä mielialan kohenemisena ja olon rentoutumisena. Teksti: Minna Malin – Kuva: Shutterstock Elpyminen Luontoympäristön tuottamia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille kutsutaan elpymiseksi. Luontoa arkeen – Kertun tarina Hyvinvointia luonnosta ja arjen askareista. 10. Luonto auttaa palautumaan ja antaa voimavaroja
Kuviin pystyy vangitsemaan itselle tärkeitä asioita ja niihin pystyy palaamaan aina uudelleen. Nukkumaan mennessään Kerttu katselee mustikoiden siniseksi värjäämiä sormiaan ja muistelee mukavaa päivää. Ostoskoriin päätyy vielä alekorista viherkasvi, joka varmasti hyvällä hoidolla virkoaa täyteen loistoonsa! Luonto tarjoaa käsitöihin ja koristeiksi materiaaleja, joita voi poimia, kunhan huomioi jokamiehenoikeudet. Misse-kissa hypähtää pöydälle katselemaan ikkunasta näkyviä lintuja ja puskee Kertun kättä kerjäten rapsutuksia. Matkalla bussipysäkille Kerttu ei voi olla ostamatta kaupan mainostamia mustikoita. Muistot ja mielikuvat mahdollistavat hyviin hetkiin ja tuntemuksiin palaamisen. Keittiössä hän avaa ikkunan, josta sisälle työntyy vastaleikatun ruohon tuoksu. Pienimuotoinen viljely onnistuu myös ikkunalaudalla. Poikkea polulta Paria pysäkkiä ennen kotia bussista puhkeaa rengas. Ajatus mustikkapiirakasta herauttaa veden kielelle. . Vuorovaikutusta luonnon kanssa voi lisätä arkipäiviin pienin teoin, havahtumalla lähiympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Luontokuva riittää tuottamaan hyvinvointivaikutuksia. Luontokokemuksia voidaan tuoda lähelle ihmistä erilaisten teknologisten ratkaisujen, kuten luontovideoiden, äänitteiden ja reaaliaikaisten luontokuvien avulla. Myös eläin, oli se sitten lemmikki tai luonnonvarainen, yhdistää meidät luontoon. Luonto tarjoaa ilmaisen kuntosalin toimintakyvyn harjoittamiseen. Eläimen läsnäolo, silittäminen ja hoitaminen tuottaa usein hyvinvointia, rentouttaa ja lohduttaa. Luonto myös auttaa kehoa ja mieltä palautumaan ja rentoutumaan. Edessä kaksi oravaa leikkii puunrungolla. Koululaiset ovat rakentaneet pienoismaisemia käyttäen luonnonmateriaaleja. http://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/elvyttava-metsa • https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta Vanhustyö 4 • 2022 11. Riittää, että ihminen aistii luonnon elementtejä. Kotona Kerttu napsauttaa radion päälle ja alkaa leipoa piirakkaa. Näin kävi myös Kertulle eräänä aamuna. – Tuntuukin mukavalta herätä luontaiseen valoon, Kerttu tuumii ja alkaa kahvinkeittopuuhiin. Luonnonmateriaalit tuovat luonnon sisätiloihin ja niillä voi ilmentää vuodenaikoja ja erilaisia teemoja tai ne voivat liittyä tiettyyn paikkaan tai hetkeen. Aamuauringon ensisäteet säpsäyttävät hetkessä hereille. Kasvien hoitaminen tuo vaihtelua arkeen ja antaa merkityksellisyyden kokemuksia. Pääasia, että ulos lähdetään kaikkina vuodenaikoina. – Eipä olisi tällainen kohtaaminen tullut eteen tavanomaisella reitillä, tuumaa Kerttu ja ottaa oravista kuvan muistoksi. – Onpas veikeä otus, Kerttu hymähtelee puoliääneen. Jokin havahduttaa Kertun ajatuksistaan. – Juotaisiinko kahvit ulkosalla, ehdottaa Anneli. Radiosta tulee luontovisailu, johon Kerttu miettii vastauksia. Ensimmäisenä Kerttu suuntaa kirjastoon lainatakseen lankojen kasvivärjäystä käsittelevän kirjan. Elvyttävä metsä luonto lisää hyvinvointia. 