Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumista. Kuva: Ikäinstituutti/Ossi Gustafsson 10 16 12 Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet sekä lääkkeiden yhteensopimattomuus ovat riskejä vanhusten toimintakyvylle ja elämänlaadulle.. Ohjelma täyttää tänä vuonna 10-vuotta. UKK-instituutti Tampereella on aloittanut KaatumisSeula-hankkeen, jossa paneudutaan kaatumisten ehkäisyyn. 2 SENIORARBETE 3–4 • 2015 Seuraava numero ilmestyy 4.9.2015 | Lehden teemana on Tulevaisuutta rakentamaan. TEEMA: Toimintakyky Voimaa vanhuuteen -ohjelman 75+ vuotiaille kehitetty terveysliikuntaohjelma on levinnyt ympäri Suomen
Olemme myös Facebookissa VTKL10 www.vtkl.fi Kolumni 4 Toimintakykyisyys on resurssi Satu Helin 5 Iäkkään ihmisen toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kysy&vastaa 6 Tutkimuksesta tukea toimintakyvylle Hanna Moilanen 8 Ikääntymisen tutkimus elämäntyönä Hanna Moilanen 10 Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumisia Pirjo Lääperi 12 Lääkitysongelmat kuriin lääkearvioinneilla ja henkilöstön koulutuksella Leena Valkonen 1 4 Onnistuminen motivoi Hyvä kokemuksia aivotreenistä Ulla Arifullen-Hämäläinen 16 Voimaa vanhuuteen -ohjelma 10 vuotta. Liikunta ja liikkuminen edistävät toimintakykyistä vanhuutta Leena Valkonen 18 Kouvolassa selvitettiin Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuuksia Marjut Kettunen ja Harriet Finne-Soveri 21 Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä lievittävä Ystäväpiiri-toiminta esillä kansainvälisesti Anu Jansson ja Tarja Ylimaa 22 Ystäväpiiri-ryhmä innostaa kokoontumaan myös omatoimisesti Leena Valkonen 24 Hoivakoti kuntoon -ohjelma. Tervaskannon arkea rakennetaan asukkaiden tarpeista ja toiveista Herttakaisa Kettunen 26 Keskustelualoite: Ikääntyvät otettava mukaan keskusteluun julkisesta taloudesta ja palveluista Tarja Tapio 28 Yhdenvertaisuuden toteutuminen vanhustyössä – uudet työvälineet avuksi Salla-Maija Hakola 29 Eloisa ikä -hankeväki koolla Helsingissä Tiina Hailla 30 Aaro Peuraniemi: Elämä on hetkistä tehty Herttakaisa Kettunen 32 Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (EVTK) -tutkimus 33 Toimintakykyni Pirkko Lahti 34 Lähiympäristö tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia iäkkään ihmisen liikunnalle Johanna Eronen 36 Paikantavan hoitajakutsujärjestelmän hankinnan haasteita Hannu Hyttinen 38 Ideointija koulutuspäivässä pohditaan ryhmätoiminnan haasteita ja jaetaan onnistumisen kokemuksia Herttakaisa Kettunen 40 Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa Leena Valkonen 42 Vanhustyön johtajat 43 Keskusliitto tiedottaa 45 Ajan virrassa 48 Funktionsförmåga är en resurs Satu Helin 49 Behandla högt blodtryck i tid – förbygg problem i ålderdomen Timo Strandberg 50 Hoida ajoissa verenpainetauti – ehkäise vanhuusiän ongelmia Timo Strandberg Verenpainetauti on yksi tärkeimpiä toimintakyvyn heikentäjiä. Tämä on tietysti ymmärrettävää kun verenpainetauti altistaa aivosairauksille ja sydämen vajaatoiminnalle. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Mutta verenpainetauti tekee myyräntyötä myös hiljaisesti heikentämällä aivojen toimintaa ilman että yksilöllä on mitään kovin dramaattisia oireita kuten aivohalvauksia, kirjoittaa Timo Strandberg sivulla 50. Sisällys Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. 3 Vanhustyö 3–4 • 2015 Toimituskunta Satu Helin (pj.) Satu Karppanen Arja Kumpu Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Päätoimittaja Satu Helin satu.helin@vtkl.fi Toimitus Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 Ilmoitusmyynti Vanhustyö-lehden toimitus Herttakaisa Kettunen herttakaisa.kettunen@vtkl.fi Puhelin 050 349 6911 Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinnat 2015 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sähköisenä: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Kannen kuva: iStock Photo. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan
Lain tavoite on mm. Valitettavasti edelleen kuulee esimerkkejä siitä, että kotiympäristössä oleviin haittatekijöihin ei reagoida keskityttäessä palvelutarpeiden kartoitukseen. Päätoimittajalta Satu Helin. Yllättävän usein kuulee kommentointeja, joissa todetaan henkisten tai sosiaalisten tekijöiden jäävän taka-alalle, kun huomiota kiinnitetään vaan toimintakykyyn. Ikääntyneistä ihmisistä osalla on toimintakyvyn vajavuuksia ja avun tarvetta, minkä vuoksi heidät määritellään laissa iäkkäiksi ihmisiksi. Ihmettelin taannoin tutkimusaineistoa läpikäydessäni miten henkilö, joka 75-vuotiaana ei pystynyt hoitamaan pankkija kauppa-asioitaan ja oli joutunut myös luopumaan yhdistystoiminnasta eli oli näiltä osin merkitty toimintakyvyttömäksi ja koki näiden seurauksena yksinäisyyttä, pystyi 80-vuotiaana tekemään vastaavia asioita ja koki terveytensä ja elämänlaatunsa parantuneen. Terveyttä, sen kokemista ja taloutta koskevat tiedot sekä kotiympäristössä suoriutumista koskevat havainnot ovat osa kattavaa toimintakykyisyyden ja sen edellytysten arviota. Kisailua eri asioiden tärkeydestä kannattaa jatkaa; muistisairas ja liikuntahaluinen henkilö nukkuu hyvin yönsä jopa ilman lääkkeitä, kun on päässyt päivällä riittävästi ulkoilemaan. Eri osatekijöitä ei tarvitsisi arvottaa, mutta toiminnanrajoitusten syiden tarkastelu sen kuitenkin paljastaa. 4 Toimintakykyisyys on resurssi On hieno asia, että meillä on toimintakykylaki eli ”Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista”. Kommentoijien mielissä toimintakyky tarkoittaa ilmeisesti vain fyysistä toimintakykyä ja adl-mittarin käyttöä. Lain on määrä kattaa koko vanhuusikäisen väestön toimintakyvyn tukeminen. Ihmisen toimintakykyisyyden vahvuudet tai rajoitukset ja niiden syyt voivat löytyä niin fyysiseltä, psyykkiseltä kuin sosiaaliseltakin alueelta, useasti monen tekijän yhteistuloksena. Liikuntakyky on monen muun toimintakyvyn osatekijä, mahdollistaja, suoranainen resurssi. Käsitemääritelmän ja sisällön mukaan laki koskee koko vanhuuseläkeikäistä väestöä eli ikääntynyttä väestöä. edistää itsenäistä suoriutumista. Toimintakyvyn kartoitus ja mahdollisten rajoitusten syiden miettiminen tuottavat erilaista tietoa palvelujen tarpeesta kuin palvelutarpeiden kysely. Toinen tärkeä voimavara koostuu kohtuullisista muistitoiminnoista ja yleensäkin tiedonkäsittelykyvystä eli kognitiosta. Laki on hyvä juttu – harmittaa kuitenkin se, että laista on alettu käyttää nimeä ”Vanhuspalvelulaki” yhdellä ”uulla”. Toinen intohimoja herättävä asia koskee toimintakyvyn käsitettä eli sitä mitä eri ihmiset ja erityisesti alalla toimivat ammattilaiset tarkoittavat toimintakyvyllä. Tästä huolimatta on syytä miettiä, toteutuvatko käytännöt toimintakykyisyyden vahvistamiseksi niin hyvin, että ihmisten itsenäinen suoriutuminen ja kotona eläminen mahdollistuvat. Toimintakykyisyys kattaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet unohtamatta vapaa-ajan aktiviteetteja. Tässä vaiheessa joku hermostuu