Iso osa digitukijoiden tehtävästä on rohkaista ja vahvistaa opastettavien itseluottamusta sekä rohkeutta kokeilla uutta. Luovien toimijoiden on kyettävä luomaan turvallinen ja kiireetön ilmapiiri, jossa uskalletaan toimia ja kokeilla uusiakin asioita hoivahenkilöstön tukemana ja innostamana. On silti tärkeää korostaa, että ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen digipalvelujen käyttäjäjoukko. Vaikka henkilö käyttäisi sujuvasti joitain digipalveluja, voi toisten palvelujen käyttäminen osoittautua mahdottomaksi. 10-11 Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin Osalle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö voi olla hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta. 2 28–29 32–33 Digitalisaatio ja teknologia Luovaa hoivaa etsimässä Luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia. 6–9 Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. 12–13 Videopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä Vanhustyöntekijät kokevat videopuheluhoivan säästävän aikaa ja mahdollistavan ikääntyneen kohtaamisen uudella tavalla. Palveluohjaajien ymmärrys perhehoidon erityisyydestä auttaa niiden ikäihmisten tunnistamisessa, joille perhehoito on soveltuva. Vanhustyö-lehti 4/2023 ilmestyy 21.9.2023 – Ravitsemus, elintavat ja liikunta SENIORARBETE Vanhustyo_32023_01-05.indd 2 Vanhustyo_32023_01-05.indd 2 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Ikäihmisen tarpeisiin räätälöityä perhehoitoa Perhehoito sopii ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys, alkava muistisairaus ja hankaluudet päivittäisissä toimissa. Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on. Yleensä videopuhelut toimivat parhaiten, kun niitä käyttää tilannekohtaisesti perinteisen hoivan rinnalla
Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. 40 Möjliggör eller hindrar du seniorers digitala delaktighet. 10 Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin 12 Videopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä 14 Digitaalisen palvelun kehittäminen yhdessä senioreiden kanssa 16 Älyvaatteita ja opasrobotteja 18 Teknologia ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa 20 Digitaalisen yhteiskunnan täytyy olla turvallinen meistä jokaiselle 22 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 24 Hyvinvointialueet aloittivat iäkkäiden palvelujen osalta eri tilanteissa 26 Vetoja pitovoimaa kotihoitotyöhön Vanhustyö 3 • 2023 3 Sisällys 3 • 2023 TOIMITUSKUNTA Anni Lausvaara (pj) Anna Haverinen Satu Karppanen Teppo Kröger Kirsi Kuusinen-James Kari Mäkelä Aila Pikkarainen Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. 5 Toriparlamentti: Järjestötoimijat ja digitaitojen tukeminen 6 Digitalisaatio ja teknologia 6 Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä. www.vtkl.fi Vanhustyo_32023_01-05.indd 3 Vanhustyo_32023_01-05.indd 3 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. 4 Pääkirjoitus: Lisääntyykö poikkeava pitkäikäisyys. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. OSALLISUUS 28 Luovaa hoivaa etsimässä 30 Uusi ryhmämalli yksin asuville iäkkäille ihmisille muistipolun alkuvaiheeseen ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 32 Ikäihmisen tarpeisiin räätälöityä perhehoitoa TEHDÄÄN IÄSTÄ NUMERO 34 Rolando ja Siv Pieraccini säätiö lahjoitti 100 rollaattoria 37 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 38 Ajan virrassa 39 Ledare: Uppnår allt fler avvikande hög ålder. Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä
HYVINVOINTIYHTEISKUNNISSA satavuotiaitten kokonaismäärä on toki voimakkaasti kasvanut. Heistä miehiä noin 200. Miehet ovat sosioekonomiselta taustaltaan samantyyppisiä eli merkittävä elinikään vaikuttava tekijä on lähtökohtaisesti vakioitu; myös ero yleisesti pitempään eläviin naisiin on tässä sosiaaliryhmässä pienempi. Koska pieni joukko on vielä elossa, on todennäköistä, että 100-vuotiaaksi päässeiden määrä koko joukossa lisääntyy, mutta tuskin paljoa. TOSIASIA KUITENKIN ON, että 90 ikävuoden saavuttamisen jälkeen portti satavuotiaaksi käy hyvin ahtaaksi. P oikkeava pitkäikäisyys kiinnostaa ihmisiä. OLEMME HELSINGIN JOHTAJATUTKIMUKSESSA seuranneet vuosina 1919–1934 syntynyttä, alun perin yli 3000 miehen joukkoa, josta nyt jo yli 90 prosenttia on kuollut. Johtajatutkimuksessa suurempi lihasmassa ja pienempi rasvakudoksen määrä keski-iässä paransi miehen mahdollisuuksia päästä korkeaan ikään. Kun 100-vuotiaiden määrä on voimakkaasti lisääntynyt, on jopa esitetty, että jopa joka toinen nyt syntyvistä voisi elää sata vuotta! Vanhenemisilmiön perustutkimus etenee ja siihen liittyvät todelliset läpimurrot voivat hyvin lisätä maksimaalista elinikää, mutta tällä hetkellä ei siinä vielä olla. Lisääntyykö poikkeava pitkäikäisyys. Ihmislajin ennätys on toistaiseksi ollut 122 vuotta, mutta väestötutkijat laskevat, ettei tämä olisi yläraja. Kun heitä 1960-luvun lopulla oli Suomessa alle 20 henkilöä, nyt satavuotiaiden määrä on yli 1100. Timo Strandberg Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Lääketieteen ja kirurgian tohtori, geriatrian professori, emeritus 4 Pääkirjoitus Vanhustyo_32023_01-05.indd 4 Vanhustyo_32023_01-05.indd 4 30.5.2023 8.32 30.5.2023 8.32. Aiemmilla elintavoilla on tähän vahva vaikutus. Lisäys johtuu toisaalta vanhusväestön määrän voimakkaasta kasvusta, toisaalta vanhuslääketieteen, geriatrian, kehityksestä, joka edesauttaa useamman pääsyä 90 vuoden ikään. Liikkumattomuudella ja ylensyönnille on kauaskantoisia vaikutuksia. Vaikka sairaudet olisivat hyvin hallinnassa, elimistön rapistuminen etenee vääjäämättä. POIKKEUSYKSILÖIDEN POHTIMISEN SIJAAN, suurempi kiinnostus pitäisi kohdistaa siihen, miten 90-vuotiaaksi päästäisiin mahdollisimman toimintakykyisenä. JOHTAJAJOUKOSSA 90 VUODEN IÄN on pystynyt saavuttamaan runsas viidennes, sataan vuoteen sen sijaan vuoteen 2023 mennessä vain 15, alle kaksi prosenttia ennen vuotta 1924 syntyneistä