2011. Millä toisella nimellä horsma tunnetaan. Tuliaisena Anneli tuo Kertulle luonnonkukkakimpun. Kerttu päättää kävellä loppumatkan, onhan kaunis ilma ja kantamuksiakin vähän. Luonto lähelle Matkalla kaupunkiin Kerttu ottaa laukustaan neulontatyön, jonka parissa bussimatka sujuu rattoisasti. Kertun pimennysverho jäi sivuun. Ikkunan avautuessa aistimaailma laajenee tuoksuihin, ääniin ja tuntemuksiin. Valokuvien avulla voi tehdä mielikuvamatkan, vaikka mielipaikkaan tai lapsuuden maisemiin. Alpakanvillalanka tuntuu käsissä pehmoiselta. Luonnon muokkaamat yksityiskohdat, värit ja muodot takaavat sen, että jokainen luonnonelementti on uniikki. Tänä iltana ihan tarkoituksella. Odotustilan tv-ruudulla pyörii norppalive, josta voi seurata Pullervo-norpan edesottamuksia. Hän oikaisee metsän läpi, joka tuntuu rauhoittavalta kaupunkireissun jälkeen. Luontokokemukset jatkuvat apteekissa. Samalla hän tutustuu kirjaston Mielipaikka-näyttelyyn. Luontoportti. Venyttelyrutiinit voi siirtää metsän reunaan ja tasapainoa voi harjoittaa kävelemällä epätasaisella polulla. Luonto toimii usein inspiraationa taiteessa, mutta se luo myös itsessään taidetta. Vuodenaikojen mukaan muuttuvat ikkunanäkymät kertovat katsojalleen paljon, voi kokea yhteyttä luontoon tarkkailemalla sitä. Luonto yhdistää ja lisää sosiaalista kanssakäymistä. Kasvit ovat helppo tapa tuoda luontoa sisätiloihin lisäämään viihtyisyyttä ja puhdistamaan huoneilmaa. – Mitähän päivä tuo tullessaan, Kerttu puhelee kissalle ja miettii asiointireissuaan. Kerttu kertoo reissustaan ja kutsuu Annelin mustikkapiirakalle. Kohtaamisia ja kokemuksia Kotipihalla vastaan astelee naapurin Anneli, joka kummastelee Kertun kassista pilkistävää viherkasvia. Illalla Annelin soittaessa ovikelloa viherkasvi on jo saanut uudet mullat ja mustikkapiirakka odottaa nautiskelijoitaan. Lähde ja lisätietoa • Korpela, K. Aina ei tarvitse lähteä kauas nauttiakseen luonnosta, parveke, piha tai lähipuisto riittää. – Huomenna lähden Annelin kanssa lähimetsään poimimaan marjoja, päättää Kerttu. P imennysverho unohtui illalla ikkunan edestä. Aina ei tarvitse lähteä ulos saadakseen luonnosta hyvää oloa ja mieltä. Luonnossa on myös tilaa olla omien ajatustensa kanssa
Sitten piti lähteä kotiin. Iso kivi tai kanto toimi hyvin pöytänä ja siihen laitoimme lautasiksi isoja lehtiä ja niiden päälle silppusimme ketunleivistä ruokaa, jota sitten leikisti söimme. Muistan vieläkin sen tunteen, kun pääsimme kotipihalle. Sienimetsässä T yöpäivän päätteeksi lähdettiin sienimetsään. Opin tunnistamaan sienet ystävien avulla: rouskut ja tatit. ”Luonto on kaikki. Tuoreita hirvenkakkoja tuli usein vastaan. Muovikassit tulivat täyteen sieniä ja sitten alkoi rankin osuus: piti perkata sienet. Sienistä tehtiin salaatteja, suolasieniä, niitä pakastettiin, annettiin ystäville. Sota-aikana ei ollut paljon leluja, mutta mielikuvitusta riitti. No niin mansikoita oli tosi paljon ja saimme kipot täyteen. Katselin puita ylöspäin ja ne olivat pitkiä ja latvat korkealla. Ystävän kanssa oltiin kerran alueella, jossa asusteli hirviä. Sienet laitettiin yöksi veteen ja seuraavana päivänä niistä tehtiin herkkuruokia. Vähän jo pelotti. Se on ihana.” Vanhustyön keskusliitto keräsi kesän ajan iäkkäiden ihmisten kokemuksia ja muistoja luonnosta. Olen jakanut sienitietoutta myös lapsille. Olimme ehkä noin 4–5-vuotiaita. 