Ikäihmisten osallisuus Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa SENIORARBETE 3 • 2022 ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan”
Viittomakielisten iäkkäiden näkymätön yksinäisyys Kuurojen Liiton tekemän selvityksen mukaan viittomakielisistä iäkkäistä 36 prosenttia kärsii yksinäisyydestä. Vertaisryhmätoimintaa ja muita tuen muotoja kehittämällä voidaan tukea omaishoitajien jaksamista Vanhustyö-lehti 4/2022 ilmestyy 21.9.2022 – Yhdessä luontoon – joka iän oikeus 2 SENIORARBETE. Viimekädessä kyse on asiakkaan ja ammattilaisten välisestä kohtaamisesta. 26–27 32–33 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 6–7 Ikäihmisten osallisuudesta Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten hyvinvointiin. Vanhusneuvostojen välinen yhteistyö tuleekin olemaan tärkeää. Jatkossa vastuuta on sekä kunnan että hyvinvointialueen vanhusneuvostolla. 8–9 Vanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä Kuntien vanhusneuvostot ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan hyvinvoinninja terveyden edistämiseen. Arjen osallistumiseen kuuluvat yhdessä tekeminen ja harrastukset, palveluiden toimivuus sekä asunnon ja ympäristön yhteisöllisyys. 10–11 Asiakasosallisuus syntyy dialogissa Asiakasosallisuuden toteutuminen edellyttää osallisuuden johtamista ja käytännön toimia sote-organisaatioiden eri tasoilla. Kokemuksia ei kuitenkaan ole aikaisemmin sanoitettu ja ne ovat jääneet lähes näkymättömiin. Omaishoito ja haastavat tunteet Omaishoitajat kokevat usein jäävänsä ilman sosiaalista tukea
Lehti julkaisee sellaisia ilmoituksia, jotka tukevat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan päämääriä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää ja muokata lähetettyjä tekstejä tarvittaessa sekä päättää tekstin julkaisemisesta ja siitä, missä lehden numerossa teksti julkaistaan. 4 Pääkirjoitus: Kuin vanha puu 5 Toriparlamentti: Elämänmuutos kuusikymppisenä 6 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus 6 Ikäihmisten osallisuudesta 8 Vanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä 10 Asiakasosallisuus syntyy dialogissa 12 Osallisuus ikääntyneiden asumispalveluissa 14 Huoli ikääntyneiden osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta 16 ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan” 18 Lyhyesti KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS 20 Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa 22 Muistisairauksien varhaisen tunnistamisen haasteita OSALLISUUS 24 ”On tullut ystäviä ja tuttavia laaja piiri” – CP-liitto yhteisöllisyyttä tukemassa 26 Viittomakielisten iäkkäiden näkymätön yksinäisyys ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT 28 Kyläkäynneillä pohdittiin asumista ikääntyneenä DIGI JA TEKNOLOGIA 30 Digipalveluiden käytöllä ei ole ikärajaa 32 Omaishoito ja haastavat tunteet – työkaluja huolen puheeksi ottamiseen ja omaishoitajien tukemiseen 34 Osallisuutta asukkaille palvelutalossa 35 Urheilutapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia eläkeläisiä 36 Vapaaehtoistoiminnan avulla voi vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin 39 Vanhustyön keskusliitto tiedottaa 40 Ajan virrassa 41 Ledare: Som ett gammalt träd 42 Om äldres delaktighet Vanhustyö 3 • 2022 3 3 • 2022. TAITTO PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut TILAUKSET vtkl.fi/tilaa-lehti vanhustyolehti@vtkl.fi tai toimituksesta ILMOITUSMYYNTI Vanhustyö-lehden toimitus vanhustyolehti@vtkl.fi PAINO PunaMusta Oy Kansikuva: Shutterstock TILAUSHINNAT 1.1.2021 ALKAEN Kestotilaus 45 euroa/vuosi Opiskelijatilaus 30 euroa/vuosi Irtonumero 8 euroa + postikulut Ilmestyy 5 numeroa vuodessa. Sähköisesti: www.lehtiluukku.fi/vanhustyo-lehti ISSN 0358-7304 Olemme Aikakausmedia ry:n jäsen. www.vtkl.fi Sisällys TOIMITUSKUNTA Annikki Korhonen Kari Mäkelä Anni Lausvaara Merja Lankinen PÄÄTOIMITTAJA Anni Lausvaara TOIMITUS Merja Lankinen Vanhustyön keskusliitto Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki puhelin 09 350 8600 vanhustyolehti@vtkl.fi info@vtkl.fi Voit lähettää toimitukselle juttuvinkkejä ja kuvia osoitteeseen vanhustyolehti@vtkl.fi. Vanhustyö-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien palauttamisesta ja niiden säilyttämisestä
Iästäni kertovat myös rungossani näkyvät halkeamat, rosot ja vauriot. Mitä vastaisit aikakausilehden leikkimieliseen testiin. Tämä mielipide osui ja upposi. Sieltä olen imenyt voimani kasvaa ainutlaatuiseksi puuksi. JUURENI HAAROITTUIVAT LAAJALLE ja levittäytyivät syvälle maan alle. Juuristoni avulla olen kasvanut sitkeäksi. MITÄ VANHA PUU VOI ANTAA. Kaikkien mielestä vanhoissa puissa on ’sitä jotain’. MIKSI HALUAISIN OLLA vanha puu. 4. ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ vanha puu kaatuu. Uudet puuntaimet valtaavat kasvupaikan. Näistä huolimatta minua arvostetaan. KUN OLIN NUORI PUUNTAIMI, kasvupaikkani valittiin huolellisesti. Kun tarvitsevat lepoa, oksistoni humina rauhoittaa heidän mielensä. Annikki Korhonen Vanhustyö-lehden ikäihmisten toimituskunta Toim. Juuristojeni muhkuroissa on varastoituneena elämänhistoriani, koko puuni kasvuhistoria. Minua hoidettiin hyvin, kasteltiin, ravittiin ja rakastettiin. Luin joistain, että vanhoja ihmisiä pitäisi kohdella kuin vanhoja puita luonnonsuojelualueella. Vanhustyö-lehti 3/2022 on toimitettu yhdessä ikäihmisten kanssa. Kasvuani odotettiin ja seurattiin. Ihmiset painavat kasvonsa karheaa runkoani vasten, kun tarvitsevat lohdutusta. Kasvamistani ihasteltiin, runkoani siveltiin ja minulle kuiskailtiin, miten uljas puu minusta kasvaa. Vanhalla puulla on osaamisen pitkä muisti. VANHAT IHMISET ovat kuin vanhoja puita, eikö niin. NUORENA olisin varmaan halunnut olla kukka, kaunis, tuoksuva, väreillään ihmisiä ilahduttava kukka. Se antaa tarvitseville lohtua, toivoa, lepoa, virkistystä. Vahva runkoni on pysynyt pystyssä vuosikymmeniä. Se on palvelut minua hyvin. Elämän kiertokulku jatkuu. Pääkirjoitus Kuin vanha puu M ikä kasvi haluaisit olla ja mistä syystä. huom. Kietovat käsivartensa runkoni ympärille, kun tarvitsevat toivoa. Ne ovat arvokkaita, herättävät aina positiivisia tunteita. Iän myötä se ei ole enää ihan suora, osa on kääntynyt vinoksi. Olen edelleen kunnioitettu, vanha puu. Nyt vanhana haluaisin olla puu, ikivanha puu. Kun ovat väsyneitä, he nojaavat lämpimään runkooni. MINUSTA TULI KELPO PUU. Keski-ikäisenä luultavasti pienikukkainen, runsaslehtinen, ehkä vähän piikikäskin pensas