Tanja Hilli-Harju (47), Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1. Meillä on useita hankeaihioita, joiden kautta tukea voisi tarjota myös senioreille. Digiosallisuus oli Kansallisessa Senioriliitossa jo edellisellä liittokokouskaudella ihan kärkiasia. Tärkeintä saada tukea omalla kielellä. 3. Taustalla saattaa on huono viittomakielen kielitaito, joka vaikeuttaa myös digitaitojen haltuun ottamista. Oletko kuullut uudesta Vanhustyön keskusliiton etäopastuspalvelusta. Sirpa Teräväinen (77), Kansallinen senioriliitto ry 1. Meillä on työntekijöitä, jotka ovat keskittyneet digitukiasioihin ja tarjoavat tukea viittomakielellä. Itse asiassa en tiedä pääsisikö edes lainkaan opiskelijaksi, jos ei ole digitaitoja, sillä pääsykokeetkin ovat sähköiset ja ne suoritetaan tietokoneella. Kun nämä palvelut digitalisoituvat, niin julkisella kuin yksityisellä puolella, tarvitaan jatkuvaa koulutusta. Tästä täytyy pitää huoli, kun tulee yhä nuorempaa luottamushenkilöitä, että he eivät unohda, että siellä on edelleenkin näitä, jotka eivät käytä. On koulutuksia ja kursseja, mutta myös yksilökohtaista koulutusta kädestä pitäen, mikä on kaikista tehokkainta. Tarvitaan opastusta monen tasoisesti ja monikanavaisesti. Sanna-Kaisa Huhtala (33), Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) 1. Se on tarpeellista toimintaa. Sitten vielä siviilielämässä olevat sovellukset ja palvelut, sosiaalinen media ym. Mutta parantamisen varaa on edelleenkin. Meillä on paperiakin esitteitä, mutta tuo on varmasti sellainen juttu, että sitä voisi miettiä enemmän. 4. Jos ajatellaan JAMKia, niin oletus on, että digitaalisia taitoja on, koska koko ajan verkkoympäristö lisääntyy oppimisympäristönä. Vanhustyö 3 • 2023 5 Toriparlamentti Vanhustyo_32023_01-05.indd 5 Vanhustyo_32023_01-05.indd 5 30.5.2023 8.33 30.5.2023 8.33. Kännykkää, tietokonetta tietenkin. He jakavat esitteet suoraan paperisena postiluukusta. Eli korkeakouluun ei pääse, ellei ole digitaalisia taitoja tai jos ei saa siihen paljon tukea. 2. No en ole. Ystäväpiiriä olemme toteuttaneet. Twitter on eniten käytössä. 4. Miten organisaatiosi tukee/voisi tukea seniorien digiosallisuutta. Olen kuullut tämän hankkeen puitteissa. On huomioitu, mutta he ovat kyllä heikommassa asemassa tiedonsaannissa. Olen todella kiinnostunut tekoälystä. Sähköistä viestintää käytän ja toimin somepäivittäjänä senioripiirissä. Kerran vuodessa lähetämme liiton ohjelman postitse. On kuuroja, jotka eivät käytä mitään digilaitteita. 2. 2. Täytyy mennä fyysisesti paikalle ja viittomalla kertomaan asiat. Koulutamme jäseniä ja myös vapaaehtoisia yhdistyksen toimijoita. Zoom paras ison porukan tapaamisille. Useita kymmeniä, ja tietysti älypuhelin, tabletti ja tietokone. Meillä on DigiOsaava-hanke, jossa kuntouttavan työtoiminnan parissa olevia henkilöitä tuetaan digitaalisissa taidoissa. Markku Jokinen (63), Kuurojen Liitto 1. Saavutettavuutta olemme kyllä nettisivujen osalta miettineet, mutta tämä pitää miettiä lisää. Työtehtävissä läppäri kulkee mukana ja sähköposteja kirjoittelen ahkerasti. Miten järjestönne palveluissa ja asiointikanavissa on huomioitu ei-digitaitoiset. Olemme saaneet koulutettua vapaaehtoiset järjestötoimijat 156 yhdistyksessä ja piireissä. Videopuhelut ja WhatsApp ovat käytössä. 3. Se on meidän sydämen asia. 3. 2. Aluetyöntekijät tekevät työtä avatakseen asioita ei-digitaitoisille. Mutta yhteistyötä olemme tehneet Vanhustyön keskusliiton kanssa mm. Tämä ei ole tuttu. 3. Mutta varmasti voisi olla enemmän, sillä monet yhdistystoimijat ovat iäkkäitä. 4. Kulttuuri on vahvasti kielen sisällä. 4. 2. Osa liiton pienistä yhdistyksistä ei ole digitalisoitunut. Meillä on digiopastusta kaiken ikäisille, myös senioreille. Meillä on organisaation puolesta varmaan parisen kymmentä erilaista järjestelmää/ohjelmaa. Mobiilipankki, verkkopankkia ja viikosta riippuen esim. Jos suomen kieltä lukee ja yrittää tehdä niiden ohjeiden mukaan, niin se on monelle vaikeaa. Tietokonetta, iPadia ja erilaisia ohjelmia. Itse asiassa olen kuullut. 4. Olen joskus yrittänyt listata niitä. Mitä digitaalisia laitteita ja palveluja itse käytät arjessa/viikoittain. Kanta-palvelua. 3. Järjestötoimijat ja digitaitojen tukeminen Haastattelut ja kuvat: Tiina Etelämäki ja Emmaleena Niemi 1
Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on. Teksti: Tiina Etelämäki – Kuva: Marja Haapio 6 Vanhustyo_32023_06-23.indd 6 Vanhustyo_32023_06-23.indd 6 30.5.2023 13.06 30.5.2023 13.06. Minä keski-ikäisenä jonottelin kassalle pankkikortin kanssa ja edelläni oli seniori, joka kaivoi lompakkoa ja käteistä esiin. Kun suunnitellaan seniorien digiosallisuuden vahvistamista, tämä on hyvä pitää mielessä. Digitalisaatio ja teknologia Oletko seniorin digiosallisuuden mahdollistaja tai estäjä. R uokakauppa on yksi hieno arjen kokemusten havainnointipaikka. Oli hienoa seurata, miten monenlaisia tapoja ja tottumuksia meillä on, ja miten monenlainen asiointi tänä päivänä on mahdollista. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Edelläni kassajonossa oli nuorempi henkilö, joka maksoi kaikki ostoksensa näyttämällä kelloaan maksupäätteelle. Digituessa auttavat kuuntelutaito, kärsivällisyys, selkokielisyys ja tietämättömyyden ymmärtäminen. Viimeksi asioidessani suuremmassa kaupassa, kiinnitin erikseen huomiota ympärillä oleviin ihmisiin ja heidän asiointitapoihinsa. Viereisellä itsepalvelukassalla oli iäkäs henkilö, joka maksoi puhelimellaan. Älä oleta, että kaikki innostuvat uusista digipalveluista. Älä myöskään oleta, että kukaan ei innostu. Iän perusteella ei voi sanoa kenestäkään, miten hyvä tai monipuolinen digipalveluiden käyttäjä hän on
Yksin täysin uuden asian ja toimintatavan oppiminen voi olla kuiten8 Vanhustyo_32023_06-23.indd 8 Vanhustyo_32023_06-23.indd 8 30.5.2023 8.41 30.5.2023 8.41. Nykyään digituki on jo mukana monessa juhlapuheessa, ja sen merkitys aidosti ymmärretään. Tätä ei yksikään toimija voi tehdä yksin, aito yhteistyö on paras lääke – tähänkin. He myös tarvitsevat välillä apua niiden käytössä. Siihen määrään mahtuu yhtä monta erilaista elämäntarinaa. Pohjimmiltaan kyse uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki.”. Digitalisaatio nopeuttaa asiointia, tiedonkulkua ja yhteydenpitoa. Elämme yhteiskunnassa, joka muuttuu ja kehittyy. Me ihmiset olemme erilaisia, ja niin ovat myös mahdollisuutemme. DVV:n mukaan ”Digirohkeus tarkoittaa itseluottamusta, jonka avulla ihminen uskaltaa kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Parhaimmillaan se luo myös uusia mahdollisuuksia vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa ihmisten yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti. Suurin osa senioreistamme kuuluu jonnekin näiden kahden ryhmän välimaastoon. Vaikka ihminen ei ikinä olisi käyttänyt tietotekniikkaa, se ei tarkoita, ettei hän voisi olla siitä kiinnostunut. Vapaaehtoisten digiopastajien apu on monelle kullan arvoista. Hyvin usein digitukihetket alkavat sanoilla: ”Minä olen niin tyhmä, etten osaa enkä varmaan edes opi!” Kyllä ihminen oppii, mutta erityisesti iäkkäämmät ihmiset kokevat usein itsensä osaamattomiksi, ja kokevat siitä myös häpeää. Toki varsinaisia digitaitojakin opetellaan paljon. Digisyrjäytymiseen liittyvät muun muassa mahdollisuuksien puute sähköiseen asiointiin, ajankohtaisten keskustelujen seuraamiseen ja tiedon löytämiseen tai itseä koskevaan päätöksentekoon osallistumiseen ja yhteydenpitoon. Digiosallisuus ja digituki Digitalisaatio on edennyt vauhdilla ja tuonut yhä moninaisempia tapoja asiointiin. Eniten vapaaehtoisilta digiopastajilta kysytään apua älylaitteiden