94-vuotias Esteri tiivisti asian: ”Luonto on kaikki. Osasimme kotiin. Kerran lähdimme veljeni kanssa poimimaan metsämansikoita mäenreunalta, joka silloin tuntui olevan kovin kaukana kotoa. Piti aina välillä katsella ympärille, ettei sarvipää hengitä niskaan. Aluksi en tiennyt kuin kanttarellin ja niitä ei ole täälläpäin kovin paljoa. Äiti antoi luvan ja laittoi vielä pienet kipot mukaan. Jos kävin yksin sienessä, oli pientä jännitystä, etten eksy. Lapset eivät oikein tykänneet sienistä, mutta kun niitä piilotti lihapulliin, niin ne olivat lasten mielestä parempia kuin tavalliset. Kävyt olivat lehmiä ja niille teimme tarhoja ja välillä laitoimme ketunleivistä ruokaa. Muistan aina, kuinka olin hädissäni, kauheeta missä on koti. Veljeni alkoi itkeä, minä kauhistelin ja katselin ympärilleni, kiipesin ”isolle” kivelle ja voi miten ihanaa, siellä se koti näkyi puiden lomasta. Se on ihana.” Metsämansikoita O len aina asunut maalla ja luonto on ollut lähellä. muistelin lapsuuttani ja ulkonahan me aina leikimme. En koskaan tuonut yhtään kärpässientä kotiin. Sienestäminen on ollut mukavaa ja luonnonhelmassa on ollut mukava kulkea. Kyllä äidin paistamat lätyt maistuivat ja itse poimitut mansikat niiden kanssa. Metsässä oleminen poikkesi tavanomaisesta ja kävely siellä oli mukavaa. – Iäkkäiden ihmisten luontokokemuksia 12 Luontotarinat. Iäkkäät kertoivat omia merkityksellisiä kokemuksiaan. Vaan kotia ei näkynyt missään
Siellä kyyristeli pelokas pikkuinen siili. Herään unestani Hämeen kevääseen, kuuntelen, hämäläinen käki kukkuu verkalleen. Aikailematta se ajoi kissaa, joka häntä suorana syöksyi edellä. Rukkanen pullotti peukalon kohdalta ja liikahti. Istun varjoon tuoksuvaisen pihatuomen, ihastelen näkemääni, kaikki tämä kerran oli Suomen. Mutta mitä kummaa. Kasteinen heinikko taipui antaen tietä matkalaisille. Silloin vielä aamu-untaan nukkui kylän väki, järven takaa helskytteli kultakurkkukäki. Kissankellot kumarsivat vaeltajille. Rukkanen lojui edelleen penkin alla. Syksyisin myös kuljeksimme lähimetsään sieneen. Hyvä ettei päälle kävellyt. Vanhustyö 4 • 2022 13. Äitisiili lyllersi edellä ja pienet poikaset perässä. Aurinko meni mailleen. Vieno kalan tuoksu kantautui sen sieraimiin. Luonnon vaipuessa pitkään talviuneen, painui suksen jäljet pellon valkolumeen. Iso kissaksi ja pelottavan näköinen. Sitten jouduin tietä kulkemaan, joka johti paikkaan tuntemattomaan. Äitisiili syöksyi heinikkoon tuhisten, pienet poikaset perässä. Silloin alkoi yllättävä rähinä. Takapihan ovesta ilmestyi nainen pyykkikori kainalossaan. Marjamatkat, äidin kanssa tulee usein mieleen. Muistoistani mieleen palaa riemulliset hetket, isän kanssa tekemäni monet kalaretket. Naapurin vahtikoira oli herännyt ja vainunnut jotain. Pian olisi oikein ruoka-aika. Muu perhe tuntui lähteneen ja nainen koreineen oli häipynyt. Mitä ihmettä. Tuskin kotipolku häämötti, kun heinikosta hyppäsi varoittamatta talon Rusku-kissa. Mutta yksi poikasista säntäsi lähimpään piiloon, maassa lojuvaan työrukkaseen. T akapihalle oli jätetty työrukkaset penkin alle. Siiliperhe raahusti minkä jaksoi, kunhan kissa ei vain hyökkäisi. Mitä nyt. Kipeästi muistan sodan kauhut, pommitukset ja tykkien pauhut. Siellä olisi kuitenkin turvallisempaa kuin täällä ihmisen pihassa. Siiliemo tuhahteli tyytyväisenä. @Airi Liimatta Siili ja rukkanen Lisää luontokokemuksia Lisää iäkkäiden ihmisten omia luontokokemuksia voit lukea verkkosivuilta vtkl.fi/luontokertomukset tai kuunnella Spotifyssa (Vanhustyön keskusliitto) viimeistään Vanhustenviikolla 2.