Työ on hyvin samantyyppistä assistenttityötä kuin mitä tein ennenkin. Olin ollut kotona reilun vuoden ja aloin vähän jo pitkästyä. Elämänmuutos kuusikymppisenä Toriparlamentti Teksti: Merja Lankinen Vanhustyö 3 • 2022 5. Juuri eläkkeelle jäänyt Liisa Tiainen LIISA TIAINEN (65) jäi eläkkeelle keväällä 2022 Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Etätyön lisääminen iäkkäämpänä voisikin toimia työnantajan näkökulmasta hyvin eläkkeellesiirtymisen helpottajana. Työyhteisössämme on monen ikäisiä henkilöitä, mikä on rikastuttavaa. En kokonaan sulje pois mahdollisuutta, jos joku tarjoaisi projektiluontoista tai lyhytkestoista työtä, mutta ajatuksissani siintää ajatus viettää talvi jossain lämpöisessä maassa. Tällä hetkellä teen lähes kokoaikaisesti etätyötä. Silloin tottui kotona olemiseen ja vähän irtautui työyhteisöstä, kun ei juuri nähnyt työkavereita kasvokkain. Vaikka kyllä ajatukset välillä sinne menee ja mietin mitähän kollegat mahtavat puuhata. Vapaaehtoistyötä olen myös harkinnut, sillä haluaisin jotenkin olla hyödyksi. On mennyt vasta niin vähän aikaa, joten en ole vielä ennättänyt kaipaamaan takaisin töihin. Työni liittyy tilintarkastusvalvontaan. Minun piti jäädä jo aiemmin eläkkeelle, silloin kun eläkeikä täyttyi, mutta sitten tuli korona, etätyö sekä niihin liittyvät haasteet. Kaipasin jotain merkityksellistä ja mielekästä tekemistä. Kaikki kun kyselevät mitä kuuluu ja mitä olet tehnyt, niin tuntuu, että pitäisi olla jotain kerrottavaa. Tuntui hienolta palata takaisin työelämään. Olen pystynyt varautumaan omaan vanhenemiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Ikä ei tullut mitenkään esille haastatteluvaiheessa. Ulla kertoo mietteitään töihin palaamisesta. Lopuksi sanoisin, että olisi kiva, jos joku tuttu jäisi samaan aikaan eläkkeelle ja voisi hänen kanssaan jakaa kokemuksia, matkustella ja harrastaa. Hänellä on takanaan pitkä työura asiantuntijaja johtotehtävissä pääosin it-alalla. Minulla on myös paineita, että pitäisi koko ajan tehdä jotain ja saada jotain aikaiseksi. Työ ollut todella mukavaa ja toivottavasti tämä on eläkevirkani. Hain ja sain työpaikan Patenttija rekisterihallituksesta. En osaa vielä samaistua sanaan eläkeläinen, mutta ehkä sekin aika tulee. Hän lähetti yhden hakemuksen ja heti tärppäsi. Työn luonne ei vaadi läsnäoloa, vaan asiat hoituvat sähköisillä välineillä ja palavereilla. Kun on mielekästä tekemistä, niin aikakin menee nopeasti. Takaisin työelämään palannut Ulla Fabricius ULLA FABRICIUS (58) ennätti olemaan poissa työelämästä reilu vuoden. Merkittävin rooli oli tehtävään vaadittavalla työkokemuksella. Tiedustelin Liisan tuntemuksia eläkkeelle jäännin jälkeen. Työkseni mietin iäkkäiden ihmisten digitaitojen kehittämistä ja edistämistä, joten siihen peilaten koronapandemian aika toi paljon mielenkiintoisia ja merkityksellisiä tehtäviä. Eläkkeelle jäämiseen valmistautumisessa on apuna myös ollut se, että olen työskennellyt vanhusasioiden parissa ja saanut niistä hyvän kuvan. Sanoisin, että hakuprosessissa ikä ei ollut este, mutta ei se ollut meriittikään. Hän päätti kuitenkin palata työelämään nautittuaan riittävästi vapaa-ajasta kotona. Toisaalta omalta osalta pitkä etätyöjakso ikään kuin valmisti ja toimi pehmeänä laskuna eläkkeelle jääntiin. Eläkkeellä kun on aikaa. Ihmeellistä tässä on, että lopun ikää saa eläkettä eikä sen eteen tarvitse enää tehdä töitä
Asuminen ja ympäristö esteettömiksi ja yhteisöllisiksi Oman kodin ja lähiympäristön esteettömyys ja turvallisuus ovat ikäihmisten elämän perusasioita. Me 65-vuotta täyttäneet olemme nuorten ohella kaikkein aktiivisin vapaaehtoistoimijoiden ryhmä. Ne ovat kauppa, kuntosali, kirjasto, kapakka ja kirkko. Ne tarjoavat kerhojen, yhteisen liikunnan, kuukausitapaamisten, kulttuuriretkien ja matkojen muodossa ikäihmisille mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, uusien tietojen saamiseen ja virkistymiseen. Tärkeitä ovat myös apteekki ja terveysasema. Hyvien ulkoilumahdollisuuksien ohella palveluiden sijainnilla on suuri merkitys. Palvelut tukevat osallistumista Hyvä toimintakyky helpottaa erilaista osallistumista, mutta myös toimintarajoitteisille on varmistettava heille sopivia osallistumisen muotoja. Ryhmä ikäihmisiä on nimennyt hyvän asumisen kriteereiksi viisi K:ta. Osallistuminen ei saa jäädä kiinni liikenteen toimimattomuudesta. Arjen osallistumiseen kuuluvat yhdessä tekeminen ja erilaiset harrastukset, palveluiden toimivuus sekä asunnon ja ympäristön yhteisöllisyys. Palvelujen sijainti kauempana kuin kävelyetäisyydellä edellyttää toimivaa julkista liikennettä, kutsuliikenteen järjestämistä tai taksiseteleitä. Senioritalot halutaan sijoittaa palvelujen lähelle ja niihin suunnitellaan yhteisiä tiloja ja toimintaa. Isovanhemmat viettävät aikaa lapsenlastensa kanssa ja vievät heitä eri kulttuuritilaisuuksiin. Kuntien tarjoamat liikuntaja kulttuuripalvelut, kansalaisopistojen monipuoliset kurssit ja kehittyvä olohuonetoiminta tukevat oivallisesti ikäihmisten omatoimisuutta. Eläkeläiset ovat aktiivisia eri järjestöissä ja pyörittävät vapaaehtoisvoimin omia yhdistyksiään. Osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon Eduskuntaja kuntavaalit sekä hyvinvointialueiden vaalit tarjoavat ikäihmisille mah6 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus. He hakevat lapsia päiväkodista, kuljettavat harrastuksiin ja hoitavat heitä vanhempien matkojen aikana ja lapsen sairastuessa. Moni omaishoitaja on itsekin ikäihminen. Ikäihmisten osallisuudesta Osallistumismahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten hyvinvointiin. Erilaisissa ryhmissä saa uusia tuttavia ja keskustelukumppaneita. Omaishoitajat tarjoavat läheisilleen inhimillistä hoivaa omassa kodissa ja säästävät kunnille merkittäviä summia. Teksti: Tuulikki Petäjäniemi – Kuvat: Ilkka Vuorinen P erhe ja sukulaiset ovat senioreille tärkeitä. Yhteisöllinen asuminen ja siihen liittyvä eri ikäpolvien välinen yhteistyö on noussut kehittämiskohteeksi muun muassa Tuusulassa. Vapaaehtoistoiminta on vaihtoehto sekä eläkeläisille että apua tarvitseville. Vapaaehtoiset tarjoavat yksittäiselle vanhukselle ystävyyttä, ulkoilua ja mahdollisuuksia osallistua lukutai muistelupiiriin, laulutuokioihin ja muihin tapahtumiin