peruskäyttöön. Loppujen lopuksi digiosallisuuteen vaikuttavat myös läheisten tuki, taloudellinen tilanne, aiemmin opitut taidot ja vaikkapa asenteet. Kun teknologia kehittyy, kehittyy myös sanasto ja tarpeet. He käyttävät arjessaan jonkin verran digilaitteita ja -palveluita. Digiosallisuus muodostuu muun muassa digitaidoista, digilaitteista, digituesta sekä osallisuuden tunteesta. Iso osa digitukijoiden tehtävästä on rohkaista opastettavia ja vahvistaa heidän itseluottamustaan sekä rohkeutta kokeilla ja opetella uutta. Harvoin enää oletetaan, että jokainen kansalainen vain alkaa itsestään käyttää erilaisia digilaitteita ja -palveluita. Miten seniorit oikeasti pärjäävät digimaailmassa. Heidän digitaitoraportissaan (2022) nostettiin digirohkeus keskeisimmäksi havainnoksi. Digituki on digilaitteiden sekä digipalveluiden käytön opastusta. Osa senioreistamme on ollut suunnittelemassa ja kehittämässä yhteiskuntamme ensimmäisiä digitaalisia palveluita ja on yhä erittäin kiinnostunut uusista suuntauksista. Päin vastoin, iso osa haluaisi tutustua digin tuomiin mahdollisuuksiin. Havainto tukee digituessa huomattua ilmiötä. Digitaalisuudesta, digitaidoista ja digiosallisuudesta puhutaan nykyään paljon. Digitaitojen ja -laitteiden puuttuessa voi kuitenkin käydä päinvastoin ja ihminen voi jopa syrjäytyä. Digitaalisuus on läsnä elämän eri osa-alueilla ja sen osuus vain vahvistuu tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme digitalisoituminen ei ole loppumassa, joten meidän on yhdessä keksittävä keinoja, joilla parantaa digitaalista yhdenvertaisuutta, ja myös toteuttaa keksimämme. He ovat digitaalisesti osaavia ja innostuneita. Heti sen jälkeen kysytyimpiä aiheita ovat sähköpostin käyttö, laitteiden tallennustilan hallinta, päivitykset sekä uuden laitteen hankinta. Joka tapauksessa vähäiset digitaidot johtavat helposti siihen, että henkilö joutuu käyttämään enemmän aikaa ja rahaa asioidensa hoitamiseen kuin digitaitoinen henkilö. Heitä oli Tilastokeskuksen mukaan 280 000 vuonna 2021. Osallisuuden lisäksi on alettu puhua digiosallisuudesta, joka on osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Helposti käytettävät palvelut ja digituki auttavat monia ihmisiä pärjäämään. Toiset omaksuvat uudet tavat helposti, jotkut ovat kiinnostuneita kokeilemaan ja opettelemaan ja osa haluaa tehdä kuten ennenkin. Suomessa on senioreita – eli yli 65-vuotiaita ihmisiä – lähes 1,3 miljoonaa. Digija väestötietovirasto (DVV) on tehnyt selvityksiä kansalaisten digitaidoista. Osa iäkkäistä ihmisistä ei ole taas koskenutkaan tietoteknisiin laitteisiin
Jos kuulemme puolestaan negatiivisia kommentteja jostain tuotteesta tai palvelusta, asettaa se meille ennakkoluuloja. Tai jos ensimmäinen ajatuksemme on, ettemme voi testata uusia digipalveluita suoraan seniorien kanssa, ehkä ongelma onkin omissa asenteissamme eikä kohderyhmässä. Omat ja naapurin asenteet Monesti me ihmiset teemme kuten olemme tottuneet tekemään. Etäopastus tapahtuu puhelimitse tai videoyhteydellä tarvittavia ohjelmia käyttäen. Teimme Vanhustyön keskusliitossa senioreille kyselyn kesällä 2022 liittyen digilaitteiden ja -palveluiden hankintaan. Toisinaan olemme kuitenkin valmiita astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle ja ottamaan vastaan suosituksia uusista ja erilaisistakin tavoista. Entä miten me itse toimimme omaisina. Opastuspyynnön voi jättää myös puhelimitse numeroon 044 7007101 maanantaisin ja torstaisin klo 10–12. Hyväksi havaittu tapa on helpoin tapa. Voinko tehdä jotain, etten ainakaan ole estämässä seniorien pääsyä digimaailmaan. Kiellämmekö vanhemmiltamme sosiaalisen median käytön, kun he eivät siellä kuitenkaan osaa oikein olla tai annammeko vanhentuneita ja toimimattomia laitteita isovanhemmille, kun he eivät kuitenkaan parempia tarvitse. SeniorSurf verkottaa seniorien digiosallisuuden ja digitaitojen parissa toimivia tahoja, julkaisee aineistoja toimijoiden tueksi, kokoaa tietoa yhteen sekä vaikuttaa seniorien digitaitoihin liittyviin asenteisiin. Pitäisikö meidän työikäisten katsoa hieman useammin peiliin ja pohtia: Miten minä voin olla seniorien digiosallisuuden edistäjänä. Yhdessä oppiminen on mukavampaa, kun samalla löytää myös ne konkreettiset hyödyt, joita uusista taidoista voi saada. Kun vaikkapa kotihoidon työntekijä menee asiakkaan kotiin ja manailee kovaäänisesti digitaalisia työvälineitään ja seuraavaksi yrittää saada asiakkaan tutustumaan etähoivan ratkaisuihin, yhtälö on hankala. Tilastokeskuksen (Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö, 2022) mukaan 65–74-vuotiaista 78 prosentilla on omassa käytössä kosketusnäytöllä varustettu puhelin, kun 75–89-vuotiaiden prosenttiosuus on 42 prosenttia. Opastajina toimivat yhteistyökumppaniemme luotettavat vapaaehtoiset vertaisopastajat ympäri Suomen. . Ei siis mitään varsinaisesti uutta ja yllättävää – vaan taitoa kohdata ihminen ihmisenä. Seniorit kysyvät säännöllisesti Vanhustyön keskusliitosta, että mistä löytää vapaaehtoisia digiopastajia, sillä omat aikuiset lapset ovat kieltäytyneet opastamasta saatesanoilla “et sinä sitä tarvitse etkä kuitenkaan osaa sitä oikein käyttää”. Vanhustyö 3 • 2023 9 Vanhustyo_32023_06-23.indd 9 Vanhustyo_32023_06-23.indd 9 30.5.2023 13.02 30.5.2023 13.02. Kyselyyn vastanneet seniorit toivoivat myyjiltä ennen kaikkea kuuntelutaitoa, kärsivällisyyttä, selkokielisyyttä ja ymmärrystä tietämättömyydelle. Etäopastuspalvelu Vanhustyön keskusliiton ylläpitämä etäopastuspalvelu tarjoaa iäkkäille ihmisille opastusta digilaitteen tai -palvelun käytön opetteluun, digipulmien ratkaisuun sekä rohkaisua ja neuvoja uuden digilaitteen hankintaan tai digipalvelun käyttöönottoon. kin kenelle tahansa meistä turhan ahdistava ja toisaalta tylsä asia. Osa senioreista pärjää siis hyvin digimaailmassa ja osa elää kuin digimaailmaa ei olisikaan. 90-vuotiaista tai vanhemmista emme oikeastaan tiedä lukuja, sillä valitettavasti tutkimuksissa heiltä ei asiaa kysytä. Meidän pitää aina miettiä, miten siirrämme omia asenteitamme eteenpäin. Lisätietoa: seniorsurf.fi Kirjoittaja Tiina Etelämäki toimii Vanhustyön keskusliiton senioreiden digiosallisuutta tukevan SeniorSurf-toiminnan johtavana asiantuntijana
