14 6 12. Muistisairaan perheen omahoitovalmennus Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia. 2 SENIORARBETE 4 • 2016 Seuraava numero ilmestyy 21.10.2016 | Lehden teemana on Tiedolla johtaminen TEEMA: Kotikuntoutus Vanhuuden haurastumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvän gerastenian tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon etsitään ratkaisuja kansainvälisellä tutkimuksella
Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. www.vtkl.fi K ol um ni 4 Kotikuntoutus – kolmas pyörä Satu Helin 5 Ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin kysy&vastaa 6 Gerastenia synnyttää toiminnanvajeita – tutkimuksella haetaan malleja ehkäisyyn ja hoitoon Leena Valkonen 8 Pohjoismainen gerontologiakongressi: Välineitä hyvään vanhuuteen Leena Valkonen 10 Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Leena Valkonen 12 Muistisairaan perheen omahoitovalmennus tukee kotona asumista Leena Valkonen 14 Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia Leena Valkonen 17 Vanhustyön johtajat 18 Ammattilaiset jalkautuvat kylille Hanna Moilanen 20 Mitä tapahtuu, kun asiakkuutta tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. 3 Vanhustyö 4 • 2016 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Tuulikki Petäjäniemi Minna Pietilä Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Savion Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2016 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 6 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Välinpitämättömyydestä ihmistä tai diabeteksen hoitoa kohtaan ei ole kyse, lähinnä tiedon puutteesta diabeteksen hoidossa ja riittämättömästä resurssoinnista, kertoo Diabetesliiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka kolumnissaan sivulla 46.. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Valitettavan usein kuulee, että ikäihmisten diabeteksen hoito on huonolla tasolla. 30 Kotikuntoutus mielekkään arjen ytimessä Riitta Forss ja Anne Loponen 32 Lonkkamurtuman jälkeinen kotikuntoutus on hyödyllistä Sarianna Sipilä, Johanna Edgren ja Anu Salpakoski 34 Tukea kotona asumiseen – Kuntoutuksen painopistettä siirretty kotiin Lahdessa Herttakaisa Kettunen 36 Nettiopastaja rohkaisee ja kannustaa Marja Pakarinen 38 Ääneen lukeminen tuo yhteisyyden kokemuksen Pirjo Lääperi 40 Keskusliitto tiedottaa 42 Ajan virrassa 44 Rehabilitering hemma – tredje hjulet Satu Helin 45 Min diabetes är inte en folksjukdom Janne Juvakka 50 Minun diabetekseni ei ole kansansairaus Janne Juvakka Yli 100 000:lla 70 vuotta täyttäneellä suomalaisella on diabetes ja määrä kasvaa. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Leena Valkonen 22 Ennen oli allit ja nyt on papua etävalmennus toimii iäkkäilläkin Satu Valtheim ja Teija Saarinen 24 Kriisiapu on kohtaamista Sonja Maununaho 26 Hissi helpottaa kotona asumista Herttakaisa Kettunen 29 Pirkon pakina: Mistä motivaatiota kotikuntoutukseen
Hyvä ravitsemus on kuntoutumisen peruslähtökohta. Ei ihminen elä kuitenkaan vain liikkeellä ja psyykkauksella. Sekä eri muodoin toteutettava laitoskuntoutus että avokuntoutus toteutuvat useimmiten kuntoutukseen varatuissa toimitiloissa, tähän tarkoitukseen kehitettyjen laitteiden avulla ja ammattilaisen ohjaamana. Järjestöjen vapaaehtoisten merkitystä ei kannattaisi unohtaa kotikuntoutuksen suunnitelmaa tehtäessä. Kotiutumisen ja kotikuntoutumisen edellytyksenä ovat kotiolot, missä ei ole liikkumisen rajoitteita tai suoranaisia tapaturmariskejä. Kotikuntoutuksen kehittäminen toteutuu parhaiten periaatteella ”kaksi kärpästä samalla iskulla”. Alakuloisella mielellä ruoka ei maistu kehotuksista huolimatta. Etäkuntoutus parhaimmillaan lisää asiakkaassa tunnetta siitä, että minusta välitetään ja minut halutaan saada kuntoon. Tämä onnistuu toisinaan ja toisinaan taas ei. Kotikuntoutukseen tulee perehdyttää myös iäkkään ihmisen läheiset sekä kotihoidon ammattilaiset. Hallituksen kärkihankkeen avulla lisätään kotihoitoa. – Oi, ruoka oli hyvää, huoneet olivat ihan siistit ja oli siellä iltaohjelmaakin. Useimmille koti on rakas paikka, mikä luo positiiviseen vireen kuntoutumiselle. Apuvälineet auttavat, mutta peseytymistilojen puutteita tai sisäänkäynnin ongelmia ei saa hetkessä remontoiduksi äkillisen sairastumisen jälkeistä kotikuntoutumista varten. Laitosja avokuntoutuksen rinnalle kehitettävä kotikuntoutus tuo paljon mahdollisuuksia ikääntyneiden ihmisten toimintakykyisyyden palauttamiseen. Aivohalvausten jälkitiloissa mahdollinen puheterapia puhekyvyn palauttamiseksi tai muiden menetysten käsittely vaativat henkistä sopeutumista, toisen ihmisen tukea ja ymmärrystä. Kuntoutumisessa oleellista on henkinen tuki ja kannustus. Kotikuntoutus on lähetteen perusteella ammattilaisen yhdessä ikääntyneen ihmisen kanssa suunnittelemaa kuntoutumista ja sen ohjaamista. – Minkälaista siellä oli. 4 Pääkirjoitus Satu Helin – Terveisiä kuntoutusjaksolta. Kekseliään ja asiakasta kannustavan kotikuntoutumisohjelman ja sen toteutumisen seurannan avulla ihminen voi suoriutua arjen toimistaan tekemällä asiat aiemmasta poikkeavalla tavalla, mahdollisen apuvälineen turvin ja aiempaa hitaammin. Etäkuntoutuksessa voidaan ohjata omaehtoisten harjoitteiden toteuttamista ”oikealla” tavalla, riittävän usein ja kehujen kera. K uulostaako tutulta terveiseltä kuntoutuslaitoksesta. Vaikka kuntoutuksen tarkoitus on ihmisen aktivointi omaehtoiseen harjoitteluun, voi tokaisu ”kävin kuntoutuksessa” jäädä kuvaamaan myös avokuntoutujan sitoutumisastetta ja riippuvuutta ammattilaisesta ja kodin ulkopuolisesta toiminnasta. Kotiin hankitut tai lainatut laitteet auttavat kuntoutusharjoitteissa, jos koti ei yksin tarjoa riittäviä mahdollisuuksia. Sairastumisen, vammautumisen tai leikkaustoimenpiteiden jälkeen sairaaloissa käynnistetty kuntoutus jatkuu useasti lääkärin lähetteen perusteella avokuntoutuksena fysioterapeuttien vastaanotoilla. Ihmisen motivointi omaehtoiseen voimien palauttamiseen tai toimintakyvyn ylläpitämiseen edellyttää elintapojen tai toimintatapojen muutosta. Toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitsekaan tarkoittaa sitä, että tarvitsisi pitkiä aikoja ulkopuolista apua. On tilanteita, missä fyysisen suoriutumiskyvyn kohtuullinen palautuminen ei vielä riitä tuomaan turvaa ja henkistä tasapainoa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat auttavat ikääntyneitä ihmisiä asuntojensa perusparannusten suunnittelussa, mikä on varautumista myös mahdolliseen kotikuntoutumiseen. Tietoverkon avulla toteutettava etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamille kuntoutuskerroille hyvä lisä. Fyysisten tavoitteiden lisäksi henkiset ja sosiaaliset tekijät tulee sisällyttää kuntoutumisen tavoitteisiin sekä kuntoutusjaksolla että sen jälkeen. Huolestuttavaa on se, että samaan aikaan kustannusten leikkaamiseksi on esitetty rakennusten esteettömyysmääräysten höllentämistä. Kotikuntoutus – kolmas pyörä