-9.10.2022. Olisihan se vaihtelua iänikuisiin matoihin ja hyönteisiin. Reki luisui vauhtiin kotimäen päältä, luistinparin piirrot löytyi järven jäältä. Siellä se kökötti peloissaan piikit törröllään. Siiliperhe oli lähtenyt läheiseltä kasvimaalta tutkimusretkelle. Se oli ihan paniikissa. Jos olisi onnea, olisi kissalta jäänyt kalan tähteitä tai muuta syötävää. Pihakeinu ei liikahtanutkaan. Mistään ei kuulunut ääntä. Koira haukkui ja siiliäiti pesueineen livahti pesälleen. Kun nainen palasi takapihalle, oli aivan hiljaista. Unessa vain pääsen käymään siellä, silloin rajapuomi ei ole tiellä. Siitä ne löytyisivät seuraavana aamuna mukavasti töihin lähtiessä. Ei auttanut muu kuin viedä rukkanenkin kasvimaan suuntaan ja toivoa, että pikku siili löytäisi kotiinsa. Matkani Laatokan Karjalaan Ikävöin usein Karjalaan, sinne lapsuuteni maisemaan. Kissa hiiviskeli heinikossa. Niskakarvat pystyssä, häntä levottomasti vispaten kyyristeli kissa kukkapenkin takana. Olisiko kissankuppiin jäänyt mitään. Äitisiili ohjasi poikasiaan kasvimaata kohti
Käyttäjien mukaan esteettömistä luontokohteista on vaikea löytää tietoa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Nina Leino on tutkinut esteetöntä luontoretkeilyä Muotoilu YAMK opinnäytetyössään. Tieto on hajallaan ja informaatio ei kuvaa riittävästi luontokohteen ominaisuuksista. Tieto on hajallaan ja informaatio ei kuvaa riittävästi luontokohteen ominaisuuksista. Esteetön luontoretkeily toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta Tietoa esteettömistä luontokohteista on vaikea löytää. Apuvälineiden saatavuus retkipaikalle koettiin vaikeaksi. Ja ennen kaikkea, millaiset asiat toimivat ja mikä on esteenä luontoretkelle lähtemiseen. Muotoiluprosessissa nousi viisi käyttäjille erityisen merkityksellistä kehittämiskohtaa: Luontokohteiden löytyminen. Teksti ja kuvat: Nina Leino P alvelumuotoiluprosessina toteutetun tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä on ollut saada selville, mitä käyttäjät ajattelevat esteettömästä luontoretkeilystä. Jos luontoretkeilijä tarvitsee liikkumisen apuvälineitä, niin niistä saatava tieto on vaikea löytää. Apuvälinetiedon löytyminen ja niiden saatavuus retkipaikalle. Kaivataan vertaisesimerkkejä ja ratkaisuideoita. 14
Yhteisöllinen Esteettömyyden kompassi mahdollistaa ennen kaikkea paikan vertaiskokemuksien jakamiselle. Toimin työssäni esteettömyysasioiden parissa ja halusin syventää esteettömyysja saavutettavuusosaamistani sekä lisäämään ymmärrystäni palvelumuotoilusta. Käyttäjien esimerkit rohkaisevat luontoretkelle sekä kannustavat uusiin kokemuksiin. Opinnäytetyön tilaajan toimi Suomen Paralympiakomitea ry. Vanhustyö 4 • 2022 15. Tutkimuksen aikana on kuultu myös luontoalueiden ylläpitäjiä, kuten Metsähallituksen, luonnon virkistysalueiden ja kuntien edustajia sekä myös luontomatkailun yrittäjiä. Esteettömiä retkikohteita ja tietoa palveluista on olemassa, mutta käyttäjän on vaikea löytää sitä. • Katso myös virkistysalueiden sekä kaupunkien ja kuntien verkkosivut. Tutkimuksessa pääsin yhdistämään sekä harrastuksen että työni”, Nina Leino kertoo. Ja aina voit omalta osata edistää esteetöntä luontoretkeilyä ja luonnossa liikkumista tarjoutumalla retkiseuraksi. • Suomen vapaa-ajan kalastajat ovat listanneet omille verkkosivuilleen esteettömiä