Anna arjen LIIKUTTAA Luonto on tärkeä ELÄMÄNHALUN lähde Luonto antaa voimaa SENIORARBETE 4 • 2021 Vanhustyö_4_2021.indd 1 Vanhustyö_4_2021.indd 1 9.9.2021 12:10:11 9.9.2021 12:10:11
Luonnossa iäkkäät kokevat usein rauhoittuvansa ja ajatustensa kirkastuvan. 12–13 Luontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle Voidaksemme taata Suomen ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien jatkuvuus, täytyy luonnon arvostuksen ja kunnioituksen säilyä. Saattohoitopassi antaa työkaluja elämän loppuvaiheen hoitoon Lähija sairaanhoitajilla on suuri rooli elämän loppuvaiheen hoidossa. 10–11 Ympäristö vanhustyön voimavarana Iäkkäille ympäristön viihtyisyys ja siisteys ovat tärkeitä. 26–27 32–33 Luonto antaa voimaa 6–9 Luonnon terveysvaikutukset Tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon terveyshyöty on liikunnasta riippumaton. Vanhemmilla ihmisillä on vahva luontoyhteys ja -ymmärrys. Esteettiset kokemukset herättävät kiinnostuksen ympäristöön ja voivat lievittää yksinäisyyttä ja alakuloa. Katselija pääsee ihastelemaan kuvamaailmaa aivan kuin olisi itse paikan päällä. 2 SENIORARBETE Vanhustyö_4_2021.indd 2 Vanhustyö_4_2021.indd 2 9.9.2021 12:11:20 9.9.2021 12:11:20. Vanhustyö-lehti 5/2021 ilmestyy 26.11.2021 – Suomi ikääntymisen mallimaaksi. Vaikka luonnon terveyshyödyistä on lisääntyvästi tutkimusnäyttöä, sairauksien estossa ja hoidossa luonnon tehon tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä niukkaa. He voisivat ottaa tehtäväkseen tämän luontoyhteyden siirtämisen nuoremmille sukupolville. Lumoudu luonnosta digitaalisesti Kun saa sukeltaa virtuaalilasien kautta luontoon, saa tunteen aidommasta katselukokemuksesta kuin tavallista kuvaa tai videota seuratessa. Valtakunnallinen kurssi vie hoidon periaatteita yhtenäiseen suuntaan. Emme tiedä luonnossa olemisen tehokasta annosta. Elämän loppuvaiheessa olevia potilaita voi kohdata kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. 4 Pääkirjoitus: Liitto ja luonto antavat voimaa muutosten aikana! 5 Pakina: Tuleen tuijottaja, vesillä viihtyjä 6 Luonto antaa voimaa 6 Luonnon terveysvaikutukset 10 Ympäristö vanhustyön voimavarana 12 Luontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle 14 Korona on kasvattanut kansallispuistojen suosiota 16 Nautitaan luonnosta! -toiminta tuli tarpeeseen 18 Ei enää niin salainen puutarha 20 Eläimistä ja luonnosta elämäniloa Foibekartanossa 22 Lyhyesti 24 Luonnon terveisiä kotihoitoon 25 Anna arjen liikuttaa erityisesti ikääntyessä 26 Saattohoitopassi antaa työkaluja elämän loppuvaiheen hoitoon OSALLISUUS 26 Aurinkoa elämään verkosta – kokemuksia eYstäväpiiri-toiminnasta ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 30 Luontoyhteys ja ekologisuus mukana asumispalvelujen suunnittelussa DIGI JA TEKNOLOGIA 32 Lumoudu luonnosta digitaalisesti 34 Kun näkövammaisen henkilön muisti horjuu 36 Omaishoitajan minuus hoivan takana 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Naturens inverkan på hälsan 43 Ledare: Förbundet och naturen ger kraft under en tid av förändringar! Vanhustyö 4 • 2021 3 4 • 2021 Vanhustyö_4_2021.indd 3 Vanhustyö_4_2021.indd 3 9.9.2021 12:11:34 9.9.2021 12:11:34. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET www.vtkl.fi/vanhustyolehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Ilkka Vuorinen TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Annikki Korhonen Kari Mäkelä Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi
Liitto ja luonto antavat voimaa muutosten aikana! Pääkirjoitus A loitan pestini Vanhustyön keskusliiton hallituksen puheenjohtajana sekä yleisesti että yksityisesti varsin poikkeavana aikana. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Vanhustyö_4_2021.indd 4 Vanhustyö_4_2021.indd 4 10.9.2021 9:51:49 10.9.2021 9:51:49. Terveydenhuoltoa ravistellut koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, kun monet tavalliset hoidot ja toimenpiteet ovat jääneet tekemättä tai lykkäytyneet. Vanhustyön keskusliitto olkoon tässä(kin) työssä aktiivisesti mukana. Lääketiede on ainakin ihmisen vastustuskykyyn liittyvien yksityiskohtien ja rokotetutkimuksen saralla ottanut ison loikan. Vaikka hallinto ja opetus suurelta osin poistuvatkin päivittäisistä töistä, tutkimustyö jatkuu ja löytyy uusia kiinnostuksen kohteita. Myös digitaaliset asiat – esimerkiksi uudet yhteydenpitokeinot ja etälääketiede – ovat väkisinkin edistyneet. Kaiken sen ikävän ja surun keskellä, jota pandemia on aiheuttanut, täytyy positiivisesti ajatella tilanteesta olevan jotain hyötyäkin. Kaikki ikääntyneille tavalliset ongelmat ovat jäljellä koronan jälkeenkin ja yhä parempaan laatuun pitää ponnistella. Vielä meneillään oleva poikkeustila – korona-aika – on kevättalvesta 2020 lähtien järisyttänyt yhteiskunnan monia toimintoja. Jäin ennen kesää eläkkeelle Helsingin yliopiston geriatrian professorin virasta. Yksinäisyys on monella kärjistynyt, liikunta on vähentynyt altistaen toiminnanvajeille. TOISAALTA MONET ASIAT vanhustyössä ovat aivan ennallaan ja valitettavasti jotkut huonontuneetkin, ainakin tilapäisesti. Liiton kehittämät ja edistämät hankkeet, kuten Ystäväpiiri ja Omahoitovalmennus voivat tuoda iloa monien vanhojen, yksinäisten ja arjen rasituksissa painivien helpotukseksi. Tätä soisi myös nuorten enenevästi arvostavan ammatinvalintaa tehdessään. Siperia on taas opettanut sopeutumaan, ja tästä on varmasti oma hyötynsä myös vanhusten hoidossa. Tämä toisaalta muuttaa paljon ja toisaalta ei muuta. Tämä sopii hyvin Vanhustyön keskusliiton strategiaan. Senkin takia meidän on tuotava myös esiin vanhustenhoitoon liittyviä hyviä puolia, ei pelkästään puhua ongelmista. YK ON JULISTANUT vuodet 2021–2030 Hyvän Vanhenemisen vuosikymmeneksi. KORONAEPIDEMIAN AIHEUTTAMAT terveydenhuoltohenkilöstön siirrot ja tehtävien muutokset eivät ainakaan kohenna työvoimapulaa, joka vanhustenhoidossakin on jo tosiasia. Vanhustenviikon kannustava teema ”Luonto antaa voimaa” sopii erityisen hyvin tähän vuoteen, sillä metsässä ei koronaa ole (ja hirvikärpäsetkin jo lokakuussa poistuneet). TÄRKEÄNÄ TAVOITTEENANI luottamustoimessani onkin myös vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvien positiivisten asioiden esilletuomisen. Kantapään kautta saatujen kokemusten avulla osataan toivottavasti jatkossa varautua pandemioihin paremmin – korona ei taatusti ole viimeinen. MYÖS YHTEISKUNNASSA MONI asia on vanhustyössä muuttunut – ja ei ole muuttunut. Työ on kuitenkin todella ihmisläheistä ja usein hyvinkin palkitsevaa. Toki nämä ovat työmme realiteetteja eikä niitä pidä peitellä – mutta ei suurennellakaan