– on ratkaisevasti yhteydessä vanhusten toimintakykyyn. 5 Vanhustyö 4 • 2016 Miten iäkkäät ihmiset tulisi huomioida kuntoutuspalveluissa. Vanhukset ovat yksi työelämän ulkopuolella olevien ryhmä, jossa kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutus toteutuu heikosti. Järjestöt tuottavat enemmän kuntoutuspalveluita kuin yritykset tällä hetkellä. Totean tulevaa sote-ministeri Annika Saarikkoa lainaten, että kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toimeenpanossa ei olisi järkeä, jos sitä ei tehtäisi yhtäaikaa sote-uudistuksen kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Siun sotea on valmisteltu tiiviissä vuoropuhelussa sotejärjestöjen kanssa. Kuntoutussäätiö kantaa säädekirjansa mukaisesti huolta erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevien kuntoutuksesta, voimavaroista ja osallisuudesta yhteiskunnassamme. Kuntoutus on kuitenkin hyvin paljon toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa – voimavarojen vahvistamista. Kuntoutussäätiön tutkimukset osoittavat, että työelämän ulkopuolella olevat, maahanmuuttajat ja nuoret jäävät usein vaille kuntoutusta. kysy & vastaa Soile Kuitunen toimitusjohtaja Kuntoutussäätiö Ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin. Tulokset ovat hämmästyttävän hyviä. Vanhuksia kannustetaan liikkumaan asunnoistaan erilaisiin yhteisiin tapahtumiin. Järjestöt tarjoavat tietoa, vertaistukea, niissä ymmärretään kuntoutujien arkea ja kokemuksia. Esimerkiksi Vantaalla Foibe-säätiön palveluasuntojen vanhukset kuntouttavat itseään päivittäisten jumppatuokioiden ja yhteisöllisyyden keinoin. Vanhusten kanssa vietetty aika ja sen ajan sisältö – käytetäänkö se viemällä vanhuksia ulos, keskustelemalla heidän kanssaan jne. Saavatko he kuntoutuspalveluita samassa suhteessa kuin muut kansalaiset. On kuitenkin totta, että kuntoutusta tarvitaan paljon enemmän myös sairaaloissa. Jo pelkkä infra, se miten vanhuksen palveluasunnon ja yhteisten tilojen huonekalut on järjestetty, estää normaalia päivittäistä liikkumista ja kanssakäymistä muiden kanssa. Järjestöjen pitäisi ehkä löytää uusia kanavia vaikuttamiseen ja osallisuuteen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa, ja alkaa kertoa oman toimintansa vaikutuksista ja yhteiskunnallisista hyödyistä enemmän. Ei ole ihme, että toimintakyky romahtaa. Mielenterveysongelmat, työttömyys, päihdeongelmat ja sosiaalisen kanssakäymisen haasteet liittyvät usein toisiinsa, ja suurin osa näistä kuntoutusasiakkaista tarvitsee sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluita. Kuntoutusta leimaa edelleen se, että se mielletään jonkin sairauden tai onnettomuuden jälkeisenä hoitona. Tarvitsemme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen kaikki resurssit – myös kansalaisyhteiskunnan voimavarat. Kuntoutuksen uudistamiskomitea on järeä väline kuntoutuksen uudistamiseen. Kuntoutussäätiön vaikuttamisagendalla ihmislähtöinen kuntoutus on kaiken ydin. Sänky ei ole kenenkään paikka 24/7. Professori Erkki Vauramon kuvat nykyisistä palvelutaloista ovat karmaisevia. Flunssapotilaalle sote-integraatio ei tuota mainittavia hyötyjä, mutta kuntoutujalle kyllä. En innostu käsitteestä ”kuntouttava työote”. Useat kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat monenlaisia sote-palveluita. Suomalaisista yli 75-vuotiaista 90 % asuu kotona. Eräs perusongelma suomalaisessa kuntoutuksessa ja kuntoutusjärjestelmässä on se, ettei kuntoutustarpeita tunnisteta riittävästi. Tätä kuntoutuksella voidaan ehkäistä. Nyt sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen kynnyksellä olisi ensiarvoisen tärkeää saada kansalaisyhteiskunta mukaan. Mielenterveysongelmat ovat yhdessä tukielinsairauksien ohella pääsyy ennenaikaisiin eläköitymisiin. Nyt kun uutta sotea rakennetaan, mitä toiveita ja odotuksia ja parannusehdotuksia Kuntoutussäätiöllä on kuntoutuksen edistämiseksi. Kuntoutuspalveluja tuottavat monet eri tahot, mikä on järjestöjen rooli. Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti tärkein tavoite kuntoutuksessa liittyy mielestäni voimavarojen vahvistamiseen niin, että vanhukset voivat elää hyvää ja turvallista elämää mahdollisimman pitkään kotonaan. Kuntoutuksen kannalta kokonaisuudistus on tarkoituksenmukainen, koska juuri kuntoutuksessa sote-integraatiosta on suurimmat hyödyt. Minusta kyse on kuntoutuksesta, jota tarvitaan vahvistamaan vanhusten voimavaroja niin, että he pääsevät sairaalasta kotikuntoutukseen mahdollisimman nopeasti. Kuntoutus kattaa ison kirjon erilaisia palveluita, lääkinnällisistä sosiaalisiin
Myös mahdollisia merkkiaineita etsitään ja mahdollisuuksia sille, voitaisiinko kehittää myös haurastumista hidastavia lääkeaineita. Keskeistä on gerastenian määrittäminen, että saadaan yhteneväiset kriteerit oireyhtymän tunnistamiseen ja mallit diagnosointiin ja hoitoon. Gerastenia ei ole normaalia vanhenemista, vaan tila, jossa ikääntyneen yleinen terveydentila heikentyy ja se vaikuttaa elämään monin tavoin, Timo Stranberg päättää. Strandbergin mukaan Euroopassa ei ole toistaiseksi toteutettu näin laajamittaista gerastenian ehkäisyyn liittyvää tutkimusta. Kriteerinä on, että tutkimukseen osallistuva olisi sen verran hyväkuntoinen, että pystyy kävelemään 400 metriä, mutta jolla on jo merkkejä haurastumisesta. – Gerastenia tuo haasteita kotona selviytymiselle ja tarvetta kuntoutukselle. 6 Teksti: Leena Valkonen TUTKIMUS G erastenia eli hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) yleistyy vanhetessa, se huonontaa elämänlaatua, vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä sekä lisää sairaanhoidon tarvetta ja siten yhteiskunnan kustannuksia, sanoo professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta. Tutkimus kestää kaksi vuotta ja se on osa laajempaa kansainvälistä hanketta, jossa selvitetään gerastenia-sarkopenia –oireyhtymää iäkkäillä. 040 583 6580 tai Kaisa Karvinen, puh. Haurastuminen aiheuttaa lisääntynyttä kaatumisriskiä, liikuntakyvyn menetystä, sosiaalista syrjäytymistä, elämänlaadun heikkenemistä sekä riippuvuuden lisääntymistä toisista ihmisistä. Helsingin yliopisto on osallisena tutkimuksessa, jossa selvitetään, millaisella liikunnalla ja ravitsemuksella voitaisiin parhaiten ehkäistä toiminnanvajeiden kehittymistä haurailla yli 70-vuotiailla ihmisillä. SPRINTT-tutkimuksessa keskeinen tutkimusaihe on, miten liikunnalla ja ravitsemuksella voidaan vaikuttaa toiminnanvajeiden syntymiseen ja ehkäisyyn. SPRINTT -tutkimukseen osallistuu yhdeksän eurooppalaista maata ja yhteensä interventioon haetaan 1500 henkilöä. 050 59 08 707 Gerasteniapotilaan tunnusmerkkejä • Heikko olo, huono ruokahalu, laihtuminen • Vaikea nousta sängystä ylös • Poikkeuksellinen depressio tai uupumus • Aktiivisuuden väheneminen Gerasteniaa arvioidaan usein viiden kriteerin avulla, joita ovat painonlasku, uupumus, heikko lihasvoima, hitaus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.. Suomesta tutkimukseen mukaan otetaan runsas sata henkilöä pääkaupunkiseudulta. Tähän mennessä on löytynyt runsaat 40 henkilöä ja lisää haetaan. Vanhetessa gerastenian yleisyys edelleen kasvaa. Lopulta toimintakyvyn heikkeneminen vie laitoshoitoon, jos ennaltaehkäiseviä ja oireyhtymää hidastavia keinoja ei löydy, Strandberg toteaa. Koehenkilöitä haetaan Strandbergin mukaan gerastenia on toistaiseksi varsin heikosti tunnistettu oireyhtymä. – Tutkimus on erittäin tärkeä, koska niin Suomessa kuin koko Euroopassa iäkkäden ihmisten määrä koko ajan kasvaa. Gerastenia synnyttää toiminnanvajeita – tutkimuksella haetaan malleja ehkäisyyn ja hoitoon Vanhuuden haurastumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvän gerastenian tunnistamiseen, ehkäisyyn ja hoitoon etsitään ratkaisuja kansaivälisellä SPRINTT-tutkimuksella. – Tutkimukseen olisi tulijoita vaikka kuinka, mutta sopivia henkilöitä on ollut vaikea löytää. Hän arvioi, että noin 10 prosentilla suomalaisesta yli 70 vuotiaasta väestöstä on gerastenia ja jopa 40 prosentilla sen esiasteita. Monet ovat olleet liian hyväkuntoisia. Ilmoittaudu tutkimukseen Jos olet kiinnostunut osallistumaan SPRINTT-tutkimukseen, ota yhteyttä tutkimushoitajiin: Anja Punkka, puh