kalastuskohteita. Hakukoneella voit suodattaa esteettömät kohteet. Tähän ongelmaan suunniteltiin prototyyppi yhteisöllisestä mobiilisovelluksesta, jota tukee esteettömän luontoretkeilyn tietoa kokoava verkkosivu: Esteettömyyden kompassi. Puutteet retkialueen palveluissa ja varusteissa sekä ristiriidat informaatiossa. Niitä ei joko ole tai tieto palvelujen esteettömyydestä koetaan vaillinaiseksi. WCtilat ja nuotiopaikat saattavat olla esteellisiä, vaikka muuten reitti on esteetön. Lue lisää Muotoilu YAMK tutkinto-ohjelman opinnäytetyössä Esteetön luontoretkeily -millaisia tulevaisuuden toiveita käyttäjillä on. Palvelujen tarjoajien toimintaympäristön ja palvelujen esteettömyyden selkeämpi kuvaaminen sekä digitaalisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen luovat toimintarajoitteisille käyttäjille tietoa, jonka avulla he luovat käsityksen mahdollisuudesta käyttää palveluja ilman esteitä. Vertaiskokemuksien jakamiseen kaivataan matalan kynnyksen paikkaa, jossa on tilaa keskusteluille ja ideoiden jakamiselle. Innostavat ja esimerkkinä toimivat luonnossa liikkumisen vertaiskokemukset ovat usein retkikimmoke. ”Päädyin tähän aiheeseen, koska luonnossa liikkuminen on oma hyvinvointini lähde. Tietopankki sisältää seuraavat teemat: retkiyhteisö, retkikohteet, retkipalvelut, apuvälineet sekä retkivälineet. Usein retkialueen reittikuvaukset koetaan vaillinaisina tai ne eivät vastaa todellisuutta. Käyttäjät kaipaavat matalan kynnyksen paikkaa, jossa voi löytää ja jakaa vertaiskokemuksia luonnossa liikkumisesta, apuvälineistä, reiteistä ja palveluista. Vertaiskokemuksen jakaminen ja löytyminen. Esteettömyyden kompassin kaltainen tietopankki on merkityksellinen viestintää tukeva työkalu. Paljon on vielä kehitettävää Opinnäytetyön tutkimus on osoittanut, että esteettömän luontoretkeilyn eteen on vielä paljon tehtävää, mutta tahtotilaa edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta löytyy. Esteettömyyden kompassi Tutkimusvaihe ja ideointityöpaja loivat selvän pohjan sille, että käyttäjien näkökulmasta esteettömään luontoretkeilyyn liittyvä tieto on hyvin hajallaan. Retkikohteen valintaan vaikuttaa myös majoitusja ravintolapalvelujen saatavuus. Löydät esteettömät kohteet Esteetön retkeily -osiosta. on tutkittu esteetöntä luontoretkeilyä toimintarajoitteisten käyttäjien näkökulmasta. Harva siitä kieltäytyy! . Puuttuu paikka, jossa kohdata muita toimintarajoitteisia retkeilijöitä ja tarvittaessa löytää retkiseuraa, avustajan sekä palveluja. Opinnäytetyö Theseuksesta osoitteesta: https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2022060716360 K u va : w w w .m ar kk u p aj u n e n .c o m Löydät esteettömiä luontokohteita ainakin täältä: • Kansallispuistojen esteettömistä luontoreiteistä ja esteettömistä palveluista löytyy tietoa Metsähallituksen luontoon.fi -sivustolla. Palveluidenkin yhteydessä on tärkeää esteettömyystiedon sanoittamisen osaaminen. Prototyypin idean mukaiselle tietoa kokoavalle, valtakunnalliselle esteettömän luontoretkeilyn sovellukselle ja verkkosivustolle on selkeä tarve. Retkipalvelujen tarjonta ja niiden löytyminen. • Retkipaikka.fi sivustolta löydät myös esteettömiä luontokohteita
A HYVÄ IKÄ -MESSUT 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskus Vanhustyön ja vanhuusiän messuilta löydät ratkaisuja mm. Tutustu ohjelmaan netissä ja tule mukaan! hyvaika.fi Hyvän iän tekijät Mukana mm. asumiseen, hoivatyöhön sekä vanhuuteen varautumiseen. Jari Pirhonen: Asukkaat persoonina palvelutalossa Riku Rantala: Hyvän työn tekijät -paneelikeskustelu 16