Mediassa ovat esillä eritoten vanhuspalveluiden ongelmat ja taloutta koskevat kysymykset. Ikäsyrjintää kyselyissä ja mielipidemittauksissa Monet meistä ikäihmisistä vaikuttavat myös paikallislehtien kolumnisteina tai yleisönosastokirjoittajina. Digiteknologian sujuvaan käyttöön tarvitaan tietoliikenneyhteys, tietokone, tabletti tai älypuhelin sekä riittävä osaaminen laitteen käyttämiseen. Meitä yli 65-vuotiaita on Suomessa reippaasti yli miljoona. Tosiasia on, että etenkin vanhimmissa ikäryhmissä on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta digipalveluiden käyttämiseen. dollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen ja julkisiin palveluihin. Itse olen mukana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toiminnassa asukaskehittäjänä. Eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen pitäisi saada helposti apua. Myös asuinalueiden kehittämisverkostoissa on mahdollisuus vaikuttaa. Omissa kotikunnissamme me vaikutamme vanhusneuvostoissa. Eläkeläisjärjestöt tekevät osaltaan edunvalvontaa ikäihmisten eduksi. Tuulikki Petäjäniemi Hilkka toiminnantäyteistä arkea tukemassa Hilkka TM -toiminnanohjausjärjestelmällä vapautat enemmän aikaa asiakastyöhön Hoitosuunnitelmat Asiakastöiden hallinta Raportointi Asiakasja henkilöstötietojen hallinta Toiminnanohjaus www.fastroi.com | sales@fastroi.com Vanhustyö 3 • 2022 7. Osallistuvan budjetoinnin kautta asukkaat saavat päättää pienehköistä kehittämishankkeista. Digiosallisuuden rinnalle tarvitaan vaihtoehtoja Erilaiset tiedot ja palvelut löytyvät yhä useammin netistä liian usein vain sieltä. Talouden kokonaisuudessa meidät nähdään valitettavan usein vain kulueränä. Karu totuus on, että kyselyt kohdistetaan useimmiten alle 79-vuotiaisiin, joskus alle 75-vuotiaisiin. Monista kunnanvaltuustoista ja lautakunnista löytyy eläkeiän saavuttaneita päättäjiä. Ihmisillä pitää aina olla mahdollisuus tiedonsaantiin, henkilökohtaiseen neuvontaan ja palveluihin kasvotusten tai puhelimitse. Tiedotusvälineet teettävät uutistoimintansa tueksi erilaisia mielipidemittauksia. Palvelun on oltava luotettavaa, tietoturvallista ja käyttäjäystävällistä sekä sisällön ymmärrettävää. Näin varmistetaan ikäihmisten osallisuutta. Niiden sanotaan kertovan kattavasti väestön näkemyksistä. Jos varaa laitteiden hankkimiseen tai kykyä tai halua digitaitojen oppimiseen ei ole, pääsy muun muassa verkkopankkiin tai Omakanta-palvelun terveystietoihin saattaa estyä. Pohjanoteeraus oli huhtikuussa Naton kannatuskysely, johon mielipiteensä saivat sanoa alle 65-vuotiaat. Myös kansalaistai kuntalaisaloitteissa ikäihmiset näkyvät allekirjoittajina ja aiheina. Uusi teknologia ei voikaan olla ainoa vaihtoehto palveluiden tarjoamisessa ja viestinnässä
Teksti: Anna Haverinen – Kuva: Shutterstock tumista, yhdenvertaisia, laadukkaita ja yhä paremmin saatavia palveluita sekä kustannusten kasvun hillintää. K äynnissä on yhden Suomen suurimman sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen toimeenpano, kun sosiaali-, terveysja pelastustoimen palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle 1.1.2023 alkaen. Rahoituksen riittävyyden lisäksi keskustelussa on ollut huolta myös siitä, kuuleeko suurempi toimija jatkossa riittävästi alueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kokemuksia palvelujen kehittämiseksi. hyvinvointija terveyserojen kavenVanhusneuvostot vaikuttajina ja yhdyssiteenä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä Jos kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot saavat rakennettua omia ja yhteisiä tehtäviään hyvin tukevia yhteistyörakenteita ja -tapoja, ne pystyvät vaikuttamaan paremmin ikääntyneen väestön hyvinvointiin ja palveluihin. Tavoitteet saavat lähes poikkeuksetta laajaa kannatusta, mutta huolenaiheitakin riittää. Hyvinvointialuelain mukaisesti myös hyvinvointialu8. Uudistuksella tavoitellaan mm. Kuntalain velvoittamana kunnan on yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa pitänyt asettaa vanhusneuvosto
Vanhusneuvostot puolin ja toisin kannattaa pitää hyvin informoituina ja tarjota niille monipuolisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yksi selkeä osallistumisen ja vaikuttamisen paikka kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoilla on vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekeminen. Annoimme lausuntoja kuntastrategiasta ja osallistuimme vanhustenhuollon suunnitelman laatimiseen. vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuuksia kunnissa. Tehtävän laajuuden vuoksi on varmastikin perusteltua, että vastuuta on molemmilla toimijoilla. Tästäkin löytyy siten yhteinen vaikuttamisen kohde kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostoille. Joka vuosi lokakuussa järjestimme Vanhustenviikon ohjelman ja juhlan. Paljon on kiinni sen omasta aktiivisuudesta ja aloitteellisuudesta, miten se saa tuloksia aikaan ja äänensä kuuluviin. Vanhustyö 3 • 2022 9. Jotta suunnitelmat palvelisivat mahdollisimman hyvin alueen kunnissa asuvien ikäihmisten tarpeita, vanhusneuvostojen on hyvä tunnistaa ja työstää yhteisiä asioita, joita suunnitelmiin on tärkeä saada. Jatkossa hyvinvointialueiden vanhusneuvoston asialistoilla ovat sosiaalija terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyvä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelut. Kyseinen tehtävä luo tärkeän yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Toisaalta riittämättömästi koettiin vaikutusmahdollisuudet sosiaalija terveyspalveluiden kehittämiseen sekä sosiaalipalvelujen laadun ja riittävyyden arviointiin. Vanhusneuvostojen välinen yhteistyö tuleekin olemaan tärkeää. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto pyrkii edistämään asioita, jotka hyödyntävät mahdollisimman laajasti koko alueen ikääntynyttä väestöä. Se on ollut kuntien lakisääteinen tehtävä ja nyt suunnitelman tekemistä esitetään myös hyvinvointialueille. Hilkka Ahosniemi Hilkka Ahosniemi (73) on toiminut Mustijoen perusturvan Ikäihmisten neuvoston puheenjohtajana ajalla 1.1.2013 – 31.5.2017 sekä Mäntsälän kunnan palveluksessa useissa tehtävissä mm. Näitä kokemuksia kannattaa hyödyntää jatkossakin. Toisaalta on tärkeää kuulla viestit kuntien vanhusneuvostojen jäseniltä herkällä korvalla, sillä kunnissa asuvat ikäihmiset ovat merkittäviä hyvinvointialueen palvelujen käyttäjiä. Mikäli kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostot saavat rakennettua omia ja yhteisiä tehtäviään hyvin tukevia yhteistyörakenteita ja -tapoja, ne myös pystyvät vaikuttamaan paremmin ikääntyneen väestön hyvinvointiin ja palveluihin. eiden tulee asettaa vanhusneuvosto. maankäytön, kaavoituksen sekä asumisen suunnittelussa. Positiivista kyselyssä on se, että kyselyyn vastanneet vanhusneuvostot kokivat pystyvänsä vaikuttamaan hyvinvoinninja terveyden edistämiseen. Vanhusneuvosto on ehdottoman välttämätön. Kuntien vanhusneuvostoilla on jatkossakin tärkeää olla mukana ikääntyneen väestön asumistarpeiden enVaikutusvalta on kiinni aktiivisuudesta Olen kokenut, että ikäihmisten neuvostoa kuunneltiin ja että sen tekemät ehdotukset ja kannanotot otettiin huomioon mahdollisuuksien mukaan. Hyvinvointialueen vanhusneuvoston on tärkeää päästä vaikuttamaan alueen suunnitelmassa esim. liikunnan tukemiseen sekä hyvinvoinninja terveyden ja harrastusja kulttuuritoiminnan edistämiseen. Siksi on tärkeää, että neuvostoon valitaan henkilöitä, jotka todella ovat kiinnostuneita ja jaksavat vaikuttaa olosuhteiden parantamiseen. perusturvapalvelukeskuksen päällikkönä ja perusturvan kehittämispäällikkönä. Vanhusneuvostojen toiminnan vaikuttavuus koostuu useista tekijöistä, joista on jo kokemusta kuntien vanhusneuvostojen kautta. Vastausten perusteella vanhusneuvostot kokivat pystyvänsä vaikuttamaan kuntalaisten mm. tavoitteiden asettamiseen oman alueensa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Järjestimme yhteisiä kokouksia naapurikuntien vanhusneuvostojen kanssa sekä osallistuimme alan koulutuksiin. Köyden vetäminen samaan suuntaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kun yleensä tuottaa paremman tuloksen, kun vetäminen eri suuntiin. Mikäli neuvosto toimii aktiivisesti, seuraa tiiviisti päätöksenteon valmistelua, ottaa kantaa ja tekee esityksiä, kyllä päättäjät kuuntelevat. Kutsuimme kuukausittaisiin kokouksiimme asiantuntijoita kertomaan, miten eri hallintokunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon ikäihmisten tarpeet. nakoinnissa ja siihen liittyen mm. Vierailimme niin kunnan kuin yksityisten palveluntuottajien ylläpitämissä vanhusten hoitoyksiköissä omalla yhteistoiminta-alueellamme. Kunnan vanhusneuvostot ovat vaikuttaneet liikuntamahdollisuuksien edistämiseen, kaavoituksen ja asumisen suunnitteluun sekä ikääntyneiden sosiaalipalvelujen riittävyyteen ja laatuun. Esimerkkinä toteutuneesta aloitteesta on yhden kävelyreitillä sijaitsevan jyrkän ja jopa vaarallisen mäen loiventaminen ja kaiteiden asentaminen. Myös hyvinvointialueen vanhusneuvostolla on osansa ikääntyneiden asumisessa, sillä hyvinvointialueen vastuulla on eritasoisen palveluasumisen järjestäminen. Monet vanhusneuvostot ovat olleet aktiivisia ikääntyneiden asumiseen liittyvissä kysymyksissä, sillä asuminen esteettömässä ja tarvetta vastaavassa asunnossa sekä turvallisessa asuinympäristössä antaa tuen hyvälle ikääntymiselle. Vaikuttaminen rakentuu yhteistyölle Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoon valitaan jokaisesta alueen kuntien vanhusneuvostosta vähintään yksi jäsen. Teimme esityksiä kunnan talousarvioehdotuksiin ja -suunnitelmiin sekä suoria aloitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävä Ihmisoikeuskeskus teki vuonna 2021 vanhusneuvostoille kyselyn, jossa tiedusteltiin mm
Asiakasosallisuus tuo kuitenkin mukanaan näkökulman muutoksen: asiakasosallisuudessa keskeistä on asiakkaan kokemus, kun taas asiakaslähtöisyydessä näkökulma on palvelunantajan. Teksti: Anna-Leena Kurki, Elina Weiste ja Tarja Viitikko – Kuva: Elina Manninen ämisessä ja rakennettu osallisuusohjelmia. Asiakasosallisuus onkin sekä päämäärä itsessään että keino tuottaa ja saada laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita.. Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -kehittämisohjelmassa onkin painotettu osallisuutta asiakasprosessien kehittAsiakasosallisuus syntyy dialogissa Asiakasosallisuus on ajankohtainen aihe. Asiakasosallisuudella voidaan parantaa palveluiden laatua. Sen toteutuminen edellyttää osallisuuden johtamista ja käytännön toimia sote-organisaatioiden eri tasoilla. 10 Y ksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottaminen hyvinvointialueiden asukkaille. Viimekädessä kyse on asiakkaan ja ammattilaisten välisestä kohtaamisesta. Asiakasosallisuus ikäihmisten palveluissa Asiakaslähtöisyys on pitkään ollut yksi keskeinen periaate ikäihmisten palveluissa ja ohjannut työntekijöiden työtä. Tämä työ on edelleen ajankohtaista nyt kun hyvinvointialueet aloittelevat toimintansa
Vanhustyö 3 • 2022 11 Kokonaisvaltaiset palvelut samalta luukulta Iso apu -palvelukeskuksen Ensineuvo on Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin (Eksote) ikäihmisille ja heidän omaisilleen suunnattu matalan kynnyksen palvelu, joka toimii ilman ajanvarausta. Tällöin voi hämärtyä käsitys siitä, kuka ”asiakas” varsinaisesti on. Sama toimii esimerkiksi hoivakodin arkisessa pukeutumistilanteessa. Nyt asiakas saa jo ensikäynnin yhteydessä tiedon siitä, miten hänen asiansa etenee ja koska häneen ollaan yhteydessä. Kun ammattilaiset voivat vaikuttaa omaan työhönsä he voivat työssään paremmin. Asiakkaan voimavarat, tietämys ja myös luottamus ammattilaisen päätöksentekokykyyn määrittävät osallistumishalukkuutta. Ihanteellisimmillaan asiakkaan osallisuus päätöksentekoon määrittyy yhteisesti. Asiakkaan kokonaistilanne huomioidaan mahdollisimman hyvin jo ensikontaktissa, sen sijaan, että asiakkaan ongelmia ratkottaisiin yksi kerrallaan. Kehittämistyö on tehty osana Työterveyslaitoksen koordinoimaa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Sote-ammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (ASKO) (2019–2022) -hanketta. Keskeistä on myös, että asiakas on ammattilaisen kanssa tasavertainen toimija niin omassa palvelussaan kuin palveluiden kehittämisessä. Ensineuvoon voi soittaa, asioida sähköisesti chat-kanavalla tai tulla paikan päälle. Keskustelussa yhdessä palveluohjaan kanssa kartoitetaan asiakkaan tarve ja hahmotetaan tarvetta vastaavat ratkaisut. Kehittämistyön tuloksena syntyi myös käytännön parannuksia Ensineuvon palveluun. Puhuessaan asiakasosallisuudesta, ammattilaiset nostivat esille kuulluksi tulemisen keskeisyyden. Tällöin asiakkaan oma näkemys huomioidaan, vaikka se eroaisi omaisen toiveesta tai siitä, minkä ammattilaiset näkevät asiakkaan parhaaksi. Asiakas voikin tilanteesta riippuen itse haluta jättää päätöksentekovastuun ammattilaisille. Työterveyslaitoksen Asiakasosallisuus sotessaoppaasta löydät tukea ja vinkkejä asiakasosallisuuden edistämiseen ja johtamiseen https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/ asiakasosallisuus-sotessa Opas on tehty Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Soteammattilaiset asiakasosallisuuden osaajiksi (2018–2022) -hankkeessa. Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus tarkoittaa tilaa, jossa asiakas osallistuu ja kokee vaikuttavansa palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin sekä niistä päättämiseen vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden kanssa (sotesanastot.thl.fi). Vaikuttamisessa keskeistä on osallistuminen päätöksentekoon. Työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteisissä työpajoissa tarkasteltiin palvelua ja palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta. Hyvinvoiva työntekijä pystyy kohtaamaan ja kuulemaan asiakasta!. Vaikka myös omaisten osallisuuden huomioiminen on tärkeää, tulisi asiakkaan pysyä oman hoitonsa keskiössä. Asiakasosallisuuden toteutuminen edellyttääkin strategisten linjausten lisäksi käytännön toimia organisaation eri tasoilla. Hyvällä johtamisella mahdollistetaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistä osallisuutta, ja luodaan edellytykset työn kehittämiselle. Ammattilainen kannattelee ikäihmisen osallisuutta Tutkimme sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden ja ammattilaisten näkemyksiä asiakasosallisuudesta yhteisissä työpajakeskusteluissa. Kehittämiseen osallistuvat asiakkaat taasen korostivat aitoja mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan palveluihin. Suuri osa asiakkaista tekee itse valtaosan omaa hoitoaan koskevista päätöksistä. Asiakas on siis osallinen omassa palveluprosessissaan heti alusta alkaen. Eksotessa on haluttu vahvistaa asiakkaiden ja ammattilaisten dialogia kutsumalla kokemusasiantuntijoita mukaan kehittämään Ensineuvon toimintaa. Ammattilaisen työ on myös mielekkäämpää, kun asiakkaan tilanteeseen löytyy asiakasta palvelevia ratkaisuja. Ammattilaisen on kuitenkin usein tarpeen kannatella asiakkaan osallistumista päätöksentekoon, erityisesti silloin kun tilanne on asiakkaalle uusi tai asiakas kärsii esimerkiksi muistiongelmista. Ammattilainen voi esimerkiksi hoitoneuvottelussa tarjota vaihtoehtoisia tapoja, kuinka edetä asiakkaan tilanteessa. Osalla ikäihmisistä ei ole kuitenkaan valmiutta toimia digitaalisissa palveluissa tai hahmottaa laajaa palveluiden kenttää. Asiakkaiden odotukset osallistumisesta omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaihtelevat tilanteisesti. Ideana on, että ammattilainen ei sanoita sitä, mikä asiakkaalle on parhaaksi, vaan antaa tietoa ja mahdollisuuden tehdä valinta. Toisaalta asiakasosallisuus muuttaa myös asiakkaiden ja ammattilaisen suhdetta, kun kokemustieto tulee keskeisinä ammattilaistiedon rinnalle. Asiakasosallisuudessa on kuitenkin kyse pikemminkin siitä, että ammattilaiset kohtaavat asiakkaan tarpeen ja hän saa sen mukaista palvelua. Sen avulla hahmotetaan yhdessä asiakkaan tarvitsema tuki ja varmistetaan osallisuuden toteutuminen. Tässä asiakkaan ja ammattilaisen välinen dialogi onkin ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan päätöksentekovastuu voi siirtyä myös omaiselle. Asiakasosallisuus on kaikkien asia Asiakasosallisuutta vahvistamalla päästään parempiin hoitotuloksiin ja myös järjestelmän kuormitus vähenee, kun palvelu vastaa tarvetta. Usein keskusteluissa ideaalina näyttäytyy aktiivinen asiakas, joka hoitaa palveluitaan itseohjautuvasti
O sallisuuden kokemus on suoraan yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Henkilöstö ko12. Yksiköissä järjestettiin erilaista toimintaa asiakaslähtöisesti. Yhteisöllinen toiminta edistää ja tukee ikäihmisen osallisuutta. Iäkkäiden osallisuus vahvistuu tarpeiden mukaisilla palveluilla ja mahdollisuudella osallistua vuorovaikutukseen ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Juhlien, tapahtumien ja retkien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä ja niiden muistelu koettiin mieluisaksi niin henkilöstön kuin asiakkaiden näkökulmasta. Ikäihmisten palveluissa tämä tarkoittaa usein yhdessäolon ja keskustelumahdollisuuksien luomista. Laatuhoiva -hankkeessa vahvistettiin iäkkäiden osallisuutta tukemalla asumispalveluiden henkilöstön osaamista yhteiskehittämisen menetelmillä. Hoitohenkilöstöllä on osaamista Hankkeen alussa kartoitettiin osallistuvien asumispalveluyksiköiden henkilöstön vahvuuksia, osaamista ja kehittymistarpeita asiakkaiden osallisuuden tukemisessa. Iäkkäiden osallisuutta edistää autonomian ja voimavarojen tukeminen. Teksti: Ulla Lahtela, Pasi Tauriainen ja Mervi Kaikkonen – Kuva: Tiina Pesonen olivat henkilöstön valmiudet tukea asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arjen toiminnoissa sekä henkilöstön verkostoja digiosaamisen vahvistuminen asiakkaiden yhteisöllisyyden tukemisessa. Kehittämiskohteina Osallisuus ikääntyneiden asumispalveluissa Tärkeä laadun elementti vanhuspalveluissa on asiakkaiden osallisuuden toteutuminen. Tärkeäksi koettiin kodinomaisen rauhallisen yhdessäolon ja tuttujen arjen askareiden tuoma turvallisuuden tunne. Vahvistamalla vanhuspalveluiden henkilöstön osaamista asiakkaiden osallisuuden tukemisessa, on mahdollista kehittää asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön hyvinvointia
Hankkeen tavoitteena on työhyvinvoinnin, työn laadun ja tuloksen parantaminen ikääntyvien palveluja tarjoavissa hoiva-alan organisaatioissa. etätoimintatuokioita asumispalveluyksiköihin. Oppilaitosyhteistyönä toteutettiin mm. virtuaalitodellisuudesta. ki myös kehittymisen tarpeita toiminnassaan. Toiminnan suunnitelmallisuus, asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn huomioiminen toiminnassa nähtiin tärkeäksi. Työn mielekkyyttä ja asukkaiden osalOsaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen LAATUHOIVAOsaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa – hankkeen (1.9.2020-31.8.2022) kohderyhmänä ovat ikäihmisille hoivapalveluja tuottavat yritykset ja yhdistyspohjaiset palveluntuottajat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Meri-Lapin alueella. Arvostava, voimavaralähtöinen ja rinnalla kulkeva kohtaaminen vähentää iäkkään kokemaa yksinäisyyttä ja voimistaa osallisuuden tunnetta. Toimintaa oli lähes viikoittain. Osaamista, työyhteisön voimavaroja ja työntekijöiden osallisuutta vahvistamalla saavutetaan parempaa hoidon laatua ja tuloksellisuutta. Menetelmäpankissa on myös