Lipun ostaneille 10€ messuraha messuostoksiin. klo 9-17 pe 21.10. Tervetuloa Vanhustyön keskusliiton osastolle 102! Yhteistyössä: Kuuloliitto ry 20.-21.10.2016 Tampereen messu-ja urheilukeskus WWW.HYVAIKA.FI Sopii ammatilliseksi koulutuspäiväksi! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä. Avoinna: to 20.10. • yli 200 näytteilleasettajaa • päivätansseja tahdittaa yön lyhdyt • paneelikeskustelussa omaishoito • juontajina pirkko mannola ja sami hintsanen • tietoiskuja mm. Ideoita hyvinvointiin ja arkeen, ikääntyville ja vanhustyön ammattilaisille. AISTIT | ASUMINEN | HOIVA KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA Vanhuus on hyvä ikä. klo 9-16 Peruslippu 10 €. Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma. Messuilla mukana mm. kotiturvasta ja ikäkuulosta • liikuntatorilla toiminnallisia harjoitteita HYVÄ IKÄ
eloisaika.fi>uutiset. miten ohjelman teemaverkostoissa luodaan uutta vanhuuskulttuuria. Kansainvälisessä posterinäyttelyssä oli esillä keskusliitossa kehitetty Ystäväpiiri-toiminta ja sen tuomat hyvät tulokset iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Aihepiireinä ovat etsivä ja löytävä työ, mielenterveys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, vapaaehtoisuus, maaseutu ja MuistiMIKE-työkalu. Teksti ja kuva: Leena Valkonen Pohjoismainen gerontologiakongressi: Välineitä hyvään vanhuuteen Pohjoismainen gerontologiakongressi NKG2016 kokosi kesäkuussa yli 900 vanhenemistutkimuksen ja vanhustyön asiantuntijaa 44 eri maasta Tampereelle esittelemään ja kuulemaan alan uusimmista tutkimuksista. Vanhustyön keskusliiton koordinoimalla ja RAY:n rahoittamalla Eloisa ikä -ohjelmalla oli kongressissa posteriesityksenä mm. • Tekee mieli oppia teknologiaa – Kotiturva-hanke edistää ikääntyneiden ihmisten kotona asumista. • Ikäihmisten digitaalinen osallisuus – toimintatapoja kehitetään järjestökentällä (kuuden toimijan yhteisesitys iäkkäiden ihmisten tietotekniikkataitojen sekä teknologian käyttöönoton edistämiseksi). Kongressiin sisältyi suomenkielinen ohjelmapäivä vanhustyön ammattilaisille teemalla Välineitä hyvään vanhuuteen. Toimintamallin mukaiseen ryhmätoimintaan on osallistunut jo yli 7000 iäkästä ihmistä ympäri Suomea ja palautteen mukaan 98 % osallistujista suosittelee toimintaa myös muille yksinäisyyttä kokeville ihmisille. Kansainvälisessä ohjelmassa esiintyivät myös Vanhustyön keskusliiton koordinoiman Eloisa ikä -ohjelman tutkijat Marja Saarenheimo ja Minna Pietilä esityksillä Meaning of social relations for older people ja symposiumissa Positive mental health of older people. Vanhustyön keskusliitolla ja liiton yhteistyökumppaneilla oli päivässä useita posteriesityksiä. 8 V anhustyön keskusliitto osallistui kongressiin useilla kehittämishankkeilla, joita esiteltiin sekä posterein että suullisissa esityksissä. Kongressissa oli tarjolla kolmen päivän aikana yli 500 englanninkielistä tieteellistä esitystä. KONGRESSI. • Iloa ja oivallusta iäkkään ihmisen arkeen; Senioritoiminnan koulutusta ammattilaisille sekä vapaaehtoisille virikkeellisen arjen tukemiseen hoivaja kotiympäristöissä sekä Vahvike ryhmäja viriketoiminnan aineistopankin sisällön antamat mahdollisuudet viriketoimintaan. Lisäksi posterinäyttelyssä esiteltiin kuusi muuta ohjelman osa-hanketta eri puolilta Suomea. Lisätietoa posteriesityksistä löytyy Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta www.vtkl.fi>ajankohtaista sekä www. Ohjelmaan osallistui 160 henkilöä ympäri Suomea
Mielenterveysnäkökulma mukaan kaikkeen suunnitteluun Työ ikäihmisten mielenterveyden vahvistamiseksi käsittää paitsi konkreettisia toimia palveluiden sisällön kehittämiseksi ja kattavuuden lisäämiseksi, myös mielenterveyttä tukevien ympäristöjen luomista, asenteisiin vaikuttamista ja mielenterveystaitojen esillä pitämistä. Joko ongelman laajuutta ei ole tiedostettu tai ajatellaan, että vanhuus vaivoineen joka tapauksessa riistää ihmiseltä mahdollisuudet psyykkiseen hyvinvointiin. Ikäinstituutissa on kehitetty ikäihmisten itsensä kanssa ryhmämenetelmiä psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Psyykkinen hyvinvointi olisi mielihyvin saanut olla enemmänkin esillä yli viidensadan esityksen kongressissa. Mielenterveysnäkökulman tulisi olla mukana kaikessa suunnittelussa – ei ainoastaan kehitettäessä erityisiä mielenterveyspalveluita. Esimerkiksi Eloisa ikä -tutkimuksen haastatteluissa mainittiin muun muassa sosiaaliset suhteet, harrastukset, fyysisen kunnon ylläpito, arjen rutiinit, luonto ja positiivinen asenne elämään. Keskeinen tulos oli, että mitä vanhemmaksi ihminen kokee itsensä suhteessa kronologiseen ikäänsä ja mitä lähempänä kuolemaa hän kokee olevansa, sitä suurempaa psyykkistä kuormittuneisuutta hän kokee. Israelilaistutkijat esittelivät siinä laajaa hankettaan, jossa on tutkittu ihmisten subjektiivisia kokemuksia ja käsityksiä omasta ikäisyydestään ja kuoleman läheisyydestä sekä näiden yhteyttä mielenterveyteen. Ahvennanmaalla ja Umeån yliopistossa on puolestaan selvitetty sisäisten voimavarojen masennusta ehkäisevää merkitystä. Göteborgin yliopistossa tutkitaan elämään tyytyväisyyttä eläköitymisprosessin eri vaiheissa. Sekä palveluasumisen piirissä olevien että kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä näillä taidoilla on tärkeä osuutensa. Erityisenä haasteena voidaan pitää mielenterveystaitojen, kuten tunneja tietoisuustaitojen sekä kognitiivisten valmiuksien merkityksen laajempaa tiedostamista. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta psyykkinen hyvinvointi merkitsee mahdollisuutta elää täysipainoista elämää perheen ja yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä sekä henkilökohtaisen kärsimyksen vähenemistä. Kysymys ikäihmisten psyykkisestä hyvinvoinnin edellytyksistä sekä sen vahvistamisen keinoista on erityisen tärkeä yhteiskunnassa, jossa iäkkäiden ihmisten sekä absoluuttinen määrä että suhteellinen osuus väestöstä on suuri. Marja Saarenheimo Vanhempi tutkija. Tätä käsitystä kyseenalaistettiin Pohjoismaisessa gerontologiakongressissa sekä positiivisen mielenterveyden erityissessiossa että suomenkielisessä asiantuntijapäivässä. Suomessakin jopa 15–30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta, mutta tämä ryhmä ei edelleenkään ole muiden aikuisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa mielenterveyspalveluissa. Ikäihmisillä itsellään on monenlaisia keinoja psyykkisen hyvinvoinnin ja hyvän mielialan ylläpitämiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta mielenterveyden vahvistaminen puolestaan on omiaan hillitsemään sosiaalija terveydenhoitokustannuksia ja saamaan ikääntyvien ihmisten voimavarat paremmin käyttöön lähiyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa. 9 Vanhustyö 4 • 2016 Mielenterveyden yhteys hyvinvointiin M ielenterveys on – tai ainakin sen olisi syytä olla ajankohtainen teema ikäihmisten palveluissa. Yllä kuvatun symposiumin lisäksi vain yksi sessio keskittyi spesifisti tähän tärkeään teemaan. Kongressin positiivisen mielenterveyden sessiossa käsiteltiin ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia useista näkökulmista