Tähän ratkaisun tuovat Eläkeliiton vertaisvetäjät, jotka tietävät keinot ja menetelmät turvalliseen luontoympäristössä oleiluun perehdyttyään ensin itse Metsämieli-harjoitusten ohjaamiseen. Virkistä ja virkisty Eläkeliiton työntekijät Katja Harinen ja Annika Toivoniemi-Matsinen ovat huomanneet, että ikäihmiset kaipaavat luonnossa oleilua, mutta monelta puuttuu rohkeus yksin luontoon lähtemiseen. Menetelmän on kehittänyt Sirpa Arvonen ja sitä hyödynnetään laajasti ympäri Suomen esimerkiksi työyhteisöjen virkistyspäivissä tai ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä kuten Eläkeliitossa. Luonnossa tehtäviä harjoituksia käytetään vapaaehtoisten tapaamisissa tilanteen mukaan virkistävänä tai rauhoittavana elementtinä. Eläkeliiton organisoima vapaaehtoistoiminta on kohdennettu ikäihmisille ja painottuu vertaistukeen. Vanhustyö 4 • 2022 17. Luonnossa liikkuminen on mukavampaa ja turvallisempaa porukalla. Eläkeliitto on jäsenmäärältään Suomen suurin eläkeläisjärjestö ja paikallisyhdistyksiä löytyy 397 paikkakunnalta. Kurssin jälkeen vapaaehtoiset ovat pitäneet luontoteemaa esillä paikallisyhdistyksissä ja esimerkiksi järjestäneet vapaaehtoisten omia virkistäviä tuokioita laavuilla perinteisen kokoustilan sijaan. Teksti: Katja Harinen ja Annika Toivoniemi-Matsinen – Kuva: Katja Harinen M etsämieli-menetelmä yhdistää luonnon terveysvaikutukset mielen hyvinvointiin ja tukee niin vapaaehtoistoimintaa tekevien kuin vapaaehtoisten apua ja tukea saavien hyvinvointia. Lisätietoja Metsämieli-menetelmästä: www.metsamieli.fi . Menetelmää testattiin Eläkeliitossa ensimmäistä kertaa siten, että kaikille vapaaehtoisille avoimella kurssilla hyödynnettiin virkistäviä ja rentouttavia Metsämieli-harjoituksia luentojen välissä. Kurssilla ideoitiin paikallisyhdistyksiin luontolähtöistä vapaaehtoistoimintaa ja osallistujat kokivatkin tämän mielekkääksi saatuaan ensin itse kokemuksen siitä, miten vapaaehtoistoimintaan voidaan yhdistää Metsämieli-harjoituksia. Paikallisyhdistyksissä toimii tuhansia vapaaehtoisia ympäri Suomen. Menetelmä koostuu läsnäolo-, rentoutus-, virkistys-, voimavaraja mielentaitoharjoituksista. Vapaaehtoisilta saadun palautteen mukaan luontoon meneminen virkistää heitä itseään samalla kun avuntarvitsijat virkistyvät vapaaehtoisten seurassa. Vapaaehtoistoiminta rikastuttaa niin vapaaehtoisen kuin apua ja tukea saavien ihmisten elämää antaen muun muassa iloa, uusia kokemuksia ja ystäviä sekä merkityksellisyyden tunnetta elämään. Yhteisiä hetkiä metsässä Eläkeliiton Metsämieliharjoituksiin perehdytettyjen vertaisvetäjien kanssa on iäkkäiden ihmisten helppoa ja turvallista lähteä nauttimaan luonnosta. Metsämieli-menetelmä on otettu järjestössä käyttöön vuonna 2018