muistisairaan kohtaamiseen, elämänhistorian kartoittamiseen ja multisensoriseen toimintaa liittyvää materiaalia. Hanke on ESRrahoitteinen. Verkostoitumisella ja digitaalisten apuvälineiden käytöllä voidaan osallisuutta laajentaa omien seinien ulkopuolelle ja näin kokea osallisuutta suuremmassa yhteisössä koko yhteiskunnassa. Uudet toimintatavat, esimerkiksi kinestetiikan hyödyntäminen, lisäävät asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta arjessa sekä lisäävät työn mielekkyyttä ja vähentävät työkuormitusta. www.laatuahoivatyohon.fi lisuutta lisäävät myös erilaiset toiminnat arjessa. Henkilöstön tarpeiden pohjalta rakennettiin vuoden kestävä digikoulu, jossa saatiin valmiuksia erilaisten digitaalisten sovellusten ja laitteiden käyttöön. Palvelutalon asukkaiden kanssa testattiin Paro-robottihyljettä, virtuaalista luontopeliä sekä erilaisen sisällön katsomista isolla näytöllä. Yhteisöllisten menetelmien osaaminen tukee myös henkilöstön hyvinvointia Henkilöstön osaamisella ja työhyvinvoinnilla on suuri merkitys asukkaiden osallisuuden tunteen toteutumisessa. Normaalit arjen askareet yhdessä tehtyinä ovat osa osallisuuden kokemusta. Verkostot vireille Osallistuvien yksiköiden asiakkaiden yhteisöllisyyttä tukevia verkostoja olivat erilaiset yhdistykset seurakunnat, kunnat, kansalaisopisto ja vapaaehtoiset. Hoitajille tarkoitettu menetelmäpankki lisää toiminnallisuutta arkeen antamalla hoitajille lisää työkaluja aktiivisen arjen luomiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Henkilöstölle esiteltiin uudenlaisia ratkaisuja, mm. Vanhustyö 3 • 2022 13. Menetelmäpankista ideoita Hankkeessa koottiin henkilöstön asiantuntemusta tukemaan menetelmäpankki, joka sisältää toiminnallisia menetelmiä arkeen, vinkkejä fyysisen toimintakyvyn edistämiseen ja materiaalia hyvinvointia tukevaan ympäristöön. Menetelmäpankki sisältää myös linkkejä Hoitotyön tutkimussäätiön ikääntyvien hoitotyöhön liittyviin Hotus-hoitosuosituksiin ja -näyttövinkeihin. Hankkeessa mahdollistui erilaisiin digivälineisiin tutustuminen, joiden avulla voitiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisätä myös poikkeavana aikana. Hyvinvointia asiakkaille ja henkilöstölle Jokainen haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja olla osa yhteisöä siinä ympäristössä, jossa asuu. Rahoituspäätöksen on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokeilukulttuurilla digiosaamista Henkilöstö kaipasi lisää osaamista toiminnan järjestämiseen etäyhteydessä. Korona-aikana yhteistyö verkostojen kanssa oli tauolla kaikissa yksiköissä ja tavoitteeksi asetettiin yhteistyön aloittaminen uudelleen korona-ajan jälkeen. Hankkeen toteuttajia ovat Diakoniaammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Tärkeäksi nähtiin kouluttautuminen ja kiinnostuksen ylläpito toimintaan, jotka tukevat asiakkaiden osallisuutta yhteisössä
Yli puolet Huoli ikääntyneiden osallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta Vanhustyön keskusliiton teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vanhuuteen ja vanhenemiseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. A ula Research Oy toteutti Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden kansalaisten parissa alkuvuodesta 2022. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempää suhtautuminen vanhuuteen on ja sitä turvallisemmalta oma vanhuus tuntuu. Iäkkäiden kuuleminen yhteiskunnassa Iäkkäiden ihmisten kuuleminen ja mahdollisuus osallistua huolettaa (kuva 2). Myönteinen suhtautuminen omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen Suomalaisista 42 prosenttia suhtautuu omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen myönteisesti ja 40 prosenttia neutraalisti (kuva 1). Teksti: Merja Lankinen Kuva 1 Kuva 2 14. Vastaajista 44 prosenttia näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuutta pidetään kielteisenä asiana ja vain 26 prosenttia uskoo vanhuuteen suhtauduttavan myönteisesti. Moni näkee kuitenkin, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään. Mitä vanhempi vastaaja, sitä myönteisempi suhtautuminen omaan vanhuuteen on. Aineisto on siinä mielessä ainutlaatuinen, että siinä on hyvin kattavasti edustettuna eri ikäiset kansalaiset; nuorista vanhoihin ilman yläikärajaa, mikä luo erinomaisia mahdollisuuksia tarkastella eri ikäisten näkemyksiä ja asenteita. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kansalaisten asenteista koskien vanhuutta, vanhenemista, vanhustyötä sekä sukupolvisuhteita. Eniten oma vanheneminen huolettaa nuoria, opiskelijoita, työttömiä ja heitä, jotka kokevat elämänlaatunsa tai rahatilanteensa huonoksi. Vaikka yksilötason suhtautuminen vanhenemiseen on myönteistä, moni kokee yhteiskunnassa suhtautumisen vanhuuteen olevan kielteisempää
Tutkimuksen taustatiedot Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen 16+-vuotiaiden mannersuomalaisten parissa (N=2055). Aineisto kerättiin 26.1.-2.3.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Palaute kyselystä ”Todella tärkeä aihe. Kyselyn toimeksiantaja oli Vanhustyön keskusliitto. Helposti heidän yli kävellään ja tehdään päätökset puolesta.” ”Ei niputettaisi ihmisiä iän perusteella. (56 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä. Kaikkein kriittisimpiä ovat 46–65-vuotiaat, kun yli 85-vuotiaat ovat jälleen positiivisimpia. Kiitos, kun huolehditte maamme vanhuksista!” Kuva 3 Kuva 4 Lisätietoja tutkimuksesta Anni Lausvaara, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto anni.lausvaara@vtkl.fi Vanhustyö 3 • 2022 15. Mitä kauemmin väkisinkin tekee arjen askareet, sitä kauemmin pysyy kunnossa.” ”Olisi hienoa jos osapuolet kuuntelisivat toisiaan avoimesti ilman ennakkoluuloja.” ”Enemmän vaikuttamista siihen, ettei kaikki palvelut ole PELKÄSTÄÄN diginä.” ”Vanhuksia tulee kuunnella ja heidän toiveitaan viimeisten vuosien olosuhteista ottaa mahdollisimman hyvin huomioon.” Omista asioista päättäminen Puolet kyselyyn vastanneista (51 prosenttia) on sitä mieltä, että iäkäs ihminen voi päättää omista asioistaan (kuva 3). En halua tulevaisuudessa olla ryhmävanhus, vaan oma itse.” Vaikka Suomi on ikääntyneille hyvä maa elää, niin myös täällä ikääntyneitä nähdään syrjittävän Valtaosa kyselyyn vastanneista (89 prosenttia) kertoo olevansa huolissaan iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä. Tulevaisuudessa vanhuksia on yhä enemmän ja yhä enemmän tarvitaan vanhuspuolelle työntekijöitä. Iäkkäiden