10 Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Aino Huovio Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Suurin osa syöpään sairastuvista on iäkkäitä ihmisiä. S akari Karjalainen on seurannut tiiviisti syöpään sairastuvuutta ja syöpähoitojen kehitystä myös kansainvälisesti. Syöpä on iäkkäiden sairaus ja tavallisin yli 65-vuotiailla. Asianmukainen kivunlievitys loppuvaiheen syövänhoidossa on yksi haasteista, joihin yhteiskunnan on vastattava entistä paremmin, Sakari Karjalainen painottaa. Hoitoja on suunniteltava niin, että elämänlaatu säilyy iästä riippumatta, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen. – Suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa syöpä yleistyy, yhä useampi sairastuu syöpään. Molemmille järjestöille on tärkeää, että syöpään sairastunut henkilö saa välitöntä ja asianmukaista hoitoa ja että hänen elämänlaadustaan huolehditaan. VTKL on hankkeen aikana julkaissut kannanoton, laatinut hyvän saattohoidon muistilistan ja järjestänyt jäsenistölleen koulutusta ennakoivan saattohoidon ja yhteissuunnittelun toteuttamisesta sekä vapaaehtoisten ottamisesta mukaan toimintaan. JÄSENYHTEISÖ ESITTÄYTYY. Kumpikin järjestö on mukana myös valtakunnallisessa Kuolevan hyvä hoito -hankkeessa. Suomen Syöpäyhdistys ry Cancerföreningen i Finland rf liittyi keväällä Vanhustyön keskusliiton jäseneksi. – Kaikkein iäkkäimmillekin sairastuneille on voitava tarjota hyvä elämänlaatu. On tärkeää levittää tietoa syöpäsairauksista ja hoitomahdollisuuksista myös palvelutaloissa ja kotihoidossa toimivalle henkilökunnalle. Sairastava tarvitsee yhteisön tukiverkon ja erilaisia palveluita. Lääketiede kehittyy ja monia hoitoja voidaan tuoda myös kotiin. Lääketiede kehittyy ja monia hoitoja voidaan tuoda myös kotiin. Vielä yli 85-vuotiaita syöpään sairastuneita on Suomessa vuosittain liki 3 300 eli joka viikko yli 60 uutta tapausta. Kaikkein iäkkäimmillekin sairastuneille on voitava tarjota hyvä elämänlaatu. Tiedon levittäminen myös ikäihmisille itselleen on tärkeää, sanoo pääsihteeri Sakari Karjalainen
Leikkauksen jälkeen annettavat sädehoidot ja lääkehoidot vähentävät syövän leviämisvaaraa. Naisilla yleisimmät syövät ovat rintasyöpä, maha-suolikanavan syövät, keuhkosyöpä ja gynekologiset syövät. – Miehillä yleisimmät syövät ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja maha-suolikanavan syövät. Tänä päivänä syövästä ja sen hoidosta tiedetään tutkimuksen ansiosta jo paljon enemmän. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi kohentaa etenkin psykososiaalista selviytymistä. Yli 75-vuotiailla naisilla haimasyöpä on yleisin kuolemaan johtava syöpätauti. Toiminta on kansainvälistynyt ja pääsihteeri Sakari Karjalainen toimii muun muassa Euroopan syöpäjärjestöjen ECL:n puheenjohtajana. Cancon tulee sanoista cancer control, syöväntorjunta. Vaikka nämä liitännäishoidot aiheuttaisivat ohimenevästi haittoja, on potilaan helpompi elää muiden sairauksiensa kanssa ilman levinnyttä syöpää. Canconin tärkein tulos, laatuopas valmistuu syksyllä. Syöpäjärjestöillä on yli 120 000 jäsentä. Cancon on Euroopan komission perustama yhteistoimintahanke, jonka tavoitteena on löytää EU:n jäsenvaltioille syöväntorjuntaan terveyspoliittisia ratkaisuja. Jos muita sairauksia ei ole, voidaan hoitosuunnitelma ainakin alustavasti laatia kuten nuoremmilla, Riikka Huovinen sanoo. – Vaikka potilas olisi hyvin iäkäs ja hänellä olisi muita sairauksia, voidaan varhaisvaiheen syöpä usein leikata, koska syövän poistaminen parantaa potilaan elämän laatua. Geriatrinen ja psykososiaalinen arvio potilaan tilanteesta antaa tukea hoitopäätösten tekemisessä. – Iäkkäillä esiintyvät muut sairaudet kuten diabetes, verenkiertosairaudet ja heikentynyt munuaisten toiminta lisäävät riskiä infektioihin, anemiaan, pahoinvointiin, masennukseen ja uupumukseen syöpähoitojen aikana. Kivuista ja muista vaikeista syövän oireista kärsivä potilas tarvitsee saattohoitoa hoitopaikassa, missä lääketieteellinen hoito ja erityisesti kipulääkitys pystytään turvaamaan, Huovinen painottaa. Muistisairaus saattaa estää hoitotoimenpiteet, koska ketään ei voi hoitaa vastoin tahtoaan. Kun Suomen Syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1936, syöpä oli vielä varsin huonosti tunnettu tautiryhmä Suomessa. Suomen Syöpäyhdistykseen, joka tänä vuonna on viettää 80 vuotisjuhlaansa, kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä. – Jos syöpää ei voida parantaa, huolehditaan palliatiivisesta hoidosta, syövän ja muiden sairauksien aiheuttamisen oireiden lievittämisestä ja psykososiaalisesta tuesta. Päämääränä on seulontojen ja hoitojen nykyistä parempi laatu, syöpäpotilaiden ja syövän kokeneiden hyvä elämänlaatu ja oireenmukaisen hoidon kehittäminen, Karjalainen sanoo ja jatkaa: – Parhaillaan valmistellaan päätöksenteon tueksi lyhyitä linjauksia keskeisistä ydinviesteistä. – Euroopassa on tarve vähentää syöpähoitojen ja varhaisdiagnostiikan eriarvoisuutta. Rintasyöpä voidaan lähes poikkeuksetta leikata iäkkäälläkin. Syöpäsäätiö perustettiin tutkimuksen rahoittamiseksi vuonna 1948. Suomen Syöpäyhdistys 80 vuotta Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. 11 Vanhustyö 4 • 2016 Syöpää ei pidä pelätä – sitä voidaan hoitaa myös iäkkäillä ihmisillä Syöpään sairastuminen järkyttää aina T ärkein syy syöpäsairauksien ilmaantuvuuden lisääntymiseen on se, että ihmiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Karjalainen kertoo, että Euroopan syöpäpotilaiden asemassa on suuria eroja, joihin parhaillaan etsitään ratkaisuja laajassa Cancon-yhteistyöhankkeessa. Biologinen ikä ei välttämättä kerro potilaan mahdollisuuksista selviytyä syövän hoidosta, esimerkiksi solunsalpaajahoidosta. Oppaan suositusten avulla pyritään vähentämään syöpäkuolleisuutta jäsenmaissa.. Mukana on 65 organisaatiota 25 Euroopan maasta, joista 23 kuuluu Euroopan unioniin. Keuhkosyöpä on yli 75-vuotiailla miehillä yleisin kuolemaan johtava syöpätauti. Useimmat iäkkäätkin potilaat toivovat aktiivia hoitoa, jos sellaista vain on tarjolla, kertoo syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Riikka Huovinen Suomen Syöpäyhdistyksestä. Syöpään sairastuminen on järkyttävä kokemus iästä riippumatta