Nousimme kuitenkin rantaan. Hän kertoi meille, että saari ei itse asiassa kuulunut hänellekään, vaan hänen veneensä oli ruvennut vuotamaan ja oli itse viettänyt nyt saarella kolme päivää odottaen, että joku tulisi rantaan, jotta hän pääsisi heidän kyydissään maihin takaisin. Alkuperäisen talon tapaan pitkän eteiskäytävän seinille ripustettiin valokuvia. Meitä oli muutaman nuoren porukka, olin silloin itse 16-vuotias. Elokuvassa iäkkään merikapteenin tytär yrittää saada isänsä hoivapalvelujen piiriin vähentääkseen ennen kaikkea omaan huolta ja taakkaansa. Kun pääsimme perille, edessämme näimme kyltin ”maihinnousu kielletty”. Suurin kokemus oli Asta-myrsky. Halusin tehdä elokuvan ihmisen loppurakkaudesta, elokuvan ohjaaja Klaus Härö kertoo lehdistönäytöksessä 7.6.2022. Irlannin länsirannikolla kuvatun elokuvan maisema huokuu yksinäisyyttä. Kaikki toivat oman osaamisensa elokuvaan, Härö toteaa. Elokuva loppurakkaudesta K laus Härön uusin elokuva Rakkaani, merikapteeni kertoo ihmisen viimeisestä rakkaudesta. Hän alkoi kuuluvasti soittamaan kelloa ja niin karhu pelästyi ja teki äkkikäännöksen takaisin päin. Kysyimme häneltä, miten hän oli siellä pärjännyt kolme päivää, johon hän totesi, että ei kai tämän ikäinen mies yksin veneellä lähde minnekään ilman ruokaa ja juomaa matkassaan. – Meren rannalla olevaa taloa, jossa olisi puutarha, on vaikea löytää Irlannista. Lavastaja loi täysin tyhjään taloon sisustuksen. Tilanteesta hämmentyneet marjastajatkaan eivät tarvinneet ennän täydennystä puolukkasaaliiseensa. Elokuva kunnioittaa ihmisen koko elämänkaarta ja nostaa esille iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeuden: mahdollisuuden itse päättää, miten viettää viimeiset vuotensa. – Elokuvissa usein kuvataan ensirakkautta. Ale Pellinen Hyvin varustautunut veneilijä Luontokokemukseni oli sellainen, kun lähdettiin veneellä saareen. Motot ja ajokoneet joutuivat selvittämään kuukausi kaupalla. Kesti vain lyhyen hetken, mutta jätti paljon jälkeensä. – Kaikki loksahti elokuvaa tehdessä paikalleen: käsikirjoitus, näyttelijät, kuvaajat, lavastajat leikkaajat, kuvauspaikat. Vastassamme oli pappa, joka istui yksinään. Siinä syödessämme alkoi kuulumaan veden loisketta allamme olevalta suolammelta. 18. Lyhyesti Luontokokemuksia lyhyesti Asta-myrsky Luontokokemus voi tulla hetkessä ja häipyä hetkessä. Isä puolestaan vastustaa kovasti kotoa muuttoa. Syrjäisiä teitä ajaessa joutuu kohtaamaan itsensä ja ajatuksensa. Härö pitää elokuvaa yhtenä parhaimmista elokuvistaan. – Paula, 95 v. Muisto puolukkaretkestä Tämä liittyy erääseen syksyiseen päivää, jolloin teimme veljeni kanssa puolukkaretken kaakkoisen Ilomantsin rajapitäjään. Idea elokuvaan syntyi Häröltä itseltään ja käsikirjoituksen kirjoittivat samat kirjoittajat kuin elokuvassa Äideistä parhain. Veljeni nousi nopeasti ylös ja juoksi autosta hakemaan lehmänkellon, joka hänellä oli aina mukana, kun kävi metsäretkillä. Tytär palkkaa lähistöllä asuvan iäkkään naisen huolehtimaan kaupassakäynnistä, ruuanlaitosta ja siivouksesta. Vieläkin löytyy metsästä jälkiä. Tarjosimme papalle kyydin rantaan ja hän puolestaan tarjosi meille kahvit ja pullat. Pyysimme häneltä kovasti anteeksi, että kielloista huolimatta nousimme maihin. Kun olimme saanet astiat täyteen, nousimme korkealle näköalamäelle syömään eväitä. Kävelet siinä ikään kuin toisen ihmisen elämän läpi, Härö tunnelmoi. Näkymä oli melkoinen, kun isokokoinen karhu ui meitä kohti noin 100 metrin päässä