Tämä asettaa palvelujen käyttäjät hyvin eriarvoiseen asemaan. Varsinkin ikääntyneet, joilla on matala koulutus, erittäin korkea ikä, heikentynyt terveys, huonontunut muisti, heikko taloudellinen tilanne tai jotka asuvat yksin, käyttävät vain vähän digipalveluja. On silti tärkeää korostaa, että ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen digipalvelujen käyttäjäjoukko, eikä ikä määritä digiosaamisen tasoa. 70 vuotta täyttäneistä noin kolmannes ei vuonna 2020 käyttänyt lainkaan internetiä sähköiseen asiointiin, hiukan yli joka kymmenes asioi avustettuna ja reilu puolet itsenäisesti. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) DigiIN-hankkeessa tehdyistä tutkimuksista. Vaikka henkilö käyttäisi sujuvasti joitain digipalveluja, voi toisten palvelujen käyttäminen osoittautua mahdottomaksi. Lisäksi digitaalisten palvelujen välillä on eroja. Lisäksi näön ja fyysisen sekä kognitiivisen toimintakyvyn 10 Vanhustyo_32023_06-23.indd 10 Vanhustyo_32023_06-23.indd 10 30.5.2023 13.03 30.5.2023 13.03. Digitaalisuus haastaa ikääntyneiden yhdenvertaisen palvelujen saannin Yhteiskunnallisia palveluja on enenevissä määrin digitalisoitu ja perinteisten kasvokkaisten palvelujen saaminen voi olla monin paikoin haastavaa. O salle ikääntyneistä digipalvelujen käyttö voi olla hyvin hankalaa tai jopa mahdotonta. Korkeasti koulutetut ja hyvin taloudellisesti toimeentulevat ikääntyneet käyttävät muita ikääntyneitä enemmän digipalveluja. Teksti: Tarja Heponiemi, Emma Kainiemi ja Petra Saukkonen – Kuva: Shutterstock Noin kolmannes ikääntyneistä ei käytä digipalveluja Ikääntyneistä harvempi käyttää digipalveluja verrattuna nuorempiin ikäpolviin
(2021) Sosiaalija terveyspalveluja käyttäneiden näkemykset sähköisten palvelujen hyödyistä koronapandemian aikana. (painossa) Performance tests of visual, physical, and cognitive functioning predict internet use and digital competence among older adults: Longitudinal population-based study. (2022) Non-use of Digital Services Among Older Adults During the Second Wave of COVID-19 Pandemic in Finland: Population-Based Survey Study. Digitaalisten palvelujen tuottajien tulee huomioida ikääntyneiden tarpeet paremmin, jotta palveluilla voitaisiin paremmin vastata heidän yksiköllisiin tarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä. ongelmat voivat altistaa ikääntyneitä vähäisemmälle digitaalisten palvelujen käytölle. Digipalvelujen käyttäminen mahdollistaa palvelujen saamisen ilman siirtymistä fyysiselle palvelupisteelle, jolloin säästyy matkustamiseen kuluva aika ja kustannuksia. Digital Health. • Heponiemi T, Virtanen L, Kaihlanen A-M, Kainiemi E, Koponen P, Koskinen, S. Eniten hyötyjä nähtiin liittyen sosiaalija terveyspalvelujen käytön mahdollisuuteen ajasta ja paikasta riippumatta. (Submittoitu) Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Kirjoittajat Artikkelin kirjoittajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoita. Tutkimuksessamme 75 vuotta täyttäneet suhtautuivat pääasiallisesti neutraalisti digipalvelujen hyötyihin sosiaalija terveyspalvelujen kohdalla. New Media & Society • Kainiemi E, Virtanen L, Saukkonen P, Kaihlanen A-M, Kyytsönen M, Vehko T, Heponiemi T. • Saukkonen P, Kainiemi, E, Virtanen, L, Kaihlanen A-M, Koskinen S, Sainio P, Koponen P, Kehusmaa S, Heponiemi T. Vanhustyö 3 • 2023 11 Vanhustyo_32023_06-23.indd 11 Vanhustyo_32023_06-23.indd 11 30.5.2023 8.42 30.5.2023 8.42. Tutkimuksesta tiiviisti 60/2021. Hankkeen tavoitteena on turvata digitaalisten palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys kaikille käyttäjille ja ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä digitaalisesti tarjottavista yhteiskunnallisista palveluista. (2021) Sosiaaliselle syrjäytymiselle altistavien tekijöiden yhteys ikääntyneiden sähköiseen asiointiin: Tuloksia COVID-19-epidemian ensimmäisten aaltojen ajoilta. Eri yhteiskunnallisten palvelujen ammattilaiset ovat avainroolissa edistämään digitaalisten palvelujen käyttöä ikääntyneiden keskuudessa kertomalla erilaisista palveluista ja tunnistamalla niitä ikääntyneitä asiakkaita, jotka voisivat hyötyä niiden käytöstä. Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyneet, joilla on parempi toimintakyky näkevät enemmän hyötyjä digipalvelujen käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikilla ikääntyneillä ei ole yhtä suurta riskiä syrjäytyä digipalveluista, vaan joillakin tämä riski on suurempi. Design, Interaction and Technology Acceptance. . Journal of Medical Internet Research. Lähteet • Heponiemi T, Kainiemi E, Virtanen L, Saukkonen P, Sainio P, Koponen P, Koskinen S. DigiIN-hanke DigiIN-hanke tutkii digitalisoituvaa sosiaalija terveydenhuollon palvelukulttuuria. Näkemykset digipalvelujen hyödyistä ovat yhteydessä niiden käyttöön Digitaalisten palvelujen laajan ja yhdenvertaisen käytön kannalta on olennaista, kokeeko ikääntynyt henkilö niiden käytön motivoivaksi ja hyödylliseksi. Digipalvelujen tuottajien tulee varmistaa laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus myös niille asiakkaille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Kielteinen asennoituminen digipalveluja kohtaan voi olla esteenä niiden käytölle. Toisen henkilön kanssa yhdessä asuminen lisää mahdollisuutta tuen ja rohkaisun saamiselle teknologisten laitteiden ja internetin käyttöön. Tällaisia riskiryhmiä ovat muun muassa henkilöt, jotka ovat suuremmassa riskissä myös sosiaaliselle syrjäytymiselle, kuten kaikkein vanhimmat sekä terveydellisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti heikompiosaiset. (eds) Human Aspects of IT for the Aged Population. On huomioitava, että vaikka osa ikääntyneistä pystyy itsenäisesti käyttämään digipalveluja, tarvitsee osa tukea ja osalle asiakkaista on aina tarjottava kasvokkain annettavaa lähipalvelua. Lecture Notes in Computer Science, vol 13330. (2022) Use and changes in the use of the Internet for obtaining services among older adults during the COVID-19 pandemic: A longitudinal population-based survey study. Tutkimuksesta tiiviisti 63/2021. Springer, Cham. • Saukkonen P, Virtanen L, Kaihlanen A-M, Kainiemi E, Koskinen S, Sainio P, Koponen P, Heponiemi T. Lisäksi ne ikääntyneet henkilöt, jotka eivät asu yksin, saattavat nähdä digipalvelut hyödyllisempinä verrattuna yksinasuviin. Ikääntyneiden digitaalisesta syrjäytymisestä tulisi olla huolissaan Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että ikääntyneiden digitaalisista palveluista syrjäytyminen on todellinen yhteiskunnallinen haaste. • Kainiemi E, Saukkonen S, Virtanen L, Vehko T, Kyytsönen M, Aaltonen M, Heponiemi T. Ikääntyneet, jotka eivät käytä teknologiaa ja internetiä eivät välttämättä ole tietoisia mahdollisista hyödyistä, joita he voisivat saavuttaa niiden käytöllä. HCII 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. In: Gao, Q., Zhou, J. Jotta digipalvelujen hyödyt konkretisoituisivat, pitää kaikilla olla mahdollisuus tutustua niiden käyttöön ja tarvittaessa saada opastusta ja tukea. Lisäksi sosiaalinen ja digitaalinen syrjäytyminen voivat synnyttää toisiaan vahvistavan kierteen