ja kertoo esimerkin muistisairaasta, vikkeläjalkaisesta ja karkailevasta mummosta. Tämän ihmeparantumisen taustalta paljastui pojan tytär, joka oli järjestänyt isoäidilleen uuden asunnon, jonne pääsi sisään ilman portaita hissiä käyttäen. On onni, että toimintakyvyn ja osallisuuden edistämiseen on tarjolla runsaasti sosiaalija terveyspalvelujen ulkopuolisia järjestötoiminnan, liikunnan, kulttuurin ja myös opiskelun mahdollisuuksia sekä tietoa terveyden ylläpitämisestä. Erityisesti rajoitusten syiden pohtiminen avaa keinoja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja jopa vahvistamiseen. Useimmiten palvelut merkitsevät sitä, että saa jotakin valmiina sen sijaan, että tekisi itse, mikä on toimintakyvyn ylläpitämisen edellytys. Laki antaa odottaa palvelutarjontaa. Adl-mittareiden tuottama tieto on luonteeltaan karkea ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle laajentamaan omaa näkemystä. Näin lain sisällöstä korostuu ajatus palveluista, palvelutarpeista ja kaikkein eniten palveluja tarvitsevista ihmisistä
Jos kuntoutumista tuetaan kotioloissakin, voidaan keskittyä juuri niihin asioihin, jotka kotioloissa ovat vaikeita, ja siten välttää laitokseen joutuminen. Monet krooniset sairaudet ja niiden vaaratekijät ovat vähentyneet, mikä yhdessä elinympäristön ja elinolojen paranemisen myötä näkyvät toimintakyvyn kohentumisena. Palvelujärjestelmässä toimivien on oleellista varmistaa hyvä yhteistyö, kun asiakkaan asioita saattavat hoitaa niin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon kuin sosiaalihuollonkin työntekijät, sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Sitä tarvitaan tukemaan kotona asuvien pärjäämistä. Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet ainakin 1970-luvulta alkaen. Missä kunnossa tämän päivän 40 v ovat + 75 vuotiaina. Kuntoutumisen seuranta ja tulokset ovat tässä aivan keskeisessä asemassa. Kaikkien meidän, niin yksilöinä, kansalaisina kuin sote-ammattilaisinakin, pitäisi sisäistää se, että toimintakykyä rakennetaan koko elämänkaaren ajan, ja sitä voidaan parantaa myös hyvin vanhana. Miltä näyttää tulevaisuus: kotikuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet väestön toimintakyvyn ylläpidossa. Kotiin vietävä kuntoutus on yksi merkittävä keino, jolla tuetaan ikäihmisen pärjäämistä kotona esimerkiksi sairaalassaolon jälkeen. Äkillisen sairauden toipilasvaiheessa on osoitettua hyötyä aktiivisesta kuntoutuksesta. Hauras tai muistisairas iäkäs menettää sairaalassa ollessaan toimintakykyään nopeasti. 5 Vanhustyö 3–4 • 2015 Mitä kertovat tutkimukset, missä kunnossa meidän + 75 v väestö on, millaisia paineita on kotiin vietävään kuntoutukseen. Palvelujärjestelmälle tämä asettaa kovia haasteita, jotta pystytään turvaamaan riittävä apu ja palvelut niitä tarvitseville. Kotikuntoutuksen tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun iäkkäiden määrä kasvaa. Esimerkiksi viimeaikaisen tiedon valossa on aihetta odottaa, että verisuoniterveyden ja suun terveyden hyvä hoito saattaa hyvinkin vähentää myös muistisairauksien ilmaantumista. Meiltä ja muualta on viitteitä siitä, että keskiikäisen väestön terveys olisi kääntymässä huonompaan suuntaan. Tulevien vuosikymmenten kehitystä onkin vaikeampi arvioida, mutta lähivuosina voi odottaa iäkkään väestön olevan entistä toimintakykyisempää. Pitää myös varmistaa hyvä kyky reagoida asiakkaan voinnin äkillisiinkin muutoksiin. Siitä on syytä olla huolissaan, sillä nykypäivän nelikymppiset ovat tulevaisuuden vanhusväestöä. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan edellyttää paljon työtä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Esimerkiksi EteläKarjalan EKSOTE:ssa kokeillaan intensiivistä kotikuntoutusta ja alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Väestön ikääntyessä sellaisten vanhusten määrä, joilla on muistisairauksien tai muiden pitkäaikaisten sairauksien vuoksi vaikeuksia selviytyä arjestaan itsenäisesti, tulee kasvamaan. Kun kunnat alkavat yhä enemmän seurata iäkkään väestönsä hyvinvointia ja palveluidensa vaikutuksia, se mahdollistaa kehittämiskohteiden tunnistamisen ja toimenpiteiden ja voimavarojen kohdentamisen sinne missä on tarvetta. Päivi Sainio, kehittämispäällikkö Matti Mäkelä, ylilääkäri Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Iäkkään ihmisen toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kysy & vastaa. Uhkatekijöitäkin on: lihavuus on edelleen yleistä, alkoholin käyttö on lisääntymässä, selkäja polvivaivoja on aiempaa useammilla. Myönteisen kehityksen jatkumisen puolesta puhuu monet seikat: tupakointi vähenee, lääketiede ja kuntoutus edistyvät ja sairauksien ehkäisy tehostuu. Toimintakykyyn satsaaminen maksaa itsensä takaisin, kun avun ja palveluiden tarve vähenee, ja ihmiset pystyvät iäkkäinäkin osallistumaan tärkeinä pitämiinsä asioihin ja huolehtimaan itsestään ja läheisistään. Asiakkaan roolia oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä pitää tukea ja ottaa huomioon myös hänen lähipiirinsä voimavarat ja tarpeet. Mitkä ovat ne ”palikat”, joilla vastataan kotona asuvan toimintakyvyn ylläpitoon ja kuntoutukseen. Silti esimerkiksi liikkumiskyvyn rajoitteet ja vaikeudet arkiaskareista selviytymisessä ovat yhä edelleen yleisiä heikentäen iäkkäiden elämänlaatua ja autonomiaa. Sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä tarpeenmukainen, riittävä ja oikeaaikainen kuntoutus, terveiden elintapojen tukeminen, henkisen ja sosiaalisen toimeliaisuuden edistäminen ja ympäristön muokkaaminen toimintakykyä tukevaksi ovat tärkeitä kaikkien ihmisten, myös iäkkäiden, toimintakykyä ylläpitäviä keinoja
– Hyvä uutinen on myös se, että kuntoutus oli edullinen toteuttaa. Tuore tutkimus osoittaa, että sopivalla kuntoutuksella lonkkamurtumapotilaan toimintakyky ja liikkumiskyky voivat palautua jopa paremmiksi kuin ennen murtumaa.. Ohjelmaan kuului myös kivun hallinnan vinkkejä, ympäristön vaarojen vähentämistä ja liikuntaneuvontaa. Yhdelle on tärkeää päästä katsomaan läheistä rakennustyömaata, toinen haluaa torille kahville ja kolmas poliittiseen kokoukseen, Rantanen pohtii. Fysioterapeutti keskusteli ihmisten kanssa ja päivitti heidän kuntoutusohjelmaansa muutaman kerran vuoden aikana, Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja Taina Rantanen painottaa. – Yleispäteviä suosituksia on vaikea antaa. – Sen verran voin suositella, että Tutkimuksesta tukea toimintakyvylle Toimintakyvystä kiinnostuneille kaikuu hyviä uutisia Gerontologian tutkimuskeskuksesta. Esimerkiksi liikkumiseen motivoivat lähiliikuntapaikat tukevat toimintakyvyn ylläpitoa. 6 TUTKIMUS Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen Liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilän tutkimuksessa lonkkamurtumapotilaille tarjottiin liikunnallista kuntoutusta, jonka vaativuutta nostettiin vähitellen vuoden aikana. Joka päivä ulos Professori Taina Rantanen on tutkinut iäkkäiden elinpiiriä. Tutkimuksen mukaan ympäristö voi estää tai edistää liikkumista