Kirjeitä minusta -muistelutuokiot tuovat sisältöä iäkkäiden kotipalveluasiakkaiden arkeen. Messuilla nostetaan esille Hyvän työn tekijät. ”Kirjeitä minusta” -muistelumatka LAHDEN LÄHIMMÄISPALVELUN kotipalvelun asiakkaiden kanssa pilotoidaan uudenlaista kotiin vietävää vapaa-ajantoimintaa. vinkkiä syksyyn 1 HYVÄ IKÄ TAPAHTUMA pidetään 28.–29.9.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Juhlanäyttely Materian runous on esillä Didrichsenin taidemuseossa 10.9.2022–29.1.2023. Päiväkirjaa pidettiin syksystä 2021 alkaen kesään 2022 saakka. Pilke-toiminta on vertaistuellista, ammatillisesti ohjattua toimintaa yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut päihdeongelmia. ”Päihdeongelmaisen” identiteetin sijaan yritetään löytää ja vahvistaa muita identiteettejä. Sininauhaliitto esittelee Pilke-toimintaa avainhenkilöille, jotka työssään kohtaavat päihteiden kanssa kamppailevia ihmisiä ja suunnittelee heidän kanssaan alueelle Pilke-ohjaajakoulutusta sekä tukee heitä Pilke-ryhmien käynnistämisessä. Lue lisää: lahdenlahimmaispalvelu.fi Mennään metsään -kampanja Kouvolassa KOUVOLASSA KERÄTTIIN kaupunkilaisten yhteinen nettipäiväkirja luonnosta ja luontokokemuksista: valokuvin, kuvin tai sanoin. Vanhustenviikon luontoaamut arkiaamuisin 3.-7.10.2022 klo 9.00– 9.30 Teamsin välityksellä. Ammattilaiset pääsevät sisään maksutta rekisteröitymällä. 5 KUVANVEISTÄJÄ EILA HILTUSEN syntymästä on 100 vuotta. Sininauhaliiton Pilke-toiminta vastaa tähän haasteeseen. 3 VIRKISTÄVÄT LUONTOAAMUT. 4 RAKKAANI, MERIKAPTEENI -ELOKUVA kertoo viimeisestä rakkaudesta iäkkäänä. Porukka kokoontuu kerran viikossa ja tapaamiseen saa tulla sellaisena kuin on – myös päihtyneenä. Klaus Härön elokuvan ensi-ilta on 30.9.2022. Pilke-työllä voidaan saavuttaa myös merkityksellisiä kansantaloudellisia hyötyjä, kun mahdollista raskasta hoitotarvetta voidaan siirtää myöhemmäksi tai jopa poistaa kokonaan. Tuokioissa jutustellaan ja muistellaan elettyä elämää. Tutustu metsäkuviin www.kouvola.fi/vapaa-aika/yhdistystoiminta/mennaan-metsaan/mennaanmetsaan-kuvat/ Pilke-toiminta vahvistaa ihmisen omanarvontuntoa I kääntyneille päihteitä käyttäville asiakkaille on liian vähän tarjolla matalan kynnyksen palveluja, kuten vertaistukea ja ryhmätoimintaa. Lisätietoa: Pilkettä elämään projekti, Sininauhaliitto, www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/pilke/ Vanhustyö 4 • 2022 19. Tervetuloa! hyvaika.fi. Lue lisää vtkl.fi/tapahtumat 5 2 VANHUSTENPÄIVÄN VALTAKUNNALLISEN PÄÄJUHLAN lähetys Savonlinnasta AlfaTV:ssä sunnuntaina 2.10.2022 klo 16–17
Hoiva on yhä enemmän investointeja, tuloksia, voittoja tappioita ja mittarein mitattua toimintaa. Hoiva voidaan mieltää kahden ihmisen väliseksi yksityiseksi asiaksi, mitä se ei ole. Hoivapalveluita myös kilpailutetaan ja myydään mark20 Kehittäminen ja tutkimus. Suomessa voi saada omaishoidon tukea tai hakea lyhytaikaista vapaata iäkkään läheisen hoivan vuoksi. Teksti: Minna Zechner – Kuva: Shutterstock H oiva on apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitsee selvitäkseen tavallisista arjen toimista. Hoivasta puhutaan talouden termein Viime vuosikymmeninä hoivapolitiikassa on korostunut talouden ulottuvuus ja väitteet, joiden mukaan hoivaan ei ole varaa väes tön ikääntymisen vuoksi. Hoivaa tarvitseva ikääntynyt voi hakea hoitotukea tai erilaisia palveluita, kuten kotihoitoa tai asumuspalveluita. Puhetavat ohjaavat toimintaa, ja hoivaakin on taloudellistettu, muokattu markkinatapaiseksi talouden toiminnaksi. Hoiva on siis osa yhteiskuntaa ja se on politisoitunut, eli sitä määritellään ja ohjataan politiikan keinoin, kuten lakien ja hyvän ikääntymisen laatukriteereiden myötä. Taloudellistettua vanhushoivaa Yhä suuremmasta osasta ihmisten elämää on alettu puhua talouden termein