yksinäisyydestä ja yhteiskunnallisesta asemasta ovat eniten huolissaan naiset sekä 46–85-vuotiaat. Kaikkien kriittisimpiä ovat 56–75-vuotiaat. Vaikka enemmistö vastaajista pitää Suomea hyvänä maana iäkkäille ihmisille elää, (kuva 4) niin vain alle kolmannes uskoo iäkkäiden ihmisten saavan tarvitsevansa palvelut ja melkein puolet vastaajista näkee Suomessa syrjittävän iäkkäitä ihmisiä. että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi yhteiskunnassa. Vastaajien kommentteja: ” Ei liikaa paapomista, se vain passivoi vanhuksia. Vastaajien kommentteja: ”Toivon, että vanhuksia kuunneltaisiin enemmän ja heidän annettaisiin päättää omaan terveyteen liittyvistä asioista.” ”Kaikilla vanhuksilla täytyy olla itsemääräämisoikeus ja päätös omista asioista. Vastaajien otos kiintiöitiin vastaamaan kohdejoukkoa asuinmaakunnan, iän ja sukupuolen mukaan. Ongelmia nähdään erityisesti peruspalveluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Positiivisimpia ovat yli 85-vuotiaat
Hautala siirtyi cittariin pienemmästä kaupasta, jossa saattoi kohdata asiakkaita paremmin ja ”höpötellä” heidän kanssaan. Voi vain mielenkiinnolla odottaa minkälaisia uusia ideoita Hautala toteuttaa siellä. ”Se on aina elämys kun pääsee kauppaan” Kaupalla on sosiaalinen rooli. Konseptia on siis hiottu heitä ajatellen. Kolmannen polven kauppias Markku Hautala aloitti cittarikauppiaana Järvenpäässä 2007. Ikääntyneet ihmiset kannattaa ottaa huomioon asiointiympäristöjä, myös digitaalisia, kehitettäessä. Hautala on esimerkiksi tuonut ensimmäisenä kauppiaana Suomeen matalakärryt. Myös valmiiden lounasannosten tarjonta on kiinnostanut erityisesti vanhempia ihmisiä. – Hyvää ruokaa edullisesti, eläkeläiset kiittelevät, ja saavat annoksesta ruuan pariksikin päiväksi ja pääsevät helpolla. E uroopan parhaana palkitun ruokakaupan laajennusta rakennetaan parhaillaan Järvenpäässä. – Eihän eläkeläisen tarvitse ostaa kuin ison perheen äidin, vaan hän voi mielellään poiketa vaikka joka päivä kaupassa ostamassa tuoreita tuotteita. Kaupassa on siis jotain erityistä. Citymarketin kauppias Markku Hautala lupaa uusien tilojen valmistuvan jouluksi. Hän ajatteli, että silloin vanhempien ei tarvitse kumartua alhaalle poimimaan tavaroita. Teksti: Kari Mäkelä – Alusta lähtien asetin painopisteeksi yli 55-vuotiaat. – Nyt en enää pysty kohtaamaan heitä kasvotuksin yhtä usein, mutta henkilökunK u va : Sh u tt e rs to c k 16. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville
Melkein jokaisessa kylässä oli oma kyläkauppa. Koistisen mukaan tutkimus osoittaa, että kompaktiksi koetussa keskustassa asiointia helpottavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sijoittuminen lähelle toisiaan. Kurjenoja toteaa, että Tilastokeskuksesta ei ole saatavissa tietoa siitä, miten suurella rahasummalla yli 65-vuotiaat ostavat kaupan palveluja. Sitten tulivat itsepalvelu ja liikekeskukset. Tutkimukseen osallistui keskusteluryhmittäin Turun kaupunkiseudulla asuvia ikäihmisiä. K u va : Sh u tt e rs to c k Vanhustyö 3 • 2022 17. Raportissa todetaan, että mitä paremmin ikääntyneiden käyttämät asiointiympäristöt vastaavat aidosti heidän tarpeitaan, sitä ikäystävällisempiä niistä muotoutuu kaikenikäisten näkökulmasta. Liikkumista edistävien ratkaisujen lisäksi myymälöissä kannattaa huomioida hintaja pakkausmerkintöjen näkyvyys sekä pakkauskoot. Keskustoissa voidaan vaikkapa lisätä penkkejä, kiinnittää huomiota esteettömyyteen, turvallisuutta lisäävään valaistukseen, opasteisiin sekä siihen, että palveluiden lähelle pääsee helposti eri kulkumuodoin. Vanhimmat lukijat muistavat vielä, kuinka tiskin takana pyydettäessä mitattiin maitoa omaan maitokannuun, kauppa mainosti lyhyttavaraa ja siirtomaatavaraa. Heidän antamistaan mielipiteistä tutkijat saivat hyvää materiaalia keskustojen kehittämiseen ikäihmiset huomioiden. Yli 70-vuotiaat velvoitettiin mahdollisuuksien mukaan pysymään kotona. Vaateja jalkinehankinnoissa vanhimmat kuluttajat taas käyttivät yhtä paljon marketteja kuin ennen pandemiaa, mutta karttoivat erikoiskauppoja. – Alle 50-vuotiaista suurin osa oli jo enemmän tai vähemmän tottuneita verkko-ostajia ja –tilaajia, joten on luonnollistakin, että uusia digiostajia tuli nimenomaan vanhimmista ikäluokista. Markku Hautala Katri Koistinen Jaana Kurjenoja Kaupalla on sosiaalinen rooli. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville. Tieto sinänsä olisi mielenkiintoinen – puhutaanhan yli miljoonasta kuluttajasta ja laajemmin siitä, miten eläkkeet ja muu varallisuus kiertää yhteiskunnassa ja kansantaloudessa. Koistinen toteaa, että ikääntyneet kannattaa ottaa huomioon asiointiympäristöjä kehitettäessä, sillä ikäihmisiä on entistä enemmän ja heille, kuten muillekin kuluttajille, on tärkeää voida asioida ja tehdä ostopäätöksiä itsenäisesti. Korona-aika on muuttanut kauppakäyttäytymistä Kaupankäynti on jatkuvassa muutoksessa. Kaupan Liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan koronapandemia lisäsi yli 65-vuotiaiden digiostamista. Ikäihmiset Turussa kokivat keskustan kohtuullisen esteettömäksi ja visuaalisesti monipuoliseksi ympäristöksi, joka houkutteli liikkumaan ulkona ja tarjosi mahdollisuuden sosiaalisiin kohtaamisiin vaikkapa torilla. Se on monelle olohuone, jonne tullaan hakemaan elämystä ja vaikkapa vain istumaan kahville. – Ruoan verkkokaupassa pandemianaikainen tarve välttää kontakteja näkyi muun muassa siinä, että yli 65-vuotiaat käyttivät muita enemmän kotiinkuljetusta. tamme täyttää tämän tyhjiön ja kyselee asiakkailta myös kuulumisia. Kaupalla on sosiaalinen rooli. Hän uskoo, että monet vanhimmista kuluttajista tulevat jatkossakin tekemään verkko-ostoksia, kun sitä ei koeta yhtä vaikeaksi kuin ennen. Viime vuosina Silver Economy –käsite onkin noussut entistä enemmän keskusteluun. Ikäystävällisten keskustojen kehittäminen kiinnostaa Hautalan ajatuksiin antaa vahvistusta vastavalmistunut tutkimus ”Se on aina elämys, kun pääsee kauppaan – Kaupunkikeskusta ikääntyneiden fyysisenä ja sosiaalisena ympäristönä.” Raportti löytyy osoitteesta terra.journal.fi Sen laatijat ovat yliopistonlehtori Katri Koistinen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja yliopisto-opettaja Anna-Maija Kohijoki Turun kauppakorkeakoulusta