Kalastuksen suurin nautinto on paistaa aamutunneilla virran rannalla loimuhaukea tai kuhaa. Se, jos mikä, on yksi luonnon ihmeistä. Tuhoisa valloille päästyään. Kun aurinko on laskenut, koko luonto hiljenee. Linnut ja puut käyvät levolle ja järvi tyyntyy. Olen syntynyt Soisalon saaressa, joten vesillä oleminen ja liikkuminen on ollut tärkeä palanen lapsuuttani, nuoruuttani ja myös sen jälkeen. K u va : Ilk ka V u o ri n e n Pakina Tuleen tuijottaja, vesillä viihtyjä Vanhustyö 4 • 2021 5 Vanhustyö_4_2021.indd 5 Vanhustyö_4_2021.indd 5 9.9.2021 12:37:54 9.9.2021 12:37:54. Kun aurinko nousee, linnut aloittavat laulunsa, mutta sitä ennen haavan lehdet alkavat hiljaa väristä ja järven pinta väreillä. Ne olivat taidolla tehdyt kynsitulet, jotka eivät savuttaneet tai näkyneet kauaksi Kerran eksyimme sissiharjoituksessa aliupseerioppilas Jaatisen kanssa pimeässä ja lumipyryssä. Voisipa tämän elää uudelleen! Nuotio on minulle yksi tärkeimmistä luonnossa liikkumisen elämyksistä. Pian luolan suulla roihusi nuotio, joka sulatti kallion kielekkeeltä keväistä lunta. Nuotio on metsässä parhaimmillaan. Olen vienyt heidät mökilleni ja pyytänyt kuuntelemaan hiljaisuutta. Kesäpaikallani olen monet kerrat istunut nuotion äärellä ja kuunnellut, mitä ympärilläni tapahtuu. Luolaan pääsi ryömimäänkin syvälle, mikä lisäsi jännitystä. Hyvä ja lämmin ystävä kylmällä ja tarpeellinen muun muassa ruuan valmistuksessa. Missä Keijon kanssa vaelsimme tai saarissa leiriydyimme, siellä paloi pian nuotio ja paistui makkara tai joskus pyytämämme ahven. Hirvimetsällä nuotiolla istuminen porukan kanssa antaa suuremman nautinnon kuin hirven kaataminen ja monet jälkitoimet. Toinen on järvillä seilailu. Luola ja sen ympäristö olivat pikkumiehille isoja elämyksiä, mutta sen kruunasi luolan suulle sytyttämämme nuotio. Istuimme nuotion loimussa hämärään saakka. Nuotio oli sammunut ja kumisaappaat lähes jäätyneet jalkoihin. Kalastus tai metsästys ei ole ollut intohimoni koskaan, mutta se ympäristö, missä niiden kanssa saa olla, on parasta. O limme kaverini Keijon kanssa hieman yli kymmenen, kun kiipesimme hankiaisen kantamana kotini lähellä olevalle Koiravuorelle. Luontoon kannattaa heittäytyä sen ehdoilla. Jalat ja kädet lämmiteltiin samoilla tulilla. Pakeissa suli lumi ja teepussit odottivat kuumaan veteen heittämistä. Tuli on ollut ensimmäisiä palvottavia asioita siitä lähtien, kun neandertalinihmiset alkoivat käyttää sitä joskus 400 tuhatta vuotta sitten. Tuskin juuri juttelimme, koska tulen liekkien seuraaminen oli niin kiehtovaa. Siellä oli mäyrän tai ketun luola, joka kiinnosti meitä. Ei se nautinto tähän jäänyt. Teimme nuotion ja havuilla vuoratut makuupoterot hankeen, söimme itsemme kylläisiksi repun antimista ja menimme nukkumaan manttelit päällä nuotion lämpöön. Minua se on ihmetyttänyt ja ihastuttanut aina. Kaivoimme sytykkeeksi tervaksia lähikannoista ja kuivuneita oksia puista. Se on ollut näille suurkaupunkien nuorille unohtumaton kokemus. Partion johtajana määräsin, että jäämme paikoillemme, leiriydymme ja odotamme päivän valkenemista. Nautin siitä erityisesti armeijassa, kun kovilla pakkasilla istuimme sen ympärillä pimeässä. Järvi ja nuotio ovat täydellinen yhdistelmä. Heräsimme pitkien unien jälkeen. Se on uskomaton hetki! Meillä on ollut vaihto-oppilaita USA:sta, Italiasta, Thaimaasta ja Costa Ricasta. Jos siltä vaatii jotain erityistä, voi pettyä. Aina se kuitenkin antaa kulkijalle mielenrauhaa ja virkeyttä, enemmän kuin osaa odottaa! Matti Kauhanen, Ilmajoki Kirjoittaja on Kangasalan Sanomien päätoimittaja, emeritus, joka muistelee tyytyväisenä mennyttä elämäänsä ja nousee toiveikkaana uuteen päivään
Teksti: Annika Kolster – Kuvat: Ilkka Vuorinen Luonnon terveysvaikutukset 6 Luonto antaa voimaa Vanhustyö_4_2021.indd 6 Vanhustyö_4_2021.indd 6 9.9.2021 12:13:14 9.9.2021 12:13:14. Missä olet, kun tuntuu, että sielu lepää. Ajattele paikkaa, jossa sinun on hyvä olla. Monen suomalaisen lempipaikka sijaitsee luonnon helmassa. Luonnon merkitys hyvinvoinnin lähteenä korostui koronavuosina 2020–21, kun suuntasimme metsiin ja kansallispuistoihin. Terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto
Kaupunkilaistuminenhan on edennyt vauhdikkaasti vasta viime vuosikymmeninä, ja varmasti moni tämän lehden lukija varttui hyvin erilaisessa ympäristössä kuin missä nykyään asuu. Suomessa tehtiin tutkimus, jossa arvioitiin työikäisten palautumista eri tilanteissa. Tutkimusaihe on melko uusi. Tämän tyyppinen tutkimus ei kerro ihmisten käyttäytymisestä, ja siksi on tärkeää arvioida myös muiden terveyteen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Luonto rauhoittaa jo pieninä annoksina. Siksi on hienoa, että luontoon pääsyn esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Pehmeällä alustalla on helpompi kävellä, vaikka niveliä särkisi. . Voiko luonnonläheinen asuminen vähentää kuolleisuutta. Heidän sykettään Luonnon hyvinvointija terveyshyötyjen mahdolliset vaikutusmekanismit (Mukaellen Hartig ym. Tutkijat huomasivat yllättäen, että luonnon terveyshyöty oli liikunnasta riippumaton. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, L. Laadukkaita tutkimuksia löytyi maailmalta yhdeksän, joista seitsemän osoitti, että asuminen luonnon lähellä vähensi kuolleisuutta merkittävästi. Katsauksessa pidettiin tärkeänä, että tutkimuksissa seurattiin samoja ihmisiä pidemmällä ajalla, ja että lähivihreän määrää oli mitattu tarkasti käyttäen satelliittikuvia. Vuonna 2019 julkaistiin katsaus aihetta käsittelevistä tutkimuksista. 2014). Tutkittavia henkilöitä oli yhteensä yli 8 miljoonaa seitsemästä maasta, ja heidän vointiaan seurattiin 5–22 vuotta. Näön ja kuulon lisäksi tuoksut, kosketus, lämpötilan ja tuulen aistimus ovat merkittävä osa luontokokemusta ja voivat herättää muistoja. Se, joka odottaa kotioven ulkopuolella, se minne on helppo mennä. L uonnon terveyttä edistävästä vaikutuksesta on lisääntyvää tieteellistä näyttöä, ja terveyden kannalta erityisen tärkeä on lähiluonto. Tällä hetkellä suomalaisista 72 prosenttia elää kaupungeissa. Mistä luonnon terveyshyöty syntyy. Luonnossa liikkuessa tasapaino kehittyy. Australiassa on todettu luonnon parantavan unta, eikä unen määrä selittynyt mielialaoireilla tai stressillä. Aistien, etenkin näön ja tasapainon heikkeneminen voivat kuitenkin aiheuttaa myös vaaratilanteita. Koehenkilöt pitivät taukoa joko kaupungissa, puistossa tai metsässä. Huomiomme kiinnittyy ympäristöön ja omat huolet ja murheet jäävät taka-alalle. Hongkongissa tutkittiin kotona asuvien vanhusten liikuntatottumuksia. Tyrväinen Vanhustyö 4 • 2021 7 Vanhustyö_4_2021.indd 7 Vanhustyö_4_2021.indd 7 9.9.2021 12:13:33 9.9.2021 12:13:33. Ilmansaasteet ja pienhiukkaset lisäävät itsessään kuolleisuutta, joten puiden ilmaa puhdistava vaikutus korostuu. Melu ja kuumuus ovat ihmiselle stressitekijöitä, jotka heikentävät etenkin sydänja keuhkosairaiden vointia. Kuuma Ympäristöaltisteet Vähemmän melua ja ilmansaasteita Stressinhallinta ja elpyminen Kongnitiivinen, fysiologinen fyysinen aktiivisuus Lisääntynyt liikunta Terveys ja hyvoinvointi Luontokontakti Useus, käynnin pituus, aktiviteetti Luontoympäristö luontotyyppi, koko Sosiaaliset kontaktit Vuorovaikutus tai oma aika Immuunipuolustuksen vahvistuminen kesä 2021 täytti päivystykset Suomessakin, vaikka kuumuuden vaikutus on täällä monia muita maita vähäisempi. Luonto aktivoi monta aistia samanaikaisesti. Isot puut vähentävät melua ja laskevat kuumalla säällä lämpötilaa keskimäärin yhden asteen. Usein ajatellaan, että luonnon lähellä asuva liikkuu enemmän ja että terveyshyöty tulee sitä kautta. Mikäli matkaa luontoon oli vähemmän kuin 500 metriä, katsottiin että ihminen asuu luonnon lähellä