Valmennuksessa osallistujat jakavat tietoa kokemuspohjaisesti. Vuosittain Helsingissä noin 80 pariskuntaa osallistuu ja sitoutuu omahoitovalmennukseen. Jakson aikana muistisairaalle ja hänen puolisolleen annetaan tietoa itse sairaudesta, kuntoutusmenetelmistä, ravitsemuksesta ja liikunnasta ja kehitetään keinoja, miten kukin pariskunta voi löytää voimavaroja ja verkostoja ja rakentaa elämäänsä eteenpäin diagnoosista huolimatta, Marja-Liisa Laakkonen sanoo. Marja-Liisa Laakkonen (vas.), Maarit Liljestrand ja Paula Kekoni ovat tyytyväisiä yhteistyöhön muistisairaiden hoidon kehittämisessä. – Malli perustuu siihen, että muistisairausdiagnoosin saatuaan muistisairas ja hänen puolisonsa ohjataan poliklinikalta ryhmämuotoiseen valmennukseen, jossa ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa neljän tunnin ajan kerran viikossa. TOIMINTAMALLI. Poliklinikan ylilääkärinä toimii LT, dosentti Marja-Liisa Laakkonen, joka on aktiivisesti toiminut myös muistisairauksien tutkijana. Lisäksi osallistujien toiveiden mukaisesti päiviä teemoitetaan ja osallistujat saavat tietoa erilaisista toimintamahdollisuuksista ja palveluista, mitä kaupungissa on tarjolla ja sitä kautta pyritään tukemaan pariskuntia heidän arjessaan. Vertaistuki on keskeinen keino omaan voimaantumiseen, Laakkonen mainitsee. Muistikoordinaattoritoimintaa on myös keskitetty yhteisiin alueellisiin työpisteisiin osana geriatrian poliklinikan toimintaa. 12 H e l s i n g i n k a u p u n g i n kuntoutuksen osaamiskeskukseen perustettiin uusi jaos, geriatrian poliklinikka vuoden 2015 alusta lukien. Tarkoitus on voimaannuttaa ja aktivoida osallistujia. Mallin mukaan muistisairaille ja heidän puolisoilleen on valmennuksen Teksti ja kuva: Leena Valkonen Muistisairaan perheen omahoitovalmennus tukee kotona asumista Helsingin kaupunki on uudistanut muistisairaiden hoitokäytäntöjä fuusioimalla muistipoliklinikat kuntoutuksen alaisuuteen geriatrian poliklinikaksi ja ottamalla käyttöön muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennuksen. aikana samanaikaisesti omia teemallisia ryhmätapaamisia, jotta kumpikin voi keskittyä miettimään asioita juuri omalta kohdaltaan. Vanhustyön keskusliiton, Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyönä 2011– 2014 kehitetty muistisairaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus -malli on otettu käyttöön Helsingissä muistisairaiden kuntoutuksessa. Ryhmät ovat kokoontuneet kaupungin palvelukeskuksissa. Omahoitovalmennus on osallistujille maksutonta, mutta matkakuluistaan valmennukseen osallistuneet ovat vastanneet itse
Asiakkaan ohella työhön liittyy myös sairastuneen läheiset. Me panostamme siihen, että asiakas saa tietoa etuuksistaan ja oikeuksistaan. lääkäri suosittamista lääkkeistä ja lääkkeettömistä hoidoista. Asiakkaat tulevat lähetteellä terveysasemilta tai sairaaloiden osastoilta, osa sosiaalityöntekijöiden suosittamina ja osa on lähtenyt lääkäriin esimerkiksi luennon tai muun tapahtuman pohjalta, Liljestrand kertoo. Tämä on iso satsaus kaupungilta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tasapuolisesti päästä mukaan ryhmätoimintaan, Marja-Liisa Laakkonen sanoo. Osallistujat ovat kokeneet, että he ovat saaneet tietoa ja tuki on auttanut heitä eteenpäin elämässä. Omassa työssäni sitä saan kollegoiltani, jotka nyt ovat lähellä. – Monipuoliset palvelukeskukset ovat Helsingissä aivan mahtavia ja niissä on paljon erilaista toimintaa. Muistihoitaja osana muistikuntoutusta Muistihoitaja on mukana muistisairauksien diagnosoinnissa tehden muun muassa muistitestejä ja antaen ensitietoa mm. Kaikenlainen toiminta tukee kuntoutusta ja arjessa jaksamista. Kun ihmisen saa innostumaan jostain, voi saada aikaan suuria asioita. Omahoitovalmennuksen näen tärkeänä, se on yksi keino parantaa muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua. – Olen käynyt myös puhumassa omahoitovalmennusryhmissä ja puolen vuoden päästä olen ollut heihin yhteydessä puhelimitse ja kysynyt tuen tarpeista. Se on palkitsevaa, kun muutoksen näkee asiakkaassa. Monipuoliset palvelukeskukset ovat Helsingissä aivan mahtavia ja niissä on paljon erilaista toimintaa.. Kaupunki kouluttaa ohjaajia Helsingin kaupunki on kouluttanut omahoitovalmennusryhmiä varten jo lähes 50 ohjaajaa. Tässä toimintamallissa on aivan omanlaisensa tulokulma, uskotaan ihmisten omiin kykyihin, annetaan heidän tehdä ja ideoida itse. Muistikoordinaattorien työ nykyisin painottuu muistisairaan henkilön hoitoja kuntoutussuunnitelman laadintaan ja seurantaan sekä palvelujen suunnitteluun ja koordinointiin. 13 Vanhustyö 4 • 2016 Muistikoordinaattori perheen tukena Muistikoordinaattori on tukihenkilö, joka koordinoi ja ohjaa muistisairaita palvelujen piiriin. Omahoitovalmennuksesta Paula Kekoni kertoo saaneensa vain myönOmahoitovalmennusmalli edistää yhteistyötä sosiaalija terveysviraston sisällä • palvelujen tarpeessa olevissa perheissä palveluohjaus edistyy ja siten heidän palvelu-, hoito-, ja kuntoutussuunnitelmansa muotoutuu ja toteutuu • lisää nykyisten palvelujen terveyshyötyjä • edistää sairastuneiden ja heidän puolisoidensa itsenäistä terveydentilan vaalimista ja sosiaalista aktiivisuutta • parantaa muistisairaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatua • pidentää todennäköisesti muistisairaiden kotona asumisen aikaa (Lähde: M-L Laakkonen, omahoitovalmennuksen vaikutukset) teistä palautetta. Sanon aina, että pallo on teillä, en voi määrätä. Helsingissä toimii yhteensä 14 muistikoordinaattoria, jotka toimivat neljällä vastaanottoalueella. Työn painopiste on muuttunut ja nyt se on pariskunnissa. – Poliklinikalla ollaan vain lyhyitä hetkiä, mutta tärkeää on, että asiakkaat kokevat, että heitä kuullaan ja heitä arvostetaan. – Rahallisia säästöjä valmennustoiminnalla ei niinkään haeta, vaan muistisairaan ja hänen perheensä elämänlaatua parantavia tekijöitä. Paula Kekoni kertoo, että muistikoordinaattorin haaste on tietää, mitä kaikkea tapahtumaa ja tarjontaa kaupungilla on tarjolla ja kannustaa muistisairaita ja heidän puolisojaan osallistumaan. Itsekin huomaa, että vertaistuki on tärkeää. Muistihoitaja Maarit Liljestrand työskentelee Laakson geriatrian poliklinikalla. Ohjaajakoulutus jatkuu edelleen Vanhustyön keskusliitossa ja RAY:lta on haettu hanketta toimintamallin levittämiseksi edelleen muihinkin kuntiin. – Kaikenlainen tiedon jakaminen on tärkeää, esimerkiksi ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tätä kautta säästötkin ovat mahdollisia, jos esimerkiksi laitoshoitoa ei tarvita tai laitoshoidon tarve siirtyy myöhäisemmäksi. Heihin voi ottaa yhteyttä, jos epäilee muistisairautta. Laaksossa työskentelevä vastaava muistikoordinaattori Paula Kekoni on tyytyväinen, että hän toimii nyt geriatrian poliklinikan tiloissa muun hoitotiimin kuten lääkäreiden ja muistihoitajien lähellä. Tärkeää on, että muistisairaat ja heidän puolisonsa saataisiin motivoitua osallistumaan ja sitoutumaan ryhmiin, siinä on heille suuri mahdollisuus. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa todettiin omahoitovalmennustoiminnan olevan kustannusneutraalia
