2. Inge Löökin tonttu, kissa ja puutarhaaiheiset kuvat sekä kortit ovat ilahduttaneet suomalaisia jo 40 vuotta. TEEMA: Arkityön sisällöt toimiviksi 24 Kuvauspaikka: Toimiva koti KÄKÄTE-projektin tuore opas tarjoaa apua avunpyyntöjärjestelmien hankintaan. 30 Seuraava numero ilmestyy 5.9.2014 | Lehden teemana on Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina. 3–4 • 2014 SENIOR ARBE TE 8 Muun muassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa käsiteltiin Vanhustyön Aluefoorumeissa keväällä
Iloa tehdä työtä ja kohdata asiakkaita. Huumorista saa valtavasti voimaa arjen pyörittämiseen. 09 849 2770 aineistot@tjm-systems.fi Tilaushinnat 2014 Kannen kuva: René Garmider Vanhustyö 3–4 • 2014 Vammalan Kirjapaino Oy Vanhustyön erityispiirre on se, että me olemme vierailijoita vanhuksen arjessa. mv 1270 e 1/2 s. mv 185 e 1 lisävärin hinta on 200 e Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Leena Valkonen Ilmoitusmyynti 44 46 48 50 52 55 56 Saksan matkan oppeja pähkinänkuoressa Terhi Jussila Helsingin Kuuloyhdistys 80 vuotta – kuulo kannattaa tutkituttaa Leena Valkonen Sari Aarnio Puhelin 044 566 7194 sari.aarnio@tjm-systems.fi Piilottamisen haastetta ja löytämisen riemua Pirjo Lääperi Kirjapaino Keskusliitto tiedottaa Mainosilmoitusaineistot Ajan virrassa Det är helgdag bara en gång i veckan! Pirkko Karjalainen Bra och tryggt boende hemma Sari Hosionaho Kolumni TJM-Systems Oy PL 75 02921 ESPOO Puh. mv 640 e 1/4 s. Eloniemi-Sulkava, M. Arkeen pitää mahtua myös huumoria ja kykyä nähdä asiat uudella tavalla. kysy&vastaa Voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Juote ja L. 1/1 vk 43 e Kestotilaus 40 e/vk Opiskelijatilaus 26 e/vk Irtonumero 6,50 e Ilmestyy 7 numeroa vuodessa Sampo 800017-116347 ISSN 0358-7304 Olemme Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. Olemme myös Facebookissa VTKL10 3. mv 340 e 1/8 s. Vanheneminen ei ole vain taakka Ulla-Maija von Herzen Toimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen info@vtkl.fi Taitto Herttakaisa Kettunen Toimitus ja tilaukset Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 VIOLA – Voimia ikääntyneen omaisen liikuntaan ja arkeen Sirpa Paukku Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. Näin kirjoittaa kolumnissaan sivulla 59 Sirkka Karhula. Arjen ymmärtämisen tulee siten ohjata toimintaamme. Sisällys Toimituskunta 4 5 6 8 10 12 14 16 Pyhäpäivä on vain kerran viikossa! Pirkko Karjalainen Miten mobiilit ratkaisut toimivat kotihoidon arjessa. Pauliina Tamminen Inge Löök mummojen ja kissojen maailmassa Eeva Mehto Vanhustyön johtajat 40 Sulon suihkeet 42 Ystäväpiiri-toiminnan palautteet kertovat: Ystäväpiiri-ryhmätoiminta lievittää 1/1 s. Rasanen 18 20 22 24 Pirkko Karjalainen (pj.) Arja Kumpu Marjut Lindberg Leena Peltosaari Aaro Peuraniemi Anne Raassina Pirjo Tiikkainen Reijo Tilvis Leena Valkonen Eevaliisa Virnes Herttakaisa Kettunen (siht.) Työn ja vastuunjako pitkäaikaisessa hoidossa – uudistuvat ammattiroolit Pirjo Tiikkainen Kotipalvelun kenttä muutoksessa Herttakaisa Kettunen Uusinta tietoa ikäteknologiasta – Tätä Suomessa tutkitaan ja kehitetään nyt Paula Ranta Avunpyyntöjärjestelmän hankkimisen hankaluus – Uudesta oppaasta tietoa hankkijoille Paula Ranta 26 28 30 33 34 35 36 38 Kylpyhuoneita testattiin: käyttäjäpaneeli kehittämistyön tukena Hennariikka Intosalmi Professori Antti Karisto näkee ihmisen elämänkerrallisena olentona. Leena Valkonen Hyvä ja turvallinen asuminen kotona Sari Hosionaho Kotona kokonainen elämä - hanke ikääntyneiden hyvän arjen edistämiseksi Leena Valkonen Päätoimittaja Luonto hoivaa Kuopion seudulla Hanna Moilanen Pirkko Karjalainen pirkko.karjalainen@vtkl.fi Koirakaveri nostaa esiin tunteita ja tuo iloa Leena Valkonen Toimitus Ratkaisukeskeisyydellä laatua ja hyvinvointia iäkkäiden ihmisten palveluihin U. Jokainen meistä haluaa tulla löydetyksi Löytävä-hanke www.vtkl.fi Vantaan vanhusneuvosto: Ikäihmisten osallistaminen tärkeää Herttakaisa Kettunen Ilmoitushinnat 2014 Onko kuntoutus laitostunut
Vanhuspalvelulaki tai ikälaki, miten sitä halutaankaan kutsua, on nyt ollut voimassa vajaan vuoden. Laki priorisoi kotona asumista ja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoa. Siinä ehkä lyhyt yhteenvetoresepti tärkeimmistä. Ei tietenkään yksiniittisesti samaa kaavaa kaikkialle, vaan myös paikalliskulttuurin erot huomioiden. Samalla näemme kansalaisten ja heidän yhteisöjensä suuren voiman myös vanhusten hyvinvoinnin kannalta. Entä sitten ne paljon huolta aiheuttavat resurssit. Arkityö on usein monin tavoin raskasta. Näitä malleja on koetettava levittää laajempaan käyttöön. Nyt askarruttaa, missä järjestyksessä nämä kaikki toisiinsa vaikuttavat ratkaisut ja uudistukset toteutetaan, vai toteutetaanko ja jos niin milloin. Ammattilaiset tekemään ammattityötä ja ihmiset olemaan ihmisiksi toinen toisilleen. On kehitetty uusia työtapoja, onnistuttu myös hyödyntämään uusia teknologi4 sia ratkaisuja, saatu vapaaehtoisia ja vertaisia mukaan. On liian aikaista tehdä varmoja päätelmiä, mutta ainakin vanhusten hyvinvointi ja palvelut ovat olleet monella tavoin esillä ja lainmukaiset vanhusneuvostot on perustettu. Nuorena on mukana kävellä rappusia ja hypellä esteiden yli. Mutta tässä kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaista kehitystä, joka väkisinkin arveluttaa. Uskomme siihen, että vanha ihminen itse on oman elämänsä paras tuntija ja sen vuoksi hänen mielipidettään on kuultava ja kunnioitettava. Turhat kynnykset pois ja peseytymistilat kuntoon. Julkisen talouden tilanteesta esitetään jatkuvasti ankeampia arvioita – ja yritysten tilanne ei yleisesti arvioiden sekään vaikuta kovin kaksiselta. Siitä tulee väistämättä yllättäviä ja epätoivottujakin vaikutuksia. Myös vanhustyössä arki on tärkeintä – se jokapäiväinen työ ja toiminta. Järjestöissä on edelleen paljon halua ja mahdollisuuksia toimintaan vanhusten hyväksi. Niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa kulut on vedetty todella tiukoille. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma kertoo omaa kieltään siitä, että erityisesti asuntokannan esteettömyydessä on paljon korjaamisen varaa. Olemme sitä mieltä, että julkinen järjestämisvastuu takaa parhaiten tasapuolisuuden. Ja nimenomaan korjaamisen, koska uudisrakentamisella ei ole mahdollista kaikkea ikäihmisille soveltuvaa asuntojen tarvetta tyydyttää. Arkisia asioita nekin. Mitä on saatu aikaan, mikä on muuttunut. Vanhempana se onkin jo hankalampaa. Vanhuspalveluiden kentällä tilanne näkyy myös monin tavoin. Kesä on tullut – nauttikaamme valosta ja lämmöstä.. Arki on jokapäiväistä elämää ja selviytymistä. Keskusliiton korjausneuvonnan kokemukset ovat kaikkien käytettävissä. On aika mahdotonta, jos kaikkea uudistetaan ristiinrastiin. Todella monia lainsäädäntöuudistuksia ja –suunnitelmia on työn alla: sosiaalihuoltolaki, itsemääräämisoikeuslaki, mahdollisesti omaishoitolain uudistaminen ja hankintalain uudistaminen. Pyhät ovat mukavia ja antavat vaihtelua, mutta eivät anna elantoa eivätkä pidempiaikaista hyvinvointia. Se tahtoo edelleen unohtua, kun tuskaillaan epäkohtien ja resurssiongelmien kanssa. Maan hallitus on tehnyt rakennepaketin, jossa tavoitellaan talouteen parempaa tasapainoa. Kaikenkaikkiaan on kuitenkin niin, että vanhustyön arjessa on saatu aikaan paljon hyvää. Käytännön työtä tekevät ja erilaista vanhuksille tarkoitettua toimintaa järjestävät ihmiset ja organisaatiot ovat kekseliäitä, hienommin sanottuina innovatiivisia. Aivan äskettäin on julkistettu useampiakin selvityksiä vanhuspalveluiden henkilöstövajauksista. Oma maa mansikka ja oma koti myös. Laatusuosituksen mitoitus ei ole toteutunut kaikkialla. Vanhustyön keskusliitto on kautta 65-vuotisen toimintansa pitänyt ohjenuorana vanhuuden ja ihmisarvon kunnioittamista ja vanhusten sosiaalisen turvallisuuden parantamista. On edelleen paljon eroavaisuutta vanhusten tarvitsemien palveluiden ja tuen saatavuudessa ja siinä, mikä tai kuka ne tuottaa ja maksaa. Päätoimittajalta Pirkko Karjalainen Pyhäpäivä on vain kerran viikossa! N iinhän se on. Jotta tämä olisi mahdollista myös vanhuuden aikana, kannattaa itsekunkin ennakoida omaa asumistilannettaan. Kohentamisen varaa varmasti on – myös siinä, miten parannetaan yhteistyötä ja niiden olemassaolevien voimavarojen hyödyntämistä. Sote-uudistuksen periaatteista on tehty laaja-alainen poliittinen päätös