Minkälainen on sienisato kuivan kesän jälkeen. Vaikka astmaa ja allergiaa on edelleen paljon, sairaalahoidot ja astmakuolleisuus ovat merkittävästi vähentyneet vuodesta 2000. Silti he eivät pidä itseään sairaina. Luonnosta lääke tappavaan yksinäisyyteen Yksinäisyyden tunne on vaarallinen, jopa tappavan vaarallinen! Suomalaisessa tutkimuksessa 39 prosenttia yli 74vuotiaista kokee yksinäisyyttä. Palautuminen oli nopeampaa metsässä, missä lyhytkin tauko oli tehokas. Emme tiedä luonnossa olemisen tehokasta annosta, ei ole myöskään yhdentekevää minkälaisessa ympäristössä olemme. Suurin osa väestöstä huolehtii terveydestään omatoimisesti, läheisten tuella. Näin ollen lääkärinä voi suositella jo pientä hengähdystaukoa pihapuun juurella, aina ei tarvitse lähteä kauas. Tulevina vuosina Suomi on mukana RECETAS nimisessä EU-tutkimushankkeessa, jonka tarkoitus on arvioida luonnossa olemisen vaikutusta terveyteen. Kostea kuusimetsä on hyvin erilainen kuin kuiva niitty. Kaikki eivät tähän kykene. Työssäni terveyskeskuslääkärinä tapaan päivittäin monisairaita potilaita, ihmisiä, joilla on monta lääketieteellistä diagnoosia, sairastettuja vakavia tauteja ja paljon lääkkeitä. Emme vielä tiedä niiden tehoa. Kansallisen allergiaohjelman ydinviesti on, että luontoa tai ruokia ei tulisi varmuuden vuoksi välttää. Etenkin kostea ilma on keuhkosairaille mieluisa. Järjestämällä laitoksissa asuville vanhuksille mahdollisuuksia luontokosketukseen pyrimme vähentämään koettua yksinäisyyttä. Luonnon terveyshyödyistä on lisääntyvästi tutkimusnäyttöä, sairauksien estossa ja hoidossa luonnon tehon tieteellinen näyttö on kuitenkin vielä niukkaa. Monet keuhkolääkärit suosittelevat luonnossa olemista. Rouva, joka pojan avulla on rakentanut puutarhan niin, että rollaattorilla mahtuu kulkemaan. Ylipaino, vähentynyt liikunta ja alkoholin käyttö huolestuttavat minua lääkärinä, etenkin nuorten heikentynyt kunto mietityttää arkiliikunnan vähentyessä. Olen viisaiden potilaiden kautta oppinut, että sairaudet eivät poissulje terveyttä, ja nähnyt, miten ihminen sopeutuu ja toipuu ja löytää itselleen sopivia keinoja toimia rajoituksista huolimatta. ja stressivastetta mitattiin. Näistä aiheista herää keskusteltavaa, ja onkin mahdollista, että yksi merkittävä luonnon terveysvaikutus on sosiaalisen kanssakäymisen vahvistuminen. Lopuksi hankkeen tulokset yhdistetään, jolloin toivottavasti voimme nähdä, miten luonnossa oleminen vaikuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Luonnossa yksinäisyyden tunne vähenee, ja osa tutkijoista ovat esittäneet, että tämä on tärkein terveyden edistäjä. Ajatellaan että toiminnallisissa vaivoissa elimistön stressivaste on ylivirittynyt. Tapaan myös paljon potilaita, joiden oireille ei löydy lääketieteellistä syytä. Kova pakkanen rasittaa sydäntä siinä missä kesän helle. Talven pimeys ja liukkaus lisäävät kaatumisriskiä, mutta paikallekaan ei voi kylmillä keleillä jäädä. On hyviä kokemuksia hankkeesta, jossa muistisairaat ja heidän omaishoitajansa viettivät aikaa luonnossa yhdessä. Vanha herra, joka viikoittain valitsee uuden kävelyretken muistisairasta vaimoa auttaen. Pitkäaikainen kipu, unettomuus ja vatsavaivat ovat todellisia, elämänlaatua heikentäviä oireita, joiden hoidossa lääkkeistä on joskus enemmän haittaa kuin hyötyä. Joskus oire liittyy ahdistukseen, mutta aika usein syy ei selviä. Luonnossa riittää ihmeteltävää ja vuodenajat vaihtelevat. Naapurit, jotka päivittäin kulkevat yhdessä kauppaan, lyhyellä matkalla useasti pysähtyen. Tämä ilmiö huomattiin 90-luvulla, kun suomalainen tutkijaryhmä lähti selvittämään, miksi Suomen Karjalassa oli niin paljon enemmän allergisia lapsia kuin Venäjän puolella rajaa. Luonnossa vilkkaiden lasten kehittymiskyvyn on todettu paranevan. Varhainen, monimuotoinen luontokosketus on lapselle tärkeä etenkin immuunipuolustuksen kehityksen kannalta. Luonnon äänet, kuten lehtien havina ja linnunlaulu, koetaan harvoin ärsyttävinä. Mikäli luonnossa esiintyviä hyviä bakteereja on vähän riski sairastua allergioihin, astmaan ja mahdollisesti myös autoimmuunisairauksiin kuten diabetekseen kasvaa. Hyvin pärjääviä potilaita yhdistää usein kyky nauttia arjen pienistä asioista. Elintavoilla on iso merkitys sairauksien hoidossa. Säännöllinen liikunta vähentää syövän uusiutumisen riskiä, oikea ravitsemus nopeuttaa haavojen paranemista, hyvä yöuni vähentää kipua ja tasoittaa verensokeria. Lapset ulkoilevat joka kelillä, mutta kuinka moni ikäihminen omistaa haalarit, jotka pitävät lämpimänä. Samanaikaisesti muissa maissa tehdään tutkimuksia, joissa kohderyhmät ovat mm mielenterveyspotilaat, maahanmuuttajat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nykyään on tarjolla hyvillä bakteereilla rikastettuja materiaaleja leikkipuistoihin. Terveyden edistäminen osana sairauden hoitoa Vastavalmistuneena lääkärinä ajattelin, että terveys on sairauksien puute. Palaavatko pääskyset samaan pesään. Tai ikänsä yksin asunut herra, joka pitää lintulaudan vieraita ystävinään. 8 Vanhustyö_4_2021.indd 8 Vanhustyö_4_2021.indd 8 9.9.2021 12:13:49 9.9.2021 12:13:49