liikuntapiirakan eri ikäryhmille. Mielestäni julkiseen terveydenhoitoon tulisi sisällyttää elämäntapaneuvonta, jossa käytäisiin läpi myös liikunnan ja ravitsemuksen alueet. – Suosituksessa korostetaan iäkkäillä lihasvoiman ylläpitoa, mutta tasapaino, liikehallinta ja liikeratojen laajuus ovat yhtä tärkeitä ylläpidettäviä asioita. Lisäksi tutkimuslaitos kehittää menetelmiä fyysisen aktiivisuuden ja kunnon mittaukseen ja pyrkii edistämään niiden yhtenäistä käyttöön ottoa asiakastyössä terveydenhuollossa ja liikuntaalalla. – Olenkin kysynyt välillä luennoillani, että onko ei ollenkaan tai vähän liikkuville tunnistettavia mittareita ja omaa hoitopolkua. Mitä enemmän on ikää mittarissa, sitä tärkeämpää on pitää huolta myös fyysisestä aktiivisuudesta, Tommi Vasankari sanoo ja jatkaa: – Muun muassa Tampereella vuosina 2010–2013 tehty dex-tutkimus osoittaa, että säännöllisellä voimaja tasapainoharjoittelulla pystyttiin vähentämään kotona asuvien naisten kaatumisvammoja jopa puoleen. – Iäkkäät ihmiset ovat meille tärkeää kohderyhmää. Suositukset tunnistetaan kohtuudella – aktiivisuutta tarvitaan lisää UKK-insituutti on laatinut terveysliikuntasuositukset ja ns. UKK-instituutti liittyi keväällä Vanhustyön keskusliiton jäseneksi. Tutkimukseen osallistui yli 400 70–80-vuotiasta naista, joista puolet oli mukana aktiivisessa liikuntaryhmässä ja puolet kontrolliryhmässä. Myös kaatumispelko väheni oleellisesti liikuntaharjoittelun myötä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset kuten sosiaalija terveydenhuollon uudistus, laitospaikkojen vähentäminen ja suuntaus, että iäkkäät ihmiset pärjäävät mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan on iso yhteinen haaste. Kotona jo tuolilta nousu ja kyykistykset sekä arjen askareet sisällä ja ulkona auttavat alkuun. Yleensä tarvitaan motivointia ja tukea, jotta päästään elämänmuutoksessa alkuun ja tämä pätee myös liikunnan aloittamiseen. Erilaiset ohjatut jumpat, vesivoimistelu ja kuntosali ovat hyviä liikuntaharrastuksia iäkkäille ihmisille. +65-vuotiaille on omat suosituksensa. Siten lisätään liikkumisvarmuutta ja ehkäistään kaatumisia, Tommi Vasankari sanoo. Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2–3 kertaa viikossa. Iäkkäillä ihmisillä liikunta ja ravitsemus ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpidossa. Ihmisillä on kaksi tukipilaria, ne ovat omat jalat. Vasankarin mukaan terveysliikuntasuositukset tunnistetaan kohtuudella, mutta miten muuttaa tieto toiminnaksi onkin jo eri kysymys. 14 JÄSENYHTEISÖ ESITTÄYTYY T ampereella toimiva UKK-instituutti on keskittynyt tekemään tutkimusta, seurantaa ja arviointia eri väestöryhmien fyysisestä aktiivisuudesta, liikkumisesta ja liikkumattomuudesta sekä fyysisestä kunnosta. Teksti: Leena Valkonen Kuva: UKK-instituutti Tommi Vasankari UKK-instituutista: Liikunta lisää toimintakykyisiä vuosia Liikunnan monipuoliset, suotuisat vaikutukset ihmisen terveydentilaan tunnetaan monista tutkimuksista, mutta edelleen suurin osa kansalaisista liikkuu suosituksiin nähden aivan liian vähän, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Mitä enemmän on ikää mittarissa, sitä tärkeämpää on pitää huolta myös fyysisestä aktiivisuudesta.. Pyrimme etsimään keinoja ja malleja, joiden avulla fyysistä toimintakykyä voisi pitää yllä iäkkäillä ihmisillä ja siten edistää arjen sujumista
Erilaiset kehon toimintoja mittaavat älylaitteet kehittyvät koko ajan. Palvelutaloissa asukkaiden liikunnallista aktiivisuutta voi lisätä esimerkiksi kalusteiden sijoittelulla. Paljon pitää vielä kokeilla ja oppia, jotta saadaan luotua uusia toimintatapoja terveysliikunnan edistämiseen. Kaatumiset ovat Suomessa iäkkäiden henkilöiden yleisin tapaturma ja kuolemaan johtavien tapaturmien yleisin syy, toteaa projektipäällikkö, erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista. Lisäksi on tuotettu erilaista materiaalia ja työkaluja, joilla kaatumisriskiä voi arvioida ja miten vaaratekijöihin voi itse vaikuttaa. – Eikä resepti yksinään riitä, pitää olla myös neuvontaa, ohjausta ja paikat, joissa liikunnan harrastamisen voi turvallisesti omalla tasollaan aloittaa. 15 Vanhustyö 4 • 2016 Kaatumisen ehkäisy tavoitteena L ihasvoimaa pitää harjoittaa säännöllisesti, muuten se katoaa. Pilotoinnin avulla on välitetty tietoa kaatumisriskeistä sekä sosiaalija terveysalan ammattilaisille että kansalaisille. Mieluummin kannattaa tehdä pieniä asioita useampi kerta päivässä, kuin iso hikijumppa kerran viikossa. – Pilotointi on osoittanut, että liikunnallisilla harjoitteilla on iso merkitys kaatumisten ehkäisyssä. Esiseulonnan perusteella iäkkäitä ihmisiä on ohjattu henkilökohtaisen riskinsä mukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Hyvä lihasvoima ja tasapaino auttavat kaatumisten ehkäisyssä. Kun asioita pystytään mittaamaan ja kokoamaan konkreettiseksi tiedokIhmisillä on kaksi tukipilaria, ne ovat omat jalat. Nyt hän on mukana kolmivuotisessa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa KaatumisSeula-hankkeessa, jossa ovat mukana UKK-instituutin ohella Eläkeliitto, Luustoliitto, Muistiliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto sekä Reumaliitto. Hankkeen pilottipaikkakuntina ovat Seinäjoki ja Kotka. Teknologia avuksi Tommi Vasankari uskoo, että teknologiasta on vielä iso apu terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on paljon virkistäviä ja hyvää tekeviä vaikutuksia, Karinkanta kannustaa. Kaatumisvammojen hoito ja kuntoutus tulevat kalliiksi. Lisätietoa www.kaatumisseula.fi, www.ukkinstituutti.fi Yhteiskunnan tavoitellessa säätöjä sosiaalija terveydenhuollon menoihin, voisi yksi tehokas säästöpotentiaali olla liikuntaneuvonnan lisääminen oikeille kohderyhmille. Terveydenhuollossa mittaustulokset ovat isona apuna niin ennaltaehkäisevässä työssä kuin sairauksien hoidossa.. Aktiivisena pysyminen on tärkeää. Lääkärit voivat kirjoittaa liikuntareseptejä, mutta käytännössä asia on edennyt hitaasti, Vasankari huomauttaa. On tehty väestökyselyjä ja toteutettu halukkaille konkreettinen mahdollisuus kaatumisriskin arviointiin asiantuntijoiden avulla. Saija Karinkanta on väitöskirjassaan tutkinut fyysisen aktiivisuuden vaikutusta tasapainoon, lihasvoimaan, elämänlaatuun ja luustoon iäkkäillä naisilla. si, josta näkee esimerkiksi lihaskunnon kohenemisen tai notkeuden lisääntymisen, on se jo omiaan lisäämään motivaatiota liikkua. Tehdä erilaisia pisteitä eri toiminnolle, jotta olisi syy nousta pöydän äärestä ja ottaa askelia päivään
Muista hyvät jalkineet Tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat jalkineet ovat turvalliset, myös talvella. 8. Kerralla nautitun alkoholin määrä ei saisi ylittää kahta annosta. 9. Huolehdi, että kotiympäristö on turvallinen Riittävä valaistus, myös öiseen aikaan, lisää sisällä liikkumisen turvallisuutta. Myös näön tarkastaminen säännöllisesti on tärkeää. Matot, joiden reunoihin ei kompastu, luovat turvallisemman kotiympäristön. Muista käyttää liukkailla keleillä liukuesteitä Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet estävät liukastumisen. Myös nastakengät ovat kätevät. Varmista D-vitamiinin riittävä saanti D-vitamiinilisä ympäri vuoden takaa tasaisen D-vitamiinin saannin. Riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää (1–1,5 litraa päivässä). Muista syödä monipuolisesti ja riittävän usein, huolehdi myös nesteen saannista Vähintään kolme ateriaa päivässä pitää verensokerin tasaisena. 10. Muista huolehtia terveydentilastasi Terveydentila on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Huolehdi myös kotipihan ja lähiympäristön turvallisuudesta Tasaiset ja hyvin hoidetut kotipihan kulkuväylät sekä lähialueiden hyvä hiekoitus talvisaikaan lisäävät ulkona liikkumisen turvallisuutta. Yli 65-vuotiaille suositus on 20 mikrogrammaa päivässä. Käytössä olevan lääkityksen tarpeellisuus on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa.. Maitotaloustuotteiden syöminen päivittäin pitää huolta luustosta. Liukkaiden mattojen alle on hyvä hankkia liukuesteet 5. Vältä runsasta alkoholin käyttöä Alkoholin haittavaikutukset korostuvat ikääntyessä. Liikunnan on hyvä sisältää myös tasapainoja lihasvoimaharjoittelua. 6. 2. 4. 7. Huolehdi, että lääkityksesi on ajantasainen Osa lääkkeistä voi lisätä kaatumisvaaraa. Kodin kulkuväylien tyhjentäminen tavaroista vähentää kaatumisriskiä. 3. Liiku monipuolisesti ja säännöllisesti Päivittäinen monipuolinen liikkuminen pitää yllä toimintaja liikkumiskykyä. 16 Kymmenen keinoa KAATUMISTEN EHKÄISYYN www.kaatumisseula.fi 1. Viikoittainen määrä ei saisi ylittää seitsemää alkoholiannosta