Jyväskylän yliopiston toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitetään vanhustyön työoloja ja digitalisaatiota. Moni vastaajista koki, että videopuhelinsovel12 Vanhustyo_32023_06-23.indd 12 Vanhustyo_32023_06-23.indd 12 30.5.2023 8.42 30.5.2023 8.42. Yleensä videopuhelut toimivat parhaiten, kun niitä käyttää tilannekohtaisesti perinteisen hoivan rinnalla. Etähoivan käyttöönoton on toivottu edesauttavan ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona pidempään. V iime vuosina vanhustyössä on kasvavissa määrin tehty videopuhelun välityksellä toteutettavaa hoivaa, josta puhutaan myös etähoivana. Vastaajista hieman yli puolet kertoi, että oli käyttänyt videopuheluja vanhustyössä. Vuonna 2021 kyselyyn vastasi 1679 vanhustyöntekijää. Käyttöönottoa perustellaan usein kustannustehokkuudella ja vanhuspalveluiden tehostamistarpeella, mutta varsinkin julkisessa keskustelussa monia mieVideopuheluhoivan hyödyt ja haitat vanhustyössä Vanhustyöntekijät kokevat videopuheluhoivan säästävän aikaa ja mahdollistavan ikääntyneen kohtaamisen uudella tavalla. Palveluita organisoivat tahot hyötyvät parantuneesta tehokkuudesta enemmän kuin ikääntyneet, mutta tarkoittaako tämä, että videopuheluista ei voisi olla hyötyä myös ikääntyneille. Teksti: Ville Mustola, Sakari Taipale ja Tomi Oinas – Kuva: Shutterstock tityttää myös, vaarantuuko hoivan laatu ja lisääntyykö ikääntyneiden yksinäisyys, jos esimerkiksi kotihoidossa perinteiset kotikäynnit korvataan videopuheluilla. Entä miten vanhustyöntekijät kokevat videopuheluiden hyödyn työssään. Videopuheluiden hyödyistä ja haitoista puhuttaessa on oleellista, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan
Teknologian kehitystä ja sen käyttöönottoa pidetään haastatteluiden perusteella vanhustyöntekijöiden keskuudessa kuitenkin vääjäämättömänä. Videopuhelinsovellusten käytön koetut edut ja haitat asiakkaan ja oman työn kannalta Vanhustyö 3 • 2023 13 Vanhustyo_32023_06-23.indd 13 Vanhustyo_32023_06-23.indd 13 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Seuraavassa haastateltava 19 kertoo, kuinka ikääntyneen kunto ja toimintakyky määrittävät, voidaanko ikääntynyttä ohjeistaa videopuhelussa: ”Sen voi sillä tavalla kuvapuhelinpalvelun myötä tehä, että ohjataan esimerkiks ottamaan verenpaine, näyttämmään dosetti tai apteekin annosjakelurulla sinne kuvapuhelinhoitajalle. Haittapuolina voidaan mainita hoivatilanteiden asiakeskeisyys ja se, ettei etähoiva sovi kaikille ikääntyneille ja kaikille työntekijöille. Työstä tulee tehokasta ja nopeaa Haastatellut vanhustyöntekijät kokivat, että videopuheluiden käyttö tehosti työtä ja mahdollisti aiempaa useamman asiakkaan kohtaamisen. Varmaan jos ois fyysinen käynti niin voi olla että ei ois niinku kärsivällisyyttä odottaa vaan sitten lähtis auttamaan ja tekee puolesta.” (H6) Videopuhelussa toteutui siis ikääntyneen toimintakykyä ylläpitävä työote. Videopuhelussa vanhustyöntekijällä pitää olla kärsivällisyyttä antaa ikääntyneen tehdä itse, kuten seuraava lainaus osoittaa: ”Videon välityksellä niin tää hoitaja sanoo että keitäpä sieltä nyt kahvit eikä keitä puolesta. Valikoimme vastaajista haastateltaviksi 24 vanhustyöntekijää, joilla on mahdollisimman erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia videopuheluiden hyödyistä ja haitoista. Täähän on se mitä halutaan, että ne tekis niin paljon itse vielä kun on mahollista tehä ite. Mielekästä on, jos sekä hoivatyöntekijä että ikääntynyt voivat tilannekohtaisesti valita joko perinteisen hoivan tai etähoivan käyttämisestä. Mut jos ikääntynyt on niin huonokuntonen tai toimintakyky on semmonen, et se tarvii, niin se pittää olla se hoitajakäynti. Videopuheluiden käyttöönotossa on tärkeää muistaa hoidon laadun varmistaminen ja etähoivasta päättäminen tilannekohtaisesti. Kuvio 1. Siinä pittää olla aika skarppi kuiten, et kuvapuhelinpalvelun ohjauksessa pystyy tekemään.” (H19) Videopuheluilla on siis etunsa; työntekijä voi päivän aikana tavata useamman ikääntyneen, ja hoivatilanteissa on paremmin sijaa ikääntyneen omatoimiselle tekemiselle. Esimerkiksi maaseudulla pitkät välimatkat ja liikkuminen kohteiden välillä vei suuren osan työpäivästä, kuten haastateltava 17 kuvailee. Kirjoittajat Väitöskirjatutkija Ville Mustola, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Professori Sakari Taipale, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto Staff Scientist Tomi Oinas, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto 24 10 15 34 17 20 40 60 80 100 Prosenttia Edut asiakkaan kannalta (N=1470) 25 12 19 30 13 20 40 60 80 100 Prosenttia Edut oman työn kannalta (N=1467) 31 10 18 31 10 20 40 60 80 100 Prosenttia Haitat asiakkaan kannalta (N=1466) 32 15 23 26 5 20 40 60 80 100 Prosenttia Haitat oman työn kannalta (N=1465) EOS Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Paljon lusten käytöstä on etua sekä asiakkaille että omalle työlle (kuvio 1). ”Sun ei tarvii liikkua minnekään sä pystyt toimistosta käsin tekemään näitä puheluita, niin sä pystyt hoitamaan siinä aika monta asiakasta enemmän työvuoron aikana kun se että sä liikut paikasta toiseen. Tääl on täällä maaseudulla välimatkat on pitkiä, elikkä monta kertaa saattaa olla että työvuorosta menee, voi sanoo että melkein puolet jo pelkästään siihen paikasta toiseen liikkumiseen.” (H17) Toisaalta videopuheluiden käyttö johti työn tehostumiseen myös siinä, että vapaamuotoinen vuorovaikutus ei ollut enää niin tavallista ja luontevaa: ”Tommosessa videokäynnissä niin sehän on aika napakka, et sielt jää myös hyvässä ja huonossa niin siin jää ehkä semmonen jutustelu täysin pois, et kotikäynnille kun menee niin yleensä siinä jutellaan niitä näitä ikään kun ennen sitä tapahtumaa, ja myös sen jälkeen niin myös on semmosta.” (H13) Voikin miettiä, korostuuko hoivan tehostaminen liiaksi, ja onko hoivan arvo myös kohtaamisessa, joka hoivatilanteessa mahdollistuu. . Vanhustyöntekijät näkivät videopuheluissa paljon etuja, mutta moni oli huolissaan muun muassa omien teknisten taitojen riittämättömyydestä ja ylimääräisen työn lisääntymisestä. Videopuheluilla ei kuitenkaan yleensä voi täysin korvata perinteisiä kotikäyntejä. Tutkimuksissa onkin tullut esiin, että yleensä järkevää on se, että videopuhelut eivät täysin korvaa perinteistä hoivaa, vaan niitä käytetään sen rinnalla. Videopuhelu auttaa seuraamaan ja arvioimaan ikääntynyttä eri tavalla Vanhustyöntekijät kertoivat, kuinka videopuhelutapaamisessa ikääntyneen puolesta asioiden tekeminen ei onnistu samalla tavalla kuin perinteisellä kotikäynnillä