Novel findings from a cross-sectional study of 259 319 Australians 2013 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23943772/ • P Ruotasalo et al: Social contacts and their relationship to loneliness among aged people a population-based study https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16645299/ Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Jo luonnon näkeminen auttaa. Näiden potilashuoneiden ikkunoista näkyi luontoa. Ehkä tulevaisuudessa lääkkeen sijaan määräämme luonnossa olemista. Reseptiä odotellessa suosittelen jokaiselle säännöllistä, itselle sopivan mittaista ulkoilua luonnossa. Kirjoittaja on Espoossa toimiva terveyskeskuslääkäri ja kouluttajalääkäri, joka on tutkijauran alkutaipaleella. Luontotutkimuksen ensimmäisiä töitä julkaistiin 1984, kun lääkäri huomasi potilaiden toisella puolella sairaalaa paranevan selkeästi nopeammin. Yksilön kannalta on ehkä yhdentekevää, mitä reittiä luonto vaikuttaa, kunhan vointi paranee. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421 • Lanki et al: Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment https://pubmed.ncbi.nlm.nih. Kutsu halutessasi mukaan naapuri, sukulainen tai tuttava, tai nauti luonnosta yksin kaikilla aisteilla! Vanhustyö 4 • 2021 9 Vanhustyö_4_2021.indd 9 Vanhustyö_4_2021.indd 9 9.9.2021 12:14:08 9.9.2021 12:14:08. Kun terveydenhuollon ammattilaisina hoidamme potilaita, on kuitenkin tärkeää, että tiedämme, miten hoito vaikuttaa, jotta voimme käyttää sitä mahdollisimman tehokkaasti ilman haittoja. gov/28765127/ • T Astell-Burt Does access to neighbourhood green space promote a healthy duration of sleep. Rojas-Rueda et al: Green spaces and mortality: a systematic review and metaanalysis of cohort studies https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31777338/ • L. Hän suosittelee lukemaan kirjan: Suomalainen metsäkylpy, Leppänen & Pajunen, Gummerus 2019 RECETAS projektista voi lukea enemmän: • https://www.isglobal.org/en/-/the-recetas-project-will-test-whether-naturebased-social-prescribing-can-reduce-loneliness-and-promote-mental-wellbeing-in-cities Kirjoituksessa viittaan seuraaviin tutkimuksiin: • D. Kiinnostuitko aiheesta. Tyrväinen et al: Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä. gov/28802208/ • Wang et al Neighbouring green space and mortality in community-dwelling elderly Hong Kong Chinese: a cohort study 2017 https://pubmed.ncbi.nlm.nih
Osaamisen ja onnistumisen kokemukset toiminnan kautta vahvistavat pystyvyyden tunnetta ja myönteistä minäkuvaa. Itsemäärääminen toteutuu mielipiteen ilmaisujen, valintojen ja oman tahdon mukaisen tekemisen kautta. Osallisuutta syntyy puolestaan yhdessä olon, kokemusten jakamisen ja yhteisen toiminnan avulla. Toimintakyvyn Ympäristö vanhustyön voimavarana Vanhustyössä ympäristöä on hyvä tarkastella aistittavuuden ja toimintamahdollisuuksien kannalta. Ympäristön kauneuden merkitys on etenkin K u va : E rj a R ap p e Istutukset ja eläimet elävöittävät pihaa. Iäkkäille luonto on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Vanhustyössä onkin tärkeää ymmärtää, millaisia merkityksiä iäkkäät ympäristöönsä liittävät ja miten he tulkitsevat sen pohjalta omia kykyjään ja toimintamahdollisuuksiaan. Iäkkäille ympäristön viihtyisyys ja siisteys ovat tärkeitä. Siihen, miten yksilöllisiä elämäntaitoja ja voimavaroja voidaan käyttää, ympäristöllä on suuri vaikutus. Ympäristön vaikutus hyvinvointiin kasvaa ikääntymisen myötä. Näihin hyvinvoinnin tekijöihin voidaan vaikuttaa ympäristön sisällön ja rakenteen kautta. Esteettiset kokemukset herättävät kiinnostuksen ympäristöön ja voivat lievittää yksinäisyyttä ja alakuloa. Lähiympäristö on yksilön minäkuvan muodostumisen ja itsemääräämisen kannalta ratkaiseva. 10 Vanhustyö_4_2021.indd 10 Vanhustyö_4_2021.indd 10 9.9.2021 12:14:37 9.9.2021 12:14:37. Hyvä ympäristö tarjoaa elämyksiä ja monenlaista tekemistä, vaikka toimintakyky olisi rajoittunut. Y mpäristö koostuu luonnosta sekä rakennetusta että sosiaalisesta ympäristöstä. Teksti: Erja Rappe heikkeneminen ja sairaudet muuttavat kykyä havainnoida ympäristöä ja sitä, kuinka ympäristössä pystyy toimimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa
Lisäksi altistuminen luonnon mikrobeille vahvistaa immuunipuolustusta. Luontoympäristöä on helppo hahmottaa, koska se herättää tunnevasteita, joita pystyy tulkitsemaan ilman vaativaa tiedonkäsittelyä. Istutuksia voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä. Mahdollisuus ylläpitää luontosuhdetta asuinympäristössä tuleekin turvata kaikille toimintakyvystä riippumatta. Silloin kun ei ole mahdollista mennä ulos, luontoa tulisi pystyä seuraamaan ikkunoista. Hyvässä ympäristössä on tarjolla mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, jonka avulla tarpeettomuuden tunne voi vähentyä. Päivittäisen ulkoilun tulisi kuulua jokaisen iäkkään arkeen. Iäkkäiden asuinympäristöissä tulisi olla paljon luontoa, sillä se motivoi liikkumaan ja parantaa ympäristön laatua. Helppo hahmotettavuus ja kulkureittien esteettömyys edesauttavat turvallista liikkumista. Puut ja värikkäät kukkaistutukset luovat viihtyisyyttä ja houkuttelevat eläimiä seurattavaksi. Lampaita ja ponejakin saattaa olla pysyvästi tai ainakin kesäasukkaina. Fyysisen toimintakyvyn ylläpidon ohella luonnossa liikkuminen edistää mielen hyvinvointia ja vähentää masentuneisuutta. Viihtyisältä pihalta löytyy seuraa. Luontoa arkeen Luonnosta on hyvä nauttia usein. Luonto ei myöskään kuormita tiedonkäsittelyä rakennetun ympäristön tavoin. monen hoitokodin pihalle kuopsuttamaan. K u va : Li ss u K iv in ie m i Vanhustyö 4 • 2021 11 Vanhustyö_4_2021.indd 11 Vanhustyö_4_2021.indd 11 9.9.2021 12:14:57 9.9.2021 12:14:57. Kiinnostava ympäristö on hyvä motivaattori liikkeelle lähtemiseen. Kanat ovat kotiutuneet Luonnossa hyvinvointia tukee • Puhdas ja viileä ilma, meluttomuus • Luonnonvalon vaikutukset Dvitamiinisynteesiin, melatoniinin eritykseen, verenpaineeseen • Stressin lievittyminen ja tiedollisten toimintojen elpyminen • Mielialan paraneminen • Monimuotoisen mikrobiston vaikutukset immuunijärjestelmään • Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden lisääntyminen • Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ja toimeliaisuus Menetelmiä ympäristön kehittämiseen yhdessä iäkkäiden kanssa on kuvattu Ikäinstituutin oppaassa Ympäristö muistin tukena. Monipuolinen kasvillisuus tarjoaa runsaasti aistikokemuksia ja virittää keskustelua. Elinvoimaa luonnosta Yhteys luontoon tukee erityisesti iäkkäiden hyvinvointia, sillä sen vaikutukset voivat lievittää monia ikääntymisen muutoksia. Keskittyminen ja ympäristön havainnointi vaikeutuu. Sen sijaan luonnossa iäkkäät kokevat usein rauhoittuvansa ja ajatustensa kirkastuvan. Vanhetessa aistitoiminnot hidastuvat ja herkkyys stressille kasvaa. Luonto tuo esiin ilmiöitä, jotka antavat elämään toivoa ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Liikkuessa myös mahdollisuudet tavata toisia lisääntyvät. Aistirikas ympäristö aktivoi ja vireystila kohoaa. Rakennetussa ympäristössä nämä muutokset tuottavat helposti ongelmia arjen sujumiseen. Marjapensaat ovat helppoja kasvattaa ja tuottavat satoa lähes itsekseen. Kasvien ja eläinten avulla on helppo lisätä erilaisia toimintamahdollisuuksia sekä sisätiloihin että ulos. muistisairaiden iäkkäiden elämänlaadulle huomattava. Niitä on mukava esitellä vierailijoille, jotka viihtyvät paremmin, kun on yhteistä tekemistä. Niiden hoitaminen on monelle mieluista ja tuttua tekemistä, joka luo rakennetta ja sisältöä päivään. Hyvinvointiin vaikuttaminen Luonnossa stressi lievittyy ja mieliala kohenee, mikä auttaa raskaissa elämäntilanteissa. Kun luonto on helposti saavutettavissa, iäkkäät liikkuvat enemmän. Kaupunkiympäristössä ilman epäpuhtaudet, melu ja helleaallot haittaavat eniten iäkkäiden ihmisten terveyttä, mutta kasvillisuuden avulla näitä haittoja voidaan vähentää. Elämänhalun lähteenä luonto on tärkeä. Olemassaolon tunne vahvistuu aistikokemusten herättämien tunteiden ja muistojen avulla. Ulos kannattaa mennä aina, sillä pelkästä pihalla oleskelusta saa jo monia terveyshyötyjä lyhyessäkin ajassa. Tämän vuoksi luonto rauhoittaa ja siellä on helppo liikkua ja toimia