Kolme kuukautta kestäneen jakson tulokset olivat kiinnostavia. – Usein nähdään valtavasti esteitä, kun puhun vapaaehtoistyön merkityksestä elinpiirin ylläpitäjänä. – Elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia voidaan ylläpitää erilaisilla keinoilla. Elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia voidaan ylläpitää erilaisilla keinoilla. Silti ihmiset arvioivat fyysisen elämänlaatunsa aiempaa paremmaksi. – Systemaattinen ja vaikuttava vapaaehtoistyö ei kumpua tyhjästä, vaan se täytyy organisoida. Tutkimusjohtaja Katja Kokon mukaan tutkimukset eivät tue ajatusta, että masentuneisuus lisääntyisi vanhenemisen myötä. Esimerkiksi sanotaan, että kotihoito ei voi kertoa ulkopuolisille, ketä asiakkaat ovat, Rantanen kertoo. Kokko perää myönteistä lähestymistapaa niin tutkimukseen kuin käytännön hoivatyöhönkin. Se ratkaisisi monia pulmakohtia. Lisäksi lievistä mielialaongelmista kärsineiden mieliala kohentui normaalitasolle. Vanhuus ei synny yhtäkkiä, vaan siellä on koko elämänkulku taustalla. 7 Vanhustyö 3–4 • 2015 Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimukset osoittavat, että vanhusten toimintakykyyn voidaan vaikuttaa myös pienillä ja edullisilla toimenpiteillä. kaikkien pitäisi mennä joka päivä ulos! Gerontologian tutkimuskeskuksessa on havaittu, että kokonaan kotona vietettyinä päivinä ikäihmisen päivittäisen liikunnan määrä on vain 3 minuuttia. Jo pukeminen ja ulos siirtyminen lisäävät liikunnan määrää. Vanhuus ei synny yhtäkkiä, vaan siellä on koko elämänkulku taustalla. – Fyysinen kunto ei voi objektiivisesti parantua noin lyhyessä ajassa. Tutkimusjohtaja Katja Kokkoa kiinnostaa erityisesti psyykkisten tekijöiden suojaava vaikutus ihmisen hyvinvoinnille. Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja Taina Rantanen kehottaa kaikkia menemään ulos vähintään kerran päivässä. Masennus ei lisäänny Fyysisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi toimintakyvyssä on myös psyykkinen puoli. Kokko pohtii. Ulos mentäessä liikunnan määrä on heti moninkertainen, vaikka tehty lenkki ei olisi edes pitkä. – Usein ajatellaan, että hyvinvointi tarkoittaa pahoinvoinnin puuttumista. He olivat myös tyytyväisempiä elämäänsä, Rantanen kertoo. Ihmisiä täytyy kouluttaa tehtävään ja heille täytyy olla työnohjaus sekä yhteishenkeä luovaa toimintaa. Rantanen ehdottaa, että vapaaehtoistyön koordinaattori olisi osa kotihoidon tiimiä. Enemmän pitäisi pohtia, mikä saa ihmisen kokemaan positiivisia tunteita, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta.. Vapaaehtoiset avuksi Tutkimuksessa testattiin myös, mitä tapahtuu jos vapaaehtoinen vie vanhuksen ulos kerran viikossa tekemään jotain, mitä vanhus itse haluaa tehdä. Miten aiempien vuosien tärkeistä asioista voisi saada edelleen mielekkyyttä
8 TUTKIMUS Ikääntymisen tutkimus elämäntyönä Gerontologian ja kansanterveyden emeritusprofessori Eino Heikkinen muistuttaa elämän kunnioittamisen tärkeydestä ja rohkaisee soveltamaan tutkimustietoa vanhuspalveluissa. Heikkisellä on työn alla esimerkiksi pohjoismainen elinajan ennustetekijöitä koskeva julkaisu ja artikkeli biologisen iän määrittelemisestä. – Napanuora yliopistolle ohenee koko ajan, mutta ei se vielä poikki ole, Heikkinen myhäilee. Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen. Eläkkeellä aikaa ei mene enää työelämän hallinnollisiin rutiineihin, joten tutkija voi antaa ajatuksensa lentää vapaammin. Kymmenisen vuotta eläkkeellä ollut emeritusprofessori ei ole edelleenkään lyönyt hanskoja naulaan. Biologisen iän käsite auttaa kohdistamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja kuntoutusta oikea-aikaisesti, Heikkinen arvioi. Työn alla on tutkimusartikkeleja ja muita julkaisuja. – Olen ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä alan tutkimusta ja koulutusta. Mitä tutkimustiedolla tehdään. Osa tutkimuksesta laajentaa aiempaa tietoa ja arvioi jo tehtyjä asioita. Myöhemmin alalle tulleet ovat kohdanneet enemmän kilpailua. Pitkä ura on tuonut kiitosta ja erilaisia tunnustuspalkintoja niin kotimaasta kuin kansainvälisestikin. – Jo 1960-luvulla tiedettiin, miten vanhusten määrä kasvaa Suomessa ja miten siihen pitäisi varautua hyvissä ajoin. – Ihmiset ja jopa kudokset vanhenevat erilaisilla nopeuksilla. Toisaalta tutkimus kulkee usein myös edellä aikaansa. Aika hitaasti näihin tietoihin on Tärkeää on pitää silmät, korvat ja mieli avoimina havaitsemaan, mitkä asiat kenellekin ovat tärkeitä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Ikääntyneiden toimintakykytutkimuksen pioneerilla Eino Heikkisellä, 76, on takanaan jo puoli vuosisataa tutkijan uraa
painos 2013, 351 s. Gerontologian tutkimuskeskus • Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen vanhenemisen ja ikääntyvän yhteiskunnan tutkimusyksikkö • Perustettu vuonna 2012 • Henkilöstö: 12 professoria tai muuta senioritutkijaa, 25 tutkijatohtoria, 29 tohtorikoulutettavaa ja 6 muuta työntekijää • Henkilöstöstä 2/3 työskentelee Jyväskylässä ja 1/3 Tampereella • Tutkijat edustavat eri aloja gerontologiasta ja geriatriasta yhteiskuntapolitiikkaan, terveystaloustieteisiin ja psykologiaan. 2., uudistettu painos 2015, 696 s. 115 € Muistisairaan kuntouttava hoito Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.) Kuntouttavan hoidon ja hoivan avulla muistisairaan arki sujuu itsenäisesti tai tuettuna. Sh. Lisätietoja: www.gerec.fi. Kysyin aina vastakysymyksenä, että mitä kunnassa aiotaan arviointitiedolla tehdä, Heikkinen muistelee. – Kun työtä tehdään kiireessä ja vajaalla henkilökunnalla, vanhuksesta tulee helposti hoidon kohde ja vain rutiiniasiat selvitetään, Heikkinen pohtii. Koulutus soveltuu iäkkäiden parissa työskenteleville sosiaalija terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille. Liikkumattomuuden kova hinta – onko nyt ennalta ehkäisyn aika. Toimintakykyyn liittyvät asiat ovat kiinnostaneet myös kuntien viranhaltijoita. saakka, sen jälkeen 380 € Katso koulutusesittelyt verkossa! Tutustu monipuolisiin terveyden edistämisen aineistoihin verkossa: ukkinstituutti.fi/verkkokauppa. 25. Hinta 340 € 19.6. | 180 € Ajankohtaista ja tutkittua tietoa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä. Niitä voidaan kuitenkin ehkäistä, tunnistaa varhain ja hoitaa. 1. 03 282 9600 ukkinstituutti.fi/koulutus Vakaasti ja vammoitta – tehokasta liikunta harjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn 4.11. – Tilannetta pitäisi tarkastella ihmisten tosiasiallisen toimintakyvyn valossa, Heikkinen korostaa. Heikkinen puhuu myös hoitohenkilökunnan ja vanhusten välisten suhteiden tasavertaisuuden puolesta. 55 € Verkkokauppa www.duodecim.fi KOULUTUSTA 2015 ukkoulutus@uta.fi | puh. Muistisairaudet Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen (toim.) Väestön ikääntyessä muistisairaudet ovat kansanterveyden haaste. Sh. 9 Vanhustyö 3–4 • 2015 herätty, Heikkinen pohtii. Kirja on tarkoitettu muistisairaille ja heidän omaisilleen, ammattilaisille ja opiskelijoille. Uhkana on kuitenkin umpikujaan ajautuminen, jos kotihoitoa ei pystytä radikaalisti kehittämään. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 23.–24.9. Heikkinen luotsasi pitkään vanhenemisen tutkimuskeskusta Jyväskylän yliopistolla. Ulkopuolista apua ja ihmisten omia voimavaroja tulee suunnata näihin asioihin. Voimavarat keskiöön Eino Heikkisen mukaan Suomessa valittu laitoshoidon vähentäminen on ollut tärkeä käänne. Pitkäkestoisen Ikivihreättutkimushankkeen tiimoilta tutkijat ehdottivat sosiaalija terveysministeriölle jo 25 vuotta sitten iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn laaja-alaista arviointia. Koulutuksessa tutustutaan eri kohderyhmille suunnattuihin harjoitusohjelmiin teoriassa ja käytännössä sekä mietitään harjoitteiden soveltuvuutta omalle asiakaskunnalle. Saatavilla ikääntyvien liikuntaneuvontaan Liikuntapiirakka yli 65-vuotiaille. – Aikanaan kunnista soiteltiin meille yliopistolle ja kysyttiin, miten iäkkäiden toimintakykyä pitäisi arvioida. – Tärkeää on pitää silmät, korvat ja mieli avoimina havaitsemaan, mitkä asiat kenellekin ovat tärkeitä arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta
Tasapainon pitämistä voi harjoitella tasapainolaudalla kotonakin. Konsteja kaatumisten ehkäisyyn Kodin ja lähiympäristön turvallisuutta kannattaa parantaa. Myös kolmas sektori otetaan mukaan kaatumisvaaran arviointiin sekä liikuntamahdollisuuksien järjestämiseen, projektipäällikkö FT Saija Karinkanta UKK-instituutista sanoo. Kaatumisvammojen hoito ja kuntoutus tulevat kalliiksi, pelkästään sairaalahoitopäivien kustannukset ovat 400 miljoonaa euroa vuodessa. Projektipäällikkö FT Saija Karinkanta UKK-instituutista korostaa lihasvoiman ja hyvän tasapainon merkitystä kaatumisen ehkäisyssä. Avainhenkilöt Teksti: Pirjo Lääperi Kuva: Reijo Laamanen Hyvä tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät kaatumista Kaatuminen ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaikka jopa ammattihenkilöt saattavat sanoa näin. Portaissa pitää olla kaide, mieluusti molemmin puolin, Karinkanta luettelee parannusehdotuksia. Matot, kynnykset ja lattialla lojuvat johdot voivat aiheuttaa kompastumista. Ulkona liikuttaessa liukkailla keleillä huolehditaan hiekoituksesta. Rollaattorista voi olla haittaakin sisällä, sillä ahtaassa asunnossa sen kanssa ei mahdu kääntymään. tässä työssä ovat sosiaalija terveydenhoidon henkilökunta ja liikunta-alan ammattilaiset. Tällöin voi olla parempi laittaa tukia seiniin ja käyttää rollaattoria ulkona, Karinkanta neuvoo. Kannattaa myös käyttää kengissä liukuesteitä tai nastapohjaisia kenkiä. – Usein kaatuvalle henkilölle kannattaa hankkia lonkkahousut, jotka suojaavat lonkkamurtumilta. Joka kolmas iäkkäiden kaatuminen voidaan ehkäistä puuttumalla vaaratekijöihin. Pienen hiekkapussin voi laittaa taskuun, jotta selviää yli liukkaista kohdista. – Tärkeimmät keinot kaatumisten ehkäisyssä ovat iäkkäiden tasapainon ja lihasvoiman harjoittelu. – On hyvä tarkistaa, kuinka työskentely keittiössä sujuu niin, ettei tarvitse kurkotella tavaroita. Niitä pitää käyttää säännöllisesti, kaapissa ne eivät suojaa.. Etenkin jos henkilö kaatuu toistuvasti, syyt on selvitettävä ja niihin pitää puuttua yksilöllisesti. – Jos henkilö käyttää apuvälineitä liikkumiseen, niiden tulee olla turvallisia ja huollettuja, rollaattorin jarrut kunnossa ja kävelykepin piikki terävänä. Hyvä valaistus on tärkeä, varsinkin yövalo. Tukikaiteita asennetaan tarvittaessa vessaan ja kylpyhuoneeseen. 10 HANKE UKK-instituutti Tampereella on aloittanut KaatumisSeula-hankkeen, jossa paneudutaan kaatumisten ehkäisyyn
Lisätietoa netissä www.kaatumisseula.fi. KaatumisSeula-hanke 2014–2016 UKK-instituutti aloitti hankkeen yhdessä Eläkeliiton, Luustoliiton, Muistiliiton, Omaishoitajat ja läheiset-liiton sekä Reumaliiton kanssa. Hankkeessa lisätään tietämystä kaatumisen vaaratekijöistä ja kartoitetaan niitä sekä puututaan vaaratekijöihin tarkoituksenmukaisin keinoin. Teen siitä asiakkaalle yhteenvedon ja suosituksen jatkotoimista. Jotkut tosin ovat tilanneet koulutusta ja tiedottaneet asiakkailleen. Toiminnan juurruttaminen osaksi kunnan peruspalveluita ei ole helppoa. Toivon sosiaalija terveyspalveluiden edustajilta enemmän aitoa kiinnostusta ja tukea asiaan. Yövalo tai liiketunnistimella syttyvä valo auttaa näkemisessä. Tärkeimmät keinot kaatumisten ehkäisyssä ovat iäkkäiden tasapainon ja lihasvoiman harjoittelu. Kaatumispelon seurauksena vanhus vähentää liikkumista, joten toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät.. – Iäkkäät ja heidän läheisensä ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan ja olleet innostuneita siitä. Kaatuminen voi aiheuttaa pelkoa liikkumista kohtaan, vaikka vammaa ei tulisikaan. Kävi ilmi, että selvää mallia kaatumisten ehkäisyyn ei ole olemassa. Yhteistyöverkostoa on luotu ja tiedotettu hankkeesta paikallisesti. 11 Vanhustyö 3–4 • 2015 Kaatumisten ehkäisyyn tarvitaan yhteistyötä KaatumisSeulahanke lähti ripeästi käyntiin Seinäjoella toukokuussa 2014. Kivimäki on pitänyt ahkerasti luentoja ja esitellyt hanketta kohderyhmille. Liikuntaryhmiä on perustettu aloittelijoille. Kaatumisista aiheutuu suuret kulut Suomessa tapahtuu 400 000 kaatumistapaturmaa vuodessa. Hankepaikkakunnat ovat Seinäjoki ja Kotka, missä kehitetään toimintamalleja kuntatasolla. Klinikan nimi viittaa UKK-instituutin tekemään Kaaos-tutkimukseen, jossa tutkittiin iäkkäiden kaatumisten ehkäisyä. Sote-lautakunnalle on esitetty laskelmat kaatumisten ehkäisyn tuottamista säästöistä terveydenhoitokuluissa ja tämä saadaan toivottavasti jatkuvaksi toiminnaksi, Kivimäki päättää. Kivimäki tekee Kaaos-seulontaklinikalla asiakkaille laajan kaatumisvaaran arviointitutkimuksen THL:n Satu Pajalan toimintamallin mukaisesti. – Olen saanut hyvää palautetta arvioinnin tekemisestä, kun siihen käytetään aikaa ihan rauhassa. Hankerahoitus päättyy vuonna 2016 ja toiminnalle toivotaan jatkoa. Kivimäki toimi aluksi hankekoordinaattorina ja syyskuusta asti myös Kaaos-seulontaklinikan työntekijänä. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja joka toinen yli 80-vuotias samoin. Joka viides kaatuminen vaatii käyntiä terveydenhuollossa. Jos kotona asunut vanhus joutuu sen seurauksena laitoshoitoon, kulut kasvavat 47 000 euroon vuodessa. Lonkkamurtumaan johtaa 7000 kaatumista vuosittain ja yhden lonkkamurtuman hoitokulut ovat 20 000 euroa vuodessa. Tasapainoa heikentävät monet sairaudet, näköongelmat, lääkitys tai alkoholin käyttö. Sieltä voi tulostaa tarkistuslistan niistä kaatumisen vaaratekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa. Vaarallinen matka vuoteesta vessaan Matka vuoteesta vessaan voi olla vaaranpaikka, kun vanhus lähtee liikkeelle yöllä tokkurassa ja pimeässä. Monet ovat tarttuneet suosituksiin kaatumisen ehkäisystä, Kivimäki iloitsee. Tällöin avun, hoidon ja kuntoutuksen tarve kasvaa. Ensin Kivimäki teki alkukartoituksen kolmannella sektorilla, liikuntapalveluissa ja sosiaalija terveyspalveluissa. Kaatumispelon seurauksena vanhus vähentää liikkumista, joten toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät. Hän on osallistunut erilaisiin tapahtumiin, kuten Vanhustenviikkoon, teemapäiviin ja haastekampanjaan Vie vanhus ulos. Itselläni on valtava palo asiaan, mutta kun toimin täällä yksin, tarvitsen tukijoukkoja ja laajaa verkostoa tähän työhön, fysioterapeutti Sarika Kivimäki kertoo kokemuksistaan. Kaatumisen vaaratekijät pitää kartoittaa yksilöllisesti