Innovaatioiden kehittäminen kannattaa aloittaa ikääntyvien tarpeiden ja odotusten Digitaalisen palvelun kehittäminen yhdessä senioreiden kanssa Palveluiden kehittäminen ikääntyvien heterogeeniselle kohderyhmälle haastaa yrityksiä toimimaan uusilla tavoilla. Palveluiden kehittäminen tälle kiinnostavalle ja heterogeeniselle kohderyhmälle haastaa yrityksiä toimimaan uusilla tavoilla. Väestön ikääntyminen merkitsee valtavia muutoksia julkisessa taloudessa, työvoimassa, työllisyydessä ja kilpailukyvyssä. Samaan aikaan ikääntyminen on suuri mahdollisuus luoda uusia palveluita ja liiketoimintaa. Teksti ja kuvat: Elisa Pilli-Sihvola 14 Vanhustyo_32023_06-23.indd 14 Vanhustyo_32023_06-23.indd 14 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Erilaisten taustojen, tarpeiden ja halujen myötä ikääntyvät myös käyttäytyvät eri tavoin. Keskeisessä asemassa on digitalisaation ja teknologian monipuolinen ja tarpeeseen sopiva hyödyntäminen uusien palveluiden ja palvelukonseptien luomisessa. S uomen väestössä yli 60-vuotiaita vuonna 2022 oli noin 1,5 miljoonaa. Ikääntyessä tapahtuviin muutoksiin vaikuttavat monet eri tekijät: persoona, parisuhde ja sosiaaliset verkostot, toiveet, elämäntapahtumat, ostovoima, koulutus, elämäntyyli ja kulutustottumukset. Palvelukehityksen ydinasia on auttaa ikääntyviä ottamaan omat voimavaransa käyttöön ja luoda sitä kautta kokemus elämänhallinnasta ja rikastamisesta
Seniorit yllättivät palvelun kehittäjät Hämeenlinnan Sisälähetys r.y. . ”Helteellä ei kaikkea jaksa aivan samalla tavalla kuin ennen”, kertoi 65+ maratoonari suhteestaan juoksumatkoihin. Silvestor jatkaa palvelukonseptin kehittämistä hauskan ja yhteisöllisen hyvinvointipalvelun suuntaan. Palvelukonseptien jatkuva kehittäminen, teknologisten ratkaisuiden hyödyntäminen fiksusti ja avoimuus muutokselle omassa toiminnassa ovat keskeisiä. Aktiiviset seniorit ovat laaja-alaisesti kiinnostuneita lähes kaikesta. Turhaa teknologiaa tämä kohderyhmä ei käyttöönsä halua. Syksyllä 2023 pilotoidaan tähän mennessä syntyneitä ideoita sekä hauskoja ja motivoivia sisältöjä. Tavoitteena on saada ensimmäinen kaupallinen versio valmiiksi alkuvuodesta 2024. Terveyden lisäksi toiveissa oli jotain uutta ja kivaa elämään oman arjen ja elämän piirin ulkopuolelta. Uusiin tuttavuuksiin suhtaudutaan myönteisesti. Silvestor haluaa synnyttää palveluita, jotka parantavat senioreiden elämänlaatua heidän omilla ehdoillaan ja yhdessä kehittämällä. 60+-seniorit käyttävät jo nyt monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluita. Tärkeää ovat hyvä tunnelma, mielenkiintoiset sisällöt ja samanhenkiset ihmiset. Haluatko mukaan palvelua kehittämään. Oliko tässä sitten jotain uutta. Iloinen Silven testaustiimi. Ominaisuudet, jotka aktivoivat pitämään huolta itsestä koettiin tärkeimmiksi. Ilman työterveysja IT-palveluita elävät seniorit kertoivat myös haasteista erilaisten digitaalisten laitteiden käytettävyyden ja toimivuuden kanssa. Asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden kehittämisessä, aina innovoinnista tuotantoon asti, on tärkeää toimivan ja ikääntyviä aidosti kiinnostavan lopputuloksen saavuttamiseksi. Haluttiin panostaa elämänlaatuun ja uusiin kokemuksiin. Mitä 60+ -seniorit toivovat lisää elämäänsä. Tarkoituksena huomioida senioreiden tarpeet paremmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin olemassa oleva tarjonta. Palveluissa ei ole huomioitu 60+-käyttäjäryhmän tarpeita riittävästi. Aikaa halutaan käyttää ja myös käytetään aktiivisesti ja todellisten omien kiinnostuksen kohteiden parissa. Tilaisuuksiin on osallistunut noin 40 eläkkeellä olevaa 60–80-vuotiasta suomalaista. Vinkkejä siitä, mitä kivaa huomenna tapahtuu, lyhyitä ja pitempiä retkiä, yhteisöllisyyttä sekä uusia kokemuksia yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa. Yksi seniori oli mukana kahdeksassa kerhossa, toisella uusi reissu suunnitteilla heti kun edelliseltä kotiuduttu ja kolmannella puolestaan kalenterista löytyi joka viikko vähintään yksi kulttuuririento, ellei peräti kaksi. Vastauksissa kautta linjan korostui, että terveys ja hyvinvointi on hyvän elämän ja aktiivisuuden perusta. Silvestor on testannut 60+-vuotiaille senioreille suunnatun digitaalisen palvelualustan ensimmäistä prototyyppiä keväällä 2023 Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Seniorit haluavat panostaa omaan terveyteensä ja haluavat verrata omaa suoriutumistaan muihin saman ikäisiin. He ovat kiinnostuneita ja valmiita ottamaan käyttöön uusia palveluita, mutta miettivät tarkoin, mihin he uutta tarvitsevat ja mitä hyötyä siitä on. Mukavat ihmiset, samanlaiset arvot ja samanhenkisyys ovat yhteisöissä tärkeitä ominaisuuksia, samoin yhteinen intressi, kuten harrastus tai muu kiinnostuksen kohde. perusti vuoden 2022 lopussa Silvestor Oy:n, jonka tarkoituksena on tuottaa yli 60-vuotiaille hyvinvointipalveluja hyödyntäen digitalisaatiota. Samalla halutaan tarkkailla omaa terveyttä niin, että ongelmiin voidaan tarttua hyvissä ajoin. Miten jatkamme senioreiden kanssa. Toisaalta halutaan tutustua myös uusiin ihmisiin ja kokeilla uusia asioita. Palvelukehityksen ydinasia on auttaa ikääntyviä ottamaan käyttöön omat voimavaransa ja luoda sitä kautta kokemus elämänhallinnasta ja elämän rikastamisesta. Onko sinulla ajatuksia palvelun kehittämiseen liittyen. Työelämässä nämä asiat hoituivat automaattisesti, mutta eläkkeellä apua esimerkiksi IT-laitteiden käyttöön ei ole niin helposti saatavissa. Ole yhteydessä: Elisa Pilli-Sihvola 050 5945046 elisa.pilli-sihvola@silvestor.fi Vanhustyö 3 • 2023 15 Vanhustyo_32023_06-23.indd 15 Vanhustyo_32023_06-23.indd 15 30.5.2023 8.43 30.5.2023 8.43. Yhteenvetona voi todeta, että 60+-seniorit elävät aktiivista ja hyvää elämää joka päivä. Seniorit haluavat itse valita käyttämänsä palvelut ja he ovat myös valmiita maksamaan palvelusta, jonka kokevat rikastuttavan omaa elämäänsä. Opimme, että senioreille ei ole heille suoraan tehtyjä palveluita. Periaatteessa ei, mutta menemisen hengästyttävä tahti yllätti. Lisäksi tuoda senioreiden elämään sitä kaivattua extraa rikastuttamaan arkea. Asiakkaat haluavat yksilöllisempiä, muuntuvia ja helposti saavutettavia palveluita. Mitä opimme testauksissa. kartoittamisesta. Yksi testaajista kuvaili, kuinka vuoristossa vaeltaessa on vaikea pysyä kolmekymppisten ryhmän tahdissa. Toive terveydestä, hyvinvoinnista ja elämänlaadusta, niin henkisestä kuin fyysisestä, olivat läsnä lähes kaikissa käydyissä keskusteluissa