Heitä ajatellen kannattaa matkailuyrittäjien laajentaa palvelutarjontaansa. Kyselyssä ei ollut suoraan iäkkäille kohdistettuja kysymyksiä, vaan kysymykset olivat samanlaisia kaikille kohderyhmille. Luonto on lääke, mutta väitettä tukevaa terveystutkimusta tarvittaisiin lisää. Luonnossa liikkuminen ja luonto-osaaminen ei kuitenkaan siirry automaattisesti eikä googlettamalla. S uomessa on tehty kymmenen vuoden välein tutkimus luonnon virkistyskäytöstä. Vastaajista noin neljännes oli yli 60-vuotiaita, joista 5 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. — Suomessa luonnon virkistyskäyttö on säilynyt hyvällä tasolla, toteaa erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriön Luontoympäristöosastolta. Tarkoitus on ei ole kehittää kaukana sijaitsevia huippukohteita, vaan ihmisten arjen lähellä olevia alueita, joihin on helppo pistäytyä virkistäytymään. Sen myötä olisi helpompi myös arvioida luonnon hyvinvointivaikutusten kansantaloudellista merkitystä. Metsähallitus ottaa iäkkäät huomioon suunnitellessaan virkistysalueita, niiden reittejä ja palveluja. Aktiiviset iäkkäät ovat kasvava kohderyhmä matkailuyrittäjille. He voisivat ottaa tehLuontoyhteyttä on vaalittava ja siirrettävä seuraavalle sukupolvelle 12 Vanhustyö_4_2021.indd 12 Vanhustyö_4_2021.indd 12 9.9.2021 12:15:12 9.9.2021 12:15:12. Eläkeläisillä on aikaa ja rahaa matkustaa. Vanhemmilla ihmisillä on vahva luontoyhteys ja -ymmärrys. Tutkimuksessa on nähtävissä, että +65-vuotiaiden käyttäjien osuus on kasvussa. Luonnon virkistyskäytönkin arvostusta todennäköisesti lisäisi, jos kyettäisiin laskemaan sen kansantaloudellinen arvo, Nieminen sanoo. Luonnon arvostuksen siirtäminen Voidaksemme taata Suomen ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien jatkuvuus, täytyy luonnon arvostuksen ja kunnioituksen säilyä. Kaikki eivät ole notkeita ja vikkeläjalkaisia, vaan reittejä tulee olla eri tasoisille käyttäjille; helppokulkuisemmasta reitistä aina vaativiin. Tänä vuonna valmistuva Luonnonvarakeskuksen toteuttama Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi on kolmas. Vaikka nuoret aikuiset ovatkin rynnänneet kansallispuistoihin, on puistojen käyttäjien keski-ikä noussut. Kansalaiset vastasivat kyselyyn Ympäristöministeriö toteutti viime keväänä luonnon virkistyskäytöstä Otakantaa.fi-kyselyn, johon tuli reilu 8 000 vastausta. Kyselyssä tiedusteltiin, onko virkistysalueita riittävästi ja onko virkistysalueille helppo mennä. Suomessa luonnon virkistyskäyttö on hyvällä tasolla, mutta meidän tulee varmistaa luontoyhteyden vaalimisen siirtyminen nuoremmalle ikäpolvelle. — Liikkumattomuuden kansantaloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Vanhemmissa ikäluokissa on kuitenkin edelleen suuri kasvupotentiaali. Hyvinvointivaikutusten todentamiseen kaivataan kliinistä tutkimusta Virkistysalueiden ja luonnon vaikutuksista mieleen, mielialaan ja stressitasoon puuttuu kattavia ja pitkäaikaisia kliinisiä tutkimuksia. Teksti: Merja Lankinen – Kuva: Ilkka Vuorinen simman lähellä asuinalueita ja käyttäjiään. Arviolta noin viidenneksellä kävijöistä on rajoitteita, jotka tulee ottaa huomioon mietittäessä virkistysalueiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Iäkkäät merkittävä potentiaali matkailuyrittäjille Luontomatkailu on kasvussa ja vanhemman väestön osuus on merkittävä. Virkistysalueiden tulisi sijaita mahdolliLuonnon virkistyskäytön strategia tuo luonnon virkistyshyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Kokemattomampia luonnossa liikkujia varten on jouduttu luomaan erilaisia ohjeistuksia ja retkietikettejä
8074 henkilöä vastasi Otakantaa-kansalaiskyselyyn keväällä. Niiden avulla voi nuorille tarjota luontokokemuksia ja siirtää luonnon arvostuksen kokemusta. Sitran vuonna 2020 tekemän Elämäntavat pandemian jälkeen -tutkimuksessa tuotiin esille seikkoja, jotka auttavat ilmastonmuutosahdistuksessa. Eurooppalaisissa tutkimuksissa on puolestaan todettu luonnossa liikkumisen vähentävän rikollisuutta ja epäsosiaalista käytöstä. Onko vanhempi ikäpolvi valmis ottamaan haasteen vastaan. Strategia laaditaan tämän vuoden aikana ja sen toimet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Vanhustyö 4 • 2021 13 Vanhustyö_4_2021.indd 13 Vanhustyö_4_2021.indd 13 9.9.2021 12:15:25 9.9.2021 12:15:25. — Täytyy kuitenkin muistaa, että luontoa ei voi vain käyttää, vaan siitä pitää myös huolehtia, jotta voimme nauttia siitä jatkossakin, Nieminen toteaa lopuksi. Kansallinen luonnon virkistyskäyttöstrategia Strategiatyöhön ohjaamiseen osallistuu seitsemän eri ministeriötä, Metsähallitus Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumi, jonka 17:ä jäsenjärjestöä edustaa Suomen Latu. Näitä keinoja ovat mm. Onko se vaarassa rapautua. Nuoret kokevat ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien muutosten myötä aivan liikaa ympäristöahdistusta. — Viekää nuoria luontoon ja kertokaa heille tarinoita lähiluonnosta, Nieminen kehottaa. Strategian lausuntokierros on syksyllä ja toteutus alkanee ensi vuoden puolella. Yhteys luontoon ja luonnossa liikkuminen voivat toimia silloin ahdistuksen vähentäjinä. ympäristöystävälliset elämäntavat, luonnossa liikkuminen, aiheesta keskusteleminen ja siihen perehtyminen sekä liikunta. Luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Lasten pihaleikit ovat vähentyneet ja monilla lapsilla ei enää ole vahvaa yhteyttä luontoon. Marjastus ja sienestys ovat kuitenkin säilyttäneet suosionsa. Luontoyhteyden vaaliminen Suomalaisilla on ollut perinteisesti vahva luontoyhteys. Professorit Tari Haahtela ja Ilkka Hanski tutkimusryhmineen jopa osoittivat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja allergioiden lisääntymisen välisen suoran yhteyden. Luontoyhteyden vaaliminen ja luonnossa liikkuminen lisäävät luonnon arvostusta, vaikuttavat omiin henkilökohtaisiin arvovalintoihin, vähentävät stressiä, auttavat elpymään, parantavat sosiaalisia suhteita ja auttavat rauhoittumaan. Lapsena saadut luontokokemukset kaivetaan suurella todennäköisyydellä esille aikuisena ja siirretään taas toivottavasti seuraavalle sukupolvelle. täväkseen tämän luontoyhteyden siirtämisen nuoremmille sukupolville