Monilääkitys syntyy Pitkälän mukaan varsin helposti jo Käypä hoito Monilääkitys, sopimattomat lääkkeet sekä lääkkeiden yhteensopimattomuus ovat riskejä vanhusten toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Monilääkitys ja sopimattomista lääkkeistä aiheutuva sekavuus alentavat vanhuksen toimintakykyä ja aiheuttavat muun muassa huimausta ja kaatumisia. Yleensä monilääkityspotilaat ovat iältään kaikkein vanhimpia yli 85-vuotiaita. Noin 80 %:lla ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla on käytössään psyykelääkkeitä ja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Lääkitysongelmat kuriin lääkearvioinneilla ja henkilöstön koulutuksella Monilääkitys ja sopimattomista lääkkeistä aiheutuva sekavuus alentavat vanhuksen toimintakykyä ja aiheuttavat muun muassa huimausta ja kaatumisia.. Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vanhustenhoidossa työskentelevälle henkilökunnalle kohdistetun lääkehoidon arviointikoulutuksen avulla on pystytty parantamaan vanhusten elämänlaatua ja vähentämään hoitopäiviä sairaalassa. Eniten ongelmia on ympärivuorokautisessa hoivassa olevilla vanhuksilla. Isolla osalla laitoksessa olevilla on käytössä enemmän kuin kahdeksan lääkettä. Mitä enemmän iäkkäillä ihmisillä on käytössään lääkkeitä, sitä suurempi on haittavaikutusten riski. Kotona asuvilla yli 75-vuotiailla on keskimäärin 4-5 lääkettä käytössään ja laitoksessa olevilla noin 7-8 lääkettä. Suositusten mukaan iäkkäillä ihmisillä lääkkeitä voisi olla kerrallaan käytössä enintään kaksi keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä. 12 TUTKIMUS Teksti: Leena Valkonen Professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta sanoo, että vanhusten sopimattomat lääkkeet on ongelma, johon tulee puuttua. Vanhusten lääkkeidenkäytön ongelmien taustalla on usein potilaan alentunut lääkkeen sietokyky ja monilääkitykseen eli polyfarmasiaan liittyvät sivuvaikutusriskit
– Tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemansa lääkkeet. Pitkälän mukaan koulutus haluttiin kohdentaa juuri hoitajille, koska he työskentelevät lähellä asiakkaitaan ja seuraavat heidän vointiaan. Lääkehoidon arviointikoulutukseen on osallistunut yhtensä jo useita satoja henkilöitä. Hoitajat ovat kokeneet lääkehoidon arviointikoulutukset tarpeellisina ja käytännönläheisinä. Tällä koulutuksella on saatu pienellä panoksella paljon aikaan, Pitkälä toteaa. Toisella kerralla käytiin käytännössä läpi omalta osastolta monilääkitysasiakkaan tilanne ja tehtiin arviointi. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta Lääke75+, Lääkkeet ja munuaiset -tietokanta sekä SFINX . Ylilääkitsemisen pelossa ei ole syytä jättää mitään lääkkeitä pois, Kaisu Pitkälä painottaa. Päivityskierroksen valmistuttua tietokanta sisältää luokittelun ja suosituksen lähes 500 lääkeaineen tai niiden yhdistelmien käytöstä iäkkäillä. Tuloksissa näkyi myös asukkaiden elämänlaadun paraneminen jopa niin, että nukkuminen parani vaikka psyykelääkkeitä vähennettiin Hoitohenkilöstön koulutus on yksi keino puuttua monilääkitykseen, Pitkälä painottaa. Ensimmäisellä kerralla keskityttiin tunnistamaan tavallisimpia ikääntyneille haitallisia lääkkeitä ja lääkkeiden yhteensopivuusongelmia. Koulutusta on järjestetty ja meneillään myös Salossa, jossa koulutetaan kaikki sekä palvelutalojen, osastojen että kotihoidon henkilökunta. Tällä hetkellä tietokantaan on päivitetty noin 250 lääkettä ja päivityksiä tehdään lisää kevään 2015 aikana. Jos lääke parantaa elämänlaatua, tulee sitä käyttää. Myös sairaalahoitopäivät vähentyivät merkittävästi koulutusta saaneiden osastolla vuoden aikana. Lisäksi kaatumiset vähenivät lähes puoleen. Hoitajille annettiin lääkehoidon arviointikoulutusta kahtena iltapäivänä. Tulevan syksyn aikana Lääke75+-tietokanta julkaistaan myös ruotsinja englanninkielisenä. Lääkemuutoksia ei tule koskaan tehdä ilman lääkärin arviota. Lääketieteen opiskelijoita koulutetaan käyttämään Terveysportin työkaluja lääkearvioinneissa. Näitä ovat mm. Vanhukset hyötyvät myös moderneista uusista lääkkeistä. Vanhusten lääkehoito tapetilla Suomessa ja kansainvälisesti on jo pitkään tehty tutkimusta lääkkeistä ja niiden mahdollisista yhteensopimattomuusongelmista. SFINX kertoo sekä lääkkeiden yhteisvaikutuksista että lääkehaitoista. Iäkkäiden lääkityksen tietokanta Lääke75+ Fimea on uudistanut iäkkäiden lääkityksen tietokannan tunnuksen. Geriatrit tutkivat paljon vanhusten lääkitystä. Koulutuksen vaikuttavuutta selvitettiin 20 hoivaosastolla, joissa oli yhteensä 227 asukasta. Suomessa lääkäreillä on käytössä monipuolisia lääketietokantoja, jotka tukevat rationaalista lääkehoitoa. Luokka kuvaa lääkeaineen soveltuvuutta 75 vuotta täyttäneiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin yksiköissä, joilla asuu muistisairaita. Tutkittavia seurattiin vuoden ajan. Tietokannan lääkeaineet on luokiteltu muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin A-, B-, Cja D-luokkiin. Samoin pohdittiin keinoja, miten neuropsykiatrisia oireita voi lievittää muilla keinoilla kuin lääkkeillä. Tutkimus lääkehoidosta palvelutaloissa Kaisu Pitkälän vetämä tutkimusryhmä toteutti vuosina 2010–2012 Helsingissä sijaitsevissa palvelutaloissa tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten hoitohenkilökunnalle suunnattu lääkehoidon arviointikoulutus vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun. Lisäksi tietokannalle luodaan syksyn aikana www-sivut, jotka tarjoavat entistä monipuolisemmin tietoa iäkkäiden lääkehoidosta terveydenhuollon ammattilaisille.. Tutkimuksen mukaan koulutuksen seurauksena erityisesti psyykelääkkeiden käyttö väheni tilastollisesti merkittävästi osastoilla, joissa henkilöstö oli mukana koulutuksessa ja pysyi ennallaan verrokkiosastolla. 13 Vanhustyö 3–4 • 2015 -suositusten perusteella. Tietokantaa päivittää iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka tarkistaa jokaisen lääkeaineen luokan ja selitetekstin. Hoitaja vie tiedot lääkärille ja lääkäri tekee arvion mahdollisista lääkityksen muutoksista. Joskus määrätään lääkkeitä lieventämään toisen lääkkeen sivuvaikutuksia. Lääke75+ -tietokannan tarkoituksena on tukea 75 vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Koulutusta Helsingissä ja Salossa Tutkimuksen pohjalta hoitohenkilökunnan koulutusta on jatkettu Helsingin alueella ensin palvelutaloissa ja sen jälkeen kotihoidossa. Tietokanta on tarkoitettu ensisijaisesti lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Monilääkityksessä on aina huolehdittava tarkasti lääkkeiden yhteensopivuudesta toistensa kanssa. Jos iäkkäällä henkilöllä on esimerkiksi diabetes, verenpainetauti ja sydänsairauksia, nousee käytettävien lääkkeiden määrä helposti