Se on ikääntyneen arjen toimintakyvyn ja elämänlaadun parantumista. Asiakkaiden tilanteita pohditaan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan yhdessä. Kyse on enemmänkin toimintakulttuurin muuttamisesta. Keuruulla kehitetty moniammatillinen työryhmä voimatiimi vastaa tähän haasteeseen. Se ei ole vain jumppaa. Riikka Röppänen Sosionomi (YAMK) Voimatiimi – yhteistyötä ikäihmisen parhaaksi Keuruulla. Toimintamalli palkittiin viime vuonna Keski-Suomen SOTE 2020-hankkeen Sotember-kampanjassa ja se esiteltiin Sitran järjestämässä Change Day -päätapahtumassa. Jokainen asiakas kohdataan omana ainutlaatuisena itsenään, häntä kuunnellaan ja hänet kuullaan. Voimavarakartoituksessa panostetaan siihen, että asiakkaan tilanne selvitetään kerralla kunnolla. Tässä asiakkaita auttaa erityisesti voimavarahoitaja, joka käyttää aikaa asiakkaan omien voimavarojen aktivointiin ja yksilöllisten palveluja kuntoutumispolkujen etsimiseen. Voimatiimi on palvelutarpeen arvioinnin ympärille koottu ryhmä oman alansa ammattilaisia. Tiimi on koottu kaupungin työntekijöistä, eikä sen toimintaan ole tarvinnut lisätä resursseja. Toisaalta tulisi kuitenkin panostaa hyvinvointiin ja estää toimintakyvyn alenemista. Kaiken kaikkiaan voimatiimi on toimiva esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä. Asiakkaille joiden toimintakyky on jo alentunut niin, että palveluiden kriteerit täyttyvät. Asiakkaan omien niin fyysisten, psyykkisten kuin sosiaalisten voimavarojen löytämiseen panostetaan aikaa sekä häntä kannustetaan ja tuetaan niiden aktivoimisessa. Kokonaisvaltainen ajattelu, sujuva tiedonkulku ja yhteiset tavoitteet mahdollistavat jokaisen ammattilaisen osaamisen hyödyntämisen. Miten resurssien riittäminen voidaan varmistaa unohtamatta hyvinvoinnin ylläpitämistä. Asiakkaan kokonaistilanne on hallinnassa ja hän saa sen avun, jota oikeasti tarvitsee. Yhteistyössä asiakkaan ja eri alojen osaajien kanssa saadaan paras tulos ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että asiakkaan oman toiminnan esteet pyritään poistamaan. Pelkän palvelutarpeen arvioinnin sijaan kiinnitetään huomiota myös asioihin, jotka voivat myöhemmin heikentää kotona pärjäämistä ja ohjataan asiakasta niiden muuttamisessa. Sen jälkeen asiakkaat ohjautuvat tiimin eri jäsenille tarkempaan tarkasteluun tai palvelut järjestetään muualta yli organisaatiorajojen. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä ja varaudutaan tulevaisuuteen. Käytännössä työ jakautuu niin, että palveluohjaaja vastaa palvelutarpeen arvioinnista kotona oleville asiakkaille ja kotiutushoitajat terveydenhuollon yksiköistä kotiutuville. Vähäiset resurssit tulisi kohdentaa eniten apua tarvitseville. Arjen apu voi tulla niin omaisilta, järjestöiltä, seurakunnalta, yksityisiltä yrityksiltä kuin kunnalta riippuen siitä mikä asiakkaan tilanne ja tahtotila ovat. 17 Vanhustyö 4 • 2016 Vanhustyön johtajat Vanhustyön johtajat kirjoittavat tällä palstalla vanhustyöhön liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista. Tavoitteena on löytää asiakkaan voimavarat ja täsmätä hänen tarvitsemansa palvelut oikein. Tiimiin kuuluvat palveluohjaaja, voimavarahoitaja, kaksi kotiutushoitajaa, fysioterapeutti ja muistihoitaja. Oleellista voimatiimin toiminnassa on myös kuntoutumisen näkökulma ja voimavaralähtöisyys. Asiakkaille tehdään voimavarakartoitus, johon on koottu yleisesti käytössä olevista mittareista kysymyksiä, jotka olennaisimmin liittyvät kotona pärjäämiseen. Voimatiimin toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys. Ongelmien sijaan etsitään yhdessä ratkaisuja arjen haasteisiin ja asetetaan tavoitteita. Asiakas on aina keskiössä oman elämänsä suunnittelussa. I kääntyneiden palveluiden järjestämisessä käydään kamppailua. Kuntoutuminen ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä
Sosionomiksi opiskelleen Haapapuron vahvuutena on hänen aiempi työkokemuksensa mielenterveyskuntoutuksesta, sosiaaliohjauksesta ja hyvinvointialan kehittämishankkeista. Kaikilla vanhuksilla ei ole sähköisen asioinnin edellyttämiä pankkitunnuksia tai tietokonetta. Etukäteen ei aina tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Kunnan näkökulmasta katsottuna työssä on kyse myös ennakoinnista.. Kunnan näkökulmasta katsottuna työssä on kyse myös ennakoinnista. Tosin pelkkä kahvittelu ei yksin riitä. Pian kajahtaa yhteislaulu. Silloin saatetaan tehdä yhdessä esimerkiksi hakemus perhe-eläkkeestä tai toimeentulotuesta. Vanhusväestön päivätoiminta käynnistettiin reilun 4000 asukkaan Pihtiputaalla vuonna 2007 lahjoitusvaroilla. Marja Haapapuron mukaan elämisen kustannukset aiheuttavat huolta ikäihmisille. Seniorineuvoja on ikään kuin kunnan tuntosarvet kansalaisten keskuudessa. Kahvin kaverina on juuri maisteltu tuoreita vohveleita ja raparperipiirakkaa. Muualla asuvat omaiset kuulostelevat, mistä sivukylällä asuvalle saataisiin apua kodin arkeen. – Ihmiseltä vaaditaan maksukykyä, että hän voi ottaa vastaan kotona asumista tukevia palveluja. Täytyy kyetä joustavuuteen ja pysyä ajan tasalla koko ajan, Haapapuro kuvaa. Alkuvuosi on monelle tiukka ennen kuin maksukatot tulevat vastaan lääkkeissä ja matkakorvauksissa. On oltava jokin teema, johon tutustutaan tai jotain yhteistä tekemistä. Seniorineuvojan kotikäynnit ovat kertaluonteisia ja maksuttomia. Nyt Höykinpuro vetää päivätoimintaa kahdessa paikassa kunnan keskustassa ja yhteensä kuudella eri kylällä. Päivätoiminta jalkautuu kylille Haitarinsoittaja tapailee tutun iskelmän melodiaa Muurasjärven kylän Eläketalojen yhteisellä pihalla. Elämisen kulut huolettavat Seniorineuvonnan toimintamalli luotiin Pihtiputaalle vajaa 10 vuotta sitten vanhusten kotona asumisen tueksi. Moni eläkeläinen sanoo, etteivät rahat meinaa riittää laskuihin. – Erillinen soittoaika nostaisi yhteydenottamisen kynnystä, Haapapuro perustelee. – Yksi tärkeimmistä asioista kuntouttavassa päivätoiminnassa on sosiaalisten suhteiden ylläpito sekä virkistyksen saaminen arkeen ja yksinäisyyteen, päivätoiminnan ohjaaja Riitta Höykinpuro sanoo. Kotihoidossa lähihoitajana työskennellyt Höykinpuro sai toiminnan kehitettäväkseen. Palveluverkko on hänellä hyvin hallussa. Ja se veikin mukanaan. Ihminen voi olla tilanteessa, jossa muistisairas hoidettava ei tunne enää puolisoaan ja omaishoitajalla ei ole enää arjessa juttukaveria. – Ihmiset kokevat usein hyvänä sen, että täytämme hakemuksen yhdessä ja minä toimitan sen eteenpäin asiaa käsittelevälle taholle, Haapapuro kertoo. 