Rovaniemellä ollaan ottamassa käyttöön mobiilia toiminnanohjauspalvelua. Kotihoidon asiakas saa siis entistä laadukkaampaa kotihoitoa. Henkilöstön välillistä ja välitöntä työtä pystytään seuraamaan järjestelmän avulla. Asiakkaille tulee enemmän aikaa ja asiakkaan tarpeista lähtevää apua. Aikaisemmin töitä järjesteltiin usean työntekijän voimin. Näin hän tulee enemmän osalliseksi siihen, mitä hänen voinnistaan ja käynnistä kirjataan. Ohjelmalla voidaan optimoida työntekijän reitit ja myös se, että asiakkaan erityiset hoidon tarpeet ja työntekijän osaaminen kohtaaVanhustyö 3–4 • 2014 vat. 5. Toimistolla tehtäviä, kirjaamiseen liittyviä asioita voidaan tehdä asiakkaan kotona yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Tämä heijastuu myös asiakastyöhön. Järjestelmän kautta on mahdollista seurata asiakkaan suunniteltua ja toteutunutta kotihoidon palvelua. Mobiilin käyttöönotto vähentää ”hukkaa” kotihoidossa, kun järjestelmä mahdollistaa asiakastietojen ja hoitajien välisen viestinnän. Työ saadaan myös näkyvämmäksi. Asiakas otetaan mukaan kirjaamiseen. Työ rytmittyy oikealla tavalla; lounas ja kahvitauko saavat erilaisen merkityksen, kun ei ole kiire kirjaamiseen koneelle. Pilottiryhmän kokemukset ovat olleet hyviä ja älypuhelimet tulevat koko kotihoidon käyttöön vaiheittain kesäkuusta 2014 alkaen. Mukana kulkeva tieto on oikea-aikaista. Suurin muutos on se, että alueella on tämän jälkeen vain yksi henkilö, joka järjestelee noin 40 työntekijän työt. Se lisää turvallisuutta ja työntekijä voi tarkastella viimeisimpiä määräyksiä älypuhelimestaan. Toivomme, että kotihoidon tiimeissä työntekijöiden kiireen tuntu vähenee. Työ jakautuu tasaisesti kaikille työntekijöille ja äkillisiä muutoksia on helpompi hallinnoida järjestelmän kautta. Millaisia etuja järjestelmästä katsotaan olevan työn järjestelyssä ja työn sujuvuudessa. Sairasloman tullessa töiden järjestely vei aikaa kotihoidon kentän työntekijältä. Tavoitteena on tarjota ja turvata asiakkaan tarvitsema palveluajan toteutuminen myös käytännössä. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä on liikkuvan kotihoitotyön organisointiin, tilastointiin ja kirjaamiseen välineitä tuova uusi ratkaisu. Tämä vähentää puhelujen tarvetta, joita muutoinkin kotikäynneillä tulisi välttää (asiakaspalvelu, salassapito). Mitä kotihoidossa tapahtuu käytännössä. Työntekijät saavat käyttöönsä älypuhelimen jolla he voivat kotikäynnillä kirjata käynnin ja tilastoida, sekä tarvittaessa tarkastella edellisen päivän kirjauksia. Tarkoituksena on tuoda hyviä ja tehokkaita käytänteitä kotihoitoon. Myös kotihoidon ruuhkahuippuja pystytään tasoittamaan järjestelmän avulla. kysy & vastaa Johanna Lohtander, Vanhustyön johtaja Anneli Ylitalo, kotihoidon esimies Rovaniemen kaupunki Miten mobiilit ratkaisut toimivat kotihoidon arjessa. Miten asiakkaat hyötyvät. Kotihoidossa on tulevaisuudessa enemmän mm. Mitä arvelette, miten tällaisen toiminnanohjausjärjestelmän kautta paranee hoitajan ja asiakkaan arki. Kun ruuhkahuippuja tasataan kiire vähenee ja asiakkaille suunnitellut palvelut toteutuvat entistä paremmin. Esimerkiksi tietojen oikeellisuuden tarkistamiseksi ei tarvitse lähteä tiimitiloihin käymään. Asiakkaan tiedot kulkevat työntekijällä mukana ja turhat ajot jäävät pois. Järjestelmä helpottaa asiakkaan kotona tehtävää työtä ja työn organisointia. Nyt työntekijät jatkavat suunniteltua työtä ja töiden järjestelijä jakaa työt uudelleen ja kohdentaa henkilöille lisää käyntejä. Työajan lisääntymisen myötä on tarkoitus sisällyttää kotihoitoon enemmän ja monipuolisemmin liikkumiseen, ulkoiluun ja kotikuntoutukseen liittyviä asioita. Työtä jakaa vain yksi henkilö alueella ja muut voivat tehdä kenttätyötä. Esimerkiksi asiakkaan kanssa yhdessä voidaan laittaa viestiä apuvälineistä apuvälinelainaamoon, lääkärille tai seuraavalle käynnille tulevalle hoitajalle. Seuraava vaihe on saada sähköinen ovenavaus käyttöön, jolloin joskus huomattavankin suuri avainten määrän kuljettaminen jää pois. Työntekijä voi tarvittaessa aloittaa työpäivänsä vaikka asiakkaan kotoa, sillä mobiili ja työntekijöiden ”työvuoroluettelo” keskustelevat keskenään. kahden henkilön hoidettavia ja suunnittelun kautta parityöskentely mahdollistuu paremmin. Asiakaslähtöisyyttä se lisää siten, että asioita on mahdollista hoitaa jo kotikäynnillä
Elli Aaltonen kysyy ja vastaa samalla kyllä. Ohjelmassa esitetään vastuuhenkilön nimeämistä omaishoitajan ja hoidettavan tueksi sekä kaikille sopimusomaishoitajille oikeutta lakisääteiseen vapaaseen ja tarvittaessa säännöllisiin terveystarkastuksiin. Esitys omaishoidon kansalliseksi kehittämisohjelmaksi luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle maaliskuussa. 6. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään muun muassa lainsäädännöllä, ohjauksella ja valvonnalla. Esitys kansalliseksi omaishoidon kehittämisohjelmaksi linjaa omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja ke- hittämistoimenpiteet. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoitoon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja tulee hyödyntää nykyistä paremmin, Aaltonen tiivistää kehittämisohjelman sisältöä. Olisiko nyt oikea aika tehdä päätöksiä ja yhdenvertaistaa omaishoito kansallisesti. Arviolta runsaat 300 000 henkilöä auttaa läheistään säännöllisesti. Mistä muualta löytäisimme tällaisen resurssin avuksi kotihoitoon kuin omaisista ja läheisistä. Työryhmä esittää ohjelmassa uutta lakia sopimusomaishoidosta. Omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien, toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten henkilöiden kotona asumisen. Teksti: Leena Valkonen Kuva: VTKL kuva-arkisto / Jonna Juslin OMAISHOITO Voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuonna 2016, sanoo ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut ylijohtaja Elli Aaltonen. O maishoidon kehittäminen on Elli Aaltosen mukaan tärkeää, koska nykyinen hallitusohjelmakin painottaa ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kysymys kuuluukin, voiko omaishoito olla kotihoidon pelastaja. Kotihoidon kehittämiseen ei ole kuitenkaan panostettu, se on jäänyt Suomessa muun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen jalkoihin, hän painottaa