Monipuolinen kuntoutus tarjoaa tietoa, keskustelumahdollisuuksia, tukea ja tavoitteellista tekemistä. Tabletti päivässä Päivittäiset rutiinit ja tavat tuovat yleisesti turvallisuuden tunnetta sairastuneen arkeen. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä toimintakyvyn ennenaikaista laskua. Yksi ohjelmista on tiedonkäsittelytoimintojen edistämiseen suunniteltu kymmenen erilaista harjoitusta sisältävä FORAMENCognitiveTablet (FCT). Etätyöskentelyssä osallistujat käyttävät kotonaan tablet -tietokoneen ohjelmia itsenäisesti tai läheisensä tuella. Kuntoutus toteutuu lähija etätyöskentelynä ja se sisältää sekä ryhmätoimintaa että yksilökeskusteluja muistiohjaajan kanssa. Aivojen muovautuvuuden ja uusien hermoverkkoyhteyksien muodostumisen kannalta on tärkeä löytää juuri itselle sopivia haasteita. Kokemukset tabet-ohjelman käytöstä ovat kannustavia. Muistiluuri-kuntoutuksessa käytettävät harjoitukset on valittu neuropsykologian erityisasiantuntijoiden kanssa. FCT -ohjelma tarjoaa mielekästä sisältöä osallistujien arkeen. Harjoitukset pohjautuvat neuropsykologisiin malleihin sekä teorioihin aivotoiminnoista ja oppimisesta. Interventio kestää kolme kuukautta. 14 Muistiluuri-hankkeessa kehitetään uudenlaista teknologiaa hyödyntävää kuntoutusta muistisairauden lievässä vaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Tämä monipuolinen ohjelma on kehitetty yhdessä osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutujat käyttävät kotona hankkeessa kehitettyjä helppokäyttöisiä ohjelmia tablet-tietokoneella. Kuntoutuksessa on kuitenkin perusteltua rikkoa näitä rutiineja ja kannustaa uuden oppimista tuottaviin haasteisiin. Hankkeen aikana niiTeksti: Ulla Arifullen-Hämäläinen, Miina Sillanpään Säätiö, Muistiluuri -tutkimusja kehittämishanke Kuva: Ella Niini Onnistuminen motivoi Hyviä kokemuksia aivotreenistä Muistiluuri -hankkeessa (2013–2015 ) kehitetään kuntoutusta muistisairauden alkuvaiheessa oleville henkilöille ja heidän läheisilleen. Monipuolinen kuntoutus tarjoaa tietoa, keskustelumahdollisuuksia, tukea ja tavoitteellista tekemistä.. Kuntoutuksessa tuetaan sairastuneen ja läheisen hyvinvointia sekä lisätä hallinnan tunnetta muuttuneessa elämäntilanteessa
”Ryhmittää arkea.” ”Aiemmin en halunnut käyttää tietokonetta lainkaan”. ”Kiinnostus kasvanut tietokoneen käyttöä kohtaan; harjoittelu palauttanut jotain kadotettua.” ”On tullut iloa koneen voittamisesta.” Muistiluurin jatko Päivittäistä elämää rikastuttava ja jäsentävä Hyvinvointiviikko valmistuu tämän vuoden lopussa, jonka jälkeen se on kaikkien käytettävissä. ”Huvi ja hyöty samassa.” ”Harjoittelu on tuottanut mielihyvää.” Oppimisessa on ideaa Kuntoutuksen alkuvaiheessa osallistujat, joilla ei ollut kokemusta tablet-tietokoneesta, saattoivat jännittää sen käytINNOSTAVAA AIVOTREENIÄ KAIKILLE! Aivojen toiminta on keskeinen osa hyvinvointia. Harjoittelu koettiin myös mielekkäänä ja hyödyllisenä. Harjoittelu tempaa mukaansa Osallistujien palautteen perusteella harjoittelu FCT -ohjelmalla oli innostavaa ja positiivisella tavalla ”koukuttavaa”. Onnistumiset palkitsivat ja tuottivat hyvää mieltä. Matkan varrella on hiottu mm. Miina Sillanpään Säätiön hankkeiden tavoitteena on muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä mielekkään ja aktiivisen arjen edistäminen. Hyvänä pidettiin sitä, että ohjelmasta löytyy monenlaisia harjoituksia, joista voi valita mielenkiintonsa mukaan tekemistä päivään. Muistiluuri-hankkeen ohjelmat on kehitetty erityisesti muistisairauden alkuvaiheessa oleville henkilöille, mutta siitä on hyötyä kaikille aivoterveydestään kiinnostuneille. Viikoittainen yhteydenpito ohjaajaan tabetin kuvapuhelintoiminnon avulla onnistui vaivatta. Tutkimustuloksia on odotettavissa syksyllä 2016.. Tuleville ohjaajille suunnattu Ohjaajankäsikirja julkaistaan säätiön verkkosivuilla tammikuussa 2016. Uuden oppiminen kohensi kuitenkin osallistujien itseluottamusta ja tabletin käytöstä muodostui parhaimmillaan päivittäinen rutiini. Hyvä, että olivat alussa helppoja”. Aivot tarvitsevat haasteita voidakseen hyvin ja säilyäkseen toimintakykyisinä. Harjoitteluun kiinni pääsemistä ja motivaation säilymistä edisti osallistujien mielestä se, että harjoittelussa voi siirtyä vaikeammalle tasolle sitä mukaa kun harjoittelu edistyy. Olemme kehittäneet uudenlaisia tietokoneella ja älylaitteella käytettäviä harjoitusohjelmia muistin ja aivojen toiminnan edistämiseksi. 15 Vanhustyö 3–4 • 2015 tä on muokattu harjoitusten käytöstä ja käytettävyydestä kertyneen tiedon ja osallistujapalautteen perusteella. harjoitusten helppokäyttöisyyttä ja tasojen vaikeusasteita. Nyt nämä harjoitukset ovat maksutta kaikkien käytettävissä: www.miinasillanpaa.fi Lisää aiheesta: www.miinasillanpaa.fi töä. Niiden toimintaa voi ja kannattaa harjoittaa. Lue lisää Yhteinen sävelja Muistiluuri-hankkeistamme verkkosivuiltamme. ”Siellä on kyllä jokaiselle jotakin. Liikaakaan ei saa olla, ettei tule ähky. Ne soveltuvat myös ohjattuun ryhmätoimintaan. Harjoitusten suosio yllätti myönteisesti sekä läheiset että hanketyöntekijät. ” ”Oon ihan ällikällä lyöty siitä miten puolisoni lähti niitä tekemään ja innostu. Muistiluuri-hankkeen ohjelmat on maksuttomasti käytettävissä aiemmin julkaistujen Yhteinen sävel -hankkeen harjoitusten rinnalla Miina Sillanpään Säätiön internetsivuilla www.miinasillanpaa.fi. Myös leikkimielinen kilpailu eri kuntoutusryhmien välillä motivoi ja herätteli kilpailuviettiä. Se herätti myös ennakkoluuloja. Muistiohjaajan tukea ja ohjausta pidettiin harjoittelun kannalta merkittävänä. Harjoituksia voi tehdä kotona yksin tai yhdessä. Läheisen rooli kannustajana ja muistuttajana oli tärkeä