Ryhmän tanssiteostallenteita jaetaan katsottavaksi Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan hoivakoteihin ja ikäkeskuksiin. Hän valottaa runsain esimerkein esivanhempiensa elämäntapoja ja tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet hänen omiin vanhenemisen kokemuksiinsa. 18. Naispuoliset lukijat jakanevat hänen tuntonsa. Laura Kolben mukaan, silloin kun on lähestymässä eläkeikää. Puiden asukkaat: Suomen puiden seuralaislajit Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen. 2022 Vaatekaupan myyjän mukaan suurin osa naisista löytää virheitä vartalostaan, joita kanssasisaret eivät lainkaan huomaa. Myyjät tietävät minkälaiseen sanalliseen ryöppyyn naiset puhkeavat oman vartalonsa ominaisuuksista: jossain on liikaa jotain, jossain taas liian vähän! Milloin ihminen rupeaa kiinnostumaan omasta vanhenemisestaan. 2021 Puiden asukkaat -kirja sai vuoden tiedekirja palkinnon tänä vuonna, eikä syyttä. Retulaisen maalauksista välittyy voimakas draaman taju. Haluamme muuttaa suomalaisten tapaa katsoa puita, avata silmät näkemään sen elämän rikkauden, jonka puut mahdollistavat.” Kirja on ennen kaikkea tiedekirja, mutta se sisältää myös kaunista kuvitusta. Gaudeamus. Saara Hildenin taidemuseo, Tampere 21.8.20220 asti. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia historian ja kulttuurin aihepiireistä. Kirjapaja. Ryhmän vetäjä on tanssitaiteilija Nanna Rahikainen. https://pohjanmaantanssi.fi/ Iloa kaikille aisteille T aidemaalari Anna Retulaisen (s. KetoTokoin ja Siitosen teos on seikkaperäinen ja mielenkiintoinen tietopaketti suomalaisen metsän ja luonnon ekologisista prosesseista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kirjassa käydään puulajeittain läpi niiden seuralaislajit. Nopeasti silmäiltynä maalaukset näyttävät abstrakteilta, mutta kaikki lähtökohdat ovat todellisia. Kirjan lähtökohtana on, että puut ovat eläviä olentoja, jotka ylläpitävät suurta joukkoa muita eläviä olentoja. Hehkuvissa väreissä näkyvät taiteilijalle kaikki tärkeät asiat: siirtolapuutarha, luonto, koti, matkustaminen. LUOVAN TANSSIN TOIMINTAA V aasassa toimiva +65-vuotiaiden luovan tanssin ryhmä kokoontuu aktiivisesti ja tekee tanssiteoksiakin. 1969) Hiljaisuus-näyttelyn lyhyissä seinäteksteissä taiteilija korostaa, ettei hän halua selittää: värit ja muodot kertovat kaiken olennaisen. Laura Kolben uusin kirja Keho – matkoja ikään, mieleen ja minuuteen liittyy hänen sukuja perhepiirinsä historiaan. Oma kehonsa muutoksista, kehonhäpeästä, krempoista ja sairauksista Kolbe kirjoittaa avoimesti, tunnistettavasti ja lohduttavasti. Hän nyt 64vuotias Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. ”Tahdomme johdatella lukijan ymmärtämään puiden ja niiden asukkaiden elämää syvemmin, houkutella tekemään omia havaintoja, ihmettelemään ja ihastumaan. Lyhyesti Luettavaa Keho – matkoja ikään, mieleen ja minuuteen Laura Kolbe
Muistetaan ja muistutetaan ikääntyneitä heidän omista voimavaroistaan. OSALLISUUS on olemista, toimimista ja/tai osallistumista. Monet ikääntyneet kokevat huolta nuorista, jotka nyt kasvavat epävarmuuden leimaamana aikana. RESILIENSSI on mielen selviytymiskykyä ja joustavuutta. ABLEISMI on vammaisuuteen liittyvää ajattelemattomuutta ja syrjintää. Toimijana ikääntynyt ihminen tekee elämänkulussaan valintoja ja ratkaisuja sekä etsii erilaisia vaihtoehtoja. Puutarha on haaveiden ja maailmakuvien peili. Elämää ovat kannatelleet muun muassa ihmissuhteiden yllä pitäminen, luonnossa liikkuminen sekä ylipäätään omannäköinen arki. DISKURSSILLA tarkoitetaan yleisesti kirjoitettua ja puhuttua viestintää. Toimijuus muuttuu ja kehittyy elämän aikana. Tässä yksi tiivistetty näkökulma sanojen merkityksiin. www.haminatattoo.fi 5 LINNÉ JA PIENI PALA PARATIISIA -näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa 28.8. KONTEKSTI tarkoittaa asiayhteyttä tai ympäristöä, missä viesti esitetään. Sillä tarkoitetaan esim. https://www.valli.fi/ukrainan-kriisi-herattaa-monen-sotamuistot/ Vanhustyö 3 • 2022 19. Se kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä. Kriisit nostavat pintaan monenlaisia tunteita. nostoa kesän kulttuuritapahtumista 5 1 MUSIIKKITEATTERIA KESÄLLÄ: Kirka – Hetki lyö -musikaali Turussa Ruissalon kesäteatterissa ja Miia Nuuttilan ohjaama Krokotiilirock Lappeenrannan kesäteatterissa. Iso osa ikääntyneistä on selvinnyt tilanteesta nuorempia vähemmällä psyykkisellä kuormituksella. TOIMIJUUS: Jokainen ihminen on toimija. www.malvamuseo.fi 4 HAMINA TATTOO (11.–16.7.) kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali tuo maailman parhaat sotilassoittokunnat jälleen Suomeen ja Haminaan. Ikääntyneiden kyvykkyys sopeutua haastaviin tilanteisiin näkyi jo koronapandemian aikana. 3 LAHDEN VISUAALISTEN TAITEIDEN MUSEO Malva on uusi, elämyksellinen museo joka tarjoaa uudenlaisen museokokemuksen taiteen, julisteiden ja muotoilun parissa. Osallisuutta on esimerkiksi se, kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, mutta ei välttämättä konkreettisesti osallistu siihen. Kirjurinluodon Kesäteatteri, Pori. Niiden hyväksyvä kohtaaminen on tärkeä osa kuuntelemista. Nuorille voisikin olla hyödyllistä kuulla ikääntyneiden kokemuksia jälleenrakennuksesta, toivosta ja selviytymisestä. 2 GABRIEL TULE TAKAISIN -näytelmä on Mika Waltarin sydämetön komedia kiihkeästä rakkaudennälästä sekä röyhkeästä rahanahneudesta. AGEISMI on ikään perustuvaa syrjintää. asti. Ukrainan tilanne herättää iäkkäiden sotamuistot O lemme eläneet maailmanlaajuisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa jo yli kaksi vuotta. Yhteiskuntamme kaikkein vanhimmat jäsenet ovat sota-ajan selviytyjiä ja voisimme oppia heiltä paljon. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Iäkkäät ihmiset ovat toivoneet erilaisten käsitteiden kansankielistämistä. sitkeyttä, myönteisyyttä, tulevaisuuden uskoa ja kykyä huomata omat vaikutusmahdollisuudet myös haastavissa tilanteissa. YHDENVERTAISUUS: Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvään syyn perusteella
Kehittäminen ja tutkimus Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjoismaissa Mitä tiedämme ikääntyneiden mahdollisuuksista osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä heidän elinoloistaan Pohjoismaissa. Näitä kysymyksiä on tutkittu ja kuvailtu kahdessa uudessa pohjoismaisessa raportissa. Teksti: Aila Määttä Kuva: Shutterstock 20. Ja minkälaisia indikaattoreita Pohjoismaat käyttävät ikäystävällisen kehitystyön arvioimisessa. Miten siviilisääty, sosioekonominen asema tai julkisten palveluiden saatavuus vaikuttavat terveelliseen ja aktiiviseen ikääntymiseen