Siinä määritellään muun muassa hoitopalkkioluokat ja hoitopalkkiot kussakin luokassa, palkkion saamisperusteet luokittain sekä lakisääteiset vapaaoikeudet. Sopimusomaishoidon arvo kasvaisi 2,5 miljardiin ja sopimusomaishoidolla palvelumenoissa saatavat säästöt runsaaseen 1,5 miljardiin euroon vuodessa vuonna 2020, linjaa työryhmän puheenjohtaja Elli Aaltonen. Paperisotakin on voimia koettelevaa, Kaheinen huokaa. Suurin menojen kasvu aiheutuisi 20 000 uudesta sopimusomaishoitajasta. Faktaa omaishoidosta • Omaisia ja tuttavia auttavia 1,25 miljoonaa henkilöä • Pääasiallisia auttajia 350 000 • Sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavia 60 000 • Omaishoitajia ja omaishoidon tuen piirissä 40 500 Mitä omaishoitajana toivoisin. H elsinkiläinen Pirkko Kaheinen on ollut Alzheimerin tautia sairastavan miehensä omaishoitaja yli kahdeksan vuotta. Vanhustyö 3–4 • 2014 Omaishoidon kehittämisohjelma vaikuttaa hyvältä suunnitelmalta, mutta miten se toteutuu käytännössä. Omaishoidon palkkio on tarpeellinen, koska olemme joutuneet käyttämään yksityislääkärin palveluita, kun terveyskeskukseen on kuukausien jono. Palvelujen ja tuen myöntäminen kuuluu molemmissa vaihtoehdoissa kunnalle. Tulee hyväksikäytetty olo, me omaishoitajat kuitenkin tuomme melkoista säästöä yhteiskunnalle. Näitä palveluja olisivat muun muassa sopimusomaishoitajan terveystarkastukset sekä vastuutyöntekijän antama tuki. Myös kodin tulee olla soveltuva omaishoitoon joko sellaisenaan tai muutostöin. Omaishoidon tukea hän on saanut viiden vuoden ajan. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken ohjelmassa esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia, jossa tuki olisi joko kunnan tai Kelan maksamaa. Yleensä olen jo hänet siistinyt ja huolehtinut aamupalasta ennen kuin kodinhoitaja tulee. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Silloin maksetaan vero koko summasta. Sopimusomaishoitajien lisäksi kunnat tukisivat muita omaishoitajia uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla. Omaisen selvitettävänä on monet kaavakkeet ja eri paikoista tulleet laskut. 7. Olen työskennellyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana, joten sikäli hoitotyö on tuttua ja olen tiennyt, mitä pitää tehdä. Sopimusomaishoidon edellytyksiä olisi muun muassa se, että hoidettavalla on sitova ja vaativa hoidon tarve ja että hänellä on olemassa omaishoitajaksi halukas, kykenevä ja soveltuva omainen. Kotipalvelun apu ei aina kohdistu oikeaan tarpeeseen. Palkkioluokkia olisi 2-3 ja palkkioiden tasoa korotettaisiin nykyisestä. Ei siinä kehtaa enempiä apuja pyytää eikä toiveita esittää, kun sanotaan, että toinen potilas odottaa. Omaishoitajan henkiseen tukemiseen ei kiinnitetä juuri ollenkaan huomiota. Viimeisen vuoden verran hoito on mennyt rytmissä kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa muualla, yli 80-vuotias Kaheinen kertoo. Kotona ollessa Kaheiset ovat saaneet puoli tuntia kodinhoitoapua yleensä aamuihin. Mitä ohjelman avulla säästettäisiin Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Mieheni herää varsin aikaisin noin viiden tienoilla ja aamutoimet tulee huolehtia silloin. Terveydenhuollossa meidät omaishoitajat sivuutetaan, huomio kohdistetaan vain hoidettavaan. Omien sairauksien vuoksi voimat eivät ole aina riittäneet ja osittaisena apuna on ollut mieheni intervallihoito. Hoitajat ovat usein kiireisen tuntuisia ja he vaihtuvat usein. Sopimusomaishoito lakisääteiseksi Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativa työryhmä ehdottaa, että sopimusomaishoidosta säädetään laki. Omaishoitajaltakin voisi kysyä, miten hän itse voi. Se harmittaa, että omaishoidon palkkio maksetaan palkan nimellä ja se lisätään eläkkeen päälle. Sopimusomaishoidon kehittämisen kustannukset ovat arviolta 468 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmakauden lopussa 2020. Parhaillaan Pirkko Kaheisen mies on sairaalahoidossa ja päätös pitkäaikaishoitopaikasta on tullut. Omana päällimmäisenä toiveenani olisi, että kotona kävisi auttamassa tuttu hoitaja tai työpari. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että sopimusomaishoitoon kuuluvat hoitopalkkion lisäksi myös tarpeenmukaiset palvelut. Hoidettavan tulee hyväksyä omainen sopimusomaishoitajakseen ja sopimusomaishoidon tulee olla hoidettavan toiveiden ja edun mukaista
Tällä hetkellä Suomessa on noin 300 000 esteettömäksi katsottavaa asuntoa. Tarvitsem- Ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso ja korjausneuvoja Voitto Niska Vanhustyön keskusliitosta esittelivät kehittämisohjelmaa ja keskusliiton korjausneuvonnan palveluja Tampereen Aluefoorumissa. Nykyisellä uudisrakentamisen vauhdilla rakennettaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää noin 300 000 ikääntyneiden asumiseen soveltuvaa asuntoa. Tarvitsemme vuoteen 2030 mennes- sä noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa, mikäli tavoite on, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki tätä nuoremmat. valtakunnallisesta ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta. Asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1-1,5 %:n vuosivauhdilla. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti. Kotona asumisen mahdollistaminen on myös koko yhteiskuntamme etu sillä hyvät ja turvalliset asumisolot kotona voivat siirtää laitoshoitoon tai palveluasumiseen siirtymistä huomattavasti. Ennusteiden mukaan 65 vuotta täyttäneitä tulee olemaan vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa, mikä vastaa yli neljännestä koko väestöstämme. Teksti: Sari Hosionaho Kuva: Leena Valkonen ASUMISOHJELMA Hyvä ja turvallinen asuminen kotona Vanhustyön keskusliiton järjestämissä Vanhustyön Aluefoorumeissa on kevään aikana jaettu tietoa mm. 8. Uudistuotanto ei siis mitenkään riitä vastaamaan tulevaan tarpeeseen, vaikka esteettömyyttä lisättäisiin myös pientalojen osalta. IKÄ-Aske ohjelman painopisteistä kirjoittaa ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho. Hallitusohjelma sisältää linjauksen siitä, että valtion asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen. Lähtökohtana on Suomen nopea väestörakenteen muutos. U skon, että ihmiset haluavat ikääntyessäänkin ja terveydentilan sen salliessa mieluiten asua omassa kodissaan. Valtioneuvosto hyväksyi 18.4.2013 ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa koskevan periaatepäätöksen
Esimerkkinä tästä tuesta on kuntien korjausneuvonta. Hissejä kannattaa siis todellakin rakentaa erityisesti nyt, kun valtion tuki vielä on näin mittavaa! Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman yhteydessä valtio on lisäksi kohdentanut määrärahoja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin. On tärkeää huomata, että myös kunnan kannalta sillä on suuri merkitys, että ikääntyneen väestön asumisolot ovat hyvät. Kunnat mukaan ja lisää poikkihallinnollista yhteistyötä Kuntien rooli ikääntyneiden asumisen kehittämisessä on erityisen tärkeä. Esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä voidaan kunnissa samalla kertaa arvioida asunnon esteettömyyttä ja turvallisuutta. Myös rakennus- ja asuntoalan toimintaa on edelleen syytä suunnata vastaamaan aiempaa paremmin tähän haasteeseen. On hyvä myös muistaa, että hissi nostaa myös koko kiinteistön ja asuntojen arvoa. • Asuntojen korjausavustuksista saa tietoa myös kuntien korjausneuvojilta ja Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta. Näin palvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin voidaan osaltaan vaikuttaa. me lisäksi voimakasta panostamista nykyisen asuntokannan korjaamiseen esteettömiksi, turvallisiksi ja toimiviksi ikääntyneiden asumiseen. Ikääntyneiden ohel- Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa haluamme herätellä sekä kuntia että kansalaisia varautumaan meitä kaikkia odottavaan