Liikkumisongelmat ovat myös uhka ihmisen elämänlaadulle ja itsenäiselle selviytymiselle, Elina Karvinen sanoo. Ohjelma on tuottanut hyviä toimintatapoja ja koulutusta liikuntaneuvontaan, lihasvoimaa ja tasapainoa lisäävään ohjattuun liikuntaan sekä arkiliikunnan ja ulkoilun lisäämiseen. 16 Voimaa vanhuuteen -ohjelman perusajatuksena oli lähteä kehittämään tutkimustietoon perustuvaa liikunnallista toimintaa, jonka avulla voitaisiin edistää kotona asuvien, mutta jo toimintakyvyn rajoituksista kärsivien iäkkäiden ihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Voimaa vanhuuteen -ohjelma 10 vuotta Liikunta ja liikkuminen edistävät toimintakykyistä vanhuutta Ohjelmajohtaja Elina Karvinen (vas.) ja professori Mirja Hirvensalo painottavat liikunnan merkitystä iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämisessä.. Ohjelman puitteissa on järjestetty yhteistä ymmärrystä ja osaamista lisäävää koulutusta järjestöjen vapaaehtoisille ja julkisen sektorin eri ammattiryhmille. Ohjelman avulla erilaisiin liikuntaryhmiin on osallistunut jo yhteensä yli 22 000 iäkästä henkilöä. – Tutkimusten mukaan terveysliikunta on tehokas ja edullinen tapa edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. 75+ vuotiaille kehitetty terveysliikuntaohjelma on levinnyt kautta valtakunnan edistäen vähän liikkuvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan liikkumalla. Karvisen mukaan tärkeintä on ollut saada kunnissa järjestöt ja eri hallintosektorit yhteiseen ryhmään suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntaa iäkkäille Teksti ja kuva: Leena Valkonen Kymmenen vuotta, eikä suotta, totesi ohjelmajohtaja Elina Karvinen Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelman 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Liikkumiskyvyn ongelmat ovat puolestaan suuri syy kaatumisriskin kasvuun sekä toiseksi suurin syy joutua laitoshoitoon. Tiedossa on, että jo noin puolella yli 75-vuotiaista on alkavia liikkumisongelmia. Mukana olevissa kunnissa järjestöt ja muut yhteistyökumppanit ovat saaneet ohjelmasta tuekseen materiaalia, koulutusta ja mentorointia. Koulutusta, materiaalia, mentorointia Voimaa vanhuuteen ohjelmatyöhön on osallistunut järjestöjä ja 38 kuntaa
Kun ikäihmisten terveysliikunta saadaan kirjattu osaksi kuntastrategiaa ja hyvinvointikertomusta, on käytännön eri toimijoiden helpompi suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Lähipiirillä ja vertaisilla on merkittävä rooli olla kumppaneina ja kannustajina. Ohjelman parissa on koulutettu ulkoilukavereita ja ”vertaisvetureita” ohjaajien tueksi liikuntaryhmiin. Asioita on opittu toinen toisiltaan. Ohjelmajohtajan mukaan Voimaa vanhuuteen -ohjelman tulokset osoittavat, että yhteistyössä on voimaa. Kuntaliiton edustajana puhunut sosiaalija terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen painotti terveysliikunnan huomioimista osana kuntastrategiaa. Ohjelma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisia ja vertaistukea Ohjelma ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisia ja vertaistukea. Yksi erittäin tärkeä keino on löytää tapoja saada liikkumattomat vahvistamaan lihaskuntoaan ja parantamaan tasapainoaan. Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa Helsingissä 22.4.2015 luovutettiin kuudelle ohjelmakunnalle Hyvä kello kauas -kuuluu tunnustus laadukkaasta terveysliikunnan kehittämistyöstä kotona asuville, toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. – Hankekunnissa viikoittaisissa ryhmissä harjoittelee 70 % kohderyhmään kuuluvista kuntalaisista, mikä on aivan huikean hieno tulos. Ohjelmakuntien ja niiden eri sektoreiden keskinäinen verkostoituminen ja tiedon jakaminen on ollut uusi tapa, joka on auttanut toimintamallien leviämistä. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki tulee toteutuessaan entisestään vahvistamaan kunnan roolia hyvinvointija terveystoimijana, Myllärinen muistutti. Professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopistosta korosti puheenvuorossaan, että liikuntakyky on keskeinen osa ihmisen autonomiaa ja hyvinvointia. Jos kunto on jo heikentynyt, on kuljetus tarpeen, Karvinen painottaa. Tulee luoda tunne siitä, että pystyy ja osaa. – Kunnan luottamusja virkamiesjohdon on tärkeä ymmärtää liikunnan merkitys toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille. Voimaa vanhuuteen ohjelmaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetusja kulttuuriministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Liikuntaneuvonta on yksi avaintekijöistä. Miten sitten voi löytää ja kohdata vähän liikkuvat ihmiset. Iäkkäitä ihmisiä pitää itseään kuunnella ja ottaa huomioon heidän ehdotuksiaan, siten liikunta voi sujahtaa osaksi arkea. Ikääntyneiden liikkumiskyvyn ongelmista jopa kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta, ministeri Huovinen totesi. Vertaistuki antaa mahdollisuuden oppia ja innostua yhdessä. 17 Vanhustyö 3–4 • 2015 Iäkkäiden ihmisten terveysliikunta osaksi kuntastrategiaa Juhlaseminaariin tervehdyksensä tuonut peruspalveluministeri Susanna Huovinen korosti, että hyvään terveyteen kuuluu olennaisena osana liikkumiskyvyn säilyminen. Tätä varten on kehitetty Ikäihmisten liikuntaraatitoiminta. Tunnustuksen saivat Alavus, Hanko, Liperi, Ruokolahti, Kouvola ja Valkeakoski. Ja sitä paitsi yhdessä toimiminen on paljon hauskempaa kuin yksin!. Ohjelmaan, materiaaleihin ja kuntien malleihin voi tutustua nettisivuilla www.voimaavanhuuteen.fi. Iso kiitos siitä kuuluu niin järjestöille, kunnille kuin kaikille vapaaehtoisille, jotka ovat etsineet vähän liikkuvia, kannustaneet heitä liikunnan pariin ja järjestäneet mahdollisuuksia liikkumiseen. Heille on esimerkiksi perustettu omia kuntosaleja. Hyviä tuloksia voi selittää muuttolintuvertauksella: Yhdessä lentäminen on ainoa turvallinen tapa päästä perille vaativissa olosuhteissa. ihmisille. Lisäksi liikuntapaikkoihin tulee olla helppo kulkea ja niiden tulisi sijaita lähellä. Heitä löytää kotihoidon avulla ja erilaisilta vastaanotoilta ja paikoista, joissa iäkkäät ihmiset kokoontuvat yleisesti yhteen. – On ollut ilahduttavaa huomata, että kunnissa sosiaalija terveystoimi sekä liikuntatoimi ovat alkaneet tarjota iäkkäiden ihmisten kohderyhmälle liikuntaneuvontaa. Hyvien toimintatapojen edistämiseksi on ohjelman avulla koulutettu kuntiin reilut 170 kouluttajaa paikallisten järjestöjen vapaaehtoisten ja ammattilaisten tueksi soveltamaan hyväksi todettuja toimintatapoja. Säännöllinen liikuntaharrastus antaa vertaiselle valttikortin omaan hyvään vanhuuteen, Elina Karvinen sanoo. – Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta vanheneva väestö pystyy elämään hyvälaatuista elämää mahdollisimman pitkään. Liikkumiskyky turvaa itsenäisen elämän, mahdollistaa kotona asumisen ja ennen kaikkea sieltä pois lähtemisen. Liikunnan aloittamisessa motivointi on tärkeää, kuunnella ihmistä itseään kiireettömästi. Yhteistyötä liikunnan järjestämisessä on syntynyt paikallisten järjestöjen kanssa niin, että järjestöjen toteuttamat liikuntaryhmät ovat enemmän kuin kaksinkertaistuneet. Iäkkäille ihmisille suunnattujen liikuntapaikkojen ja -tilojen määrä on myös selvästi kasvanut ohjelmakauden aikana