18 TOIMITAMALLI P ihtiputaan seniorineuvoja Marja Haapapuron puhelin saattaa soida jopa 60 kertaa päivässä. Kokemus on opettanut, että jokaisella kokoontumiskerralla on tärkeää kokoontua vaihtamaan kuulumisia saman kahvipöydän ympärille. – Päivät ovat vaihtelevia. – Päivätoiminnalla ylläpidetään toimintakykyä ja arjessa selviytymisen taiTeksti ja kuvat: Hanna Moilanen Ammattilaiset jalkautuvat kylille Seniorineuvoja ja terveydenhoitaja pitävät Pihtiputaalla vastaanottoa 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vanhukset kysyvät, mistä saa lisätietoa asunnonmuutostöistä tai miten haetaan Kelan etuuksia. Haapapuron työnkuvaan kuuluu myös muun muassa omaishoidon ohjaaminen sekä päätösten tekeminen palveluseteleistä ja kuljetuspalveluista. Palveluseteli voidaan myöntää kotihoidon tukipalveluihin tai omaishoitajan avuksi. Myös päivätoiminnan ryhmiä on perustettu eri kylille. Sen myötä ikäihmisten palvelun tarpeet eivät tule vastaan yllätyksenä. Lääkkeisiin, sairaanhoitokuluihin ja välttämättömään liikkumiseen voi mennä iso osa eläkkeestä. – Omaishoitajien kanssa keskustelemme paljon. Iso osa Haapapuron työstä on neuvojen antamista ja opastamista oikean palvelun piiriin
Seniorineuvoja on myös tavattavissa yhtenä päivänä kuukaudessa Muurasjärvellä. – Uskon, että kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa paljon myös terveyteen, vaikka joku välillä vähättelee työtäni pelkäksi kahvinkeittelyksi. Kirkonkylälle mennessä auto vie ovelta ovelle, jolloin monta askelta jää ottamatta. Väliin jäävinä aikoina samasta tilasta voi löytää hierojan, lastenneuvolan, jalkahoitajan tai kampaajan. Kulut jäävät yksittäisen toimijan näkökulmasta maltillisiksi, ja ikäihmiset saavat kaipaamiaan palveluja. Vaikka ihmiset ovat vanhentuneet, osa testituloksista on parantunut. Vahvimmin tämä näkyy 700 asukkaan Muurasjärvellä, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Liisa Niemelä huolehti tuoreita vohveleita pöytään.. Myös kirjaston lähilainapisteitä on tuotu kylätaloille ja eläketalojen kerhohuoneisiin. Höykinpuro on tehnyt fysioterapeutin kanssa ikäihmisille kuntotestejä vuodesta 2008 alkaen. Minun tehtäväni on tehdä itseni näkymättömäksi, Höykinpuro pohtii. Muillekin kylille on pyritty järjestämään päiviä, jolloin esimerkiksi jalkahoitaja tai hieroja saapuu tarjoamaan palveluaan. Esimerkiksi kun kyläkauppa tuli takaisin Muurasjärvelle, vanhukset pääsevät taas kulkemaan kauppaan jalan. Hän pyrkii päivätoiminnan ryhmissä antamaan osallistujille vastuutehtäviä, jotka luovat tarpeellisuuden tunteen. Myös palveluntuottajat liikkuvat Pihtiputaalla päivätoiminnan lisäksi kylille pyritään viemään muitakin palveluja. Terveydenhoitajalle voi varata ajan esimerkiksi pieniä toimenpiteitä kuten tikkien poistoja, injektioita ja korvien huuhtelua varten. Lähihoitaja Kaarina Keppainen (vas.) ja päivätoiminnanohjaaja Riitta Höykinpuro laulattivat porukkaa Muurasjärvellä. Toki konkreettista näyttöäkin työn tuloksista on. Vaikutukset näkyvät myöhemmin Ennaltaehkäisevän työn vaikutukset eivät useinkaan näy välittömästi. Joskus voi tulla jopa tunne, että varhainen asioihin tarttuminen tuo toisille ammattilaisille lisää työtä. Höykinpuron mukaan tärkeintä on hoitaa ihmisiä kokonaisuutena. 19 Vanhustyö 4 • 2016 toja. Eri toimijat jakavat tilan vuokran. Ikäihmisten liikkuminen voi olla kiinni monesta asiasta. Muurasjärven palvelupisteeseen on tuotu muutaman viimeisen vuoden aikana seniorineuvolan vastaanotto kerran kuukaudessa. Samalla testattavat ovat saaneet yksilöllistä neuvontaa ja ohjeita kotona tehtäviin harjoituksiin. Vanhukset ovat sosiaalisten kontaktien myötä alkaneet huolehtia toinen toisestaan
Väestösuunnitteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kotihoidossa kolminkertaistuvan ja tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumispaikkojen tarpeen kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2014 alkaneen kehittämistyön tuloksena luotiin uusi toimintatapa palveluohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin sekä kehitettiin intensiivisen tuen toimintamalli tukemaan itsenäistä kotona-asumista. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Nyt näkökulma käännettiin siihen, mitä voimavaroja asiakkaalla on. Intensiivitiimi perustettiin kaupungin kotihoitoon keväällä 2015 ja kiinnostuneet kotihoidon työntekijät saivat hakea mukaan siihen. – Kun luodaan yhdessä positiivinen tulevaisuuskuva, asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun suunnitelmaan paremmin. Tärkeää on myös yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa, että he kuulevat ja tiedostavat omaisensa toiveet ja tarpeet. K ehitystyön taustalla oli väestöennuste, joka kertoo, että iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa kaupungissa seuraavien 20 vuoden ajan yhä voimistuen 2020 jälkeen. 20 Teksti ja kuva: Leena Valkonen Mitä tapahtuu, kun asiakkuutta tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. Asiakkaan oman motivaation sytyttäminen on tärkeää, Sinkkonen painottaa. Sitten keskustellaan läheisten, omaisten ja muun verkoston voimavaroista ja roolista tavoitteen toteutumiseksi. Malleja ja esimerkkejä etsittiin Suomesta ja muualta maailmalta. Arviointimenetelmät apuna tavoitteen rakentamiseksi Apuna asiakkaan tilanteen arvioinnissa käytetään erilaisia välineitä kuten RAI-toimintakykyarviointia, voimavarakarttaa ja voimavarapiirakkaa. Perinteisesti asiakastyössä ja palveluohjauksessa on keskitytty asiakkaan ongelmiin. Viimeisenä arvioidaan, millaista tukea asiakas tarvitsee kaupungin intensiivitiimiltä, Johanna Sinkkonen kertoo. Nämä palvelutarpeen kasvut tarkoittaisivat keskimäärin lähes 1 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosittain siitäkin huolimatta, että Järvenpäässä ikääntyneiden palvelurakenne on sosiaalija terveysministeriön laatusuositusten mukainen ja kotona asumisen palveluita on kehitetty määrätietoisesti, kertoo kotija erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen. Keskustelu asiakkaan kanssa lähtee liikkeelle kysymyksistä ”Missä näet itsesi esimerkiksi puolen vuoden päästä?” ja ”Millaisia asioita tulisi tapahtua, että tähän pääseminen olisi mahdollista?”. Intensiiviryhmässä työskentelee tiimivastaavana sairaanhoitaja ja lähihoitajia sekä heidän tukenaan lääkäri, fysioKeskityttiin asiakkaan näkemyksiin hänen omasta tulevaisuudestaan ja tavoitteista, joihin hän on valmis sitoutumaan. Asiakkaan oman motivaation sytyttäminen on tärkeää.. Tiimin jäseniä koulutettiin voimavaralähtöiseen ajatteluun ja asiakkuuden uuteen näkökulmaan pääasiassa sisäisillä koulutuksilla. Tämän pohjalta yhdessä sovitaan, millaisin askelin asiakas etenee kohti tavoitetta ja millaisia asioita hän itse tekee tavoitteen saavuttamiseksi. Järvenpään kaupunki on kehittänyt kotihoitoon voimavaralähtöisen kotona asumisen mallin. Keskityttiin asiakkaan näkemyksiin hänen omasta tulevaisuudestaan ja tavoitteista, joihin hän on valmis sitoutumaan. – Lähdimme miettimään, miten palvelutarpeen kasvuun voitaisiin vaikuttaa ja sitä tehtiin yhdessä johtotiimin, esimiesten ja henkilöstön kanssa yhteisissä työpajoissa