tulevaisuuteen. Hissien rakentamisen tukemisella on pitkäkestoinen vaikutus, sillä rakennettu hissi hyödyttää keskimäärin 12–13 asuntokuntaa samalla kertaa ja siten vuosikymmenten ajan satoja asuntokuntia. Tarvittavia toimenpiteitä on helpompi käynnistää nopeasti, kun korjaustarpeet ovat kunnan tiedossa. Ikääntynyt väestö tarvitsee lisäksi ns. 9. Se on selvää, että ikääntyvien kotona asumisen tukeminen on mitä paras tapa pitää myös ikääntymisestä johtuvat kustannukset hallinnassa. Rahoitusta korjaamiseen Vuoden 2014 valtion talousarviossa hissin rakentamisavustukseen on varattu 23 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi ohjelmassa painotetaan kuntien roolia kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja ikääntyneiden asumisen tukemisessa. Ohjausta ja neuvontaa Neuvonnan tehostaminen on erittäin tärkeää, sillä ihmiset osaavat paremmin ja hyvissä ajoin ennakoida omia asumisratkaisujaan, kun heillä on käytettävissään tietoa päätöksenteon tueksi. Lisätietoa • Hissiprojekteihin ja asuntojen korjaamiseen, valtion avustuksiin ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen liittyen löytyy tietoa myös seuraavista: www.ara.fi, www.hissiin.fi ja www.korjaustieto.fi. Avustusta jälleenrakennushissin rakentamiseen on mahdollista saada jopa 50 %. Koska kyse on laajasta ja moniulotteisesta asiasta, tarvitaan kaikkia osapuolia – kansalaisia, valtiota, kuntia, järjestöjä ja yrityksiä – tässä varautumisessa. Tämä samankaltainen tavoite on myös vanhuspalvelulaissa. Kehityspolku hyvään ja turvalliseen asumiseen kotona Nykyisen asuntokannan turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä meillä riittää haasteita. Vanhojen kerrostalojen suurimpia haasteita ovat niiden hissittömyys tai hissien pieni koko. Vanhustyö 3–4 • 2014 la hissi palvelee talon kaikkia asukkaita ja myös esimerkiksi perheitä, joissa on pieniä lapsia tai vammaisia perheenjäseniä. Hissirakentamisen edistämiseen on tarjolla myös valtion avustusta ja lisäksi hissirakentamista aktivoidaan ja tuetaan osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa toteutettavassa Hissi - Esteetön Suomi 2017 – hankkeessa. Keskustelun herättelemiseksi ja asian edistämiseksi toteutammekin ensi syksynä valtakunnallisen Ikäkoti kuntoon! –viestintäkampanjan. asumisen erityisratkaisuja, kuten palveluasumista. Asunnon ja asuinrakennusten esteet ja huono toimivuus lisäävät myös monenlaisia asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia. Myös Vanhustyön keskusliiton tarjoama korjausneuvonta on esimerkki erinomaisesta ja vaikuttavasta toiminnasta. Yksi merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä on hissi. Keskeiset keinot koskevat sekä uudistuotantoa että olemassa olevan asuntokannan (sekä kerrostalo- että pientalokannan) esteettömyyskorjauksia. On aika toimia! Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa haluamme herätellä sekä kuntia että kansalaisia varautumaan meitä kaikkia odottavaan tulevaisuuteen. Ympäristöministeriön tavoitteena on lisätä hissittömiin kerrostaloihin rakennettavien hissien määrää 500 hissiin vuodessa nykyisestä noin 220 hissistä
Etelä-Kymenlaaksossa on asetettu tavoitteeksi muun muassa asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen. H ankkeessa on mukana yhteensä 22 kuntaa Länsi- ja Keski- Uudenmaan, Etelä-Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ja Kouvolan alueilta. toimintakykyä, terveydentilaa, ravitsemusta, liikuntaa, ulkoilua ja miten asiakas on ollut osallisena tekemässä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla painopisteenä on selvittää mahdollisimman tarkasti kotihoidon työajan kohdentumista asiakastyöhön, toimintakäytäntöjä, toiminnan ohjausta ja hyvinvointiteknologian sekä käyttömahdollisuuksia. Kunnat jakautuvat neljään osakokonaisuuteen, joilla on omat kehittämispainopisteensä. Hanketta toteutetaan valtion Kaste-rahoituksen avulla. Vastuuhoitajuus antaa kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden kohdata asiakas. Hankkeen päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arkielämän mahdollistaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla asiakaskysely tehtiin alkuvuodesta runsaalle 750 yli 75-vuotiaalle säännöllisen kotihoidon piirissä olevalle asiakkaalle. Tulosten mukaan lähes kaikki asiakkaat kokevat kotihoidon palvelujen vastaavan tarpeitaan ja että heidän toi-. Asiakashaastattelut kehittämisen lähtökohtana Hankkeen toimijoita kokoontui kehittämispäiville Helsinkiin huhtikuun lopussa. Teksti ja kuva: Leena Valkonen KOTIHOITO Kotona kokonainen elämä - hanke ikääntyneiden hyvän arjen edistämiseksi Kotona kokonainen elämä on Etelä-Suomen alueella käynnissä oleva hanke, jossa haetaan uusia toimintamalleja kotihoitoon. Aineisto toimii kuntien ammattilaisille, johdolle ja päätöksentekijöille välineenä palveluiden kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Eksoten alueella ja Kouvolassa selvitetään kotihoidon sisällön ja työprosessin kehittämisen ohella myös palvelutarpeen arviointia sekä muistisairaan kotona asumisen tukemista. Asiakaskyselyt aiotaan toteuttaa säännöllisesti kerran vuodessa. Vastuuhoitajan tekemällä haastattelulla haluttiin myös saada asiakkaan oma ääni paremmin kuuluviin ja lisätä siten asiakkaan vaikutusmahdollisuutta ja osallisuutta omassa asiakasasiassaan. Vastuuhoitajat ovat haastatelleet runsaat 600 säännöllisen kotihoidon piirissä olevaa asiakasta, on selvi- tetty kotihoidon prosessien toimintaa, näkökulmana mm. 10 Kotona kokonainen elämä -hanke käynnistyi viime vuonna maaliskuussa ja se päättyy lokakuussa 2015. Tavoitteena on luoda saattohoitoon yhtenäinen asiakaslähtöinen hoitomalli, jossa potilaan valinnanvapaus laitos- ja kotisaattohoidon välillä voisi toteutua. Tämän vuoden alusta valtion kehittämisrahaa saatiin myös saattohoidon kehittämishankkeelle, tässä ovat mukana Eksote ja Kouvolan kaupunki. Tiedot on hyödynnetty asiakassuhteissa sekä tuotu sähköiseen järjestelmään ja sitä kautta kotihoito sai runsaasti lisätietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan, Sara Haimi-Liikkanen kertoo. Kyselyllä haluttiin saada asiakkailta itseltään tietoa, näkemyksiä ja kokemuksia arjen sujuvuudesta ja kotihoidon palveluista. Keskusteluun tähänastisista kokemuksista osallistuivat projektipäällikkö Sirkku Kallio Kouvolasta, kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Etelä-Kymenlaaksosta, projektikoordinaattori Tarja Viitikko Eksotesta sekä kehittämiskoordinaattori Heli Virtanen Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidosta Etelä-Kymenlaakson alueella on otettu käyttöön vastuuhoitajamalli kotihoidossa. Hanketta hallinnoi Hyvinkään kaupunki