– Hyvät apuvälineet poluilla liikkuessa ovat myös sauvat, jotka auttavat kehon hallintaa. Sauvoja on erilaisia vaellussauvoista kävelysauvoihin, Kajala muistuttaa. Esteettömyyttä parannetaan Monen ikäihmisen liikkumiselle ehdoton edellytys on esteettömyys, johon kansallispuistoissa Kajalan mukaan kiinnitetään jatkuvasti lisääntyvää huomiota. Yhteensä Metsähallituksen luontokohteissa viime vuonna laskettiin käyntejä olleen vähän yli 8 miljoonaa. Oulangan kansallispuiston Könkään kuohun esteetön reitti on kuljettavissa rollaattorilla. Hänen mielestään kannattaisi myös miettiä, hankkiako nivelrikkopotilaille tukisiteitä liikkumista helpottamaan. Erityisesti naisten osuus on kasvanut. Myös nuoret ovat löytäneet luontokohteita entistä paremmin. 14 Vanhustyö_4_2021.indd 14 Vanhustyö_4_2021.indd 14 9.9.2021 12:15:43 9.9.2021 12:15:43. Hyvin ovat edustettuina myös vanhemmat ikäluokat, vaikka ikäihmisten liikkumista korona rajoitti ja varsinkin ryhmämatkoissa on vähennystä. K u va : M e ts äh al lit u s / Jo n n a K al lio m äk i. Reitti vie vaeltajan ihailemaan Kiutakönkään alimpia kuohuja. Esteetön luontoreitti on useimmiten rakennettu, kovapintainen, eikä reitillä ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia tai pehmeitä kohtia. Teksti: Kari Mäkelä V iime vuonna kasvua kansallispuistojen käyntimäärissä oli Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajalan mukaan 23 prosenttia eli yhteensä noin 4 miljoonaa käyntiä. Suomalaiset ovat siis löytäneet koronan keskellä kotimaan luontokohteet hyvin. Reitin leveys on vähintään 1,2 metriä. Korona on kasvattanut kansallispuistojen suosiota Suomen 40 kansallispuistoa ovat kasvattaneet käyntimääriään viime ja tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Esteettömällä luontoreitillä on mahdollista liikkua pyörätuolilla tai muulla päivittäisessä käytössä olevalla liikkumisen apuvälineellä kuten rollaattorilla. Vaativalla esteettömällä luontoreitillä liikkumiseen tarvitaan usein avustaja ja luonnossa liikkumiseen tarkoitettu tai sitä helpottava apuväline. Kajala kertoo, että 20 vuodessa kävijät ovat muuttuneet. Reitin pituuskaltevuus saa olla enintään kahdeksan prosenttia ja sivuttaiskaltevuus enintään kolme prosenttia
Joukkoliikennettä on vain harvoin. Vanhustyö 4 • 2021 15 Vanhustyö_4_2021.indd 15 Vanhustyö_4_2021.indd 15 9.9.2021 12:42:52 9.9.2021 12:42:52. Näyttely on avoinna 31.3.2022 saakka. Niihin pääsee lähinnä henkilöautoilla. Myös roskaamisesta ja kulumisesta on kannettu huolta. lisäämällä liikkumista kansallispuistoissa. Siinä arvioitiin liikkumattomuudesta aiheutuvan ikääntyvän väestön kotija laitoshoidon lisäkustannukset 150 miljoonaksi euroksi vuodessa. Tampereella toimiva UKK-instituutti korostaa luonnossa liikkumisen myönteisiä vaikutuksia. Se on perustettu vuonna 1956. Suosituimmilla pysäköintipaikoilla on viime aikoina ollut ajoittain ruuhkaa. Toiseksi suurin on Urho Kekkosen kansallispuisto, 2550 neliökilometriä. Henkisen hyvinvoinnin on todettu olevan sitä parempi mitä useammin luonnossa liikutaan. Se tutustuttaa luonnon terveysvaikutuksiin ja antaa ideoita luonnosta nauttimiseen aiempaa tietoisemmin. Puistojen perustamisen toinen aalto toteutui vuonna 1956. Perustamisvuosi on 1983. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Koko väestön liikkumattomuuden kustannusten arvioitiin olevan 3,2–7,5 miljardia euroa. Vuonna 1982 perustettiin 11 uutta kansallispuistoa. Kansallispuistojen luontokeskukset ovat esteettömiä. K u va : M e ts äh al lit u s / Si n i Sa lm ir in n e Liminganlahden luontokeskukselta Virkkulan lintutornille vie esteetön polku. Pienin kansallispuisto on 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto, vain 7 neliökilometriä. K u va : M e ts äh al lit u s / Sa ša D o lin še k Syksyllä ja talvella liikkuessa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota tukeviin ja pitäviin jalkineisiin. Nykyisin kansallispuistoista vastaa Metsähallitus, ja kansallispuistoissa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Tutkimusten mukaan luonnon fyysiset terveysvaikutukset näkyvät muun muassa sykkeen ja verenpaineen laskuna, vastustuskyvyn parantumisena ja matalampana riskinä sairastua sydänja muistisairauksiin. Luonnosta monenlaisia hyvinvointivaikutuksia Nuuksion kansallispuistossa Espoossa sijaitsee Suomen luontokeskus Haltia. Hossan kansallispuistossa on esteettömiä palveluita, kuten reittejä, laitureita ja majoitusta pyörätuolin kanssa retkeileville. Ensimmäiset kansallispuistot vuonna 1938 Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 lähes 60 vuotta kestäneen julkisen keskustelun ja lainsäädännön kiemuroiden jälkeen. Puistojen hoitajaksi tuli Metsäntutkimuslaitos. Kajala kehottaa tutustumaan luontoon.fi -sivustoon, josta löytyy paljon tietoa kansallispuistoista ja muun muassa suosituksia esteettömistä puistoista. Lintutornilla pääsee pyörätuolilla alatasolle, mistä voi tarkkailla lintuja. Kävijämäärien kasvu on aiheuttanut Liisa Kajalan mukaan myös haasteita. Pinta-alaltaan suurin kansallispuisto on Lemmenjoki, 2860 neliökilometriä. Viime vappuna siellä avautui erikoisnäyttely ”Lataa aivosi luonnossa”. Kyse on siis suurista summista, joita voi vähentää mm. Vuonna 2018 Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin ”Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset”. Siellä on läpi vuoden erilaisia näyttelyitä ja saatavissa tietoa Suomen luontokohteista. – Kun kansallispuistot aikanaan on perustettu luonnon suojelemiseksi, ne sijaitsevat asutuskeskuksista sivussa, missä suojeltavaa luontoa on ollut vielä jäljellä