Systemaattista tietoa ikääntyneiden asiakkaiden varhaisten ja sosiaalisten tuen tarpeista sekä sosiaalityön kohdentumisesta on kuitenkin vähän. Yleisimmin tarvittiin siivousapua. Palvelutarvetta arvioitaessa ilmeni, että gerontologisen sosiaalityön asiakkaista 81 % tarvitsi apua yhdessä tai useammassa IADL-toiminnossa ja 44 % tarvitsi apua useammassa kuin kolmessa toiminnossa. Asia on ajankohtainen siksi, että asiakkaiden tarpeet edellyttävät palveluiden uudistamista ja yhä monimuotoisemmin kotona asumisen tukemista. Kouvolassa toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjauksessa keväällä 2014 pilotti, jossa iäkkäiden asiakkaiden palvelutarve arvioitiin SosiaaliporrasRAI lomakkeen mukaisesti. Yleisimmät olivat fyysinen tai kognitiivinen vaikeus huolehtia itsestä (44 %), taloudelliset ongelmat (28 %) ja yksinäisyys (kuvio 1). Usealla asiakkaalla (42%) oli lainaa tai hoitamattomia laskuja ja joka viidennen (n=7) ongelmana oli alkohoteksti: Marjut Kettunen ja Harriet Finne-Soveri Systemaattista tietoa ikääntyneiden asiakkaiden varhaisten ja sosiaalisten tuen tarpeista sekä sosiaalityön kohdentumisesta on kuitenkin vähän. Aineisto ja menetelmät Kouvolan gerontologisessa sosiaalityössä ja palveluohjauksessa toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjauksessa keväällä 2014 pilotti, jossa iäkkäiden asiakkaiden palvelutarve arvioitiin SosiaaliporrasRAI lomakkeen mukaisesti. Siksi työn kehittämiseksi paikallisilla kehittämisprojekteilla on merkitystä. Sosiaalityö ja palveluohjaus ovat luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen. Kouvolan otoksen asiakkaita verrattiin toimintakyvyn ja kivun osalta myös THL:n RAI-tietokannan muita vanhuspalveluja saaneisiin asiakkaisiin, joille oli tehty RAI-arviointi samana ajanjaksona. Aineisto koostui alueittain poimitulla satunnaisotannalla gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakkaista, arvioinnissa oli mukana 36 henkilöä. Selvitys tehtiin osana Kouvolan omaa toimintaa Tulokset Joka toisella kouvolalaisella yhteydenoton syitä oli kaksi tai enemmän (56 %). Arvioiduista 89 % asui yksin. Apua tarvittiin myös aterian valmistuksessa ja kotitaloustöissä. Arvioitujen henkilöiden keski-ikä oli 76,4 vuotta ja sukupuolijakauma naisvaltainen. Siksi työn kehittämiseksi paikallisilla kehittämisprojekteilla on merkitystä.. 18 Kouvolassa selvitettiin Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuuksia Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asema ja paikka kuntien organisaatioissa vaihtelee ja samalla niiden merkitys voi saada erilaisia tulkintoja. SosiaaliporrasRAI on kehitetty Helsingin ja Vantaan hankkeessa vuosien 2007–2009 kansainvälisen RAI arvioinnin pohjalle luoden siihen sosiaalisen tilanteen kategoriat hyödyntäen sosiaalityöntekijöiden ja – ohjaajien ns. Lisäksi 22 % tarvitsi apua vähintään yhdessä seuraavista toiminnoista: kylpeminen, henkilökohtainen hygienia, alavartalon pukeminen, liikkuminen tai WC-käynti. hiljaista tietoa
Omia voimavaroja arvioitiin seuraavin mittarein. Joka neljäs ilmaisi kokevansa itsensä masentuneeksi tai kivuliaaksi ja joka kuudes koki terveydentilansa huonoksi. Lisäksi useampi kuin joka kolmas oli ollut sairaalaosastolla hoidettavana arviointia edeltäneen 3 kuukauden aikana ja 19 prosenttia oli arviointia edeltäneen kolmen kuukauden aikana kutsunut ambulanssin ja päätynyt päivystyspoliklinikalle viipyen siellä yli yön. 0% 10% 20% 30% 40% 50% Positiivinen luonne ja elämän asenne Uskonnollinen vakaumus Hyväksi koettu terveys Hyvä toimintakyky Hyvä muisti Hyvä lähiverkosto ja ihmissuhteet Hyvä koulutus / ammattitaito Hyvä taloudellinen tilanne Muut mahdolliset voimavarat 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Itsestä huolehtimisen vaikeudet: fyysiset syyt Itsestä huolehtimisen vaikeudet: älylliset/psyykkiset syyt Sairauden hoito Kotiuttaminen (sairaala, lyhytaikaisosasto, muu) Asumiseen/asuinalueeseen liittyvät syyt Kriisitilanne Yksinäisyys tai turvattomuus Kaltoinkohtelun epäily Päihdeongelma (lääkkeisiin/alkoholiin liittyvä) Taloudellinen tilanne ja -etuudet Omaishoitoon liittyvä syy Lakisääteinen palvelutarpeen arviointi Palveluneuvonta Ehkäisevä työ Muu tilannearvio Kuljetuspalvelu Muu syy Kuvio 1. Lähes kaikki Kouvolassa arvioidut kokivat itsellään olevan voimavaroja, joista useimmin mainittiin positiivinen luonne ja elämänasenne, hyvä muisti sekä lähiverkosto ja ihmissuhteet (Kuvio 2). Pohdinta Otos gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakkaista osoitti orastavaa toiminnanvajausta, joka ilmeni avun tarpeena välinetoiminnoissa ja moniongelmaisuutena, mitä runsas päivystyspoliklinikan ja sairaalapalvelujen käyttökin ilmensi. Verrattuna suomalaisiin vanhuspalveluiden asiakkaisiin, gerontologinen sosiaalityö ja palveluohjaus näytti kohdentuneen kuten oli tarkoituskin riskiasiakkaisiin, joilla kuitenkin oli vielä voimavaroja. Näistä lähes jokaisen (n=6) mielestä alkoholi oli taloudellisten ongelmien syynä. Kaatuilu oli yleistä 39 %:lla. 19 Vanhustyö 3–4 • 2015 lin suurkulutus. Kuvio 3 paljastaa, että kaikilla kolmella toimintakyvyn osa-alueella gerontologisen sosiaalityön asiakkailla on havaittavissa samoja ongelmia kuin vanhuspalveluja saavilla muillakin asiakkailla, mutta kipua ja masennusta esiintyy lähes yhtä usein, kun palvelujärjestelmän muilla asiakkailla kipu oli yleisempää. Joka viidennellä oli yksi tai useampi kotiympäristönja neljällä viidestä jokin asuinympäristön ongelma. Yhteydenottojen syitä Arvioiduilla kouvolalaisilla asiakkailla lähimuistin ongelmat olivat yleisiä. Yhteydenoton syitä oli usein enemmän kuin yksi ja palvelutarvetta arvioitaessa paljastui sekä lisäongelmia että voimavaroja. Vaikka selvityksen perustarkoituksena oli pääasiallisesti testata sosiaaliporrasRAI:n toistettavuutta (reliabiliteetti) ja soveltuvuutta gerontoKuvio 2. Kahta kolmesta oli kohdannut jonkin heitä edelleen huolettavan elämänkriisi ja 25 prosentilla näitä kriisejä oli kolme tai enemmän
Palvelujärjestelmän tulee tiedostaa gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuudet sekä huomioida, että yhteistyön tiivistäminen sosiaalija terveyssektorin välillä säästää sekä aikaa että kaikkien osapuolien voimavaroja.. Päätelmät Mikäli palvelurakennetta halutaan kehittää, esiin nouseviin ongelmiin pitää puuttua nykyistä varhemmin. taan Kouvolassa on jo jatkettukin terveysasemayhteistyöllä. Gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakastarpeet osoittavat vanhuspalveluiden asiakkailla yleisten ongelmien olevan näkyvissä ja tiedon olevan palvelujärjestelmän saatavilla jo ennen kotihoidon asiakkuutta. Palvelujärjestelmän tulee tiedostaa gerontologisen sosiaalityön ja palveluohjauksen mahdollisuudet sekä huomioida, että yhteistyön tiivistäminen sosiaalija terveyssektorin välillä säästää sekä aikaa että kaikkien osapuolien voimavaroja. Tähän suun0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähimuistin ongelmia Avun tarvetta ADL-toiminnoissa Masennusepäily Kipuja Gerontologinen sosiaalityö, Kouvula Säännöllinen kotihoito, Suomi Tehostettu palveluasuminen, Suomi Vanhainkoti Suomi Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito, Suomi Kuvio 3. 20 logisen sosiaalityön ja palveluohjauksen työvälineeksi Kouvolassa, suorat jakaumat puhuvat kuitenkin puolestaan; asiakkaiden tarvekirjon monimuotoisuus, muistiongelmien runsaus, päihteiden käytön ongelmallisuus ja tiheä päivystysja sairaalapalvelujen käyttö edellyttävät jo tällaisenaan laajaa asiantuntemusta ja otos suorastaan huutaa tiiviin yhteistyön tarvetta sosiaalija terveyssektorin kesken