Tavoitteena on tuottaa koulutusta säännöllisin välein. ma.wordpress.com Vanhustyö 3–4 • 2014 11. Vastuuhoitaja sanaa on pohdittu, ja se merkitsee lupaa ja oi- keutta ottaa vastuuta asiakkaasta. Asiakkaiden haastattelu on erittäin tarpeellinen kehittämisen työväline, jotta onnistuttaisiin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistä paremmin, Heli Virtanen painottaa Kouvolassa ollaan myös ottamassa vastuuhoitajamalli ja mahdollisesti myös omien asiakkaiden haastattelut käyttöön. Omat taidot ja voimavarat pääsevät aiempaa parempaan käyttöön. Hanke tuottaa koulutusta ja oppimateriaalia. – Keskeistä on, miten osattaisiin asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta heti ohjata hänet oikeiden palvelujen piiriin. – Uskon, että vastuuhoitajamalli tulee laajenemaan ja sitä kautta asiakaslähtöisyys paranee ja asiakas saa laadukkaampaa palvelua. Tehostaminen ei siis tarkoita pelkästään numeroita ja rahaa, vaan ennen kaikkea myös laatua. Kotona kokonainen elämä -hankkeen konkreettisena päämääränä on nostaa hoitotyön osaamistasoa ja luoda yhdenmukaisempia toimintamalleja kotihoitoon eri alueilla. Esimerkiksi Eksoten ja EteläKymenlaakson alueella on käynnistymässä palveluohjauksen verkkokurssi alkuvuodesta 2015. Kun asiakkaasta tulee kokonaisvaltainen vastuu, voi käyttää useampia oman osaamisen alueita ja se lisää motivaatiota kehittää omaa työtään, Heli Virtanen lisää. Tärkeää on, että joku ottaa kokonaisvastuun asiakkaasta. – Vastuuhoitajuus on osa kotihoitoa, ei erillinen tehtävä. Vastuuhoitajamallia ollaan ottamassa käyttöön myös Eksoten alueella. Lisätietoa: www.kotonakokonainenelaHeli Virtanen, Sirkku Kallio, Tarja Vitikko ja Sara Haimi-Liikkanen pitävät kotihoidon kehittämistä tärkeänä. Mukana työryhmässä ovat varhaisen tuen palvelut, omaishoidon tuki ja kotihoito. Miten henkilöstö on suhtautunut vastuuhoitajamalliin siellä, missä malli on käytössä. Kyselyllä saatiin huomattavasti positiivisempaa palautetta kuntien kotihoidosta, kuin mitä julkisuudessa on yleensä annettu ymmärtää. Vastuuhoitajan rooli kotihoidossa Kehittämishankkeessa on noussut vahvasti esiin vastuuhoitaja-mallin kehittäminen. Vastuuhoitajan tehtävänä on koordinoida asiakkaan tarvitsemia palveluja moniammatillisessa yhteistyössä omaisten, läheisten, lääkärin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoitajalle se merkitsee myös lupaa: Saan tehdä, Tarja Viitikko jatkaa. veasumismuotonsa on oma koti sellaisena kuin se nyt on. Eikä ole pahitteeksi, jos asiakas itse saa kertoa, minkälaisella avulla hänen elämänsä olisi merkityksellistä ja turvattua, Heli Virtanen pohtii. Muu henkilöstö osallistuu hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti palvelujen toteuttamiseen, mutta vastuuhoitaja vastaa siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut siinä ajassa ja laajuudessa kuin suunnitelmaan on kirjattu. Toimintatapojen yhtenäistäminen Kouvolassa on perustettu työryhmä, jonka työn tavoitteena on yhtenäistää palvelutarpeen arviointikäytäntöjä ikääntyneiden palveluketjussa. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla kotihoidon työntekijät ovat itse lähiesimiestensä tuella lähteneet kehittämään omia työprosessejaan, jotta asiakkaan luona tapahtuvaa työaikaa saadaan kasvatettua. Vastuuhoitajuus antaa kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden kohdata asiakas, Sara Haimi-Liikkanen vastaa. – Mutta se ei vielä riitä, vaan nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä sillä ajalla tehdään, mikä on asiakkaan kotona selviytymisen kannalta vaikuttavaa. Hän tiedottaa asiakkaan asioista tiimilleen ja käy asiakkaansa luona riittävän usein havaitakseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen muutokset. Tavoitteena on myös yhteistyön tiivistäminen muiden palveluntuottajien kuten kolmannen sektorin kanssa, Sirkku Kallio kertoo. – Joskus hoitajakin sokeutuu omalle työlleen ja tekee totutun mukaisesti
Välillä kuunnellaan ja tunnistetaan erilaisia luonnon ääniä. Akuliinan palvelutalossa Siilinjärvellä on alkamassa luontopainotteinen Senni-kerho. – Viime kerralla oli mukavaa, kun hierottiin hartioita! On kyllä tykätty täällä käydä, Raisa Lipponen vahvistaa. Muistia on virkistetty ja hoksottimia herätelty myös erilaisilla luonto- ja eläinaiheisilla sananlaskuilla. Enää Heleena Heikkinen ei pääse metsään, mutta onneksi luonto tulee hänen luokseen Senni-ryhmän touhuissa. 12. Senni-kerholaisten käsissä on syntynyt esimerkiksi huuli- ja kasvorasvoja. Keväällä tehtiin kukkaistutuksia palvelutalon pihalle. – Luonnolla on ollut minulle suuri merkitys. A skartelun aikana jutustellaan aiemmista luontokokemuksista. – Meillä oli kotona maalla lintujen syöttöpaikka keittiön ikkunan alla. Jos on allapäin ja lähtee metsään, surut jäävät sinne. Joulun alla oli ovikranssien vuoro. Ryhmässä on käynyt 6-7 Akuliinan asukasta. Teksti ja kuvat: Hanna Moilanen TOIMINTAMALLI Luonto hoivaa Kuopion seudulla Keskellä pöytää seisoo iloisen kirjava kokoelma kangasvärejä. Sen kokoinen porukka mahtuu saman pöydän ympärille. Tällä kertaa painetaan pöytäliinoja ja tyynynliinoja. Kerholaiset etsivät lehti- ja kukkakuvioisista sapluunoista itselleen mieleisiä. Luonnon hyödyntäminen kiinnostaa taas Senni-kerho on ollut osa Itä-Suomen yliopiston Green Care-hanketta parin Heleena Heikkinen (vas.), Ulla Miettinen ja Raisa Lipponen viihtyvät luontopainotteisessa Senni-kerhossa. Kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun, ja me-henki pääsee kasvamaan. Opettelin uusia lajeja lintukirjoista, Heleena Heikkinen, 82, muistelee
Yrittäjien koulutukset on toteutettu monimuotokoulutuksina. Green Care -toimijat toivovat, että luontohoivaa voisi tulevaisuudessa tar- jota myös omana elinkeinona. Siilinjärven palvelutaloyhdistyksen omistamassa Akuliinassa ajatus luonnon hyödyntämisestä otettiin avosylin vastaan. Hankkeesta tietoa ja taitoja Senni-projektin painopisteenä on ollut yrittäjille suunnatut koulutukset, yrittäjien kanssa yhdessä kehitettävät Green Care -toimintamallit sekä mallien testaaminen asiakastyössä, kuten esimerkiksi Akuliinan kerhossa on tehty. Kuopion seudulla on kokoontunut kolme ikäihmisille suunnattuna ryhmää hankkeen aikana. – Ryhmästä voi saada voimia ja virkistystä, jos henkilö on esimerkiksi vähän alavireinen, dementia on aluillaan tai kotikaipuu vaivaa, Miettinen havainnollistaa. Käytännössä kyse on luonnon, eläinten ja maaseutuympäristön tietoisesta hyödyntämisestä osana hoivaa, hoitoa, kuntoutusta ja virkistystä. Tarjolla on ollut esimerkiksi koirakoulutusta, retkiä ja vierailuja lähikohteisiin. Akuliinassa mietitään, olisiko toimintaa mahdollista kehittää eteenpäin esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin. Siellä voisi rentoutua kuuntelemalla puron solinaa tai lintujen laulua. Traditio katkesi välillä, mutta nyt luonnon hoivaavasta ja parantavasta vaikutuksesta on innostuttu uudestaan. Green Care -toimintamuoto vastaa hyvin useimpien arkikokemusta. Koulutuksen laajuus on yhteensä 50 opintopistettä. Toisessa, luonteeltaan ennaltaehkäisevässä ryhmässä ideana on vahvistaa ihmisen ja lemmikkieläimen välistä suhdetta. Toistaiseksi kunnat, vanhukset itse tai heidän omaisensa eivät vielä osta luontopalveluja ainakaan isommassa mittakaavassa. Se on kohdistettu palvelutalon asukkaille, jotka ovat jo ennestään kiinnostuneita luonnosta. Akuliinalaisten ryhmä on luonteeltaan toimintakykyä ylläpitävä ryhmä. Toimiala on Suomessa uusi ja kasvavan kiinnostuksen kohteena, projektitutkija Ulla Miettinen ItäSuomen yliopistosta kuvaa. Ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa kuukaudessa ja hankkeen loppupuolella kerran kuussa. viime vuoden aikana. 