S uomalaisille luonto ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. Luontoympäristö rauhoittaa, virkistää ja elvyttää, minkä lisäksi luontoelämykset houkuttelevat kartuttamaan omaa luontotietoutta. Teksti: Anne Rahikka – Kuvat: Paula Noronen ja Annika Slunga, Kuu kiurusta kesään -hanke mukaan monet aikuisten mainitsemista arkielämän lempipaikoista sijoittuvatkin juuri luontoympäristöön. Omaishoitajat tutustuivat retkeillen paikalliseen lähiluontoon ja esteettömiin luontokohteisiin. Luonnosta hyvinvointia myös omaishoitajille Luonnon hyvinvointivaikutuksia haluttiin saada myös ikääntyneiden omaishoitajien saataville kehittämällä Nautitaan luonnosta -toimintaa. Toiminnassa on huomioitu luonnon katselu, luonnossa oleilu sekä liikkuminen, jotka yhdessä edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten Nautitaan luonnosta! -toimintaan osallistuneet ikääntyneet omaishoitajat totesivat, että luontoryhmä auttoi heitä irtautumaan arjesta ja mahdollisuuden akkujen lataamiseen. Miina Sillanpään Säätiö teki kehitystyötä Omaishoitajaliiton sekä sen paikallisyhdistysten ja toimintaan osallistuneiden omaishoitajien kanssa. Tutkimusten mukaan luonnossa oleminen vaikuttaa myönteisesti stressin hallintaan ja siitä palautumiseen. Lisäksi ulkoilu auttaa irtautumaan arjesta ja sen velvoitteista. Ryhmissä painotettiin luontoympäristön aistimista ja kiireetöntä luonNautitaan luonnosta! -toiminta tuli tarpeeseen 16 Vanhustyö_4_2021.indd 16 Vanhustyö_4_2021.indd 16 9.9.2021 12:17:25 9.9.2021 12:17:25
Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi paikallisten luonnonsuojelujärjestöjen osallistumisesta. Koronaepidemian aikana kaikkien suomalaisten, ja etenkin omaishoitajien, jaksaminen on ollut koetuksella koronan aiheuttamien rajoitusten takia. Korttipakka on ollut suosittu mm. Ryhmä tarjosikin turvallisen ja helpon tavan liikkua ja olla luonnossa, kun valmiit käytännön järjestelyt tekivät osallistumisesta sujuvaa ja vaivatonta. Annan aikaa luonnolle ja itselle.” Palaute kuvaa hyvin ryhmän aikana tapahtuneesta luontosuhteen muutoksesta. Lisäksi popup-luontotapaamisia voi järjestää palvelutalon asukkaille, jolloin luontotoiminnasta pääsevät nauttimaan myös ne ikääntyneet, joille se ei muuten olisi enää mahdollista. Omaishoitajat kokivat, että luontoryhmä avasi uusia keinoja luonnon hyödyntämiseen oman arjen jaksamisen tukena. Luontoryhmissä on kuitenkin voitu, turvallisuusohjeet huomioiden, järjestää kimppakävelyitä, laavutapaamisia ja muita yhteisiä ulkoilutapahtumia. Lisäksi osallistujat oppivat yhdessä tunnistamaan kasveja, lintuja sekä sieniä ja kartuttivat tällä tavoin omaa luontotuntemustaan. Lisätietoa: https://www.miinasillanpaa. nossa oleilua, mikä antaa tilaa virkistymiselle ja elpymiselle. Lisäksi korona-aikana yksinäisyydestä on muodostunut ikääntyvien hyvinvointia heikentävä tekijä. Luontoryhmissä yhdistyivät tekeminen ja virkistyminen, esimerkkeinä: luonnon tarkkailu, marjastus ja sienestäminen sekä patikointi ja uusiin luontokohteisiin tutustuminen. Korttipakka tukee luonnon hyvinvointivaikutuksia L uontokokemusten tueksi on kehitetty Nautitaan luonnosta! -korttipakka, joka ohjaa luonnon hyvinvointivaikutusten pariin kuvin ja helpoin harjoituksin. Luontoryhmät ovat toivottuja toimintoja, koska niissä yhdistyvät sekä luonnossa liikkuminen että ryhmätoiminta. vanhustyössä, palvelutaloissa, erityisryhmien toiminnassa, mielenterveystyössä ja neurologisessa kuntoutuksessa. Eräs korttipakan tilannut totesi: ”Tämä on mainio lahja mummulleni, joka ei enää itse juuri pääse luontoon huonon liikkumisen vuoksi”. Luontoon liittyvät harjoitukset sisältävät rahoittavia, virkistäviä ja voimaannuttavia osioita ja pakka sopii käytettäväksi niin yksin, yhdessä läheisen kanssa tai ryhmänkin kanssa. Vapaaehtoisten toimijoiden osallistuminen luontoryhmään monipuolistaa sen sisältöä. Korttipakasta otetaan syksyllä vielä viides painos ja sitä voi tilata maksutta kotiin postitettavaksi osoitteesta: julkaisut@miinasillanpaa.fi. Moni ei esimerkiksi uskaltanut lähteä yksin luontoon kaatumisen tai eksymisen pelon vuoksi. Ryhmissä omaishoitajat saivat vertaistukea toisiltaan ja siellä syntyi myös uusia ystävyyssuhteita. Jokainen käyttäjä voi soveltaa korttipakan harjoituksia itselleen sopivalla tavalla ideoiden myös uusia käyttötapoja. Ne helpottivat myös luonnosta nauttimista. Voimavaroja ja vertaisuutta Nautitaan luonnosta! -ryhmätoimintaan osallistuneet omaishoitajat saivat luonnosta lisää voimavaroja ja innostuivat pitämään aiempaa paremmin huolta omasta hyvinvoinnistaan. ”Ennen menin ulos lenkille, nykyään menen ulos nauttimaan luonnosta. Yhteistä omaishoitajille oli, että ikääntyminen ja toimintarajoitteet olivat heikentäneet luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia. fi/hankkeet/kuu-kiurusta-kesaan/ Vanhustyö 4 • 2021 17 Vanhustyö_4_2021.indd 17 Vanhustyö_4_2021.indd 17 9.9.2021 12:17:40 9.9.2021 12:17:40. Kuu kiurusta kesään Miina Sillanpään Säätiön Kuu kiurusta kesään -hankkeessa on kehitetty Nautitaan luonnosta! -toimintaa (2017?–?2019), jonka tavoitteena on ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen luontoperustaisen toiminnan avulla. Luontotoiminnasta hyötyvät kaikki Luontotoiminta soveltuu myös kertaluonteisiin pop-up-tapahtumiin, joihin kuormittavassa arjessa olevien omaishoitoperheiden on helppoa sitoutua. Maksutonta korttipakkaa voi käyttää myös sisällä esimerkiksi muistellen ja kuvia hyödyntäen
Kyse oli kuitenkin suhteellisen suuresta alasta, kaikkiaan 3,2 hehtaaria. Varsinaisen sysäyksen arboretumin rakentamiseen Erkki sai vierailtuaan Suomen hienoimmassa arboretumissa Mustilassa 1990-luvulla. Yksi lapsuuden mieleenpainuvimpia muistoja on, kun koko perhe valvoi ja odotti harvinaisen Yön kuningattaren kukintaa. Puutarhassa vierailevien ihmisten toivomuksesta sekä Business Kangasala Oy:n innostamana puutarha avattiin yleisölle toukokuussa 2021. Ensin he kunnostivat pihan ja alkoivat miettiä, mitä metsälle pitäisi tehdä. Erkki on myös innokas urheilija ja lajit ovat yleensä liittyneet luonnossa liikkumiseen kuten suunnistus ja hiihto. Hän auttoi jo lapsena mielellään äitiään puutarhan rakentamisessa ja hoidossa. Kondakkoa. Teksti: Merja Lankinen — Kuvat: Antti Harkko, Merja Palin ja Erkki Frick N eljäkymmentä vuotta sitten Frickin pariskunta osti autiotilan, jonka pihapiirin olivat nokkoset ja vadelmat vallanneet ja metsä oli läpipääsemätöntä viikeä liikuntaharrastus puutarhanhoidon ohella on vaeltaminen tuntureilla kavereiden kanssa. Kasvit ovat aina kiinnostaneet Erkki Frickiä. Suurten linjojen mies pitää puista ja pensaista Puutarhasuunnitelmien kannalta merkittävä matka tehtiin Hiidenmaalle vuonna 1988. Siellä Frickit huomasivat, että alppiruusut voivat kasvaa metsässä. Erkki toimi 1990-luvulla useamman vuoden Suunnistusliiton puheenjohtajana. Ei enää niin salainen puutarha – kukoistava arboretum Kangasalla Arboretum on ollut salainen puutarha, jonne on päässyt aikaisemmin ainoastaan omistajien Leila (75) ja Erkki (77) Frickin kutsumana. — Olen ollut siisti sisätyöntekijä, eikä minulla ole puutarha-alan koulutusta. Nykyään tär18 Vanhustyö_4_2021.indd 18 Vanhustyö_4_2021.indd 18 9.9.2021 12:17:58 9.9.2021 12:17:58