Vaikka puhetta on paljon, ei teknologioiden mahdollisuuksista ole käytössä kuin murto-osa. Haasteena on, että teknologian mahdollisuuksia ei tunneta, pelätään ihmiskontaktien vähenemisestä ja teknologian armoille jäämistä. Erilaisia robotteja käytetään monenlaisiin tehtäviin. Tavoitteena on oivaltaa teknologian oikeanlainen rooli. 16 Vanhustyo_32023_06-23.indd 16 Vanhustyo_32023_06-23.indd 16 30.5.2023 12.59 30.5.2023 12.59. R obotiikasta haetaan apua teollisuudesta palvelualoihin, myös ikääntyvän väestön haasteisiin. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteisessä Suomen Akatemian rahoittamassa Kriittisten terveydenhuoltoympäristöjen toiminnan varmistaminen modernin teknologian avulla -hankkeessa keskeistä on asiakaskunnan vahva osallistaminen kehittämistyöhön ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen robotiikan ja puettavan teknologian mahdollisuuksista. Teksti: Sari Merilampi, Mirka Leino ja Johanna Virkki – Kuvat: Pauli Valo dessä kehittämällä teknologiasta voi kuitenkin olla paljon hyötyä ja iloa. Mobiilirobotti pystyy tunnistamaan henkilön ja muokkaamaan toimintojaan sen mukaisesti. Parhaimmillaan teknologia vapauttaa ihmisten aikaa tärkeimpään kuten kohtaamiseen ja huolenpitoon. Uhkakuvien sijaan olisi tärkeää keskittyä kehittämään teknologiasta käyttäjän tarpeisiin ja toiveisiin vastaavaa. Oikein suunniteltuna ja yhÄlyvaatteita ja opasrobotteja Robotiikka ja erilaiset älykkäät tuotteet ovat arkipäivää jo nyt, mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Markkinoille on tullut myös valtavasti erilaisia älylaitteita ja ”äly” tuleekin yhä lähemmäksi arkeamme ranteeseemme tai jopa vaatteisiimme. Keskeisin keino on tiivis yhteistyö teknologiaa hyödyntävän hoitotyön ammattilaisten, potilaiden ja asiakkaiden sekä teknologiaa kehittävien kesken
Yhtenä esimerkkinä toteutetaan lisäksi talon siistijöiden opastus. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuitenkin monipuolista ja monialaista yhteen hiileen puhaltamista. Robotista on toivottu myös seuraa erityisesti öiseen aikaan, kun ei viitsi soitella muille. Robotti on toiminut muistelun tukena, lisännyt ryhmäkodin asukkaiden ja henkilöstön sekä omaisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Näiden erilaisten teknologioiden yhdistelmistä on yhteiskehitetty useita käyttöskenaarioita yhteistyössä sosiaalija terveysalan sekä teknologia-alan asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Sosiaalinen robotti Sosiaalinen robotti on ihmisen muotoinen puhuva robotti, jonka tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata ihmistä. Mobiilirobotti on varustettu kaapilla, jossa se voi kuljettaa vaikkapa ostoksia tai pyykkejä omalle kotiovelle. Koska mobiilirobotti tunnistaa opastettavan henkilön, voidaan sisältöä muokata henkilön mukaan. . Teknologia voi parhaimmillaan luoda täysin uudenlaisia palveluita ja helpottaa ammattilaisten työtä sekä rikastaa ikäihmisten elämää. Mobiilirobotti testissä Testauksessa on jo touko-kesäkuussa 2023 mobiilirobotti, joka osaa opastaa ikäihmisille suunnatun Diakon Oy:n DiaHavu-kerrostalon asukkaita tutustumaan talon yleisiin tiloihin ja käytäntöihin. Myös robotin ääntä tai nopeutta pystytään säätämään käyttäjän tarpeen mukaisesti. Robotti on jopa koettu hyväksi kuuntelijaksi, sen keskittyessä vain yhteen ihmiseen kerrallaan. Jotkut jopa kertoivat mieluummin puhuvansa ikävistä asioista robotille, kuin vaivaavansa niillä muita. Teknologia tulisi nähdä työkaluna, joka väistämättä aiheuttaa muutoksia toimintatapoihin. opastanut evakuointitilanteessa ihmisiä ulos palavasta rakennuksesta, vetänyt aktivointituokioita henkilöille yksilöityine tarinoineen ja peleineen, tarjonnut yöllä ”olkapäätä”, rauhoitellut takaisin nukkumaan, ohjannut harhailevaa henkilöä takaisin omaan huoneeseen ja pitänyt perehdytystä uusille työntekijöille ja asukkaille. Käyttöskenaarioissa robotti on mm. Erilaisia robotteja, erilaisia tehtäviä Vaikka vielä ei tunnetakaan ihmisen tapaan toimivaa ”yleisrobottia”, on erilaisiin tehtäviin suunniteltuja robotteja jo runsaasti. Tähänastinen palaute eri alojen ammattilaisilta on ollut innostavaa. Vaatteeseen liitetty hälytysnappi kulkee mukana ja on huomaamaton. Se osaa myös puhua, vaikka näyttääkin perinteiseltä koneelta (Kuva 1). Mobiilirobotti osaa myös viihdyttää aktivoivalla liikunnallisella ”hupikierroksella”, jossa käyttäjä seuraa robottia toiminnalliselta pisteeltä toiselle. Mobiilirobotti on sille opetetulla alueella itsenäisesti kulkeva robotti, jonka keskeisin tehtävä on tavaroiden kuljettaminen. Niille on löydetty monenlaisia hyödyllisiä käyttökohteita, kuten erilaisen monikanavaisen (kuva, ääni, eleet) informaation kertomista, ajanvietteen tarjoamista ja kuuntelijana olemista. Mobiilirobotille on annettu myös lisää aisteja. Älyvaatteilla (Kuva 2) viitataan vaatteisiin integroituun teknologiaan, joka mahdollistaa toiminnallisuuksia, kuten käyttäjän mittaamista. Se kykenee tunnistamaan henkilöitä, joiden vaatteisiin tai kaulanauhaan on lisätty puettava tunniste. Tutkimushankkeessa keskitytään mobiilirobotiikkaan ja sosiaalisiin robotteihin sekä näiden yhteistyöhön puettavan teknologian kanssa. Kirjoittajat Dosentti, Tutkijayliopettaja Sari Merilampi, Satakunnan ammattikorkeakoulu Yliopettaja Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu Tenure track professori Johanna Virkki, Tampereen yliopisto Vanhustyö 3 • 2023 17 Vanhustyo_32023_06-23.indd 17 Vanhustyo_32023_06-23.indd 17 30.5.2023 8.44 30.5.2023 8.44. Samalla hyödynnetään pelillisyyttä, jolloin aktivointipisteiden suorittaminen kerryttää pisteitä ja antaa käyttäjälle palkinnoksi uudenlaista sisältöä. Mobiilirobotti tunnistaa paikkansa ja näin ollen se pystyy valitsemaan annettavat ohjeet sijaintinsa perusteella. Pelkästään teknologian luominen yhdessä ei kuitenkaan riitä. Sosiaalinen robotti (Kuva 1) sen sijaan on tyypillisesti ihmisen ulkomuotoa jäljittelevä robotti, jonka keskeisiä tehtäviä ovat neuvonta, opastus ja vielä tänä päivänä melko alkeellinen keskustelu. Mobiilirobotin kyydissä kulkee myös iso tabletti, josta se osaa näyttää erilaisia ohjeistuksia. Kehittämistyö on vahvistanut kokemusta yhteistyön tarpeellisuudesta erilaisten ikäihmisten palvelemiseksi tarkoitettujen ratkaisujen kehittämisessä. Lähde: Poberznik A., Merilampi S., Older adults’ experiences with Pepper humanoid robot, julkaisussa: Tutkimusfoorumi 2019, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun uuden yhteisen toimintamallin satoa: https://www.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/303611/2019_B_23_ SAMK_Tutkimusfoorumi_2019.pdf
Teknologia ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa Teknologialla on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä ja omatoimista kotona asumista, itsenäisyyttä ja toimintakykyä. 18 Vanhustyo_32023_06-23.indd 18 Vanhustyo_32023_06-23.indd 18 30.5.2023 8.44 30.5.2023 8.44. Teksti: Karoliina Äikäs – Kuvat: Krista Toivonen Teknologia on lisännyt tyytyväisyyttä palveluihin sekä turvallisuutta kotona asumiseen