13. – Green Care on muualla Euroopassa suhteellisen yleinen sosiaalipuolen toimintamalli. – Asukkaista moni on maalta kotoisin. Senni-projekti • Projektin kesto: 2011-2014 • Rahoitus: Euroopan unionin sosiaalirahastosta • Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto, Savon aikuis- ja ammattiopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto • Tavoitteet: parantaa Green Caren tunnettavuutta sekä tarjota alueen yrittäjille uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Huoneessa voisi pitää myös kokouksia tai harrastaa joogaa. Ihmiset eivät turhaan helli lemmikkejä, käy ulkoilemassa, hoida viherkasveja tai hakeudu kesämökille luonnon helmaan. Green Care tarkoittaa luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja. Joskus on nähtävissä masennusta ja alakuloa, kun yhteys luontoon ja maaseutuun on katkennut, Akuliinan johtaja Leena Korhonen pohtii. Yksi haave voisi olla oman viheriöivän luontohuoneen rakentaminen. – Suomessa luonto on niin lähellä, että meillä ei huomata sen olevan joillekin saavuttamaton paikka, Miettinen muistuttaa. – Asumispalvelujen kilpailutuksissa ei saada pisteitä edes laadusta saati sitten esimerkiksi Green Care -näkökulmista, Korhonen toteaa. Perinteisesti esimerkiksi parantoloita ja psykiatrisia sairaaloita rakennettiin luonnonkauniille paikoille. Akuliinan perinteen mukaisesti myös luontohuone palvelisi paikallisia asukkaita oman talon väkeä laajemmin. Lisäksi on ollut nuorille suunnattua toimintaa. Kun Senni-hankkeen rahoitus päättyy kesäkuussa, herää kysymys kerhotoiminnan jatkumisesta. Senni-kerho istui hyvin osaksi palvelutalon jo ennestään vilkasta kerhotoimintaa. Ne keskittyvät eläimiin, kasveihin ja maaseutuympäristön monipuoliseen hyödyntämiseen hyvinvointipalveluissa. Suomessa luonto on niin lähellä, että meillä ei huomata sen olevan joillekin saavuttamaton paikka. Kolmas, lähtökohdaltaan tasapainottava ryhmä on suunnattu syvästi dementoituneille, ja sen tarkoitus on tuoda ilon pilkettä silmään esimerkiksi koiravierailujen kautta. Vanhustyö 3–4 • 2014 Jatkuuko toiminta. Osallistujat ovat tulleet ryhmään yhdessä oman koiransa kanssa. Ryhmäläiset ovat käyneet porukalla keräämässä tyrnejä ja kuulleet asiantuntijan terveisiä marjojen terveysvaikutuksista
Green Care -ideologiaan liittyvä eläinavusteinen työskentely on vihdoinkin yleistymässä Suomessakin, Haapasaari päättää. Yksi tapahtumista on ollut koira-avusteiset kulttuurikävelyretket, joissa mukana innoittajana toimii koira nimeltä Neiti Namu. Hali-koiran kautta koetaan monenlaisia tunteita ja ne saavat ihmiset myös toimimaan ja liikkumaan, Haapasaari jatkaa. Fysioterapeut- ti vastaa siitä, että tehtävät liikkeet ovat asiakkaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon sopivat ja tukevat hänen tilannettaan parhaalla mahdollisella tavalla. Me olemme meitä. Heistä nuorin on juuri eläkkeelle jäänyt ja vanhin 92 vuotias, kertoo Maarit Haapasaari. Yrityksen kaikki ”karvaiset työntekijät” ovat berninpaimenkoiria. Koirien tehtävänä on luoda siltoja, madaltaa kynnyksiä, tehdä jutustelu ja kanssakäyminen luontevaksi eri tilanteissa ja aktivoida toimintaan. H ali-Koira on ollut mukana mm. – Eläimet tuovat selvästi iloa ja hyvinvointia ikäihmisille. Olemme vieraillet mm kirkoissa, teattereissa ja museoissa. – Eräs rouva, joka on ollut alusta asti mukana kulttuurikävelyillä kertoi palautteessaan näin: Minulle nämä päivät ovat hemmottelupäiviä. Hali-Koira -työskentelyllä on sekä ennaltaehkäisevä että kuntouttava vaikutus. Ensiksi käymme ystäväni kanssa syömässä ulkona ja sen jälkeen lähdemme Neiti Namun johdattelemana ulkoilemaan ja ihastelemaan kulttuurikohteita. – Tapaamme joka toinen keskiviikko ja suuntaamme kävelyretkemme kulttuurikohteisiin Turun keskustan alueella. kouluissa ja kirjastoissa tapaamassa ja tukemassa lukihäiriöisiä lapsia ja ne työskentelevät myös ikäihmisten parissa. Lisätietoja: www.halikoira.fi 14 Tulokset koirien kanssa tehtävästä työstä ovat olleet innostavia ja positiivisia, Maarit Haapasaari (taustalla) sanoo.. Ilman Neiti Namua tuskin olisin mukana. Lenkit ovat olleet todella suosittuja ja niillä on ollut mukana vaihtelevasti 10– 25 osallistujaa. Koiralle halutaan näyttää, että minä osaan ja onnistun. Koiran kanssa voi jumpata ihan konkreettisesti, koiraa kohti kurkotellaan ja venytellään ja taivutellaan ja koira osallistuu jumppahetkeen omalla tavallaan. Viime vuosina Haapasaari on kehittänyt toimintamallia, jossa koiran työparina on fysioterapeutti. Koirat Rento, Viljo-Valdemar ja Neiti Namu ovat olleet mukana mm. Kävelykoulussakin jaksetaan yleensä paljon pidemmälle kuin ilman koiraa, Maarit Haapasaari kuvailee. Monet muistisairaat reagoivat eläimiin myönteisesti ja koiran turkin silittäminen tuo heille selvästi mielihyvää. Lenkille ovat voineet osallistua kaikki halukkaat, ennakko ilmoittautumista ei tarvita. Neiti Namu on ihana yhdistävä tekijä porukalle. Koiran mukana oleminen tuo uudenlaista motivaatiota fyysiseen tekemiseen ja liikkumiseen. Teksti: Leena Valkonen Kuva: Hali-Koira Koira kaverina luo iloa Varsinais-Suomessa toimiva yrittäjä Maarit Haapasaari on kehittänyt koira-avusteisia menetelmiä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa jo usean vuoden ajan mm. vanhusten ja liikuntarajoitteisten avuksi. Bella-Riina on puolestaan erikoistunut työskentelemään autististen ja kehitysvammaisten parissa. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen organisoimassa Avoimet Ovet hankkeessa jonka tarkoituksena on tukea kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja kerhotoimintoja
Lähdimme yhdessä osallistujien kanssa tutkimaan, millaisia keinoja nämä voivat antaa iäkkään ihmisen oman osallisuuden ja toimin16 takyvyn vahvistumiselle. Seuraava koulutusohjelma alkaa tulevana syksynä. Mikä on toisin, jos ahdistukseen annan myötätuntoa lääkkeen sijaan. Kuinka esimiehenä mahdollistan työtekijöiden tarvelähtöisen työskentelyn. H elsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on kehittänyt gerontologisen valmentajan koulutusohjelmaa, jossa keskitytään ratkaisukeskeiseen ja valmentavaan työotteeseen. Ihmislähtöinen työtapa suuntaa huomion hyvään elämään ja arjen hyvinvointiin: miten auttaa ihmistä elämään hyvää elämää ja löytämään ja käyttämään omia voimavarojansa. Mikä on toisin, jos hoidon päämääränä on vahvemmin elämänlaatu hoidon laadun ohella. Muutosmatkaa tehtiin siis ajantasaisen gerontologisen tutkimustiedon, ratkaisukeskeisen valmentavan otteen, osallistavien kehittämismenetelmien omaksumisen ja tietoisen läsnäolon menetelmien tuella (kuvio 1). Teksti: Gerontologian dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava, kehittämisasiantuntijat FM Mari Juote ja VTM Leena Rasanen, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia TOIMINTAMALLI Ratkaisukeskeisyydellä laatua ja hyvinvointia iäkkäiden ihmisten palveluihin Viime vuoden heinäkuussa voimaan astunut ns. Tämä vaatii henkilökunnan monialaista osaamista ja hyvää johtamista. Huomio oli aiemmin kiinnittynyt kovin helposti ongelmiin ja vaati sitkeyttä sekä tietoista työstämistä huomata asioiden positiivinen puoli. vanhuspalvelulaki korostaa ikäihmisten oikeutta osallisuuteen ja tukeen, joka lähtee heidän tarpeistaan. Tämä edellytti työyhteisöissä sekä yhteistyössä omaisten ja moniammatillisten verkostojen kanssa usein uudenlaista asennetta sekä halua ja mahdollisuutta tehdä asioita toisin kuin on totuttu. Ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet olivat kokeneita ikäihmisten palveluiden ammattilaisia; suuri osa esimiehiä, jotka hakivat omaan työhönsä päivitettyä gerontologista tietoa, tuoreita näkökulmia ja innostavia vuorovaikutuksen välineitä. Taito ongelmapuheen kääntämisestä mahdollisuuksiin ja oppimiskokemuksiin kasvoi tehdessä ja palkitsevaa oli, kun näin tekemällä hankaliin tilanteisiin tai rutiininomaiseen toimintaan löytyi uusia näkökulmia. Monialaisen tiedon ohella tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä nähdä iäkkäässä ihmisessä ja työssä voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä toimia tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Sitkeästi kohti myönteisyyttä Osallistujat kokivat, että vuoden prosessi ja kasvu gerontologiseksi valmentajaksi antoi, mutta myös vaati itseltä paljon. Ratkaisukeskeisyyden ja valmentavan otteen merkitys konkretisoitui monelle siinä, miten he tarkastelivat oman työotteen ja esimiestyön kehittymistä. Mikä hoitajana työs- säni on toisin, kun kuulen ihmisen tarpeita ja teen työtä läsnä ollen. Iäkkäiden ihmisten tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen on vaikuttavan hoito- ja palvelujärjestelmän ydinkysymyksiä. Positiiviset tunteet, myönteisyyden merkitys ja sen synnyttäminen ja vaaliminen tietoisesti työyhteisössä alkoi. Ratkaisukeskeisen gerontologisen valmentajan rooli Koulutusohjelmassa kulkivat rinnakkain gerontologinen tutkimustieto iäkkäiden ihmisten hyvinvointia tukevasta hoidosta ja palveluista sekä ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut lähestymistapa ja valmentava ote. Iäkäs ihminen on ensisijaisesti ihminen, ei asiakas, asukas tai potilas