Frickit perustivat puutarhan yhteyteen myös kahvila Ruusupuun. Päivän puuhat alkavat aamu yhdeksältä. Korona avasi puutarhan yleisölle Aiemmin Frickit kutsuivat vuosittain alppiruusujen kukinta-aikaan ystäviään ja muita puutarhoista kiinnostuneita vierailulle puutarhaansa. Sama kauneuden kaipuu on ohjannut myös puutarhan rakentamista. Alueella on kattava polkuverkosto, jossa voi hyvin liikkua myös liikuntarajoitteiset. Puutarhan merkitys Entiselle urheilijalle puutarhanhoito tuo paitsi kaivattua treeniä ja hyötyliikuntaa, niin myös henkistä tyydytystä. Se tekee kokemuksesta vaikuttavan. — Teen tätä kauneuden takia. Lue lisää https://arboretumfrick.fi Vanhustyö 4 • 2021 19 Vanhustyö_4_2021.indd 19 Vanhustyö_4_2021.indd 19 9.9.2021 12:18:21 9.9.2021 12:18:21. Suosio on ollut suuri. Olemme hankkineet kaiuttimet ja musiikin osalta teemme yhteistyötä Muumi-musiikistaan tunnetun Heikki Mäenpään kanssa. Hän nautti suunnattomasti vierailustaan. Vaimon valmistaman lounaan ja mahdollisen päivälevon jälkeen puutarhan työt jatkuvat aina klo 17 asti. Alueella on metsäja maisemapuutarha, jonka johtavana ajatuksena on ollut eri lajien ja lajikkeiden ohella myös kauneus ja tunnelma. Erkki Frick pyrkii osaltaan lisäämään lasten ymmärrystä puiden istuttamisen tärkeydestä sekä arvostamaan luontoyhteyttä. Tällä hetkellä puutarhassa kasvaa 5—6 eri hevoskastanjalajiketta. Vaimo Leilan tehtävänä on ruokahuollon lisäksi pitää huolta pihapiiristä ja sen siisteydestä. sultoin kavereilta, mitä metsälle kannattaa tehdä. Myös Visit Kangasala ja Business Kangasala vierailivat ja innostuivat arboretumista ja suostuttelivat Frickit avaamaan puutarhan myös suurelle yleisölle. Myös penkkejä levähdystä ja kasvien ihailua varten tarvittiin. Puutarhassa ovat vierailleet lukuisat koululaisja päiväkotiryhmät. — Ajoittain minulle tuli nuorena poikana sisäinen halu maalata ja luoda jotain kaunista, kertoo Erkki harrastuksestaan. Tekemällä, kyselemällä ja lukemalla oppii, Erkki kertoo. Hän soitteli etukäteen ja varmisti vielä, että hän varmasti pääsee liikkumaan pyörätuolilla. — Kiinalaisissa metsäpuistoissa soi hiljainen, meditatiivinen musiikki. Kulku puutarhassa on tehty esteettömäksi, joten se sopii myös hyvin senioreille. Sillähän on myös työllistävä vaikutus, kun ihmiset ostavat enemmän puutarhanhoitotarvikkeita, Erkki toteaa. Aluetta on rakennettu määrätietoisesti yli 20 vuotta. Siinä kokee saavansa arvostusta omasta työstään. Kauneutta luonnon ehdoilla Erkillä harrasti lapsuudessaan vesivärimaalausta. Uskomme, että kun ihmiset näkevät hyvin hoidetun puutarhan, niin he innostuvat myös itse puutarhanhoidosta. Korona-kesänä 2020 juhlaa ei voitu järjestää, joten Frickit päättivät kutsua vieraat ystävineen tutustumaan puutarhaan itsenäisesti. — Ideoita puutarhan kehittämiseen olen saanut lukuisilta ulkomaan matkoilta. Olen mm. Minua eivät kiinnosta kasvien pienet yksityiskohdat, siksi aloin keräämään puita ja pensaita, hän jatkaa. Jokaista kasvia varten piti hankkia nimikyltit, sillä aiemmin esittelyt hoitanut Erkki ei enää ennättäisi esittelemään kasveja jokaiselle vieraalle. Haluamme tuoda samaa tunnelmaa myös omaan puutarhaamme. — Tuntuu hyvältä, kun muut tulevat katsomaan puutarhaa. Arboretum Frick Arboretum sijaitsee Kangasalla Kaarina Maununtyttärestä tunnetun Liuksialan kartanon läheisyydessä. Puutarhajuhlissa oli aina 30—40 vierasta ja tarjolla oli juotavaa ja syötävää sekä ohjelmaa. Isäni kuoli vuonna 1994 ja istutin hänen muistokseen hevoskastanjan. Metsäpuistoon ja maisemapuutarhaan oli kesän 2021 ajan mahdollista tutustua kahtena päivänä viikossa torstaisin ja sunnuntaisin. — Äsken meillä vieraili 86-vuotias rouva, joka oli varannut taksikyydin jo talvella. Ideat eivät välttämättä heti päädy muistikirjan sivuilta toteutukseen, vaan saattavat jäädä hautumaan useiksi vuosiksi, kuvailee Erkki prosessia. Tällä hetkellä metsäpuutarhassa on 250 eri puulajia ja -lajiketta, pensaita 300 lajia ja lajiketta sekä Rhododendron-sukuun kuuluvia alppiruusuja atsaleapensaita yli 900. Välillisesti olemme vaikuttamassa siihen, että Pirkanmaasta tulee entistä kauniimpi. —Suosikkipuuni on hevoskastanja. Yleisölle avaamista edelsi syksyn ja talven aikana tehdyt parannustyöt. Puutarhanhoito on kokopäivätyötä Tärkein työkaveri on uskollinen Avant-työkone, jonka kanssa Erkki puuhastelee joka päivä. — Olen suurten linjojen mies. Kiina on puutarhakulttuurin kehto ja sieltä Frickit ovat saaneet paljon inspiraatioita ja uudenlaista ajattelua siihen, millainen puutarha voi olla. Ikään kuin maalaan maisemaa ja yritän luoda alueesta mahdollisimman kauniin ja tunteita herättävän erilaisten kasvien avulla. Trimmeri on hänellä kovassa käytössä. kiertänyt moottoripyörällä Irlannin arboretumeita moneen kertaan
Hyvän elämän palvelutalosEläimistä ja luonnosta elämäniloa Foibekartanossa Peijaksen sairaalan kupeessa oleva Foibekartanon palvelutalo yllättää luonnonläheisyydellään ja eläimillään. Niistä nauttivat sekä asukkaat että henkilökunta. Omistusasuntojakin on. K asvimaalla kasvavat salaatit, härkäja salkopavut, sipulit, porkkanat ja tomaatit. Teksti: Merja Lankinen – Kuvat: Ilkka Vuorinen sa on 114 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Luontoyhteys asuinpaikan valinnan motiivina Foibekartanon melko tuoreet asukkaat, lähes 90-vuotias pariskunta, Antti ja Anneli Kärjä valitsivat Foibekartanon asuinpaikakseen osin juuri sen luontoystävällisyyden, ympäristön ja eläinten vuoksi. Foibekartanossa on lähes 300 asukasta, joista suurin osa asuu vuokralla. — Viime kesänäkin pidin ulkona puhelinpalaveria kävellen pihapiirissä ja napsin samalla suuhun viinimarjoja suoraan pensaasta, kertoo Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms. Foibekartano koostuu useasta eri rakennuksesta ja kartano nimi tulee Rekolan kartanosta, jonka vanha puutalo on edelleen pihapiirissä. Pihassa kasvaa runsaasti erilaisia kukkia, kasvimaata hoidetaan asukkaiden kanssa yhdessä ja Rekolan vanhan kartanon 1880-luvulta oleva navetan pihapiiri toimii lampaiden ja kanojen kotina. Muutto pal20 Vanhustyö_4_2021.indd 20 Vanhustyö_4_2021.indd 20 9.9.2021 12:18:46 9.9.2021 12:18:46. Hyvän elämän kotipalvelut auttavat eläimistä huolehtimisessa ja eläinten ulkoiluista asukkaiden muuttuvissa elämäntilanteissa. Yhden Kotitalon talon sisäpihalla asustavat puolestaan belgianjättikanit, jotka ovat luonteeltaan lempeitä ja rauhallisia. Palvelutaloon muuttava henkilö saa ottaa mukaan oman lemmikkinsä, edellyttäen, että lemmikki tulee toimeen ihmisten kanssa. Raparperista on tehty monta piirakkaa ja viinimarjoja kypsyy runsain mitoin. Eläimet ovat osa Foibekartanon arkea. Tikru ja Vallu viihdyttävät ja pitävät seuraa Kotitalon rakennuksen asukkaille. Se on vuokrattu Suomen Punaiselle Ristille ja se toimii nuorten turvatalona, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Kahdessa Kotitalossa on talon oma kissa