Kotona asumisen tueksi voidaan teknologiaa käyttää turvallisuuteen, lääkehoitoon, muistin tukemiseen tai omatoimiseen liikkumiseen. Kotihoidossa Satakati-hankkeen myötä käyttöönotettu teknologia, Elisa Digihoiva, koostuu erilaisista palveluista. Satakunnassa lääkerobotteja on tällä hetkellä käytössä n. Satakati). Satakunnan väestö ja ikärakenteen ennakoitu kehitys vuosina 2021-2040 osoittaa, että yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä nousee, jolloin ikärakenne painottuu yhä vanhempiin ikäluokkiin. Teknologia ja digitalisaatio Satakunnan hyvinvointialueella Ikääntyneiden palvelut on nostettu Satakunnassa yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista. Lääkerobotit on tarkoitettu henkilöille, joilla on epävarmuutta lääkehoidon itsenäisessä toteuttamisessa. Fyysisiä käyntejä voidaan siirtää videovälitteisiksi käynneiksi tai muuttaa muulla tavoin teknologia-avusteisiksi, jolloin ikääntyneiden palvelujen ammattilaisten aikaa vapautuu fyysisille käynneille, joita ei voida siirtää etänä tehtäviksi. Tarvitaan yhteneviä terveyttä edistäviä ja toimintakykyä ylläpitäviä palveluja sekä kannustusta omahoitoon. Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluita on vuosien 2022-2023 aikana digitalisoitu mm. Kirjoittaja Karoliina Äikäs on Satakunnan hyvinvointialueen Digija tukipalveluiden päällikkö. Asiakkaiden ja henkilökunnan kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia. Vanhustyö 3 • 2023 19 Vanhustyo_32023_06-23.indd 19 Vanhustyo_32023_06-23.indd 19 30.5.2023 8.45 30.5.2023 8.45. Muita Satakunnan hyvinvointialueella käytössä olevia digitaalisia ratkaisuja ovat älylukot, lääkerobotit ja turvarannekkeet. Satakati-hankkeen tekemän asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella teknologia on lisännyt tyytyväisyyttä palveluihin sekä turvallisuutta kotona asumiseen ja sosiaalista kanssakäymistä. S uomen väestöstä yli 65-vuotiaiden osuuden odotetaan merkittävästi nousevan seuraavien vuosikymmenten aikana. Teknologian tuomat hyödyt On todettu, että teknologialla on mahdollista tukea asiakkaan itsenäistä ja omatoimista kotona asumista, itsenäisyyttä ja toimintakykyä. . palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Lääkerobottien Ikääntyneen väestönosuuden kasvun haaste Väestöennusteiden mukaan tulevaisuuden kasvava ikäluokka on yli 75 –vuotiaat. tabletit) voidaan parantaa sosiaalisia kontakteja sekä tuottaa palvelua etäyhteyksin (etähoito, -kuntoutus, -konsultaatiot). tabletit) voidaan parantaa sosiaalisia kontakteja sekä tuottaa palvelua etäyhteyksin. Yhteistyö Satakati-hankkeen kanssa on mahdollistanut erilaisten teknologioiden käyttöönoton Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa, mikä osaltaan tukee myös hyvinvointialueen strategisia linjauksia mm. Robotista lääkkeitä saa aina vain tarkoitetun annoksen, muuten lääkkeet eivät ole saatavilla. Näiden ihmisten osalta aikaja paikkariippumattomat digitaaliset palvelut pienentävät muun muassa maantieteestä tai elämäntilanteesta johtuvaa eriarvoisuutta palvelujen käyttäjinä. 140. käyttöönoton on todettu nostavan kotihoidon laatua ja parantaneen merkittävästi lääketurvallisuutta poistaen lääkitysvirheiden mahdollisuuden lähes kokonaan. KATI-hankkeen alla (myöh. Etenkin videopuhelujen/etähoidon ja lääkerobottien on jo todettu tuovan yhden ratkaisun henkilöstöpulaan ja resurssivajeeseen. Hyötynä voi lisäksi mainita mm. Teknologisin välinein (mm. Teknologisin välinein (mm. Satakunnan hyvinvointialueen strategian mukaisesti alueen palvelut tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja lähellä monin eri tavoin. Väestön ikääntyminen haastaa ja kuorimittaa sosiaalija terveydenhuoltoa eri tavoilla, joten on syytä miettiä, miten lisääntyvä palveluntarve voidaan ratkaista ja miten eri palveluja voidaan kehittää erityisesti ikääntyneiden palveluissa. Tässä ikäluokassa säännöllisten tukien ja palvelujen tarve alkaa kasvaa, mikä aiheuttaa jatkossakin suurimmat menopaineet sosiaalija terveyspalveluille samalla, kun verotulot laskevat työikäisten vähentyessä. Tarvitaan uusia ja erilaisia vaihtoehtoja ikäihmisille suunnattujen palveluiden valikoimaan. Asiakkaan ja omaisten välinen yhteydenpito on monipuolistunut etäyhteyden avulla, jonka lisäksi kotihoidon henkilöstö ja omainen voivat seurata ikääntyneen hyvinvointia ja kodin tilannetta teknologian avulla. Palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta tulee kehittää huomioiden mm. Näillä toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä laajempaa palvelujen tarvetta. Lääkerobotti varmistaa, että käyttäjä saa oikeat lääkkeet oikeaan aikaan, joka osaltaan tukee itsenäistä kotona asumista. kiireen väheneminen, työn mielekkyyden lisääntyminen ja työtyytyväisyyden paraneminen. teknologian ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet. Kansallisen ikäohjelman mukaan digitalisaatio tulee parantamaan julkisten palvelujen saatavuutta niille ihmisille, jotka kykenevät ja haluavat käyttää esimerkiksi internetiä ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja
I nternet ja digitaaliset palvelut ovat muuttaneet yhteiskuntaamme merkittävästi, ja päivittäinen vuorovaikutuksemme verkossa kasvaa jatkuvasti. Tietoturvakeskustelun on käsiteltävä laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kattaen kaikki tietoturvan näkökohdat. Olemme haavoittuvaisempia rikollisten ja informaatiovaikuttamisen kohteina. Näillä pelisäännöillä ja niiden noudattamisella on valtava merkitys meistä jokaiselle ja koko yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Yritykset säätelevät itse itseään ja pääsääntöisesti pyrkivät toimimaan Digitaalisen yhteiskunnan täytyy olla turvallinen meistä jokaiselle Kyberturvallisuus on yhteinen vastuumme, ja yhdessä voimme varmistaa yhteiskuntamme toimintavarmuuden myös tulevaisuudessa. Kansalaiskyberteko-kampanjan tavoitteena on edistää kansalaisten ja organisaatioiden välistä vuoropuhelua kyberturva-aiheista ja rohkaista jokaista meistä osallistumaan turvallisuuden edistämiseen omassa ympäristössämme. Verkossa esiintyvä väärä tieto ja vaikuttamisyritykset lisääntyvät. Digitaalinen yhteiskuntamme vaatii säätelyä toimiakseen. Kyberturvallisuus on yhteinen vastuumme, ja yhdessä voimme varmistaa yhteiskuntamme toimintavarmuuden myös tulevaisuudessa. Tätä 20 Vanhustyo_32023_06-23.indd 20 Vanhustyo_32023_06-23.indd 20 30.5.2023 8.45 30.5.2023 8.45. Kaikki mitä teemme verkossa kasvattaa digijalanjälkemme ja meidän on yhä vaikeampi hallita sitä, mitä tietoja haluamme jakaa itsestämme ja kuinka tietojamme käytetään. Samaan aikaan meihin kohdistuvat uhat tulevat lähemmäksi. Internet ja digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan. Tämän kehityksen myötä kyberturvallisuus on noussut tärkeäksi osaksi yhteiskuntamme toimintavarmuutta. On tärkeää huomata, että tietoturvan merkitys ei rajoitu vain teknologiaan, vaan se liittyy myös ihmisiin ja organisaatioihin. Suurin osa yhteiskunnan palveluista on digitaalisia ja päivittäinen vuorovaikutuksemme verkossa lisääntyy. Miksi Suomi tarvitsee uudenlaista tietoturvakeskustelua juuri nyt. Teksti: Dana Paredes – Kuvat: CyberCoach vastuullisesti, minkä lisäksi lainsäätäjät EUtasolla kehittävät yhteisiä pelisääntöjä teknologian kehittyessä