Se näkyy ja tuntuu aiempaa tasaveroisempana kanssakäymisenä, vastuun antamisena ja luottamuksena toisten osaamiseen. ota saavat ihmisen kokemukset, toiveet ja tarpeet. Vähemmän huomi- Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Valmentava ote / coaching Osallistavat menetelmät yksilöiden ja ryhmien kanssa työskentelyyn. Uusia sovelluksia Ratkaisukeskeisen gerontologisen valmennuksen elementit (kuvio1) muodostavat kokonaisuuden, jota voi räätälöidysti käyttää koko kunnan ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistamisessa. Elo-D -havainnoijaksi valmistuva tarvitsee ratkaisukeskeisen gerontologisen valmennuksen taitoja toteuttaessaan havainnointitulosten palautekeskustelun ja tukiessaan hoitajia edistämään muistisairaiden ihmisten elämänlaatua. Uutta voi syntyä positiivisessa ja mahdollisuuksia etsivässä ilmapiirissä. Kohtaamalla ihminen ensin myös hoitotilanteeseen liittyvät vuorovaikutustilanteet sujuvat paremmin. Esimies etsii työyhteisön ja asiakkaiden kanssa uusia näkökulmia, joilla voidaan löytää voimavaroja tai päämääriä. Työyhteisön vahvuudet paremmin käyttöön Valmentavan otteen, positiivisuuden ja ratkaisukeskeisyyden mukaan saaminen esimiehen omaan toimintaan näkyy ja tuntuu keskustelujen rentoutena ja tavoitteiden sekä keinojen konkreettisuutena. Mitä on ihmislähtöinen, yksilön tarpeista lähtevä hoito vs. tasapuolisuus. Tärkeimmäksi esimiehen tehtäväksi voikin tulla se, että antaa työryhmälle eväitä myönteiseen ajatteluun, tilaa toimia ja tukea ratkaisujen löytämiselle. Näitä näkökulmia hyödynnetään myös Elo-D -havainnoinnilla laatua asumispalveluihin -koulutusohjelmassa. 17. Ihmislähtöisyys Mindset: tietoisuus omista ajattelu- ja toimintatavoista, läsnäolo, myötätunto, kohtaaminen – kas nyt on näin. Luomme normeja sille, mikä on sopivaa tai sallittua. Huomio voimavaroissa ja vahvuuksissa. Meneillään on yhdeksän kunnan kotihoidon esimiesten hanke, jossa näistä elementeistä luodaan toimintamalli ns. Kovin helposti ihminen saattaa muuttua työn kohteeksi. Herätteleviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: Mitä kotihoidon asiakkaan kanssa saa tehdä. Vanhustyö 3–4 • 2014 Tukea positiivisesta psykologiasta ja neurotieteistä. vanhuspalvelulain toimeenpanoon. Tilalle tulee vastakysymysten esittäminen, kuten: mitä itse ajattelet, miten tulisi toimia. Uskomusten ravistelua Työtä ja toimintatapoja ohjaavat monenlaiset uskomukset, totutut ajattelutavat ja rutiinit. Vaikka tiedämme, että ihminen on kokonaisuus, esimerkiksi työtä ohjaavissa säännöissä ja laatumittareissa painottuvat fyysiset tarpeet. Omien ja muiden vahvuuksien arvostaminen ja tietoisempi käyttäminen antaa uutta pontta ja iloa työhön ja sen kehittämiseen. Gerontologinen tutkimustieto Ratkaisukeskeinen gerontologinen valmennus Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt. Vastausautomaattina toimiminen loppuu. Asukas käydään nostamassa ylös vuoteesta tai suihkuttamassa sen sijaan, että huomio olisi enemmän myös ihmisen kohtaamisessa. Dialogisuus, kysymyksillä eteneminen, ei-tietäminen, epävarmuuden sietäminen. Kouluttaja Krisse Lipposen kiteytys “entä jos mennäänkin jälkkäri edellä, huvi ensin, sitten työ” jäi elämään. Kuvio 1 näkyä esimerkiksi palaverikäytännöissä. Ihmisiä arvostavaa ja voimaannuttavaa kohtaamista tarvitaan ikäihmisten palveluissa yli asiakas- ja työntekijä- ja esimiesrajojen. Työtä ohjaavista ajatuksista ja asenteista ei ehkä tulla puhuneeksi riittävästi työyhteisöissä
Miten ammattirooleilla ja niiden uudistamisella voidaan vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen, siitä kirjoittaa asiantuntija TtT Pirjo Tiikkainen. Erilaiset työnjakomallit, esimerkiksi tiimityö tai omahoitajamalli, saattavat johtaa pahimmillaan siihen, että kaikki tekevät kaikkea, varsinkin jos toiminnan filosofiaa ei ole sisäistetty riittävän hyvin. Asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin (2012) määritellään hoitotyön asiantuntijuuden tyyppejä näyttöön perustuvassa toiminnassa.. Palvelujen ja hoidon on perustuttava tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin. Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt, kuten tehostettu palveluasuminen ja vanhainkoti, eivät houkuttele valmistumassa olevia sairaanhoitajia. V anhuspalvelulaissa säädetään eri toimintayksiköiden henkilöstön määrästä ja osaamisesta. Työssä pysyvyyttä heikentää se, että sairaanhoitajat eivät koe työnkuvan vastaavan koulutuksessa hankittua osaamista ja antavan riittävästi haasteita. Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa Koulutuksella osaamista. Työnkuvien uudelleen määrittäminen ja vastuun kohdentaminen tehtävien ja tekemisen sijaan työn tulokseen auttaa lain ja laatusuosituksen tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi hoitotyöhön ja avustaviin tehtäviin osallistuu työyksiköstä riippuen esimerkiksi hoiva-avustajia ja laitos-apulaisia. Tällainen työn organisointi ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti kannattavaa. Pitkäaikaishoidon hoitotyön ammatillisen koulutuksen omaavista työntekijöistä valtaosa on lähihoitajia, sairaanhoitajia on vähemmistö. Kaikkien ammattiryhmien osaaminen käyttöön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tarpeisiin vastaamista sekä palvelujen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja hyvää koordinointia. Tällöin työ nähdään erilaisten tehtävien tekemisenä, ei niinkään vastuuna työn tuloksista ja laadusta. Teksti: Pirjo Tiikkainen, TtT, asiantuntija TOIMINTAMALLI Työn ja vastuunjako pitkäaikaisessa hoidossa – uudistuvat ammattiroolit Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan tarpeisiin vastaamista sekä palvelujen vaikuttavuutta, turvallisuutta ja hyvää koordinointia. Sairaanhoitajan osaamisen kohdentaminen Sairaanhoitajakoulutuksen uusissa valtakunnallisissa osaamiskuvauksissa korostetaan näyttöön perustuvan toiminnan ja päätöksenteon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden osaamista. 18 Työksi mielletään se, mitä konkreettisesti tehdään asiakkaan kanssa, jolloin suunnittelu- ja arviointi ei ole ”oikeaa” työtä. Työyhteisöltä vaaditaan ymmärrystä eri ammattiryhmien osaamisen painopisteistä, merkityksestä ja roolista turvallisen, laadukkaan ja vaikuttavan hoidon ja palvelun takaamiseksi. Myös gerontologisen sairaanhoitajan osaamisessa näitä asioita painotetaan. On tunnistettava ammatillisen koulutuksen tuottama osaaminen, sekä sen jälkeinen osaamisen kehittäminen ja henkilökohtaiset vahvuudet. Koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemaa laadukasta hoitoa ja palvelua, mutta osaavan henkilöstön saamisessa saattaa olla vaikeuksia. Haasteisiin vastaamiseen löytyy yhä enemmän erilaisia suosituksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön ei ole systemaattista, koska soveltamista ei ole vastuutettu selkeästi kenellekään. Jokaisen työntekijän osaamisen optimaalinen hyödyntäminen ja työn organisointi on lähiesimiesten vastuulla. Työmotivaation ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi jokaisen osaamista on arvostettava ja osaaminen on otettava tehokkaasti käyttöön. Työn ja vastuunjakoa sairaanhoitajien ja lähihoitajien välillä ei ole useinkaan riittävän selkeästi määritelty. Molempien ammattiryhmien kokemuksien mukaan sairaanhoitajat ja lähihoitajat tekevät samanlaista työtä
Suositukset, katsaukset, tutkimukset, asiantuntijalausunnot 19. Sairaanhoitajalla pitää olla mahdollisuus päästä sujuvasti tiedonlähteille. nykytilanne Vanhustyö 3–4 • 2014 . Miten ja miksi kysymykset . Toimintakäytänteiden kriittinen arviointi . Lähtökohtana on, että sairaanhoitaja sitoutuu näyttöön perustuvaan toimintaan sekä saa johdon tuen ja toimintaedellytykset. Sairaanhoitajan rooli näyttöön perustuvan työn edistäjänä auttaa palvelujen laadun kehittymistä ja lisää samalla työmotivaatiota. Tärkeää on tunnistaa, mihin tietoon työyhteisön toiminta ja päätöksenteko perustuvat. Tiedon soveltaminen edellyttää hyvää työyhteisön aineellisten ja aineettomien resurssien, kuten henkilöstön osaamisen tuntemista. Osaamisen vahvistaminen potilaan kliinisessä tutkimisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa auttaa konsultoitaessa lääkäriä esimerkiksi puhelimitse. Vastuuta tulisi kohdentaa selkeämmin terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja arviointiin luotettavilla menetelmillä, riskien tunnis- tamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, näyttöön perustuvien menetelmien valintaan ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Kliinisesti erikoistuneelta hoitajalta, esimerkiksi gerontologiselta sairaanhoitajalta edellytetään lisäksi näyttöön perustuvien käytäntöjen ohjausta ja tukea sekä tiedon levittämistä työyhteisössään. Sairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Sairaanhoitajan roolia näyttöön perustuvan työn edistämisessä työyhteisössä avataan kuviossa 1. Menetelmien systemaattinen arviointi, seurantatiedon kerääminen ja kirjaaminen sekä niihin reagointi saattaa jäädä tekemättä, ellei vastuuta ole nimetty kenellekään. Sairaanhoitaja on aktiivinen käynnistäjä toimintakäytänteiden kriittisessä arvioinnissa ja tunnistaa ongelmia sekä nostaa esille kehittämistarpeita. Mihin toiminta perustuu ?Millä perustelen ratkaisut ja päätöksenteon Jatkuva arviointi Seurantatiedon kerääminen Kehittämistarpeiden /ongelmien tunnistaminen Kirjaaminen . Tiedon soveltaminen Tiedonhaku ja arviointi > Uuden toimintamallin tai toimintatavan luominen omaan työyhteisöön soveltuvaksi yhteistyössä . Roolia akuuttien tilanteiden tunnistamisessa ja hallinnassa, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa sekä palliatiivisessa ja saattohoidossa tulee edelleen vahvistaa. Sairauksien hyvä hoito on oleellinen toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Pitkäaikaista hoitoa ja palvelua tarvitsevat ikääntyneet ovat usein monisairaita, mutta perussairauksien hoito saattaa jäädä vähemmälle huomiolle esimerkiksi muistisairautta sairastavilla ihmisillä. Työn ja vastuunjaon uudistaminen Työn ja vastuunjakoa uudistettaessa sairaanhoitajan roolia tulisi kohdentaa yhä enemmän hoidon suunnitteluun, arviointiin ja koordinointiin sekä muuta henkilöstöä ohjaavaan ja konsultoivaan työotteeseen. Kliinisessä hoitotyössä toimivilta sairaanhoitajilta edellytetään vahvan kliinisen osaamisen lisäksi näyttöön perustuvan tiedon käyttöä ja soveltamista asiakastilanteissa. Sairaanhoitajan pitää tuntea ajantasaiset hoitosuositukset ja ohjeet sekä tunnistaa sairauden monimuotoinen ilmeneminen. Hoitopaikoissa ei ole aina lääkäri välittömästi saatavilla, jolloin vastuu pitkäaikaissairauksien hoidon seurannasta ja arvioinnista on sairaanhoitajalla. Kansainvälisesti on saatu näyttöä siitä, että palkkaamalla asiantuntijasairaanhoitajia ikääntyvien hoitolaitoksiin voidaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia, joita aiheutuu vanhusten akuuttihoidosta, sairaalaan joutumisesta ja päivystyskäynneistä
Kaikille asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Palveluntarve alkaa usein siivouksen tarpeesta. – Kotitalousvähennystä voi saada enimmillään 2 400 euroa vuodessa. Asiakkaan toimintakykyä pyritään tukemaan ja hänet otetaan mukaan tekemään päivittäisiä toimia. Marjo Nietosvaara on huomannut, että asiakkaat tulevat yhä iäkkäämpinä palvelujen piiriin ja kunto on jo melko huono. Nämä lapsiperheet tuovat myös vaihtelua työntekijöillemme. Tämä taas tuo haasteita työn taloudelliseen ja järkevään suunnitteluun. Lapsiperheiden tukena Oman lisänsä VTKL-palvelut Oy:n tarjontaan on tuonut paluu lapsiperheiden kotipalvelu- ja lastenhoitoapuun. Siinä huomioidaan yksilölliset tarpeet ja toiveet. T änä päivänä pääkaupunkiseudulla toimii runsaan 40 ammattilaisen joukko. – Pitkä kokemuksemme ja luotettavuutemme ovat monille lapsiperheille tervetullutta. Kaikesta tästä syntyy monimuotoinen osaamiskenttä, josta jokainen asiakasryhmä tukee toistansa ja antaa työntekijöille rikkaan työympäristön, sanoo Marjo Nietosvaara.. Näin alkaa ”koti-sairaala-koti” -välinen edestakainen liikenne. Säännöllistä kotiapua tarvitaan kenties monta kertaa viikossa tai päivittäin. 20 – Usein käy niin, että asiakas joutuu monesti lyhyille sairaalajaksoille. Haasteena onkin nyt ja tulevaisuudessa löytää näitä ”joustavia osaajia”, jotka ovat valmiita rientämään paikasta toiseen. He tulevat apuun silloin, kun esimerkiksi ikäihmisen voimavarat eivät riitä arjen pyörittämiseen. Kun palveluja tarvitaan paljon, myös taloudelliset resurssit tulevat monella vastaan, sillä kuukausikohtaiset laskut nousevat helposti korkeaksi. Asiakkaat tulevat yhä iäkkäämpinä ja heikkokuntoisempina palveluiden piiriin. Iäkkäämpiä asiakkaita VTKL-palvelut Oy:n asiakkaiden keskiikä on noin 83 vuotta. – Työntekijöiden tulisi olla moniosaajia ja joustavia päivänsä suhteen. Enää ei jakseta siistiä, imuroida, pyyhkiä pölyjä tai vaihtaa vuodevaatteita. Apua löytyy myös omaishoitajien lomien ajaksi, kertoo VTKL-palvelut Oy:n toimitusjohtaja Marjo Nietosvaara. – Toimimme myös kehitysvammaisten nuorten ohjaajina arjen haasteissa. Tekst: Herttakaisa Kettunen Kuva: VTKL kuva-arkisto / Riitta Supperi Kotipalvelun kenttä muutoksessa Vanhustyön keskusliiton omistama VTKL-palvelut Oy tarjoaa pääkaupunkiseudulla asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa kodinhoitoon sekä terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä palveluita. Usein miten palveluntarve laajenee siivouksesta kotipalveluun ja kaikkiin kodin askareisiin, kuten vaikkapa ruoan laittoon, asiointiin ja saattoapuun. – Autamme kaikissa elämän arkiaskareissa, koska tehtävänämme on turvata asiakkaan omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään, toteaa Nietosvaara. Tämä taas tuo haasteen työajan taloudelliseen ja järkevään suunnitteluun. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen myös puoliso tai lapset voi- vat hyödyntää verovähennystä, jos elävät samassa taloudessa tai hoitavat laskut, muistuttaa Nietosvaara